Lausuntopyyntö Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaa koskevien asetusten muuttaminen

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö OKM/84/010/ Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaa koskevien asetusten muuttaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa liitteenä olevista ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaa koskevista asetusmuutosehdotuksista. Jakelussa mainittujen lisäksi myös muut tahot voivat halutessaan antaa lausunnon ehdotuksista. Liitteet: - Ehdotus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (Yhteishakuasetus) - Ehdotus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta (Valintaperusteasetus) - Ehdotus ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 :n ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun 8 :n muuttamisesta (SORAtutkinnot) Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annettua valtioneuvoston asetusta (294/2014) ehdotetaan muutettavaksi siten, että keväällä 2015 otettaisiin käyttöön uusi erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku, jossa haettaisiin erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävään tutkintotavoitteiseen ja valmentavaan koulutukseen. Lisäksi asetuksessa huomioitaisiin valmentavien koulutuskokonaisuuksien uudistus. Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annettua opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta (4/2013) ehdotetaan muutettavaksi siten, että eräitä säännöksiä tarkennettaisiin uusien valintaperusteiden käyttöönoton jälkeen ilmenneiden tulkinnallisten epäselvyyksien poistamiseksi. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden osalta asetukseen lisättäisiin säännös hylätyn pääsy- tai soveltuvuuskokeen merkityksestä opiskelijavalinnassa. Lisäksi tarkennettaisiin valtakunnallisesti yhtenäistä kielikoetta koskevaa sääntelyä. Esitetyt muutokset tulisivat voimaan alkavan koulutuksen osalta.

2 OKM/84/010/ (2) Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (811/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun asetukseen (812/1998) ehdotetaan lisättäväksi turvallisuusalan tutkinnot sellaisiksi tutkinnoiksi, joihin sovellettaisiin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia säännöksiä. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään perjantaina opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kirjaamo[at]minedu.fi. Lisätietoja: hallitusneuvos Piritta Sirvio (piritta.sirvio[at]minedu.fi, puh ) Johtaja Mika Tammilehto Hallitusneuvos Piritta Sirvio Liitteet Yhteishakuasetus2015_lausuntoversioa Valintaperusteasetus2015_lausuntoversio SORAtutkinnot2015_lausuntoversio Jakelu Akava ry Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Elinkeinoelämän Keskusliitto ry Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Opetushallitus Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Suomen Kuntaliitto ry Suomen opinto-ohjaajat ry Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Suomen Yrittäjät ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto YAOL AMEO-verkosto Ammatilliset erityisopettajat ry

3 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Lausuntoversio EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN, LUKIOKOULUTUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JÄLKEISEN VALMISTAVAN KOU- LUTUKSEN HAKUMENETTELYSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila ja keskeiset ehdotukset 1.1 Uudet valmentavat koulutuskokonaisuudet Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyistä säädetään perusopetuslain (628/1998) 28 a :n, lukiolain (629/1998) 19 :n 2 momentin, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 26 :n 2 momentin sekä opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) 1 a :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (294/2014), jäljempänä yhteishakuasetus. Asetuksen 1 :ssä säädetään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta ja 2 :ssä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hausta. Lisäksi asetuksessa säädetään näissä hauissa noudatettavista menettelyistä. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiolaissa tarkoitettuun lukiokoulutukseen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen. Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitettuihin erilaisiin valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua käytetään otettaessa opiskelijoita perusopetuslaissa tarkoitettuun lisäopetukseen, lukiolaissa tarkoitettuun maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen sekä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen sekä maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 :n ja opintotukilain 7 :n muuttamisesta (HE 211/2014 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia siten, että lakiin lisättäisiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta koskevat säännökset. Esityksen mukaan uudet koulutuskokonaisuudet otettaisiin käyttöön 1 päivänä elokuuta Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus olisi uusi koulutuskokonaisuus, johon yhdistettäisiin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitetut ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I) sekä 3

4 2 :n 3 momentissa tarkoitettu kotitalousopetus. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus olisi yhden lukuvuoden mittainen tutkintoon johtamaton koulutuskokonaisuus. Koulutuksen tavoitteena olisi antaa valmiuksia hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen sekä vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus olisi vamman tai sairauden vuoksi erityistä tukea tarvitseville suunnattu koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena olisi antaa opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden tai valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutuskokonaisuus vastaisi nykymuotoista vaikeimmin vammaisille opiskelijoille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava II). Koulutus järjestettäisiin aina ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella. Myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta voitaisiin järjestää erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella. Yhteishakuasetuksen säännöksissä ehdotetaan otettavaksi huomioon valmentavien koulutuskokonaisuuksien uudistus. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus olisi mukana perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Kotitalousopetus puolestaan poistuisi yhteishausta, koska kotitalousopetusta ei enää järjestettäisi syksystä 2015 lukien. 1.2 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävään koulutukseen ei haeta yhteisten hakumenettelyiden kautta, vaan opiskelijat valitaan niin sanottujen erillishakujen kautta. Koulutuksen järjestäjät määrittelevät hakujen aikataulut, valintaperusteet, hakulomakkeet, tarvittavat liitteet ja muut hakemiseen liittyvät käytännöt. Hakiessaan yhteisten hakumenettelyiden ulkopuoliseen koulutukseen hakija joutuu erikseen selvittämään kunkin oppilaitoksen koulutustarjonnan ja hakuajat sekä toimittamaan useita erillisiä hakemuksia hakiessaan useampaan kuin yhteen oppilaitokseen. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävässä koulutuksessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi yhteinen erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku. Haku toteutettaisiin opintopolku.fi -hakupalvelussa opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa tarkoitetun opiskelijavalintarekisterin avulla. Haku koskisi erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävää tutkintotavoitteista koulutusta sekä erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävää valmentavaa koulutusta eli ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa noudatettaisiin vastaavia menettelyitä kuin perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Haussa mukana oleviin koulutuksiin haettaisiin yhdellä hakemuksella yhteisen hakuajan puitteissa. Hakija voisi esittää hakemuksessaan yhteensä viisi hakutoivetta, jotka otettaisiin huomioon hakijan esittämässä järjestyksessä. Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa ei noudatettaisi yhteisiä valintaperustei-

5 3 ta, vaan kukin koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijoiden valintaperusteista itsenäisesti ja suorittaisi alustavan opiskelijavalinnan erillisvalintojen tapaan. Tämän jälkeen koulutuksen järjestäjä ilmoittaisi tiedot hyväksyttävissä olevista hakijoista hyväksymisjärjestyksessä opiskelijavalintarekisteriin. Näiden tietojen ja hakijoiden hakutoivejärjestyksen perusteella hakurekisterissä suoritettaisiin opiskelupaikkojen sijoittelu. Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen hakuun sovellettaisiin yhteishakuasetuksessa säädettyjä hakuun liittyviä menettelyitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi haun ajankohdasta ja Opetushallitus puolestaan hakurekisterin pitoon liittyvästä tarkemmasta aikataulusta. Opetushallitus vastaisi myös hakemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyttämisestä. Koulutuksen järjestäjän tulisi ilmoittaa hakurekisteriin tiedot haussa mukana olevasta koulutustarjonnasta sekä haussa käytettävät opiskelijaksi ottamisen perusteet. Hakija toimittaisi hakemuksen Opetushallitukselle eli käytännössä opintopolku.fi -palveluun. Hakemuksen liitteet toimitettaisiin kuitenkin koulutuksen järjestäjälle. Opetushallitus tuottaisi koulutuksen järjestäjälle hakurekisterin avulla esityksen opiskelijaksi otettavista sekä varasijalla olevista hakijoista. Koulutuksen järjestäjä tekisi päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tämän valintaesityksen mukaisesti. Hakuun sovellettaisiin myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 a :n säännöstä, jonka mukaan valitsematta jättämisestä voidaan ilmoittaa hakijalle postitse kirjeellä ja muutoksenhakukelpoinen päätös annetaan vain hakijan pyynnöstä. Koulutuksen järjestäjä päättäisi hakumenettelystä täytettäessä yhteisen haun jälkeen täyttämättä jääneitä opiskelupaikkoja. Koulutuksen järjestäjän tulisi lisäksi ilmoittaa hakurekisteriin tiedot kaikista haun käyttöalaan kuuluvissa koulutuksissa opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista. 2 Pykäläkohtaiset perustelut 1. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Pykälän 1 momentista poistettaisiin maininta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen kuulumisesta yhteishaun piiriin. Lisäksi 1 momentissa mainittu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain nimike muutettaisiin vastaamaan 1 päivänä elokuuta 2015 voimaan tulevaa uutta nimikettä laki ammatillisesta peruskoulutuksesta. Pykälän 2 momentin 4 kohtaa täsmennettäisiin terminologisesti lisäämällä säännökseen lakiviittaus sekä rajaamalla säännös koskemaan tutkintotavoitteista koulutusta. Ehdotetun säännöksen mukaan yhteishakua ei käytettäisi otettaessa opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella. Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia on muutettu 1 päivänä elokuuta 2015 voimaan tulevalla lainmuutoksella siten, että lain 3 :n 1 momentin mukaan ammatillinen peruskoulutus on koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mukaan suoritettavaa koulutusta, joka johtaa ammatilliseen perustutkintoon.

6 4 Voimassa olevan pykälän 5 7 kohtien mukaan yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen tai ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Säännöksissä huomioitaisiin valmentavien koulutuskokonaisuuksien uudistus, jonka mukaan 5 7 kohdissa mainittuihin koulutuksiin ei otettaisi uusia opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 2015 lukien eikä koulutuksia enää järjestettäisi 1 päivänä tammikuuta 2016 lukien. Pykälän 2 momentin 5 kohtaan ehdotetun säännöksen mukaan yhteishakua ei käytettäisi otettaessa opiskelijoita lennonjohdon perustutkintoon. Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (4/2013) 15 :n 4 momentin mukaan lennonjohdon perustutkinnossa opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella eli opiskelijaksi ottamiseen ei sovelleta yhteisiä valintaperusteita. Käytännössä lennonjohdon perustutkinto ei ole ollut mukana myöskään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa, vaan opiskelijaksi ottamiseen on sovellettu koulutuksen järjestäjän määrittelemää hakuaikaa ja hakumenettelyitä. Yhteishakuasetuksen sääntelyä ehdotetaankin selkeytettäväksi siten, että pykälän 2 momentissa nimenomaisesti todettaisiin, että lennonjohdon perustutkinto ei kuuluisi yhteishaun käyttöalaan. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevaa käytäntöä. Muun kuin tutkintotavoitteisen erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän koulutuksen rajaamisesta yhteishaun ulkopuolelle säädettäisiin 2 momentin 6 ja 7 kohdissa. Säännökset olisivat informatiivisia, sillä pykälän 1 momentin mukaan yhteishakua käytetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen, jolla siis tarkoitetaan tutkintotavoitteista koulutusta. Yhteishakua ei käytettäisi otettaessa opiskelijoita ehdotetun 6 kohdan mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen ja ehdotetun 7 kohdan mukaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen. 2. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku Säännöksessä huomioitaisiin valmentavien koulutuskokonaisuuksien uudistus. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksessä todettaisiin perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua käytettävän otettaessa opiskelijoita ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen. Pykälästä poistettaisiin maininnat ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta sekä maahanmuuttajille järjestettävästä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta. 2 a. Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku Asetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 a, jossa säädettäisiin uudesta erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen hausta. Ehdotetun säännöksen mukaan erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen hakua käytettäisiin otettaessa opiskelijoita ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen eli tutkintotavoitteiseen koulutukseen, am-

7 5 matilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen. 8. Hakurekisteriin ilmoitettavat tiedot 10. Hakutoiveet Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa noudatettaisiin vastaavaa valintamenettelyä kuin perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Koulutuksen järjestäjä suorittaisi alustavan opiskelijavalinnan ja ilmoittaisi tiedot hyväksyttävissä olevista ja hylätyistä hakijoista opiskelijavalintarekisteriin, minkä jälkeen opiskelupaikat jaettaisiin sijoitteluajon perusteella. Asetuksen 8 :n 3 momenttiin tehtäisiin tätä koskeva muutos. Lisäksi pykälän 2 momentin sanamuotoa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjien todettaisiin ilmoittavan valintarekisteriin tiedot valittavaksi esitettävistä hakijoista valintajärjestyksessä eikä varasijalla olevista hakijoista. Ehdotettu sanamuodon muutos olisi teknisluonteinen ja vastaisi tosiasiallista käytäntöä tietojen ilmoittamisessa. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen hakutoiveista. Ehdotetun säännöksen mukaan ammatillisen erityisopetuksen haussa mukana olevaan koulutukseen haettaisiin yhdellä hakemuksella, jossa hakija voisi esittää haluamassaan järjestyksessä enintään viisi hakutoivetta. Samalla hakemuksella voisi esittää sekä tutkintotavoitteisen koulutuksen että valmentavien koulutusten hakutoiveita. Hakija tulisi valituksi näihin koulutuksiin esittämässään hakutoivejärjestyksessä, jos koulutuksen järjestäjä on katsonut hakijan hyväksyttävissä olevaksi hakijaksi. Hakutoiveita ja niiden järjestystä ei voisi muuttaa hakuajan päätyttyä. 3 Esityksen vaikutukset Esityksellä ei olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia koulutuksen järjestäjien toimintaan. Opiskelijavalinnan suorittaminen on jo nykyisin koulutuksen järjestäjien tehtävänä. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sisällyttämisellä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakuun ei olisi merkittäviä vaikutuksia. Kyseessä olisi pääosin teknisluonteinen muutos, koska ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus sekä maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus ovat jo nykyisin olleet yhteisen hakumenettelyn piirissä. Kesällä 2014 järjestetyssä ensimmäisessä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa hakijoita oli noin Hakijamäärän arvioidaan jonkin verran kasvavan, sillä vammaisille opiskelijoille järjestettävä koulutus ja kotitalousopetus eivät ole aiemmin olleet perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisen hakumenettelyn piirissä. Kotitalousopetus on ollut aiemmin mukana yhteishaussa, mutta kotitalousopetuksen hakija- ja opiskelijamäärät ovat varsin pieniä. Syksyn yhteishaussa kotitalousopetuksen suhteellinen hakijamäärä kaikista hakijoista on kuitenkin ollut jokseenkin merkittävä.

8 6 4 Asian valmistelu Ammatillisen erityisopetuksen haun yhteiset hakumenettelyt lisäisivät jonkin verran opiskelijavalintaan liittyvää työmäärää Opetushallituksessa, koska kyseessä olisi uusi Opetushallituksen ylläpitämän hakurekisterin avulla suoritettava yhteinen haku. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävässä koulutuksessa opiskeli syksyn 2014 laskentapäivänä yhteensä noin opiskelijaa, joten vuosittainen hakijamäärä ammatillisen erityisopetuksen haussa olisi arvion mukaan melko pieni. Esityksen mukaisesta erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen hausta aiheutuvat muutokset opiskelijavalintarekisteriin sisältyvät Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa rakennettavien palveluiden kokonaiskustannuksiin. Erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä on tällä hetkellä kuudella erityisoppilaitoksella sekä rajattu erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä kuudella muulla oppilaitoksella. Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen yhteiset hakumenettelyt muuttaisivat haun piiriin kuuluvien koulutuksen järjestäjien opiskelijavalinnan toimintatapoja. Valintoihin liittyvän hallinnollisen työn määrän ei arvioida kuitenkaan kokonaisuutena lisääntyvän, ja ehdotetut muutokset selkeyttäisivät ja yhtenäistäisivät opiskelijavalintaan liittyviä käytäntöjä. Hakemusten käsittelyä koskeva menettely muuttuisi jonkin verran. Hakijat eivät toimittaisi hakemuksia suoraan koulutuksen järjestäjälle, vaan hakemukset olisivat saatavissa hakurekisterin kautta. Tarvittavat liitteet toimitettaisiin kuitenkin edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. Opiskelijoiden valintaa koskeva koulutuksen järjestäjän päätöksenteko muuttuisi siten, että koulutuksen järjestäjät tekisivät ensin ehdotuksen valittaviksi ehdotettavista sekä hylätyistä hakijoista ja ilmoittaisivat nämä tiedot opiskelijavalintarekisteriin. Opiskelupaikkojen perumiseen ja varasijoilta tehtäviin valintoihin liittyvä hallinnollinen työ vähenisi oppilaitoksissa, koska keskitetyn valintamenettelyn kautta hakija tulisi valituksi vain siihen järjestyksessä ensimmäiseen hakutoiveeseen, johon koulutuksen järjestäjä on esittänyt hakijan hyväksyttäväksi. Hakijan ja oppilaanohjauksen kannalta yhtenäinen hakuaika ja yhtenäiset hakumenettelyt selkeyttäisivät ja yhtenäistäisivät hakua erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävään koulutukseen. Hakulomakkeella esitettävä sitova hakutoivejärjestys korostaisi kuitenkin ohjauksen ja tarkoituksenmukaisen koulutusvalinnan löytymisen merkitystä jo hakemuksen jättövaiheessa, koska hakutoiveiden järjestystä ei voisi enää hakuajan päätyttyä muuttaa. Hakijan ohjaaminen esimerkiksi haastattelujen jälkeen hänelle soveltuvimpaan koulutukseen olisi kuitenkin edelleen mahdollista, jos hakija on esittänyt hakutoiveina useita saman koulutuksen järjestäjän hakukohteita, koska koulutuksen järjestäjä voisi esittää hakijan valittavaksi hänelle soveltuvimpaan koulutukseen. Lisäksi hakija voisi nykytilaa vastaavasti opiskelijavalinnan tulosten ja varasijoilta tehtävien valintojen jälkeen vaihtaa hänelle soveltuvampaan koulutukseen, jos tässä koulutuksessa on tarjolla vapaita koulutuspaikkoja. Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Asetusehdotuksesta on pyydetty lausunnot keskeisiltä sidosryhmiltä.

9 7 5 Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä elokuuta 2015 eli samaan aikaan kuin valmentavan koulutuksen uudet koulutuskokonaisuudet otettaisiin käyttöön. Asetusta ehdotetaan sovellettavaksi 1 päivänä elokuuta 2015 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Elokuussa 2015 alkavan perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen ja erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen hakuihin kuuluvien koulutusten yhteiset haut järjestetään keväällä ja kesällä 2015, joten asetusta sovellettaisiin ennen sen voimaantuloa näiden koulutusten hakumenettelyihin. Ennen 1 päivää elokuuta 2015 alkavaan koulutukseen sovellettaisiin asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

10 8 Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (294/2014) 1 :n 1 momentti ja 2 momentin 4-7 kohta, 2, 8 :n 2 momentti ja 10 :n 1 momentti, sekä lisätään asetukseen uusi 2 a seuraavasti: 1 Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen (630/1998) ja lukiolaissa tarkoitettuun lukiokoulutukseen (629/1998). Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita: 4) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella; 5) lennonjohdon perustutkintoon; 6) ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen; 7) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen; 2 Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua käytetään otettaessa opiskelijoita: 1) perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun lisäopetukseen; 2) lukiolaissa tarkoitettuun maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen; 3) ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen. 2 a Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen hakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävään: 1) ammatilliseen peruskoulutukseen; 2) ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen; sekä 3) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen. 8 Hakurekisteriin ilmoitettavat tiedot Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa ja erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tulee 1 momentissa säädetyn lisäksi ilmoittaa hakurekisteriin tiedot valittavaksi esitettävistä hakijoista valintajärjestyksessä sekä hylätyistä hakijoista. 10 Hakutoiveet Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen haetaan yhdellä hakemuksella, jossa hakija voi esittää haluamassaan järjestyksessä enintään viisi hakutoivetta. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa mukana olevaan opetukseen ja koulutukseen haetaan yhdellä hakemuksella, jossa hakija voi esittää haluamassaan järjestyksessä enintään kolme hakutoivetta. Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haussa mukana olevaan koulutukseen haetaan yhdellä hakemuksella, jossa hakija voi esittää haluamassaan järjestyksessä enintään viisi hakutoivetta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tätä asetusta sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2015 tai sen jälkeen alkavaan koulutukseen. Ennen mainittua ajankohtaa alkavaan koulutukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

11 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Lausuntoversio

12 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio OKM/ Lausuntoversio EHDOTUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEKSI OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEISTA AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ANNE- TUN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Nykytila Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella (4/2013), jäljempänä valintaperusteasetus, joka on annettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 :n 5 momentin nojalla. Asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneille taikka edellä mainittuja koulutuksia vastaavat aiemmat opinnot suorittaneille. Asetusta sovelletaan myös otettaessa opiskelijoita muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen. Asetusta ei sovelleta otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään erityisopetuksena erityisen koulutustehtävän perusteella, vieraskielisenä, näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Asetusta ei sovelleta myöskään otettaessa opiskelijoita, joilla on jo ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Käytännössä valintaperusteasetuksen mukaisia opiskelijaksi ottamisen perusteita sovelletaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun käyttöalaan kuuluvaan koulutukseen. Valintaperusteasetuksen 3 :ssä säädetään ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteista. Hakukohteina voivat olla ammatilliset perustutkinnot tai koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaan tutkintoa laajemmat hakukohteet, asetuksessa säädetyt koulutusohjelmat taikka tietyissä tutkinnoissa koulutuksen järjestäjän päättämä muu hakukohde. Valintaperusteasetuksen 5 :n mukaan opiskelijaksi ottaminen suoritetaan hakijoiden valintapistepistemäärän ja hakutoivejärjestyksen perusteella. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan pisteitä seuraavin perustein: 1) hakijalla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa, 2) perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta hakeutumisvuonna, 3) vähintään 1100 tunnin laajuisen lisäopetuksen, vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen, kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan tai vähintään 25 kurssia sisältävän maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamisesta, 4) yleisestä koulumenestyksestä, 5) painotettavista arvosanoista, 6) työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta työpajatoimintaan tai työmarkkinatuel-

13 2 la tapahtuvaan harjoitteluun osallistumisesta, 7) ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta, 8) sukupuolen perusteella sekä 9) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta. Asetuksen 16 :n mukaan koulutuksen järjestäjä voi suunnata osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lukion oppimäärän suorittaneille. Tällöin hakijalle annetaan pisteitä: 1) yleisestä koulumenestyksestä, 2) työkokemuksesta ja siihen rinnastettavasta toiminnasta, 3) ammatillista koulutusta koskevasta 1. hakutoiveesta, 4) sukupuolesta sekä 5) mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta. Lisäksi tietyissä tutkinnoissa lisäpisteitä voidaan antaa tutkinnon alaan liittyvien aikaisempien opintojen, harrastusten tai muiden lisänäyttöjen perusteella. Urheilijoiden ammatillisessa peruskoulutuksessa lisäpisteitä voidaan antaa urheilullisten ansioiden perusteella. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :n 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä päättää mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Pääsyja soveltuvuuskokeesta annettavista valintapisteistä säädetään valintaperusteasetuksen 15 :ssä. Kyseisen säännöksen mukaan pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen kutsutaan kaikki hakijat. Hakija kutsutaan hakukohteen ylimpään hakutoiveeseen. Koulutuksen järjestäjä voi antaa hakijalle hyväksytystä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 1 10 pistettä. Koulutuksen järjestäjän on tiedotettava hakijoille etukäteen, minkälaisista osista koe muodostuu ja miten kokeen eri osat pisteytetään. Koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää tulee käyttää myös otettaessa opiskelijoita muun koulutuksen järjestäjän vastaavaan hakukohteeseen. Asetuksen 15 :n 4 momentissa säädetään tutkinnoista, joissa opiskelijavalinta suoritetaan koulutuksen järjestäjän oma pääsykokeen perusteella. Jos koulutuksen järjestäjä järjestää käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon, tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, lennonjohdon perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa pääsy- tai soveltuvuuskokeen, opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella. Tällöin opiskelijaksi ottamisen perusteena ei huomioida muita asetuksella säädetyin perustein annettavia valintapisteitä. Valintaperusteasetuksessa säädetään myös koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvasta valinnasta. Asetuksen 23 :n mukaan koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan.

14 3 Asetuksen 24 :ssä säädetään opetuskielen hallinnan osoittamisesta. Hakijan riittävät valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen selvitetään koulutuksen järjestäjän toimesta valtakunnallisesti yhtenäisellä kielikokeella, jos hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli. Asetuksessa on säädetty myös eräistä muista tilanteista, joissa hakijan kielitaito katsotaan riittäväksi. Asetuksen mukaan hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. 2 Ehdotetut muutokset 2.1 Keskeiset ehdotukset Voimassa oleva valintaperusteasetus on annettu 20 päivänä joulukuuta 2012 ja sitä on sovellettu ensimmäisen kerran syksyllä 2013 otettaessa opiskelijoita tammikuussa 2014 alkavaan koulutukseen. Eräitä säännöksiä ehdotetaan nyt tarkennettavaksi uusien valintaperusteiden käyttöönoton jälkeen ilmenneiden tulkinnallisten epäselvyyksien poistamiseksi. Asetuksella säädettäviä hakukohteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että mahdollisuus perustutkintoa laajempiin hakukohteisiin poistettaisiin. Säännöstä vailla koulutuspaikkaa oleville hakijoille annettavista lisäpisteistä tarkennettaisiin lisäämällä asetukseen säännös tilanteen tarkastelun ajankohdasta. Painotettavista arvosanoista annettavia valintapisteitä koskevaa sääntelyä puolestaan muutettaisiin sellaisille hakijoille annettavien valintapisteiden osalta, joilta painotetut arvosanat puuttuvat perusopetuksen päättötodistuksesta kokonaan. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita koskevaa sääntelyä ehdotetaan lakiteknisesti selkeytettäväksi. Asetukseen lisättäisiin myös säännös hylätyn pääsy- tai soveltuvuuskokeen merkityksestä opiskelijavalinnassa, koska voimassa oleva sääntely on ollut tulkinnallisesti epäselvää. Ehdotuksen mukaan hylätystä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta ei annettaisi valintapisteitä. Pääsy- tai soveltuvuuskokeen hylätty tulos ei kuitenkaan tarkoittaisi suoraan hakijan valitsematta jäämistä, vaan hakija voitaisiin valita koulutukseen, jos hakijan saamat muut valintapisteet riittävät opiskelijavalintaan. Poikkeuksena olisivat taiteellisia ja liikunnallisia ominaisuuksia edellyttävät alat, joissa opiskelijaksi ottaminen tehtäisiin nykytilaa vastaavasti ainoastaan pääsy- tai soveltuvuuskokeen pistemäärän perusteella eikä muita valintapisteitä huomioitaisi. Vuonna 2013 käyttöön otettujen uusien valintaperusteiden yhteydessä valintaperusteasetukseen lisättiin säännökset valtakunnallisesti yhtenäisestä kielikokeesta, jolla selvitetään hakijan valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen. Aiemmin koulutuksen järjestäjä sai päättää kielikokeen järjestämisestä ja kokeisiin kutsuttavista hakijoista, mikä saattoi asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan hakutilanteessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisen tulossopimuksen mukaan vuosien aikana on toteutettu pääsy- ja soveltuvuuskokeiden jatkokehittämishanke (VAKUVA2), jonka tavoitteena on ollut muun muassa valtakunnallisesti yhteisen kielikokeen laatiminen. Valtakunnallinen yhtenäinen kielikoe järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2014 toteutetussa yhteishaussa. Valtakunnallista kielikoetta koskevaa sääntelyä ehdotetaankin tarkennettavaksi VA- KUVA2-kehittämishankkeen ohjausryhmän ehdotusten perusteella. Asetukseen ehdotetaan lisättäväksi säännökset valtakunnallisen kielikokeen hallinnoinnista sekä

15 4 tarkennettavaksi vaadittavan kielitaidon tasoa koskevaa sääntelyä. Kielitaitovaatimus ehdotetaan säädettäväksi myös ehdottomaksi siten, että hakija ei voisi tulla valituksi koulutukseen, jos hän ei kielikokeen tuloksen perusteella ole saavuttanut riittävää kielitaitoa. Kielitaitovaatimuksia ja valtakunnallista kielikoetta koskevaa sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi myös lakiteknisesti. Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (630/1998) on tehty ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämiseen liittyviä muutoksia 3 päivänä lokakuuta 2014 vahvistetulla lainmuutoksella (Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 787/2014), joka tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 :n ja opintotukilain 7 :n muuttamisesta (HE 211/2014 vp), jossa ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia siten, että lakiin lisättäisiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta koskevat säännökset. Valintaperusteasetukseen ehdotetaan tehtäväksi näihin edellä mainittuihin lakimuutoksiin liittyviä teknisluonteisia muutoksia. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus olisi uusi koulutuskokonaisuus, johon yhdistettäisiin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitetut ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I) sekä 3 :n 3 momentissa tarkoitettu kotitalousopetus. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus olisi vamman tai sairauden vuoksi erityistä tukea tarvitseville suunnattu koulutuskokonaisuus, joka vastaisi nykymuotoista vaikeimmin vammaisille opiskelijoille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava II). Erityyppisistä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheeseen sijoittuvista koulutuksista annettavia lisäpisteitä koskevaan sääntelyyn ehdotetaan lisättäväksi, että lisäpisteitä annettaisiin myös vähintään 30 osaamispisteen laajuisen valmentavan koulutuksen suorittamisesta. 2.2 Pykäläkohtaiset perustelut 2. Soveltamisala Asetuksen 2 :ssä säädetään asetuksen soveltamisalasta. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta valintaperusteasetuksen soveltamisesta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen. Kotitalousopetus ehdotetaan yhdistettäväksi uuteen syksyllä 2015 käyttöön otettavaan valmentavaan koulutuskokonaisuuteen, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen, joten sitä ei enää järjestettäisi 1 päivänä elokuuta 2015 lukien. Voimassa olevan pykälän 2 ja 3 momenteissa säädetään koulutuksista, joihin asetusta ei sovelleta. Pykälän 2 momentin mukaan poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisen perusteista otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään erityisopetuksena erityisen koulutustehtävän perusteella, vieraskielisenä tai näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena taikka otettaessa opiskelijoita, joilla on jo

16 5 ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Pykälän 3 momentin mukaan asetuksessa säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita ei sovelleta myöskään otettaessa opiskelijoita oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, eikä otettaessa opiskelijoita vammaisille opiskelijoille järjestettävään valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen, maahanmuuttajille järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen eikä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Pykälän 2 ja 3 momentteja ehdotetaan lakiteknisesti selkeytettäväksi. Sanamuotojen mukaan voimassa olevan pykälän 2 momentissa säädetään koulutuksista, joissa koulutuksen järjestäjä päättää valintaperusteista ja 3 momentissa puolestaan koulutuksista, joihin ei sovelleta asetuksessa säädettyjä valintaperusteita. Käytännössä 2 ja 3 momenteissa säädetään koulutuksista, jotka rajautuvat valintaperusteasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, joten 2 ja 3 momenttien sääntely ehdotetaan yhdistettäväksi yhteen momenttiin ja kirjoitettavaksi soveltamisalan rajauksen muotoon. Pykälän uudessa 2 momentissa ehdotetaan nykytilaa vastaavasti säädettäväksi, että valintaperusteasetusta ei sovellettaisi otettaessa opiskelijoita 1) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen, 2) oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen, 3) vieraskieliseen ammatilliseen peruskoulutukseen eikä 4) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella. Säännöksen sanamuotoa ehdotetaan lisäksi yhtenäistettäväksi ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (294/2014) käytettävien sanamuotojen mukaiseksi. Valintaperusteasetuksen 15 :n 4 momentin mukaan lennonjohdon perustutkinnossa opiskelijaksi ottaminen tehdään koulutuksen järjestäjän oman pääsy- tai soveltuvuuskokeen perusteella eli opiskelijaksi ottamiseen ei sovelleta yhteisiä valintaperusteita. Käytännössä lennonjohdon perustutkinto ei ole ollut mukana myöskään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa eikä opiskelijaksi ottamisessa ole sovellettu mitään valintaperusteasetuksessa säädettyjä yhteisiä valintaperusteita, vaan opiskelijaksi ottamiseen on sovellettu koulutuksen järjestäjän määrittelemää hakuaikaa, opiskelijaksi ottamisen perusteita ja hakumenettelyitä. Sääntelyä ehdotetaankin selkeytettäväksi siten, että pykälän 2 momentin 5 kohdassa säädettäisiin, että valintaperusteasetusta ei sovellettaisi otettaessa opiskelijoita lennonjohdon perustutkintoon. Ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevaa käytäntöä. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan nykytilaa vastaavasti säädettäväksi, että asetusta ei sovellettaisi myöskään silloin, jos hakija on perusopetuksen jälkeen suorittanut ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. Voimassa olevan yhteishakuasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan tämä hakijaryhmä rajautuu myös ammatillisen koulutuksen yhteishaun soveltamisalan ulkopuolelle. Säännöksen sanamuotoa ehdotetaan yhtenäistettäväksi yhteishakuasetuksen kyseisen säännöksen sanamuotojen mukaiseksi. Valintaperusteasetusta sovelletaan 2 :n 1 momentin mukaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen. Voimassa olevan 2 :n 3

17 6 momentin maininnat valmistavien ja valmentavien koulutusten rajaamisesta soveltamisalan ulkopuolelle ovatkin käytännössä tarpeettomia, koska valmistavat ja valmentavat koulutukset eivät ole tutkintotavoitteista koulutusta. Valintaperusteasetuksessa ei jatkossa enää säädettäisi valmentavien koulutusten rajautumisesta soveltamisalan ulkopuolelle, koska valmentavat koulutukset rajautuvat soveltamisalan ulkopuolelle jo 2 :n 1 momentin perusteella. 3. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteet Asetuksen 3 :ssä säädetään ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteista. Voimassa olevan pykälän 1 momentissa säädetyn pääsäännön mukaan opiskelijat otetaan ammatillisista perustutkinnoista annetun opetusministeriön asetuksen (216/2001) liitteessä mainittuihin ammatillisiin perustutkintoihin tai koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaan sitä laajempaan hakukohteeseen. Pykälän 1 momentissa mainittu viittaus ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan 1 päivänä elokuuta 2015 voimaan tulevaa ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annettua opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta (835/2014), jolla kumotaan voimassa olevassa pykälässä mainittu opetusministeriön asetus ja sen liite. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että hakukohteena ei voisi enää olla koulutuksen järjestäjän päätökseen perustuva ammatillista perustutkintoa laajempi hakukohde, sillä laajemman hakukohteen käyttämiselle ei käytännössä ole tarvetta. Hakuvaiheessa hakija hakee suorittamaan yhtä tutkintoa, mutta opintojen aikana opiskelija voi valinnaisuuden kautta sisällyttää tutkintoonsa muiden tutkintojen osia tai laajentaa tutkintoaan yksilöllisesti. Voimassa olevan valintaperusteasetuksen 15 :n 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän pääsy- tai soveltuvuuskokeesta antamaa pistemäärää tulee käyttää myös otettaessa opiskelijoita muun koulutuksen järjestäjän vastaavaan hakukohteeseen, joten pisteiden siirrettävyyden kannalta on perusteltua, että hakukohteet olisivat mahdollisimman yhtenäisiä. Asetuksen 25 :n mukaan asetuksen mukaisista opiskelijaksi ottamisen perusteista voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä tarvittaessa poiketa otettaessa opiskelijoita koulutukseen, jonka järjestämiseen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 :n mukainen kokeilulupa, joten kokeiluluvan mukaisessa koulutuksessa olisi jatkossakin mahdollista käyttää myös muita kuin asetuksella säädettyjä hakukohteita. Voimassa olevan pykälän 2 momentissa säädetään niistä ammatillisista perustutkinnoista, joissa opiskelijat voidaan perustutkinnon sijaan ottaa suorittamaan määrättyä koulutusohjelmaa. Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia on muutettu 1 päivänä elokuuta 2015 voimaan tulevalla muutoksella siten, että ammatilliset perustutkinnot sisältävät koulutusohjelmien sijaan osaamisaloja. Pykälän 2 momentissa ehdotetaankin korvattavaksi koulutusohjelmat käsitteellä osaamisala. Lisäksi säännökseen ehdotetaan tehtäväksi eräitä kirjoitusasua koskevia teknisluonteisia korjauksia. Pykälän 3 momentti vastaisi voimassa olevaa säännöstä. Voimassa olevan pykälän 3 momentissa säädetään ammatillisista perustutkinnoista, joissa opiskelijaksi voidaan ottaa myös koulutuksen järjestäjän päättämään muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun hakukohteeseen. Säännöstä sovelletaan tutkintoihin, joissa opiskelijoiden erilaisia suuntautumistarpeita ja soveltuvuutta ei voida ottaa riittävästi huomioon, jos

18 7 5. Valintakriteerit valintayksikkönä on perustutkinto tai perustutkinnon osaamisala. Säännöksessä mainitut tutkinnot ovat käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, kuvallisen ilmaisun perustutkinto, tanssialan perustutkinto, musiikkialan perustutkinto sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto. Säännöksen perusteella valintayksikkönä voitaisiin käyttää perustutkintoa tai osaamisalaa suppeampaa valintayksikköä, kuten ammattialaa, tanssilajia, musiikin tyylisuuntaa tai tiettyä instrumenttia. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota ammatillista perustutkintoa suorittaville opiskelijoille mahdollisuuden ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä suorittaa myös lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon. Aiemmin haku- ja valintajärjestelmässä oli mahdollista käyttää hakukohdetta, jossa hakija valittiin suoraan opiskelemaan niin sanottua kaksoistutkintoa eli ammatillista perustutkintoa ja lukiokoulutusta. Uusien valintaperusteiden voimaantulon yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin tarkentanut (kirje OKM/10/500/2013, ), että ammatillisen perustutkinnon ja lukiokoulutuksen yhdistelmän käyttäminen hakukohteena ei ole mahdollista. Opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään erikseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta, joten myös hakukohteet tulee muodostaa erikseen näihin koulutuksiin. Uusien valintaperusteiden käyttöönoton jälkeenkin koulutuksen järjestäjät voivat tarjota opiskelijoille mahdollisuutta suorittaa ammatillisen perustutkinnon yhteydessä lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt epäselvyyttä, voidaanko tästä suorittamismahdollisuudesta kertoa hakukohteen yhteydessä. Pykälän 4 momenttiin ehdotetaankin lisättäväksi asiaa koskeva informatiivinen säännös. Ehdotetun säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjä voisi päättää, että 1 3 momenteissa tarkoitetun hakukohteen yhteydessä opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta myös lukiolaissa (629/1998) tarkoitetun lukiokoulutukseen tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Opiskelijavalinta suoritettaisiin kuitenkin ammatillisen peruskoulutuksen valintaperusteita noudattaen, eikä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalinnan yhteydessä olisi mahdollista tehdä sitovaa päätöstä valinnasta myös lukiokoulutukseen. Opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa säädetään opetusministeriön asetuksella (856/2006), jota tulee noudattaa otettaessa opiskelijoita lukiokoulutukseen. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa säädetään erityyppisistä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheeseen sijoittuvista koulutuksista, joiden suorittamisesta hakijalle annetaan valintapisteitä. Voimassa olevan säännöksen mukaan pisteitä annetaan vähintään 1100 tunnin laajuisen lisäopetuksen, vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen, kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan tai vähintään 25 kurssia sisältävän maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamisesta.