Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH -hanke) -yhteenvetoraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH -hanke) -yhteenvetoraportti"

Transkriptio

1 Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH -hanke) -yhteenvetoraportti Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti 0 Astila-Ketonen Piia Hakkala Mari Pohjola Minna Siekkinen Mervi Päivärinne Marita

2 1(23) Tiivistelmä Hankkeen toteutusaika oli Hankkeeseen osallistuivat Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki ja Salon kaupunki. Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Hankkeen tarkoituksena oli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Terveyden edistämisen näkökulmasta hoitotyön johtamisen keskeisiä haasteita ovat sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen, näyttöön perustuvien toimintatapojen tehokas käyttöönotto, väestön terveystietojen hyödyntäminen ja poikkisektorisen verkostotyön kehittäminen. Hankkeen tuloksena kartoitettiin terveyden edistämisen rakenteita, kehitettiin johtajuutta tukevia työvälineitä ja vahvistettiin sosiaali- ja hoitotyön johtajien ja ammattihenkilöiden osaamista terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueella. Hankkeessa toimi ohjausryhmä, projektiryhmä, johtamisen työryhmä, koulutustyöryhmä ja terveyspäivätyöryhmä. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi projektipäällikkö ja projektisuunnittelijat. Hankkeessa tehtiin ulkoista ja sisäistä arviointia.

3 2(23) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TAUSTA JA TARKOITUS SEKÄ OSAHANKKEEN KUVAUS Tausta ja tarkoitus Terveyden edistäminen Lainsäädäntö, toimintaohjelmat, suositukset Hoitotyön toimintaohjelma Terveyden edistämisen johtaminen ja hoitotyön mahdollisuudet Tavoitteet Hankkeeseen liittyvä aiempi kehitystyö Hankkeen tarkempi kuvaus ja toteutus ORGANISAATIO JOHTAMISEN TYÖRYHMÄN JÄSENET: SAAVUTETUT TULOKSET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Sosiaali- ja terveysalan johtajien tietojen ja toiminnan kartoittaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueella Alueellisten hyvinvointiverkostojen kehittäminen Terveyden- ja hyvinvointijohtamisen työvälineiden kehittäminen Väestön terveys- ja hyvinvointitietojen kokoaminen ja välittäminen Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen Terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä Potilaiden, henkilökunnan ja väestön terveyden edistäminen ARVIOINTI Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Hankkeen yhteys Kaste -ohjelmaan Resurssit Raportointi ja Viestintä POHDINTA Hankkeen vaikutukset ja muutosmahdollisuudet...16

4 3(23) 6.2 Hankkeesta nousevat visiot tulevaisuudelle...17 Liitteet Liite 1 Lähdeluettelo Liite 2 Julkaisuluettelo

5 4(23) 1 Johdanto VeTeTH -hanke on osa-hanke laajempaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoimaa kokonaishanketta: Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hanketta (VeTe -hanke), joka on valtakunnallinen kahdeksan sairaanhoitopiirin yhteinen terveydenhuollon vetovoimaisuutta ja terveyttä edistävä hankekokonaisuus. Hankkeen osapuolet ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki ja Salon kaupunki. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hallinnoi hanketta ja yhteistyötä tehtiin myös Turun ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa. Hankkeen päätavoitteena oli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Hankeen toimintaa vietiin eteenpäin tiedolla johtamisen ja osallistavan johtamisen periaatteiden näkökulmasta. Hanke perustui olemassa olevien ja kehittämistyön tuloksena syntyneiden terveyden edistämisen rakenteiden, työvälineiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen integroinnista hoitotyön johtamiseen. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Turun kaupungin ja Salon kaupungin sosiaali- ja hoitotyön johtajat. Kohderyhmään kuuluivat myös sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöt ja opiskelijat. Hankkeen lopullisia hyödynsaajia ovat edellä mainitut ryhmät sekä pidemmällä aikavälillä koko alueen väestö, kun terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen integroidaan hoitotyön johtamiseen. Hankkeen tuloksena kartoitettiin terveyden edistämisen rakenteita, kehitettiin johtajuutta tukevia työvälineitä ja vahvistettiin sosiaali- ja hoitotyön johtajien ja ammattihenkilöiden osaamista terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueella. Hanke saatettiin loppuun lokakuussa Tämä yhteenvetoraportti kuvaa hankkeen toteutusta pääpiirteittäin. Hankkeen toteuttamista toimenpiteistä on laadittu tulosten näkökulmasta raportteja, tiedotteita ja ppt- esityksiä, joihin lukijan toivotaan tutustuvan. Valittujen dokumenttien toivotaan hyödyntävän muiden organisaatioiden mahdollisuuksia ottaa käyttöön tai edelleen kehittää hankkeessa kehitettyjä johtamisen työvälineitä ja toimintatapoja. Yksittäiset raportit on laadittu itsenäisinä kokonaisuuksina, mutta useimmilla on yhteys toisiinsa. 2 Tausta ja tarkoitus sekä osahankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Terveyden edistäminen Terveyden edistämiselle on useita määritelmiä ja sen kuvaaminen on haastavaa käsitteen laaja-alaisuuden vuoksi. Savola & Koskinen- Ollonqvist (2005) määrittelevät terveyden edistämisen olevan arvoihin perustuvaa tavoitteellista toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy sekä promotiivisia että preventiivisiä toimintamuotoja. Tulokset ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, jonka tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se on tietoista vaikuttamista terveyteen ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten

6 5(23) elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Terveyden edistäminen perustuu useiden eri tieteenalojen tietoperustaan. Terveyden edistämisen sisältö, lähestymistavat ja päämäärät ovat muotoutuneet pääasiassa Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämistyön tuloksena. Ottawan asiakirjaa pidetään terveyden edistämisen perustana ja innoittajana. Asiakirjan sisältämät viisi strategiaa ovat edelleen olennaisia terveyden edistämisen onnistumiselle. Strategiat kehottavat terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittämiseen, terveellisen ympäristön luomiseen, yhteisöjen toiminnan tehostamiseen, henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen ja terveyspalveluiden uudistamiseen. Terveyden edistämisen painopiste on ajan kuluessa siirtynyt sairauslähtöisyydestä ja yksilötason käyttäytymismuutoksista terveyskäyttäytymiseen ja muihin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin Lainsäädäntö, toimintaohjelmat, suositukset Kansainvälinen ja kansallinen terveyspolitiikka ohjaavat terveyden edistämisen toimintaa. EU:n tasolla toimintaa linjaa Terveysalan toimintaohjelma , jonka keskeisenä tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveyserojen vähentäminen. EU:n Terveysalan toimintaohjelman mukaan tavoitteisiin pyritään vaikuttamalla terveyden taustatekijöihin. Terveyden edistäminen on ohjaava käsite myös monissa sosiaali- ja terveyspolitiikan asiakirjoissa, dokumenteissa, sairaanhoitopiirien ja kuntien strategioissa. Terveyden edistämisen velvoitteita käsitteleviä keskeisiä lakeja ovat Perustuslaki (1999/73), Kuntalaki (1995/365) ja Terveydenhuoltolaki. Asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta määritellään terveysneuvonnan keskeinen sisältö ja seikkoja, jotka terveysneuvonnassa tulee erityisesti ottaa huomioon eri ikäkausina. Kunta - ja palvelurakenneuudistuslain (2007/169) 6 velvoittaa sairaanhoitopiiriä toimimaan terveyden edistämiseksi alueellaan. Vastaavasti kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyötä ohjaavat Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen KASTE - ohjelma , Terveys kansanterveysohjelma ja Terveyden edistämisen laatusuositus. Lisäksi on katsottu tarpeelliseksi laatia Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma , koska terveyserot ovat osoittautuneet vaikeaksi terveys- ja yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi. Uudessa terveydenhuoltolaissa terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentäminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Terveyden edistäminen on myös suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyteen ja vaikuttamista terveyden taustatekijöihin. Uusi terveydenhuoltolaki ( 11) velvoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymiä päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa arvioimaan ja ottamaan huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ( 36) on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Vaikka väestön terveyden määrä on lisääntynyt ja hoitotulokset eri sairausryhmissä parantuneet, ovat kansanterveyden ajankohtaisia haasteita edelleen mm. lihavuus ja siihen osin liittyvä tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen, alkoholinkäytön lisääntyminen, tupakointiin liittyvät sairaudet ja mielenterveysongelmat. Lähes kaikki terveysongelmat ovat yleisimpiä vähiten koulutettujen, työntekijäammateissa toimivien ja pienituloisten keskuudessa. Hoitotyön johtajilla on erinomainen tilaisuus vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

7 6(23) näkökulman vahvistumiseen potilastyössä, palveluiden kehittämisessä ja asiantuntijana kunnan ja alueen eri hallinnonalojen kanssa tehtävässä yhteistyössä Hoitotyön toimintaohjelma Terveydenhuollon tehtävänä on tuottaa terveyttä ja hyvinvointia väestölle. Hoitotyö toteuttaa osaltaan tätä perustehtävää edistämällä yksilöiden, perheiden, ja yhteisön terveyttä ja hyvinvointia, ehkäisemällä sairauksia ja tapaturmia, lievittämällä kärsimyksiä ja hoitamalla sairaita ja kuolevia sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisissa toimintaympäristöissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on vaikuttaa terveyserojen kaventumiseen integroimalla terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hoitotyön johtamiseen ja käytäntöihin sekä asiakas- ja potilastyön vaikuttavuuden paranemiseen näyttöön perustuvilla, yhtenäisillä käytännöillä. Tavoitteena on myös turvata hoitoon pääsyä ja palveluiden laatua vahvistamalla osaamista suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti sekä suuntaamalla henkilöstövoimavarat tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on parantaa alan vetovoimaisuutta lisäämällä henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä tukemalla urakehitystä. Hoitotyön toimintaohjelmassa johtamista kehitetään tiedolla johtamisen ja osallistavan johtamisen periaatteiden mukaisesti sekä luodaan rakenteet tukemaan johtamiskulttuurin uudistumista. Kuviossa 2. esitetään hoitotyön toimintaohjelman keskeinen sisältö Terveyden edistämisen johtaminen ja hoitotyön mahdollisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtaminen koostuu samoista tehtävistä ja vastuista kuin johtaminen yleensä. Se on suunniteltua organisointia, asioiden koordinointia, vaihtoehtojen arviointia, päätöksenteon valmistelua ja osallistumista päätöksentekoon, päätösten toimeenpanoa ja toiminnan seurantaa ja arviointia. Sisältönä ja toiminnan kohteena on väestön terveys ja sen edistäminen, joka koostuu paitsi kansanterveystyöstä myös muiden hallinalojen sellaisista tehtävistä, joilla on vaikutusta terveyteen. Toiminnassa korostuu verkostoituminen, alueellinen ja seudullinen yhteistyö. Tätä näkemystä vahvistaa kunta- ja järjestöpäättäjille suunnatun kyselyn tulokset (Terveyden edistämisen barometri 2009), jossa verkostoituminen ja erilaiset yhteistyön muodot katsottiin tärkeimmiksi toimintatavoiksi terveyden edistämisessä. Terveyttä edistävistä vaikuttavista menetelmistä on runsaasti näyttöä. Useimpien merkittävien kansanterveysongelmien yleisyyttä ja niistä aiheutuneita haittoja voidaan olennaisesti vähentää elintapoihin ja terveysvalintoihin vaikuttamalla. Kustannusvaikuttavia keinoja ovat mm. liikunnanlisääminen, ravitsemuksen terveellisyyden, painonhallinnan ja tupakoimattomuuden edistäminen sekä alkoholinkäytön vähentäminen (STM 2008:1). Toistaiseksi tätä tietoa käytetään johtamisessa ja asiakastyössä riittämättömästi. Tiedon hyödyntäminen on johtamisen ja terveyden edistämisen koulutuksen haaste. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumisen yhdeksi ongelmaksi on todettu voimavarojen puute. Myös johtavien viranomaisten sitoutumattomuus toimintaan on todettu haasteelliseksi. Päättäjät tarvitsevat käyttöönsä ajantasaista ja kuntakohtaista tietoa selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä esitettynä. Ovaskaisen (2005) tutkimuksessa todettiin, että kunnista puuttuu tietoa ja resursseja tehdä kokonaisvaltaisia kuntalaisten terveyspalvelujen tarpeisiin pohjautuvia terveydenhuollon kokonaissuunnitelmia. Terveyttä koskevat tietokannat ja rekisterit sisältävät runsaasti käyttömahdollisuuksia, joita ei kunnissa vielä ole hyödynnetty.

8 7(23) Terveydenhuollon näkökulmasta selkein terveydenhuoltoon keskittyvä kansainvälinen suositus johtamisesta ja sen rakenteista on valmisteltu Maailman Terveysjärjestön koordinoimassa Terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa. Hoitotyön johtajien haasteena on tehdä sellaisia päätöksiä, jotka auttavat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita kehittämään toimintaansa niin, että asukkaiden ja työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja toimintakyky kohentuvat. Hoitotyön johtamisen päämääränä on tukea väestön terveyden edistämistä sekä terveydenhuollon toiminnan tavoitteita, asiakkaille tarjottavia palveluja ja ammattihenkilöstön toimintaa. Johtamisen avulla organisaatioiden terveyspoliittiset tavoitteet kanavoidaan käytännön toiminnaksi ja hyviä johtamiskäytäntöjä pidetään kriittisinä menestystekijöinä. Terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä työ kuuluu hoitotyön ydintehtäviin. Hoitotyössä terveyttä tarkastellaan hyvänä vointina, toimintakykynä tai voimavaraisuutena. Tämä näkökulma suuntaa hoitotyön toimintaa ja tavoitteiden asettamista. Terveyshyödyn tavoittelussa tulee johtamisen suuntautua terveyden edistämiseen ja voimavaraistavaan näkökulmaan sairauksien hoitamisen sijasta. 2.2 Tavoitteet Hankkeessa toteutettiin kansallisen hoitotyön toimintaohjelman Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön alueellista toimeenpanoa. Hankkeen päätavoite oli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Hankkeelle oi laadittu osatavoitteita, joiden avulla päätavoite saavutetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin osaksi muuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa toimintaympäristöissä Alueellisten toimenpiteiden ja tukirakenteiden luominen, joiden avulla hoitotyön johtajat: - seuraavat kunnan asukkaiden terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin - osallistuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevan suunnitelman laatimiseen - edistävät poikkihallinnollista yhteistyötä sekä yhteistyötä eri viranomaisten ja terveyden- ja hyvinvointipalveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä - ottavat terveysnäkökohdat huomioon eri tasojen toiminnassa ja päätöksenteossa - huomioivat terveyserojen kaventamisen osana terveyden edistämistä - seuraavat ja arvioivat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamista ja tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä 2.3 Hankkeeseen liittyvä aiempi kehitystyö Hankkeen toteutumiselle nähtiin hyvät edellytykset alueella aiemmin toteutetun terveyden edistämisen kehittämistyön johdosta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian tavoitteena on lisätä väestön terveyttä ja hyvinvointia. Sairaanhoitopiirin Hoitotyön toimintaohjelmassa yhtenä

9 8(23) painopistealueena on terveyden edistäminen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on vastuullisessa roolissa Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostossa ja toimii aktiivisesti kansainvälisessä Health Promoting Hospitals -järjestössä, jonka tarkoituksena on tuoda voimakkaammin terveyttä edistävä näkökulma sairaaloiden toimintakulttuuriin. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä on laadittu terveyden edistämisen toimintasuunnitelma, jossa esitellään yleisiä toimintaperiaatteita ja hyviä käytäntöjä erikoissairaanhoidossa toteutettavaan terveyden edistämistyöhön. Sairaanhoitopiirissä toimii terveyden edistämisen työryhmä, jonka jäsenet edustavat alueen eri sairaaloiden asiantuntijoita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoreitit sivustolla on yhtenäistetty alueen hoitokäytäntöjä, kuvaamalla, mallintamalla näyttöön perustuvat hoito- ja palveluketjukuvaukset keskeisistä kansansairauksista. Satakunnan sairaanhoitopiiri on jäsenenä Suomen Terveyttä Edistävät Sairaalat - verkostossa ja samalla kuuluu myös kansainväliseen Health Promotion Hospitals -järjestöön. Satakunnan sairaanhoitopiirissä on terveyden edistämiseen liittyen toteutettu tupakoinnista aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy- ja vähentämishanke SataSavu Satakunnasta Savuttomampi -hanke, vuodesta 2006 Satakunnan sairaanhoitopiiri on julistautunut savuttomaksi sairaalaksi. Terveyden edistäminen jakaantuu potilaiden, henkilöstön ja työympäristön terveyden edistämiseen. Yhteistyö eri toimialueiden ja toimijoiden välillä koetaan tärkeäksi. Terveyden edistämisen painopistealueita ovat mm. tupakoimattomuus, henkilöstön liikunnan lisääminen, päihde- ja mielenterveyshankkeet (Remontti-hanke ja päivystyksen selviämishoitoyksikkö mini-interventiona) sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Turun kaupunki on ollut vuosia mukana sekä kansallisessa Terve Kunta -verkostossa että kansainvälisessä Healthy Cities -ohjelmassa ja saanut vuonna 1989 ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina WHO:n Terve Kaupunki -nimityksen. Tämä verkostoituminen on luonut hyvän kasvualustan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Kaupungissa on toteutettu useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä hankkeita, joissa Turku on ollut mukana pilottikuntana mm. TEROKA, PAINOKAS ja TurkuDEE -hankkeissa. Turku koordinoi parhaillaan käynnissä olevaa Remontti -hanketta, jonka painopiste on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Turun kaupungissa on terveyden edistämisen yksikkö, joka tukee terveyspalvelujen kehittymistä terveyttä edistävään suuntaan. Salon kaupunki on osallistunut Stakesin johtamaan TEJO -hankkeeseen, jossa on kehitetty hyvinvointijohtamista ja siihen liittyviä työkaluja kunnalliseen päätöksentekoon. Hankkeen tuloksena alueelle on syntynyt poikkihallinnollinen TEJO -työryhmä, joka vastaa toimintasuunnitelman laatimisesta ja terveyserojen kaventamisesta sekä laatii hyvinvointikertomuksen neljän vuoden välein ja hyvinvointitilinpidon vuosittain. Parhaillaan Salon alueella on käynnissä THL:n johtava TEVA -hanke ( ), jonka tavoitteena on kehittää ja arvioida terveyden edistämisen toimeenpanorakennetta, johtamista ja toimintakäytäntöjä sekä tuottaa johtamisen työvälineitä kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. Salon kaupunki liittyi Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostoon vuonna Hankkeen tarkempi kuvaus ja toteutus Monivaiheisen valmistelun tuloksena ohjausryhmä hyväksyi kokouksessa hankesuunnitelman, jossa kuvattiin hankkeen tavoitteet, toteutus, organisointi ja arviointi. Hankesuunnitelmaan pohjautuen laadittiin toimenpiteittäin tarkemmat tehtäväkuvaukset, tiedotus- ja arviointisuunnitelma. Hankkeen työsuunnitelmaa tarkennettiin hankkeen aikana ohjaamalla henkilöstöresursseja tarkoituksenmukaisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. Hankkeen toteutus rajattiin kahdeksaan alueelliseen toimenpiteeseen. Priorisoinnin kohteet nousivat esille KASTE -ohjelman , Hoitotyön toimintaohjelman ,

10 9(23) ohjausryhmän, projektiryhmän ja asiantuntijahaastatteluiden tuloksena. Hankkeen aikana tehtiin myös yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa. Hanke toteutetaan aikavälillä Hankkeen toiminta alkoi konkreettisesti 7/2009 projektipäällikön aloittaessa VSSHP:ssa. haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen tehokas käyttöönotto 3. Poikkisektorisen verkostotyön kehittäminen tavoitteet 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin 2. Alueellisten toimenpiteiden ja tukirakenteiden luominen 3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä toimenpiteet 1. Kartoitetaan sosiaali- ja terveysalan johtajien tietoja ja toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaalueella 2. Luodaan alueellinen hyvinvointi- ja terveysverkostoorganisaatio 3. Kehitetään terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen työväline 4. Kootaan ja välitetään väestön terveys- ja hyvinvointitietoja 5. Kootaan ja välitetään terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä 6. Kehitetään ja toteutetaan terveyden edistämisen koulutusta 7. Järjestetään terveys- ja hyvinvointipäiviä 8. Integroidaan varhaisen puheeksiottamisen toimintamallit krooniseen sepelvaltimotautiketjuun tiedolla johtaminen osallistava johtaminen Kuvio 1. Hankkeen haasteet, tavoitteet ja toimenpiteet Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Hankkeen muut osapuolet olivat Satakunnan sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki (sosiaali- ja terveystoimi) ja Salon kaupunki (sosiaali- ja terveystoimi). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Satakunnan sairaanhoitopiiri tekivät sopimuksen hankkeen hallinnoinnista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri laati Turun kaupungin ja Salon kaupungin kanssa sopimuksen hankkeen hallinnoinnista. Turun kaupungin ja Salon kaupungin rahoitusosuus hankkeessa alkoi

11 10(23) 4 Organisaatio Hankkeessa toimi ohjausryhmä, projektiryhmä, koulutustyöryhmä, johtamisen työryhmä ja terveyspäivä -työryhmä (Kuvio 2.). OHJAUSRYHMÄ JOHTORYHMÄ HANKEJOHTAJA VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ -hanke (VeTe-hanke) 1. Vetovoimainen ja turvallinen sairaala - hanke PSSHP, ESSHP, PKSSK 2. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -hanke PSSHP, PPSHP, VSSHP, PSHP, HUS, SatSHP 3.Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen - hanke PPSHP, VSSHP PSSHP, SatSHP 4. Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella VeTeTH - hanke VSSHP, SatSHP Turku, Salo VeTe Länsi-Suomen ohjausryhmä Ohjausryhmä Projektiryhmä Johtamisen työryhmä Koulutustyöryhmä Terveyspäivä -työryhmä Kuvio 2. Hankkeen organisaatio

12 11(23) Ohjausryhmään kuuluvat jäsenet edustivat hankkeen tavoitteen kannalta laaja-alaista asiantuntemusta. Ohjausryhmä hyväksyi hankesuunnitelman sisällön, ohjasi ja arvioi hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän kutsui koolle hankkeen hallinnoinnista vastaava Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi hallintoylihoitaja Päivi Nygren. Ohjausryhmä kokoontui noin puolen vuoden välein. Ohjausryhmän jäsenet: Asikainen, Paula hallintoylihoitaja SATSHP Hyvärinen, Seija hallintoylihoitaja Salon terveyskeskus Karjalainen Riitta hallituksen edustaja VSSHP Kuusela Maisa palvelujohtaja Turun kaupunki Leino-Kilpi hoitotieteen professori Turun yliopisto Lind, Kaija koulutusjohtaja Turun ammattikorkeakoulu, Lindén, Aki sairaanhoitopiirin johtaja VSSHP ( saakka) Liuksila, Pirjo-Riitta ylihoitaja Turun kaupunki Nygren, Päivi hallintoylihoitaja VSSHP Paahtama, Soile erityisasiantuntija Kuntaliitto, Pelkonen, Marjaana ylitarkastaja STM Perttilä, Kerttu neuvotteleva virkamies STM Rautava, Päivi professori Turun yliopisto Soini, Taina hallintoylihoitaja Turun kaupunki Wanne, Olli johtajaylilääkäri SATSHP Varjus, Sirkka-Liisa hoitotyön johtaja Porin kaupunki, Projektiryhmään kuuluivat hankkeessa työskentelevät henkilöt ja hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden asiantuntijat, jotka mahdollistavat hankkeen toiminnan etenemisen ja tulosten liittämisen mukana olevien organisaatioiden muuhun toimintaan. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Minna Pohjola. Projektiryhmä kokoontui noin 2-3 kuukauden välein. Projektiryhmän jäsenet: Ahonen, Pia koulutuspäällikkö Turun ammattikorkeakoulu Astila-Ketonen, Piia projektisuunnittelija SATSHP Cornu, Tuula ylihoitaja Turun kaupunki Hakkala, Mari projektisuunnittelija Turun kaupunki Koivunen, Marita kehittämisylihoitaja SATSHP ( saakka) Isotalo Anne vs. kehittämisylihoitaja VSSHP ( saakka) Pohjola, Minna projektipäällikkö VSSHP, Päivärinne, Marita projektisuunnittelija Salon kaupunki Rusi, Reetta vs. kehittämisylihoitaja VSSHP ( saakka) Siekkinen, Mervi projektisuunnittelija VSSHP ( alkaen) Johtamisen työryhmän tehtävänä oli kehittää terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen työvälinettä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Marita Päivärinne. Johtamisen työryhmän jäsenet: Astila-Ketonen, Piia projektisuunnittelija SATSHP Cornu, Tuula ylihoitaja Turun kaupunki Hakkala, Mari projekstisuunnittelija Turun kaupunki Kosklin, Ritva ylihoitaja VSSHP

13 12(23) Pohjola, Minna projektipäällikkö VSSHP Pukkila, Annukka sairaanhoitaja/opiskelija VSSHP Päivärinne, Marita projektisuunnittelija Salon terveyskeskus Koulutustyöryhmän tehtävänä oli suunnitella hankkeessa järjestettävien koulutustilaisuuksien sisältöä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Mervi Siekkinen. Koulutustyöryhmän jäsenet: Aho, Pirjo koulutuspäällikkö SATSHP Ahonen, Pia koulutuspäällikkö Turun AMK Astila-Ketonen, Piia projektisuunnittelija SATSHP Hakkala, Mari projektisuunnittelija Turku kaupunki Pohjola, Minna projektipäällikkö VSSHP Päivärinne, Marita projektisuunnittelija Salon terveyskeskus Saarni,Sirpa koulutussuunnittelija VSSHP Siekkinen, Mervi projektisuunnittelija VSSHP Soini, Taina hallintoylihoitaja Turku Ylönen, Minna ylihoitaja Turku 4 Saavutetut tulokset ja hyvät käytännöt 4.1 Sosiaali- ja terveysalan johtajien tietojen ja toiminnan kartoittaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueella Hankkeen alussa toteutettiin laaja alkukartoituskysely terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (Astila-Ketonen & Pohjola 2010.) Alkukartoituksen avulla saatiin ajankohtaista tietoa terveyden edistämisen tilanteesta. Lisäksi perehdyttiin aikaisempiin terveyden edistämisen näkökulmasta toteutettuihin tutkimuksiin. Hankkeessa toteutettu kysely, aiemmat tutkimukset ja selvitykset toivat lisävahvistusta hankeen kehittämisen näkökulmaan ja antoivat vahvistusta hankesuunnitelman mukaisten alueellisten toimenpiteiden käynnistämiseen. Alkukartoituksen avulla haluttiin myös viestittää alkaneesta hankkeesta. 4.2 Alueellisten hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellinen verkostoyhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia hoitotyön johtajille ja käytännön toimijoille keskeisten hyvinvointihaasteiden tarkastelulle. Verkottuneella toimintatavalla alueen toimijat voivat kehittää terveyden edistämistä tehokkaammin yhteisten päämäärien saavuttamiseksi kuin yksittäinen toimija omalla alueellaan. Hankkeen aikana on koottu Varsinais-Suomen terveyden edistämistoimijoiden verkosto, Satakunnan maakunnallinen terveyden edistämistoimijoiden verkosto ja Varsinais-Suomen alueellinen hoitotyön johtajien verkosto. Verkosto on laajentunut syksyn 2011 aika myös ERVA -alueen verkostoksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sai kunnian järjestää yhdessä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n kanssa kansainvälisen 19th Health Promoting Hospitals and Health Services kongressin Turussa Hankehenkilöstö oli aktiivisesti mukana kongressin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kongressin pääteemana oli terveyshyödyn tavoittelu sosiaali- ja terveysalan eri sektoreiden yhteistyöllä. 4.3 Terveyden- ja hyvinvointijohtamisen työvälineiden kehittäminen

14 13(23) Päivittäisessä hoitotyön johtamisessa tietoa tarvitaan monilta eri tahoilta, mutta sitä ei aina ole helposti saatavilla. Ajankohtainen tieto on merkityksellistä toiminnan suunnittelun ja saavutettujen tulosten kannalta. Hankkeessa erityisen mielenkiinnon kohteena kehitettiin terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali, PÄTEVÄ. Työväline sisältää monentasoista tietoa ja näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä. Työväline sisältää mm. tietoa kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tilasta sekä terveyseroista. Väestöryhmien välisten terveyserojen tunnistaminen on toiminnan suunnittelun ja saavutettavien tulosten kannalta olennaista. Hankkeen aikana saatiin Turun ammattikorkeakoululta opinnäytetyö, jonka tuloksena kehitettiin terveyden edistämisen toteuttamisen arviointiväline ja terveyden edistämisen tuloskortti kirurgian klinikan henkilökunnalle. Opinnäytetyöhön liittyi kyselytutkimus, jonka avulla kartoitettiin ja arvioitiin kirurgisten potilaiden terveyden edistämisen nykytilaa ja hoitohenkilöstön asenteita potilaiden terveyden edistämisestä. 4.4 Väestön terveys- ja hyvinvointitietojen kokoaminen ja välittäminen Väestön terveys- ja hyvinvointitarpeiden tunnistamiseksi tarvitaan sekä määrällistä että laadullista tietoa. Rekisteri- ja tilastotietoa on runsaasti saatavilla eri tietolähteistä, mutta tieto on kovin hajallaan. Hankkeen alkukartoituksen tulosten ja sitä tukevien muiden kartoitusten perusteella päätettiin kerätä tietoja niin eri -tasoisista terveyden edistämistä ohjaavista ohjelmista ja julistuksista kuin Varsinais-Suomen ja Satakunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnin tilasta. Tieto-osuus sisällytettiin Terveystarjotin koulutuskokonaisuuteen ja PÄTEVÄ -työvälineeseen, jotka mahdollistivat tiedon käytön mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. 4.5 Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintasuunnitelma sisältää hyvät käytännöt osion, joiden toivotaan lisäävän potilaan mahdollisuuksia tehdä omaan terveyteensä liittyviä valintoja ja tukevan terveydenhuoltohenkilöstöä sen tehtäväksi tekemisessä. Terveyden edistämisen kenttä on laaja ja hyvät käytännöt osiossa on esitetty seuraavat teemat: tupakoimattomuuden edistäminen, alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen, painonhallinta, tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, masennuksen ja psykoosin varhainen tunnistaminen ja osteoporoottisen murtuman ehkäisy. Hyvät käytännöt perustuvat valtakunnallisesti terveyden edistämisen tärkeiksi koettuihin painopiste-alueisiin. Hankkeen aikana hyvät käytännöt sisällytettiin Terveystarjotin koulutuskokonaisuuteen. Lisäksi mallinnettiin ja linkitettiin VSSHP Krooninen sepelvaltimotauti -hoitoketjuun alkoholin riskikäytön, masennuksen tunnistamisen, painonhallinnan, seksuaalisuuden, tupakoinnin ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn puheeksi ottamisen toimintamallit. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian insinööriopiskelijoiden kanssa. Tuloksena saatiin puheeksiottamisen videot teemoihin tupakointi, alkoholi ja painonhallinta. Puheeksi ottamisen videot suunniteltiin yhteistyössä Turun AMK tietotekniikka insinöörikoulutuksen, VSSHP Hoitoketjut henkilöstön ja puheeksi ottamisen asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijat tuottivat tiimeinä tupakoinnin, alkoholin riskikäytön ja painonhallinnan puheeksi ottamisen videot youtubeen, josta ne linkitettiin VSSHP Hoitoreittien sivustolle Krooninen sepelvaltimotauti ja Terveyden edistäminen - hoitoketjuihin

15 14(23) 4.6 Terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä Terveyttä edistävässä työssä tarvitaan yhä enemmän taitoa ja rohkeutta puheeksiottoon ja varhaiseen puuttumiseen. Potilaslähtöisessä työssä on potilaan oikeus, että terveydenhuollon ammattilainen ottaa puheeksi potilaan terveyttä haittaavat elintavat, kertoo potilaalle riskeistä ja rohkaisee häntä hyvinvoinnin kannalta myönteisiin ratkaisuihin. Hankkeessa kehitetty Terveystarjotin koulutuskokonaisuus muodostui luennoista, joilla vastattiin keskeisiin varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten terveyshaasteisiin. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten puheeksi ottamisen taitoja. Koulutuksen luennot muodostuvat tupakoimattomuuden edistämisen, alkoholin riskikäytön, stressin hallinnan, osteoporoosin ehkäisyn, tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja seksuaalisuuden puheeksi ottamisen hyvistä toimintamalleista. Lisäksi informaatiota tarjottiin tiedon lähteistä, jotka voivat olla tukena ohjaustilanteessa sekä varsinaissuomalaisten terveyskäyttäytymisestä ja terveyseroista. Koulutuksessa työntekijät saivat vahvistusta keskeisten terveyteen liittyvien tekijöiden tunnistamiseen, terveellisten elintapojen ja asiakkaan voimavaraistumisen tukemiseen. Hankkeessa järjestettiin koulutustilaisuuksia hyvinvointijohtamisen ja hyvien käytäntöjen välittämisen näkökulmasta. Keväällä 2011 alueellisen koulutuksena toteutettiin Hyvinvointijohtamisen monet ulottuvuudet, jossa käsiteltiin mm. hyvinvointikertomuksen laatimista ja IVA -menetelmää päätöksenteossa. Lisäksi hankkeessa toteutettiin yksittäisiin teemoihin ja terveyden edistämisen työmenetelmiin liittyviä räätälöityjä koulutustilaisuuksia, esim. Paino Puheeksi -koulutus ja Motivoiva haastattelu. Hankkeessa suoritti harjoittelun Turun yliopiston terveydenhuollon hallinnon opiskelija. Harjoitteluun liittyi kehittämistehtävä, jonka tuloksena laadittiin Terveystarjotin koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomake, jonka avulla hoitotyön johtajat voivat arvioida terveyden edistämisen koulutuksen vaikuttavuutta. 4.7 Potilaiden, henkilökunnan ja väestön terveyden edistäminen Hankkeessa järjestettiin useita terveys- ja hyvinvointipäiviä potilaille, väestölle ja sosiaalija terveydenhuollon henkilöstölle. Terveyspäivien ideana oli jakaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä positiivisin keinoin. Toteutuksessa korostuivat osallistavat ja voimavaraistavat työmenetelmät. Terveys- ja hyvinvointipäivien toteutus tapahtui arkielämän keskeisillä areenoilla esim. kauppakeskuksissa ja työpaikoilla. Toteutuksessa ovat olleet mukana myös potilasjärjestöt. Päivien suunnittelu ja toteutus toi yhteen eri toimijoita, joiden työtä yhdisti terveydelle suotuisien elintapojen esittely ja tieto erilaisista hyvinvointiin vaikuttavista taustatekijöistä. 5 Arviointi 5.1 Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Hankesuunnitelman laajojen tavoitteiden konkretisoimiseksi hanke toteutti kahdeksaa alueellista toimenpidettä. Yleisesti voidaan todeta, että kaikkien toimenpiteiden osalta edettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden osalta voidaan hankkeen päättyessä todeta, että kaikki hankkeelle asetetut toimenpiteet saatiin toteutettua ja paikallinen kehittämistyö jatkuu osittain edelleen. Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden etenemistä auttoi hankesuunnitelman tehtäväsuunnittelu.

16 15(23) Hankevaihe oli melko lyhyt suhteessa hankkeen mittaviin tavoitteisiin. Hankkeen alkuvaiheessa sopimusten ja hallinnollisten asioiden sopiminen vei oman aikansa, koska jokaisella organisaatiolla on omat päätöksentekojärjestelmänsä. Hankkeen alussa tehtiin riskianalyysi, jossa kartoitettiin hankkeen toteutumisen keskeiset riskit, niiden vaikutukset ja toimenpiteet riskien välttämiseksi. Osa arvioiduista riskeistä toteutui. Hankkeen ohjausryhmässä tapahtui jonkin verran henkilövaihdoksia. Lisäksi oli vaikeuksia saada ohjausryhmän jäseniä ohjausryhmän kokouksiin. Työkiireet ja aikataulujen yhteensovittaminen aiheuttivat myös haasteita. Yhteisen ajan löytyminen, kun toimijoita on useasta organisaatioista, aiheutti hankkeen aikana ajoittain vaikeuksia. Hankkeessa toteutettiin sisäistä ja ulkoista arviointia. Sisäinen arviointi toteutettiin käyttäen itsearviointilomaketta. Itsearvioinnin tarkoituksena oli kehittää hankkeen toimintaa. Sisäisen arvioinnin osa-alueita olivat: 1. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen 2. Yhteistyön sujuminen 3. Hankkeen kohdentuminen kohderyhmään 4. Aikataulussa pysyminen 5. Hankkeen toimintatapa 6. Toiminnan innovatiivisuus Hankkeen ulkoisen arvioinnin toteutti Pieksämäen DIAK. Hanke mahdollisti monen toimijan yhteisen kehittämisen. Hankkeessa tehtiin työtä positiivisessa, luotettavassa ja toimivassa yhdessä tekemisen hengessä. Työskentely oli innovatiivista ja aktiivista vaikka hankehenkilöstö oli eri paikkakunnilla. 5.2 Hankkeen yhteys Kaste -ohjelmaan Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Kaste -ohjelman päätavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. VeTeTH -hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukivat KASTE -ohjelman toimenpiteitä: 1. johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin kehittäminen (3.2.3) 2. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (3.1.1) 3. osaamisen ja henkilöstön sitoutumisen vahvistamista (3.2.2, 3.2.1) ja 4. potilaan aseman vahvistamista (3.3.1, 3.3.2) Hanke oli keskeinen osa KASTE -ohjelman seuraavia tavoitealueita: 1. kansalaisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat (2.2) 2. kansalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee (2.1) 5.3 Resurssit Hankkeella oli käytettävissä riittävät taloudelliset- ja henkilöstöresurssit. Hankkeessa toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kokopäiväinen projektipäällikkö (alkaen 7/2009) ja suunnittelija (alkaen 1/2010). Satakunnan sairaanhoitopiirissä toimi 50 % suunnittelija (alkaen 9/2009), Turun kaupungissa 50 % suunnittelija (alkaen 1/2010) ja Salon kaupungissa 50 % suunnittelija (alkaen 1/2010).

17 16(23) Hankkeelle myönnettyä valtionavustus ei tullut täysimääräisesti käytetyksi, koska hankkeen käynnistyminen viivästyi ja ensimmäisenä vuonna oli mukana ainoastaan projektipäällikkö ja Satakunnan sairaanhoitopiiristä projektisuunnittelija. 5.4 Raportointi ja Viestintä Projektipäällikkö raportoi hankejohtajalle joka toinen kuukausi, VeTe -ohjausryhmälle, hankkeen ohjausryhmälle ja projektiryhmälle kokouksissa. Projektisuunnittelijat raportoivat projektipäällikölle toiminnastaan kuukausittain. VeTe hankkeen muistiot, kokouskutsut ja hankkeeseen liittyvät luennot tallennettiin Sharepoint -alustalle, johon projektiryhmän ja ohjausryhmän jäsenet saivat tunnukset. Hankkeen toteutuksesta viestittiin hankkeen osapuolten viestintäkanavia hyödyntäen. Viestinnässä pääpaino oli sähköpostiviesti hankkeen kohderyhmille. Viestinnässä hyödynnettiin sivustoa ja KASTE Länsi-Suomen uutisia. Hankkeen tuloksista on kirjoitettu artikkeleita ja sen tuloksia on esitelty kansallisissa ja kansainvälisissä kongresseissa (Liite 2). 6 Pohdinta 6.1 Hankkeen vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Terveyden edistäminen on asiakokonaisuus, joka vaatii jatkuvaa esilläoloa ja puolestapuhujia. Tulevaisuuden tavoitteena on toiminnan edelleen kehittäminen ja levittäminen, joka vaatii yhteistä tahtoa ja resursseja. Hoitotyön johtajilla ja asiantuntijoilla on korvaamattoman tärkeä rooli väestön terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä. Hankkeen välittöminä vaikutuksina voidaan pitää sitä, että terveyden edistäminen nousi keskustelun kohteeksi hankkeen osapuolten organisaatioissa. Hanke onnistui tuomaan esille terveyden edistämisen toimintaa ja kehittämään uusia työvälineitä toiminnan johtamiseen ja suunnitteluun. Hankkeessa kartoitettiin terveyden edistämisen nykytilannetta, luotiin verkostoja tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi, koottiin terveystarjotin -koulutuksiin terveyden edistämisen keskeiset osa-alueet ja kehitettiin päätöksenteon työväline PÄTEVÄ, joka on tietääksemme ensimmäinen sähköinen portaali, johon on koottuna tiedolla johtamisen näkökulmasta terveyden edistämisen päätöksentekoa tukevaa tietoa näin kattavasti. Hankkeen myötä eri organisaatioiden paikallistoimijat saivat tukea omalle työlleen mm. hankehenkilöstön yhteydenpidon ja vierailujen, koulutustilaisuuksien sekä aktiivisen tiedotuksen avulla. Hanke on tarjonnut oivan oppimisympäristön. Hankehenkilöstön valmiudet erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja verkostoitumisen hyödyntämiseen sekä moniammatillisen yhteistyöhön ovat lisääntyneet. Tulevaisuuden haasteena on terveyden edistämisen suunnitelmallinen johtaminen ja lukuisten terveydenedistämisohjelmien yhteensovittaminen ja toimeenpano. Olemassa olevia verkostoja tulee edelleen vahvistaa, jonka jälkeen yhteistyö ja koordinointi mahdollistuu. Yhteistyöhön olisi oleellista saada mukaan myös muita yhteiskunnan tahoja kuten opetushallinnon- tekniikan ja liikenteen asiantuntijoita. Hanke tarjosi oivan tilaisuuden sektorirajat ylittävään kehittämiseen terveyden ja hyvinvoinnin kontekstissa. Hankkeen toimenpiteissä edettiin innovatiivisella työotteella näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuen. Hankkeen tuloksena syntyneet konkreettiset hyvät käytännöt ja toimintamuodot ovat vakiintumassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen käytäntöihin. Tätä vakiinnuttamista on edesauttamassa myös Terveydenhuoltolaki.

18 17(23) Hankkeen kokemuksia ja tuloksia on esitetty erilaisissa julkaisuissa, seminaareissa ja kongresseissa (liite 2). Toivomme hankkeen tulosten omalta osaltaan auttavan kaikkia organisaatioita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintojen ja rakenteiden luomisessa. Hanke tuotti uutta tietoa, käytäntöjä ja toimintatapoja ja tuloksia toivotaan hyödynnettävän laajemmin valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöissä. 6.2 Hankkeesta nousevat visiot tulevaisuudelle Hanke toi selvästi esille sen, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto yhteiskunnassa. terveydenhuollossa. Hoitotyön johtajien haasteena on huolehtia siitä, että hoitotyöntekijät käyttävät näyttöön perustuvia terveyden edistämisen menetelmiä ja näin voivat vähentää terveydenhuollon kustannuksia kestävällä toimintatavalla. Terveyden edistämisen työ tulisi vahvemmin sitoa organisaatioiden toimintaan, jotta se ei olisi pelkästään hankkeiden varassa. Terveyden edistäminen on yleisesti sisällytetty perusterveydenhuollon tehtäväkenttään, mutta myös erikoissairaanhoidon roolia tulee vahventaa. Terveydenhuoltolaki velvoittaa sairaanhoitopiirit kehittämään terveyden edistämistä. Siten sairaanhoitopiirien tulee koota hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittää sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä kuntien käyttöön. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tulee hoitotyön johtajien ja asiantuntijoiden perehtyä ja kouluttautua terveyden edistämisen johtamisessa. Hoitotyön johtajien tulee omaksua rooli suunnannäyttäjinä terveyden edistämisen toiminnassa. Terveyden edistämisen toteutumiselle luodaan parhaat puitteet vahvistamalla moniammatillisia yhteistyöverkostoja. Verkostoituminen tulee nähdä pikemminkin sijoituksena tulevaisuuteen kuin lyhyen jänteen hyötynäkökohtien tavoitteluna. Verkostoituminen alueen muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa on välttämätöntä. Terveyden edistämisen osaamisen haasteet ovat poikkeuksellisen suuria muihin aloihin verrattuna. Toiminnan juurruttamiseksi tulee edelleen kehittää strategista ja ammatillista osaamista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi. Hoitohenkilökunta tarvitsee lisää koulutusta terveyden edistämisen menetelmistä ja hyvistä käytännöistä. Lisäksi tarvitaan menetelmätietoa ja pedagogista osaamista. Nykyiset tulokset osoittavat, että on tarvetta kehittää uudenlaisia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen hyödyntäen esimerkiksi työaikaa terveyden edistämiseen. Työnantajan tulisi kiinnittää erityisesti huomiota työntekijöiden hyvinvointiin esimerkiksi säännöllisten terveystapahtumien muodossa. Henkilöstön hyvinvointia kannattaa tukea, sillä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on organisaatiolle kilpailuvaltti. Työpaikoilla tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen voi parhaimmillaan tavoittaa lähes puolet väestöstä. Terveyden edistämistä voisi tutkia myös potilaiden näkökulmasta, sillä siitä ei ole tehty juurikaan tutkimusta Suomessa. Olisi hyvä selvittää potilaiden odotuksia terveyden edistämisen suhteen nimenomaan sairaalaolosuhteissa. Tarvitaan tietoa potentiaalisista asiakkaista ja heidän mieltymyksistään ja tarpeistaan, jotta osataan tarjota heille oikeanlaisia ja -laatuisia palveluita. Terveyden edistämisen vaikuttavuustutkimusta tarvitaan myös lisää. Tieteellisen tutkimuksen rinnalla kehittämishanketyöskentely ja erilaiset asiantuntijafoorumit ovat tärkeitä keinoja terveyden edistämistoiminnan kehittämisessä ja verkostoitumisessa.

19 18(23) Liite 1 Lähteet EU:n Terveysalan toimintaohjelma. Health Programme Saatavissa: Luettu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Hoitotyön toimintaohjelma Saatavissa: STM 2008:1. Kiiskinen, U., Vehko, T., Matikainen, K., Natunen, S & Aromaa, A. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki: Yliopistopaino. Lammintakanen, J. & Kinnunen, J Hoitotyön osaamisvaatimukset ja merkitys tulevaisuuden terveyspalveluissa. Teoksessa Mitettinen, M., Hopia, H., Koponen L & Wilskman, K (toim) 2006: Hoitotyön vuosikirja Suomen sairaanhoitajaliitto. Helsinki: Gummerrus kirjapaino Oy. Ovaskainen, P Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytön seuranta ja ennakointi kuntanäkökulmasta. Turun yliopiston julkaisuja. Väistöskirja. Turku: Painosalama Oy. Terveyden edistämisen barometri Parviainen, H., Laari, L & Litja, H. Ajankohtaiskatsaus järjestöjen ja kuntien terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 3/2009. Helsinki: Trio-Offset. Perttilä, Kerttu., Hakamäki, Pia., Hujanen, Timo., Ståhl, Timo. (toim). Terveyden edistämisen taloudellinen arviointi kunnissa. TEVA hankkeen väliraportti terveden edistämisen taloudellisesta arvioinnista. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Helsinki: Valopaino Oy. Savola, E & Koskinen-Ollonqvist, P Terveyden edistäminen esimerkein. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja. Helsinki: Edita Prima Oy. STM 2003:18. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Helsinki: Edita Prima Oy. TEJO Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen kunnassa Toimintasuunnitelma Stakes Saatavissa: 875C7A6C3B87/0/TEJOtoimintasuunnitelma pdf Luettu Uusitalo, M, Perttilä, K., Poikajärvi, K & Rimpelä, M Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO). Esitutkimusraportti. Stakes. Aiheita 21/2003. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri strategia Saatavissa: WHO The OttawaCharter for Health Promotion.

20 19(23) Saatavissa: Luettu

21 20(23) Lait ja asetukset Kuntalaki (1995/365) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 2007/169 Perustuslaki (1999/73) Terveydenhuoltolaki 2010/1326 Kansalliset ohjelmat Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen KASTE -ohjelma Terveys kansanterveysohjelma

22 21(23) Liite 2 Julkaisuluettelo Artikkelit: 2010 Pohjola M. Kysely vahvisti: Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien haasteena. VETE-TIEDOTE 1/2010. Siekkinen M. Terveys on tekoja - Terveystarjottimelta työvälineitä potilasohjaukseen. Hospitaali 4/ Ahonen, P, Pohjola M, Suvivuo P Terveyden edistäminen erikoissairaanhoidossa. Teoksessa Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa. Nurminen Raija (toim.) Tampere: Tampereen Yliopistopaino. Astila-Ketonen P. Edistämme terveyttä. Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli 1/2011. Astila-Ketonen P. Potilasohjauksen tehostamista ja maakunnallista verkostoitumista, Veteosahankkeet Satakunnassa. Pro Terveys 3/2011. Terveyttä ja hyvinvointia hyvällä johtamisella. Pro terveys lehti 3/2011. Pohjola M. PÄTEVÄ - pätevää ja kätevää tiedolla johtamista? Länsi-Suomen Kaste-uutiset 3/2011. Cornu, T, Hakkala, M, Pohjola M, Päivärinne, M. Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella PÄTEVÄ avustaa VETE-TIEDOTE 1/2011. Siekkinen M. Puheeksi ottamisen hyvät toimintamallit potilasohjauksen opetusvideoiksiinsinööriopiskelijat terveyden edistäjinä. Hospitaali 1/2011. Abstraktit (posterit): Kansalliset: 2010 Astila-Ketonen P, Koivunen M, Pohjola M, Päivärinne M, Hakkala M. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta. XI Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi, Kuopio. Siekkinen M, Pohjola M, Grönroos P. Terveystarjottimelta tietoa tupakoinnin puheeksi ottamiseen VSSHP:ssä. Valtakunnalliset tupakka ja terveys päivät. Helsinki Siekkinen M, Ahonen P, Astila-Ketonen P, Cornu T, Hakkala M, Isotalo A, Koivunen M, Päivärinne M, Pohjola M. Terveystarjottimelta työvälineitä potilasohjaukseen. Sairaanhoitajapäivät, Helsinki Kansainväliset: Siekkinen M, Ahonen P, Astila-Ketonen P, Cornu T, Hakkala M, Koivunen M, Nygren P, Päivärinne M, Pohjola M. Health on a plate - presenting a training model for bringing up a discussion on health promotion. 19th International Conference on Health Promoting Hospitals and Health Services (HPH), Turku, Finland, June

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen, TH projektisuunnittelija, TtM 20.10.2011 Tehtävä 6 Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoja väestön terveyden

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 2.3.2009 Turku Päivi Nygren Hallintoylihoitaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ Piia Astila-Ketonen Minna Pohjola 10.5.2010 VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle

Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle VeTe loppuseminaari 6.9.2011 Tampere Marjaana Pelkonen Ylitarkastaja, STM Sisällys 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen:

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Posio 24.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

VeTe. Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella. VeTeTH -hanke. STES verkostoseminaari 12.11.2009

VeTe. Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella. VeTeTH -hanke. STES verkostoseminaari 12.11.2009 VeTe Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella VeTeTH -hanke STES verkostoseminaari 12.11.2009 VeTe Esityksen sisältö 1) Kaste -ohjelma 2008-2011 2) Hoitotyön toimintaohjelma 2009-2011 3) Terveyttä

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi)

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) 1. Standardi 1: Sitoutuminen ä 1.1 Terveydenhuollon organisaation dokumenteissa on sitouduttu pyrkimään 0 0 2 9 11 3,82 ENSH-verkoston standardeihin.

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin kehittämällä tiedolla johtamista

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin kehittämällä tiedolla johtamista Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin kehittämällä tiedolla johtamista Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 edistävä terveydenhuolto 2009-2011 Jari Saarinen Hankejohtaja, TtM, LT, erikoislääkäri 29.6.2011 -hanke Suomessa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (hallinnoija) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i*

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i* ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS TAVOITEKOKONAISUUDET Kaste-ohjelmasta I HYVINVOINTI- JA TEE- VYSEROT KAVENTUVAT Riskiryhmien osalli

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio Palvelualueuudistus Kunnan perustehtävä on asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen Terve Kuopio

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtamisen portaali

Terveyden edistämisen johtamisen portaali Terveyden edistämisen johtamisen portaali PÄTEVÄ Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti 4 Versio Päiväys Tekijä

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle?

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? 1 Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? Sosiaalialan kehittämishankkeen päätösseminaari Haminassa 15.11.2007 neuvotteleva virkamies Pirjo Marjamäki, STM 2 Yhteistyö kuntien ja valtion

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Kokemuksia verkostotyöstä ja innovaatiokoulutuksesta Anne Nordblad 10.2.2012 10.2.2012 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA 2010-2015 Visio:

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa

Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Aloitusseminaari Yhdessä tehden Kaste kantaa 2.6.2009 Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 ... ja asettaisi huonon tilamme niin elävästi eteen, että kaikki luultu rauha häviäisi...jouduttaisiin

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Euroopan unionin osarahoittama hanke Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Eurooppanaisten vierailu STM:n tasa-arvoyksikköön 22.1.2015 Projektipäällikkö Mia Teräsaho, STM TASURI-hanke (Gender

Lisätiedot