Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti 9

2 1(17) Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Mervi Siekkinen Ensiluonnos Minna Pohjola Täydennys Mervi Siekkinen Täydennys Minna Pohjola Täydennys Mervi Siekkinen Täydennys Mervi Siekkinen Täydennys Mervi Siekkinen Täydennys Mervi Siekkinen Julkaisu

3 2(17) Tiivistelmä EU:n ja STM:n terveysohjelmat, terveydenhuoltolaki (1326/2010), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (782/1992) ja sairaanhoitopiirien strategiat painottavat terveyden edistämisen osaamisen kehittämistä hoitotyössä. Hankkeen alkukartoituksen yhtenä tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutustarpeita. Kartoituksen tuloksena vastaajista yli puolet (60 %) oli sitä mieltä, ettei organisaatiossa ole järjestetty riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutusta. Hankkeessa järjestettiin terveyden edistämisen alueellista koulutusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien, Turun ja Salon kaupungin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaisille ja johtajille. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ja positiivista asennetta, joka vahvistaa henkilöstön puheeksi ottamisen taitoja potilasta voimavaraistumista tukevassa ohjauksessa näyttöön perustuen. Terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen koulutuksen tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoa väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, terveyseroista, päätöksenteon työvälineistä, valtakunnallista terveyspolitiikkaa ohjaavista toimintaohjelmista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ammattilaisille suunnatun koulutuksen tavoitteena oli välittää tietoa ja vahvistaa sosiaali- ja hoitohenkilöstön puheeksi ottamisen taitoja alueellisen koulutuksen avulla. Tehtävässä kehitettiin puheeksi ottamisen koulutusmalli -Terveystarjotin koulutuskokonaisuus. Terveystarjotin on esimiehille osaamisen johtamisen työväline, joka tarjoaa tietoa keskeisimmistä teemoista kansansairauksien ehkäisyssä. Terveystarjottimelta henkilöstö sai työvälineitä hoitotyöhön potilaan kohtaamiseen ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutumisen näkökulmasta. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin ns. räätälöityjä koulutuksia ja motivoiva haastattelu -koulutuksia. Hankehenkilöstö piti myös useita muita esityksiä, joissa implementoitiin hankkeen tuloksia. Koulutusten toteutumista ja tuloksellisuutta arvioitiin ja niistä saatiin positiivista palautetta. Johtamisen koulutukset toteutuivat osallistujien arvioimana hyvin. Terveystarjotin koulutusten tuloksellisuus oli hyvä. Osallistujat arvioivat koulutuksen lisäävän tietoja ja taitoja sekä puheeksi ottamista hoitotyössä. Koulutuksen tulisi olla terveyden edistämisen osaamista ylläpitävää koulutusta jatkossakin

4 3(17) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TAUSTA JA TARKOITUS SEKÄ TEHTÄVÄN TARKEMPI KUVAUS Tausta ja tarkoitus Tavoitteet Tehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Tehtävän tarkempi kuvaus TEHTÄVÄN ORGANISAATIO TULOKSET Puheeksi ottamisen koulutusmalli - Terveystarjotin koulutuskokonaisuus Puheeksi ottamisen koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomake Terveys- ja hyvinvointijohtamisen koulutustilaisuudet Terveyden edistämisen räätälöidyt koulutustilaisuudet ja muut koulutukset TEHTÄVÄN ARVIOINTI Terveystarjotin koulutuskokonaisuuden arviointi Tehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen Tehtävän yhteys Kaste-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Resursointi tehtävässä POHDINTA Liitteet Liite 1. Lähteet Liite 2. VeTeTH -hankehenkilöstön pitämä implementointi/esitykset koulutuksissa

5 4(17) 1 Johdanto EU:n terveysohjelma ja STM:n kansalliset terveysohjelmat, terveydenhuoltolaki (1326/2010), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (782/1992) ja sairaanhoitopiirien strategiat painottavat terveyden edistämisen osaamisen kehittämistä hoitotyössä. Hoitotyön johtamisen yksi ydintehtävistä on varmistaa, että henkilöstöllä on osaamista perustehtävän laadukkaaseen toteuttamiseen. Koulutus on yksi osaamisen kehittämisen väline, jonka tavoitteena on tuottavuuden ja kannattavuuden lisääminen sekä henkilöstön motivoiminen ja organisaation toiminnan edistäminen (STM 2002). Henkilöstön tarpeet keskittyvät ammattitaidon kehittämiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun ja toisaalta organisaation tarpeet keskittyvät laadukkaan hoidon tarjoamiseen ja kustannustehokkaaseen tapaan tuottaa palveluja (STM 2009). Hankkeessa järjestettiin terveyden edistämisen alueellista koulutusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien, Turun ja Salon kaupungin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaisille ja johtajille. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ja positiivista asennetta, joka vahvistaa henkilöstön puheeksi ottamisen taitoja potilasta voimavaraistumista tukevassa ohjauksessa näyttöön perustuen. Hoitotyön johtamisen näkökulmasta koulutuksen tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoa väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, terveyseroista, päätöksenteon työvälineistä, valtakunnallista terveyspolitiikkaa ohjaavista toimintaohjelmista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. 2 Tausta ja tarkoitus sekä tehtävän tarkempi kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Hankkeen alkukartoituksen yhtenä tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutustarpeita. Kartoituksena tuloksena vastaajista yli puolet (60 %) oli sitä mieltä, ettei organisaatiossa ole järjestetty riittävästi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutusta. Terveyden edistämiseen liittyvistä koulutustoiveista suurin oli johtamisen työvälineet. Seuraavaksi eniten toivotut aiheet koulutukseen olivat alueen hyvinvointi- ja terveystietojen kuvaaminen, valtakunnalliset suositukset ja ohjelmat sekä elintapaohjaukseen liittyvät hyvät käytännöt. Lisäksi väestön terveyserot nähtiin merkittävänä koulutuksen aiheena. Terveyttä edistävistä vaikuttavista menetelmistä on runsaasti näyttöä. Useimpien merkittävien kansanterveysongelmien yleisyyttä ja niistä aiheutuneita haittoja voidaan olennaisesti vähentää elintapoihin ja terveysvalintoihin vaikuttamalla. Kustannusvaikuttavia keinoja ovat mm. liikunnan lisääminen, ravitsemuksen terveellisyyden, painonhallinnan ja tupakoimattomuuden edistäminen sekä alkoholinkäytön vähentäminen. Toistaiseksi tätä tietoa käytetään johtamisessa ja asiakastyössä riittämättömästi. Tiedon hyödyntäminen on johtamisen ja terveyden edistämisen koulutuksen haaste. Terveyden edistämisen toiminta-ajatuksen, arvojen ja sairaanhoitopiirien strategioiden tavoitteiden toteuttamista vahvistetaan osaamisen johtamisella. Hoitotyössä keskeisiä terveyden edistämisen osaamisalueita ovat terveyden edistämisen hyvät toimintamallit ja puheeksi ottamisen taidot. Tehtävän tarkoituksena on välittää tietoa ja vahvistaa sosiaali- ja hoitohenkilöstön puheeksi ottamisen taitoja alueellisen koulutuksen avulla. Terveystarjotin on esimiehille osaamisen johtamisen työväline, joka tarjoaa tietoa keskeisimmistä teemoista kansansairauksien ehkäisyssä. Terveystarjottimelta henkilöstö saa

6 5(17) työvälineitä hoitotyöhön potilaan kohtaamiseen ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutumisen näkökulmasta. Lähtökohtana on potilaan voimavaraistumisen tukeminen ja ohjaaminen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta paremman valinnan tekemisessä ja terveellisiin elintapoihin näyttöön perustuen. Perinteisellä terveysneuvonnalla ei ole selkeää näyttöä siitä, että se parantaisi merkitsevästi potilaiden hoitoon sitoutumista. Motivoiva haastattelu on yksi näyttöön perustuva työkalu potilaiden oman motivaation aikaansaamiseen ja sitä kautta parempiin hoitotuloksiin. Motivoivan haastattelun toteutuksesta on saatu näyttöä päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa ja laajemminkin terveydenhuollossa esimerkiksi hoitoon sitoutumisen parantamisessa ja elintapamuutosten toteuttamisessa. Motivoivalla haastattelulla pyritään herättämään muutosmotivaatiota potilaan omista lähtökohdistaan käsin ja vahvistamaan potilaan omaa pätevyyttä ja voimavaraistumista. 2.2 Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ja positiivista asennetta, joka vahvistaa henkilöstön puheeksi ottamisen taitoja potilasta voimavaraistumista tukevassa ohjauksessa näyttöön perustuen. Hoitotyön johtamisen näkökulmasta koulutuksen tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoa väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, terveyseroista, päätöksenteon työvälineistä, valtakunnallista terveyspolitiikkaa ohjaavista toimintaohjelmista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. 2.3 Tehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Terveystarjotin koulutuksen kokonaisuus muodostuu keskeisimmistä teemoista kansansairauksien ehkäisyssä perustuen Terveyden edistämisen mahdollisuudet vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus -julkaisuun STM 2008 sekä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta -raporttiin VeTeTHhanke Koulutuksen sisältö pohjautuu Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma ja hyvät käytännöt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä -raporttiin VSSHP Tehtävän tarkempi kuvaus Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin Puheeksi ottamisen koulutusmalli - Terveystarjotin koulutuskokonaisuus, hyvinvointijohtamisen koulutustilaisuudet ja yksittäisiä räätälöityjä terveyden edistämisen koulutuksia (Taulukko 1). Koulutuksen sisältö pohjautui Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma ja hyvät käytännöt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä oppaaseen VSSHP Terveystarjotin koulutuskokonaisuus pilotoitiin ja TYKSin neurologian vuodeosastolla ja Ammattiopisto Novidassa Uudessakaupungissa. Koulutuksen sisältö perustui aikaisempiin selvityksiin. Pilotoinnin jälkeen koulutuskokonaisuutta kehitettiin edelleen kahdessa ryhmässä (koulutustyöryhmä ja asiantuntija/kouluttajaryhmä) ja koulutuspalautteiden pohjalta. Terveystarjotin koulutuskokonaisuus toteutettiin VSSHP:n ja SATSHP:n alueellisena koulutuksena syyskuu - joulukuu 2010 ja maaliskuu - toukokuu 2011 sosiaali- ja hoitohenkilöstölle etäyhteydellä aluesairaaloihin. Terveystarjotin koulutuksen tuloksellisuutta arvioitiin maaliskuu - toukokuu Arviointia varten kehitettiin arviointilomake Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen maisteriopiskelijan harjoittelutyönä syksyllä 2010.

7 6(17) Taulukko 1. Aikataulu Puheeksi ottamisen koulutuksen pilotointi Terveystarjotin asiantuntijatapaaminen Koulutustyöryhmätapaaminen Terveystarjotin Syksy2010 Terveystarjotin Kevät2011 Arviointi-lomakkeen kehittäminen Räätälöidyt koulutukset Motivoiva haastattelukoulutukset Terveys- ja hyvinvointijohtamisen koulutukset Muut koulutukset Koulutusten kehittäminen ja toteutus v v Koulutuksen vastuuhenkilönä toimi projektisuunnittelija Mervi Siekkinen. Koulutuksen toteuttamiseksi käynnistettiin yhteistyö hankehenkilöstön ja asiantuntijaluennoitsijoiden lisäksi VSSHP:n ja SATSHP:n koulutussuunnittelijoiden, Salon kaupungin, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, Turun AMK terveysalan ja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Terveystarjotin koulutuskokonaisuuden suunnittelua varten perustettiin Terveystarjotin luentoja pitävä asiantuntijaryhmä. Lisäksi suunnitteluun osallistui koulutustyöryhmä. Ryhmät kokoontuivat ennen syksyn 2010 ja kevään 2011 koulutuksia sekä niiden jälkeen. Tavoitteena oli koota koulutuskokonaisuus, joka voitiin toteuttaa alueellisena koulutuksena VSSHP:ssä siten että se tavoittaisi SATSHP:n lisäksi Salon ja Turun kaupungin sosiaali- ja hoitohenkilöstö sekä potilasjärjestöt, apteekit ja seurakunnat. Terveystarjotin koulutuksen tuloksellisuuden arviointi toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Maisteriopiskelija Sandra Puhakainen tuotti harjoittelutyönään (6op) Terveyden edistämisen koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomakkeen. Opiskelijan ohjaajina toimivat Mervi Siekkinen ja Minna Pohjola. TerveystarjotinSyksy2010:sta tehtiin 2 posteria ja TerveystarjotinKevät2011:sta tehtiin posteri ja pidettiin esitys VeTe -hankkeen loppuseminaarissa Koulutustyöryhmälle ja asiantuntijaryhmälle annettiin palaute Terveystarjotin koulutuskokonaisuuksien onnistumisesta koulutusten jälkeen. Terveystarjotin koulutuksesta kirjoitettiin artikkeli VSSHP Hospitaali henkilöstölehteen.

8 7(17) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamista vahvistettiin järjestämällä hyvinvointijohtamisen kaksi koulutus/seminaaritilaisuutta. Koulutusten kohderyhmänä olivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden terveyden- ja hyvinvointialan toimijat, kehittäjät, päättäjät ja asiasta kiinnostuneet. Koulutuksissa keskityttiin johtamisen näkökulmasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaohjelmiin ja työvälineisiin, joita hankkeen kyselykartoituksen tulosten perusteella oli syytä vahvistaa ja nostaa esille. Lisäksi tehtävässä järjestettiin terveyden edistämisen räätälöityjä koulutuksia. Koulutuksilla vastattiin hankkeen osapuolten yksiköiden ajankohtaisiin tarpeisiin vahvistaa henkilöstön terveyden edistämisen osaamista. 3 Tehtävän organisaatio Tehtävää hallinnoi VeTeTH -hankkeen organisaatio Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja se toteutettiin yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin, Turun kaupungin ja Salon kaupungin kanssa. Koulutustyöryhmä: Aho Pirjo koulutuspäällikkö SATSHP Ahonen Pia koulutuspäällikkö, terveysalan tuloalue Turun AMK Astila-Ketonen Piia VeTeTH hanke projektisuunnittelija SATSHP Hakkala Mari VeTeTH hanke projektisuunnittelija Turku Pohjola Minna VeTeTH hanke projektipäällikkö VSSHP Päivärinne Marita VeTeTH hanke projektisuunnittelija Salo Saarni Sirpa koulutussuunnittelija VSSHP Siekkinen Mervi VeTeTH -hankeprojektisuunnittelija VSSHP Soini Taina hallintoylihoitaja Turku Ylönen Minna ylihoitaja Turku Terveystarjotin asiantuntijatyöryhmä : Astila-Ketonen Piia VeTeTH hanke projektisuunnittelija SATSHP Bildjuschkin Katrina seksuaalipedagogi Turku Grönfors Marjo diabeteshoitaja Paimio Grönroos Päivi tupakastavieroitushoitaja TYKS Hakkala Mari VeTeTH hanke projektisuunnittelija Turku Heikkinen Mika suunnittelija Turku Helamo Ilkka päihdesairaanhoitaja TYKS Kari Eeva erikoislääkäri Turun Seudun Osteoporoosiyhdistys ry Päivärinne Marita VeTeTH hanke projektisuunnittelija Salo Linden Ritva sairaanhoitaja, työnohjaaja TYKS Petäjä Hanna sairaanhoitaja (YAMK), seksuaaliterapeutti)tyks Pohjola Minna VeTeTH hanke projektipäällikkö Salminen Mari ravitsemusterapeutti TYKS Siekkinen Mervi VeTeTH hanke projektisuunnittelija VSSHP Simola Leena ravitsemusterapeutti TYKS Varoma Heli diabeteshoitaja TYKS

9 8(17) 4 Tulokset 4.1 Puheeksi ottamisen koulutusmalli - Terveystarjotin koulutuskokonaisuus TerveystarjotinSyksy2010 (Kuva 1.) koostui kahdesta erillisestä iltapäivän koulutuspaketista A ja B, joita kumpaakin toteutettiin 5 kertaa. A:n sisältönä olivat tupakoimattomuuden edistäminen, alkoholin riskikäytön ehkäisy, stressin hallinta ja osteoporoosin ehkäisy. B:n sisältönä olivat tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja seksuaalisuuden puheeksi ottaminen hyvät toimintamallit sekä tiedon lähteet, jotka voivat olla tukena ohjaustilanteessa sekä varsinaissuomalaisten/satakuntalaisten terveys kuten tietoa väestön terveyseroista Kuva 1. Terveystarjotin Syksy 2010 ohjelma TerveystarjotinKevät2011 (Kuva 2.) koostui kahdesta erillisestä iltapäivän koulutuspaketista A ja B, joita kumpaakin toteutettiin 3 kertaa. Sisältöjä kehitettiin edellisen koulutuspaketin arviointien perusteella. A:n sisältönä olivat tiedon lähteet, seksuaalisuuden puheeksi ottaminen hyvät toimintamallit, tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja tehostettu ravitsemushoito uutena. B:n sisältönä olivat tupakoimattomuuden

10 9(17) edistäminen, varsinaissuomalaisten/satakuntalaisten terveys, alkoholin riskikäytön ja osteoporoosin ehkäisy Kuva 2. Terveystarjotin Kevät 2011 ohjelma Koulutus toteutettiin siten, että siltä voi valita sopivan koulutusajankohdan ja -paikan A ja/tai B -koulutuksesta. Koulutusta oli mahdollista käydä kuuntelemassa myös vain yhdestä aiheesta tarpeen mukaan. Koulutuksiin oli vapaa pääsy. Koulutuksissa käytettiin tukena puheeksi ottamisen youtube -videoita (Kuva 3.) ja jaettiin terveyden edistämisen kirjallisia esitteitä/kirjallista materiaalia ja hyviä toimintamalleja (Kuva 4.).

11 10(17) Kuva 3. Puheeksi ottamisen videot youtubessa Kuva 4. Terveysnurkkaesite -malli

12 11(17) Terveystarjotin on esimiehille osaamisen johtamisen työväline, joka tarjoaa tietoa keskeisimmistä teemoista kansansairauksien ehkäisyssä. Terveystarjottimelta henkilöstö saa työvälineitä hoitotyöhön potilaan kohtaamiseen ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutumisen näkökulmasta. Lähtökohtana on potilaan voimavaraistumisen tukeminen ja ohjaaminen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta paremman valinnan tekemisessä ja terveellisiin elintapoihin näyttöön perustuen. 4.2 Puheeksi ottamisen koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomake Terveystarjotin koulutuksen keväällä 2011 tuloksellisuuden arviointi toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Maisteriopiskelija Sandra Puhakainen tuotti harjoittelutyönään (6op) Terveyden edistämisen koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomakkeen. Opiskelijan ohjaajina toimivat Mervi Siekkinen ja Minna Pohjola. 4.3 Terveys- ja hyvinvointijohtamisen koulutustilaisuudet Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön seminaarin (VSSHP), (SATSHP) teemoina olivat Hoitotyön toimintaohjelma , VeTe -hanke Varsinais-Suomen alueella ja Näyttöön perustuvan toiminnan kehittämislinjaukset hoitotyön toimintaohjelmassa. (koulutustiedote) Koulutus järjestettiin yhteistyössä Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Hyvinvointijohtamisen monet ulottuvuudet (SATSHP), (VSSHP) koulutuksen teemoina olivat tiedolla johtaminen, PÄTEVÄ -Terveyden edistämisen päätöksentekotuen työväline, Hyvinvointikertomus ja -tilinpito ja Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA). Koulutuksiin osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon johtajia, asiantuntijoita ja ammattihenkilöitä. 4.4 Terveyden edistämisen räätälöidyt koulutustilaisuudet ja muut koulutukset Räätälöityinä koulutuksina järjestettiin koulutuksena VSSHP:ssä Lihavuuden hoitoketju ja painonhallinta koulutus ja Paino puheeksi koulutus. Motivoivan haastattelun koulutukset Porissa, Turussa ja Salossa. Motivoivan haastattelun koulutus oli vuorovaikutteinen koulutus, joka kesti n.3 tuntia ja jossa jokainen pääsi harjoittelemaan parinsa kanssa hyvin käytännönläheisin esimerkein motivoivan haastattelun toimivuutta. Koulutuksessa jokainen osallistuja sai oman työkirjan, jonka avulla on helppo jälkeenpäin muistella opittuja taitoja. Yhtä ryhmäharjoitusta lukuun ottamatta, kaikki harjoitukset tehtiin pareittain. Hankehenkilöstö oli mukana terveyden edistämisen ylempi AMK -opintojen suunnittelussa. Opinnot alkoivat Turun ammattikorkeakoulussa keväällä Muuta koulutusta järjestettiin kutsuttuina paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen tarpeen mukaan. Niissä hankehenkilöstö esitteli hanketta ja hankkeessa kehitettyjä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintatapoja ja työvälineitä (Liite 1.).

13 12(17) 5 Tehtävän arviointi 5.1 Terveystarjotin koulutuskokonaisuuden arviointi TerveystarjotinSyksy2010 toteutuminen arvioitiin VSSHP:ssä ja SATSHP:ssä omilla kyselylomakkeilla. VSSHP:ssä arvioinnissa selvitettiin 1) miten koulutuspäivä vastasi odotuksia? 2) miten Terveystarjotin A luennot (A-paketti: tupakoimattomuuden edistäminen, alkoholin riskikäytön puheeksi ottaminen, stressin hallinta ja osteoporoosin ehkäisy TAI B- paketti: seksuaalisuuden puheeksi ottaminen, tiedon lähteillä, tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja varsinaissuomalaisten terveys) edesauttoivat työssä? 3) mistä terveyden edistämisen aiheista toivoo lisää koulutusta? Terveystarjotin A ja B -luentopaketit järjestettiin 5 kertaa. Aineisto kerättiin syksyn 2010 aikana Terveystarjotin -koulutukseen kehitetyllä arviointilomakkeella. Koulutuksessa oli 305 osallistujaa (vastausprosentti 47,5 %). Koulutuksen toteutumista selvitettiin kahdella strukturoidulla ja yhdellä avoimella kysymyksellä. Arviointiasteikkona käytettiin 4-portaista Likert-asteikkoa (1=täysin samaa mieltä, 4=täysin eri mieltä) ja kouluarvosanaa (4 10). Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja sisällön analyysillä. Tulosten mukaan koulutuspäivät vastasivat suurimman osan mielestä (91 %) odotuksia. Loput osallistujista olivat lähes eri mieltä (9 %). Luennoista parhaiten edesauttoi työssä osteoporoosin ehkäisystä (ka=8,7) ja vähiten stressin hallinnasta (ka=6,7) puheeksi ottamisen luennot. Lisää terveyden edistämisen puheeksi ottamisen koulutusta toivottiin ravitsemuksesta ja painonhallinnasta, työhyvinvoinnista, mielenterveydestä ja hampaiden hoidosta eri sairauksien ja eri väestöryhmien näkökulmasta sekä motivoivasta työotteesta. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että terveyden edistämisen täydennyskoulutuksella on tarvetta sekä hoitohenkilökunnalle että hoitotyön johtajille. Terveystarjotin antaa käytännön työntekijöille tietoa potilasta voimavaraistavasta ohjauksesta ja on esimiehille terveyden edistämisen osaamisen johtamisen työväline. Kevään 2011 puheeksi ottamisen koulutusta tulee laajentaa uusiin alueisiin kuten ravitsemukseen ja motivoivaan haastatteluun. TerveystarjotinKevät2011 tuloksellisuus arvioitiin VSSHP:ssä/SATSHP:ssä. Arvioinnissa selvitettiin koulutuksen toteutumista ja puheeksi ottamisen valmiuksien (tiedot, taidot, asenteet) vahvistumista. Kysely kerättiin Terveystarjotin -koulutukseen kehitetyllä Terveyden edistämisen koulutuksen tuloksellisuuden arviointi -lomakkeella. Terveystarjotin A ja B -luentopaketit järjestettiin 3 kertaa/1 kerta. Aineisto kerättiin kevään 2011 aikana Koulutuksessa oli ka.20/20 osallistujaa/luento N=160 (vastausprosentti 26 %/ 69,5 %). Vähiten osallistujia oli varsinaissuomalaisten terveys luennolla. Kunkin luennon toteutumista selvitettiin 10 strukturoidulla kysymyksellä. Arviointiasteikkona käytettiin 4- portaista Likert-asteikkoa (1=täysin samaa mieltä, 4=täysin eri mieltä). Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Tulokset olivat samansuuntaiset VSSHP:ssä ja SATSHP:ssä. Tulosten mukaan tietoa oli saatu riittävästi (teoria, tutkimukset, testit ja puheeksi ottaminen) ja esimerkkejä oli riittävästi. Vastaajien tiedot ja osaaminen puheeksi ottamisesta lisääntyivät. Aikaisemmista käsityksistä muutos oli keskinkertaista. Eniten muutosta käsityksissä oli seksuaalisuuden ja osteoporoosin puheeksi ottamisessa. Vähiten muutosta käsityksissä oli terveys- ja hyvinvointitiedon lähteistä sekä alkoholin riskikäytön puheeksi ottamisesta. Lähes kaikki olivat sitä mieltä että aikovat muuttaa toimintakäytäntöjä - eniten seksuaalisuuden ja osteoporoosin puheeksi ottamisessa - vähiten alkoholin riskikäytön puheeksi ottamisessa. Vähiten lisätietoa tarvittiin alkoholin riskikäytön puheeksi ottamisesta ja tupakoinnin edistämisestä.

14 13(17) Johtopäätöksenä voitiin todeta, että puheeksi ottamisen valmiudet (tiedot, taidot, asenteet) vahvistuivat. Koulutus toimi osaamisen johtamisen tukena. Koulutuksella kehitettiin, ylläpidettiin ja vahvistettiin terveyden edistämisen osaamista. Kuitenkin asenteiden muuttaminen on hidasta. Esim. alkoholista kerrottiin että alkoholiperäiset kuolemansyyt ovat nousseet ensimmäiselle sijalle työikäisen väestön keskuudessa silti oli vähiten aikomusta muuttaa toimintakäytäntöjä. Haasteena on puheeksi ottamisen koulutuksen kiinnostavuuden lisääminen ja vaikuttavuuden seuraaminen. Jatkossa väestön terveysprofiili/hyvinvointitiedot voisi sitoa asianomaisiin puheeksi ottamisen luentoihin. 5.2 Tehtävän vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Tehtävässä kehitettiin ja toteutettiin terveyden edistämisen koulutusta alueellisesti. Terveyden edistämisen koulutuksen avulla hoitotyön johtajilla on tilaisuus vaikuttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulman vahvistamiseen potilastyössä ja palveluiden kehittämisessä. Koulutuksen tulisi olla terveyden edistämisen osaamista ylläpitävää koulutusta jatkossakin. Uuden teoriatiedon ja käytännön taitojen välistä yhteyden lisääminen voidaan taata vain jatkuvalla koulutuksella. Terveyden edistämisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen/ osaamisen vahvistaminen on tärkeää alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti sekä sosiaali- ja terveysalan johtajille, työntekijöille että väestölle. 5.3 Tehtävän yhteys Kaste-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Tehtävä on yhteydessä KASTE -ohjelmaan perustuvaan Hoitotyön toimintaohjelmaan , Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön, Tehtävässä tuetaan seuraavia KASTE- ohjelman tavoitealueita: kansalaisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointija terveyserot kaventuvat (2.2) ja kansalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee (2.1). Tehtävä tukee osaamisen ja henkilöstön sitoutumisen vahvistamista (3.2.2, 3.2.1) ja potilaan aseman vahvistamista (3.3.1, 3.3.2). 5.4 Resursointi tehtävässä Aikataulu, henkilöstö ja taloudelliset resurssit toteutuivat suunnitellusti. Käytetyt menetelmät tukivat tehtävän suorittamista ja tuloksista tiedottamista. Yhteistyö kehittämisryhmän ja asiantuntijaluennoitsijoiden kanssa oli riittävää. Tehtävän toteuttamista tukivat tehtävät: terveyden ja hyvinvointijohtamisen työvälineiden kehittäminen, väestön terveys- ja hyvinvointitietojen ja terveyden edistämisen kokoaminen ja välittäminen sekä hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen. 6 Pohdinta Kuilu globaalin ja paikallisen terveyden edistämiskeskustelun välillä voi kasvaa kansallisten ja globaalien ohjelmien sisältö on yleistä ja käsitteellistä, kun taas paikallistaso ja ammattikunta odottavat konkretiaa. Direktiivien, julistusten, ohjelmien ja suositusten toimeenpanosta Suomen kaupunkien terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidon yksiköissä tarvittaisiin korkeatasoista tutkimusta ja siitä johdettuja konkreettisia suosituksia. Suuri haaste ammatilliselle koulutukselle ja johtamiselle on muuntautuminen kliinikosta

15 14(17) asiakkaiden terveys- ja elämäntapakonsultiksi ja terveyden edistämisen puolustajaksi yhteiskunnan poliittisissa ja taloudellisissa prosesseissa. Matka tutkijan koneelta ja kansallisista laatusuosituksista konkreettiseen puheeksi ottamisen tilanteeseen vastaanotolla tai osastolla on edelleen hyvin pitkä. Toistaiseksi suunnitellaan enemmän voimavarojen käyttöä kuin väestön terveyden edistämisen tarpeisiin vastaamista. Terveyden edistämisen tutkimustuloksia hyödynnetään heikosti. Olisi yhdistettävä kansanterveysajattelu = riskitekijöiden kontrolloimista ja ehkäisevää terveydenhoitoa ja terveydenedistäminen = terveyden suojelua, yksilön voimaannuttamista ja vaikuttamista taustatekijöihin. Jatkossa tarvitaan tiedon hankintaa, suunniteltuja interventioita, tavoitteellista johtamisen kehittämistä ja yhteistyötä.

16 15(17) Liite 1 Lähteet Astila-Ketonen P, Pohjola M Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke, Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH hanke) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta kyselyraportti. EU:n terveysohjelma Saatavissa Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. Saatavissa. STM Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: STM Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: STM Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: STM Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: STM Terveyden edistämisen mahdollisuudet -vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa STM Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Saatavissa WHO Ottawa Charter for Health Promotion. First International Conference on Health Promotion. Saatavissa: VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia vuosille Saatavissa: VSSHP Pohjola M. Varsinaisen terveesti - Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma ja hyvät käytännöt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä -opas. Saatavissa:

17 16(17) Liite 2. VeTeTH -hankehenkilöstön pitämä implementointi/esitykset koulutuksissa Tupakkayhdyshenkilötapaaminen SATSHP, Satakunnan keskussairaala/ P.Astila-Ketonen Terveyskeskus johdon neuvottelupäivät, Turku/M. Pohjola TYKS Neurologian klinikka, kehittämispäivä, Turku/ M.Siekkinen Valtimoterveyttä kaikille seminaari, Turku/ M.Pohjola Turun sosiaali- ja terveystoimen hoitotyön kehittämisryhmä, Turku/ M.Hakkala Turun sosiaali- ja terveystoimen palvelutoimen johtoryhmä, Turku/ M.Hakkala Health and Well-being through Nursing. Management. 18th International Conference on Health Promoting Hospitals and Health Services (HPH), Manchester, United Kingdom/ A. Linden Turun kaupungin hyvinvointijohtoryhmä Tehyn johdon ja esimiestyön päivät, Helsinki/ M Pohjola Turun sosiaali- ja terveystoimen hoitotyön kehittämisryhmä, Turku/ M.Hakkala Well-being in the Information Society (WIS 2010) Navigating the Fragmented Innovation Landscape, Turku, Finland/ Päivärinne M, Hakkala M Suomen terveyttä edistävät sairaalat kesäkoulu, Tampere /P. Astila-Ketonen, M. Pohjola Turun AMK :n hyvinvointi-insinööri-opiskelijat, Turku/ M.Siekkinen TYKS kirurgian klinikka, Tietoperjantai, Turku/ M.Siekkinen Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry jäsenilta, TYKS T-sairaala, Turku/M. Pohjola VSSHP Osastonhoitajien kehittämispäivä, Turku/ M. Pohjola Valtakunnalliset tupakka ja terveyspäivät, Helsinki/ M. Siekkinen, M. Pohjola Satakunnan sairaanhoitajat ry:n tilaisuus/ M. Koivunen Satakunnan hyvinvointiverkosto, Satakunnan keskussairaala/ P. Astila-Ketonen Sairaanhoitajapäivät, Helsinki/ M.Siekkinen, M.Pohjola Terveystieteiden akateemiset ja johtajat (TAJA), Turku/ M.Siekkinen, M.Päivärinne TYKS kirurgian klinikka, osastonhoitajat, Turku/ M.Siekkinen The 10th Nordic Public Health Conference, Turku, Finland/ M. Hakkala "Veteen piirretty viiva" - VeTe-hankkeen päätösseminaari, Tampere/ M.Päivärinne, M.Pohjola ja M.Siekkinen ja M.Hakkala TYKS sisätaudit os. 012, kehittäminen, Turku/ M.Siekkinen