Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH -hanke) -yhteenvetoraportti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH -hanke) -yhteenvetoraportti"

Transkriptio

1 Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (VeTeTH -hanke) -yhteenvetoraportti Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti 0 Astila-Ketonen Piia Hakkala Mari Pohjola Minna Siekkinen Mervi Päivärinne Marita

2 1(23) Tiivistelmä Hankkeen toteutusaika oli Hankkeeseen osallistuivat Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki ja Salon kaupunki. Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Hankkeen tarkoituksena oli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Terveyden edistämisen näkökulmasta hoitotyön johtamisen keskeisiä haasteita ovat sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen, näyttöön perustuvien toimintatapojen tehokas käyttöönotto, väestön terveystietojen hyödyntäminen ja poikkisektorisen verkostotyön kehittäminen. Hankkeen tuloksena kartoitettiin terveyden edistämisen rakenteita, kehitettiin johtajuutta tukevia työvälineitä ja vahvistettiin sosiaali- ja hoitotyön johtajien ja ammattihenkilöiden osaamista terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueella. Hankkeessa toimi ohjausryhmä, projektiryhmä, johtamisen työryhmä, koulutustyöryhmä ja terveyspäivätyöryhmä. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi projektipäällikkö ja projektisuunnittelijat. Hankkeessa tehtiin ulkoista ja sisäistä arviointia.

3 2(23) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TAUSTA JA TARKOITUS SEKÄ OSAHANKKEEN KUVAUS Tausta ja tarkoitus Terveyden edistäminen Lainsäädäntö, toimintaohjelmat, suositukset Hoitotyön toimintaohjelma Terveyden edistämisen johtaminen ja hoitotyön mahdollisuudet Tavoitteet Hankkeeseen liittyvä aiempi kehitystyö Hankkeen tarkempi kuvaus ja toteutus ORGANISAATIO JOHTAMISEN TYÖRYHMÄN JÄSENET: SAAVUTETUT TULOKSET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Sosiaali- ja terveysalan johtajien tietojen ja toiminnan kartoittaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueella Alueellisten hyvinvointiverkostojen kehittäminen Terveyden- ja hyvinvointijohtamisen työvälineiden kehittäminen Väestön terveys- ja hyvinvointitietojen kokoaminen ja välittäminen Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen Terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä Potilaiden, henkilökunnan ja väestön terveyden edistäminen ARVIOINTI Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Hankkeen yhteys Kaste -ohjelmaan Resurssit Raportointi ja Viestintä POHDINTA Hankkeen vaikutukset ja muutosmahdollisuudet...16

4 3(23) 6.2 Hankkeesta nousevat visiot tulevaisuudelle...17 Liitteet Liite 1 Lähdeluettelo Liite 2 Julkaisuluettelo

5 4(23) 1 Johdanto VeTeTH -hanke on osa-hanke laajempaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoimaa kokonaishanketta: Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hanketta (VeTe -hanke), joka on valtakunnallinen kahdeksan sairaanhoitopiirin yhteinen terveydenhuollon vetovoimaisuutta ja terveyttä edistävä hankekokonaisuus. Hankkeen osapuolet ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki ja Salon kaupunki. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hallinnoi hanketta ja yhteistyötä tehtiin myös Turun ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa. Hankkeen päätavoitteena oli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Hankeen toimintaa vietiin eteenpäin tiedolla johtamisen ja osallistavan johtamisen periaatteiden näkökulmasta. Hanke perustui olemassa olevien ja kehittämistyön tuloksena syntyneiden terveyden edistämisen rakenteiden, työvälineiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen integroinnista hoitotyön johtamiseen. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Turun kaupungin ja Salon kaupungin sosiaali- ja hoitotyön johtajat. Kohderyhmään kuuluivat myös sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöt ja opiskelijat. Hankkeen lopullisia hyödynsaajia ovat edellä mainitut ryhmät sekä pidemmällä aikavälillä koko alueen väestö, kun terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen integroidaan hoitotyön johtamiseen. Hankkeen tuloksena kartoitettiin terveyden edistämisen rakenteita, kehitettiin johtajuutta tukevia työvälineitä ja vahvistettiin sosiaali- ja hoitotyön johtajien ja ammattihenkilöiden osaamista terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueella. Hanke saatettiin loppuun lokakuussa Tämä yhteenvetoraportti kuvaa hankkeen toteutusta pääpiirteittäin. Hankkeen toteuttamista toimenpiteistä on laadittu tulosten näkökulmasta raportteja, tiedotteita ja ppt- esityksiä, joihin lukijan toivotaan tutustuvan. Valittujen dokumenttien toivotaan hyödyntävän muiden organisaatioiden mahdollisuuksia ottaa käyttöön tai edelleen kehittää hankkeessa kehitettyjä johtamisen työvälineitä ja toimintatapoja. Yksittäiset raportit on laadittu itsenäisinä kokonaisuuksina, mutta useimmilla on yhteys toisiinsa. 2 Tausta ja tarkoitus sekä osahankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Terveyden edistäminen Terveyden edistämiselle on useita määritelmiä ja sen kuvaaminen on haastavaa käsitteen laaja-alaisuuden vuoksi. Savola & Koskinen- Ollonqvist (2005) määrittelevät terveyden edistämisen olevan arvoihin perustuvaa tavoitteellista toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy sekä promotiivisia että preventiivisiä toimintamuotoja. Tulokset ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, jonka tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se on tietoista vaikuttamista terveyteen ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten

6 5(23) elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Terveyden edistäminen perustuu useiden eri tieteenalojen tietoperustaan. Terveyden edistämisen sisältö, lähestymistavat ja päämäärät ovat muotoutuneet pääasiassa Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämistyön tuloksena. Ottawan asiakirjaa pidetään terveyden edistämisen perustana ja innoittajana. Asiakirjan sisältämät viisi strategiaa ovat edelleen olennaisia terveyden edistämisen onnistumiselle. Strategiat kehottavat terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittämiseen, terveellisen ympäristön luomiseen, yhteisöjen toiminnan tehostamiseen, henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen ja terveyspalveluiden uudistamiseen. Terveyden edistämisen painopiste on ajan kuluessa siirtynyt sairauslähtöisyydestä ja yksilötason käyttäytymismuutoksista terveyskäyttäytymiseen ja muihin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin Lainsäädäntö, toimintaohjelmat, suositukset Kansainvälinen ja kansallinen terveyspolitiikka ohjaavat terveyden edistämisen toimintaa. EU:n tasolla toimintaa linjaa Terveysalan toimintaohjelma , jonka keskeisenä tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveyserojen vähentäminen. EU:n Terveysalan toimintaohjelman mukaan tavoitteisiin pyritään vaikuttamalla terveyden taustatekijöihin. Terveyden edistäminen on ohjaava käsite myös monissa sosiaali- ja terveyspolitiikan asiakirjoissa, dokumenteissa, sairaanhoitopiirien ja kuntien strategioissa. Terveyden edistämisen velvoitteita käsitteleviä keskeisiä lakeja ovat Perustuslaki (1999/73), Kuntalaki (1995/365) ja Terveydenhuoltolaki. Asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta määritellään terveysneuvonnan keskeinen sisältö ja seikkoja, jotka terveysneuvonnassa tulee erityisesti ottaa huomioon eri ikäkausina. Kunta - ja palvelurakenneuudistuslain (2007/169) 6 velvoittaa sairaanhoitopiiriä toimimaan terveyden edistämiseksi alueellaan. Vastaavasti kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyötä ohjaavat Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen KASTE - ohjelma , Terveys kansanterveysohjelma ja Terveyden edistämisen laatusuositus. Lisäksi on katsottu tarpeelliseksi laatia Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma , koska terveyserot ovat osoittautuneet vaikeaksi terveys- ja yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi. Uudessa terveydenhuoltolaissa terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentäminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Terveyden edistäminen on myös suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista terveyteen ja vaikuttamista terveyden taustatekijöihin. Uusi terveydenhuoltolaki ( 11) velvoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymiä päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa arvioimaan ja ottamaan huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ( 36) on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Vaikka väestön terveyden määrä on lisääntynyt ja hoitotulokset eri sairausryhmissä parantuneet, ovat kansanterveyden ajankohtaisia haasteita edelleen mm. lihavuus ja siihen osin liittyvä tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen, alkoholinkäytön lisääntyminen, tupakointiin liittyvät sairaudet ja mielenterveysongelmat. Lähes kaikki terveysongelmat ovat yleisimpiä vähiten koulutettujen, työntekijäammateissa toimivien ja pienituloisten keskuudessa. Hoitotyön johtajilla on erinomainen tilaisuus vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

7 6(23) näkökulman vahvistumiseen potilastyössä, palveluiden kehittämisessä ja asiantuntijana kunnan ja alueen eri hallinnonalojen kanssa tehtävässä yhteistyössä Hoitotyön toimintaohjelma Terveydenhuollon tehtävänä on tuottaa terveyttä ja hyvinvointia väestölle. Hoitotyö toteuttaa osaltaan tätä perustehtävää edistämällä yksilöiden, perheiden, ja yhteisön terveyttä ja hyvinvointia, ehkäisemällä sairauksia ja tapaturmia, lievittämällä kärsimyksiä ja hoitamalla sairaita ja kuolevia sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisissa toimintaympäristöissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on vaikuttaa terveyserojen kaventumiseen integroimalla terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hoitotyön johtamiseen ja käytäntöihin sekä asiakas- ja potilastyön vaikuttavuuden paranemiseen näyttöön perustuvilla, yhtenäisillä käytännöillä. Tavoitteena on myös turvata hoitoon pääsyä ja palveluiden laatua vahvistamalla osaamista suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti sekä suuntaamalla henkilöstövoimavarat tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on parantaa alan vetovoimaisuutta lisäämällä henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä tukemalla urakehitystä. Hoitotyön toimintaohjelmassa johtamista kehitetään tiedolla johtamisen ja osallistavan johtamisen periaatteiden mukaisesti sekä luodaan rakenteet tukemaan johtamiskulttuurin uudistumista. Kuviossa 2. esitetään hoitotyön toimintaohjelman keskeinen sisältö Terveyden edistämisen johtaminen ja hoitotyön mahdollisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtaminen koostuu samoista tehtävistä ja vastuista kuin johtaminen yleensä. Se on suunniteltua organisointia, asioiden koordinointia, vaihtoehtojen arviointia, päätöksenteon valmistelua ja osallistumista päätöksentekoon, päätösten toimeenpanoa ja toiminnan seurantaa ja arviointia. Sisältönä ja toiminnan kohteena on väestön terveys ja sen edistäminen, joka koostuu paitsi kansanterveystyöstä myös muiden hallinalojen sellaisista tehtävistä, joilla on vaikutusta terveyteen. Toiminnassa korostuu verkostoituminen, alueellinen ja seudullinen yhteistyö. Tätä näkemystä vahvistaa kunta- ja järjestöpäättäjille suunnatun kyselyn tulokset (Terveyden edistämisen barometri 2009), jossa verkostoituminen ja erilaiset yhteistyön muodot katsottiin tärkeimmiksi toimintatavoiksi terveyden edistämisessä. Terveyttä edistävistä vaikuttavista menetelmistä on runsaasti näyttöä. Useimpien merkittävien kansanterveysongelmien yleisyyttä ja niistä aiheutuneita haittoja voidaan olennaisesti vähentää elintapoihin ja terveysvalintoihin vaikuttamalla. Kustannusvaikuttavia keinoja ovat mm. liikunnanlisääminen, ravitsemuksen terveellisyyden, painonhallinnan ja tupakoimattomuuden edistäminen sekä alkoholinkäytön vähentäminen (STM 2008:1). Toistaiseksi tätä tietoa käytetään johtamisessa ja asiakastyössä riittämättömästi. Tiedon hyödyntäminen on johtamisen ja terveyden edistämisen koulutuksen haaste. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumisen yhdeksi ongelmaksi on todettu voimavarojen puute. Myös johtavien viranomaisten sitoutumattomuus toimintaan on todettu haasteelliseksi. Päättäjät tarvitsevat käyttöönsä ajantasaista ja kuntakohtaista tietoa selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä esitettynä. Ovaskaisen (2005) tutkimuksessa todettiin, että kunnista puuttuu tietoa ja resursseja tehdä kokonaisvaltaisia kuntalaisten terveyspalvelujen tarpeisiin pohjautuvia terveydenhuollon kokonaissuunnitelmia. Terveyttä koskevat tietokannat ja rekisterit sisältävät runsaasti käyttömahdollisuuksia, joita ei kunnissa vielä ole hyödynnetty.

8 7(23) Terveydenhuollon näkökulmasta selkein terveydenhuoltoon keskittyvä kansainvälinen suositus johtamisesta ja sen rakenteista on valmisteltu Maailman Terveysjärjestön koordinoimassa Terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa. Hoitotyön johtajien haasteena on tehdä sellaisia päätöksiä, jotka auttavat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita kehittämään toimintaansa niin, että asukkaiden ja työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja toimintakyky kohentuvat. Hoitotyön johtamisen päämääränä on tukea väestön terveyden edistämistä sekä terveydenhuollon toiminnan tavoitteita, asiakkaille tarjottavia palveluja ja ammattihenkilöstön toimintaa. Johtamisen avulla organisaatioiden terveyspoliittiset tavoitteet kanavoidaan käytännön toiminnaksi ja hyviä johtamiskäytäntöjä pidetään kriittisinä menestystekijöinä. Terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä työ kuuluu hoitotyön ydintehtäviin. Hoitotyössä terveyttä tarkastellaan hyvänä vointina, toimintakykynä tai voimavaraisuutena. Tämä näkökulma suuntaa hoitotyön toimintaa ja tavoitteiden asettamista. Terveyshyödyn tavoittelussa tulee johtamisen suuntautua terveyden edistämiseen ja voimavaraistavaan näkökulmaan sairauksien hoitamisen sijasta. 2.2 Tavoitteet Hankkeessa toteutettiin kansallisen hoitotyön toimintaohjelman Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön alueellista toimeenpanoa. Hankkeen päätavoite oli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Hankkeelle oi laadittu osatavoitteita, joiden avulla päätavoite saavutetaan. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin osaksi muuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa toimintaympäristöissä Alueellisten toimenpiteiden ja tukirakenteiden luominen, joiden avulla hoitotyön johtajat: - seuraavat kunnan asukkaiden terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin - osallistuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevan suunnitelman laatimiseen - edistävät poikkihallinnollista yhteistyötä sekä yhteistyötä eri viranomaisten ja terveyden- ja hyvinvointipalveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä - ottavat terveysnäkökohdat huomioon eri tasojen toiminnassa ja päätöksenteossa - huomioivat terveyserojen kaventamisen osana terveyden edistämistä - seuraavat ja arvioivat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamista ja tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä 2.3 Hankkeeseen liittyvä aiempi kehitystyö Hankkeen toteutumiselle nähtiin hyvät edellytykset alueella aiemmin toteutetun terveyden edistämisen kehittämistyön johdosta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian tavoitteena on lisätä väestön terveyttä ja hyvinvointia. Sairaanhoitopiirin Hoitotyön toimintaohjelmassa yhtenä

9 8(23) painopistealueena on terveyden edistäminen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on vastuullisessa roolissa Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostossa ja toimii aktiivisesti kansainvälisessä Health Promoting Hospitals -järjestössä, jonka tarkoituksena on tuoda voimakkaammin terveyttä edistävä näkökulma sairaaloiden toimintakulttuuriin. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä on laadittu terveyden edistämisen toimintasuunnitelma, jossa esitellään yleisiä toimintaperiaatteita ja hyviä käytäntöjä erikoissairaanhoidossa toteutettavaan terveyden edistämistyöhön. Sairaanhoitopiirissä toimii terveyden edistämisen työryhmä, jonka jäsenet edustavat alueen eri sairaaloiden asiantuntijoita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoreitit sivustolla on yhtenäistetty alueen hoitokäytäntöjä, kuvaamalla, mallintamalla näyttöön perustuvat hoito- ja palveluketjukuvaukset keskeisistä kansansairauksista. Satakunnan sairaanhoitopiiri on jäsenenä Suomen Terveyttä Edistävät Sairaalat - verkostossa ja samalla kuuluu myös kansainväliseen Health Promotion Hospitals -järjestöön. Satakunnan sairaanhoitopiirissä on terveyden edistämiseen liittyen toteutettu tupakoinnista aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy- ja vähentämishanke SataSavu Satakunnasta Savuttomampi -hanke, vuodesta 2006 Satakunnan sairaanhoitopiiri on julistautunut savuttomaksi sairaalaksi. Terveyden edistäminen jakaantuu potilaiden, henkilöstön ja työympäristön terveyden edistämiseen. Yhteistyö eri toimialueiden ja toimijoiden välillä koetaan tärkeäksi. Terveyden edistämisen painopistealueita ovat mm. tupakoimattomuus, henkilöstön liikunnan lisääminen, päihde- ja mielenterveyshankkeet (Remontti-hanke ja päivystyksen selviämishoitoyksikkö mini-interventiona) sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Turun kaupunki on ollut vuosia mukana sekä kansallisessa Terve Kunta -verkostossa että kansainvälisessä Healthy Cities -ohjelmassa ja saanut vuonna 1989 ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina WHO:n Terve Kaupunki -nimityksen. Tämä verkostoituminen on luonut hyvän kasvualustan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Kaupungissa on toteutettu useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä hankkeita, joissa Turku on ollut mukana pilottikuntana mm. TEROKA, PAINOKAS ja TurkuDEE -hankkeissa. Turku koordinoi parhaillaan käynnissä olevaa Remontti -hanketta, jonka painopiste on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Turun kaupungissa on terveyden edistämisen yksikkö, joka tukee terveyspalvelujen kehittymistä terveyttä edistävään suuntaan. Salon kaupunki on osallistunut Stakesin johtamaan TEJO -hankkeeseen, jossa on kehitetty hyvinvointijohtamista ja siihen liittyviä työkaluja kunnalliseen päätöksentekoon. Hankkeen tuloksena alueelle on syntynyt poikkihallinnollinen TEJO -työryhmä, joka vastaa toimintasuunnitelman laatimisesta ja terveyserojen kaventamisesta sekä laatii hyvinvointikertomuksen neljän vuoden välein ja hyvinvointitilinpidon vuosittain. Parhaillaan Salon alueella on käynnissä THL:n johtava TEVA -hanke ( ), jonka tavoitteena on kehittää ja arvioida terveyden edistämisen toimeenpanorakennetta, johtamista ja toimintakäytäntöjä sekä tuottaa johtamisen työvälineitä kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. Salon kaupunki liittyi Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostoon vuonna Hankkeen tarkempi kuvaus ja toteutus Monivaiheisen valmistelun tuloksena ohjausryhmä hyväksyi kokouksessa hankesuunnitelman, jossa kuvattiin hankkeen tavoitteet, toteutus, organisointi ja arviointi. Hankesuunnitelmaan pohjautuen laadittiin toimenpiteittäin tarkemmat tehtäväkuvaukset, tiedotus- ja arviointisuunnitelma. Hankkeen työsuunnitelmaa tarkennettiin hankkeen aikana ohjaamalla henkilöstöresursseja tarkoituksenmukaisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. Hankkeen toteutus rajattiin kahdeksaan alueelliseen toimenpiteeseen. Priorisoinnin kohteet nousivat esille KASTE -ohjelman , Hoitotyön toimintaohjelman ,

10 9(23) ohjausryhmän, projektiryhmän ja asiantuntijahaastatteluiden tuloksena. Hankkeen aikana tehtiin myös yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa. Hanke toteutetaan aikavälillä Hankkeen toiminta alkoi konkreettisesti 7/2009 projektipäällikön aloittaessa VSSHP:ssa. haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen tehokas käyttöönotto 3. Poikkisektorisen verkostotyön kehittäminen tavoitteet 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin 2. Alueellisten toimenpiteiden ja tukirakenteiden luominen 3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä toimenpiteet 1. Kartoitetaan sosiaali- ja terveysalan johtajien tietoja ja toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaalueella 2. Luodaan alueellinen hyvinvointi- ja terveysverkostoorganisaatio 3. Kehitetään terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen työväline 4. Kootaan ja välitetään väestön terveys- ja hyvinvointitietoja 5. Kootaan ja välitetään terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä 6. Kehitetään ja toteutetaan terveyden edistämisen koulutusta 7. Järjestetään terveys- ja hyvinvointipäiviä 8. Integroidaan varhaisen puheeksiottamisen toimintamallit krooniseen sepelvaltimotautiketjuun tiedolla johtaminen osallistava johtaminen Kuvio 1. Hankkeen haasteet, tavoitteet ja toimenpiteet Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Hankkeen muut osapuolet olivat Satakunnan sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki (sosiaali- ja terveystoimi) ja Salon kaupunki (sosiaali- ja terveystoimi). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Satakunnan sairaanhoitopiiri tekivät sopimuksen hankkeen hallinnoinnista Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri laati Turun kaupungin ja Salon kaupungin kanssa sopimuksen hankkeen hallinnoinnista. Turun kaupungin ja Salon kaupungin rahoitusosuus hankkeessa alkoi

11 10(23) 4 Organisaatio Hankkeessa toimi ohjausryhmä, projektiryhmä, koulutustyöryhmä, johtamisen työryhmä ja terveyspäivä -työryhmä (Kuvio 2.). OHJAUSRYHMÄ JOHTORYHMÄ HANKEJOHTAJA VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ -hanke (VeTe-hanke) 1. Vetovoimainen ja turvallinen sairaala - hanke PSSHP, ESSHP, PKSSK 2. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -hanke PSSHP, PPSHP, VSSHP, PSHP, HUS, SatSHP 3.Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen - hanke PPSHP, VSSHP PSSHP, SatSHP 4. Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella VeTeTH - hanke VSSHP, SatSHP Turku, Salo VeTe Länsi-Suomen ohjausryhmä Ohjausryhmä Projektiryhmä Johtamisen työryhmä Koulutustyöryhmä Terveyspäivä -työryhmä Kuvio 2. Hankkeen organisaatio

12 11(23) Ohjausryhmään kuuluvat jäsenet edustivat hankkeen tavoitteen kannalta laaja-alaista asiantuntemusta. Ohjausryhmä hyväksyi hankesuunnitelman sisällön, ohjasi ja arvioi hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän kutsui koolle hankkeen hallinnoinnista vastaava Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi hallintoylihoitaja Päivi Nygren. Ohjausryhmä kokoontui noin puolen vuoden välein. Ohjausryhmän jäsenet: Asikainen, Paula hallintoylihoitaja SATSHP Hyvärinen, Seija hallintoylihoitaja Salon terveyskeskus Karjalainen Riitta hallituksen edustaja VSSHP Kuusela Maisa palvelujohtaja Turun kaupunki Leino-Kilpi hoitotieteen professori Turun yliopisto Lind, Kaija koulutusjohtaja Turun ammattikorkeakoulu, Lindén, Aki sairaanhoitopiirin johtaja VSSHP ( saakka) Liuksila, Pirjo-Riitta ylihoitaja Turun kaupunki Nygren, Päivi hallintoylihoitaja VSSHP Paahtama, Soile erityisasiantuntija Kuntaliitto, Pelkonen, Marjaana ylitarkastaja STM Perttilä, Kerttu neuvotteleva virkamies STM Rautava, Päivi professori Turun yliopisto Soini, Taina hallintoylihoitaja Turun kaupunki Wanne, Olli johtajaylilääkäri SATSHP Varjus, Sirkka-Liisa hoitotyön johtaja Porin kaupunki, Projektiryhmään kuuluivat hankkeessa työskentelevät henkilöt ja hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden asiantuntijat, jotka mahdollistavat hankkeen toiminnan etenemisen ja tulosten liittämisen mukana olevien organisaatioiden muuhun toimintaan. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Minna Pohjola. Projektiryhmä kokoontui noin 2-3 kuukauden välein. Projektiryhmän jäsenet: Ahonen, Pia koulutuspäällikkö Turun ammattikorkeakoulu Astila-Ketonen, Piia projektisuunnittelija SATSHP Cornu, Tuula ylihoitaja Turun kaupunki Hakkala, Mari projektisuunnittelija Turun kaupunki Koivunen, Marita kehittämisylihoitaja SATSHP ( saakka) Isotalo Anne vs. kehittämisylihoitaja VSSHP ( saakka) Pohjola, Minna projektipäällikkö VSSHP, Päivärinne, Marita projektisuunnittelija Salon kaupunki Rusi, Reetta vs. kehittämisylihoitaja VSSHP ( saakka) Siekkinen, Mervi projektisuunnittelija VSSHP ( alkaen) Johtamisen työryhmän tehtävänä oli kehittää terveyden edistämisen johtamisen päätöksentekotuen työvälinettä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Marita Päivärinne. Johtamisen työryhmän jäsenet: Astila-Ketonen, Piia projektisuunnittelija SATSHP Cornu, Tuula ylihoitaja Turun kaupunki Hakkala, Mari projekstisuunnittelija Turun kaupunki Kosklin, Ritva ylihoitaja VSSHP

13 12(23) Pohjola, Minna projektipäällikkö VSSHP Pukkila, Annukka sairaanhoitaja/opiskelija VSSHP Päivärinne, Marita projektisuunnittelija Salon terveyskeskus Koulutustyöryhmän tehtävänä oli suunnitella hankkeessa järjestettävien koulutustilaisuuksien sisältöä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Mervi Siekkinen. Koulutustyöryhmän jäsenet: Aho, Pirjo koulutuspäällikkö SATSHP Ahonen, Pia koulutuspäällikkö Turun AMK Astila-Ketonen, Piia projektisuunnittelija SATSHP Hakkala, Mari projektisuunnittelija Turku kaupunki Pohjola, Minna projektipäällikkö VSSHP Päivärinne, Marita projektisuunnittelija Salon terveyskeskus Saarni,Sirpa koulutussuunnittelija VSSHP Siekkinen, Mervi projektisuunnittelija VSSHP Soini, Taina hallintoylihoitaja Turku Ylönen, Minna ylihoitaja Turku 4 Saavutetut tulokset ja hyvät käytännöt 4.1 Sosiaali- ja terveysalan johtajien tietojen ja toiminnan kartoittaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osa-alueella Hankkeen alussa toteutettiin laaja alkukartoituskysely terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (Astila-Ketonen & Pohjola 2010.) Alkukartoituksen avulla saatiin ajankohtaista tietoa terveyden edistämisen tilanteesta. Lisäksi perehdyttiin aikaisempiin terveyden edistämisen näkökulmasta toteutettuihin tutkimuksiin. Hankkeessa toteutettu kysely, aiemmat tutkimukset ja selvitykset toivat lisävahvistusta hankeen kehittämisen näkökulmaan ja antoivat vahvistusta hankesuunnitelman mukaisten alueellisten toimenpiteiden käynnistämiseen. Alkukartoituksen avulla haluttiin myös viestittää alkaneesta hankkeesta. 4.2 Alueellisten hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellinen verkostoyhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia hoitotyön johtajille ja käytännön toimijoille keskeisten hyvinvointihaasteiden tarkastelulle. Verkottuneella toimintatavalla alueen toimijat voivat kehittää terveyden edistämistä tehokkaammin yhteisten päämäärien saavuttamiseksi kuin yksittäinen toimija omalla alueellaan. Hankkeen aikana on koottu Varsinais-Suomen terveyden edistämistoimijoiden verkosto, Satakunnan maakunnallinen terveyden edistämistoimijoiden verkosto ja Varsinais-Suomen alueellinen hoitotyön johtajien verkosto. Verkosto on laajentunut syksyn 2011 aika myös ERVA -alueen verkostoksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sai kunnian järjestää yhdessä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n kanssa kansainvälisen 19th Health Promoting Hospitals and Health Services kongressin Turussa Hankehenkilöstö oli aktiivisesti mukana kongressin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kongressin pääteemana oli terveyshyödyn tavoittelu sosiaali- ja terveysalan eri sektoreiden yhteistyöllä. 4.3 Terveyden- ja hyvinvointijohtamisen työvälineiden kehittäminen

14 13(23) Päivittäisessä hoitotyön johtamisessa tietoa tarvitaan monilta eri tahoilta, mutta sitä ei aina ole helposti saatavilla. Ajankohtainen tieto on merkityksellistä toiminnan suunnittelun ja saavutettujen tulosten kannalta. Hankkeessa erityisen mielenkiinnon kohteena kehitettiin terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali, PÄTEVÄ. Työväline sisältää monentasoista tietoa ja näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä. Työväline sisältää mm. tietoa kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tilasta sekä terveyseroista. Väestöryhmien välisten terveyserojen tunnistaminen on toiminnan suunnittelun ja saavutettavien tulosten kannalta olennaista. Hankkeen aikana saatiin Turun ammattikorkeakoululta opinnäytetyö, jonka tuloksena kehitettiin terveyden edistämisen toteuttamisen arviointiväline ja terveyden edistämisen tuloskortti kirurgian klinikan henkilökunnalle. Opinnäytetyöhön liittyi kyselytutkimus, jonka avulla kartoitettiin ja arvioitiin kirurgisten potilaiden terveyden edistämisen nykytilaa ja hoitohenkilöstön asenteita potilaiden terveyden edistämisestä. 4.4 Väestön terveys- ja hyvinvointitietojen kokoaminen ja välittäminen Väestön terveys- ja hyvinvointitarpeiden tunnistamiseksi tarvitaan sekä määrällistä että laadullista tietoa. Rekisteri- ja tilastotietoa on runsaasti saatavilla eri tietolähteistä, mutta tieto on kovin hajallaan. Hankkeen alkukartoituksen tulosten ja sitä tukevien muiden kartoitusten perusteella päätettiin kerätä tietoja niin eri -tasoisista terveyden edistämistä ohjaavista ohjelmista ja julistuksista kuin Varsinais-Suomen ja Satakunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnin tilasta. Tieto-osuus sisällytettiin Terveystarjotin koulutuskokonaisuuteen ja PÄTEVÄ -työvälineeseen, jotka mahdollistivat tiedon käytön mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. 4.5 Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintasuunnitelma sisältää hyvät käytännöt osion, joiden toivotaan lisäävän potilaan mahdollisuuksia tehdä omaan terveyteensä liittyviä valintoja ja tukevan terveydenhuoltohenkilöstöä sen tehtäväksi tekemisessä. Terveyden edistämisen kenttä on laaja ja hyvät käytännöt osiossa on esitetty seuraavat teemat: tupakoimattomuuden edistäminen, alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen, painonhallinta, tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, masennuksen ja psykoosin varhainen tunnistaminen ja osteoporoottisen murtuman ehkäisy. Hyvät käytännöt perustuvat valtakunnallisesti terveyden edistämisen tärkeiksi koettuihin painopiste-alueisiin. Hankkeen aikana hyvät käytännöt sisällytettiin Terveystarjotin koulutuskokonaisuuteen. Lisäksi mallinnettiin ja linkitettiin VSSHP Krooninen sepelvaltimotauti -hoitoketjuun alkoholin riskikäytön, masennuksen tunnistamisen, painonhallinnan, seksuaalisuuden, tupakoinnin ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn puheeksi ottamisen toimintamallit. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian insinööriopiskelijoiden kanssa. Tuloksena saatiin puheeksiottamisen videot teemoihin tupakointi, alkoholi ja painonhallinta. Puheeksi ottamisen videot suunniteltiin yhteistyössä Turun AMK tietotekniikka insinöörikoulutuksen, VSSHP Hoitoketjut henkilöstön ja puheeksi ottamisen asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijat tuottivat tiimeinä tupakoinnin, alkoholin riskikäytön ja painonhallinnan puheeksi ottamisen videot youtubeen, josta ne linkitettiin VSSHP Hoitoreittien sivustolle Krooninen sepelvaltimotauti ja Terveyden edistäminen - hoitoketjuihin

15 14(23) 4.6 Terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä Terveyttä edistävässä työssä tarvitaan yhä enemmän taitoa ja rohkeutta puheeksiottoon ja varhaiseen puuttumiseen. Potilaslähtöisessä työssä on potilaan oikeus, että terveydenhuollon ammattilainen ottaa puheeksi potilaan terveyttä haittaavat elintavat, kertoo potilaalle riskeistä ja rohkaisee häntä hyvinvoinnin kannalta myönteisiin ratkaisuihin. Hankkeessa kehitetty Terveystarjotin koulutuskokonaisuus muodostui luennoista, joilla vastattiin keskeisiin varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten terveyshaasteisiin. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten puheeksi ottamisen taitoja. Koulutuksen luennot muodostuvat tupakoimattomuuden edistämisen, alkoholin riskikäytön, stressin hallinnan, osteoporoosin ehkäisyn, tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja seksuaalisuuden puheeksi ottamisen hyvistä toimintamalleista. Lisäksi informaatiota tarjottiin tiedon lähteistä, jotka voivat olla tukena ohjaustilanteessa sekä varsinaissuomalaisten terveyskäyttäytymisestä ja terveyseroista. Koulutuksessa työntekijät saivat vahvistusta keskeisten terveyteen liittyvien tekijöiden tunnistamiseen, terveellisten elintapojen ja asiakkaan voimavaraistumisen tukemiseen. Hankkeessa järjestettiin koulutustilaisuuksia hyvinvointijohtamisen ja hyvien käytäntöjen välittämisen näkökulmasta. Keväällä 2011 alueellisen koulutuksena toteutettiin Hyvinvointijohtamisen monet ulottuvuudet, jossa käsiteltiin mm. hyvinvointikertomuksen laatimista ja IVA -menetelmää päätöksenteossa. Lisäksi hankkeessa toteutettiin yksittäisiin teemoihin ja terveyden edistämisen työmenetelmiin liittyviä räätälöityjä koulutustilaisuuksia, esim. Paino Puheeksi -koulutus ja Motivoiva haastattelu. Hankkeessa suoritti harjoittelun Turun yliopiston terveydenhuollon hallinnon opiskelija. Harjoitteluun liittyi kehittämistehtävä, jonka tuloksena laadittiin Terveystarjotin koulutuksen tuloksellisuuden arviointilomake, jonka avulla hoitotyön johtajat voivat arvioida terveyden edistämisen koulutuksen vaikuttavuutta. 4.7 Potilaiden, henkilökunnan ja väestön terveyden edistäminen Hankkeessa järjestettiin useita terveys- ja hyvinvointipäiviä potilaille, väestölle ja sosiaalija terveydenhuollon henkilöstölle. Terveyspäivien ideana oli jakaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä positiivisin keinoin. Toteutuksessa korostuivat osallistavat ja voimavaraistavat työmenetelmät. Terveys- ja hyvinvointipäivien toteutus tapahtui arkielämän keskeisillä areenoilla esim. kauppakeskuksissa ja työpaikoilla. Toteutuksessa ovat olleet mukana myös potilasjärjestöt. Päivien suunnittelu ja toteutus toi yhteen eri toimijoita, joiden työtä yhdisti terveydelle suotuisien elintapojen esittely ja tieto erilaisista hyvinvointiin vaikuttavista taustatekijöistä. 5 Arviointi 5.1 Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Hankesuunnitelman laajojen tavoitteiden konkretisoimiseksi hanke toteutti kahdeksaa alueellista toimenpidettä. Yleisesti voidaan todeta, että kaikkien toimenpiteiden osalta edettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden osalta voidaan hankkeen päättyessä todeta, että kaikki hankkeelle asetetut toimenpiteet saatiin toteutettua ja paikallinen kehittämistyö jatkuu osittain edelleen. Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden etenemistä auttoi hankesuunnitelman tehtäväsuunnittelu.

16 15(23) Hankevaihe oli melko lyhyt suhteessa hankkeen mittaviin tavoitteisiin. Hankkeen alkuvaiheessa sopimusten ja hallinnollisten asioiden sopiminen vei oman aikansa, koska jokaisella organisaatiolla on omat päätöksentekojärjestelmänsä. Hankkeen alussa tehtiin riskianalyysi, jossa kartoitettiin hankkeen toteutumisen keskeiset riskit, niiden vaikutukset ja toimenpiteet riskien välttämiseksi. Osa arvioiduista riskeistä toteutui. Hankkeen ohjausryhmässä tapahtui jonkin verran henkilövaihdoksia. Lisäksi oli vaikeuksia saada ohjausryhmän jäseniä ohjausryhmän kokouksiin. Työkiireet ja aikataulujen yhteensovittaminen aiheuttivat myös haasteita. Yhteisen ajan löytyminen, kun toimijoita on useasta organisaatioista, aiheutti hankkeen aikana ajoittain vaikeuksia. Hankkeessa toteutettiin sisäistä ja ulkoista arviointia. Sisäinen arviointi toteutettiin käyttäen itsearviointilomaketta. Itsearvioinnin tarkoituksena oli kehittää hankkeen toimintaa. Sisäisen arvioinnin osa-alueita olivat: 1. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen 2. Yhteistyön sujuminen 3. Hankkeen kohdentuminen kohderyhmään 4. Aikataulussa pysyminen 5. Hankkeen toimintatapa 6. Toiminnan innovatiivisuus Hankkeen ulkoisen arvioinnin toteutti Pieksämäen DIAK. Hanke mahdollisti monen toimijan yhteisen kehittämisen. Hankkeessa tehtiin työtä positiivisessa, luotettavassa ja toimivassa yhdessä tekemisen hengessä. Työskentely oli innovatiivista ja aktiivista vaikka hankehenkilöstö oli eri paikkakunnilla. 5.2 Hankkeen yhteys Kaste -ohjelmaan Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Kaste -ohjelman päätavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. VeTeTH -hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukivat KASTE -ohjelman toimenpiteitä: 1. johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin kehittäminen (3.2.3) 2. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (3.1.1) 3. osaamisen ja henkilöstön sitoutumisen vahvistamista (3.2.2, 3.2.1) ja 4. potilaan aseman vahvistamista (3.3.1, 3.3.2) Hanke oli keskeinen osa KASTE -ohjelman seuraavia tavoitealueita: 1. kansalaisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat (2.2) 2. kansalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee (2.1) 5.3 Resurssit Hankkeella oli käytettävissä riittävät taloudelliset- ja henkilöstöresurssit. Hankkeessa toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kokopäiväinen projektipäällikkö (alkaen 7/2009) ja suunnittelija (alkaen 1/2010). Satakunnan sairaanhoitopiirissä toimi 50 % suunnittelija (alkaen 9/2009), Turun kaupungissa 50 % suunnittelija (alkaen 1/2010) ja Salon kaupungissa 50 % suunnittelija (alkaen 1/2010).

17 16(23) Hankkeelle myönnettyä valtionavustus ei tullut täysimääräisesti käytetyksi, koska hankkeen käynnistyminen viivästyi ja ensimmäisenä vuonna oli mukana ainoastaan projektipäällikkö ja Satakunnan sairaanhoitopiiristä projektisuunnittelija. 5.4 Raportointi ja Viestintä Projektipäällikkö raportoi hankejohtajalle joka toinen kuukausi, VeTe -ohjausryhmälle, hankkeen ohjausryhmälle ja projektiryhmälle kokouksissa. Projektisuunnittelijat raportoivat projektipäällikölle toiminnastaan kuukausittain. VeTe hankkeen muistiot, kokouskutsut ja hankkeeseen liittyvät luennot tallennettiin Sharepoint -alustalle, johon projektiryhmän ja ohjausryhmän jäsenet saivat tunnukset. Hankkeen toteutuksesta viestittiin hankkeen osapuolten viestintäkanavia hyödyntäen. Viestinnässä pääpaino oli sähköpostiviesti hankkeen kohderyhmille. Viestinnässä hyödynnettiin sivustoa ja KASTE Länsi-Suomen uutisia. Hankkeen tuloksista on kirjoitettu artikkeleita ja sen tuloksia on esitelty kansallisissa ja kansainvälisissä kongresseissa (Liite 2). 6 Pohdinta 6.1 Hankkeen vaikutukset ja muutosmahdollisuudet Terveyden edistäminen on asiakokonaisuus, joka vaatii jatkuvaa esilläoloa ja puolestapuhujia. Tulevaisuuden tavoitteena on toiminnan edelleen kehittäminen ja levittäminen, joka vaatii yhteistä tahtoa ja resursseja. Hoitotyön johtajilla ja asiantuntijoilla on korvaamattoman tärkeä rooli väestön terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä. Hankkeen välittöminä vaikutuksina voidaan pitää sitä, että terveyden edistäminen nousi keskustelun kohteeksi hankkeen osapuolten organisaatioissa. Hanke onnistui tuomaan esille terveyden edistämisen toimintaa ja kehittämään uusia työvälineitä toiminnan johtamiseen ja suunnitteluun. Hankkeessa kartoitettiin terveyden edistämisen nykytilannetta, luotiin verkostoja tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi, koottiin terveystarjotin -koulutuksiin terveyden edistämisen keskeiset osa-alueet ja kehitettiin päätöksenteon työväline PÄTEVÄ, joka on tietääksemme ensimmäinen sähköinen portaali, johon on koottuna tiedolla johtamisen näkökulmasta terveyden edistämisen päätöksentekoa tukevaa tietoa näin kattavasti. Hankkeen myötä eri organisaatioiden paikallistoimijat saivat tukea omalle työlleen mm. hankehenkilöstön yhteydenpidon ja vierailujen, koulutustilaisuuksien sekä aktiivisen tiedotuksen avulla. Hanke on tarjonnut oivan oppimisympäristön. Hankehenkilöstön valmiudet erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja verkostoitumisen hyödyntämiseen sekä moniammatillisen yhteistyöhön ovat lisääntyneet. Tulevaisuuden haasteena on terveyden edistämisen suunnitelmallinen johtaminen ja lukuisten terveydenedistämisohjelmien yhteensovittaminen ja toimeenpano. Olemassa olevia verkostoja tulee edelleen vahvistaa, jonka jälkeen yhteistyö ja koordinointi mahdollistuu. Yhteistyöhön olisi oleellista saada mukaan myös muita yhteiskunnan tahoja kuten opetushallinnon- tekniikan ja liikenteen asiantuntijoita. Hanke tarjosi oivan tilaisuuden sektorirajat ylittävään kehittämiseen terveyden ja hyvinvoinnin kontekstissa. Hankkeen toimenpiteissä edettiin innovatiivisella työotteella näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuen. Hankkeen tuloksena syntyneet konkreettiset hyvät käytännöt ja toimintamuodot ovat vakiintumassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen käytäntöihin. Tätä vakiinnuttamista on edesauttamassa myös Terveydenhuoltolaki.

18 17(23) Hankkeen kokemuksia ja tuloksia on esitetty erilaisissa julkaisuissa, seminaareissa ja kongresseissa (liite 2). Toivomme hankkeen tulosten omalta osaltaan auttavan kaikkia organisaatioita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintojen ja rakenteiden luomisessa. Hanke tuotti uutta tietoa, käytäntöjä ja toimintatapoja ja tuloksia toivotaan hyödynnettävän laajemmin valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöissä. 6.2 Hankkeesta nousevat visiot tulevaisuudelle Hanke toi selvästi esille sen, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto yhteiskunnassa. terveydenhuollossa. Hoitotyön johtajien haasteena on huolehtia siitä, että hoitotyöntekijät käyttävät näyttöön perustuvia terveyden edistämisen menetelmiä ja näin voivat vähentää terveydenhuollon kustannuksia kestävällä toimintatavalla. Terveyden edistämisen työ tulisi vahvemmin sitoa organisaatioiden toimintaan, jotta se ei olisi pelkästään hankkeiden varassa. Terveyden edistäminen on yleisesti sisällytetty perusterveydenhuollon tehtäväkenttään, mutta myös erikoissairaanhoidon roolia tulee vahventaa. Terveydenhuoltolaki velvoittaa sairaanhoitopiirit kehittämään terveyden edistämistä. Siten sairaanhoitopiirien tulee koota hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittää sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä kuntien käyttöön. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tulee hoitotyön johtajien ja asiantuntijoiden perehtyä ja kouluttautua terveyden edistämisen johtamisessa. Hoitotyön johtajien tulee omaksua rooli suunnannäyttäjinä terveyden edistämisen toiminnassa. Terveyden edistämisen toteutumiselle luodaan parhaat puitteet vahvistamalla moniammatillisia yhteistyöverkostoja. Verkostoituminen tulee nähdä pikemminkin sijoituksena tulevaisuuteen kuin lyhyen jänteen hyötynäkökohtien tavoitteluna. Verkostoituminen alueen muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa on välttämätöntä. Terveyden edistämisen osaamisen haasteet ovat poikkeuksellisen suuria muihin aloihin verrattuna. Toiminnan juurruttamiseksi tulee edelleen kehittää strategista ja ammatillista osaamista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi. Hoitohenkilökunta tarvitsee lisää koulutusta terveyden edistämisen menetelmistä ja hyvistä käytännöistä. Lisäksi tarvitaan menetelmätietoa ja pedagogista osaamista. Nykyiset tulokset osoittavat, että on tarvetta kehittää uudenlaisia toimintamalleja hyvinvoinnin edistämiseen hyödyntäen esimerkiksi työaikaa terveyden edistämiseen. Työnantajan tulisi kiinnittää erityisesti huomiota työntekijöiden hyvinvointiin esimerkiksi säännöllisten terveystapahtumien muodossa. Henkilöstön hyvinvointia kannattaa tukea, sillä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on organisaatiolle kilpailuvaltti. Työpaikoilla tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen voi parhaimmillaan tavoittaa lähes puolet väestöstä. Terveyden edistämistä voisi tutkia myös potilaiden näkökulmasta, sillä siitä ei ole tehty juurikaan tutkimusta Suomessa. Olisi hyvä selvittää potilaiden odotuksia terveyden edistämisen suhteen nimenomaan sairaalaolosuhteissa. Tarvitaan tietoa potentiaalisista asiakkaista ja heidän mieltymyksistään ja tarpeistaan, jotta osataan tarjota heille oikeanlaisia ja -laatuisia palveluita. Terveyden edistämisen vaikuttavuustutkimusta tarvitaan myös lisää. Tieteellisen tutkimuksen rinnalla kehittämishanketyöskentely ja erilaiset asiantuntijafoorumit ovat tärkeitä keinoja terveyden edistämistoiminnan kehittämisessä ja verkostoitumisessa.

19 18(23) Liite 1 Lähteet EU:n Terveysalan toimintaohjelma. Health Programme Saatavissa: Luettu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Hoitotyön toimintaohjelma Saatavissa: STM 2008:1. Kiiskinen, U., Vehko, T., Matikainen, K., Natunen, S & Aromaa, A. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki: Yliopistopaino. Lammintakanen, J. & Kinnunen, J Hoitotyön osaamisvaatimukset ja merkitys tulevaisuuden terveyspalveluissa. Teoksessa Mitettinen, M., Hopia, H., Koponen L & Wilskman, K (toim) 2006: Hoitotyön vuosikirja Suomen sairaanhoitajaliitto. Helsinki: Gummerrus kirjapaino Oy. Ovaskainen, P Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytön seuranta ja ennakointi kuntanäkökulmasta. Turun yliopiston julkaisuja. Väistöskirja. Turku: Painosalama Oy. Terveyden edistämisen barometri Parviainen, H., Laari, L & Litja, H. Ajankohtaiskatsaus järjestöjen ja kuntien terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 3/2009. Helsinki: Trio-Offset. Perttilä, Kerttu., Hakamäki, Pia., Hujanen, Timo., Ståhl, Timo. (toim). Terveyden edistämisen taloudellinen arviointi kunnissa. TEVA hankkeen väliraportti terveden edistämisen taloudellisesta arvioinnista. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Helsinki: Valopaino Oy. Savola, E & Koskinen-Ollonqvist, P Terveyden edistäminen esimerkein. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja. Helsinki: Edita Prima Oy. STM 2003:18. Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma Helsinki: Edita Prima Oy. TEJO Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen kunnassa Toimintasuunnitelma Stakes Saatavissa: 875C7A6C3B87/0/TEJOtoimintasuunnitelma pdf Luettu Uusitalo, M, Perttilä, K., Poikajärvi, K & Rimpelä, M Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO). Esitutkimusraportti. Stakes. Aiheita 21/2003. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri strategia Saatavissa: WHO The OttawaCharter for Health Promotion.

20 19(23) Saatavissa: Luettu

21 20(23) Lait ja asetukset Kuntalaki (1995/365) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 2007/169 Perustuslaki (1999/73) Terveydenhuoltolaki 2010/1326 Kansalliset ohjelmat Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen KASTE -ohjelma Terveys kansanterveysohjelma

22 21(23) Liite 2 Julkaisuluettelo Artikkelit: 2010 Pohjola M. Kysely vahvisti: Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien haasteena. VETE-TIEDOTE 1/2010. Siekkinen M. Terveys on tekoja - Terveystarjottimelta työvälineitä potilasohjaukseen. Hospitaali 4/ Ahonen, P, Pohjola M, Suvivuo P Terveyden edistäminen erikoissairaanhoidossa. Teoksessa Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa. Nurminen Raija (toim.) Tampere: Tampereen Yliopistopaino. Astila-Ketonen P. Edistämme terveyttä. Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli 1/2011. Astila-Ketonen P. Potilasohjauksen tehostamista ja maakunnallista verkostoitumista, Veteosahankkeet Satakunnassa. Pro Terveys 3/2011. Terveyttä ja hyvinvointia hyvällä johtamisella. Pro terveys lehti 3/2011. Pohjola M. PÄTEVÄ - pätevää ja kätevää tiedolla johtamista? Länsi-Suomen Kaste-uutiset 3/2011. Cornu, T, Hakkala, M, Pohjola M, Päivärinne, M. Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella PÄTEVÄ avustaa VETE-TIEDOTE 1/2011. Siekkinen M. Puheeksi ottamisen hyvät toimintamallit potilasohjauksen opetusvideoiksiinsinööriopiskelijat terveyden edistäjinä. Hospitaali 1/2011. Abstraktit (posterit): Kansalliset: 2010 Astila-Ketonen P, Koivunen M, Pohjola M, Päivärinne M, Hakkala M. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta. XI Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi, Kuopio. Siekkinen M, Pohjola M, Grönroos P. Terveystarjottimelta tietoa tupakoinnin puheeksi ottamiseen VSSHP:ssä. Valtakunnalliset tupakka ja terveys päivät. Helsinki Siekkinen M, Ahonen P, Astila-Ketonen P, Cornu T, Hakkala M, Isotalo A, Koivunen M, Päivärinne M, Pohjola M. Terveystarjottimelta työvälineitä potilasohjaukseen. Sairaanhoitajapäivät, Helsinki Kansainväliset: Siekkinen M, Ahonen P, Astila-Ketonen P, Cornu T, Hakkala M, Koivunen M, Nygren P, Päivärinne M, Pohjola M. Health on a plate - presenting a training model for bringing up a discussion on health promotion. 19th International Conference on Health Promoting Hospitals and Health Services (HPH), Turku, Finland, June

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen, TH projektisuunnittelija, TtM 20.10.2011 Tehtävä 6 Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoja väestön terveyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali Työryhmä Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori Ritva Kosklin, ylihoitaja, VSSHP Tuula Cornu, ylihoitaja,

Lisätiedot

VeTe. Terveystarjottimelta tänään - terveyden edistämisen työvälineitä potilasohjaukseen. VeTe loppuseminaari 6.9.2011

VeTe. Terveystarjottimelta tänään - terveyden edistämisen työvälineitä potilasohjaukseen. VeTe loppuseminaari 6.9.2011 Terveystarjottimelta tänään - terveyden edistämisen työvälineitä potilasohjaukseen VeTe loppuseminaari 6.9.2011 Mari Hakkala, projektisuunnittelija FM Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TtM 8.9.2011

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta 1(7) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sosiaali- ja terveysalan johtajien näkökulmasta Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 2.3.2009 Turku Päivi Nygren Hallintoylihoitaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Savukoski 10.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Sodankylä 3.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAJIEN NÄKÖKULMASTA RAPORTTI SÄHKÖISESTÄ KYSELYSTÄ Piia Astila-Ketonen Minna Pohjola 10.5.2010 VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kittilä 2.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Muonio 12.4.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Tornio 18.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Yhteenvetoa Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 380

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL Hyvinvointikertomus kuntajohtamisen välineenä 31.8.2016 Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL 1 MAHDOLLISUUKSIEN ROSKIS Ruttaa paperi ja heitä roskikseen. Saat nousta seisomaan, mutta älä liiku paikaltasi.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Tervola 23.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii

Lisätiedot

Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle

Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle Yhdessä terveyttä - Kantavat rakenteet terveyttä edistävälle hoitotyön johtamiselle VeTe loppuseminaari 6.9.2011 Tampere Marjaana Pelkonen Ylitarkastaja, STM Sisällys 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen:

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. 16.5.2017 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Viite: Lausuntopyyntö 3.4.2017 Dnro 9972/2017 Asia: Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot