Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) Julkinen. Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3 krs.

Transkriptio

1 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) Julkinen Kokoustiedot Aika torstai klo 16:10-17:20 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3 krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Hannu Kananen, puheenjohtaja Tarja Korhonen, varajäsen Matti Kartano Martti Ålander Maritta Hämäläinen Maija Riikonen, varajäsen Jukka Hyttinen Tuija Mustonen Muut saapuvilla olleet Taisto Toppinen Leena Karppinen, projektisuunnittelija Minna Kuuluvainen, suunnittelija Saija Pöntinen, palvelupäällikkö Mirkka Koljonen, palveluneuvoja Jenni Matero, harjoittelija kaupunginhallituksen edustaja pöytäkirjanpitäjä Asiat 1-10

2 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) Julkinen Allekirjoitukset Hannu Kananen puheenjohtaja Mirkka Koljonen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella, (Suokatu 42), Matti Kartano Tarja Korhonen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella, (Suokatu 42), Mirkka Koljonen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 1-2, 5-10 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 3-4, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 3-4 osalta liite A

3 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Jätelautakunnan kokouspäivät syyskaudella Toimintasääntömuutos / jätelautakunta Jätepoliittisen ohjelman toteutuminen Luonnos jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen Kunnan toissijaisen jätehuoltovastuun mukaisten palvelujen järjestämisen periaatteet ja menettelyt 8 8 Selvitys jätteiden lajittelun ja erilliskeräyksen tehostamisesta Jätelautakunnan toiminnan ja talouden seuranta * Tiedonannot Sivu 16 Muutoksenhaku 3-4 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / Savo-Pielisen jätelautakunta 26

4 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että varsinaisista jäsenistä olivat kokouksesta poissa varapuheenjohtaja Kyllikki Kotimäki sekä jäsenet Marko Kiema, Marko Rautiainen, Merja Kaija ja Piia Kauppinen. Kokouksessa olivat läsnä varajäsenet Tarja Korhonen ja Maija Riikonen. Merkitään, että kokousta ennen keskusteltiin jätetaksan kehittämisestä vuodelle 2017.

5 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 2 2 Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelupäällikkö Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Piia Kauppinen ja Matti Kartano. Päätös Valittiin Matti Kartano ja Tarja Korhonen.

6 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 3 3 Asianro 7832/ /2015 Jätelautakunnan kokouspäivät syyskaudella 2016 Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Vaikutusten arviointi - Savo-Pielisen jätelautakunta on toimintavuosinaan kokoontunut 3-5 kertaa vuodessa. Oikein mitoitetulla kokousmäärällä varmistetaan lautakuntatoiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Tarpeen mukaan voidaan järjestää ylimääräinen kokous. Jos käsiteltäviä päätösasioita ei ole, on kokous mahdollista perua. Jätelautakunta päättää nyt kahdesta kokouskerrasta syksylle Esitys Kokouspäivät syyskaudelle 2016 ovat torstai ja torstai Mikäli asioiden käsittelytilanne sitä vaatii, voidaan jotakin kokousta esittelijän toimesta siirtää. Tästä ilmoitetaan vähintään kuukautta ennen kokouspäivää jätelautakunnan jäsenille. Tarvittaessa voidaan pitää ylimääräisiä kokouksia. Jos käsiteltäviä päätösasioita ei ole, voidaan jokin kokous tarvittaessa perua. Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Esittelijä muutti esitystään siten, että kokouspäivät syyskaudelle 2016 ovat keskiviikko ja keskiviikko Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 4 4 Asianro 7980/ /2013 Toimintasääntömuutos / jätelautakunta Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasääntö on kokonaisuus, johon on koottu sekä koko palvelualueen yhteiset asiat että kunkin toimielimen toimivaltaan kuuluvat asiat. Toimintasäännön kaikille yhteiset osat on käsitelty kaikissa palvelualueen lautakunnissa ja jatkossa yleisen osan hyväksymisestä päättää kaupunkirakennelautakunta. Yleisessä osassa on määritelty palvelualueen toiminnan tarkoitus ja toimintatavat, viranhaltijoiden yleinen toimivalta ja tehtävät sekä palvelualueen organisaatio. Kukin toimielin tekee päätöksen omaa toimivaltaansa koskevista osista, joissa määritellään kunkin toimialueen toimintaa ja ratkaisuvallan siirtoa viranhaltijoille. Jätelautakunta on osaltaan käsitellyt toimintasäännön kaikille yhteiset osat ja osion jätehuollon viranomaispalveluista (14 ) kokouksessaan Toimintasäännön jätehuoltoa koskevia osioita on tämän jälkeen päivitetty lautakunnan päätöksin. Viimeisimmäksi päivitetty toimintasääntö hyväksyttiin Tällöin huomioon otettiin uudistettujen jätehuoltomääräysten tuomat muutokset. Nyt toimintasääntöä on tarpeen täydentää siten, että siihen sisällytetään palvelupäällikölle delegoidun ratkaisuvallan lisäksi tälle annettu tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Tämä on ratkaistu aikaisemmin erillisellä jätelautakunnan päätöksellä ( ), mutta selkeämpää on lisätä asia toimintasääntöön. Lisäksi toimintasääntöön otetaan vastaava tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus myös suunnittelijalle. Aikaisemmin jätelain 122 :n mukainen tiedonsaanti- ja 123 :n mukainen tarkastusoikeus on annettu ainoastaan palvelupäällikölle ja hänen estyneenä ollessa hänen sijaiselleen. Jätelautakunnan käytännön töiden sujuvuuden varmistamiseksi on tarvetta sille, että palvelupäällikön lisäksi myös suunnittelija voi hoitaa tarkastuksia muutoinkin kuin palvelupäällikön sijaisena. Suunnittelijalle onkin perustettu Kuopion kaupunginhallituksen päätöksellä virka erityisesti tätä varten. Kun kaksi henkilöä voi hoitaa tarvittavia tarkastuksia, ne saadaan hoidettua aina ilman viivytyksiä koko laajalla toimialueella. Jätelain mukaisen tiedonsaantioikeuden nojalla jätehuoltoviranomaisella ja tämän määräämällä viranhaltijalla on oikeus saada jätteen haltijalta tai muulta jätehuollon toimijalta kunnalle säädetyn jätehuollon järjestämistä koskevan tehtävän hoitamista varten tarvittavat tiedot. Lisäksi jätehuoltoviranomaisella ja tämän määräämällä viranhaltijalla on oikeus tehdä vastaavin perustein myös tarkastuksia. Näitä tarkastuksia tehdään erityisesti haastavissa jätteenkeräyspaikoissa kiinteistöjen jätehuollon järjestämistapaa arvioitaessa.

8 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 4 Vaikutusten arviointi - Esitys Jätelautakunta hyväksyy liitteen mukaisen kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasäännön 14 :n, johon on tehty seuraava lisäys: Jätelautakunta antaa palvelupäällikölle ja suunnittelijalle jätelain mukaisen kunnan jätehuoltoviranomaiselle kuuluvan tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuden. Liitteet /2013 Päivitetty kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasäännön 14 Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 5 5 Asianro 4082/ /2016 Jätepoliittisen ohjelman toteutuminen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Yleistä jätepoliittisesta ohjelmasta Ohjelman toteutuminen Jätelautakunta käsitteli ja merkitsi tiedoksi jätelautakunnan toimialueen kuntien jätepoliittisen ohjelman vuoteen 2015 kokouksessaan Tätä ennen kukin kunta oli hyväksynyt ohjelman. Ohjelmassa esitettiin kuntien yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan ja millaisin periaattein jätehuoltoa kehitetään kaudella Jätepoliittisessa ohjelmassa asetettiin visio, jota toteuttamaan linjattiin tavoitetiloja. Tärkeimpiä tavoitteita olivat jätelain etusijajärjestyksen toteuttaminen, jätehuollon haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, riittävän jätehuollon palvelutason tarjoaminen toimialueen asukkaille, eri kohderyhmät tavoittava neuvonta, valistus ja tiedotus sekä toimijoiden työnjaon ja vastuiden selkeyttäminen. Tavoitetilojen saavuttamiseksi ohjelmassa lueteltiin tarvittavat kehittämistoimenpiteet vastuutahoineen. Toimenpiteitä vastuutettiin kunnille, jätelautakunnalle, kuntien muille viranomaisille ja jäteyhtiölle. Jätelautakunta on vastannut sille vastuutettujen toimenpiteiden toteuttamisesta. Jätelautakunta on lisäksi edistänyt muille tahoille vastuutettujen toimenpiteiden toteutumista mm. yhteydenpidon ja tilaisuuksien järjestämisen avulla. Jätelautakunta on seurannut ohjelman toteutumista vuosittain ja käsitellyt toimenpiteiden tilannetta yhdessä kuntien ja Jätekukon yhteyshenkilöiden kanssa. Lisäksi nyt ohjelmakauden päättyessä on laadittu kokonaisuuden toteutumisesta loppuraportti (liitteenä). Suurin osa ohjelman mukaisista tavoitteista ja toimenpiteistä on saatu toteutettua kokonaan tai ainakin osittain. Jotkin tavoitekokonaisuuksista ovat kuitenkin olleet muita haastavampia toteuttaa. Jätepoliittisen ohjelman toimintakauden aikana jätehuollon toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia: jätelaki uudistui ja valtioneuvoston asetukset biohajoavan ja orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen rajoittamisesta sekä pakkauksista ja pakkausjätteistä tulivat voimaan. Sekä uudistuneen lainsäädännön että kuntien jätepoliittisten linjausten ansiosta jätteiden tehokas hyötykäyttö on edistynyt. Alueelle on saatu mm. kestävät ratkaisut biojätteiden laitosmaiseen käsittelyyn ja sekajätteen energiahyötykäyttöön.

10 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 5 Jätehuollon palvelutasolle ja palveluverkostolle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Jätehuollon palvelutaso on määritelty ottaen huomioon jätepoliittisen ohjelman linjaukset, ja jätehuollon palvelut on toteutettu hyväksytyn palvelutason mukaisesti. Neuvontaa, tiedotusta ja valistusta on tarjottu ohjelman mukaisesti monipuolisesti eri kohderyhmille. Toimijoiden työnjaon ja vastuiden on katsottu selkiytyneen merkittävästi ohjelmakauden alun tilanteesta, jossa uusi toimija, Savo-Pielisen jätelautakunta oli vasta aloittanut toimintansa. Ympäristöön liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä on viety monin paikoin eteenpäin. Esimerkiksi liittymisvelvollisuutta järjestettyyn jätehuoltoon on seurattu entistä kattavammin ja liittymisaste on noussut. Osa ympäristöön liittyvistä toimenpiteistä siirtyy kuitenkin tulevalle ohjelmakaudelle. Heikoiten tavoitteet ovat toteutuneet jätteiden synnyn ehkäisyn ja tuotteiden uudelleen käytön edistämisen osalta. Jätehuollon toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat rajatut. Erityisesti tiedotuksen ja neuvonnan saralla aihealue on kuitenkin huomioitu. Jatkossa jätteiden synnyn ehkäisy ja tuotteiden uudelleenkäyttö voitaisiin huomioida voimakkaammin kuntien omassa toiminnassa, etenkin hankinnoissa. Teema tulee olemaan vielä vahvasti esillä uudessa jätepoliittisessa ohjelmassa. Vaikutusten arviointi Jätepoliittisen ohjelman voidaan kokonaisuutena todeta olleen ympäristövaikutuksiltaan positiivinen, koska ohjelmalla on edistetty erityisesti jätteiden ohjautumista asianmukaiseen käsittelyyn sekä jätteiden kierrättämistä ja energiahyötykäyttöä. Lisäksi kiinteistöjen liittymisaste järjestettyyn jätehuoltoon on noussut. Vaikutukset ihmisiin ovat olleet positiiviset, koska jätehuoltopalveluille on määritelty jätepoliittisen ohjelman pohjalta tarkempi palvelutaso, jonka mukaisesti palvelut on tarjottu. Myös neuvontaa ja tiedottamista on lisätty ja uusia kanavia on otettu käyttöön (esim. sosiaalinen media), mikä on lisännyt eri kohderyhmien mahdollisuuksia saada tietoa jätehuollosta. Jätepoliittisen ohjelman toteuttaminen on vaikuttanut vähäisessä määrin kunnan talouteen ja henkilöstöön, sillä joidenkin toimenpiteiden toteuttaminen on vaatinut jonkin verran henkilöstöresurssia. Toisaalta toimenpiteet, joita kunnissa tehdään jätehuollon etusijajärjestyksen toteuttamiseksi, tuovat pitkällä aikavälillä taloudellisia säästöjä. Yritysvaikutusten voidaan todeta olleen neutraalit, koska yrityksiä koskevia toimenpiteitä oli ohjelmassa vain vähän ja nämä jäivät osin toteutumatta. Myös jätehuollon parissa toimivien yritysten, kuten kuljetusyritysten, osalta vaikutukset ovat olleet neutraalit. Esitys Jätelautakunta merkitsee tiedoksi jätepoliittisen ohjelman toteutumisesta loppuraportin ja lähettää raportin edelleen tiedoksi kuntiin. Liitteet /2015 Loppuraportti jätepoliittisen ohjelman toteutumisesta

11 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 5 Valmistelija Hanna Kisonen puh Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 6 6 Asianro 2163/ /2015 Luonnos jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022 Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Ohjelman tausta Jätepoliittisessa ohjelmassa kunnat asettavat tavoitteet vastuulleen kuuluvan jätehuollon kehittämiselle alueellaan. Kun jätehuollon toteutus on siirretty useamman kunnan yhteiselle organisaatiolle, on erityisen tärkeää, että kunnat määrittelevät jätehuoltopolitiikan selkeäksi, yhteisesti hyväksytyksi ohjelmaksi. Tällä alueella 17 kunnalla on niiden yhteisesti omistama jäteyhtiö, Jätekukko. Kunnilla on myös yhteinen jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen jätelautakunta. Kuntien tekemän sopimuksen mukaan jätepoliittisen ohjelman valmistelu ja seuranta kuuluu jätelautakunnalle. Päätöksenteko jätepoliittisesta ohjelmasta kuuluu kunnille. Nyt laadittavana oleva jätepoliittinen ohjelma on kolmas alueen jätehuollon koordinointia varten tehty ohjelmatyö. Kun kunnat päättävät tuleville vuosille yhteisesti jätehuollon tavoitteista, on jätehuollon kehittäminen suunnitellusti ja pitkäjänteisesti mahdollista. Ohjelman avulla kunnat voivat myös ohjata omistamaansa jäteyhtiötä. Asiakkaat hyötyvät koko alueelle avoimesti linjatuista jätehuollon kehittämistarpeista ja siitä, että jätehuoltoa kehitetään koko alueella yhdenvertaisesti ja johdonmukaisesti. Ohjelmatyön toteutus Jätepoliittisen ohjelman päivitystyö aloitettiin vuonna Outokummun kaupunki tuli mukaan ohjelman laatimistyöhön vuoden 2016 alussa sen liityttyä Jätekukon osakaskunnaksi. Outokummun kaupunki on liittymässä myös jätelautakunnan yhteistoimintakunnaksi ja ohjelmaluonnoksessa sitä on käsitelty jo osana yhteistoimintaaluetta. Ohjelman projektisuunnitelma hyväksyttiin jätelautakunnassa maaliskuussa Ohjausryhmä, jossa on ollut seuduittainen kuntien edustus sekä Jätekukon edustus, on ohjannut ja seurannut projektin käytännön toteuttamista. Sidosryhmien kattavammaksi osallistamiseksi perustettiin ohjelmaa laadittaessa yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmään kutsuttiin edustajat toimialueen ely-keskuksista, paikallisten kuljetusyritysten edustajat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n kautta, tuottajien edustajat pakkausten, paperin sekä sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) tuottajavastuutahoilta sekä edustajat ympäristöjärjestöistä ja Kiinteistöliitosta. Yhteistyöryhmässä oli myös Jätekukon edustus ja kuntaedustus ohjausryhmästä.

13 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 6 Visio, tavoitteet ja toimenpiteet Jätepoliittista ohjelman päivitystä käsiteltiin kuntien aluepalavereissa seuduittain jätehuollon yhteyshenkilöjen ja kuntien nimeämien omistajaohjauksesta vastaavien tahojen kanssa. Ohjelmaan liittyen pidettiin ideariihi alueen jätehuollon neuvottelukunnassa, johon oli kutsuttuna kaikkien kuntien jätehuollon yhteyshenkilöt, elykeskusten edustajat sekä jätelautakunnan jäsenet. Ohjelmaa käsiteltiin myös Jätekukon hallituksessa Jätepoliittisen ohjelman päivitystyössä on hyödynnetty Jätekukon syksyllä 2014 tekemän asiakaskyselyn tuloksia siitä, miten tyytyväisiä asiakkaat ovat jätehuoltopalveluihin ja millaisia jätehuoltopalveluja toivotaan. Tämän lisäksi alueella toimiville omakoti- ja kiinteistöyhdistyksille, asukas- ja kyläyhdistyksille sekä kylätoimikunnille lähettiin syksyllä 2015 kysely liittyen jätteiden synnyn ehkäisyyn, palvelujen kehittämiseen, viestintätarpeeseen sekä jätehuollon valvontaan ja seurantaan. Kuntien luottamushenkilöille tehtiin sähköinen kysely jätehuollon kehittämistarpeista ja toiveista. Kysely osoitettiin kuntien valtuutetuille sekä kunnanhallitusten, ympäristönsuojeluviranomaisina toimivien lautakuntien, teknisen toimen lautakuntien ja Savo-Pielisen jätelautakunnan jäsenille. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden kuulemisessa käytettiin apuna verkkopalvelua otakantaa.fi. Verkkopalvelussa kuntalaisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteitä jätehuollon toimivuudesta, kertoa jätehuollon kehittämistarpeita ja ideoida jätehuollon kehittämisen toimenpiteitä. Verkkopalvelussa oli sekä kyselyjä että keskustelufoorumi. Jätepoliittisessa ohjelmassa on asetettu seuraava tulevaisuuden kuva eli visio: Alueella on asukkaiden tarpeita palveleva jätehuolto, jonka avulla edistetään kiertotaloutta ja ympäristönsuojelua. Ohjelmassa on asetettu visiota tukevia tavoitteita neljälle asiakokonaisuudelle: jätteiden synnyn ehkäisy, tuotteiden uudelleenkäytön edistäminen ja jätteiden tehokas hyödyntäminen, ympäristövastuullisen toiminnan edistäminen jätehuollossa sekä riittävä jätehuollon palvelutaso ja kattava palveluverkosto. Jätepoliittisen ohjelman tärkein osuus on tavoitteita ja toimenpiteitä kuvaavat taulukot. Kutakin tavoitetta toteuttamaan on asetettu konkreettisia toimenpiteitä. Toimenpiteet on vastuutettu kunnallisille toimijoille. Taulukkoon on kuvattu lisäksi lyhyesti, millaisin mittarein kunkin toimenpiteen toteutumista seurataan. Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on nostettu esiin niin asiakkaiden tarpeiden mukainen jätehuollon palvelutaso kuin ympäristön huomioon ottaminen. Tavoitteilla ja toimenpiteillä myös edistetään kunnan vastuulle kuuluvassa jätehuollossa kiertotaloutta, joka tarkoittaa paljon laajempaa kokonaisuutta kuin syntyneen jätteen kierrätystä. Kiertotaloudessa jätteiden synty minimoidaan, ja materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Luonnos jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022 on liitteenä.

14 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 6 Vaikutusten arviointi Jätepoliittisen ohjelman toimenpiteet tähtäävät ympäristövastuulliseen jätehuoltoon, joten toteutuessaan sen ympäristövaikutukset ovat positiiviset. Jätteiden synnyn ehkäiseminen ja tuotteiden uudelleenkäyttö vähentävät tarvetta luonnonvarojen käyttöön ja pienentävät tuotannon haitallisia vaikutuksia maaperään, ilmaan ja vesistöihin. Hyötyjätteiden keräys ja käsittely tehostuvat, jolloin jätteiden sisältämä materiaali saadaan käytettyä uudelleen. Liikenteen päästöt saattavat lisääntyä kuljetusten lisääntyessä, mutta toisaalta pyritään kuljetusten optimointiin. Lisäksi selvitetään keinoja pienentää jätteenkuljetusten ilmastovaikutuksia. Ohjelman vaikutukset ympäristöön arvioidaan positiivisiksi myös siksi, että epäasiallinen jätehuolto ja roskaantuminen vähenevät, kun kiinteistöt saadaan vielä entistä kattavammin jätehuollon piiriin. Myös asumisessa syntyvien lietteiden osalta panostetaan tässä ohjelmassa jätehuollon asianmukaiseen hoitamiseen. Kompostointia edistetään ja kompostoinnin neuvontaan panostetaan. Elinympäristöön ja viihtyvyyteen vaikutetaan jätehuoltopisteiden siistin ilmeen ja roskattomuuden kautta. Ohjelman sisältyvien toimenpiteiden vaikutukset ihmisiin ovat positiiviset. Sähköisen asioinnin kehittyminen sekä palveluaikojen ja -muotojen kehittäminen parantavat palvelujen saatavuutta ja laatua asiakastarpeiden mukaisesti. Ohjelman mukaisesti panostetaan monin tavoin myös alueen asukkaiden tiedottamisen lisäämiseen. Ohjelmalla on vain vähäisessä määrin vaikutusta kuntien henkilöstöön tai talouteen. Ohjelmalla ei ole vaikutusta kunnan henkilöstömäärään tai asemaan, mutta osin toimenpiteet voivat tuoda henkilöstölle uudenlaisen osallistumisen mahdollisuuden. Jätteen synnyn ehkäisyyn eli laadukkaisiin ja korjattaviin tuotteisiin panostaminen voi lyhyellä aikajänteellä aiheuttaa kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä hankinnoissa syntyy säästöjä. Käytettyjen tavaroiden uudelleenkäyttö voi tuoda kunnalle pientä taloudellista hyötyä. Ruokahävikin vähentäminen voi tuoda kustannussäästöjä. Lisäksi jätteiden tehokkaampi lajittelu voi vaikuttaa vähäisessä määrin kuntien omien kiinteistöjen jätehuoltokustannuksiin. Ohjelma koskee kunnan järjestämisvastuulla olevaa jätehuoltoa, joten yritysten jätehuoltoon ohjelmalla ei ole vaikutuksia. Ohjelmalla lienee positiivinen vaikutus jätealan kuljetuspalveluja tarjoaviin yrityksiin, kun jätehuoltoon liittymistä seurataan ja asiakkaiden määrä lisääntyy erityisesti saostus- ja umpisäiliölietteiden osalta. Ohjelmalla voi olla lievä positiivinen vaikutus myös sellaisten yritysten toimintaan, joissa panostetaan jätteiden synnyn ehkäisyyn ja tuotteiden uudelleenkäyttöön, jos kunnat saavat huomioitua nämä asiat hankinnoissaan ja muutoin toiminnassaan. Ohjelman vaikutuksia on arvioitu tarkemmin liitteenä olevassa ohjelmaluonnoksessa. Esitys Jätelautakunta asettaa luonnoksen jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022 nähtäville. Lautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä jätepoliittisesta ohjelmasta. Ohjelmaluonnos sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista lähetetään nähtävillä pidettäväksi kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin.

15 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 6 Asiakirjat pidetään nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Outokummun Seutu, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi Pieksämäen lehti Kuopion kaupunkilehti. Alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja kunnalliselta jäteyhtiöltä, Jätekukolta, pyydetään asiasta lausunto, sillä nämä tahot toteuttavat ohjelmaa. Alueen ely-keskuksille, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle, paperin ja SERtuottajayhteisöille, SKAL ry:lle, YTP:lle ry:lle, Itä-Suomen Kiinteistöliitolle, Pohjois- Karjalan luonnonsuojelupiirille ja Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirille ilmoitetaan kirjeitse mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen. Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen tuodaan jätelautakunnalle käsiteltäväksi ehdotus jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022 saakka. Jätelautakuntakäsittelyn jälkeen ohjelma lähetetään hyväksyttäväksi alueen kunnille. Liitteet /2015 Luonnos jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022 Valmistelija Leena Karppinen puh Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Merkitään, että korjataan liitteen otsikosta vuosiluvun kirjoitusvirhe vuodeksi Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 7 7 Asianro 4084/ /2016 Kunnan toissijaisen jätehuoltovastuun mukaisten palvelujen järjestämisen periaatteet ja menettelyt Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Kunnan toissijainen vastuu jätehuollon järjestämisessä Kunnan velvollisuutena on järjestää jätelain 32 :n mukaisesti mm. asumisessa syntyvän sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Elinkeinoelämän jätehuolto sen sijaan on jätelain 28 :n mukaisesti pääsääntöisesti jätteen haltijan vastuulla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jätteen haltija hankkii tarvitsemansa jätehuoltopalvelut markkinoilla toimivilta yksityisiltä jätehuoltoalan yrityksiltä. Jätelain 33 :ssä on kuitenkin säädetty kunnan velvollisuudesta järjestää jätehuolto myös yksityisille yrityksille siinä tapauksessa, että jätteen haltija tätä markkinaehtoisen palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää, ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Kyseessä on kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto toissijaisesti. Lainkohdan tarkoituksena on turvata jätehuoltopalvelujen saatavuus elinkeinoelämälle myös sellaisilla alueilla, joilla ei ole riittävästi markkinaehtoista palvelutarjontaa. Kunnan toissijaisen vastuun perusteella tarjottavia jätehuoltopalveluja voidaan kutsua TSV-palveluiksi. Järjestäessään näitä jätelain mukaisia TSV-palveluja, kunta hoitaa lakisääteistä tehtäväänsä, eikä toimi kilpailullisilla markkinoilla. Jätelain esitöiden mukaan kunnan tulee ennen toissijaisen vastuun mukaista palvelun järjestämistä arvioida, onko markkinaehtoista jätehuoltopalvelua kohtuullisesti saatavilla. Mikäli palveluita arvion mukaan on kohtuullisesti saatavilla, ei kunnalle osoitettua TSVpalvelua koskevaa palvelupyyntöä tule hyväksyä. Tällöin kunta voi tarjota palveluita markkinaehtoisesti, mutta kunnan mahdollisuus markkinaehtoisten palvelujen tarjoamiseen on rajoitettua. Ympäristöministeriön laatimassa Jätelakioppaassa (Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2015) on linjattu, että markkinaehtoisessa palvelussa voidaan katsoa olevan puutteita, jos pyydettyä yksityistä palveluntarjontaa ei ole saatavilla tietyllä alueella tai jos tarjolla olevan yksityisen palveluntarjonnan hinta on kohtuuton. Jätteen haltijan kunnalle esittämä palvelupyyntö kertoo jätelain esitöiden mukaan yleensä jo sellaisenaan puutteellisesti toimivista jätehuollon palvelumarkkinoista. Tulkintaongelmia TSV-palvelujen järjestämisvelvollisuutta arvioitaessa voi kuitenkin aiheuttaa se, että jätteen haltija voi tarjolla olevasta yksityisestä palvelusta huolimatta kustannussyistä pyytää kuntaa järjestämään jätehuoltonsa, jolloin on arvioitava, onko markkinaehtoista palvelua kuitenkin saatavilla kohtuulliseen hintaan.

17 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 7 TSV-palvelun tarjoamiseen liittyvät menettelyt Kunnalla on jätelain mukaisesti markkinatilanteesta riippumatta oikeus aina kieltäytyä jätehuollon järjestämisestä, jos jäte on laatunsa takia tai teknisesti sopimaton kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kunta ei siis ole velvollinen muuttamaan järjestämäänsä jätehuoltojärjestelmää tai sen kapasiteettia, jotta elinkeinotoiminnan tarvitsemat palvelut voitaisiin järjestää. Jätelaissa ei säädetä tarkasti kunnan jätehuoltoviranomaisen ja kunnan jätelaitoksen tehtävistä TSV-palvelun järjestämisessä. Jätelakioppaassa on kuitenkin annettu tulkintasuosituksia siitä, miten TSV-palvelun tarjoamisessa olisi syytä menetellä. Ohjeistuksen mukaisesti TSV-palvelun järjestäminen on luonteeltaan operatiivista toimintaa, minkä vuoksi tehtävä voidaan hoitaa suurelta osin kunnan jätelaitoksessa eli Jätekukossa. Toiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi on kuitenkin oppaan mukaan olennaista, että kunnan jätehuoltoviranomainen tai tämän valtuuttama viranhaltija seuraa säännöllisesti kunnan jätelaitoksen toimintaa TSV-palvelun järjestämisessä sekä sopii laitoksen kanssa tähän liittyvistä menettelyistä. Asiasta ei ole sen sijaan tarvetta tehdä viranomaispäätöstä. Yhteisten menettelytapojen luomiseksi kunnallisen jäteyhtiön, Jätekukon, kanssa on linjattu periaatteista, joiden mukaisesti TSV-palvelua järjestetään yrityksille (periaatteet on esitetty tarkemmin liitteenä). Periaatteet on laadittu Jätelakioppaan pohjalta, ja vastaavansuuntaisista periaatteista on päätetty ainakin Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnassa. Kunnan vastuulle kuuluvan jätteen vastaanotto sekä sitä koskevan sopimuksen tekeminen on kunnan suoraan lain nojalla tapahtuvaa operatiivista palvelutoimintaa. Koska tällaiset palvelutehtävät on siirretty alueella kunnallisen jäteyhtiön hoidettaviksi, Jätekukko hoitaa suurelta osin myös TSV-palvelujen tarjoamiseen liittyvät selvitykset ja palvelun tarjoamisen. Jäteyhtiöllä on jätehuoltoviranomaista kattavammat tiedot alueella tarjottavista jätehuoltopalveluista, joten ensisijaisesti Jätekukko arvioi markkinaehtoisten palvelujen saatavuutta. Markkinaehtoisen toiminnan tarkastelussa jätehuollon viranomaispalvelut kuitenkin osaltaan avustavat. Jätekukko huolehtii selvityksessä saatujen tietojen pohjalta TSV-palvelun järjestämisestä tarpeen mukaan, kun jätteen haltijan tätä pyytää. TSV-palvelun perusteena on aina jätteen haltijan pyyntö, joka esitetään Jätekukolle. Pääsääntöisesti TSV-palvelun järjestämisestä ei ole tarvetta tehdä erillisiä hallintopäätöksiä. Jos kuitenkin Jätekukko katsoo sille osoitetun palvelupyynnön perusteella, että markkinaehtoista palvelua on tarjolla, se kieltäytyy antamasta TSV-palvelua. Jos jätteen haltija ei ole tyytyväinen tähän ratkaisuun, jätteen haltija ohjataan toimittamaan asia kunnan jätehuoltoviranomaisen ratkaistavaksi. Jätehuoltoviranomainen tekee asiassa muutoksenhakukelpoisen hallintopäätöksen. Jos kunnallisen jäteyhtiön katsottaisiin toissijaisen vastuun palveluita järjestäessään toimivan kilpailulain vastaisesti, jätehuoltomarkkinoilla toimivien yritysten oikeusturvakeinona on asian vireille saattaminen kilpailu- ja kuluttajavirastossa (KKV), joka valvoo kilpailulainsäännön täytäntöönpanoa ja toteutumista. KKV:n päätöksestä voidaan valittaa markkinaoikeuteen.

18 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 7 Vaikutusten arviointi TSV-palvelujen tarjoamisen periaatteiden ja menettelyjen avoin linjaus selkeyttää tilannetta yritysten kannalta. Periaatteiden noudattamisella varmistetaan, että yritykset saavat aina tarvitsemansa jätehuoltopalvelut. Toisaalta niitä noudattamalla varmistetaan myös se, että TSV-palveluiksi ei katsota sellaisia palveluja, joiden osalta on saatavilla markkinaehtoista palveluntarjontaa yksityisiltä jätehuoltoalan yrittäjiltä. Yritysvaikutusten lisäksi TSV-palvelujen tarjoamisella periaatteiden mukaisesti voi olla positiivisia ympäristövaikutuksia. Ympäristövastuullisia jätehuoltopalveluja tarjotaan kunnan järjestämänä silloin, kun yksityistä palveluntarjontaa ei ole kohtuudella saatavissa. Esitys Jätelautakunta merkitsee tiedoksi liitteenä esitetyt periaatteet ja menettelyt koskien kunnan toissijaiseen vastuuseen perustuvien jätehuoltopalvelujen järjestämistä. Liitteet /2016 Periaatteet ja menettelyt TSV-palvelujen järjestämisessä Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 8 8 Asianro 4083/ /2016 Selvitys jätteiden lajittelun ja erilliskeräyksen tehostamisesta Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti jätteiden kierrätystä eli materiaalihyötykäyttöä tulisi lisätä suhteessa jätteiden energiahyötykäyttöön ja loppusijoitukseen. Jäteasetuksen ja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että 50 painoprosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään. Tätä ei ole kuitenkaan saavutettu. Vuonna 2014 noin 33 % yhdyskuntajätteistä kierrätettiin valtakunnallisesti. Jätteiden loppusijoitus on vähentynyt tavoitteiden mukaisesti ja energiahyötykäyttö on kasvanut, mutta materiaalihyötykäytön lisääminen on ollut haastavaa. Kierrätysaste on kyllä nousemassa, mutta tavoitteesta ollaan edelleen jäljessä. EU:n komission kiertotalouspaketissa jätedirektiivien kierrätysastetta koskevia tavoitteita on ehdotettu edelleen tiukennettaviksi. Keinoja hyötyjätteiden syntypaikkalajittelun tehostamiseksi olisi tärkeää löytää, jotta kierrätystavoitteet voitaisiin saavuttaa. Tätä varten kunnallinen jäteyhtiö, Jätekukko, on suunnitellut selvittävänsä eri malleja sille, miten eri jätelajeja voitaisiin kerätä entistä kattavammin kiinteistöiltä. Samalla selvitetään myös näiden mallien kustannuksia. Jätekukko selvittelee jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä tehostavien keräysjärjestelmien käyttöönotettavuutta ja kustannuksista yhdellä kohdealueella. Kohdealueeksi on valittu Lieksa, koska se muodostaa oman logistisen kokonaisuuden ja on kuljetusolosuhteiltaan sekä välimatkoiltaan logistisesti haastava. Juuri tällaisille alueille olisi tärkeää löytää uudenlaisia keräysmalleja. Toiseksi Lieksassa on ollut ja on osin edelleen käytössä erityinen erilliskeräysjärjestelmä biojätteelle: sekajäteastiaan sisälle sijoitettava ns. bioboksi. Kun Lieksassa on jo kokeiltu muita alueita poikkeavaa mallia, tällä pohjalta voidaan selvittää myös uudenlaista keräysjärjestelmää. Malleja sille, miten hyötyjätteiden keräyksen tehostaminen voitaisiin toteuttaa, on useita. Itä-Uudenmaalla noin 1000 kiinteistöllä on käytössä jätteiden monilokerokeräys, jossa kiinteistöllä on jätteiden lajitteluun useita lokeroita sisältävä jäteastia. Ruotsin Eskilstunassa puolestaan on käytössä jätteiden lajitteleminen erivärisiin pusseihin ja niiden erottelu käsittelylaitoksella. Molemmat mallit mahdollistaisivat kiinteistökohtaisen jätteiden erilliskeräyksen myös pientaloille. Myös muita innovatiivisia keräysjärjestelmiä ja niiden toteuttamiskustannuksia selvitellään. Jätekukko tulee tarkastelemaan eri keräysjärjestelmien tarjoajia, toimivuutta ja kustannuksia. Kokeilu viedään käytäntöön, jos selvityksen perusteella näyttää siltä, että jokin malleista on toteuttamiskelpoinen eli malli on tehokas ja kustannuksiltaan koh-

20 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 8 tuullinen. Tässä tapauksessa asia tuodaan vielä jätelautakunnan käsiteltäväksi, ja asiaan liittyen tehdään tarvittavat muutokset jätehuoltomääräyksiin ja taksaan. Tällöin myös kuntalaisia kuullaan asiasta. Jos malli viedään käytäntöön, sen toimivuutta seurataan. Jos tämän jälkeen todetaan, että uudenlainen keräysjärjestelmä toimii käytännössä ja sillä voidaan saavuttaa jätelainsäädännön ja jätepolitiikan mukaisia tavoitteita, malli voidaan laajentaa tulevaisuudessa koko toiminta-alueelle. Vaikutusten arviointi Tässä vaiheessa ollaan vasta selvittelemässä mahdollisuuksia erilaisiin innovatiivisiin keräysjärjestelmiin. Vaikutukset aktualisoituvat vasta, jos uusi järjestelmä päätetään ottaa käyttöön. Yleisesti tavoitteena on saavuttaa ympäristövaikutuksiltaan nykyistä jätteenkeräystä edistyksellisempi järjestelmä. Esimerkiksi monilokerokeräyksen on tutkittu tehostavan hyötyjätejakeiden talteensaantia huomattavasti. Asukasta kohti lasketut keräystulokset ovat monilokerokeräyksessä noin kaksinkertaiset ekopistekeräykseen verrattuna (Aalto-yliopisto ). Näin ollen voidaan arvioida, että myös muunlaisissa malleissa, joissa keräys hoidetaan kiinteistöltä asti, hyötyjätteiden talteensaanti tehostuu. Ihmisten kannalta kiinteistöiltä tapahtuva hyötyjätteiden erilliskeräys helpottaisi jätteiden lajittelua ja parantaisi jätehuoltopalveluja. Kustannukset kiinteistökohtaiseen hyötyjätekeräykseen perustuvissa malleissa ovat kuitenkin tyypillisesti ekopistekeräystä suuremmat. Selvityksen yhteydessä tarkastellaankin, olisiko jokin järjestelmä käyttöönotettavissa kohtuullisin kustannuksin. Uudenlaiset mallit voisivat mahdollistaa jätehuoltopalveluja tarjoaville yrityksille innovatiivisten palvelujen tarjoamisen ja toiminnan laajentamisen tältä pohjalta. Esitys Jätelautakunta merkitsee asian tiedoksi. Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

21 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 9 9 Asianro 4120/ /2016 Jätelautakunnan toiminnan ja talouden seuranta 2015 Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Toiminta Jätelautakunnan vuoden 2015 toiminnalle asetetuista tavoitteista pääosa saavutettiin. Tavoitteeksi oli asetettu kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistaminen, jätepoliittisen ohjelman laadinnan aloittaminen, vaiheittainen jätehuollon liittymisvelvollisuuden seuraaminen ja jätehuollon asiakasrekisterin kehittäminen. Jätehuoltomääräykset saatiin kokonaisuudessaan uudistettua ja uusista määräyksistä päätettiin jätelautakunnassa vuoden 2015 lopussa. Jätepoliittisen ohjelman päivitystyön osalta hyväksyttiin projektisuunnitelma, jonka mukaisesti ohjelmaa on laadittu. Liittymistä järjestettyyn jätehuoltoon seurattiin vuoden 2015 aikana entisin käytännöin: kaikki päättyneet asiakkuudet käytiin läpi kuukausittain ja jätehuollon ulkopuolelle jääneet kiinteistöt kehotettiin määräajan jälkeen jätehuollon piiriin. Lisäksi vuoden 2015 aikana käytiin läpi asiakkuuksia, jotka olivat päättyneet tai jääneet rekisteriin puutteellisin jätehuoltopalveluin silloin, kun peruskunnat hoitivat viranomaistehtäviä. Tällä tavoin jätehuollon asiakasrekisterin ajantasaisuutta ja oikeellisuutta saatiin parannettua. Vuonna 2015 kehotuskirjeitä jätehuoltoon liittymisestä ja vastaavia asiakaskirjeitä lähetettiin vajaa 2500 kpl. Asiakkaiden hakemuksia käsiteltiin viranhaltijapäätöksin ja kirjeitse yhteensä vajaa 600 kappaletta. Tarkistetuin luvuin laskettu asuinhuoneistojen ja vapaa-ajan asuntojen liittymisaste jätehuoltoon oli loppuvuonna 96,4 % (vuonna 2011 liittymisaste oli 92,3 %). Perusmaksua maksavien asuinhuoneistojen ja vapaa-ajan asuntojen määrä kasvoi vuonna 2015 noin 2200 huoneistolla. Jätelautakunta teki vuonna 2015 tiivistä yhteistyötä kuntien ja muiden kunnallisen jätehuollon toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin mm. aluepalavereissa, työryhmissä ja jätehuollon neuvottelukunnassa. Lisäksi kuntien luottamushenkilöille annettiin tietoa ajankohtaisista jätehuollon asioista valtuustoihin ja lautakuntiin tehdyillä vierailuilla. Talous Jätelautakunnan kustannukset toteutuivat hieman arvioitua pienempinä. Talousarviossa kustannuksiksi arvioitiin euroa, mutta toteutuma oli vajaa euroa. Isäntäkunnan kannalta nettotulos on kuitenkin nolla, sillä jätelautakunnan kulut katetaan toteutuneiden kustannusten mukaan jätemaksuilla. Tarkemmat seurantaraportit toiminnasta ja taloudesta vuodelta 2015 ovat liitteenä.

22 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 9 Vaikutusten arviointi - Esitys Jätelautakunta merkitsee tiedoksi vuoden 2015 toiminnan seurantaraportin ja tuloslaskelman. Liitteet /2016 Toiminnan seuranta /2016 Tuloslaskelma 2015 Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

23 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) Asianro 4093/ /2016 Tiedonannot Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Jätehuollon viranomaispalvelujen osavuosikatsaus (1/2016) Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2015 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella 1449/2016 Lausunto Rautalammin kunnan ympäristönsuojelumääräysten luonnoksesta Jätelakiopas (Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2015) 1579/2016 Kirje biojätteen ja kartongin erilliskeräyksen järjestämisestä kiinteistöille, joilla on vähintään 10 asuinhuoneistoa. Kirje on lähetetty eri variaatioin niille kiinteistöille (noin 90 kpl), joilta puuttuu jo aikaisempien jätehuoltomääräysten edellyttämä biojätteen ja/tai kartongin erilliskeräys. 1579/2016 Kirje biojätteen ja kartongin erilliskeräyksen järjestämisestä kiinteistölle, joilla on vähintään 5 asuinhuoneistoa. Kirje on lähetetty niille kiinteistöille (noin 600 kpl), jolta puuttuu uusien jätehuoltomääräysten edellyttämä biojätteen ja/tai kartongin erilliskeräys. 1579/2016 Kirje lasin ja metallin erilliskeräyksen järjestämistä kiinteistöille, joilla on vähintään 20 asuinhuoneistoa. Kirje on lähetetty niille kiinteistöille (noin 300 kpl), jolta puuttuu uusien jätehuoltomääräysten edellyttämä lasin ja/tai metallin erilliskeräys. Korkein hallinto-oikeus on antanut kaksi jätteiden kuljetusjärjestelmää koskevaa vuosikirjapäätöstä: KHO 2016:19 ja KHO 2016:20. Lisäksi on annettu muita jätteenkuljetusjärjestelmää koskevia päätöksiä (532/2016, 536/2016) ja kunnallisen yhdyskuntajätteen vastaanottopaikkaa koskeva päätös (533/2016). 3283/2015 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös / Valitus jätemaksusta vapauttamista koskevan päätöksen peruuttamisesta ja jätehuoltoasiasta / Kiinteistö / Kiinteistön haltija on valittanut jätelautakunnan palvelupäällikön päätöksestä, jolla on peruutettu Nurmeksen kaupungin tekemän toistaiseksi voimassa oleva päätös jätemaksuista vapauttamisesta ja liitetty kiinteistö aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Hallinto-oikeus on kumonnut menettelyvirheen johdosta valituksenalaisen päätöksen siltä osin kuin päätöksellä on peruutettu Nurmeksen kaupungin päätös. Asia on käsitelty päätöksen jälkeen jätehuoltoviranomaisessa uudelleen. Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.

24 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) /2014 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös / Valitus jätemaksusta / Kiinteistö / Kiinteistön haltija on valittanut jätelautakunnan palvelupäällikön päätöksestä, jolla on hylätty vakituisen asunnon perusmaksua ja aluekeräyspistemaksua koskevat muistutukset. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. 3845/2015 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös / Valitus jätehuoltoasiassa / Kiinteistö / Kiinteistön haltija on valittanut jätelautakunnan palvelupäällikön päätöksestä, jolla on hylätty jätehuoltomääräyksistä poikkeamista koskeva hakemus. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. 3447/2015 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös / Valitus jätemaksusta / Kiinteistö / Kiinteistön haltija on valittanut jätelautakunnan palvelupäällikön päätöksestä, jolla on hylätty vapaa-ajan kiinteistön aluekeräyspistemaksua koskeva muistutus. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. 1600/2014 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös / Valitus jätemaksusta / Kiinteistöt , , , , , , ja / Kiinteistön haltijat ovat valittaneet jätelautakunnan palvelupäällikön päätöksistä, joilla on hylätty vakituisten asuinkiinteistöjen perusmaksuja koskevat muistutukset. Hallinto-oikeus on jättänyt valituksen osin tutkimatta, hylännyt valituksen koskien kiinteistöjä , , ja kumonnut palvelupäällikön päätökset koskien kiinteistöjä ja Perusteena on ollut se, ettei maksuja ole määrätty kaikilta osin maksuvelvollisille tahoille, vaikka kaikilla kiinteistön haltijoilla on sama asiamies. 5133/2015 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös / Valitus jätehuoltoasiassa / Kiinteistö / Valitus jätehuoltoasiassa / Kiinteistön haltijat ovat valittaneet jätelautakunnan palvelupäällikön päätöksestä, jolla on hylätty jätehuoltomääräyksistä poikkeamista koskevat hakemus. Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. Vaikutusten arviointi - Luettelo viranhaltijapäätöksistä ajalta Liitteet /2016 Jätehuollon viranomaispalvelujen osavuosikatsaus (1/2016) /2016 Luettelo viranhaltijapäätöksistä Viiteaineisto /2016 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2015 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella /2016 Lausunto Rautalammin kunnan ympäristönsuojelumääräysten luonnoksesta /2016 Jätelakiopas (Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2015) (Ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2016 Kirje biojätteen ja kartongin erilliskeräyksen järjestämisestä kiinteistöille, joilla väh. 10 asuinhuoneistoa /2016 Kirje biojätteen ja kartongin erilliskeräyksen järjestämisestä kiinteistöille, joilla väh. 5 asuinhuoneistoa /2016 Kirje lasin ja metallin erilliskeräyksen järjestämisestä kiinteistöille, joilla väh. 20 asuinhuoneistoa

25 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) 10 Valmistelija Saija Pöntinen puh Mirkka Koljonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Lautakunta merkitsee asiat tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

26 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (26) Muutoksenhakuohje Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / Savo-Pielisen jätelautakunta (3-4 ) Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Savo-Pielisen jätelautakunta Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Postiosoite PL 1097, KUOPIO Käyntiosoite Suokatu 42 Puhelin Sähköposti jatelautakunta(at)kuopio.fi Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston virka-ajan päättymistä tai mikäli määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.