Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen"

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti 9

2 1(17) Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Mervi Siekkinen Ensiluonnos Minna Pohjola Täydennys Mervi Siekkinen Täydennys Minna Pohjola Täydennys Mervi Siekkinen Täydennys Mervi Siekkinen Täydennys Mervi Siekkinen Täydennys Mervi Siekkinen Julkaisu

3 2(17) Tiivistelmä EU:n ja STM:n terveysohjelmat, terveydenhuoltolaki (1326/2010), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (782/1992) ja sairaanhoitopiirien strategiat painottavat terveyden edistämisen osaamisen kehittämistä hoitotyössä. Hankkeen alkukartoituksen yhtenä tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutustarpeita. Kartoituksen tuloksena vastaajista yli puolet (60 %) oli sitä mieltä, ettei organisaatiossa ole järjestetty riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutusta. Hankkeessa järjestettiin terveyden edistämisen alueellista koulutusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien, Turun ja Salon kaupungin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaisille ja johtajille. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ja positiivista asennetta, joka vahvistaa henkilöstön puheeksi ottamisen taitoja potilasta voimavaraistumista tukevassa ohjauksessa näyttöön perustuen. Terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen koulutuksen tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoa väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, terveyseroista, päätöksenteon työvälineistä, valtakunnallista terveyspolitiikkaa ohjaavista toimintaohjelmista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ammattilaisille suunnatun koulutuksen tavoitteena oli välittää tietoa ja vahvistaa sosiaali- ja hoitohenkilöstön puheeksi ottamisen taitoja alueellisen koulutuksen avulla. Tehtävässä kehitettiin puheeksi ottamisen koulutusmalli -Terveystarjotin koulutuskokonaisuus. Terveystarjotin on esimiehille osaamisen johtamisen työväline, joka tarjoaa tietoa keskeisimmistä teemoista kansansairauksien ehkäisyssä. Terveystarjottimelta henkilöstö sai työvälineitä hoitotyöhön potilaan kohtaamiseen ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutumisen näkökulmasta. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin ns. räätälöityjä koulutuksia ja motivoiva haastattelu -koulutuksia. Hankehenkilöstö piti myös useita muita esityksiä, joissa implementoitiin hankkeen tuloksia. Koulutusten toteutumista ja tuloksellisuutta arvioitiin ja niistä saatiin positiivista palautetta. Johtamisen koulutukset toteutuivat osallistujien arvioimana hyvin. Terveystarjotin koulutusten tuloksellisuus oli hyvä. Osallistujat arvioivat koulutuksen lisäävän tietoja ja taitoja sekä puheeksi ottamista hoitotyössä. Koulutuksen tulisi olla terveyden edistämisen osaamista ylläpitävää koulutusta jatkossakin

4 3(17) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TAUSTA JA TARKOITUS SEKÄ TEHTÄVÄN TARKEMPI KUVAUS Tausta ja tarkoitus Tavoitteet Tehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Tehtävän tarkempi kuvaus TEHTÄVÄN ORGANISAATIO TULOKSET Puheeksi ottamisen koulutusmalli - Terveystarjotin koulutuskokonaisuus Puheeksi ottamisen koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomake Terveys- ja hyvinvointijohtamisen koulutustilaisuudet Terveyden edistämisen räätälöidyt koulutustilaisuudet ja muut koulutukset TEHTÄVÄN ARVIOINTI Terveystarjotin koulutuskokonaisuuden arviointi Tehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen Tehtävän yhteys Kaste-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Resursointi tehtävässä POHDINTA Liitteet Liite 1. Lähteet Liite 2. VeTeTH -hankehenkilöstön pitämä implementointi/esitykset koulutuksissa

5 4(17) 1 Johdanto EU:n terveysohjelma ja STM:n kansalliset terveysohjelmat, terveydenhuoltolaki (1326/2010), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (782/1992) ja sairaanhoitopiirien strategiat painottavat terveyden edistämisen osaamisen kehittämistä hoitotyössä. Hoitotyön johtamisen yksi ydintehtävistä on varmistaa, että henkilöstöllä on osaamista perustehtävän laadukkaaseen toteuttamiseen. Koulutus on yksi osaamisen kehittämisen väline, jonka tavoitteena on tuottavuuden ja kannattavuuden lisääminen sekä henkilöstön motivoiminen ja organisaation toiminnan edistäminen (STM 2002). Henkilöstön tarpeet keskittyvät ammattitaidon kehittämiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun ja toisaalta organisaation tarpeet keskittyvät laadukkaan hoidon tarjoamiseen ja kustannustehokkaaseen tapaan tuottaa palveluja (STM 2009). Hankkeessa järjestettiin terveyden edistämisen alueellista koulutusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien, Turun ja Salon kaupungin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaisille ja johtajille. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ja positiivista asennetta, joka vahvistaa henkilöstön puheeksi ottamisen taitoja potilasta voimavaraistumista tukevassa ohjauksessa näyttöön perustuen. Hoitotyön johtamisen näkökulmasta koulutuksen tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoa väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, terveyseroista, päätöksenteon työvälineistä, valtakunnallista terveyspolitiikkaa ohjaavista toimintaohjelmista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. 2 Tausta ja tarkoitus sekä tehtävän tarkempi kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Hankkeen alkukartoituksen yhtenä tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutustarpeita. Kartoituksena tuloksena vastaajista yli puolet (60 %) oli sitä mieltä, ettei organisaatiossa ole järjestetty riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutusta. Terveyden edistämiseen liittyvistä koulutustoiveista suurin oli johtamisen työvälineet. Seuraavaksi eniten toivotut aiheet koulutukseen olivat alueen hyvinvointi- ja terveystietojen kuvaaminen, valtakunnalliset suositukset ja ohjelmat sekä elintapaohjaukseen liittyvät hyvät käytännöt. Lisäksi väestön terveyserot nähtiin merkittävänä koulutuksen aiheena. Terveyttä edistävistä vaikuttavista menetelmistä on runsaasti näyttöä. Useimpien merkittävien kansanterveysongelmien yleisyyttä ja niistä aiheutuneita haittoja voidaan olennaisesti vähentää elintapoihin ja terveysvalintoihin vaikuttamalla. Kustannusvaikuttavia keinoja ovat mm. liikunnan lisääminen, ravitsemuksen terveellisyyden, painonhallinnan ja tupakoimattomuuden edistäminen sekä alkoholinkäytön vähentäminen. Toistaiseksi tätä tietoa käytetään johtamisessa ja asiakastyössä riittämättömästi. Tiedon hyödyntäminen on johtamisen ja terveyden edistämisen koulutuksen haaste. Terveyden edistämisen toiminta-ajatuksen, arvojen ja sairaanhoitopiirien strategioiden tavoitteiden toteuttamista vahvistetaan osaamisen johtamisella. Hoitotyössä keskeisiä terveyden edistämisen osaamisalueita ovat terveyden edistämisen hyvät toimintamallit ja puheeksi ottamisen taidot. Tehtävän tarkoituksena on välittää tietoa ja vahvistaa sosiaali- ja hoitohenkilöstön puheeksi ottamisen taitoja alueellisen koulutuksen avulla. Terveystarjotin on esimiehille osaamisen johtamisen työväline, joka tarjoaa tietoa keskeisimmistä teemoista kansansairauksien ehkäisyssä. Terveystarjottimelta henkilöstö saa

6 5(17) työvälineitä hoitotyöhön potilaan kohtaamiseen ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutumisen näkökulmasta. Lähtökohtana on potilaan voimavaraistumisen tukeminen ja ohjaaminen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta paremman valinnan tekemisessä ja terveellisiin elintapoihin näyttöön perustuen. Perinteisellä terveysneuvonnalla ei ole selkeää näyttöä siitä, että se parantaisi merkitsevästi potilaiden hoitoon sitoutumista. Motivoiva haastattelu on yksi näyttöön perustuva työkalu potilaiden oman motivaation aikaansaamiseen ja sitä kautta parempiin hoitotuloksiin. Motivoivan haastattelun toteutuksesta on saatu näyttöä päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa ja laajemminkin terveydenhuollossa esimerkiksi hoitoon sitoutumisen parantamisessa ja elintapamuutosten toteuttamisessa. Motivoivalla haastattelulla pyritään herättämään muutosmotivaatiota potilaan omista lähtökohdistaan käsin ja vahvistamaan potilaan omaa pätevyyttä ja voimavaraistumista. 2.2 Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ja positiivista asennetta, joka vahvistaa henkilöstön puheeksi ottamisen taitoja potilasta voimavaraistumista tukevassa ohjauksessa näyttöön perustuen. Hoitotyön johtamisen näkökulmasta koulutuksen tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoa väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, terveyseroista, päätöksenteon työvälineistä, valtakunnallista terveyspolitiikkaa ohjaavista toimintaohjelmista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. 2.3 Tehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Terveystarjotin koulutuksen kokonaisuus muodostuu keskeisimmistä teemoista kansansairauksien ehkäisyssä perustuen Terveyden edistämisen mahdollisuudet vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus -julkaisuun STM 2008 sekä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta -raporttiin VeTeTHhanke Koulutuksen sisältö pohjautuu Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma ja hyvät käytännöt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä -raporttiin VSSHP Tehtävän tarkempi kuvaus Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin Puheeksi ottamisen koulutusmalli - Terveystarjotin koulutuskokonaisuus, hyvinvointijohtamisen koulutustilaisuudet ja yksittäisiä räätälöityjä terveyden edistämisen koulutuksia (Taulukko 1). Koulutuksen sisältö pohjautui Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma ja hyvät käytännöt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä oppaaseen VSSHP Terveystarjotin koulutuskokonaisuus pilotoitiin ja TYKSin neurologian vuodeosastolla ja Ammattiopisto Novidassa Uudessakaupungissa. Koulutuksen sisältö perustui aikaisempiin selvityksiin. Pilotoinnin jälkeen koulutuskokonaisuutta kehitettiin edelleen kahdessa ryhmässä (koulutustyöryhmä ja asiantuntija/kouluttajaryhmä) ja koulutuspalautteiden pohjalta. Terveystarjotin koulutuskokonaisuus toteutettiin VSSHP:n ja SATSHP:n alueellisena koulutuksena syyskuu - joulukuu 2010 ja maaliskuu - toukokuu 2011 sosiaali- ja hoitohenkilöstölle etäyhteydellä aluesairaaloihin. Terveystarjotin koulutuksen tuloksellisuutta arvioitiin maaliskuu - toukokuu Arviointia varten kehitettiin arviointilomake Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen maisteriopiskelijan harjoittelutyönä syksyllä 2010.

7 6(17) Taulukko 1. Aikataulu Puheeksi ottamisen koulutuksen pilotointi Terveystarjotin asiantuntijatapaaminen Koulutustyöryhmätapaaminen Terveystarjotin Syksy2010 Terveystarjotin Kevät2011 Arviointi-lomakkeen kehittäminen Räätälöidyt koulutukset Motivoiva haastattelukoulutukset Terveys- ja hyvinvointijohtamisen koulutukset Muut koulutukset Koulutusten kehittäminen ja toteutus v v Koulutuksen vastuuhenkilönä toimi projektisuunnittelija Mervi Siekkinen. Koulutuksen toteuttamiseksi käynnistettiin yhteistyö hankehenkilöstön ja asiantuntijaluennoitsijoiden lisäksi VSSHP:n ja SATSHP:n koulutussuunnittelijoiden, Salon kaupungin, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Turun AMK terveysalan ja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Terveystarjotin koulutuskokonaisuuden suunnittelua varten perustettiin Terveystarjotin luentoja pitävä asiantuntijaryhmä. Lisäksi suunnitteluun osallistui koulutustyöryhmä. Ryhmät kokoontuivat ennen syksyn 2010 ja kevään 2011 koulutuksia sekä niiden jälkeen. Tavoitteena oli koota koulutuskokonaisuus, joka voitiin toteuttaa alueellisena koulutuksena VSSHP:ssä siten että se tavoittaisi SATSHP:n lisäksi Salon ja Turun kaupungin sosiaali- ja hoitohenkilöstö sekä potilasjärjestöt, apteekit ja seurakunnat. Terveystarjotin koulutuksen tuloksellisuuden arviointi toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Maisteriopiskelija Sandra Puhakainen tuotti harjoittelutyönään (6op) Terveyden edistämisen koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomakkeen. Opiskelijan ohjaajina toimivat Mervi Siekkinen ja Minna Pohjola. TerveystarjotinSyksy2010:sta tehtiin 2 posteria ja TerveystarjotinKevät2011:sta tehtiin posteri ja pidettiin esitys VeTe -hankkeen loppuseminaarissa Koulutustyöryhmälle ja asiantuntijaryhmälle annettiin palaute Terveystarjotin koulutuskokonaisuuksien onnistumisesta koulutusten jälkeen. Terveystarjotin koulutuksesta kirjoitettiin artikkeli VSSHP Hospitaali henkilöstölehteen.

8 7(17) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista vahvistettiin järjestämällä hyvinvointijohtamisen kaksi koulutus/seminaaritilaisuutta. Koulutusten kohderyhmänä olivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden terveyden- ja hyvinvointialan toimijat, kehittäjät, päättäjät ja asiasta kiinnostuneet. Koulutuksissa keskityttiin johtamisen näkökulmasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaohjelmiin ja työvälineisiin, joita hankkeen kyselykartoituksen tulosten perusteella oli syytä vahvistaa ja nostaa esille. Lisäksi tehtävässä järjestettiin terveyden edistämisen räätälöityjä koulutuksia. Koulutuksilla vastattiin hankkeen osapuolten yksiköiden ajankohtaisiin tarpeisiin vahvistaa henkilöstön terveyden edistämisen osaamista. 3 Tehtävän organisaatio Tehtävää hallinnoi VeTeTH -hankkeen organisaatio Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja se toteutettiin yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin, Turun kaupungin ja Salon kaupungin kanssa. Koulutustyöryhmä: Aho Pirjo koulutuspäällikkö SATSHP Ahonen Pia koulutuspäällikkö, terveysalan tuloalue Turun AMK Astila-Ketonen Piia VeTeTH hanke projektisuunnittelija SATSHP Hakkala Mari VeTeTH hanke projektisuunnittelija Turku Pohjola Minna VeTeTH hanke projektipäällikkö VSSHP Päivärinne Marita VeTeTH hanke projektisuunnittelija Salo Saarni Sirpa koulutussuunnittelija VSSHP Siekkinen Mervi VeTeTH -hankeprojektisuunnittelija VSSHP Soini Taina hallintoylihoitaja Turku Ylönen Minna ylihoitaja Turku Terveystarjotin asiantuntijatyöryhmä : Astila-Ketonen Piia VeTeTH hanke projektisuunnittelija SATSHP Bildjuschkin Katrina seksuaalipedagogi Turku Grönfors Marjo diabeteshoitaja Paimio Grönroos Päivi tupakastavieroitushoitaja TYKS Hakkala Mari VeTeTH hanke projektisuunnittelija Turku Heikkinen Mika suunnittelija Turku Helamo Ilkka päihdesairaanhoitaja TYKS Kari Eeva erikoislääkäri Turun Seudun Osteoporoosiyhdistys ry Päivärinne Marita VeTeTH hanke projektisuunnittelija Salo Linden Ritva sairaanhoitaja, työnohjaaja TYKS Petäjä Hanna sairaanhoitaja (YAMK), seksuaaliterapeutti)tyks Pohjola Minna VeTeTH hanke projektipäällikkö Salminen Mari ravitsemusterapeutti TYKS Siekkinen Mervi VeTeTH hanke projektisuunnittelija VSSHP Simola Leena ravitsemusterapeutti TYKS Varoma Heli diabeteshoitaja TYKS

9 8(17) 4 Tulokset 4.1 Puheeksi ottamisen koulutusmalli - Terveystarjotin koulutuskokonaisuus TerveystarjotinSyksy2010 (Kuva 1.) koostui kahdesta erillisestä iltapäivän koulutuspaketista A ja B, joita kumpaakin toteutettiin 5 kertaa. A:n sisältönä olivat tupakoimattomuuden edistäminen, alkoholin riskikäytön ehkäisy, stressin hallinta ja osteoporoosin ehkäisy. B:n sisältönä olivat tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja seksuaalisuuden puheeksi ottaminen hyvät toimintamallit sekä tiedon lähteet, jotka voivat olla tukena ohjaustilanteessa sekä varsinaissuomalaisten/satakuntalaisten terveys kuten tietoa väestön terveyseroista Kuva 1. Terveystarjotin Syksy 2010 ohjelma TerveystarjotinKevät2011 (Kuva 2.) koostui kahdesta erillisestä iltapäivän koulutuspaketista A ja B, joita kumpaakin toteutettiin 3 kertaa. Sisältöjä kehitettiin edellisen koulutuspaketin arviointien perusteella. A:n sisältönä olivat tiedon lähteet, seksuaalisuuden puheeksi ottaminen hyvät toimintamallit, tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja tehostettu ravitsemushoito uutena. B:n sisältönä olivat tupakoimattomuuden

10 9(17) edistäminen, varsinaissuomalaisten/satakuntalaisten terveys, alkoholin riskikäytön ja osteoporoosin ehkäisy Kuva 2. Terveystarjotin Kevät 2011 ohjelma Koulutus toteutettiin siten, että siltä voi valita sopivan koulutusajankohdan ja -paikan A ja/tai B -koulutuksesta. Koulutusta oli mahdollista käydä kuuntelemassa myös vain yhdestä aiheesta tarpeen mukaan. Koulutuksiin oli vapaa pääsy. Koulutuksissa käytettiin tukena puheeksi ottamisen youtube -videoita (Kuva 3.) ja jaettiin terveyden edistämisen kirjallisia esitteitä/kirjallista materiaalia ja hyviä toimintamalleja (Kuva 4.).

11 10(17) Kuva 3. Puheeksi ottamisen videot youtubessa Kuva 4. Terveysnurkkaesite -malli

12 11(17) Terveystarjotin on esimiehille osaamisen johtamisen työväline, joka tarjoaa tietoa keskeisimmistä teemoista kansansairauksien ehkäisyssä. Terveystarjottimelta henkilöstö saa työvälineitä hoitotyöhön potilaan kohtaamiseen ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutumisen näkökulmasta. Lähtökohtana on potilaan voimavaraistumisen tukeminen ja ohjaaminen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta paremman valinnan tekemisessä ja terveellisiin elintapoihin näyttöön perustuen. 4.2 Puheeksi ottamisen koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomake Terveystarjotin koulutuksen keväällä 2011 tuloksellisuuden arviointi toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Maisteriopiskelija Sandra Puhakainen tuotti harjoittelutyönään (6op) Terveyden edistämisen koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomakkeen. Opiskelijan ohjaajina toimivat Mervi Siekkinen ja Minna Pohjola. 4.3 Terveys- ja hyvinvointijohtamisen koulutustilaisuudet Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön seminaarin (VSSHP), (SATSHP) teemoina olivat Hoitotyön toimintaohjelma , VeTe -hanke Varsinais-Suomen alueella ja Näyttöön perustuvan toiminnan kehittämislinjaukset hoitotyön toimintaohjelmassa. (koulutustiedote) Koulutus järjestettiin yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Hyvinvointijohtamisen monet ulottuvuudet (SATSHP), (VSSHP) koulutuksen teemoina olivat tiedolla johtaminen, PÄTEVÄ -Terveyden edistämisen päätöksentekotuen työväline, Hyvinvointikertomus ja -tilinpito ja Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA). Koulutuksiin osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon johtajia, asiantuntijoita ja ammattihenkilöitä. 4.4 Terveyden edistämisen räätälöidyt koulutustilaisuudet ja muut koulutukset Räätälöityinä koulutuksina järjestettiin koulutuksena VSSHP:ssä Lihavuuden hoitoketju ja painonhallinta koulutus ja Paino puheeksi koulutus. Motivoivan haastattelun koulutukset Porissa, Turussa ja Salossa. Motivoivan haastattelun koulutus oli vuorovaikutteinen koulutus, joka kesti n.3 tuntia ja jossa jokainen pääsi harjoittelemaan parinsa kanssa hyvin käytännönläheisin esimerkein motivoivan haastattelun toimivuutta. Koulutuksessa jokainen osallistuja sai oman työkirjan, jonka avulla on helppo jälkeenpäin muistella opittuja taitoja. Yhtä ryhmäharjoitusta lukuun ottamatta, kaikki harjoitukset tehtiin pareittain. Hankehenkilöstö oli mukana terveyden edistämisen ylempi AMK -opintojen suunnittelussa. Opinnot alkoivat Turun ammattikorkeakoulussa keväällä Muuta koulutusta järjestettiin kutsuttuina paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen tarpeen mukaan. Niissä hankehenkilöstö esitteli hanketta ja hankkeessa kehitettyjä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintatapoja ja työvälineitä (Liite 1.).

13 12(17) 5 Tehtävän arviointi 5.1 Terveystarjotin koulutuskokonaisuuden arviointi TerveystarjotinSyksy2010 toteutuminen arvioitiin VSSHP:ssä ja SATSHP:ssä omilla kyselylomakkeilla. VSSHP:ssä arvioinnissa selvitettiin 1) miten koulutuspäivä vastasi odotuksia? 2) miten Terveystarjotin A luennot (A-paketti: tupakoimattomuuden edistäminen, alkoholin riskikäytön puheeksi ottaminen, stressin hallinta ja osteoporoosin ehkäisy TAI B- paketti: seksuaalisuuden puheeksi ottaminen, tiedon lähteillä, tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja varsinaissuomalaisten terveys) edesauttoivat työssä? 3) mistä terveyden edistämisen aiheista toivoo lisää koulutusta? Terveystarjotin A ja B -luentopaketit järjestettiin 5 kertaa. Aineisto kerättiin syksyn 2010 aikana Terveystarjotin -koulutukseen kehitetyllä arviointilomakkeella. Koulutuksessa oli 305 osallistujaa (vastausprosentti 47,5 %). Koulutuksen toteutumista selvitettiin kahdella strukturoidulla ja yhdellä avoimella kysymyksellä. Arviointiasteikkona käytettiin 4-portaista Likert-asteikkoa (1=täysin samaa mieltä, 4=täysin eri mieltä) ja kouluarvosanaa (4 10). Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja sisällön analyysillä. Tulosten mukaan koulutuspäivät vastasivat suurimman osan mielestä (91 %) odotuksia. Loput osallistujista olivat lähes eri mieltä (9 %). Luennoista parhaiten edesauttoi työssä osteoporoosin ehkäisystä (ka=8,7) ja vähiten stressin hallinnasta (ka=6,7) puheeksi ottamisen luennot. Lisää terveyden edistämisen puheeksi ottamisen koulutusta toivottiin ravitsemuksesta ja painonhallinnasta, työhyvinvoinnista, mielenterveydestä ja hampaiden hoidosta eri sairauksien ja eri väestöryhmien näkökulmasta sekä motivoivasta työotteesta. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että terveyden edistämisen täydennyskoulutuksella on tarvetta sekä hoitohenkilökunnalle että hoitotyön johtajille. Terveystarjotin antaa käytännön työntekijöille tietoa potilasta voimavaraistavasta ohjauksesta ja on esimiehille terveyden edistämisen osaamisen johtamisen työväline. Kevään 2011 puheeksi ottamisen koulutusta tulee laajentaa uusiin alueisiin kuten ravitsemukseen ja motivoivaan haastatteluun. TerveystarjotinKevät2011 tuloksellisuus arvioitiin VSSHP:ssä/SATSHP:ssä. Arvioinnissa selvitettiin koulutuksen toteutumista ja puheeksi ottamisen valmiuksien (tiedot, taidot, asenteet) vahvistumista. Kysely kerättiin Terveystarjotin -koulutukseen kehitetyllä Terveyden edistämisen koulutuksen tuloksellisuuden arviointi -lomakkeella. Terveystarjotin A ja B -luentopaketit järjestettiin 3 kertaa/1 kerta. Aineisto kerättiin kevään 2011 aikana Koulutuksessa oli ka.20/20 osallistujaa/luento N=160 (vastausprosentti 26 %/ 69,5 %). Vähiten osallistujia oli varsinaissuomalaisten terveys luennolla. Kunkin luennon toteutumista selvitettiin 10 strukturoidulla kysymyksellä. Arviointiasteikkona käytettiin 4- portaista Likert-asteikkoa (1=täysin samaa mieltä, 4=täysin eri mieltä). Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Tulokset olivat samansuuntaiset VSSHP:ssä ja SATSHP:ssä. Tulosten mukaan tietoa oli saatu riittävästi (teoria, tutkimukset, testit ja puheeksi ottaminen) ja esimerkkejä oli riittävästi. Vastaajien tiedot ja osaaminen puheeksi ottamisesta lisääntyivät. Aikaisemmista käsityksistä muutos oli keskinkertaista. Eniten muutosta käsityksissä oli seksuaalisuuden ja osteoporoosin puheeksi ottamisessa. Vähiten muutosta käsityksissä oli terveys- ja hyvinvointitiedon lähteistä sekä alkoholin riskikäytön puheeksi ottamisesta. Lähes kaikki olivat sitä mieltä että aikovat muuttaa toimintakäytäntöjä - eniten seksuaalisuuden ja osteoporoosin puheeksi ottamisessa - vähiten alkoholin riskikäytön puheeksi ottamisessa. Vähiten lisätietoa tarvittiin alkoholin riskikäytön puheeksi ottamisesta ja tupakoinnin edistämisestä.

14 13(17) Johtopäätöksenä voitiin todeta, että puheeksi ottamisen valmiudet (tiedot, taidot, asenteet) vahvistuivat. Koulutus toimi osaamisen johtamisen tukena. Koulutuksella kehitettiin, ylläpidettiin ja vahvistettiin terveyden edistämisen osaamista. Kuitenkin asenteiden muuttaminen on hidasta. Esim. alkoholista kerrottiin että alkoholiperäiset kuolemansyyt ovat nousseet ensimmäiselle sijalle työikäisen väestön keskuudessa silti oli vähiten aikomusta muuttaa toimintakäytäntöjä. Haasteena on puheeksi ottamisen koulutuksen kiinnostavuuden lisääminen ja vaikuttavuuden seuraaminen. Jatkossa väestön terveysprofiili/hyvinvointitiedot voisi sitoa asianomaisiin puheeksi ottamisen luentoihin. 5.2 Tehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Tehtävässä kehitettiin ja toteutettiin terveyden edistämisen koulutusta alueellisesti. Terveyden edistämisen koulutuksen avulla hoitotyön johtajilla on tilaisuus vaikuttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulman vahvistamiseen potilastyössä ja palveluiden kehittämisessä. Koulutuksen tulisi olla terveyden edistämisen osaamista ylläpitävää koulutusta jatkossakin. Uuden teoriatiedon ja käytännön taitojen välistä yhteyden lisääminen voidaan taata vain jatkuvalla koulutuksella. Terveyden edistämisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen/ osaamisen vahvistaminen on tärkeää alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti sekä sosiaali- ja terveysalan johtajille, työntekijöille että väestölle. 5.3 Tehtävän yhteys Kaste-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Tehtävä on yhteydessä KASTE -ohjelmaan perustuvaan Hoitotyön toimintaohjelmaan , Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön, Tehtävässä tuetaan seuraavia KASTE- ohjelman tavoitealueita: kansalaisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointija terveyserot kaventuvat (2.2) ja kansalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee (2.1). Tehtävä tukee osaamisen ja henkilöstön sitoutumisen vahvistamista (3.2.2, 3.2.1) ja potilaan aseman vahvistamista (3.3.1, 3.3.2). 5.4 Resursointi tehtävässä Aikataulu, henkilöstö ja taloudelliset resurssit toteutuivat suunnitellusti. Käytetyt menetelmät tukivat tehtävän suorittamista ja tuloksista tiedottamista. Yhteistyö kehittämisryhmän ja asiantuntijaluennoitsijoiden kanssa oli riittävää. Tehtävän toteuttamista tukivat tehtävät: terveyden ja hyvinvointijohtamisen työvälineiden kehittäminen, väestön terveys- ja hyvinvointitietojen ja terveyden edistämisen kokoaminen ja välittäminen sekä hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen. 6 Pohdinta Kuilu globaalin ja paikallisen terveyden edistämiskeskustelun välillä voi kasvaa kansallisten ja globaalien ohjelmien sisältö on yleistä ja käsitteellistä, kun taas paikallistaso ja ammattikunta odottavat konkretiaa. Direktiivien, julistusten, ohjelmien ja suositusten toimeenpanosta Suomen kaupunkien terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidon yksiköissä tarvittaisiin korkeatasoista tutkimusta ja siitä johdettuja konkreettisia suosituksia. Suuri haaste ammatilliselle koulutukselle ja johtamiselle on muuntautuminen kliinikosta

15 14(17) asiakkaiden terveys- ja elämäntapakonsultiksi ja terveyden edistämisen puolustajaksi yhteiskunnan poliittisissa ja taloudellisissa prosesseissa. Matka tutkijan koneelta ja kansallisista laatusuosituksista konkreettiseen puheeksi ottamisen tilanteeseen vastaanotolla tai osastolla on edelleen hyvin pitkä. Toistaiseksi suunnitellaan enemmän voimavarojen käyttöä kuin väestön terveyden edistämisen tarpeisiin vastaamista. Terveyden edistämisen tutkimustuloksia hyödynnetään heikosti. Olisi yhdistettävä kansanterveysajattelu = riskitekijöiden kontrolloimista ja ehkäisevää terveydenhoitoa ja terveydenedistäminen = terveyden suojelua, yksilön voimaannuttamista ja vaikuttamista taustatekijöihin. Jatkossa tarvitaan tiedon hankintaa, suunniteltuja interventioita, tavoitteellista johtamisen kehittämistä ja yhteistyötä.

16 15(17) Liite 1 Lähteet Astila-Ketonen P, Pohjola M Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke, Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH hanke) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta kyselyraportti. EU:n terveysohjelma Saatavissa Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. Saatavissa. STM Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: STM Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: STM Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: STM Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: STM Terveyden edistämisen mahdollisuudet -vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa STM Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Saatavissa WHO Ottawa Charter for Health Promotion. First International Conference on Health Promotion. Saatavissa: VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia vuosille Saatavissa: VSSHP Pohjola M. Varsinaisen terveesti - Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma ja hyvät käytännöt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä -opas. Saatavissa:

17 16(17) Liite 2. VeTeTH -hankehenkilöstön pitämä implementointi/esitykset koulutuksissa Tupakkayhdyshenkilötapaaminen SATSHP, Satakunnan keskussairaala/ P.Astila-Ketonen Terveyskeskus johdon neuvottelupäivät, Turku/M. Pohjola TYKS Neurologian klinikka, kehittämispäivä, Turku/ M.Siekkinen Valtimoterveyttä kaikille seminaari, Turku/ M.Pohjola Turun sosiaali- ja terveystoimen hoitotyön kehittämisryhmä, Turku/ M.Hakkala Turun sosiaali- ja terveystoimen palvelutoimen johtoryhmä, Turku/ M.Hakkala Health and Well-being through Nursing. Management. 18th International Conference on Health Promoting Hospitals and Health Services (HPH), Manchester, United Kingdom/ A. Linden Turun kaupungin hyvinvointijohtoryhmä Tehyn johdon ja esimiestyön päivät, Helsinki/ M Pohjola Turun sosiaali- ja terveystoimen hoitotyön kehittämisryhmä, Turku/ M.Hakkala Well-being in the Information Society (WIS 2010) Navigating the Fragmented Innovation Landscape, Turku, Finland/ Päivärinne M, Hakkala M Suomen terveyttä edistävät sairaalat kesäkoulu, Tampere /P. Astila-Ketonen, M. Pohjola Turun AMK :n hyvinvointi-insinööri-opiskelijat, Turku/ M.Siekkinen TYKS kirurgian klinikka, Tietoperjantai, Turku/ M.Siekkinen Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry jäsenilta, TYKS T-sairaala, Turku/M. Pohjola VSSHP Osastonhoitajien kehittämispäivä, Turku/ M. Pohjola Valtakunnalliset tupakka ja terveyspäivät, Helsinki/ M. Siekkinen, M. Pohjola Satakunnan sairaanhoitajat ry:n tilaisuus/ M. Koivunen Satakunnan hyvinvointiverkosto, Satakunnan keskussairaala/ P. Astila-Ketonen Sairaanhoitajapäivät, Helsinki/ M.Siekkinen, M.Pohjola Terveystieteiden akateemiset ja johtajat (TAJA), Turku/ M.Siekkinen, M.Päivärinne TYKS kirurgian klinikka, osastonhoitajat, Turku/ M.Siekkinen The 10th Nordic Public Health Conference, Turku, Finland/ M. Hakkala "Veteen piirretty viiva" - VeTe-hankkeen päätösseminaari, Tampere/ M.Päivärinne, M.Pohjola ja M.Siekkinen ja M.Hakkala TYKS sisätaudit os. 012, kehittäminen, Turku/ M.Siekkinen

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen, TH projektisuunnittelija, TtM 20.10.2011 Tehtävä 6 Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoja väestön terveyden

Lisätiedot

VeTe. Terveystarjottimelta tänään - terveyden edistämisen työvälineitä potilasohjaukseen. VeTe loppuseminaari 6.9.2011

VeTe. Terveystarjottimelta tänään - terveyden edistämisen työvälineitä potilasohjaukseen. VeTe loppuseminaari 6.9.2011 Terveystarjottimelta tänään - terveyden edistämisen työvälineitä potilasohjaukseen VeTe loppuseminaari 6.9.2011 Mari Hakkala, projektisuunnittelija FM Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TtM 8.9.2011

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali Työryhmä Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori Ritva Kosklin, ylihoitaja, VSSHP Tuula Cornu, ylihoitaja,

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Sähköisten terveyden edistämisen puheeksi ottamisen toimintamallien kehittäminen

Sähköisten terveyden edistämisen puheeksi ottamisen toimintamallien kehittäminen Sähköisten terveyden edistämisen puheeksi ottamisen toimintamallien kehittäminen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ Piia Astila-Ketonen Minna Pohjola 10.5.2010 VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 2.3.2009 Turku Päivi Nygren Hallintoylihoitaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa seminaari, Turku 28.4.2011 Riikka Maijala SISÄLTÖ TYKS Vakka-Suomen sairaala ja osaaminen Osaamispääoma

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi)

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) 1. Standardi 1: Sitoutuminen ä 1.1 Terveydenhuollon organisaation dokumenteissa on sitouduttu pyrkimään 0 0 2 9 11 3,82 ENSH-verkoston standardeihin.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka hyväksynyt

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin kehittämällä tiedolla johtamista

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin kehittämällä tiedolla johtamista Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin kehittämällä tiedolla johtamista Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle

Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle VeTe loppuseminaari 6.9.2011 Tampere Marjaana Pelkonen Ylitarkastaja, STM Sisällys 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen:

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot