Toimintaympäristön analyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintaympäristön analyysi"

Transkriptio

1

2

3 Toimintaympäristön analyysi Varsinais-Suomi Satakunta Ahvenanmaa Toimittanut: Jyrki Liesivuori ja Tuire Westerholm Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste 2006

4 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

5 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 TIIVISTELMÄ ANALYYSIN TAVOITTEET ALUEELLISET ERITYISPIIRTEET Maakuntaprofiilit Varsinais-Suomi Satakunta Ahvenanmaa Tutkimus- ja kehittämistoiminta Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto Muut viranomaiset Työterveyshuolto Oppilaitokset ALUEELLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET OHJELMAT TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN INDIKAATTORIT Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ALUEELLISEN TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN KEHITYSTARPEET LÄHTEET... 31

6 6 Tiivistelmä Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen alueella toteutettavalle työterveyden ja -turvallisuuden edistämistyölle, alueellisen toiminnan erikoistumiselle ja yleensä alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatio-suunnitelmaa. Se on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käyttöön. Analyysin tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Turun toiminta-alueella Varsinais-Suomi, Satakunta ja Ahvenanmaa Lounais-Suomi eroaa muusta maasta lähinnä siksi, että alueella on Ahvenanmaa, saaristokuntia ja yleensä pienten kuntien määrä on suuri. Toisaalta merkittäviä keskuksiakin löytyy: Turku-Salo, Rauma-Pori ja Maarianhamina sekä pienempiä Loimaa ja Uusikaupunki. Äidinkielenään ruotsia puhuvien määrä on Lounais-Suomessa muuta maata korkeampia. Muunkielisten määrän kasvu onkin lisähaaste kuntien palvelutuotannossa ja yrityksissä. Lounais-Suomen väestönkehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana yleisesti ottaen positiivinen, kaupunkimaisten kuntien väkiluvun kasvu 6,7 prosenttia, mutta taajaan asuttujen kuntien vain 1,4 prosenttia. Muuttotappion pysäyttämishaasteen sijaan alueellisten kehityserojen tasaamisongelman ytimenä on vakavasti vinoutuneen ikärakenteen mukanaan tuomat haasteet. Vuonna 2004 väestötietojen mukaan Varsinais-Suomessa oli jokaista yli 64-vuotiasta kohden 3,6 työikäistä (20 64-vuotiaat), mutta ennusteen mukaan vuoteen 2015 mennessä yli 64-vuotiaiden lukumäärä kasvaa ja jokaista yli 64-vuotiasta kohden on 2,7 työikäistä. Syrjäisempien maaseutukuntien (=saaristo) huoltosuhde on vuonna 2015 enää hieman yli 1,7. Asetelma on vaikeampi Satakunnassa ja Ahvenanmaalla. Työttömyysaste Lounais-Suomessa oli vuonna 2005 yli 9,2 ja työttömyys on edelleen vähentynyt. Siitä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkeana. Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 1999 asti ollut koko maan vastaavaa lukuarvoa kolmisen prosenttiyksikköä korkeampi. Työllisyyden alueelliset erot Satakunnassa ovat perinteisesti olleet erittäin suuret. Porin työttömyysaste on korkein kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Samanaikaisesti rekrytointiongelmat alueella ovat lisääntyneet. Ammattialoista rekrytointiongelmia oli eniten teollisessa työssä, terveydenhuollon ja sosiaalialan töissä sekä palvelutyössä. Myönteinen kehityskulku edellyttää nykyistä parempaa työssäjaksamista ja korkeaa positiivista muuttovoittoa. Työttömyyden aleneminen kytkeytyy työllisyyden kasvuun. Työllisten määrä kääntyi kasvuun metalli- ja rakennusalalla sekä laajasti palvelusektorilla, jossa paikat ovat tasaisesti lisääntyneet. Osa työpaikkojen lisääntymisestä selittyy osa-aikatyön yleistymisestä. Ahvenanmaan työllisyystilanne on 90-luvun puolivälin laman jälkeen ollut eritäin hyvä, mitä osittain selittää Ahvenanmaan maantieteellinen sijainti. Työttömyys on jo kauan ollut alhainen Ahvenanmaalla. Tämän päivän avoin työttömyys on 1,8 prosenttia. Pitkäaikainen työvoiman tarve sekä terveyden- ja sairaanhoidon että opetussektorin alalla on ongelmana Ahvenanmaalla. Lounais-Suomen elinkeinorakenne on monipuolinen, joskin hyvin samankaltainen kuin koko maassa. Teollisuuden ja etenkin metalliteollisuuden työllistävyys on suhteessa korkeampaa Varsinais-Suomessa kuin muualla maassa. Myös rakennusala työllistää maakunnassa enemmän kuin maassa keskimäärin. Satakunnan :sta työllisestä toimii maa-, metsä ja kalatalouden piirissä 4,6 %, jalostussektorilla 32 % ja palvelusektorilla 63,4%. Tulevaisuudessa palvelusektorin uskotaan kasvavan muiden supistuessa. Varsinais-Suomessa teollisuuden osuus työpaikoista on maan keskiarvon yläpuolella. Yksistään metalliteollisuus työllistää yhtenä teollisuuden alana maakunnassa yli henkeä. Muusta teollisuudesta merkittävimmät ovat sähkötyöteollisuus (matkapuhelimet), kone- ja laiteteollisuus, metallituoteteollisuus ja kulkuneuvoteolli-

7 7 suus kokonaisuudessaan. Suuret tehtaat ovat keskittyneet isoihin keskuksiin, mutta niiden vaikutukset ympäröivään maaseutuun tuntuvat etenkin Salon seutukunnassa ja Vakka-Suomessa. Teknologiateollisuuden yritykset toimivat kolmella päätoimialalla: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus. Metalli- ja meriteollisuus muodostaa Varsinais- Suomen suurimman teollisuudenalan osana teknologiateollisuutta. Konepajateollisuudessa, mukaan lukien telakat, työskentelee noin 40 prosenttia Varsinais- Suomen teollisesta työvoimasta. Meriteollisuudessa työskentelee suoraan tai välillisesti noin ihmistä ja 460 yritystä. Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla meriteollisuus on osa meriklusteria, johon liittyvät lisäksi lukuisat kuljetusliikkeet, matkatoimistot sekä vakuutus- ja rahoituslaitokset sekä julkinen sektori ja alueen koulutus- ja tutkimuslaitokset. Turkuun perustettavassa meriteknisessä tutkimus- ja koulutuskeskus Meritechissä vastataan eri toimijoiden yhteistyönä meriteollisuuden kansainvälisen kilpailun haasteisiin. Bioalan osaaminen on huippuluokkaa. Turun seudulla sijaitsee noin puolet Suomen lääke- ja diagnostiikkateollisuudesta. Näitä voidaan pitää alueen perinteisinä ydinosaamisalueina, joita täydentävät biomateriaalit (erityisesti bioaktiivinen lasi) ja funktionaaliset elintarvikkeet. Tieto- ja viestintäala Varsinais-Suomessa on alueen suurin työllistäjä metalliteollisuuden jälkeen. Elintarvikealan vahvuutena alueella ovat oma raaka-ainetuotanto (maatalous- ja puutarhatuotanto sekä kalatalous), alan tutkimus ja koulutus Turun yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ja muissa oppilaitoksissa. Elintarviketeollisuuden välitön työllistävyys on ollut laskusuuntainen. Varsinais-Suomen elintarviketeollisuus on tunnettu pitkälti suurten yritysten ansiosta. Elintarvikkeiden terveysvaikutteisuuden osoittamisessa ja markkinoinnissa hyödynnetään lääkkeiden kehittämisessä opittua, Turun seudulla vahvaa bioalan osaamista erityisesti Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa. Ahvenanmaa on pieni, vapaan talouden yhteiskunta, kahden kasvavan talouskeskuksen, Etelä-Suomen ja Tukholman alueen välissä ja suuressa määrin riippuvainen tavaroiden ja palvelujen vaihdosta ympäröivien alueiden kanssa. Maakunnan yrityksestä vain parissakymmenessä on yli 50 työntekijää. Sellaisia ovat esimerkiksi laivanvarustamot, pankit ja vakuutuslaitokset. Noin 90 prosentilla ahvenanmaalaisista yrityksistä on alle kymmenen työntekijää; monet ovat yhdenmiehen yrityksiä. Ahvenanmaan talous on voimakkaasti palvelupainotteista, ja siinä on merenkulkusektorilla hyvin tärkeä asema vastaten yksinään noin 40 prosentista Ahvenanmaan koko bruttokansantuotteesta. Lauttaliikenne ja majoituspalvelun kehitys on mahdollistanut matkailun voimakkaan lisääntymisen. Ahvenanmaan merenkulku on nyt suurten muutosten edessä, ja niiden muodostamat uhkakuvat varjostavat sekä Ahvenanmaan työmarkkinoita että taloutta. Vuoden 2005 aikana Varsinais-Suomen talous (tuotanto, liikevaihto ja työllisyys) kasvoi edellisiä vuosia selvästi nopeammin. Kasvun taustalla on voimakas rakentamisvaihe sekä asuntojen, toimitilojen että julkisen rakentamisen osalta. Teollisuudessa kasvanut kysyntä on kohdistunut yleisesti investointituotteisiin teknologiateollisuudessa, mutta erityisesti risteilijöiden, matkapuhelinten, lääketuotteiden ja autojen tilaukset ovat merkittävästi lisääntyneet. Talouden kasvu on heijastunut myös kaupan ja palveluiden kysyntään, jotka ovat taantumavaiheen jälkeen nyt nopeassa kasvussa. Talouden suhdannekuva pysyy positiivisena Varsinais-Suomessa vuosina Satakunnan kehityksen suurimmat uhat ovat väestötappion jatkuminen, koulutettujen poismuutto ja ikärakenteen vanheneminen. Vasta näiden jälkeen tulee huoli valtion ja EU:n rakennerahastovarojen pienentymisestä Satakunnan osalta. Muita keskeisiä uhkatekijöitä ovat mm yhteistyön toimimattomuus, kasvuyritysten vähäisyys, maakunnan imagon heikentyminen ja globalisaation tuomat suuret muutokset tuotantorakenteessa. Maakunnan kilpailuetuja ovat kilpailukykyinen telakka- ja offshore-teollisuus, edulliset asumis- ja elinkustannukset sekä kilpailukykyiset satamat sekä jatkuvasti kehittyvä korkeakoululaitos, monipuolinen energiaosaaminen, ja luonnon virkistyskäyttö.

8 8 Työikäisen väestön eli vuotiaiden koulutustaso on parantunut nopeaa vauhtia. Huolimatta koko työikäisen väestön koulutustason noususta vuotiaiden koulutustaso on lähtenyt vuosituhannen vaihteessa laskemaan, mikä tulee myöhemmin näkymään parhaassa työiässä olevan väestön koulutustason alenemisena ja sen myötä maakuntien kilpailukyvyn heikentymisenä sekä sosiaalisten ongelmien kasvuna. Korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä lisääntyy mutta riittämättömästi osaamispääoman kilpailukykyisemmäksi saattamisen kannalta. Turun ja Porin työsuojelupiiri kattaa alueellisesti Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan. Alueella ilmoitettiin vuonna 2002 (yrittäjät, myös maatalous mukaan lukien) yhteensä 543 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Alueen ammattitautien määrä on laskenut tasaisesti tarkastelujakson aikana ( ) ja ero maan keskiarvoon nähden on kasvanut selvästi. Tautiryhmittäin tarkasteltuna ammattitauti-ilmoituksia tehtiin eniten rasitussairauksista ja ihotaudeista. Toimialoittain tarkasteltuna ammattitauti-ilmoituksia tehtiin eniten teollisuuden ja rakentamisen aloilta. Ilmaantuvuus ylitti koko maan keskiarvot. Työsuojelupiirin alueella palkansaajille sattuneiden työtapaturmien määrä on laskenut, mutta on edelleen korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Sairauspäivien osalta tilanne on sama kuin muualla maassa. Aluetoimipisteen alueella ilmoituksia työntekijöiden altistumisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille tuli vuonna 2003 teollisuudesta suhteellisesti enemmän kuin muulla maasta. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat ovat asettaneet itselleen tavoitteita, joiden läpikulkevina teemoina ovat elinkaariajattelu, yhteistyö, kestävä kehitys ja tasa-arvo. Maakuntaohjelmien yhteisiä toimintalinjoja ovat - kilpailukyvyn varmistaminen osaamisella ja luovuudella - menestymisen turvaaminen elinkeinoelämän kehittämisellä - Itämeri keskuksen käynnistäminen - hyvinvoinnin turvaaminen aktiivisilla toimenpiteillä - ympäristön kehittäminen vetovoimatekijäksi. Oman ja muun kansallisen rahoituksen lisäksi toivotaan tukea EU:sta ja ESR:stä. Johtopäätökset Lounais-Suomi on laaja käsittäen useiden väestökeskittymien lisäksi harvaan asuttuja alueita kuten muuallakin Suomessa. Tarpeelliset toimenpiteet työikäisen väestön terveyden parantamiseksi ja turvaamiseksi ovat kaikkien aluetoimipisteiden alueilla lähes samat. Ne asettavat suuria haasteita kaikkien toimijoiden yhteistyölle ja kumppanuudelle. Työterveyden huomioiminen osana maakuntien ja läänien sekä toisaalta yritysten päätöksentekoa on aluetoimipisteiden tärkeimpiä tehtäviä, millä vaikutetaan koko maan hyvinvointiin. Jotta Työterveyslaitos voisi paremmin saavuttaa toiminnallaan laitoksen aluetoimipisteiden kaikki alueet, aluetoimipisteiden resursseja tulisi lisätä ja keskuslaitoksen tutkimusta ja koulutusta suunnata laajemmalle sekä varmistaa, että vaikuttavuus ulottuu koko Suomen alueelle. Erojen kasvamisen pysäyttäminen niin pienten ja suurten yritysten ja toisaalta väestökeskittymien ja syrjäisten alueiden välillä edellyttää tehokkaampia toimia kaikilta osapuolilta. Työterveyslaitoksen johtoryhmä on päättänyt, että Turun aluetoimipisteen valtakunnallisina toimialavastuina ovat - kunta-ala sekä - sosiaali- ja terveysala.

9 9 1 Analyysin tavoitteet Alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään alueellisia erityispiirteitä toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakennetta maakuntien strategisia linjauksia alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatiosuunnitelmaa, jota erityisesti aluetoimpisteessä toimivat tiimit ja alueellinen neuvottelukunta hyödyntävät omassa toiminnassaan. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käyttöön. Siinä esitettyjä tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä.

10 10 2 Alueelliset erityispiirteet Turun aluetoimipisteen toiminta-alue eroaa muusta maasta lähinnä pienten kuntiensa ja laajan saaristonsa vuoksi, mikä asettaa joitakin erityisvaatimuksia myös toteutettaville hankkeille ja yhteistyölle. 2.1 Maakuntaprofiilit Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen maakunta on maapinta-alaltaan km². Varsinais-Suomen erikoisuus verrattuna muihin maakuntiin on laaja ja ainutlaatuinen saaristo. Vuoden 2006 alussa Varsinais-Suomen väkiluku oli noin Äidinkielenään ruotsia puhuvia on yli Heistä suurin osa asuu joko Turunmaalla tai Turussa. Muunkielisiä on yhteensä noin Varsinais-Suomessa on kahdeksan kaksikielistä kuntaa (Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd), joissa enemmistön kieli on ruotsi. Lisäksi on kaksi muuta kaksikielistä kuntaa (Särkisalo ja Turku), joissa enemmistö puhuu suomea. Muunkielisistä suurimman ryhmän muodostavat venäjän kieltä puhuvat. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus). Viidessä vuodessa vieraskielisten määrä on kasvanut hengellä. Vieraskielisten määrän kasvu onkin lisähaaste kuntien palvelutuotannossa. (Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutuminen ja maakunnan tila) Väestökehitys ja väestörakenne Varsinais-Suomen väestönkehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana yleisesti ottaen positiivinen. Kaupunkimaisten kuntien, joihin kuuluvat Kaarina, Naantali, Raisio, Salo ja Turku, väkiluku on kasvanut 6,7 prosentilla, mutta taajaan asuttujen kuntien (Halikko, Laitila, Lieto, Loimaa, Mynämäki, Paimio, Parainen, Piikkiö ja Uusikaupunki) väkiluku on kasvanut vain 1,4 prosentilla. Maaseutumaisissa kunnissa väkiluku on pysynyt lähes samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Erityisesti huomioitavaa on se, että yhdeksässä taajaan asutussa kunnassa on saman verran asukkaita kuin 40 maaseutumaisessa kunnassa. Väestön keskittyminen kaupunkeihin ja niiden läheisiin kuntiin korostuu. Verrattuna muuhun Suomeen Varsinais-Suomi on asukastiheydeltään varsin tiheään asuttua aluetta, mutta erot maakunnan sisällä ovat suuret, vaihdellen Turun yli 700 asukkaasta neliökilometrillä, Iniön alle neljään asukkaaseen neliökilometrillä. Vuonna 2004 väestötietojen mukaan Varsinais-Suomessa oli jokaista yli 64-vuotiasta kohden 3,6 työikäistä ( vuotiaat). Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan vuoteen 2015 mennessä yli 64-vuotiaiden lukumäärä kasvaa yli :lla ja silloin jokaista yli 64-vuotiasta kohden on 2,7 työikäistä. Eri maaseutualueilla tämä tarkoittaa seuraavaa: kaupunkimaisissa kunnissa huoltosuhde on lähes 2,9 vuonna 2015, taajaan asutuissa kunnissa hieman yli 2,5 ja maaseutumaisissa kunnissa hieman alle 2,4. Kun lasketaan syrjäisempien maaseutukuntien huoltosuhde, huomataan alueen (=saaristo) synkkenevä tilanne: huoltosuhde on ennusteen mukaan laskemassa vuoden 2004 lähes 2,1:stä vuoden 2015 hieman yli 1,7:ään. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Työllisyys ja osaaminen Maakunnan työvoima on noin henkeä. Työttömyysaste oli vuonna 2005 koko maakunnassa keskimäärin 9,2 %, mutta seutukunnissa luvut vaihtelivat jonkin verran (Loimaa 7,7 %, Salo 7,6 %, Turku 9,8 %, Turunmaa 6,9 %, Vakka-Suomi 10,0 %). Vuoden 2004 kesästä lähtien työttömyys on yhtäjaksoisesti vähentynyt Varsinais- Suomessa. Maakunnan työvoimasta on alkanut poistua viime aikoina enemmän väkeä kuin sinne on tullut. Työelämän poistumamäärät kiihtyvät tulevina vuosina ennätyskorkeiksi, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Varsinais-Suomen työmarkkinoilta

11 11 poistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana absoluuttisesti eniten työvoimaa sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, rakentamisesta ja maataloudesta. Poistumasta huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkeana. Samanaikaisesti työministeriön Tilastokeskuksella teettämän työnantajahaastattelun mukaan rekrytointiongelmat alueella ovat lisääntyneet. Vuoden 2005 toteutuman mukaan niiden toimipaikkojen määrä, joilla on ollut vaikeuksia löytää hakemaansa työvoimaa, tulee nousemaan noin neljä prosenttiyksikköä vuodesta Samalla aikavälillä pitkäaikaistyöttömyys väheni vain 3,4 %. Työn ja työntekijöiden kohtaamattomuus onkin yksi suurimmista maakuntaa vaivaavista ongelmista. Merkittävimmät rekrytointiongelmat johtuvat työnhakijoiden ominaisuuksista, esimerkiksi riittämättömästä ammatillisesta koulutuksesta tai työkokemuksen puutteesta. Ammattialoista rekrytointiongelmia oli eniten teollisessa työssä, terveydenhuollon ja sosiaalialan töissä sekä palvelutyössä. Varsinais-Suomen pitkän ajan kokonaistyövoiman määrästä esitetään Maakunnan tilakatsauksessa 1/2005 useita erilaisia laskelmia aina vuoteen 2025 asti. Näissä laskelmissa on tehty oletuksia parhaimman mahdollisen kehityksen ja huonoimman mahdollisen kehityksen väliltä. Parhain kehityskulku edellyttää nykyistä parempaa työssäjaksamista ja korkeaa positiivista muuttovoittoa. Tällöin on mahdollista kasvattaa työvoiman määrää (korkea työvoiman osuus). Huonoimmassa mahdollisessa kehityskulussa työssäjaksaminen pysyy nykyisellä tasolla eikä muuttovoitto nykyisestä kohene. Tällöin työvoiman määrä laskee rajusti (matalan työvoiman osuus). Työssäjaksamisen kohentaminen nostaa työvoiman määrää huomattavasti enemmän kuin pelkkä muuttovoiton kasvattaminen entisestään. Myös työvoiman ikärakenne muuttuu. Vuoteen 2010 saakka työikäisten määrä kasvaa, mutta kasvua tapahtuu lähes yksinomaan yli 55-vuotiaiden ikäluokassa. Varsinais-Suomessa väestön koulutustaso, kun tarkastellaan tutkinnon suorittaneita, on hieman alhaisempi verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon. Naapurimaakunnista Uudellamaalla ja Pirkanmaalla väestön koulutustaso tutkinnoilla mitattuna on korkeampi, mutta Satakunnassa alhaisempi. Koko Varsinais-Suomessa 15-vuotta täyttäneistä tutkinnon on suorittanut 62,3 %. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Elinkeinot Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on monipuolinen, joskin hyvin samankaltainen kuin yleisesti koko maassa. Teollisuuden ja etenkin metalliteollisuuden työllistävyys on suhteessa korkeampaa Varsinais-Suomessa kuin muualla maassa. Myös rakennusala työllistää maakunnassa enemmän kuin maassa keskimäärin. Sen sijaan alkutuotannolle paremmat olosuhteet eivät näy suhteellisesti suurempana työllistävyysosuutena. Myös kaupan ja muiden palveluiden suhteellinen osuus on maakunnassa alle maan keskitason. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Toimivia yrityksiä oli Valtio, kunnat ja kuntayhtymät työllistävät Varsinais- Suomessa lähes ihmistä yli toimipaikassa. Eniten työpaikkoja on terveydenhuollossa ja sosiaalialalla, koulutusaloilla ja julkisessa hallinnossa. (Varsinais- Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Varsinais-Suomessa teollisuuden osuus työpaikoista on maan keskiarvon yläpuolella. Teollisuussektorin (ml. energiahuolto) työpaikkoja on yli eli yli 23 % työpaikoista, kun maan keskiarvo on vain vähän yli 20 %. Yksistään metalliteollisuus työllistää yhtenä teollisuuden alana maakunnassa yli henkeä. Muusta teollisuudesta merkittävimmät ovat sähkötyöteollisuus (matkapuhelimet), kone- ja laiteteollisuus, metallituoteteollisuus ja kulkuneuvoteollisuus kokonaisuudessaan. Varsinais- Suomen maaseudun elinkeinorakenteessa teollisuudella on varsin vaihteleva asema eri seutukunnissa. Suuret tehtaat ovat keskittyneet isoihin keskuksiin, mutta niiden vaikutukset ympäröivään maaseutuun tuntuvat etenkin Salon seutukunnassa ja Vakka-Suomessa. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais- Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus)

12 12 Teknologiateollisuuden yritykset toimivat kolmella päätoimialalla: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus. Varsinais- Suomen maaseudulla on monipuolista teknologiateollisuutta. Erilaisia toimialoja on metallin jalostus, metallituoteteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, sähkötekninen teollisuus, kulkuneuvoteollisuus ja tekniset palvelut. Loimaan seudulle monipuolinen metalliteollisuus on erittäin tärkeä. Seutukunnan metallialan yrityshakemistosta löytyy yli 100 yrityksen yhteystiedot. Metalli- ja konerakennusteollisuus tuottaa noin puolet seudun teollisuuden arvonlisäyksestä. Edellä mainittujen lisäksi teollisuusautomaatio, hydrauliikka, teräsrakenteet ja alihankinta muodostavat Loimaan seudulle vahvan metallialan osaamiskeskittymän. Vakka-Suomessa kulkuneuvojen valmistus on erityisen merkittävää Valmet Automotive tehtaan ansiosta. Vakka-Suomen maaseutualueiden teknologiateollisuuden yritykset tekevät paljon alihankintaa sekä auto- että laivateollisuudelle. Myös omaa kone- ja laitevalmistusta sekä teknisiä palveluja löytyy Vakka-Suomesta. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais- Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Metalli- ja meriteollisuus muodostaa Varsinais- Suomen suurimman teollisuudenalan osana teknologiateollisuutta. Konepajateollisuudessa, mukaan lukien telakat, työskentelee noin 40 % Varsinais- Suomen teollisesta työvoimasta. Meriteollisuudessa työskentelee suoraan tai välillisesti noin ihmistä ja 460 yritystä. Teknologiateollisuus on sekä Varsinais-Suomen että koko maan suurin teollisuudenala. Varsinais- Suomelle teknologiateollisuuden merkitys on huomattavasti suurempi kuin koko maalle keskimäärin, sillä teknologiateollisuuden osuus tuotannosta on Varsinais-Suomessa 70 %, kun se koko maassa on 44 %, tavaranviennissä suhdeluku on 90/55 ja henkilöstössä 58/45. Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla meriteollisuus on osa meriklusteria, johon liittyvät lisäksi lukuisat kuljetusliikkeet, matkatoimistot sekä vakuutus- ja rahoituslaitokset sekä julkinen sektori ja alueen koulutus- ja tutkimuslaitokset. Turkuun perustettava meritekninen tutkimus- ja koulutuskeskus Meritech on esimerkki siitä, miten Varsinais-Suomessa on pistetty eri toimijoiden vahvuudet yhteen, jotta voidaan vastata meriteollisuuden kansainvälisen kilpailun haasteisiin. Meritech on käytännössä meritekniseen liiketoiminnan ydinosaamiseen, yhteistyöhön ja tutkimukseen perustuva keskus, joka tukee meriteknisissä hankkeissa toimivia osapuolia ja tarjoaa puitteet yhteisen toimintakonseptin luomiselle. Tavoitteena on perustaa keskus vuonna (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Bioalan osaaminen on huippuluokkaa. Turun seudulla sijaitsee noin puolet Suomen lääke- ja diagnostiikkateollisuudesta. Näitä voidaan pitää alueen perinteisinä ydinosaamisalueina, joita täydentävät biomateriaalit ja funktionaaliset elintarvikkeet. Vahvoja sovellusalueita ovat hormonaaliset sairaudet ja syöpä, keskushermostosairaudet, tulehdukselliset taudit ja infektiotaudit sekä regeneratiivinen lääketiede ja biomateriaalit (erityisesti bioaktiivinen lasi). (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Tieto- ja viestintäalan ICT-klusteri käsittää elektroniikkateollisuuden tavarantuotannon, palvelutuotannon (teleliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut) sekä sisällöntuotannon. ICT-klusteri työllistää Varsinais-Suomessa noin henkeä ja liikevaihtoa kertyy noin 8 miljardia euroa. Ala on alueen suurin työllistäjä metalliteollisuuden jälkeen. Varsinais-Suomi on merkittävä ICT-alan tavarantuottaja Salossa sijaitsevan Nokian vetämänä. Läheiselle Turun seudulle on puolestaan keskittynyt suuri osa ICT-alan palvelu- ja sisällöntuotannosta. Varsinais-Suomessa toimii globaalisti merkittäviä ICTalan yrityksiä, Nokian lisäksi esimerkiksi Ericsson ja Siemens. Varsinais-Suomessa pääkonttori on kansainvälisillä menestyjillä kuten TS-yhtymä, Teleste, Finlux, Good- Mood ja Sanako. Elintarvikealan vahvuutena alueella ovat oma raaka-ainetuotanto (maatalous- ja puutarhatuotanto sekä kalatalous), alan tutkimus ja koulutus Turun yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ja muissa oppilaitoksissa. Elintarvikealan nousua arvellaan tapahtuvan esim. puolivalmisteita (mm. leipomotuotteet) tuottavalla pk-sektorilla sekä terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja niiden komponentteja valmistavalla paikallisella teollisuudella. Varsinais-Suomessa elintarviketeollisuuden välitön työllistävyys on ollut laskusuuntainen. Varsinais-Suomen asema elintarviketeollisuudessa on ollut merkittä-

13 13 vä, mutta viimeaikaiset päätökset ovat laskeneet Varsinais-Suomen aseman valtakunnalliseen tasoon. Kun lasketaan yhteen alan välilliset vaikutukset (kuljetus, pakkausja koneteollisuus, kauppa yms.), voidaan todeta elintarvikesektorin olevan edelleen erittäin merkittävän. Elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon vahvasta yhteydestä kertoo se, että teollisuuden käyttämistä raaka-aineista 85 % on kotimaisia. Varsinais- Suomen elintarviketeollisuus on tunnettu pitkälti suurten yritysten ansiosta. Suurimmista elintarvikealan yrityksistä pääpaikka tai toimintaa Varsinais-Suomessa on Raisio Oyj:llä, Lännen Tehtailla ja Vaasan & Vaasan -leipomolla. Maakunnassa on toiseksi eniten elintarvikealan toimipaikkoja verrattuna muihin maakuntiin, yli 13 % koko maan elintarviketeollisuuden toimipaikoista (noin 400 vuonna 2006). Vain Uudellamaalla yrityksiä on enemmän. Varsinais-Suomessa ainoastaan kymmenen prosenttia elintarviketeollisuuden yrityksistä sijaitsee asemakaava-alueella. Suurin osa kaikista elintarvikealan toimipaikoista työllistää alle viisi henkilöä. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Monipuolinen elintarviketuotanto on Varsinais- Suomen vahvuus sekä tuotannon arvolla että henkilöstön määrällä mitattuina. Elintarvikealan yritysmäärä on vakiintunut noin 250 toimipaikkaan. Pienten yritysten osuus kaikista toimipaikoista on merkittävä. Varsinais-Suomi on maan johtava alue sekä maataloudessa että elintarviketeollisuudessa. Leipäviljasta noin 38 prosenttia tuotetaan Varsinais- Suomessa, sianlihasta neljännes ja kananmunista 55 prosenttia. Puutarhasektorilla avomaan viljelyalasta 17 prosenttia on Varsinais- Suomessa ja kasvihuonealasta neljännes. Vahva ja erikoistunut alkutuotantosektori tukee elintarviketeollisuutta Varsinais-Suomessa. Tavoitteena on, että elintarvikkeita jalostavien yritysten lukumäärä kasvaa ja että tutkimus- ja koulutusmaailma sekä yritykset kehittävät tiiviissä yhteistyössä paikallisista raaka-aineista uusia innovatiivisia tuotteita. Tuotekehityksessä ja tutkimuksessa keskitytään erityisesti korkean jalostusasteen tuotteisiin. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinat ovat Suomessa arviolta noin 100 miljoonaa euroa ja kasvavat prosenttia vuodessa peruselintarvikkeiden kasvun jäädessä 1-2 prosentin vuosikasvuun. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden liikevaihdon kasvuvauhti on siis jopa kymmenkertainen perinteisiin elintarvikkeisiin verrattuna. Varsinais-Suomen elintarvikealan mahdollisuudet kulminoituvat tutkimuksen ja tuotekehityksen korkeaan tasoon. Elintarvikkeiden terveysvaikutteisuuden osoittamisessa ja markkinoinnissa hyödynnetään lääkkeiden kehittämisessä opittua, Turun seudulla vahvaa bioalan osaamista. Erityisesti Turun yliopistolla on pitkät perinteet elintarvikkeiden tutkimus- ja kehitystyöstä. Yliopisto on myös monialaisesti kiinnostunut terveyden edistämisestä. Uutena erillislaitoksena Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Functional Foods Forum vahvistaa ja monipuolistaa Turun seudun osaamista. FFF yhdistää eri alojen parhaan tiedon ja osaamisen. Tarkoin valittujen elintarvikekomponenttien tieteellisellä tutkimuksella pyritään terveellisten ja turvallisten tulevaisuuden elintarvikkeiden kehittämiseen. Varsinais-Suomen elintarvikestrategia valmistui noin vuosi sitten. Sen tavoitteissa määritelty elintarvikealan yhteistyöelin Elintarvikefoorumi aloitti toimintansa vuonna Foorumin tavoitteena on toimia maakunnan elintarvikeklusterin edunvalvojana ja yhteistyön edistäjänä. Sen päämääränä on, että Varsinais- Suomi, ja erityisesti Turun seutu, on vuoteen 2020 mennessä maailman johtava kuluttajan eri elämänvaiheisiin liittyvän terveellisen, nautinnollisen ruoan uudistaja ja kehittäjä. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Maakunnan tila Vuoden 2005 aikana Varsinais-Suomen talous (tuotanto, liikevaihto ja työllisyys) kasvoi edellisiä vuosia selvästi nopeammin. Kasvua vauhdittivat teollisuudessa edelleen Aasian, Venäjän ja itäisen Euroopan kasvu, mutta myös uutena tekijänä euroalueen kasvun kiihtyminen. Euroalue muodostaa edelleen Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden tärkeimmän vientialueen. Kasvun taustalla on voimakas rakentamisvaihe sekä asuntojen, toimitilojen että julkisen rakentamisen osalta. Teollisuudessa kasvanut kysyntä on kohdistunut yleisesti investointituotteisiin teknologiateollisuudessa, mutta erityisesti risteilijöiden, matkapuhelinten, lääketuotteiden ja autojen tilaukset ovat merkittävästi lisääntyneet. Talou-

14 14 den kasvu on heijastunut myös kaupan ja palveluiden kysyntään, jotka ovat taantumavaiheen jälkeen nyt nopeassa kasvussa. Talouden suhdannekuva pysyy positiivisena Varsinais-Suomessa vuosina Työttömyyden aleneminen kytkeytyy työllisyyden kasvuun. Työllisten määrä kääntyi kasvuun metalli- ja rakennusalalla sekä laajasti palvelusektorilla, jossa paikat ovat tasaisesti lisääntyneet. Osa työpaikkojen lisääntymisestä selittyy osa-aikatyön yleistymisestä. Työikäisen väestön eli vuotiaiden koulutustaso on parantunut nopeaa vauhtia sekä koko Suomessa että Varsinais-Suomessa. Myös erot Varsinais-Suomen seutukuntien koulutustasoissa ovat kaventuneet hieman. Toteutettu koulutuspolitiikka ei ole tuottanut 80-luvulla syntyneille parempaa menestystä koulutuksessa. Huolimatta koko työikäisen väestön koulutustason noususta vuotiaiden koulutustaso on lähtenyt vuosituhannen vaihteessa laskemaan, pojilla nopeammin kuin tytöillä. Jos koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrää ei saada laskemaan, se tulee myöhemmin näkymään parhaassa työiässä olevan väestön koulutustason alenemisena ja sen myötä maakunnan kilpailukyvyn heikentymisenä sekä sosiaalisten ongelmien kasvuna. Vuosituhannen jälkeinen aika on ollut Varsinais-Suomelle hitaan väestönkasvun aikaa. Muuttovoiton kaksinkertaistumiseen on selvä syy: työllisyystilanteen kohentuminen. Suhteellisesti voimakkainta väestönkasvu oli Salon seudulla ja Turun seudulla. Paraisten kaupungin väkiluku kasvaa sitä mukaa, kun muussa osassa seutua väestö vähenee. Varsinais-Suomen ympäristön tila on verrattain hyvä ja maakunta on terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, johon kuuluvat niin puhdas ilma, vesi ja maaperä kuin meluttomuuskin. Ympäristöömme kohdistuu kuitenkin monia riskejä kuten ilmaa pilaava toiminta, kemikaalivahingot, puutteet jätteiden ja jätevesien käsittelyssä, pilaantuneet maa-alueet sekä luonnonilmiöt kuten kuivuus ja tulvat. Kunnat ja seutukunnat Varsinais-Suomessa on 54 kuntaa. Kunnat ovat sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan pieniä. Puolet Varsinais-Suomen kunnista kuuluu maamme sadan pienimmän kunnan joukkoon. Alle 2000 asukkaan kuntia on 22. Seutukuntia Varsinais-Suomessa on viisi: Loimaan, Salon ja Turun seutukunnat sekä Turunmaa ja Vakka-Suomi. Loimaan seudulla maatalous- ja elintarviketuotantoa tukevat metalliteollisuus, korkea yritteliäisyys ja kehittynyt tietotekninen palveluverkosto. Salon seutu kulkee maakunnan teknologisen kehityksen kärjessä. Seudun tuotannollista toimintaa hallitsee tietotekniikka, jonka lippulaivoina ovat Salossa sijaitsevat Nokian päätehtaat. Turunmaan vahvuutena on ainutlaatuinen saaristo monipuolisine matkailumahdollisuuksineen. Saaristossa pyritään kehittämään myös mm. etätyöstä ja ympäristöteknologiasta uusia työllistymismahdollisuuksia. Turun seudulla sijaitsee maakunnan pääkaupunki Turku, joka tunnetaan sivistyksen ja historian kehtona, korkealuokkaisena kulttuuri- ja koulutuskaupunkina sekä huippuluokan bioteknisen kehitystyön ja tuotannon keskuksena. Turussa ja lähiympäristössä on lisäksi mm. monipuolista elintarvike-, laivanrakennus-, lääke-, metalli- ja tietotekniikkateollisuutta. Vakka-Suomen seutu tunnetaan Suomen ainoasta autotehtaasta. Alueella on merkittävää metalliteollisuutta ja halua panostaa uuteen teolliseen tuotantoon. (Varsinais-Suomen liitto)

15 Satakunta Satakunta on asukkaallaan Suomen seitsemänneksi väkirikkain maakunta. Maakunnan väki jakautuu uuden vuonna 2004 käyttöön otetun seutukuntajaon mukaan seuraavasti. Porin seutukunta 61 %, Rauman seutukunta 28 % ja Pohjois-Satakunta 11 %. Satakunnassa on 26 kuntaa. (Satakuntaliitto) Väestökehitys ja väestörakenne Satakunnan tappiollinen väestökehitys on tällä vuosikymmenellä hidastunut edeltävään jaksoon verrattuna. Tähän on eniten vaikuttanut Porin myönteinen kehitys. Myös Rauman seutukunnan väestömuutos on selvästi tasapainottunut. Sen sijaan Pohjois- Satakunnassa on jatkunut edellisen jakson kaltainen noin neljän prosenttiyksikön suuruinen väkiluvun pieneneminen. Maakunnan alueellisten väestökehityserojen syveneminen on tulevan ohjelmakauden kannalta entistä haasteellisempi. Väestöltään taantunut alue, jossa muuttoalttiit ikäluokat ovat supistuneet pieneksi ei enää kasvata muuttotappiolukujaan. Muuttotappion pysäyttämishaasteen sijaan alueellisten kehityserojen tasaamisongelman ytimenä on vakavasti vinoutuneen ikärakenteen mukanaan tuomat haasteet. Porin seutukunnan väestökehitys on vuodesta 2000 alkaen lähtenyt paremmalle kasvu-uralle kuin maakunnan keskimääräinen ja Rauman seutukunnan kehitys. Pohjois-Satakunnan suhteellisen voimakas väestön väheneminen alkoi jo 1980-luvulla ja näyttää ennusteen mukaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Seutukuntien ikärakenteessa erot lasten osuuksissa ovat melko pienet mutta maakunnan alle 15-vuotiaiden osuus on kuitenkin prosenttiyksikön verran alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Sen sijaan yli 65 vuotiaiden kohdalla maakunnan sisäiset erot ovat suuret ja ero maan keskimääräiseen on kahdesta kolmeen prosenttiyksikköön ja kasvaa edelleen. Syntyneiden vähemmyys kuolleisuuteen verrattuna on Satakunnassa vuodesta 1996 lähtien aiheuttanut luonnollisen väestömuutoksen negatiivisuuden. Muuttoliikkeen aiheuttama väestötappio on tällä vuosikymmenellä puolittunut luvun loppupuoleen verrattuna. (Satakuntaliitto, Satakunnan maakuntaohjelma , luonnos) Työllisyys ja osaaminen Työllisyys on parantunut Satakunnassa kuten muuallakin. Työllisyyden koheneminen on ollut kuitenkin muuta maata hitaampaa lukuun ottamatta vuosia 2002 ja Työttömyysasteella mitattuna Satakunnan työllisyys on tasaisesti parantunut lukuun ottamatta lievää hidastumista vuonna Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 1999 asti ollut koko maan vastaavaa lukuarvoa kolmisen prosenttiyksikköä korkeampi. Työllisyyden alueelliset erot Satakunnassa ovat perinteisesti olleet erittäin suuret. Porin työttömyysaste on korkein kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Alhaisen työttömyysasteen kuntia maakunnassa ovat Eura, Köyliö ja Säkylä. Pohjois- Satakunnan kunnissa asuu suhteellisesti enemmän työttömiä. Siitä huolimatta, että Satakunta on jo nyt osittain yhtä työmarkkina-aluetta, heijastuu työllisyyden alueeroissa paikallisten työmarkkinoiden merkitys useimmilla toimialoilla Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden määrä on lisääntynyt samaan tahtiin kuin koko maassa keskimäärin. Satakunnassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaa koko maan tasoa. Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on lisääntynyt parhaiten. Ylimmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suhteellisesti kohentunut ripeästikin ollen kuitenkin merkittävästi alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Maakunnassa korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, mutta riittämättömästi osaamispääoman kilpailukykyisemmäksi saattamisen kannalta. (Satakuntaliitto, Satakunnan maakuntaohjelma , luonnos)

16 16 Elinkeinot Vuonna 2005 alueen 95 00:sta työllisestä toimi maa-, metsä ja kalatalouden piirissä 4 00 henkilöä (4,6 %), jalostussektorilla (32 %) ja palvelusektorilla (63,4 %). Tulevaisuudessa palvelusektorin uskotaan kasvavan muiden supistuessa. Maakunnan tila Satakunnan kehityksen suurimmat uhat tulevan viiden vuoden aikana kohdistuvat laajan toimijakyselyn tulosten mukaan väestökehitykseen. Kolme suurinta uhkaa ovat väestötappion jatkuminen, koulutettujen poismuutto ja ikärakenteen vanheneminen. Vasta näiden jälkeen nostetaan huoli valtion ja EU:n rakennerahastovarojen pienentymisestä Satakunnan osalta. Muita keskeisiä uhkatekijöitä ovat mm yhteistyön toimimattomuus, kasvuyritysten vähäisyys, maakunnan imagon heikentyminen ja globalisaation tuomat suuret muutokset tuotantorakenteessa. Maakunnan kilpailuetujen kärjessä ovat kilpailukykyinen telakka- ja offshore-teollisuus, edulliset asumis- ja elinkustannukset sekä kilpailukykyiset satamat. Kilpailuetuina mainittiin myös jatkuvasti kehittyvä korkeakoululaitos, monipuolinen energiaosaaminen, vientiteollisuuden huippuosaaminen ja luonnon virkistyskäyttö. (Satakuntaliitto: Satakunnan maakuntaohjelma , luonnos) Ahvenanmaa Ahvenanmaa on Suomen autonominen maakunta, jolla on itsehallinto. Ahvenanmaan kokonaispinta-ala on km 2 ja maa-alueen osus km 2. Maakunnan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan väestö on henkeä, joista noin 40 % asuu Maarianhaminassa. Ruotsinkielisiä on 92 % ja suomenkielisiä 5 %. Naisten osuus maakunnan väestöstä on 51 %. Ulkomaalaisia oli vuonna henkeä, eli 6,1 % väkiluvusta. Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kuntaa, joista Maarianhamina on ainoa kaupunki. Kunnat ovat Brändö, Eckerö, Finström,Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund,Vårdö. Elinkeinot Ahvenanmaa on pieni, vapaan talouden yhteiskunta, joka on suuressa määrin riippuvainen tavaroiden ja palvelujen vaihdosta ympäröivien alueiden kanssa. Ahvenanmaan sijainti kahden kasvavan talouskeskuksen, Etelä-Suomen ja Tukholman alueen, välissä tuo monia etuja, mutta tekee Ahvenanmaan taloudesta myös riippuvaisen kahden lähellä sijaitsevan markkina-alueen konjunktuurivaihteluista. Yritteliäisyydellä on Ahvenanmaalla pitkät perinteet. Maakunnassa toimii noin yritystä, joista noin 700 on maatalousyrityksiä. Parissakymmenessä yrityksessä on yli 50 työntekijää. Sellaisia ovat esimerkiksi laivanvarustamot, pankit ja vakuutuslaitokset. Noin 90 %:lla ahvenanmaalaisista yrityksistä on alle kymmenen työntekijää; monet ovat yhden miehen yrityksiä. Ahvenanmaan työssä käyvä jakaantuu eri elinkeinoaloille seuraavasti: alkutuotanto 6 % rakennustoiminta 6 % pankki- ja vakuutustoiminta 8 % teollisuus 10 % kauppa, hotellitoiminta 13 % kuljetukset 19 % yhteiskunnan palvelut 34 % muu 4 % Ahvenanmaan talous on voimakkaasti palvelupainotteista, ja siinä on merenkulkusektorilla hyvin tärkeä asema. Vastaahan se yksinään noin 40 prosentista Ahvenanmaan koko bruttokansantuotteesta. Pääomakeskeisen merenkulun ansiosta BKT hen-

17 17 keä kohden on Ahvenanmaalla korkea, kun taas maakunnan tulotaso ei ole koko Suomen keskivertoa korkeampi. Ahvenanmaan merenkulku tarjoaa enemmän työpaikkoja kuin mitä Ahvenanmaalta on saatavissa työtekijöitä, mikä muun muassa aiheuttaa sen, että ahvenanmaalaisilla laivoilla on paljon työntekijöitä sekä muualta Suomesta että Ruotsista. Lauttaliikenne on mahdollistanut matkailun voimakkaan lisääntymisen. Ahvenanmaalle matkaajien lukumäärä on viime vuosina ollut noin 1,8 miljoonaa henkeä. Yöpymisiä rekisteröidään vuosittain noin Hotelleissa ja matkustajakodeissa on noin vuodepaikkaa ja näiden lisäksi on tarjolla yli vuokramökkiä. Kesäisin monet vieraat tulevat omilla purje- tai moottoriveneillään ja voivat pysähtyä johonkin Ahvenanmaan lähes 20 vierassatamasta. Ahvenanmaalainen teollisuus on pienimuotoista verrattuna lähialueidemme teollisuuteen, mutta sillä on kuitenkin viennin kannalta tärkeä merkitys. Koska teollisuus etupäässä jalostaa maataloustuotteita ja kalaa, sillä on suuri epäsuora työllistävä merkitys. Ahvenanmaalle on syntynyt myös mielenkiintoinen, kansainvälinen korkean teknologian muoviteollisuus. Lisäksi Ahvenanmaalla on metalli- ja konepajateollisuutta, puusepänverstaita, kirjapainoja ja elektroniikkateollisuutta. Alkutuotannolla, siis maataloudella ja kalastuksella, on suhteellisen vaatimattomasta taloudellisesta kannattavuudestaan huolimatta tärkeä merkitys harvaanasutulla alueella ja saaristossa. Lisäksi se tuottaa raaka-ainetta tärkeälle elintarviketeollisuudelle. Pienet pinta-alat ja suotuisa ilmasto ovat edesauttaneet Ahvenanmaan maanviljelyksen suuntautumista erikoistuotteisiin. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä sipuli, kiinankaali, sokerijuurikas, peruna ja omena. Työllisyys Ahvenanmaan työllisyystilanne on 90-luvun puolivälin laman jälkeen ollut eritäin hyvä, mitä osittain selittää Ahvenanmaan maantieteellinen sijainti. Tukholman ja Helsingin alueiden läheisyys on mahdollistanut työ- ja opiskelupaikkojen löytymisen erityisesti nuorille silloinkin, kun kotiseudulla on vallinnut lama. Työttömyys on jo kauan ollut alhainen Ahvenanmaalla. Tämän päivän avoin työttömyys on 1,8 %. Pitkäaikainen työvoiman tarve sekä terveyden- ja sairaanhoidon että opetussektorin alalla on ongelmana Ahvenanmaalla kuten muuallakin Pohjoismaissa. Koska kesäisin Ahvenanmaalla vierailevien turistien määrä on huomattavan suuri, on palveluelinkeinojen hankittava sesonkityövoimaa parhaimman sesongin aikana toisilta paikkakunnilta. Merenkulku on ollut hallitseva elinkeino Ahvenanmaalla ja se on mitä suurimmassa määrin edesauttanut tämän päivän elintason saavuttamisessa. Ahvenanmaan merenkulku on nyt suurten muutosten edessä, ja niiden muodostamat uhkakuvat varjostavat sekä Ahvenanmaan työmarkkinoita että taloutta. Koulutus Ahvenanmaalla on koulutuksen alalla täydellinen itsehallinto. Ahvenanmaan kaikissa kouluissa on opetuskielenä ruotsi. Yhdeksänvuotinen peruskoulu, josta kunnat vastaavat, antaa yleisen peruskoulutuksen. Englanninkieli on pakollinen oppiaine peruskouluissa, kun taas suomi, ranska ja saksa ovat valinnaisia aineita. Maakunnan koulut ovat suhteellisen pieniä. Onnistuneena ahvenanmaalaisena ratkaisuna voidaan pitää saariston pieniä yläasteita, joiden ansiosta peruskouluikäisten on mahdollista saada opetusta kotipaikkakunnallaan koko oppivelvollisuusajan. Maakunnassa annetaan toisen asteen koulutusta merenkulun, kaupan, matkailun, sairaanhoidon, ravitsemuksen, tekniikan ja maatalouden alalla, jotka kaikki ovat tärkeitä Ahvenanmaan elinkeinoelämälle. Kolmivuotinen teoreettinen lukio, Ålands lyceum, antaa kelpoisuuden yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. Monet nuoret, jotka opiskelevat korkeakoulussa tai yliopistossa, lähtevät Ahvenanmaalta joksikin aikaa opiskelemaan Ruotsiin tai Suomeen. Ahvenanmaalla on myös oma korkeakoulu, Högskolan på Åland, joka tarjoaa muun muassa ammattikorkeakoulututkintoihin tähtää-

18 18 vää opetusta. (Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Ahvenanmaan maakuntapäivät: Åland - Ahvenanmaa pähkinänkuoressa) Konjunkturläget 2006 (ÅSUB Rapport 2006:6) Åland har under det senaste året gynnats av det goda internationella konjunkturläget i allmänhet, och av den starka tillväxten inom finsk och svensk ekonomi i synnerhet. Den höga ekonomiska aktiviteten i regionerna närmast omkring oss bidrar till en positivare syn på framtiden. Lönsamheten för betydande delar av det åländska näringslivet är för närvarande god. Samtidigt kvarstår utmaningarna inom den för Åland så ekonomiskt betydelsefulla passagerarsjöfarten. Konkurrensen är fortsatt hård och omstruktureringar inom branschen sker parallellt på flera plan. Ägarstrukturen har ändrats inom Östersjötrafiken och passagerarfartyg har sålts till rederier utanför Östersjön. Flera frågor kring den framtida beskattningen av rederinäringen i Finland, av de anställda, av tonnaget samt av nyinvesteringar är ännu öppna. Vid sidan av konkurrensläget pressas marginalerna av sjunkande skillnader mellan priserna ombord och iland samt av fortsatt höga bunkerkostnader. Den höga aktiviteten inom den åländska landekonomin i kombination med förbättrad lönsamhet inom sjöfartssektorn gör att ÅSUB har skrivit upp prognosen för tillväxten inom den åländska ekonomin för Vi beräknar att BNP-tillväxten inom den åländska ekonomin i år kommer att stiga till runt 5,5 procent, en internationellt sett hög nivå. För 2007 beräknas BNP-utvecklingen återgå till mera normala nivåer med en tillväxt på drygt 3 procent. Den offentliga sektorn drar ner volymutvecklingen för BNP både 2006 och Efter att ha stigit en aning under en tvåårsperiod har den åländska arbetslösheten under det senaste året i huvudsak uppvisat en sjunkande tendens. Den öppna arbetslösheten låg under fjolåret på i medeltal 2,3 procent. I augusti i år stannade den öppna arbetslösheten på 2,1 procent mot 2,4 procent under samma månad i fjol. ÅSUBs bedömning är att arbetslöshetsgraden för hela år 2006 kommer att stanna på 2,2 procent. Effekterna av öppnandet av den finländska arbetsmarknaden för arbetskraft från de nya EU-medlemsländerna från och med maj i år har tillsvidare påverkat den åländska arbetsmarknaden endast marginellt. Flyttningsrörelsen följer i stor utsträckning läget på den åländska arbetsmarknaden. Under fjolåret uppgick flyttningsnettot till 205 personer, vilket är mer än dubbelt så många som genomsnittet för de tio föregående åren. I år beräknas nettoinflyttningen bli ungefär i nivå med fjolårets. Nettoinflyttningen utgör en god bas för den ekonomiska tillväxten inom den åländska ekonomin. Den dagsaktuella utvecklingen inom det privata näringslivet ser relativt positiv ut. Tillväxten av den samlade lönesumman har under den senaste 12-månadersperioden uppvisat en stabil och hög tillväxttakt på 6-8 procent. När det gäller utvecklingen av omsättningen slår omstruktureringen inom rederinäringen däremot igenom, men även omsättningsutvecklingen förväntas bli positiv runt årsskiftet. Den åländska industrisektorn upplever för närvarande en fas med relativt god tillväxt och de första uppgifterna om årets turistsäsong visar på en förhållandevis bra högsäsong. Även inom den åländska finanssektorn och de övriga landbaserade tjänstenäringarna är volymerna växande och tillförsikten inför framtiden god. Den samlade bilden av läget inom det privata näringslivet är förhållandevis ljus, trots sviktande utveckling i omsättningsvolymen. Orsaken till den negativa utvecklingen av omsättningen står att finna i strukturella förändringar inom sjöfartssektorn, som på sikt kommer att ge stabilare utvecklingsförutsättningar. I kombination med den dynamiska utvecklingen och investeringsviljan inom delar av det landbaserade

19 19 näringslivet ser möjligheterna för en stabil tillväxt bättre ut idag än för bara ett år sedan. Inom den offentliga sektorn är utvecklingen på kort sikt lite tudelad. För landskapets del förväntas inkomstutvecklingen vara stabil de närmaste åren, även om den så kallade klumpsumman av mera budgettekniska skäl beräknas stagnera inom några år. Kommunerna uppvisade sammantaget negativt resultat för fjolåret, och det samlade resultatet i årets budgeter står också på rött. Skattefinansieringen har inte vuxit i samma takt som utgifterna. Flera strukturella reformer är dock aktuella för att utveckla organisationen och förbättra ekonomin inom kommunsektorn på Åland. 2.2 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Turun kauppakorkeakoulu keskittyy kauppatieteelliseen opetukseen ja tutkimukseen ollen yksi Suomen suurimmista toimijoista. Koulutus sisältää monipuolisen valikoiman liiketaloustieteitä, muita kauppa- ja taloustieteellisiä aineita sekä kieliä. Työterveyslaitosta kiinnostavia laitoksia kauppakorkeakoulussa ovat Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus, jossa mm. PK-Instituutti ja Vastuullisen liiketoiminnan keskus, sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Turun yliopisto on kuuden tiedekunnan monialainen yliopisto, jossa on valittavana yli 60 oppiainetta, koulutusohjelmaa tai koulutusta. Yliopisto on Suomen toiseksi suurin. Sen tiedekunnista Työterveyslaitoksella on ollut tai voisi olla yhteistyötä ainakin lääketieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Åbo Akademi on seitsemän tiedekunnan laaja-alainen ruotsinkielinen yliopisto, jonka tiedekunnista kaksi on Vaasassa. Yliopisto on Helsingin yliopiston jälkeen suurin ruotsinkielinen opinahjo. Työterveyslaitoksella on ollut yhteistyötä lähinnä matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan kanssa. Ammattikorkeakoulutus Ammattikorkeakouluissa opiskellaan teorian lisäksi käytännön ammattitaitoja. Usein niissä on työelämä kumppanina muodossa tai toisessa. Ammattikorkeakouluissa opetusta kehitetään ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Yhteistyömuotoja ovat soveltava tutkimus ja kehittäminen, opinnäytetyöt, työharjoittelu sekä koulutus- ja kehittämispalvelut. Turun alueella toimivat: Diakonia-ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Sydväst Turku Science Park on koko Varsinais-Suomen innovaatiojärjestelmän sydän. Päätoimialoina sykkivät bioteknologia ja ICT eli tieto- ja viestintäteknologia, mutta samoja menetelmiä ja prosesseja sovelletaan muunkin korkean teknologian kehittämiseen ja korkealaatuisen tutkimuksen kaupallistamiseen. Innovaatioiden ydin on yritysten sekä yliopistojen ja korkeakoulujen välisessä yhteistyössä, jonka yhtenä tuloksena Turun tiedepuistoon on syntynyt Suomen bioalan selkein keskittymä. Turku Science Parkin 5 km 2 :n toiminnallinen kokonaisuus on kansainvälisestikin kilpailukykyinen. Alue alkaa yliopistoilta ja päätyy Turun Biolaaksoon. Alueella toimii kolme tiedekorkeakoulua, Turun yliopistollinen keskussairaala, Suomen suurimman ammattikorkeakoulun yksiköitä sekä kolmisensataa yritystä ja organisaatiota. Yhtenäinen tiedepuisto kuuluu Suomen suurimpiin, valmiita toimitiloja on yli m 2. Keskeisten toimialojen, bioteknologian ja ICT:n, sekä näitä tukevan palvelutuotannon kasvu heijastuu myös rakennushankkeisiin: parhaillaan alueelle nousee useita uusia taloja. Toimintaympäristön kehittämisestä vastaa Turku Science Park Oy, jonka tytäryritykset Turun Biolaakso Oy ja ICT Turku Oy luovat edellytyksiä omien alojensa menestystarinoille. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005)

20 20 BioTurku on Turun seudun bioalan toimijoiden, yhteensä yli 60 yrityksen sekä oppilaitosten ja tutkimusyhteisöjen tiivis kokonaisuus. BioTurku muodostaa yhtenäisen ketjun koulutuksesta ja tutkimuksesta keksintöjen kaupallistamiseen, tuotekehitykseen ja tuotantoon saakka. Turku Science Parkissa sijaitsee Suomen bioalan selkein keskittymä, ja Turku Science Park Oy:n tytäryhtiö Turun Biolaakso Oy vastaa Turun seudun bioalan kehittämisestä toimijoiden kanssa yhdessä laaditun BioTurku-strategian pohjalta. Turku Science Parkissa sijaitseva bioalan tutkimusyhteisö on yksi Pohjoismaiden suurimmista yhdessä pisteessä työskentelevistä osaamiskeskittymistä. BioTurun tutkimuksellinen vahvuus toimii koko alan kehityksen moottorina. Keskeisiä tutkimusorganisaatioita ovat BioCity Turku, Turun Biotekniikan keskus, Turun yliopistollinen keskussairaala, PET-keskus, VTT:n Lääkekehityksen biotekniikka, CRST (Clinical Research Services Turku), Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF, Functional Foods Forum) sekä Turun kauppakorkeakoulun Innomarket-yksikkö. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Kela KELAn tutkimuskeskus on Turussa ja sen kanssa on tehty yhteistyötä jo useita vuosia. Työterveyslaitos Työterveyslaitos (TTL) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. TTL:n tavoitteena on työelämä, jossa työolot ja työ ylläpitävät ja edistävät terveyttä ja toimintakykyä, työyhteisöt ovat hyvin johdettuja, ja niissä vallitsee myönteinen, työntekijöiden tarpeita ja yhteistyötä arvostava kulttuuri, työ on järjestetty niin, että siinä voi oppia ja kehittyä sekä aikaa ja voimia jää perheelle ja muulle elämälle. TTL tuottaa tietoa ja kehittää ratkaisuja työelämän tarpeisiin käyttämällä kaikkia toimintamuotojaan: tutkimusta, asiantuntijapalveluja, koulutusta ja tiedotusta. Tässä tehtävässä TTL hyödyntää kumppanuus- ja asiakasverkostoaan. TTL:lla on seitsemän strategisia vaikuttavuustavoitetta: 1) Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa; 2) Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö; 3) Kansalaisille valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan; 4) Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi; 5) Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi; 6) Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi; 7) Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön. Vaikuttavuustavoitteissa tuotettuja ratkaisuja ja sosiaalisia innovaatioita viedään käytäntöön mm. keskeisten toimialojen kautta. TTL:n toiminta kohdistuu erityisesti seuraaville toimialoille: kauppa ja yksityiset palvelut, kunta-ala, sosiaali- ja terveysala, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintätekniikka, maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot, bioenergia- ja jäteala, elintarviketeollisuus, rakennusteollisuus, metsäteollisuus, liikenne, turvallisuusala ja teknologiateollisuus. Toimialojen valtakunnallinen koordinaatiovastuu on aluetoimipisteillä. Helsingin toimipisteen vastuulla on kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus sekä tieto- ja viestintäteknologia; Kuopion toimipisteen vastuulla on maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot, bioenergia- ja jäteala; Lappeenrannan toimipisteen vastuulla on metsäteollisuus ja liikenne; Oulun toimipisteen vastuulla turvallisuusala ja teknologiateollisuus (metallit ja metallituotteet); Tampereen toimipisteen vastuulla on rakennusteollisuus ja elintarviketeollisuus; Turun toimipisteen vastuulla on kunta-ala sekä sosiaali- ja terveysala. 2.3 Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto STM:n työsuojeluhallinnon tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä niin, että ennenaikainen työelämästä poissiirtyminen vähenee. Työsuojelustrategian päätavoite on vaikuttamalla työoloihin ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä, vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Tässä tarkoituksessa vahvistetaan työpaikkojen kykyä, taitoa ja halua hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti ja samalla lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta. Samoin parannetaan työsuoje-

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.201 klo 9.00 Työttömyys lievemmässä kasvussa - paikoin jopa vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jyrkkeni kesäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa elokuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys kasvussa - paikoin tosin vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus

Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa. Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus Näkymiä talouteen ja työllisyyteen Lounais-Suomessa Kimmo Puolitaival Ylijohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.2.2016 Työllisten määrä 1-64v: VAR / FI Takana haastava historia 2 0 222,6 22,0 2 00 2 497

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt myös Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot