Toimintaympäristön analyysi

Transkriptio

1

2

3 Toimintaympäristön analyysi Varsinais-Suomi Satakunta Ahvenanmaa Toimittanut: Jyrki Liesivuori ja Tuire Westerholm Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste 2006

4 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

5 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 TIIVISTELMÄ ANALYYSIN TAVOITTEET ALUEELLISET ERITYISPIIRTEET Maakuntaprofiilit Varsinais-Suomi Satakunta Ahvenanmaa Tutkimus- ja kehittämistoiminta Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto Muut viranomaiset Työterveyshuolto Oppilaitokset ALUEELLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET OHJELMAT TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN INDIKAATTORIT Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ALUEELLISEN TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN KEHITYSTARPEET LÄHTEET... 31

6 6 Tiivistelmä Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen alueella toteutettavalle työterveyden ja -turvallisuuden edistämistyölle, alueellisen toiminnan erikoistumiselle ja yleensä alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatio-suunnitelmaa. Se on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käyttöön. Analyysin tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Turun toiminta-alueella Varsinais-Suomi, Satakunta ja Ahvenanmaa Lounais-Suomi eroaa muusta maasta lähinnä siksi, että alueella on Ahvenanmaa, saaristokuntia ja yleensä pienten kuntien määrä on suuri. Toisaalta merkittäviä keskuksiakin löytyy: Turku-Salo, Rauma-Pori ja Maarianhamina sekä pienempiä Loimaa ja Uusikaupunki. Äidinkielenään ruotsia puhuvien määrä on Lounais-Suomessa muuta maata korkeampia. Muunkielisten määrän kasvu onkin lisähaaste kuntien palvelutuotannossa ja yrityksissä. Lounais-Suomen väestönkehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana yleisesti ottaen positiivinen, kaupunkimaisten kuntien väkiluvun kasvu 6,7 prosenttia, mutta taajaan asuttujen kuntien vain 1,4 prosenttia. Muuttotappion pysäyttämishaasteen sijaan alueellisten kehityserojen tasaamisongelman ytimenä on vakavasti vinoutuneen ikärakenteen mukanaan tuomat haasteet. Vuonna 2004 väestötietojen mukaan Varsinais-Suomessa oli jokaista yli 64-vuotiasta kohden 3,6 työikäistä (20 64-vuotiaat), mutta ennusteen mukaan vuoteen 2015 mennessä yli 64-vuotiaiden lukumäärä kasvaa ja jokaista yli 64-vuotiasta kohden on 2,7 työikäistä. Syrjäisempien maaseutukuntien (=saaristo) huoltosuhde on vuonna 2015 enää hieman yli 1,7. Asetelma on vaikeampi Satakunnassa ja Ahvenanmaalla. Työttömyysaste Lounais-Suomessa oli vuonna 2005 yli 9,2 ja työttömyys on edelleen vähentynyt. Siitä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkeana. Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 1999 asti ollut koko maan vastaavaa lukuarvoa kolmisen prosenttiyksikköä korkeampi. Työllisyyden alueelliset erot Satakunnassa ovat perinteisesti olleet erittäin suuret. Porin työttömyysaste on korkein kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Samanaikaisesti rekrytointiongelmat alueella ovat lisääntyneet. Ammattialoista rekrytointiongelmia oli eniten teollisessa työssä, terveydenhuollon ja sosiaalialan töissä sekä palvelutyössä. Myönteinen kehityskulku edellyttää nykyistä parempaa työssäjaksamista ja korkeaa positiivista muuttovoittoa. Työttömyyden aleneminen kytkeytyy työllisyyden kasvuun. Työllisten määrä kääntyi kasvuun metalli- ja rakennusalalla sekä laajasti palvelusektorilla, jossa paikat ovat tasaisesti lisääntyneet. Osa työpaikkojen lisääntymisestä selittyy osa-aikatyön yleistymisestä. Ahvenanmaan työllisyystilanne on 90-luvun puolivälin laman jälkeen ollut eritäin hyvä, mitä osittain selittää Ahvenanmaan maantieteellinen sijainti. Työttömyys on jo kauan ollut alhainen Ahvenanmaalla. Tämän päivän avoin työttömyys on 1,8 prosenttia. Pitkäaikainen työvoiman tarve sekä terveyden- ja sairaanhoidon että opetussektorin alalla on ongelmana Ahvenanmaalla. Lounais-Suomen elinkeinorakenne on monipuolinen, joskin hyvin samankaltainen kuin koko maassa. Teollisuuden ja etenkin metalliteollisuuden työllistävyys on suhteessa korkeampaa Varsinais-Suomessa kuin muualla maassa. Myös rakennusala työllistää maakunnassa enemmän kuin maassa keskimäärin. Satakunnan :sta työllisestä toimii maa-, metsä ja kalatalouden piirissä 4,6 %, jalostussektorilla 32 % ja palvelusektorilla 63,4%. Tulevaisuudessa palvelusektorin uskotaan kasvavan muiden supistuessa. Varsinais-Suomessa teollisuuden osuus työpaikoista on maan keskiarvon yläpuolella. Yksistään metalliteollisuus työllistää yhtenä teollisuuden alana maakunnassa yli henkeä. Muusta teollisuudesta merkittävimmät ovat sähkötyöteollisuus (matkapuhelimet), kone- ja laiteteollisuus, metallituoteteollisuus ja kulkuneuvoteolli-

7 7 suus kokonaisuudessaan. Suuret tehtaat ovat keskittyneet isoihin keskuksiin, mutta niiden vaikutukset ympäröivään maaseutuun tuntuvat etenkin Salon seutukunnassa ja Vakka-Suomessa. Teknologiateollisuuden yritykset toimivat kolmella päätoimialalla: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus. Metalli- ja meriteollisuus muodostaa Varsinais- Suomen suurimman teollisuudenalan osana teknologiateollisuutta. Konepajateollisuudessa, mukaan lukien telakat, työskentelee noin 40 prosenttia Varsinais- Suomen teollisesta työvoimasta. Meriteollisuudessa työskentelee suoraan tai välillisesti noin ihmistä ja 460 yritystä. Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla meriteollisuus on osa meriklusteria, johon liittyvät lisäksi lukuisat kuljetusliikkeet, matkatoimistot sekä vakuutus- ja rahoituslaitokset sekä julkinen sektori ja alueen koulutus- ja tutkimuslaitokset. Turkuun perustettavassa meriteknisessä tutkimus- ja koulutuskeskus Meritechissä vastataan eri toimijoiden yhteistyönä meriteollisuuden kansainvälisen kilpailun haasteisiin. Bioalan osaaminen on huippuluokkaa. Turun seudulla sijaitsee noin puolet Suomen lääke- ja diagnostiikkateollisuudesta. Näitä voidaan pitää alueen perinteisinä ydinosaamisalueina, joita täydentävät biomateriaalit (erityisesti bioaktiivinen lasi) ja funktionaaliset elintarvikkeet. Tieto- ja viestintäala Varsinais-Suomessa on alueen suurin työllistäjä metalliteollisuuden jälkeen. Elintarvikealan vahvuutena alueella ovat oma raaka-ainetuotanto (maatalous- ja puutarhatuotanto sekä kalatalous), alan tutkimus ja koulutus Turun yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ja muissa oppilaitoksissa. Elintarviketeollisuuden välitön työllistävyys on ollut laskusuuntainen. Varsinais-Suomen elintarviketeollisuus on tunnettu pitkälti suurten yritysten ansiosta. Elintarvikkeiden terveysvaikutteisuuden osoittamisessa ja markkinoinnissa hyödynnetään lääkkeiden kehittämisessä opittua, Turun seudulla vahvaa bioalan osaamista erityisesti Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa. Ahvenanmaa on pieni, vapaan talouden yhteiskunta, kahden kasvavan talouskeskuksen, Etelä-Suomen ja Tukholman alueen välissä ja suuressa määrin riippuvainen tavaroiden ja palvelujen vaihdosta ympäröivien alueiden kanssa. Maakunnan yrityksestä vain parissakymmenessä on yli 50 työntekijää. Sellaisia ovat esimerkiksi laivanvarustamot, pankit ja vakuutuslaitokset. Noin 90 prosentilla ahvenanmaalaisista yrityksistä on alle kymmenen työntekijää; monet ovat yhdenmiehen yrityksiä. Ahvenanmaan talous on voimakkaasti palvelupainotteista, ja siinä on merenkulkusektorilla hyvin tärkeä asema vastaten yksinään noin 40 prosentista Ahvenanmaan koko bruttokansantuotteesta. Lauttaliikenne ja majoituspalvelun kehitys on mahdollistanut matkailun voimakkaan lisääntymisen. Ahvenanmaan merenkulku on nyt suurten muutosten edessä, ja niiden muodostamat uhkakuvat varjostavat sekä Ahvenanmaan työmarkkinoita että taloutta. Vuoden 2005 aikana Varsinais-Suomen talous (tuotanto, liikevaihto ja työllisyys) kasvoi edellisiä vuosia selvästi nopeammin. Kasvun taustalla on voimakas rakentamisvaihe sekä asuntojen, toimitilojen että julkisen rakentamisen osalta. Teollisuudessa kasvanut kysyntä on kohdistunut yleisesti investointituotteisiin teknologiateollisuudessa, mutta erityisesti risteilijöiden, matkapuhelinten, lääketuotteiden ja autojen tilaukset ovat merkittävästi lisääntyneet. Talouden kasvu on heijastunut myös kaupan ja palveluiden kysyntään, jotka ovat taantumavaiheen jälkeen nyt nopeassa kasvussa. Talouden suhdannekuva pysyy positiivisena Varsinais-Suomessa vuosina Satakunnan kehityksen suurimmat uhat ovat väestötappion jatkuminen, koulutettujen poismuutto ja ikärakenteen vanheneminen. Vasta näiden jälkeen tulee huoli valtion ja EU:n rakennerahastovarojen pienentymisestä Satakunnan osalta. Muita keskeisiä uhkatekijöitä ovat mm yhteistyön toimimattomuus, kasvuyritysten vähäisyys, maakunnan imagon heikentyminen ja globalisaation tuomat suuret muutokset tuotantorakenteessa. Maakunnan kilpailuetuja ovat kilpailukykyinen telakka- ja offshore-teollisuus, edulliset asumis- ja elinkustannukset sekä kilpailukykyiset satamat sekä jatkuvasti kehittyvä korkeakoululaitos, monipuolinen energiaosaaminen, ja luonnon virkistyskäyttö.

8 8 Työikäisen väestön eli vuotiaiden koulutustaso on parantunut nopeaa vauhtia. Huolimatta koko työikäisen väestön koulutustason noususta vuotiaiden koulutustaso on lähtenyt vuosituhannen vaihteessa laskemaan, mikä tulee myöhemmin näkymään parhaassa työiässä olevan väestön koulutustason alenemisena ja sen myötä maakuntien kilpailukyvyn heikentymisenä sekä sosiaalisten ongelmien kasvuna. Korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä lisääntyy mutta riittämättömästi osaamispääoman kilpailukykyisemmäksi saattamisen kannalta. Turun ja Porin työsuojelupiiri kattaa alueellisesti Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan. Alueella ilmoitettiin vuonna 2002 (yrittäjät, myös maatalous mukaan lukien) yhteensä 543 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Alueen ammattitautien määrä on laskenut tasaisesti tarkastelujakson aikana ( ) ja ero maan keskiarvoon nähden on kasvanut selvästi. Tautiryhmittäin tarkasteltuna ammattitauti-ilmoituksia tehtiin eniten rasitussairauksista ja ihotaudeista. Toimialoittain tarkasteltuna ammattitauti-ilmoituksia tehtiin eniten teollisuuden ja rakentamisen aloilta. Ilmaantuvuus ylitti koko maan keskiarvot. Työsuojelupiirin alueella palkansaajille sattuneiden työtapaturmien määrä on laskenut, mutta on edelleen korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Sairauspäivien osalta tilanne on sama kuin muualla maassa. Aluetoimipisteen alueella ilmoituksia työntekijöiden altistumisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille tuli vuonna 2003 teollisuudesta suhteellisesti enemmän kuin muulla maasta. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat ovat asettaneet itselleen tavoitteita, joiden läpikulkevina teemoina ovat elinkaariajattelu, yhteistyö, kestävä kehitys ja tasa-arvo. Maakuntaohjelmien yhteisiä toimintalinjoja ovat - kilpailukyvyn varmistaminen osaamisella ja luovuudella - menestymisen turvaaminen elinkeinoelämän kehittämisellä - Itämeri keskuksen käynnistäminen - hyvinvoinnin turvaaminen aktiivisilla toimenpiteillä - ympäristön kehittäminen vetovoimatekijäksi. Oman ja muun kansallisen rahoituksen lisäksi toivotaan tukea EU:sta ja ESR:stä. Johtopäätökset Lounais-Suomi on laaja käsittäen useiden väestökeskittymien lisäksi harvaan asuttuja alueita kuten muuallakin Suomessa. Tarpeelliset toimenpiteet työikäisen väestön terveyden parantamiseksi ja turvaamiseksi ovat kaikkien aluetoimipisteiden alueilla lähes samat. Ne asettavat suuria haasteita kaikkien toimijoiden yhteistyölle ja kumppanuudelle. Työterveyden huomioiminen osana maakuntien ja läänien sekä toisaalta yritysten päätöksentekoa on aluetoimipisteiden tärkeimpiä tehtäviä, millä vaikutetaan koko maan hyvinvointiin. Jotta Työterveyslaitos voisi paremmin saavuttaa toiminnallaan laitoksen aluetoimipisteiden kaikki alueet, aluetoimipisteiden resursseja tulisi lisätä ja keskuslaitoksen tutkimusta ja koulutusta suunnata laajemmalle sekä varmistaa, että vaikuttavuus ulottuu koko Suomen alueelle. Erojen kasvamisen pysäyttäminen niin pienten ja suurten yritysten ja toisaalta väestökeskittymien ja syrjäisten alueiden välillä edellyttää tehokkaampia toimia kaikilta osapuolilta. Työterveyslaitoksen johtoryhmä on päättänyt, että Turun aluetoimipisteen valtakunnallisina toimialavastuina ovat - kunta-ala sekä - sosiaali- ja terveysala.

9 9 1 Analyysin tavoitteet Alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään alueellisia erityispiirteitä toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakennetta maakuntien strategisia linjauksia alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatiosuunnitelmaa, jota erityisesti aluetoimpisteessä toimivat tiimit ja alueellinen neuvottelukunta hyödyntävät omassa toiminnassaan. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on tarkoitettu pääasiassa TTL:n sisäiseen käyttöön. Siinä esitettyjä tietoja voidaan hyödyntää myös sidosryhmä- ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä.

10 10 2 Alueelliset erityispiirteet Turun aluetoimipisteen toiminta-alue eroaa muusta maasta lähinnä pienten kuntiensa ja laajan saaristonsa vuoksi, mikä asettaa joitakin erityisvaatimuksia myös toteutettaville hankkeille ja yhteistyölle. 2.1 Maakuntaprofiilit Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen maakunta on maapinta-alaltaan km². Varsinais-Suomen erikoisuus verrattuna muihin maakuntiin on laaja ja ainutlaatuinen saaristo. Vuoden 2006 alussa Varsinais-Suomen väkiluku oli noin Äidinkielenään ruotsia puhuvia on yli Heistä suurin osa asuu joko Turunmaalla tai Turussa. Muunkielisiä on yhteensä noin Varsinais-Suomessa on kahdeksan kaksikielistä kuntaa (Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd), joissa enemmistön kieli on ruotsi. Lisäksi on kaksi muuta kaksikielistä kuntaa (Särkisalo ja Turku), joissa enemmistö puhuu suomea. Muunkielisistä suurimman ryhmän muodostavat venäjän kieltä puhuvat. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus). Viidessä vuodessa vieraskielisten määrä on kasvanut hengellä. Vieraskielisten määrän kasvu onkin lisähaaste kuntien palvelutuotannossa. (Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutuminen ja maakunnan tila) Väestökehitys ja väestörakenne Varsinais-Suomen väestönkehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana yleisesti ottaen positiivinen. Kaupunkimaisten kuntien, joihin kuuluvat Kaarina, Naantali, Raisio, Salo ja Turku, väkiluku on kasvanut 6,7 prosentilla, mutta taajaan asuttujen kuntien (Halikko, Laitila, Lieto, Loimaa, Mynämäki, Paimio, Parainen, Piikkiö ja Uusikaupunki) väkiluku on kasvanut vain 1,4 prosentilla. Maaseutumaisissa kunnissa väkiluku on pysynyt lähes samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Erityisesti huomioitavaa on se, että yhdeksässä taajaan asutussa kunnassa on saman verran asukkaita kuin 40 maaseutumaisessa kunnassa. Väestön keskittyminen kaupunkeihin ja niiden läheisiin kuntiin korostuu. Verrattuna muuhun Suomeen Varsinais-Suomi on asukastiheydeltään varsin tiheään asuttua aluetta, mutta erot maakunnan sisällä ovat suuret, vaihdellen Turun yli 700 asukkaasta neliökilometrillä, Iniön alle neljään asukkaaseen neliökilometrillä. Vuonna 2004 väestötietojen mukaan Varsinais-Suomessa oli jokaista yli 64-vuotiasta kohden 3,6 työikäistä ( vuotiaat). Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan vuoteen 2015 mennessä yli 64-vuotiaiden lukumäärä kasvaa yli :lla ja silloin jokaista yli 64-vuotiasta kohden on 2,7 työikäistä. Eri maaseutualueilla tämä tarkoittaa seuraavaa: kaupunkimaisissa kunnissa huoltosuhde on lähes 2,9 vuonna 2015, taajaan asutuissa kunnissa hieman yli 2,5 ja maaseutumaisissa kunnissa hieman alle 2,4. Kun lasketaan syrjäisempien maaseutukuntien huoltosuhde, huomataan alueen (=saaristo) synkkenevä tilanne: huoltosuhde on ennusteen mukaan laskemassa vuoden 2004 lähes 2,1:stä vuoden 2015 hieman yli 1,7:ään. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Työllisyys ja osaaminen Maakunnan työvoima on noin henkeä. Työttömyysaste oli vuonna 2005 koko maakunnassa keskimäärin 9,2 %, mutta seutukunnissa luvut vaihtelivat jonkin verran (Loimaa 7,7 %, Salo 7,6 %, Turku 9,8 %, Turunmaa 6,9 %, Vakka-Suomi 10,0 %). Vuoden 2004 kesästä lähtien työttömyys on yhtäjaksoisesti vähentynyt Varsinais- Suomessa. Maakunnan työvoimasta on alkanut poistua viime aikoina enemmän väkeä kuin sinne on tullut. Työelämän poistumamäärät kiihtyvät tulevina vuosina ennätyskorkeiksi, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Varsinais-Suomen työmarkkinoilta

11 11 poistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana absoluuttisesti eniten työvoimaa sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta, rakentamisesta ja maataloudesta. Poistumasta huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkeana. Samanaikaisesti työministeriön Tilastokeskuksella teettämän työnantajahaastattelun mukaan rekrytointiongelmat alueella ovat lisääntyneet. Vuoden 2005 toteutuman mukaan niiden toimipaikkojen määrä, joilla on ollut vaikeuksia löytää hakemaansa työvoimaa, tulee nousemaan noin neljä prosenttiyksikköä vuodesta Samalla aikavälillä pitkäaikaistyöttömyys väheni vain 3,4 %. Työn ja työntekijöiden kohtaamattomuus onkin yksi suurimmista maakuntaa vaivaavista ongelmista. Merkittävimmät rekrytointiongelmat johtuvat työnhakijoiden ominaisuuksista, esimerkiksi riittämättömästä ammatillisesta koulutuksesta tai työkokemuksen puutteesta. Ammattialoista rekrytointiongelmia oli eniten teollisessa työssä, terveydenhuollon ja sosiaalialan töissä sekä palvelutyössä. Varsinais-Suomen pitkän ajan kokonaistyövoiman määrästä esitetään Maakunnan tilakatsauksessa 1/2005 useita erilaisia laskelmia aina vuoteen 2025 asti. Näissä laskelmissa on tehty oletuksia parhaimman mahdollisen kehityksen ja huonoimman mahdollisen kehityksen väliltä. Parhain kehityskulku edellyttää nykyistä parempaa työssäjaksamista ja korkeaa positiivista muuttovoittoa. Tällöin on mahdollista kasvattaa työvoiman määrää (korkea työvoiman osuus). Huonoimmassa mahdollisessa kehityskulussa työssäjaksaminen pysyy nykyisellä tasolla eikä muuttovoitto nykyisestä kohene. Tällöin työvoiman määrä laskee rajusti (matalan työvoiman osuus). Työssäjaksamisen kohentaminen nostaa työvoiman määrää huomattavasti enemmän kuin pelkkä muuttovoiton kasvattaminen entisestään. Myös työvoiman ikärakenne muuttuu. Vuoteen 2010 saakka työikäisten määrä kasvaa, mutta kasvua tapahtuu lähes yksinomaan yli 55-vuotiaiden ikäluokassa. Varsinais-Suomessa väestön koulutustaso, kun tarkastellaan tutkinnon suorittaneita, on hieman alhaisempi verrattuna Manner-Suomen keskiarvoon. Naapurimaakunnista Uudellamaalla ja Pirkanmaalla väestön koulutustaso tutkinnoilla mitattuna on korkeampi, mutta Satakunnassa alhaisempi. Koko Varsinais-Suomessa 15-vuotta täyttäneistä tutkinnon on suorittanut 62,3 %. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Elinkeinot Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on monipuolinen, joskin hyvin samankaltainen kuin yleisesti koko maassa. Teollisuuden ja etenkin metalliteollisuuden työllistävyys on suhteessa korkeampaa Varsinais-Suomessa kuin muualla maassa. Myös rakennusala työllistää maakunnassa enemmän kuin maassa keskimäärin. Sen sijaan alkutuotannolle paremmat olosuhteet eivät näy suhteellisesti suurempana työllistävyysosuutena. Myös kaupan ja muiden palveluiden suhteellinen osuus on maakunnassa alle maan keskitason. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Toimivia yrityksiä oli Valtio, kunnat ja kuntayhtymät työllistävät Varsinais- Suomessa lähes ihmistä yli toimipaikassa. Eniten työpaikkoja on terveydenhuollossa ja sosiaalialalla, koulutusaloilla ja julkisessa hallinnossa. (Varsinais- Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Varsinais-Suomessa teollisuuden osuus työpaikoista on maan keskiarvon yläpuolella. Teollisuussektorin (ml. energiahuolto) työpaikkoja on yli eli yli 23 % työpaikoista, kun maan keskiarvo on vain vähän yli 20 %. Yksistään metalliteollisuus työllistää yhtenä teollisuuden alana maakunnassa yli henkeä. Muusta teollisuudesta merkittävimmät ovat sähkötyöteollisuus (matkapuhelimet), kone- ja laiteteollisuus, metallituoteteollisuus ja kulkuneuvoteollisuus kokonaisuudessaan. Varsinais- Suomen maaseudun elinkeinorakenteessa teollisuudella on varsin vaihteleva asema eri seutukunnissa. Suuret tehtaat ovat keskittyneet isoihin keskuksiin, mutta niiden vaikutukset ympäröivään maaseutuun tuntuvat etenkin Salon seutukunnassa ja Vakka-Suomessa. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais- Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus)

12 12 Teknologiateollisuuden yritykset toimivat kolmella päätoimialalla: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus. Varsinais- Suomen maaseudulla on monipuolista teknologiateollisuutta. Erilaisia toimialoja on metallin jalostus, metallituoteteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, sähkötekninen teollisuus, kulkuneuvoteollisuus ja tekniset palvelut. Loimaan seudulle monipuolinen metalliteollisuus on erittäin tärkeä. Seutukunnan metallialan yrityshakemistosta löytyy yli 100 yrityksen yhteystiedot. Metalli- ja konerakennusteollisuus tuottaa noin puolet seudun teollisuuden arvonlisäyksestä. Edellä mainittujen lisäksi teollisuusautomaatio, hydrauliikka, teräsrakenteet ja alihankinta muodostavat Loimaan seudulle vahvan metallialan osaamiskeskittymän. Vakka-Suomessa kulkuneuvojen valmistus on erityisen merkittävää Valmet Automotive tehtaan ansiosta. Vakka-Suomen maaseutualueiden teknologiateollisuuden yritykset tekevät paljon alihankintaa sekä auto- että laivateollisuudelle. Myös omaa kone- ja laitevalmistusta sekä teknisiä palveluja löytyy Vakka-Suomesta. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais- Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Metalli- ja meriteollisuus muodostaa Varsinais- Suomen suurimman teollisuudenalan osana teknologiateollisuutta. Konepajateollisuudessa, mukaan lukien telakat, työskentelee noin 40 % Varsinais- Suomen teollisesta työvoimasta. Meriteollisuudessa työskentelee suoraan tai välillisesti noin ihmistä ja 460 yritystä. Teknologiateollisuus on sekä Varsinais-Suomen että koko maan suurin teollisuudenala. Varsinais- Suomelle teknologiateollisuuden merkitys on huomattavasti suurempi kuin koko maalle keskimäärin, sillä teknologiateollisuuden osuus tuotannosta on Varsinais-Suomessa 70 %, kun se koko maassa on 44 %, tavaranviennissä suhdeluku on 90/55 ja henkilöstössä 58/45. Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla meriteollisuus on osa meriklusteria, johon liittyvät lisäksi lukuisat kuljetusliikkeet, matkatoimistot sekä vakuutus- ja rahoituslaitokset sekä julkinen sektori ja alueen koulutus- ja tutkimuslaitokset. Turkuun perustettava meritekninen tutkimus- ja koulutuskeskus Meritech on esimerkki siitä, miten Varsinais-Suomessa on pistetty eri toimijoiden vahvuudet yhteen, jotta voidaan vastata meriteollisuuden kansainvälisen kilpailun haasteisiin. Meritech on käytännössä meritekniseen liiketoiminnan ydinosaamiseen, yhteistyöhön ja tutkimukseen perustuva keskus, joka tukee meriteknisissä hankkeissa toimivia osapuolia ja tarjoaa puitteet yhteisen toimintakonseptin luomiselle. Tavoitteena on perustaa keskus vuonna (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Bioalan osaaminen on huippuluokkaa. Turun seudulla sijaitsee noin puolet Suomen lääke- ja diagnostiikkateollisuudesta. Näitä voidaan pitää alueen perinteisinä ydinosaamisalueina, joita täydentävät biomateriaalit ja funktionaaliset elintarvikkeet. Vahvoja sovellusalueita ovat hormonaaliset sairaudet ja syöpä, keskushermostosairaudet, tulehdukselliset taudit ja infektiotaudit sekä regeneratiivinen lääketiede ja biomateriaalit (erityisesti bioaktiivinen lasi). (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Tieto- ja viestintäalan ICT-klusteri käsittää elektroniikkateollisuuden tavarantuotannon, palvelutuotannon (teleliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut) sekä sisällöntuotannon. ICT-klusteri työllistää Varsinais-Suomessa noin henkeä ja liikevaihtoa kertyy noin 8 miljardia euroa. Ala on alueen suurin työllistäjä metalliteollisuuden jälkeen. Varsinais-Suomi on merkittävä ICT-alan tavarantuottaja Salossa sijaitsevan Nokian vetämänä. Läheiselle Turun seudulle on puolestaan keskittynyt suuri osa ICT-alan palvelu- ja sisällöntuotannosta. Varsinais-Suomessa toimii globaalisti merkittäviä ICTalan yrityksiä, Nokian lisäksi esimerkiksi Ericsson ja Siemens. Varsinais-Suomessa pääkonttori on kansainvälisillä menestyjillä kuten TS-yhtymä, Teleste, Finlux, Good- Mood ja Sanako. Elintarvikealan vahvuutena alueella ovat oma raaka-ainetuotanto (maatalous- ja puutarhatuotanto sekä kalatalous), alan tutkimus ja koulutus Turun yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ja muissa oppilaitoksissa. Elintarvikealan nousua arvellaan tapahtuvan esim. puolivalmisteita (mm. leipomotuotteet) tuottavalla pk-sektorilla sekä terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja niiden komponentteja valmistavalla paikallisella teollisuudella. Varsinais-Suomessa elintarviketeollisuuden välitön työllistävyys on ollut laskusuuntainen. Varsinais-Suomen asema elintarviketeollisuudessa on ollut merkittä-

13 13 vä, mutta viimeaikaiset päätökset ovat laskeneet Varsinais-Suomen aseman valtakunnalliseen tasoon. Kun lasketaan yhteen alan välilliset vaikutukset (kuljetus, pakkausja koneteollisuus, kauppa yms.), voidaan todeta elintarvikesektorin olevan edelleen erittäin merkittävän. Elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon vahvasta yhteydestä kertoo se, että teollisuuden käyttämistä raaka-aineista 85 % on kotimaisia. Varsinais- Suomen elintarviketeollisuus on tunnettu pitkälti suurten yritysten ansiosta. Suurimmista elintarvikealan yrityksistä pääpaikka tai toimintaa Varsinais-Suomessa on Raisio Oyj:llä, Lännen Tehtailla ja Vaasan & Vaasan -leipomolla. Maakunnassa on toiseksi eniten elintarvikealan toimipaikkoja verrattuna muihin maakuntiin, yli 13 % koko maan elintarviketeollisuuden toimipaikoista (noin 400 vuonna 2006). Vain Uudellamaalla yrityksiä on enemmän. Varsinais-Suomessa ainoastaan kymmenen prosenttia elintarviketeollisuuden yrityksistä sijaitsee asemakaava-alueella. Suurin osa kaikista elintarvikealan toimipaikoista työllistää alle viisi henkilöä. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Monipuolinen elintarviketuotanto on Varsinais- Suomen vahvuus sekä tuotannon arvolla että henkilöstön määrällä mitattuina. Elintarvikealan yritysmäärä on vakiintunut noin 250 toimipaikkaan. Pienten yritysten osuus kaikista toimipaikoista on merkittävä. Varsinais-Suomi on maan johtava alue sekä maataloudessa että elintarviketeollisuudessa. Leipäviljasta noin 38 prosenttia tuotetaan Varsinais- Suomessa, sianlihasta neljännes ja kananmunista 55 prosenttia. Puutarhasektorilla avomaan viljelyalasta 17 prosenttia on Varsinais- Suomessa ja kasvihuonealasta neljännes. Vahva ja erikoistunut alkutuotantosektori tukee elintarviketeollisuutta Varsinais-Suomessa. Tavoitteena on, että elintarvikkeita jalostavien yritysten lukumäärä kasvaa ja että tutkimus- ja koulutusmaailma sekä yritykset kehittävät tiiviissä yhteistyössä paikallisista raaka-aineista uusia innovatiivisia tuotteita. Tuotekehityksessä ja tutkimuksessa keskitytään erityisesti korkean jalostusasteen tuotteisiin. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinat ovat Suomessa arviolta noin 100 miljoonaa euroa ja kasvavat prosenttia vuodessa peruselintarvikkeiden kasvun jäädessä 1-2 prosentin vuosikasvuun. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden liikevaihdon kasvuvauhti on siis jopa kymmenkertainen perinteisiin elintarvikkeisiin verrattuna. Varsinais-Suomen elintarvikealan mahdollisuudet kulminoituvat tutkimuksen ja tuotekehityksen korkeaan tasoon. Elintarvikkeiden terveysvaikutteisuuden osoittamisessa ja markkinoinnissa hyödynnetään lääkkeiden kehittämisessä opittua, Turun seudulla vahvaa bioalan osaamista. Erityisesti Turun yliopistolla on pitkät perinteet elintarvikkeiden tutkimus- ja kehitystyöstä. Yliopisto on myös monialaisesti kiinnostunut terveyden edistämisestä. Uutena erillislaitoksena Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Functional Foods Forum vahvistaa ja monipuolistaa Turun seudun osaamista. FFF yhdistää eri alojen parhaan tiedon ja osaamisen. Tarkoin valittujen elintarvikekomponenttien tieteellisellä tutkimuksella pyritään terveellisten ja turvallisten tulevaisuuden elintarvikkeiden kehittämiseen. Varsinais-Suomen elintarvikestrategia valmistui noin vuosi sitten. Sen tavoitteissa määritelty elintarvikealan yhteistyöelin Elintarvikefoorumi aloitti toimintansa vuonna Foorumin tavoitteena on toimia maakunnan elintarvikeklusterin edunvalvojana ja yhteistyön edistäjänä. Sen päämääränä on, että Varsinais- Suomi, ja erityisesti Turun seutu, on vuoteen 2020 mennessä maailman johtava kuluttajan eri elämänvaiheisiin liittyvän terveellisen, nautinnollisen ruoan uudistaja ja kehittäjä. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Maakunnan tila Vuoden 2005 aikana Varsinais-Suomen talous (tuotanto, liikevaihto ja työllisyys) kasvoi edellisiä vuosia selvästi nopeammin. Kasvua vauhdittivat teollisuudessa edelleen Aasian, Venäjän ja itäisen Euroopan kasvu, mutta myös uutena tekijänä euroalueen kasvun kiihtyminen. Euroalue muodostaa edelleen Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden tärkeimmän vientialueen. Kasvun taustalla on voimakas rakentamisvaihe sekä asuntojen, toimitilojen että julkisen rakentamisen osalta. Teollisuudessa kasvanut kysyntä on kohdistunut yleisesti investointituotteisiin teknologiateollisuudessa, mutta erityisesti risteilijöiden, matkapuhelinten, lääketuotteiden ja autojen tilaukset ovat merkittävästi lisääntyneet. Talou-

14 14 den kasvu on heijastunut myös kaupan ja palveluiden kysyntään, jotka ovat taantumavaiheen jälkeen nyt nopeassa kasvussa. Talouden suhdannekuva pysyy positiivisena Varsinais-Suomessa vuosina Työttömyyden aleneminen kytkeytyy työllisyyden kasvuun. Työllisten määrä kääntyi kasvuun metalli- ja rakennusalalla sekä laajasti palvelusektorilla, jossa paikat ovat tasaisesti lisääntyneet. Osa työpaikkojen lisääntymisestä selittyy osa-aikatyön yleistymisestä. Työikäisen väestön eli vuotiaiden koulutustaso on parantunut nopeaa vauhtia sekä koko Suomessa että Varsinais-Suomessa. Myös erot Varsinais-Suomen seutukuntien koulutustasoissa ovat kaventuneet hieman. Toteutettu koulutuspolitiikka ei ole tuottanut 80-luvulla syntyneille parempaa menestystä koulutuksessa. Huolimatta koko työikäisen väestön koulutustason noususta vuotiaiden koulutustaso on lähtenyt vuosituhannen vaihteessa laskemaan, pojilla nopeammin kuin tytöillä. Jos koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrää ei saada laskemaan, se tulee myöhemmin näkymään parhaassa työiässä olevan väestön koulutustason alenemisena ja sen myötä maakunnan kilpailukyvyn heikentymisenä sekä sosiaalisten ongelmien kasvuna. Vuosituhannen jälkeinen aika on ollut Varsinais-Suomelle hitaan väestönkasvun aikaa. Muuttovoiton kaksinkertaistumiseen on selvä syy: työllisyystilanteen kohentuminen. Suhteellisesti voimakkainta väestönkasvu oli Salon seudulla ja Turun seudulla. Paraisten kaupungin väkiluku kasvaa sitä mukaa, kun muussa osassa seutua väestö vähenee. Varsinais-Suomen ympäristön tila on verrattain hyvä ja maakunta on terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, johon kuuluvat niin puhdas ilma, vesi ja maaperä kuin meluttomuuskin. Ympäristöömme kohdistuu kuitenkin monia riskejä kuten ilmaa pilaava toiminta, kemikaalivahingot, puutteet jätteiden ja jätevesien käsittelyssä, pilaantuneet maa-alueet sekä luonnonilmiöt kuten kuivuus ja tulvat. Kunnat ja seutukunnat Varsinais-Suomessa on 54 kuntaa. Kunnat ovat sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan pieniä. Puolet Varsinais-Suomen kunnista kuuluu maamme sadan pienimmän kunnan joukkoon. Alle 2000 asukkaan kuntia on 22. Seutukuntia Varsinais-Suomessa on viisi: Loimaan, Salon ja Turun seutukunnat sekä Turunmaa ja Vakka-Suomi. Loimaan seudulla maatalous- ja elintarviketuotantoa tukevat metalliteollisuus, korkea yritteliäisyys ja kehittynyt tietotekninen palveluverkosto. Salon seutu kulkee maakunnan teknologisen kehityksen kärjessä. Seudun tuotannollista toimintaa hallitsee tietotekniikka, jonka lippulaivoina ovat Salossa sijaitsevat Nokian päätehtaat. Turunmaan vahvuutena on ainutlaatuinen saaristo monipuolisine matkailumahdollisuuksineen. Saaristossa pyritään kehittämään myös mm. etätyöstä ja ympäristöteknologiasta uusia työllistymismahdollisuuksia. Turun seudulla sijaitsee maakunnan pääkaupunki Turku, joka tunnetaan sivistyksen ja historian kehtona, korkealuokkaisena kulttuuri- ja koulutuskaupunkina sekä huippuluokan bioteknisen kehitystyön ja tuotannon keskuksena. Turussa ja lähiympäristössä on lisäksi mm. monipuolista elintarvike-, laivanrakennus-, lääke-, metalli- ja tietotekniikkateollisuutta. Vakka-Suomen seutu tunnetaan Suomen ainoasta autotehtaasta. Alueella on merkittävää metalliteollisuutta ja halua panostaa uuteen teolliseen tuotantoon. (Varsinais-Suomen liitto)

15 Satakunta Satakunta on asukkaallaan Suomen seitsemänneksi väkirikkain maakunta. Maakunnan väki jakautuu uuden vuonna 2004 käyttöön otetun seutukuntajaon mukaan seuraavasti. Porin seutukunta 61 %, Rauman seutukunta 28 % ja Pohjois-Satakunta 11 %. Satakunnassa on 26 kuntaa. (Satakuntaliitto) Väestökehitys ja väestörakenne Satakunnan tappiollinen väestökehitys on tällä vuosikymmenellä hidastunut edeltävään jaksoon verrattuna. Tähän on eniten vaikuttanut Porin myönteinen kehitys. Myös Rauman seutukunnan väestömuutos on selvästi tasapainottunut. Sen sijaan Pohjois- Satakunnassa on jatkunut edellisen jakson kaltainen noin neljän prosenttiyksikön suuruinen väkiluvun pieneneminen. Maakunnan alueellisten väestökehityserojen syveneminen on tulevan ohjelmakauden kannalta entistä haasteellisempi. Väestöltään taantunut alue, jossa muuttoalttiit ikäluokat ovat supistuneet pieneksi ei enää kasvata muuttotappiolukujaan. Muuttotappion pysäyttämishaasteen sijaan alueellisten kehityserojen tasaamisongelman ytimenä on vakavasti vinoutuneen ikärakenteen mukanaan tuomat haasteet. Porin seutukunnan väestökehitys on vuodesta 2000 alkaen lähtenyt paremmalle kasvu-uralle kuin maakunnan keskimääräinen ja Rauman seutukunnan kehitys. Pohjois-Satakunnan suhteellisen voimakas väestön väheneminen alkoi jo 1980-luvulla ja näyttää ennusteen mukaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Seutukuntien ikärakenteessa erot lasten osuuksissa ovat melko pienet mutta maakunnan alle 15-vuotiaiden osuus on kuitenkin prosenttiyksikön verran alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Sen sijaan yli 65 vuotiaiden kohdalla maakunnan sisäiset erot ovat suuret ja ero maan keskimääräiseen on kahdesta kolmeen prosenttiyksikköön ja kasvaa edelleen. Syntyneiden vähemmyys kuolleisuuteen verrattuna on Satakunnassa vuodesta 1996 lähtien aiheuttanut luonnollisen väestömuutoksen negatiivisuuden. Muuttoliikkeen aiheuttama väestötappio on tällä vuosikymmenellä puolittunut luvun loppupuoleen verrattuna. (Satakuntaliitto, Satakunnan maakuntaohjelma , luonnos) Työllisyys ja osaaminen Työllisyys on parantunut Satakunnassa kuten muuallakin. Työllisyyden koheneminen on ollut kuitenkin muuta maata hitaampaa lukuun ottamatta vuosia 2002 ja Työttömyysasteella mitattuna Satakunnan työllisyys on tasaisesti parantunut lukuun ottamatta lievää hidastumista vuonna Satakunnan työttömyysaste on vuodesta 1999 asti ollut koko maan vastaavaa lukuarvoa kolmisen prosenttiyksikköä korkeampi. Työllisyyden alueelliset erot Satakunnassa ovat perinteisesti olleet erittäin suuret. Porin työttömyysaste on korkein kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Alhaisen työttömyysasteen kuntia maakunnassa ovat Eura, Köyliö ja Säkylä. Pohjois- Satakunnan kunnissa asuu suhteellisesti enemmän työttömiä. Siitä huolimatta, että Satakunta on jo nyt osittain yhtä työmarkkina-aluetta, heijastuu työllisyyden alueeroissa paikallisten työmarkkinoiden merkitys useimmilla toimialoilla Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden määrä on lisääntynyt samaan tahtiin kuin koko maassa keskimäärin. Satakunnassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaa koko maan tasoa. Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on lisääntynyt parhaiten. Ylimmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suhteellisesti kohentunut ripeästikin ollen kuitenkin merkittävästi alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Maakunnassa korkeaa koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä on lisääntynyt, mutta riittämättömästi osaamispääoman kilpailukykyisemmäksi saattamisen kannalta. (Satakuntaliitto, Satakunnan maakuntaohjelma , luonnos)

16 16 Elinkeinot Vuonna 2005 alueen 95 00:sta työllisestä toimi maa-, metsä ja kalatalouden piirissä 4 00 henkilöä (4,6 %), jalostussektorilla (32 %) ja palvelusektorilla (63,4 %). Tulevaisuudessa palvelusektorin uskotaan kasvavan muiden supistuessa. Maakunnan tila Satakunnan kehityksen suurimmat uhat tulevan viiden vuoden aikana kohdistuvat laajan toimijakyselyn tulosten mukaan väestökehitykseen. Kolme suurinta uhkaa ovat väestötappion jatkuminen, koulutettujen poismuutto ja ikärakenteen vanheneminen. Vasta näiden jälkeen nostetaan huoli valtion ja EU:n rakennerahastovarojen pienentymisestä Satakunnan osalta. Muita keskeisiä uhkatekijöitä ovat mm yhteistyön toimimattomuus, kasvuyritysten vähäisyys, maakunnan imagon heikentyminen ja globalisaation tuomat suuret muutokset tuotantorakenteessa. Maakunnan kilpailuetujen kärjessä ovat kilpailukykyinen telakka- ja offshore-teollisuus, edulliset asumis- ja elinkustannukset sekä kilpailukykyiset satamat. Kilpailuetuina mainittiin myös jatkuvasti kehittyvä korkeakoululaitos, monipuolinen energiaosaaminen, vientiteollisuuden huippuosaaminen ja luonnon virkistyskäyttö. (Satakuntaliitto: Satakunnan maakuntaohjelma , luonnos) Ahvenanmaa Ahvenanmaa on Suomen autonominen maakunta, jolla on itsehallinto. Ahvenanmaan kokonaispinta-ala on km 2 ja maa-alueen osus km 2. Maakunnan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan väestö on henkeä, joista noin 40 % asuu Maarianhaminassa. Ruotsinkielisiä on 92 % ja suomenkielisiä 5 %. Naisten osuus maakunnan väestöstä on 51 %. Ulkomaalaisia oli vuonna henkeä, eli 6,1 % väkiluvusta. Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kuntaa, joista Maarianhamina on ainoa kaupunki. Kunnat ovat Brändö, Eckerö, Finström,Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund,Vårdö. Elinkeinot Ahvenanmaa on pieni, vapaan talouden yhteiskunta, joka on suuressa määrin riippuvainen tavaroiden ja palvelujen vaihdosta ympäröivien alueiden kanssa. Ahvenanmaan sijainti kahden kasvavan talouskeskuksen, Etelä-Suomen ja Tukholman alueen, välissä tuo monia etuja, mutta tekee Ahvenanmaan taloudesta myös riippuvaisen kahden lähellä sijaitsevan markkina-alueen konjunktuurivaihteluista. Yritteliäisyydellä on Ahvenanmaalla pitkät perinteet. Maakunnassa toimii noin yritystä, joista noin 700 on maatalousyrityksiä. Parissakymmenessä yrityksessä on yli 50 työntekijää. Sellaisia ovat esimerkiksi laivanvarustamot, pankit ja vakuutuslaitokset. Noin 90 %:lla ahvenanmaalaisista yrityksistä on alle kymmenen työntekijää; monet ovat yhden miehen yrityksiä. Ahvenanmaan työssä käyvä jakaantuu eri elinkeinoaloille seuraavasti: alkutuotanto 6 % rakennustoiminta 6 % pankki- ja vakuutustoiminta 8 % teollisuus 10 % kauppa, hotellitoiminta 13 % kuljetukset 19 % yhteiskunnan palvelut 34 % muu 4 % Ahvenanmaan talous on voimakkaasti palvelupainotteista, ja siinä on merenkulkusektorilla hyvin tärkeä asema. Vastaahan se yksinään noin 40 prosentista Ahvenanmaan koko bruttokansantuotteesta. Pääomakeskeisen merenkulun ansiosta BKT hen-

17 17 keä kohden on Ahvenanmaalla korkea, kun taas maakunnan tulotaso ei ole koko Suomen keskivertoa korkeampi. Ahvenanmaan merenkulku tarjoaa enemmän työpaikkoja kuin mitä Ahvenanmaalta on saatavissa työtekijöitä, mikä muun muassa aiheuttaa sen, että ahvenanmaalaisilla laivoilla on paljon työntekijöitä sekä muualta Suomesta että Ruotsista. Lauttaliikenne on mahdollistanut matkailun voimakkaan lisääntymisen. Ahvenanmaalle matkaajien lukumäärä on viime vuosina ollut noin 1,8 miljoonaa henkeä. Yöpymisiä rekisteröidään vuosittain noin Hotelleissa ja matkustajakodeissa on noin vuodepaikkaa ja näiden lisäksi on tarjolla yli vuokramökkiä. Kesäisin monet vieraat tulevat omilla purje- tai moottoriveneillään ja voivat pysähtyä johonkin Ahvenanmaan lähes 20 vierassatamasta. Ahvenanmaalainen teollisuus on pienimuotoista verrattuna lähialueidemme teollisuuteen, mutta sillä on kuitenkin viennin kannalta tärkeä merkitys. Koska teollisuus etupäässä jalostaa maataloustuotteita ja kalaa, sillä on suuri epäsuora työllistävä merkitys. Ahvenanmaalle on syntynyt myös mielenkiintoinen, kansainvälinen korkean teknologian muoviteollisuus. Lisäksi Ahvenanmaalla on metalli- ja konepajateollisuutta, puusepänverstaita, kirjapainoja ja elektroniikkateollisuutta. Alkutuotannolla, siis maataloudella ja kalastuksella, on suhteellisen vaatimattomasta taloudellisesta kannattavuudestaan huolimatta tärkeä merkitys harvaanasutulla alueella ja saaristossa. Lisäksi se tuottaa raaka-ainetta tärkeälle elintarviketeollisuudelle. Pienet pinta-alat ja suotuisa ilmasto ovat edesauttaneet Ahvenanmaan maanviljelyksen suuntautumista erikoistuotteisiin. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä sipuli, kiinankaali, sokerijuurikas, peruna ja omena. Työllisyys Ahvenanmaan työllisyystilanne on 90-luvun puolivälin laman jälkeen ollut eritäin hyvä, mitä osittain selittää Ahvenanmaan maantieteellinen sijainti. Tukholman ja Helsingin alueiden läheisyys on mahdollistanut työ- ja opiskelupaikkojen löytymisen erityisesti nuorille silloinkin, kun kotiseudulla on vallinnut lama. Työttömyys on jo kauan ollut alhainen Ahvenanmaalla. Tämän päivän avoin työttömyys on 1,8 %. Pitkäaikainen työvoiman tarve sekä terveyden- ja sairaanhoidon että opetussektorin alalla on ongelmana Ahvenanmaalla kuten muuallakin Pohjoismaissa. Koska kesäisin Ahvenanmaalla vierailevien turistien määrä on huomattavan suuri, on palveluelinkeinojen hankittava sesonkityövoimaa parhaimman sesongin aikana toisilta paikkakunnilta. Merenkulku on ollut hallitseva elinkeino Ahvenanmaalla ja se on mitä suurimmassa määrin edesauttanut tämän päivän elintason saavuttamisessa. Ahvenanmaan merenkulku on nyt suurten muutosten edessä, ja niiden muodostamat uhkakuvat varjostavat sekä Ahvenanmaan työmarkkinoita että taloutta. Koulutus Ahvenanmaalla on koulutuksen alalla täydellinen itsehallinto. Ahvenanmaan kaikissa kouluissa on opetuskielenä ruotsi. Yhdeksänvuotinen peruskoulu, josta kunnat vastaavat, antaa yleisen peruskoulutuksen. Englanninkieli on pakollinen oppiaine peruskouluissa, kun taas suomi, ranska ja saksa ovat valinnaisia aineita. Maakunnan koulut ovat suhteellisen pieniä. Onnistuneena ahvenanmaalaisena ratkaisuna voidaan pitää saariston pieniä yläasteita, joiden ansiosta peruskouluikäisten on mahdollista saada opetusta kotipaikkakunnallaan koko oppivelvollisuusajan. Maakunnassa annetaan toisen asteen koulutusta merenkulun, kaupan, matkailun, sairaanhoidon, ravitsemuksen, tekniikan ja maatalouden alalla, jotka kaikki ovat tärkeitä Ahvenanmaan elinkeinoelämälle. Kolmivuotinen teoreettinen lukio, Ålands lyceum, antaa kelpoisuuden yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. Monet nuoret, jotka opiskelevat korkeakoulussa tai yliopistossa, lähtevät Ahvenanmaalta joksikin aikaa opiskelemaan Ruotsiin tai Suomeen. Ahvenanmaalla on myös oma korkeakoulu, Högskolan på Åland, joka tarjoaa muun muassa ammattikorkeakoulututkintoihin tähtää-

18 18 vää opetusta. (Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Ahvenanmaan maakuntapäivät: Åland - Ahvenanmaa pähkinänkuoressa) Konjunkturläget 2006 (ÅSUB Rapport 2006:6) Åland har under det senaste året gynnats av det goda internationella konjunkturläget i allmänhet, och av den starka tillväxten inom finsk och svensk ekonomi i synnerhet. Den höga ekonomiska aktiviteten i regionerna närmast omkring oss bidrar till en positivare syn på framtiden. Lönsamheten för betydande delar av det åländska näringslivet är för närvarande god. Samtidigt kvarstår utmaningarna inom den för Åland så ekonomiskt betydelsefulla passagerarsjöfarten. Konkurrensen är fortsatt hård och omstruktureringar inom branschen sker parallellt på flera plan. Ägarstrukturen har ändrats inom Östersjötrafiken och passagerarfartyg har sålts till rederier utanför Östersjön. Flera frågor kring den framtida beskattningen av rederinäringen i Finland, av de anställda, av tonnaget samt av nyinvesteringar är ännu öppna. Vid sidan av konkurrensläget pressas marginalerna av sjunkande skillnader mellan priserna ombord och iland samt av fortsatt höga bunkerkostnader. Den höga aktiviteten inom den åländska landekonomin i kombination med förbättrad lönsamhet inom sjöfartssektorn gör att ÅSUB har skrivit upp prognosen för tillväxten inom den åländska ekonomin för Vi beräknar att BNP-tillväxten inom den åländska ekonomin i år kommer att stiga till runt 5,5 procent, en internationellt sett hög nivå. För 2007 beräknas BNP-utvecklingen återgå till mera normala nivåer med en tillväxt på drygt 3 procent. Den offentliga sektorn drar ner volymutvecklingen för BNP både 2006 och Efter att ha stigit en aning under en tvåårsperiod har den åländska arbetslösheten under det senaste året i huvudsak uppvisat en sjunkande tendens. Den öppna arbetslösheten låg under fjolåret på i medeltal 2,3 procent. I augusti i år stannade den öppna arbetslösheten på 2,1 procent mot 2,4 procent under samma månad i fjol. ÅSUBs bedömning är att arbetslöshetsgraden för hela år 2006 kommer att stanna på 2,2 procent. Effekterna av öppnandet av den finländska arbetsmarknaden för arbetskraft från de nya EU-medlemsländerna från och med maj i år har tillsvidare påverkat den åländska arbetsmarknaden endast marginellt. Flyttningsrörelsen följer i stor utsträckning läget på den åländska arbetsmarknaden. Under fjolåret uppgick flyttningsnettot till 205 personer, vilket är mer än dubbelt så många som genomsnittet för de tio föregående åren. I år beräknas nettoinflyttningen bli ungefär i nivå med fjolårets. Nettoinflyttningen utgör en god bas för den ekonomiska tillväxten inom den åländska ekonomin. Den dagsaktuella utvecklingen inom det privata näringslivet ser relativt positiv ut. Tillväxten av den samlade lönesumman har under den senaste 12-månadersperioden uppvisat en stabil och hög tillväxttakt på 6-8 procent. När det gäller utvecklingen av omsättningen slår omstruktureringen inom rederinäringen däremot igenom, men även omsättningsutvecklingen förväntas bli positiv runt årsskiftet. Den åländska industrisektorn upplever för närvarande en fas med relativt god tillväxt och de första uppgifterna om årets turistsäsong visar på en förhållandevis bra högsäsong. Även inom den åländska finanssektorn och de övriga landbaserade tjänstenäringarna är volymerna växande och tillförsikten inför framtiden god. Den samlade bilden av läget inom det privata näringslivet är förhållandevis ljus, trots sviktande utveckling i omsättningsvolymen. Orsaken till den negativa utvecklingen av omsättningen står att finna i strukturella förändringar inom sjöfartssektorn, som på sikt kommer att ge stabilare utvecklingsförutsättningar. I kombination med den dynamiska utvecklingen och investeringsviljan inom delar av det landbaserade

19 19 näringslivet ser möjligheterna för en stabil tillväxt bättre ut idag än för bara ett år sedan. Inom den offentliga sektorn är utvecklingen på kort sikt lite tudelad. För landskapets del förväntas inkomstutvecklingen vara stabil de närmaste åren, även om den så kallade klumpsumman av mera budgettekniska skäl beräknas stagnera inom några år. Kommunerna uppvisade sammantaget negativt resultat för fjolåret, och det samlade resultatet i årets budgeter står också på rött. Skattefinansieringen har inte vuxit i samma takt som utgifterna. Flera strukturella reformer är dock aktuella för att utveckla organisationen och förbättra ekonomin inom kommunsektorn på Åland. 2.2 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Turun kauppakorkeakoulu keskittyy kauppatieteelliseen opetukseen ja tutkimukseen ollen yksi Suomen suurimmista toimijoista. Koulutus sisältää monipuolisen valikoiman liiketaloustieteitä, muita kauppa- ja taloustieteellisiä aineita sekä kieliä. Työterveyslaitosta kiinnostavia laitoksia kauppakorkeakoulussa ovat Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus, jossa mm. PK-Instituutti ja Vastuullisen liiketoiminnan keskus, sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Turun yliopisto on kuuden tiedekunnan monialainen yliopisto, jossa on valittavana yli 60 oppiainetta, koulutusohjelmaa tai koulutusta. Yliopisto on Suomen toiseksi suurin. Sen tiedekunnista Työterveyslaitoksella on ollut tai voisi olla yhteistyötä ainakin lääketieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Åbo Akademi on seitsemän tiedekunnan laaja-alainen ruotsinkielinen yliopisto, jonka tiedekunnista kaksi on Vaasassa. Yliopisto on Helsingin yliopiston jälkeen suurin ruotsinkielinen opinahjo. Työterveyslaitoksella on ollut yhteistyötä lähinnä matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan kanssa. Ammattikorkeakoulutus Ammattikorkeakouluissa opiskellaan teorian lisäksi käytännön ammattitaitoja. Usein niissä on työelämä kumppanina muodossa tai toisessa. Ammattikorkeakouluissa opetusta kehitetään ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Yhteistyömuotoja ovat soveltava tutkimus ja kehittäminen, opinnäytetyöt, työharjoittelu sekä koulutus- ja kehittämispalvelut. Turun alueella toimivat: Diakonia-ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Sydväst Turku Science Park on koko Varsinais-Suomen innovaatiojärjestelmän sydän. Päätoimialoina sykkivät bioteknologia ja ICT eli tieto- ja viestintäteknologia, mutta samoja menetelmiä ja prosesseja sovelletaan muunkin korkean teknologian kehittämiseen ja korkealaatuisen tutkimuksen kaupallistamiseen. Innovaatioiden ydin on yritysten sekä yliopistojen ja korkeakoulujen välisessä yhteistyössä, jonka yhtenä tuloksena Turun tiedepuistoon on syntynyt Suomen bioalan selkein keskittymä. Turku Science Parkin 5 km 2 :n toiminnallinen kokonaisuus on kansainvälisestikin kilpailukykyinen. Alue alkaa yliopistoilta ja päätyy Turun Biolaaksoon. Alueella toimii kolme tiedekorkeakoulua, Turun yliopistollinen keskussairaala, Suomen suurimman ammattikorkeakoulun yksiköitä sekä kolmisensataa yritystä ja organisaatiota. Yhtenäinen tiedepuisto kuuluu Suomen suurimpiin, valmiita toimitiloja on yli m 2. Keskeisten toimialojen, bioteknologian ja ICT:n, sekä näitä tukevan palvelutuotannon kasvu heijastuu myös rakennushankkeisiin: parhaillaan alueelle nousee useita uusia taloja. Toimintaympäristön kehittämisestä vastaa Turku Science Park Oy, jonka tytäryritykset Turun Biolaakso Oy ja ICT Turku Oy luovat edellytyksiä omien alojensa menestystarinoille. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005)

20 20 BioTurku on Turun seudun bioalan toimijoiden, yhteensä yli 60 yrityksen sekä oppilaitosten ja tutkimusyhteisöjen tiivis kokonaisuus. BioTurku muodostaa yhtenäisen ketjun koulutuksesta ja tutkimuksesta keksintöjen kaupallistamiseen, tuotekehitykseen ja tuotantoon saakka. Turku Science Parkissa sijaitsee Suomen bioalan selkein keskittymä, ja Turku Science Park Oy:n tytäryhtiö Turun Biolaakso Oy vastaa Turun seudun bioalan kehittämisestä toimijoiden kanssa yhdessä laaditun BioTurku-strategian pohjalta. Turku Science Parkissa sijaitseva bioalan tutkimusyhteisö on yksi Pohjoismaiden suurimmista yhdessä pisteessä työskentelevistä osaamiskeskittymistä. BioTurun tutkimuksellinen vahvuus toimii koko alan kehityksen moottorina. Keskeisiä tutkimusorganisaatioita ovat BioCity Turku, Turun Biotekniikan keskus, Turun yliopistollinen keskussairaala, PET-keskus, VTT:n Lääkekehityksen biotekniikka, CRST (Clinical Research Services Turku), Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF, Functional Foods Forum) sekä Turun kauppakorkeakoulun Innomarket-yksikkö. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Kela KELAn tutkimuskeskus on Turussa ja sen kanssa on tehty yhteistyötä jo useita vuosia. Työterveyslaitos Työterveyslaitos (TTL) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. TTL:n tavoitteena on työelämä, jossa työolot ja työ ylläpitävät ja edistävät terveyttä ja toimintakykyä, työyhteisöt ovat hyvin johdettuja, ja niissä vallitsee myönteinen, työntekijöiden tarpeita ja yhteistyötä arvostava kulttuuri, työ on järjestetty niin, että siinä voi oppia ja kehittyä sekä aikaa ja voimia jää perheelle ja muulle elämälle. TTL tuottaa tietoa ja kehittää ratkaisuja työelämän tarpeisiin käyttämällä kaikkia toimintamuotojaan: tutkimusta, asiantuntijapalveluja, koulutusta ja tiedotusta. Tässä tehtävässä TTL hyödyntää kumppanuus- ja asiakasverkostoaan. TTL:lla on seitsemän strategisia vaikuttavuustavoitetta: 1) Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa; 2) Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö; 3) Kansalaisille valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan; 4) Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi; 5) Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi ja käytettävämmiksi; 6) Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi; 7) Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön. Vaikuttavuustavoitteissa tuotettuja ratkaisuja ja sosiaalisia innovaatioita viedään käytäntöön mm. keskeisten toimialojen kautta. TTL:n toiminta kohdistuu erityisesti seuraaville toimialoille: kauppa ja yksityiset palvelut, kunta-ala, sosiaali- ja terveysala, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintätekniikka, maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot, bioenergia- ja jäteala, elintarviketeollisuus, rakennusteollisuus, metsäteollisuus, liikenne, turvallisuusala ja teknologiateollisuus. Toimialojen valtakunnallinen koordinaatiovastuu on aluetoimipisteillä. Helsingin toimipisteen vastuulla on kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus sekä tieto- ja viestintäteknologia; Kuopion toimipisteen vastuulla on maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot, bioenergia- ja jäteala; Lappeenrannan toimipisteen vastuulla on metsäteollisuus ja liikenne; Oulun toimipisteen vastuulla turvallisuusala ja teknologiateollisuus (metallit ja metallituotteet); Tampereen toimipisteen vastuulla on rakennusteollisuus ja elintarviketeollisuus; Turun toimipisteen vastuulla on kunta-ala sekä sosiaali- ja terveysala. 2.3 Viranomaistoiminta Työsuojeluhallinto STM:n työsuojeluhallinnon tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä niin, että ennenaikainen työelämästä poissiirtyminen vähenee. Työsuojelustrategian päätavoite on vaikuttamalla työoloihin ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä, vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Tässä tarkoituksessa vahvistetaan työpaikkojen kykyä, taitoa ja halua hoitaa työsuojeluasioita omatoimisesti ja samalla lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta. Samoin parannetaan työsuoje-

21 21 lun piirihallinnon asiantuntemusta ja voimavaroja. Strategia toteutetaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, alan tutkimus-, asiantuntija-, vakuutuslaitosten ja työterveyshuoltojärjestelmän kanssa. Työsuojelun keskeiset painoalueet ovat työperäisten TULE-sairauksien ehkäisy, henkinen hyvinvointi työssä ja työtapaturmien torjunta. Työsuojeluhallinto tukee työnantajien edellytyksiä huolehtia työsuojelu- ja siihen liittyvistä yhteistoimintavelvoitteista. Se edistää menettelytapoja, joilla työpaikat itse tai asiantuntijan avulla voivat osoittaa hyvän työsuojelukäytäntönsä. Työsuojeluhallinto selvittää työolojen taloudellisia vaikutuksia ja kehittää hyvää työympäristöä edistäviä taloudellisia kannustimia ja ohjauskeinoja. Työsuojeluhallinto edistää turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusjohtamista koulutuksen, asennekasvatuksen ja tiedotuksen avulla. Työsuojelun piirihallinto valvoo lainsäädännön (työturvallisuuslaki, työsopimuslaki, työaikalaki, työterveyshuoltolaki, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikkojen työsuojeluyhteistoiminnasta) vähimmäisvaatimusten noudattamista ja ohjaa työpaikkojen hallintajärjestelmien kehittämistä. Työsuojelupiirit kohdistavat toimintansa työsuojelun painoalueille ja niiden osa-alueille. TULE-sairauksien ehkäisyssä osa-alueet ovat näyttöpäätetyö, käsin tehtävät nostot ja siirrot sekä toistotyö. Henkisen hyvinvoinnin osa-alueet ovat asiakasväkivallan uhka, häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu, henkinen kuormittuminen ja työajan hallinta. Tapaturmien torjunta keskittyy turvallisuuden hallintaan tapaturmavaarallisilla toimialoilla ja yhteisillä työpaikoilla. Seuraavalla runkosopimuskaudella painoalueet säilynevät samoina. Mahdollisia muita toiminnan kohteita voisivat olla työhygienia ja työsuhteiden vähimmäisehtojen toteutumisen valvonta Muut viranomaiset Lääninhallitukset Lääninhallitusten tehtävänä on turvata ja kehittää peruspalveluja kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, edistää alueen kehitystä ja toimijoiden yhteistyötä sekä kehittää osaamista, innovaatiojärjestelmää ja tietoyhteiskunnan valmiuksia. Haasteita Itä-Suomen alueella ovat muuttotappiot, väestön polarisaatio, syrjäytyminen, työttömyys ja ikääntyminen. Lääninhallitukset ovat keskeisiä toimijoita sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien ja ympäristöterveydenhuollon kehittämisessä sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lääninhallitukset tekevät yhteistyötä mm. kuntien, työsuojeluviranomaisten, KTL:n ja STAKESin kanssa. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli ESR-toimenpideohjelmien alueosioiden toteutuksessa. Ympäristökeskukset Jokaisessa maakunnassa toimii ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön alaiset ympäristökeskukset, jotka ovat valtion ympäristöhallinnon alueviranomaisia. Niiden tehtäviin kuuluvat ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja ympäristötietoisuuden edistäminen. Ympäristökeskukset ovat myös EU-rakennerahasto-ohjelmien rahoittajaviranomaisia. Työvoima- ja elinkeinokeskukset Jokaisessa maakunnassa toimii Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnollisessa ohjauksessa toimiva työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus). TE-keskukset aloittivat toimintansa 1997, jolloin yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalous-ministeriön hallinnonalojen aiemmat alueyksiköt TE-keskukseksi. TE-keskuksen tehtävänä on tukea ja neuvoa pk-yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa, edistää yritysten teknologista kehittymistä sekä auttaa yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa, suunnitella ja organisoida työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, edistää maatilataloutta, maaseudun elinvoimaisuutta ja maaseutuelinkeinoja, kehittää kalataloutta sekä osallistua ja vaikuttaa alueensa kehittämiseen. TE-keskus on myös merkittävä EU-rahoituksen asiantuntija ja myöntäjä sekä EU-yhteistyön kehittäjä alueellaan.

22 Työterveyshuolto 2.5 Oppilaitokset Alueella toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on kuntayhtymä, johon kuuluu 56 kuntaa ja kaupunkia. Piirin alueella toimii 26 terveyskeskusta ja elää noin asukasta. Sairaanhoitopiiri tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) ja neljässä aluesairaalassa (Loimaa, Salo, Uusikaupunki ja Turku: Turunmaan sairaala). Erikoissairaanhoito on Varsinais-Suomessa maamme hajautuneinta, käytössä on Turun yliopistollinen keskussairaala TYKS, viisi aluesairaalaa, Turun kaupungin erikoissairaanhoito ja laaja yksityissektorin palvelujärjestelmä. Eri yksiköiden tuottavuus on korkea ja palveluiden saatavuus kohtuullinen muihin sairaanhoitopiireihin verrattuna. Turun seudulla toimii lukuisia yksityisiä lääkäriasemia. Yksityiset lääkäriasemat täydentävät julkisen terveydenhuollon palveluita ja niitä sijaitsee Suomen suurimmilla paikkakunnilla. Lääkäriasemien palvelut kattavat parhaimmillaan kaikki lääketieteen erikoisalat. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 24 jäsenkuntansa noin asukkaalle yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin sairaalat sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Harjavallassa ja näiden lisäksi psykiatrian toimipisteitä on useilla eri paikkakunnilla. Työterveyshuolto on järjestetty kuntien ja kuntayhtymien terveyskeskuksissa sekä yritysten omissa tai yksityisissä terveysasemissa. Kilpailu työterveyshuoltopalvelujen tarjoamisessa ja järjestämisessä on muuttanut tilannetta koko maassa. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että pienten yritysten mahdollisuudet palvelujen saantiin on joissakin kunnissa vaikeutunut. Turussa on merkittävä korkeakoulukeskittymä: kolme yliopistoa - Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun kauppakorkeakoulu - sekä opiskelijamäärältään Suomen suurin monialainen ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Yrkeshögskolan Sydvästillä, Diakonia-ammattikorkeakoululla ja Humanistisella ammattikorkeakoululla on yksiköitä Turussa. Yhteensä seitsemässä korkeakoulussa opiskelee ja työskentelee reilusti yli henkilöä, mikä on huikea määrä noin asukkaan kaupungissa. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Turun kauppakorkeakoulussa on viisi laitosta ja kaksi erillislaitosta, Turun yliopistossa on kuusi tiedekuntaa ja Åbo Akademissa seitsemän tiedekuntaa. Perinteisten maaseutuelinkeinojen (maa- ja metsätalous) korkeakouluopetusta ei järjestetä alueella. Joitakin maaseudun yleisen kehittämisen korkeakouluopintoja voi suorittaa Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa on opintokokonaisuus saariston kehittämisestä (Skärgårdskunskap). (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais- Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Turun korkeakouluilla ja Turku Science Parkilla on useita vahvuusalueita; yksi niistä on bioala. Panostus bioalaan näkyy niin Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Parkin kuin muidenkin alueellisten toimijoiden strategioissa. Vaikka bioalalla kehitys tutkimuksesta kaupallisiin tuotteisiin kestääkin verrattain pitkään, on tuloksia jo nähtävissä. Puolet koko Suomen bioalan yrityksistä sijaitsee Turussa. Toinen merkittävä osaamisalue Turussa on informaatio- ja viestintäteknologia eli ICT. Tällä alalla kehitystä on jarruttanut teknillisen yliopiston puute, mutta tilanne on korjaantumassa nyt, kun Turun yliopisto on Åbo Akademin lisäksi saanut oikeuden diplomi-insinöörien tutkintojen myöntämiseen. ICT-ala on myös alueellisesti merkittävä, sijaitseehan Salossa Nokian imussa syntynyt merkittävä alan työmarkkina-alue. Sekä Turun yliopistossa että Åbo Akademissa on suuret humanistiset tiedekunnat. Turku on jo pitkän historiansa ansiosta merkittävä kulttuurikaupunki. Täällä toimii myös paljon pieniä taiteilija- ja teatteriryhmiä, jotka tekevät kaupungista elävän. Turussa toimii myös pehmeälle sektorille suuntautunut kulttuurituotannon osaamiskeskusohjelma; yksi harvoista Suomessa. Kolmas alueellisesti merkittävä yh-

23 23 teistyöalue on terveys- ja hyvinvointisektori. Turun yliopistollista keskussairaalaa onkin joskus nimitetty alueen suurimmaksi "bioyritykseksi", koska se työllistää noin 300 tohtoria. Kunnallinen terveydenhoitojärjestelmä, alan koulutus- ja tutkimus sekä yritystoiminta mukaan lukien Turussa voidaankin nähdä voimakas terveysklusteri. (Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005) Terveydenhuollon koulutus on laaja-alaista ja runsasta. Turun yliopistossa koulutetaan eniten lääkäreitä Suomessa. Paikallinen erikoisuus on terveydenhuollon ammattilaisten muuntokoulutus lääkäreiksi. Myös hammaslääkäreiden koulutus aloitettiin Turussa uudelleen syksyllä Suuri osa lääkäreistä jatkaa ammatillisia opintojaan erikoislääkärin tutkintoon tai osallistuu tieteelliseen tutkijakoulutukseen. Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi myös opiskella hoitotiedettä aina tohtorin tutkintoon asti. Lääketieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yhteinen terveyden biotieteiden maisteriohjelma puolestaan kouluttaa osaajia lääke- ja elintarvikekehityksen tehtäviin. Yliopistollisen koulutuksen lisäksi alueen ammattikorkeakouluissa voi opiskella useisiin terveydenhoidon ja bioalan tutkintoihin, kuten sairaanhoitajaksi, suuhygienistiksi ja bioanalyytikoksi. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa ammattikorkeakoulututkinnon jatkotutkintoon johtavaa koulutusta ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidossa. Toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia on alueella 29, joissa voi opiskella kaikilla koulutusaloilla (humanistinen ja kasvatusala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala). Koulutuksessa voi valita useista kymmenistä eri perustutkintonimikkeestä ajoneuvoasentajasta ympäristönhoitajaan. Luonnonvara-aloja voi Varsinais-Suomessa opiskella kolmessa ammatillisessa oppilaitoksessa, Loimaan ammatti-instituutissa, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa ja Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa. Alueen kussakin kolmessa maakunnassa toimii oma ammattikorkeakoulunsa, lisäksi Diakonia AMK:lla, Humanistisella AMK:lla (HUMAK) ja Yrkeshögskolan Sydvästillä on Turussa toimivat yksiköt. Turun ammattikorkeakoululla on toimipisteitä kaikissa seutukunnissa. Turun ammattikorkeakoulun seutukunnalliset toimipisteet löytyvät Loimaalta, Paraisilta, Salosta ja Uudestakaupungista. Seutukunnallisissa amk-toimipisteissä voi opiskella mm. liiketaloutta, muotoilua, kalataloutta ja hoitotyötä. Opintoja voi suorittaa myös vierailla kielillä. Tiedekorkeakoulujen opintokokonaisuudet hyödyntävät monin tavoin sekä maakunnan että maaseudun elinvoimaisuutta. Korkeasti koulutettua väkeä tarvitaan myös maaseutualueilla, mutta tarvittavat määrät ja usein myös työn haasteellisuus vaihtelevat suuressa määrin. Vaikka kaikkia maaseudun kannalta olennaisia korkeakouluopintoja ei voi suorittaa Varsinais-Suomessa, ovat nykyiset tietotekniset mahdollisuudet ja joustavat opetusmuodot sellaisia, että Varsinais-Suomen opiskelutarjonta on maan huipputasoa. Korkeakoulut seutukunnissa -hankkeella on edistetty yhteistyötä seutukuntien ja korkeakoulujen kesken. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TEkeskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus) Elinikäinen oppiminen on koulutuspolitiikkaa linjaava perusperiaate. Aikuisille järjestetään tutkintoon valmistavaa tai johtavaa koulutusta sekä perus- ja lukiokoulutusta. Aikuiskoulutus on myös tärkeä osa nykyistä työelämää. Osana elinikäistä oppimista aikuiskoulutus on merkittävässä asemassa, sillä ammattitaitoisten työntekijöiden poistuma työmarkkinoilta on niin suurta, ettei sitä pystytä korvaamaan ilman, että kaikenikäiset työntekijät kouluttautuvat lisää. Merkittävimpiä osia aikuiskoulutusta on ammattitaitoa uudistava, laajentava ja syventävä lisä- ja täydennyskoulutus. Erilaiset opiskelumuodot esim. oppisopimuskoulutus ja työpaikkakoulutus helpottavat opiskelua työn ohessa. Opiskelun joustavuus ja yhteensovittaminen työn kanssa tulee entisestään korostumaan tulevina vuosina, kun väestön ikääntyminen ja nuorten ammattitaitoisten työntekijöiden väheneminen supistavat työmarkkinoilla olevien määrää. Varsinais-Suomessa aikuiskoulutukseen keskittyneitä oppilaitoksia on keskusten ulkopuolella vain kaksi, Paimion ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ja Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova Laitilassa, mutta aikuiskoulutusta tarjotaan niiden lisäksi

24 24 lähes jokaisessa toisen asteen oppilaitoksessa, ammattikorkeakouluissa ja korkeakouluissa sekä yksityisissä oppilaitoksissa.. (Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus). Satakunnan korkeakoululaitoksen keskeisiä osia ovat: Porin yliopistokeskus (UCPori): Tiede- ja taideyhteisö, monitieteinen perustutkimus ja tohtorikoulu Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos (ROKL): opettajankoulutus, kasvatustieteellinen ja käsityökasvatuksen jatkokoulutus, tutkimus Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK): monialainen koulutus, vahvat työelämäyhteydet, soveltava tutkimus, yrityskiihdyttämö Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikkön DIAK: Kirkon ja hyvinvointialan koulutus, työelämäpalvelut, kristillinen ja yleisinhimillinen arvopohja

25 25 3 Alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa on kiteytetty seuraava maakunnan visio: Varsinais-Suomi on vuonna 2025 kilpailukykyinen eurooppalainen aluekeskus, jonka vahvuuksia ovat luovuuteen perustuva verkostotalous ja logistinen osaaminen. Elinkeinoelämän tukirankana ovat uudistunut teknologiateollisuus tieto- ja viestintätekniikkaan ja biotieteisiin nojaavat alat, monipuolinen maaseutuyrittäjyys sekä kehittyneet palvelut. Koulutustaso on korkea ja maakunta voi ylpeillä merkittävällä yliopistoja koulutuskeskittymällään. Maakunnan vetovoiman veturina on Turku-Salo -alue. Vetovoimatekijöitä ovat kilpailukyky, elinympäristö ja monipuoliset palvelut. Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat maakunnan voima ja vahvuus. Maakuntaohjelman toimintapoliittisina tavoitteina ovat: - maakunnan tasapuolinen kehittäminen - työllisyyden parantaminen - maakunnan säilyminen väestöltään kasvavana - elinkeinoelämän toimintaedellytysten, mm. tarvittavan työvoiman turvaaminen - panostaminen korkeaan osaamiseen ja innovaatioiden synnyttämiseen - osallisuuden tukeminen - monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen - ympäristövastuun lisääminen ja ympäristön tilan parantaminen. Ohjelman läpikulkevina teemoina ovat elinkaariajattelu, yhteistyö, kestävä kehitys ja tasa-arvo. Maakuntaohjelman toimintalinjoiksi on valittu seuraavat: 1. Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Turkua on esitetty uuden pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatiokeskuksen Nordforskin sijaintipaikaksi. Seutukuntien yhteistyönä on valmisteltu koko maakunnan käsittävää korkeakoulujen yhteistyöverkostoa. 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen Elinkeinoelämän menestymisen kannalta olennaista on yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Saariston kehittämiseksi on laadittu alueen erityispiirteet huomioon ottava saaristo-ohjelma. Matkailulla on alueen työllisyyden kannalta suuri merkitys. 3. Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus Itämeren merkitys EU:n sisällä on kasvanut. Alueen verkostojen toiminta- ja tiedotuskeskuksena toimivaa Itämerikeskusta ollaan perustamassa Turkuun. Maakunnan veturin, Turku-Salo -akselin yhteistyötä on tehty pääasiassa aluekeskusohjelmaan liittyen. Yhteistyö on painottunut logistiikka-, hoiva- ja ICT aloihin. 4. Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi Hyvinvointiyhteiskunnassa keskeistä on peruspalvelujen turvaaminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Palvelujen kehittämisessä ajankohtaista on kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen. Työvoimapulan helpottamiseksi myös työhyvinvointi on noussut esille ja tilannetta on yritetty parantaa hankkein. Korkean osaamisen merkitys hyvinvointipolitiikassa on kasvussa. Työllisyyden edistäminen on alueellisen kehittämisen keskeisimpiä tavoitteita. Varsinais-Suomessa Vakka-Suomi on nimetty äkillisten rakennemuutosten alueeksi. 5. Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä Varsinais-Suomessa ympäristö on rikas ja monimuotoinen. Maakunnan kulttuurihistoriallinen ympäristö on arvokas.

26 26 Satakunnan maakuntasuunnitelma Seutukuntien ja maakuntien kilpailukyky on hyvin riippuvainen yritysten ja toimialojen kilpailukyvystä, mutta myös alueen omasta kyvystä luoda toimiva ja vetovoimainen toimintaympäristö, joka tukee yritysten ja elinkeinojen liiketoimintaprosesseja, innovaatiotoimintaa, kasvua ja tuottavuutta. Alueiden ja yritysten menestys riippuu lisääntyvistä panostuksista tiedon, teknologian, innovaatioiden, luovuuden ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Satakunta on yksi maamme teollistuneimmista ja vientivetoisimmista maakunnista. Satakunnan teollisuuden toimialarakenne perustuu myös lähitulevaisuudessa metalli(teknologia-)teollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden varaan. Näiden yhteinen tuotanto tulee edustamaan vuoteen 2010 mennessä yli puolta Satakunnan teollisuuden arvosta. Kasvualoja ovat mm automaatio ja elektroniikka sekä sähköntuotanto ja jakelu. Satakunnan palveluelinkeinoissa kasvuodotukset kohdistuvat monipuolisesti yrityspalveluihin, yksityisiin sosiaalipalveluihin, kodin palveluihin, ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajiin ja tietoliikenteeseen, tietointensiivisiin yrityspalveluihin sekä elämyspalveluihin ja kiinteistö- ja ympäristönhoitoon. Porin seudun visiona on kilpailukykyinen ja viihtyisä kasvukeskusalue. Tähän kiinnittyvän elinkeinostrategian päätavoitteena on puolestaan sijoittua kilpailukykytarkastelussa maamme 10 parhaimman seutukunnan joukkoon. Rauman seudun visiossa Rauman seutu on kilpailukykyinen, osaava, tuotantoaan ja toimintojaan uudistava alue, jolla on laadukas kaupunki- ja maaseutuympäristö. Rauman seutu sijoittuu 15 menestyneimmän seudun joukkoon. Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategian toimialakohtaisissa visioissa korostetaan kasvua ja kilpailukykyä, johtavaa asemaa koko maassa, edelläkävijyyttä, valtakunnallisuutta, markkinajohtavuutta ja poikkitieteellisyyttä. Tärkeimmät toimenpiteet ja hankkeet Satakunnassa: - kohdennetaan eri ohjelmien ja eri rahoittajien yritysrahoitus ja toimenpiteet maakunnan avainklustereiden ja toimittajaverkostojen monipuoliseen kehittämiseen; laaditaan perustaksi Satakunnan avainklusterit kehittämisohjelma - edistetään yritysten tuottavuutta, kannattavuutta ja kansainvälistymistä sekä verkostoitumista - turvataan perusteollisuuden uusiutumis- ja kilpailukyky - tuetaan aloittavien ja nuorten yritysten toimintaa ja erityisesti palvelualojen yrittäjyyttä - laaditaan pk-yritysten kasvuohjelmamalli - edistetään yrittäjyyttä kaikilla koulutustasoilla ja aloilla yrittäjyyskoulutusohjelmien avulla - turvataan yritysten osaavan työvoiman saanti eri koulutustasoja ja aloja kehittämällä ja ennakoimalla paremmin yritysten tulevia työvoimatarpeita. Väestön hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut Satakunnassa: Satakunnan väestörakenteen muuttuminen nopealla aikajänteellä yhä vanhusvoittoisemmaksi asettaa hyvinvoinnille suuria haasteita. Satakunnan erityispiirteenä pitkään ollut työttömyys varsinkin pitkäaikaistyöttömyys murentaa osaltaan hyvinvoinnin perustaa. Rakennetyöttömyyteen puuttumisella voidaan ehkäistä ja poistaa syrjäytymistä.

27 27 Viime vuosina lisääntyneet päihde-, mielenterveys- ja nuorten ongelmat lisäävät hyvinvoinnin ongelmia ja sosiaalipalveluiden kysyntää. Menetetyistä elinvuosista alkoholikuolemat selittävät jopa lähes neljänneksen. Kuntien väliset hyvinvointierot johtuvat kuntien erilaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Varsinkin pienten kuntien mahdollisuudet turvata lisääntyvä hyvinvointipalveluiden kysyntä näyttävät jatkuvasti heikkenevän. Hyvinvointierojen tasaaminen on tärkeä tavoite. Satakuntalaisten sairastavuus on edelleen korkeampi kuin maassa keskimäärin. Yhtenä uhkana on terveyttä vaarantavien elintapojen ja sairauksien leviäminen. Ratkaisevaa on, miten vähemmän koulutetun ja sosiaalisesti riskialttiin väestön suhteellista asemaa onnistutaan kohentamaan. Kolmannes kuntasektorin henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle jo tällä vuosikymmenellä. Kunnat ovatkin tilanteessa, jossa yhä suurempi joukko vastuita pitää hoitaa niukkenevilla raha- ja henkilöstöresursseilla. Hyvinvointisektorin henkilökunnan työssäjaksamiseen sekä uusien työntekijöiden saantiin ja motivoimiseen tehtäviinsä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunnilla tulee olla myös tulevalla vuosikymmenellä vastuu palveluiden järjestämisestä ja niiden suunnittelusta. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja järjestöjen toiminta täydentävät kunnallisia palveluita ja luovat niille vaihtoehtoja. Sosiaalisten palveluyritysten perustamiseen kannustetaan. Satakunnassa on tavoitteena, että hyvinvointi jakautuu mahdollisimman tasaisesti, niin maakunnan alueella kuin eri väestöryhmien kesken. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toiminnallisessa kehittämisessä keskeisiä painopistealueita ovat kuntarajat ylittävä, seudullinen ja alueellinen yhteistyö sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden tehostaminen. Kuntien sisällä kehitetään hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Myös tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen palveluissa panostetaan voimakkaasti. Satakunnassa on tarpeen kehitellä maakunnallinen malli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi 2010 luvulla. Pohjana voidaan käyttää vaikkapa sosiaali- ja terveyspiirien ja hyvinvointipiirien (miljoonapiirien) kokoamiseksi ideoituja valtakunnallisia ja maakunnallisia malleja. Tähän liittyen määritellään selkeästi palveluiden porrastus, kootaan maakunnallinen palvelustrategia, luodaan koordinointimalli ja kehitetään uusia toimintamalleja. Hyvinvointipalveluiden organisoimistavasta riippumatta asetetaan sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi: - Kehitetään laajapohjainen kumppanuusmalli hyvinvointia edistämään ja sovitaan toimijoiden työnjaosta. - Luodaan maakunnallinen malli hyvinvointipalveluiden tuottamisesta ja työnjaosta 2010 luvun tarpeita varten. - Luodaan hyvinvointialan maakunnallinen osaamiskeskittymä ja kehitetään sen toimintaa; mallinnetaan koulutus- ja tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden sekä yritysten ja kolmannen sektorin yhteystyötä. (Satakuntaliitto: Satakunnan maakuntaohjelma , luonnos)

28 28 4 Työterveyden ja -turvallisuuden indikaattorit 4.1 Ammattitaudit Turun ja Porin työsuojelupiiri kattaa alueellisesti Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan. Alueella ilmoitettiin vuonna 2002 (yrittäjät, myös maatalous mukaan lukien) yhteensä 543 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. Määrä edusti noin 11 % koko maan ammattitaudeista. Ammattitautien ilmaantuvuus oli 188/ työllistä, mikä on selvästi koko maan keskiarvoa (214/ työllistä) pienempi. Alueen ammattitautien määrä on laskenut tasaisesti tarkastelujakson aikana ( ) ja ero maan keskiarvoon nähden on kasvanut selvästi. Tautiryhmittäin tarkasteltuna ammattitauti-ilmoituksia tehtiin eniten rasitussairauksista ja ihotaudeista. Yleensä alueen tautiryhmäkohtaiset ammattitauti-ilmoitukset edustivat % koko maan ilmoituksista, hengityselinallergioiden osuus oli vain 4 %. Toimialoittain tarkasteltuna ammattitauti-ilmoituksia tehtiin eniten teollisuuden (217) ja rakentamisen (105) aloilta. Ilmaantuvuus vuonna 2002 oli suurin rakentamisessa (570/ työllistä) ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (440/ työllistä). Molemmat ylittivät myös koko maan keskiarvot. 4.2 Työtapaturmat 4.3 Sairauspäivät Turun ja Porin työsuojelupiirin alueella palkansaajille sattuneiden työtapaturmien määrä on laskenut 8566:sta 7765:een tarkastelujakson aikana (v ). Vaikka tapaturmasuhde on vastaavana aikana laskenut 33,9:stä/1000 palkansaajaa 30,5:een/1000 palkansaajaa, oli määrä edelleen korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (27/1000 palkansaajaa). Teollisuudessa sattui yhteensä 2368 työtapaturmaa ja rakentamisessa Teollisuuden toimialoista tapaturmia sattui eniten metallituotteiden valmistuksessa (549). Palkansaajamäärään suhteutettuna tapaturmavaarallisin toimiala oli rakentaminen (105 tapaturmaa/1000 palkansaajaa). Kalastuksessa ja kalataloudessa sekä metallituotteiden valmistuksessa vastaava suhdeluku oli noin 86. Turun ja Porin työsuojelupiirin, ja samalla aluetoimipisteen alueella palkansaajien sairauspäivien määrä oli vuonna 2003, mikä oli 13 % koko maan sairauspäivistä. Sairauspäivien määrä kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2002, vuonna 2003 määrä kääntyi laskuun. Vuonna 2003 tule-sairaudet kattoivat 36,6 % (32,5 %), mielenterveyden häiriöt 18 % (22,7 %) ja vammat/myrkytykset 14,3 % (12,3 %) korvatuista päivistä. Vastaavat osuudet koko maassa on merkitty sulkuihin. Kyseisenä vuonna alueella korvattiin 6,1 päivää/palkansaaja, kun koko maassa vastaava luku oli 5,9. Vuonna 2004 yli 9 sairauspäivää/palkansaaja kertyi koko maassa seuraavilla aloilla: ompelutyössä, massa- ja paperialalla, metsätyössä, talonrakennustyössä, sosiaalialalla, puutyössä sekä kiinteistönhuolto- ja siivoustyössä. Liikuntaelinsairauksien takia yli 3 korvattua sairauspäivää työllistä kohden kertyi massa- ja paperialalla, ompelutyössä, talonrakennuksessa, maa- ja metsätaloudessa, eläinten hoitotyössä, kalastuksessa, sosiaalialalla, kiinteistöhuolto- ja siivoustyössä, liikenteessä, elintarviketyössä, konepaja- ja metallialalla, puualalla, pakkaus-, varastointi- ja ahtaustyössä, energiantuotannossa ja vesihuollossa, majoitusliike- ja suurtaloustyössä. Mielenterveyshäiriöiden takia yli 2 sairauspäivää palkansaajaa kohden korvattiin seuraavilla aloilla: ompelutyö, uskontoon kuuluva työ ja muu palvelutyö, sosiaaliala, energiantuotanto ja vesihuolto, terveyden- ja sairaanhoito & kuntoutus, majoitusliike- ja suurtaloustyö,

29 29 posti- ja tietoliikennetyö sekä kirjasto-, arkisto- ja museoalan työ. Vammojen, myrkytysten yms. takia yli 1,5 korvattua sairauspäivää palkansaajaa kohden kertyi maataloudessa ja eläintenhoidossa, talonrakennustyössä, ompelutyössä, massa- ja paperialalla, teollisessa työssä, työkoneiden käytössä, konepaja- ja metallialalla, sekä ammatillisessa urheilu- ja liikuntatyössä. 4.4 Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille Aluetoimipisteen alueella selvästi eniten ilmoituksia tuli vuonna 2003 teollisuudesta (1814 henkilöä) ja majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (780 henkilöä). Teollisuudesta ASA-rekisteriin ilmoitettujen suhteellinen osuus (27/1000 työllistä) oli suurempi kuin keskimäärin koko maassa (18/1000 työllistä), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa suhteellinen osuus (112/1000 työllistä) oli alhaisempi kuin vastaava luku koko maassa (146/1000 työllistä) Suurimmat ilmoitettujen osuudet koko maan ilmoitetuista olivat teollisuudesta eli 24 %. Taulukko 1. Varsinais-Suomi, Satakunta ja Ahvenanmaa työterveys- ja turvallisuusindikaattoreiden valossa. Ammattitaudit Yleisyys ja kehityssuunta Yleisimmät tautiryhmät ja kehityssuunta Riskialttiimmat toimialat Työtapaturmat Yleisyys Riskialttiimmat toimialat 11 % koko maan ammattitaudeista. Ammattitautien määrä on laskussa ja ero maan keskiarvoon nähden on kasvamassa. Rasitussairaudet laskussa Ihotaudit vaihteleva Meluvammat laskussa Asbestisairaudet vaihteleva Hengityselinallergiat laskussa Teollisuus - metallituotteiden valmistus - kulkuneuvojen valmistus - elintarvikkeiden ja juomien valmistus Rakentaminen Maa-, riista- ja metsätalous 14 % koko maan tapaturmista, enemmän kuin koko maassa. Rakentaminen Kalastus ja kalanviljely Metallituotteiden valmistus Maaliikenne; putkijohtokuljetus Sairauspäivät Yleisyys % koko maan vastaavien tautiryhmien sairauspäivistä. Yleisimmät korvatut tautiryhmät Tule-sairaudet (> 1/3) Mielenterveyden häiriöt Vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt ASA-ilmoitukset Yleisimmät toimialat Teollisuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut

30 30 5 Alueellisen terveyden ja turvallisuuden kehitystarpeet Lounais-Suomi Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen alueena ei eroa merkittävästi muusta maasta tarkasteltaessa asiaa tapaturmien, ammattitautien tai sairauspoissaolojen mittareilla. Alueella on kolme selvää kasvukeskusta: Turku-Salo, Rauma- Pori ja Maarianhamina. Näiden ulkopuolelle jäävien alueiden kehitys tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös Työterveyslaitoksen toimenpiteitä sekä laajaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Haja-asutusalueiden kehittäminen ja elinvoimaisuuden tukeminen edellyttää yhteiskunnalta erityistoimia, joiden toteuttamiseen tarvitaan erillisrahoitusta. Valtaosa ihmisistä työskentelee pienillä työpaikoilla, joissa ei ole voimavaroja eikä taitoja työympäristön riskien arviointiin ja työolojen järjestelmälliseen kehittämiseen. Tämä tulee aiheuttamaan erojen kasvamista pienten ja suurten yritysten ja toisaalta suuren ja pienen väestöpohjan alueiden välillä. Työterveyslaitos haluaa olla tukemassa yritysten vetovoimaisuutta, mikä syntyy hyvästä työympäristöstä. Terve työikäinen väestö ja hyvinvoivat yritykset luovat ympärilleen elinvoimaa, millä taataan koko alueen asukkaiden ja palveluiden jatkuvuus. Tällä tavoin syntyy hyvinvointikierre, millä on kansantaloudellista merkitystä. Lounais-Suomessa on runsaasti laaja-alaista monitieteistä osaamista yliopistoissaan ja osaamiskeskuksissaan, minkä suuntaaminen yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa työikäisen väestön terveyteen ja työssäjaksamiseen aikaisempaa tehokkaammin on välttämätöntä, jotta alueen myönteinen kehitys jatkuu edelleen. Terveyden merkityksen ymmärtäminen ja saaminen osaksi kaikkea päätöksentekoa on eräs suurimmista lähiajan haasteista. Terveys tulisi nähdä jatkossa laajemmin ei ainoastaan sairaanhoidon osana vaan myös kaikessa muussa toiminnassa tekniikan soveltamisesta arkipäivän toimiin ja perhe-elämään. Analyysin perusteella toimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti - pienten yritysten työolojen parantamiseen - yksinyrittäjien työterveyshuollon kehittämiseen - alueellisen työterveyden tehostamiseen - terveysnäkökulman saamiseen kaikkeen päätöksentekoon - työterveyden saamiseen osaksi kaikkea koulutusta - työterveyden saamiseen korkeakoulujen tutkimustoiminnan kohteeksi (occupational health in all sciences) - riskialtteimpien toimialojen seurantaan ja ehkäisevän työterveyshuollon tukemiseen - yritysjohdon sitoutumiseen turvallisuustyöhön. Valtakunnallisena vastuualueenaan Turussa tullaan keskittymään - kunta-alaan, koska kunta-ala työllistää yli suomalaista ja alan työt vaihtelevat terveydenhoidosta ja opetustyöstä toimistotyöhön ja jätehuoltoon. Kunta-alalta on siirtymässä suuri joukko työntekijöitä eläkkeelle. Alan työpaikat pitää saada vetovoimaisiksi uusia työntekijöitä varten. sekä - sosiaali- ja terveysalaan, koska se on työvoimavaltainen ala, joka on tavallista nopeammassa muutoksessa teknologisen kehityksen ja väestön ikääntymisen johdosta. Alalla esiintyy monia kuormitus- ja riskitekijöitä (mikrobiologisia, kemiallisia, fysikaalisia, ergonomisia ja psykososiaalisia), ja alan vetovoiman sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseksi tulee kiinnittää huomiota työolosuhteiden määrätietoiseen kehittämiseen.

31 31 Lähteet Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Ahvenanmaan maakuntapäivät: Åland - Ahvenanmaa pähkinänkuoressa Satakuntaliitto (www-sivut) Satakuntaliitto: Satakunnan maakuntaohjelma , luonnos Tapaturmavakuutuslaitosten liitto: Sammio-tietokanta Tilastokeskus: Työssäkäyntirekisteri Turku & Varsinais-Suomi vuosijulkaisu 2005 Tutkimuslaitosten, ympäristö- ja TE-keskusten ja työsuojeluhallinnon www-sivut Työterveyslaitos ja STM: Suomen alueelliset työolot- tietojärjestelmä Työterveyslaitos: Työperäisten sairauksien rekisteri Varsinais-Suomen liitto (www-sivut) Varsinais-Suomen Liitto, Varsinais-Suomen TE-keskus: Varsinais-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuus Varsinais-Suomen liitto: Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutuminen ja maakunnan tila Ålands statistik och utredningsbyrå: Rapport 2006:6 Konjunkturläget hösten 2006