Kaltoinkohtelu perheessä Eija Paavilainen TtT, Professori Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Kaltoinkohtelu perheessä Eija Paavilainen TtT, Professori Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

2 Aiheita tänään Mitä kaltoinkohtelu tai perheväkivalta on? Millaisia ovat perheen riskiolot? Miten riskioloja voi tunnistaa? Perheiden kanssa keskusteleminen Moniammatillisen yhteistyön haasteet

3 Mitä kaltoinkohtelu on? perheväkivaltaa voi kohdistua eri perheenjäseniin: lasten kaltoinkohtelua, parisuhdeväkivaltaa, vanhemman kaltoinkohtelua usein kutsuaan perheväkivallaksi tai lähisuhdeväkivallaksi voi tarkastella erityisryhmien näkökulmista lapset: fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen, laiminlyönti aikuiset: fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen, taloudellinen, uskonnollinen suoraa tai epäsuoraa

4 perheväkivalta on monimuotoista, sen eri muodot ovat samanaikaisia, esimerkiksi fyysiseen liittyy aina henkinen on myös väkivallan uhkaa väkivallan käyttäjiä voivat naiset, miehet, lapset. on myös rikos, mutta kaikki perheväkivalta ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä

5 Kuinka yleistä perheväkivalta on? 15 vuotta täyttäneistä naisista noin 20% on kokenut nykyisessä parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa ainakin kerran 16% parisuhteessa olevista miehistä on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai sillä uhkailua

6 15 -vuotiaista 32% oli lievän ja 4% vakavan väkivallan kohteena kotonaan (Ellonen ym. 2008) vuotiaille tehdyn kyselyn (Lepistö 2010) mukaan perheväkivaltaa kokeneet nuoret kokivat terveytensä ja perheensisäiset ihmissuhteet huonommiksi kuin perheväkivaltaa kokemattomat. Äidit käyttivät isiä enemmän lievää väkivaltaa. Perheväkivallasta selviytyminen vaihtelee (Lepistö ym. 2010) 0-12 vuotiaiden lasten vanhemmille tehdyn kyselyn mukaan 44% äideistä käyttää väkivaltaa lapsia kurittaessaan, esimerkiksi: tönii tai tarttuu (32%), tukistaa (19%), symbolista väkivaltaa käyttävistä: kiroilee lapselle (84%), kutsuu tyhmäksi (39%) (Ellonen 2012) Suomessa lievä väkivalta on vähentynyt 20 vuodessa, vakava pysynyt suunnilleen ennallaan kansainvälisesti on arvioitu, että 4-16% lapsista joutuu fyysisen pahoinpitelyn ja joka kymmenes lapsi laiminlyönnin tai henkisen pahoinpitelyn kohteeksi

7 Perheet tarvitsevat tukea ajoissa ennakoivasti mahdollisimman varhain ennen kuin tilanne perheessä riistäytyy käsistä perheiden tuen tarve on yksilöllinen ja on riippuvainen elämäntilanteen kokonaisuudesta tämä kokonaisuus huomioon siellä missä perheitä hoidetaan/kohdataan

8 Lasten kaltoinkohtelun hoitotyön suositus ( perustuu systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen taustalla monitieteinen, systemaattisesti analysoitu tutkimustieto osa-alueet: riskitekijät, kaltoinkohtelun merkit ja oireet, tunnistamisen ja puuttumisen periaatteet ja menetelmät julkaistiin 2008, on nyt päivityksen alla

9 Millaisia perheen riskiolot voivat olla? Lapseen liittyviä asioita (esimerkkejä): ennenaikaisuus, pienuus, itkuisuus, ärsyttävyys, uhma, tottelemattomuus, käyttäytymisongelmat, lapsi ei täytä vanhemman odotuksia, nostaa vanhemman lapsuusmuistot pintaan

10 Riskiolot Vanhempaan liittyviä asioita (esimerkkejä): päihteiden käyttö, vakava sairaus, nuoruus, lapsena koettu kaltoinkohtelu, mielenterveysongelmat, isän tai äidin vähäinen osallistuminen lapsen hoitoon, vanhemman tunnekylmyys

11 Riskiolot Perhetilanteeseen liittyviä asioita (esimerkkejä): monilapsisuus, pienet tulot, huono sosiaalinen tilanne, perheen aiempi lastensuojelutausta, perheväkivalta, perheen stressi tai kriisi, riitely, perheenjäsenten välinen yhteenkuuluvuuden puute, vuorovaikutuksen vähäisyys perheessä, perheen eristäytyminen ja syrjäytyminen

12 Mitä perheen arjessa voi tapahtua? Tutkimus 2- ja 4-vuotiaiden lasten vanhemmille siitä, miten kurittavat lapsiaan ja millaisissa tilanteissa (Hentilä ym. 2010, Koivula ym. 2011): arjen tilanteet (esimerkiksi pukeminen, syöminen, nukkumaan meno) voivat helposti johtaa lapsen kaltoinkohteluun laukaisevana tekijänä joko lapsen toiminta, vanhempaan liittyvät tekijät tai arjen rutiineiden sujumattomuus

13 vanhemman oma kokemus väkivallasta lapsuudessaan lisää kaltoinkohtelun riskiä, esimerkiksi fyysisen väkivallan käyttöä näissä tilanteissa vanhempien kanssa todella tärkeää keskustella arjen sujumisesta, lasten kasvattamisen käytännöistä sekä vanhemman asenteista kuritusväkivaltaa kohtaan

14 Miten riskioloja voi tunnistaa? lapseen, vanhempiin ja perheeseen liittyvien riskien tietäminen ja arviointi riskien kasaantumisen tunnistaminen perheen kokonaistilanteen huomiointi kaltoinkohtelun merkit ja oireet tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen keinojen käyttäminen: erilaiset riskinarviointityökalut ja mittarit, vanhempien kanssa keskustelu, havainnointi, kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö

15 Kaltoinkohtelun merkit FYYSISET: mustelmat poskissa, reisissä, vartalossa, käsivarren yläosassa, pakaroissa, alle 9 kk ikäisen mustelmat, useat mustelmat, savukkeellapolttamisjäljet, esineen muotoiset ja selvärajaiset palovammat, vammapaikkana iho, pään alue, luusto tai vatsa, velttous, oksentelu, uneliaisuus, hengityspysähdys MUITA: tunnetaakka, pelko, psykosomaattiset oireet, masennus, sopeutumisongelmat, koulunkäyntivaikeudet, päihteiden käyttö, kivut ilman selkeää syytä LAIMINLYÖNNIN merkit lapsessa ja kodissa: kehityksen viivästyminen, erilaiset fyysisen terveyden ongelmat, kodin siivoamattomuus

16 Keskustelunaiheita vanhempien kanssa Miten sinua kasvatettiin lapsena? Millaisia kurinpitokeinoja käytettiin? Millaisia aiot käyttää/käytät omien lasten kanssa? Millaisiin tilanteisiin kurinpito liittyy? Ärsyttääkö lapsesi sinua? Mitä ajattelet ruumiillisesta kurittamisesta? Mitä teet, jos menetät tilanteen hallinnan?

17 Keskustelunaiheita (2) Millaista lapsen hoitaminen on? Saatko siihen apua/keneltä? Onko aikaa itselle/parisuhteelle? Mitä teet, kun lapsen käytös hermostuttaa? Mitä teet, kun lapsi itkee? Onko hankaluuksia nukkumisessa, ruokailussa pukemisessa? Miten selviydytte perheen arjesta?

18 Perheväkivallan epäilyn puheeksi ottaminen edellyttää työntekijältä aktiivisuutta reagoida ja ottaa asia puheeksi edellyttää ymmärrystä siitä, että asia kuuluu omaan työhön puheeksi ottaminen ja reagoiminen edellyttävät herkkyyttä, rohkeutta ja empaattisuutta edellyttää sitä, että työntekijä on pohtinut ja käsitellyt oman suhteensa väkivaltaan edellyttää tietoa ilmiön moniulotteisuudesta ja yhteisesti sovittuja toimintaohjeita ja hoitopolkuja puuttumisen tueksi

19 Miten väkivalta työ toteutuu? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehty kehittämistyötä perheväkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi (140)TE/THL/ ) ensin mitattiin lähtötilanne, sen jälkeen tehtiin toimintaohje ja järjestettiin koulutusta. Seurantamittauksessa todettiin, että tehdyt toimet olivat parantaneet tilannetta mutta melko hitaasti keskeistä on pitkäjänteinen kehittämistyö, joka perustuu tutkittuun tietoon ja sen pohjalta yhdessä suunniteltuihin moniammatillisiin toimintatapoihin

20 Moniammatillinen yhteistyö lapsiperheen arjen haasteissa osapuolina perhe, neuvola, päivähoito, lastensuojelu jne. hyvä yhteistyö on vastavuoroista ja suunniteltua: tieto kulkee sovitusti oikeus tarpeen mukaiseen tukeen ilman lastensuojeluilmoitusta kun on tarpeen, lastensuojeluilmoituksen tekee jokainen => laki sanoo sen selkeästi moniammatillisen yhteistyön toimintamalli tärkeä, eri toimijoiden roolit yhdessä mietitty ja sovittu yhteistyön tulee ulottua eri tasoille ja kattaa lapsiperheen palvelut

21 Moniammatillisen yhteistyön haasteita syntyy, kun ratkaisun ongelmiin oletetaan syntyvän vain yhden ammattikunnan edustamasta viitekehyksestä, eikä yhteisen tiedon prosessointiin varata aikaa tai mahdollisuutta yhteistyötä edellyttävää asiaa ei koeta kuuluvaksi omaan työhön yhteistyö on vain toiminnan koordinointia ja ideoiden vaihtoa, eikä yhteisen ymmärryksen rakentamista keskustellen

22 Moniammatillisen yhteistyön haasteita syntyy, kun organisointi puuttuu vääränlainen ammattiylpeys vallitsee oma ammatillinen tausta halutaan varmistaa pelätään lisävelvoitteita ja työn lisääntymistä henkilökemiat eivät käy yksiin yhteistyökumppaneihin ei luoteta eri osapuolten pelisäännöt poikkeavat toisistaan lain luullaan kieltävän yhteistyön/niitä ei tunneta/ ei osata soveltaa toisten työtä ei tunneta eikä arvosteta

23 Yhteenveto Neuvolan rooli tärkeä kaikille lapsiperheille: kulttuurin muutos kohti psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemista, pelkän fyysisen terveyden sijaan Erityisen tärkeä niille perheille, joissa on riskiolosuhteista johtuvaa tuen tarvetta Näiden perheiden varhainen löytäminen ja heidän kanssaan työskentely on neuvolan keskeinen tehtävä Lastensuojelulaki!! Perheen voimavarojen löytäminen ja tukeminen keskeistä Perheväkivallasta kysyminen tärkeää kaikissa terveydenhuollon palveluissa Väkivallan mahdollisuuden havainnointi tilanteissa joissa asiakkaita kohdataan, myös muissa palveluissa Moniammatillinen yhteistyö koko ajan tärkeämpää Asennekasvatus väkivaltaa vastaan perusta kaikenlaisen väkivallan vähentämiselle

24 Lisätietoa Hentilä S, Ellonen N, Paavilainen E, Kääriäinen J, Koivula T Pienin lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun tilanteet vanhempien kuvaamana. Janus 18, Koivula T, Paavilainen E, Ellonen N, Kääriäinen J, Salin S, Hentilä S Väkivallan riskitekijät 2-ja4-vuotiaiden lasten perheissä vanhempien ilmoittamana. Hoitotiede 23, Paavilainen E, Flinck A Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Hoitotyön suositus. Hoitotyön Tutkimussäätiö ( Paavilainen E, Mäkelä J Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Teolsessa: Terveystarkastukset Menetelmäkäsikirja (toim. Maki ym.) Opas 14, THL, 2011, ss Paavilainen E Lasten väkivaltaan liittyvä perheväkivaltatyö terveydenhuollossa. Teosessa: Sairaanhoitajan eettiset pelisäännöt

25 Lähteitä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset. Tunnista, turvaa ja toimi. STM 2008:9. Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri: Vammaispalvelujen käsikirja: