YHTEYTTÄ LÖYTÄMÄSSÄ - välineitä yksinäisyyden ehkäisyyn. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Transkriptio

1 YHTEYTTÄ LÖYTÄMÄSSÄ - välineitä yksinäisyyden ehkäisyyn Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö 1

2 Yhteyttä mihin? Yhteys muihin ihmisiin sosiaalinen yhteys, ihmissuhteet, sosiaalinen tuki, sosiaalinen pääoma Yhteys palveluihin perusturva, palveluiden saatavuus, matala kynnys, yhden oven periaate Yhteys päätöksentekoon vaikuttamismahdollisuudet yhteisiin ja itselle tärkeiden asioiden toteutumiseen Yhteys omaan itseen itsetuntemus, uskomukset, elämän tarkoitus, itseohjautuvuus Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Pitääkö löytää vai luoda? Onko yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa olemassa ja missä muodossa? Miten mielenterveys-, päihde- ja hyvinvointipalvelut toimivat? Toteutuuko asiakas-/voimavarakeskeisyys? Voivatko ihmiset hyvin? Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Onko yhteisöllisyyttä olemassa ja missä muodossa? Sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön sisäistä jäsenten välistä kykyä toimia keskenään ja erityisesti luottamusta toisiinsa; sosiaalisia suhteita, jotka edistävät henkilön toimintaa yhteisössä aito yhteisöllisyys Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Yhteisöllisyys on voimavara, jolla yksilöllisiä tavoitteita voidaan saavuttaa ja joka mahdollistaa syrjäytymisvaarassa olevan yksilön voimaantumisprosessin Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja yhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Voimaantumisessa korostuu oma sisäinen vahvistuminen ja se, että ihminen kokee olevansa sisäisesti vahva sekä tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Voimaantumisen seurauksena hän kykenee asettamaan ja saavuttamaan päämääriä, tuntee oman elämänsä olevan hallinnassa sekä itsetuntonsa parantuneen. Lisäksi hänen toiveikkuutensa tulevaisuutta kohtaan kasvaa. 6

7 Siihen liittyy vahva vastuullisuus omasta kehittymisestä sekä halu ja kyky toimia tavalla, jonka itse tietää ja katsoo oikeaksi. Tärkeää voimaantumisessa on muilta saatu kannustava palaute ja itsetuntemusta lisäävä vuorovaikutuksellisuus. Voimaantuminen on yhteydessä yksilön hyvinvointiin. 7

8 Voimaantumisen prosessiluonne: Voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi; voimaa ei voi antaa toiselle. Voimaantuminen on prosessi tai tapahtumasarja, jonka kannalta toimintaympäristön olosuhteet (valinnanvapaus, turvalliseksi koettu ilmapiiri) voivat olla merkityksellisiä, ja tämän vuoksi voimaantuminen voi olla jossain tietyssä ympäristössä todennäköisempää kuin toisessa. 8

9 Miten mielenterveys-, päihde- ja hyvinvointipalvelut toimivat? Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Vastakkainasettelut pois Mielenterveys- ja ja päihdetyössä on aina kiistelty rajoista ja vastuista: kenellä on oikeus tai velvollisuus auttaa ja hoitaa Asiakkaan, kuntoutujan, potilaan elämänlaadun ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää lähes aina monialaista yhteistyötä tämä ei ole ollut itsestään selvä asia: vastakkainasettelua on riittänyt: - psykiatriset osastot keskenään -hoito vrs kuntoutus -sairaala/ laitos vrs avohoito 10

11 - perusterveydenhoito vrs erikoissairaanhoito - ammattilaiset vrs potilaat ja heidän omaisensa vrs muut - julkinen sektori vrs yksityinen vrs kolmas sektori - mielenterveystyö vrs päihdetyö - terveyssektori vrs sosiaalisektori Tällä hetkellä näistä vastakkainasetteluista halutaan päästä eroon Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (MIELI suunnitelma) on laadittu asiakas- ja kuntoutujakeskeisesti yhteistyötä korostaen Esityksen nimi / Tekijä 11

12 OSAAMISTA JA RESURSSEJA MEILLÄ ON, MUTTA KAIKESTA HUOLIMATTA Karikoiden kartoitusta missä ne sijaitsevat? 12

13 1. Palvelurakenteissa Palveluiden pirstaleisuus --> vaikeus löytää oikea ovi ja saada kokonaisvaltaista hoitoa ja tukea Hoitoprosessien toimimattomuus hoidot jäävät kesken tai asiakkaat putoavat hoidon piiristä 13

14 2. Toimintatavoissa ja kulttuurissa Liiallinen asiantuntijakeskeisyys asiakaskeskeisyyttä vasta harjoitellaan Ihannekuvien ja todellisuuden välinen ristiriita juhlapuheet ja arkitodellisuus eivät kohtaa, tietoisuus asiakkaiden hoidollisista tarpeista vääristyy Hoidollisen paradigman kapea-alaisuus oire- ja häiriökeskeisyys, asiakkaan voimavaroja ei hyödynnetä 14

15 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalipalveluiden integraation vaikeudet potilaan tai asiakkaan luukuttaminen ja väliinputoaminen, asenteiden jäykkyys ja vastuun pakoilu Byrokraattinen organisaatiokulttuuri asiakkaista ja potilaista tulee toissijaisia, tukitoiminnat nousevat usein ensisijaiseen asemaan, asiat hoituvat jäykästi ja hitaasti 15

16 Liikkuvien ja joustavien palveluiden puute hoitoon pääsy viivästyy tai hoidosta tulee turhan raskas asiakkaiden elämisen olosuhteista ei muodostu riittävän monipuolista kuvaa Kuntouttavan työotteen puuttuminen alkuvaiheen hoidosta toimintakyvyssä tapahtuu laskua ja kroonistumisen riski kasvaa 16

17 3. Osaamisessa Perustason osaamisen rajoitteet asiakkaiden ja potilaiden ongelmat jäävät huomaamatta, jolloin ne kärjistyvät ja kuormittavat sen vuoksi erikoissairaanhoitoa Asumispalveluiden laadun vaihtelut mielenterveys- ja päihdekuntoutujat laitostuvat palveluasuntoihin 17

18 4. Kehittämistyössä Palvelujärjestelmän kehittämistyön pirstaleisuus ja yhteistyön puutteet palveluiden kehittämisessä päällekkäisyyttä ja resurssien tuhlaamista Suunnittelun puutteellisuus ja paperinmakuisuus (strategioita ei tehdä tai ne pölyttyvät mapeissa) kunnallisia mielenterveys- ja päihdestrategioita ei ole tai niiden toimeenpanoa ei tapahdu 18

19 Palvelujärjestelmän kehittämistyö on liiaksi hankkeiden varassa (lyhytaikaisuus, päällekkäisyys, rahoitusongelmat) Palvelutarpeiden ennakoinnin puutteet ehkäisevän työn toisarvoinen asema; erityisryhmien palvelutarpeiden huomiotta jättäminen Asiakaspalautejärjestelmien vähäinen hyödyntäminen palveluiden laadun arviointi jää epäselväksi, kokemusperäinen tietopohja kehittämistyölle jää hataraksi 19

20 Tilaaja-tuottaja mallin ongelmat tilaajat eivät tiedä asiakkaiden tarpeista, systemaattinen palveluiden kehittäminen voi olla vaikeaa, koska tilaajan näkemykset väestön tarpeista voivat muuttua impulsiivisesti henkilöistä ja kunnan taloudesta riippuen Lisäksi: Resurssien epätasaisesta jakautumisesta johtuva alueellinen eriarvoisuus lisää terveyseroja ja pahoinvointia 20

21 Miten kuntalaisen, asiakkaan tai potilaan osallisuus toteutuu mielenterveys-, päihdehyvinvointipalveluissa? Esityksen nimi / Tekijä 21

22 Mieli -suunnitelma: Työryhmän ehdotukset yleisellä tasolla 1.Asiakkaan aseman vahvistaminen 2.Edistävä ja ehkäisevä työ 3.Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen 4.Ohjauskeinojen kehittäminen 22

23 Esimerkki mielenterveyssektorilta Hierarkinen professionalismi Tiimikeskeisyys Omaiset mukaan Verkostot mukaan Asiakas-/potilas mukaan Esityksen nimi / Tekijä 23

24 Mieli suunnitelma, ehdotus 3: Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin 24

25 Kokemusasiantuntijat henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja / tai päihdeongelmasta joko: niistä itse kärsivänä tai niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaisena tai läheisenä. 25

26 Vertaistoimijat henkilöitä, jotka omaan kokemukseensa nojaten, vapaaehtoisuuteen perustuen toimivat esim. palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaisen hoidon tukena tai vertaisryhmissä ohjaajina tai vertaistukihenkilönä. 26

27 Vertaistuki (Hietala-Paalasmaa, 2008) -Arkipäiväistä ja vapaamuotoista: toteutuu arjessa ihmisten kesken (elämänkokemus, erityiset kokemukset) - Organisoitua ja tavoitteellista: yhteydessä ammattimaisesti järjestettyyn hoitoon/kuntoutukseen/palveluihin - Perustuu yhteiseen kokemukseen: yhteinen ongelma, samankaltainen elämäntilanne - Halu ymmärtää, selviytyä ja sopeutua 27

28 Mitä hyötyä vertaistuesta saattaa olla? sen kautta epävarmuus ja huolestuneisuus voi vähentyä saa hyvän esimerkin ongelmien ja selviytymiskeinojen jakaminen lisää hallinnan tunnetta ja antaa uuden näkökulman tilanteeseen leimautumisen tunne saattaa vähentyä saa myötätuntoa ja kokee solidaarisuutta saa hyödyllistä informaatiota 28

29 Voivatko ihmiset hyvin? Esityksen nimi / Tekijä 29

30 Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla Alkoholi: erityisesti miehillä Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset ja nuoret Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat eläkekustannuksia Dementia yli 75 -vuotiailla 30

31 Keskeiset haasteet tällä hetkellä (2) Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen Asumisolosuhteet ja asumisen laatu Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta Ehkäisy ja varhainen puuttuminen Syrjäytyminen (nuoret) ja yksinäisyys (ikäihmiset) Mielenterveys- ja päihdestrategia ja hoitojärjestelmän uudistaminen 31

32 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Esityksen nimi / Tekijä 32

33 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 33

34 34

35 Näkökohtia yksinäisyyteen Esityksen nimi / Tekijä 35

36 Yksinäisyyttä voidaan tarkastella objektiivisesta ja subjektiivisesta näkökulmasta objektiivisten tunnuslukujen avulla tai kokemuksellisena ilmiönä Yksinäisyys voi olla myös valittu elämäntapa, jolloin se ei ole ongelma Esityksen nimi / Tekijä 36

37 Tekijöitä, jotka usein ovat yhteydessä yksinäisyyteen Yhteiskunnalliset tekijät: köyhyys, pitkäaikaistyöttömyys, stigmatisoivat ja syyllistävät asenteet Sosiaaliset tekijät: muutokset (sosiaalinen asema, paikkakunnan vaihto, avioero), syrjäytymisriskit (ulkopuolisuus, epäonnistumiskokemukset) Yksilölliset tekijät: vakava sairastuminen, vammautuminen, läheisen vakava sairaus, persoonallisuus Esityksen nimi / Tekijä 37

38 Savikko

39 Köyhyyden monimuotoisuus on voimavarojen loppumisen prosessi: taloudelliset voimavarat aineelliset voimavarat toiminnallinen voimavarat --> rahaa ei ole riittävästi, --> eikä sitä riitä materiaalisiin hankintoihin, --> eikä harrastuksiin, 39

40 Köyhyyden monimuotoisuus on voimavarojen loppumisen prosessi (2) sosiaaliset voimavarat psyykkiset voimavarat --> mikä johtaa helposti yksinäisyyteen --> ja itsestä huolehtimisen laiminlyömiseen 40

41 Suomessa suhteellinen köyhyys lisääntyy ja tuloerot kasvavat tämä näkyy erityisesti lapsiperheiden ja nuorten pahoinvointina (90-luvun alun laman vaikutukset?) Nuorten mielenterveyspotilaiden määrä kasvaa ja tulee kasvamaan 41

42 Stigman vastainen työ Stigman vähentäminen ja ehkäisy on sidoksissa asenteiden muutoksiin. Asenteiden muuttumisessa kolme komponenttia on avainasemassa: 1) tunnetason komponentti; 2) tiedollinen komponentti ja 3) toiminnallinen komponentti. Stigmatisoivat tunteet ovat negatiivisia, torjuvia, välttäviä ja niihin sisältyy usein pelkoa. Tiedollinen komponentti koostuu niistä tiedoista, joita henkilöllä on kohteesta tai asiasta Esityksen nimi / Tekijä 42

43 Tietokomponentti perustuu usein aiempiin opittuihin asioihin, mutta myös yleiseen mielipiteeseen tai vääristyneisiin asiasisältöihin kuten huhuihin. Jos tunnekomponentti on negatiivinen, niin se näkyy toiminnan tasolla kohteen välttämisenä eikä kontaktia eikä vuorovaikutusta synny. Suurin välttämispyrkimys syntyy silloin, jos tunnekomponentti on kielteinen ja tietopohja vahva, mutta vääristynyt Esityksen nimi / Tekijä 43

44 Silloin negatiivinen tunnelataus ja totuutena pidetty, usein yksipuolinen tieto, ohjaavat toiminnallisia ratkaisuja. Mielenterveyteen liittyvä stigma perustuu usein tähän. Jos stigmaa halutaan vähentää, on vaikutettava kaikkiin asennekomponentteihin. Kielteiset tunteet on saatava muuttumaan myönteisiksi, asiallista ja luotettavaa tietoa on saatava lisää ja mahdollisuuksia myönteisiä kokemuksia synnyttäviin vuorovaikutustilanteisiin on oltava enemmän Esityksen nimi / Tekijä 44

45 Syrjäytymistä ja yksinäisyyttä ehkäisevät menetelmät Esityksen nimi / Tekijä 45

46 Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavista menetelmistä ja hyvistä käytännöistä Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona Organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi ja mielenterveyden edistämiseksi työelämässä. Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat. Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen (esim. Urheiluseurayhteistyö) Mielenterveyden ensiapukurssit. Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät. Ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi parisuhteessa. 46

47 Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttavia menetelmiä (2) Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö. Senioripysäkkitoiminta Ikäihmisten toimintakykyä vahvistavat menetelmät Osallistava asumisympäristön suunnittelu. Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot) Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimiva lapsi&perhe työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu vakava sairaus. Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi. 47

48 Ikääntyneet Ikä-ihmisten mielenterveyttä edistävät interventiot: Sosiaaliset aktiviteetit Liikuntaryhmät Taitojen harjoittaminen Muisteluryhmät Sosiaaliset aktiviteetit edistivät merkitsevästi ikäihmisten positiivista mielenterveyttä, tyytyväisyyttä elämään, elämänlaatua ja ehkäisivät masennusta. Yhteistä vaikuttaville aktiviteeteille oli ikä-ihmisten aktiivinen rooli Forsman et al

49 IKIHYVÄ -malli Toimintakyvyn menettämisen riskissä olevan henkilön tunnistaminen Toimintakykyohjaus Seuranta ja arviointi 49

50 Tuloksia Välittömästi intervention jälkeen: Interventioryhmäläiset ilmaisivat kokevansa vähemmän kipuja kuin ennen interventiota. Itse raportoitu fyysinen kunto ja koettu terveys merkitsevästi parempi interventio-ryhmäläisillä. Interventio ryhmäläiset raportoivat merkittävästi vähemmän rajoituksia päivittäisten toimien suorittamisessa. Emotionaalinen hyvinvointi oli lisääntynyt ja masentuneisuus vähentynyt interventioryhmäläisillä Fyysinen suoriutuminen parantunut merkittävästi Vuoden seurannassa: Päivittäisistä toimista selviytyminen ja mieliala palautunut alkumittauksen tasolle Fyysinen suoritustaso säilynyt paremmalla tasolla Yksinäisyyden kokemukset vähentyneet Ravitsemustaso paremmalla tasolla (MNA, huom. pieni n) 50

51 Minkälainen toimintaympäristö on yksinäisyyttä ehkäisevä? sosiaalinen ympäristö, jossa tulee kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi psyykkinen ympäristö, joka ei syyllistä, ei luo häpeää, ei tuomitse eikä aliarvioi sosiaalinen ympäristö, joka tarjoaa mielekkäitä vaikuttamismahdollisuuksia, toimintarooleja ja rohkaisee ottamaan kantaa sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö, jossa voi tuntea olevansa vertaistensa joukossa ja jossa voi tuntea yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä 51

52 Robert Dilts: Loogiset tasot 1. Spirituaalinen ydin Minkä suuremman osa olen? 2. Identiteetti Millainen olen? 3. Uskomukset Mitä voin saavuttaa? Mitä voin oppia? 4. Kyvyt ja taidot - Mitä osaan? 5. Käyttäytyminen 6. Ympäristö 52

53 Miten yksinäisyyttä pyritään ehkäisemään tai vähentämään? Vaikuttaviksi todetuilla menetelmillä, hyvillä käytännöillä ja lupaavilla käytännöillä Kolmannen sektorin toimilla: ystäväpalvelu, erilaiset ryhmät, kotiin annettava apu, vertaistyö, neuvonta- ja ohjaus jne. 53

54 Erilaisilla hankkeilla: esim. Helsinki - Vuosina syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä hankkeita (suurin osa käynnissä edelleen vuonna 2009): Lapset ja nuoret: yksilö 39, perhe 12, lähiyhteisöt 15, asuinalueet 7 yhteensä 73 Työikäiset: yksilö 22, perhe 6, lähiyhteisöt 7, asuinalueet 4 yhteensä 39 Vanhukset: yksilö 7, perhe 2, lähiyhteisöt 4, asuinalueet 3 yhteensä 16 Erityisryhmät: yksilö15, perhe 2, lähiyhteisöt 3, asuinalueet 7 yhteensä 27 Kaikki yhteensä: 155 Lähde: Helsingin kaupungin turvallisuusohjelman alatyöryhmän raportti

55 Esimerkkejä yhteistyön kehittämiseksi yksinäisyyden ehkäisyssä Terveys- ja sosiaalialan tehtävissä toimiville (julkinen sektori, järjestöt, seurakunnat) koulutuspaketteja mielenterveys- ja päihdeasioissa: esim. Mielenterveyden ensiapu tai varhaisen puheeksi ottamisen koulutus Voimavarojen yhdistäminen eri hankkeissa, monialaisten toimintamallien kehittäminen Yhteisiä ryhmiä Yhteisiä kampanjoita Esityksen nimi / Tekijä 55

56 Jokainen voi tarjota tukeaan silloin, kun huoli herää, oli syy mikä tahansa! 56

57 Sosiaalisen tuen vastaanottamista ja huolien kertomista helpottaa, jos on joku, joka tarjoaa apuaan Vielä helpompaa se on, jos huolen puheeksiottaja on luottamusta nauttiva kaveri, läheinen ystävä tai vertaiseksi koettu (esim. yhteisen harrastuksen kautta tutuksi tullut tai henkilö, joka on kokenut jotain vastaavaa) vertaistuki on tehokas auttamiskeino 57

58 Miksi huolesta puhuminen auttaa? Puhuminen auttaa jäsentämään elämän tilannetta Tunteiden tunnistaminen helpottuu ja tunteet saavat nimen Tulevaisuuden usko vahvistuu Tilanne realisoituu Tilanne hahmottuu väliaikaiseksi Löytyy uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja Tulee tunne siitä, että joku välittää Pääsee pahimman yli 58

59 Puheeksi ottaminen käytännössä Odota sopivaa mahdollisuutta ja otollista aikaa (kahdenkeskeisyys, otollinen ilmapiiri) Ilmaise huolesi ja hyvä tahtosi selkeästi Kysy, miten voisit olla avuksi juuri tässä tilanteessa Kysy, kuka voi tukea ja auttaa ja miten? Jos avun tarvitsija ei osaa nimetä, mitä apua hän tarvitsee tilanteessaan, tee ehdotuksia 59

60 Puheeksi ottaminen käytännössä (2) Johdattele keskustelua erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen miettimiseen ja punnitsemiseen Koeta saada henkilö itse keksimään erilaisia vaihtoehtoja omien kokemustensa pohjalta Jos henkilö pitää tilanteensa ratkaisua mahdottomana, ota puheeksi se, mitä pitää tapahtua, että jokin ratkaisu voi toimia Rohkaise kokeilemaan jotain ratkaisua, mutta muista, että vastuu siitä henkilöllä itsellään 60

61 Puheeksi ottaminen käytännössä (3) Kysele, miten tilanteessa voisi edetä pienin askelin? Ota puheeksi, mitä tehdään, jos tulee takapakkia? Sovi henkilön kanssa milloin asiaan palataan Kiitä henkilöä siitä, että hän on jakanut huolensa kanssasi 61