Ryhmä 1 Toisen asteen haku- ja valintapalvelut (ALPE) ammatillisen ja lukiokoulutuksen näkökulmasta

Transkriptio

1 Ryhmä 1 Toisen asteen haku- ja valintapalvelut (ALPE) ammatillisen ja lukiokoulutuksen näkökulmasta Hakeutujan palveluiden ajankohtaispäivä Paasitorni Ritva Sammalkivi, projektipäällikkö

2 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintaan esitettävät Yhteishaku suunnattaisiin ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomille ja vailla koulutuspaikkaa oleville 1. Opiskelijaksi ottamisen perusteissa muutettaisiin valintapisteitä hallitusohjelman linjausten mukaisesti 2. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita yhtenäistettäisiin 3. Joustava valinta nykymuodossa poistettaisiin

3 1.1 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita muutettaisiin siten, että välittömästi perusopetuksen päättäneet saavat nykyistä suuremman edun yhteishaussa. Nostetaan hakeutumisvuonna perusopetuksen suorittamisesta annettavia lisäpisteitä nykyisestä kolmesta pisteestä viiteen pisteeseen. Pistemäärän nostaminen parantaisi merkittävästi perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneiden hakijoiden asemaa, mutta ei asettaisi muita yhteiskuntakuun kannalta keskeisiä hakijaryhmiä (mm. aiempina vuosina valitsematta jääneet, perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomat, valmistavan tai valmentavan koulutuksen suorittaneet, ilman koulutuspaikkaa olevat) kohtuuttomasti huonompaan asemaan.

4 1.2 Tuetaan ilman toisen asteen tutkintoa olevien, opiskeluvalmiuksia ja hakeutumista edistävissä toimissa olleiden pääsyä koulutukseen lisäpisteillä. Perusopetuksen lisäopetuksesta, erilaisten ammatilliseen koulutukseen valmentavien tai valmistavien koulutusten suorittamisesta annettaisiin edelleen kolme lisäpistettä. Lisäksi pisteitä annettaisiin kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan suorittamisesta (3) vähintään kolmen kuukauden pituiseen työpajatoimintaan tai työmarkkinatuella tapahtuvaan harjoitteluun osallistumisesta sekä varusmiespalvelun tai siviilipalvelun suorittamisesta (1-3) Tavoitteena on tukea ura- ja opiskeluvalmiuksien vahvistamista ennen tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirtymistä ja siten vähentää koulutuksen keskeyttämisalttiutta.

5 2. Lisättäisiin pääsy- ja soveltuvuuskokeiden valtakunnallisuutta ja mahdollisuuksia kutsua kaikki hakukelpoiset hakijat kokeisiin valintaryhmiä kehittämällä. Koulutuksen järjestäjä päättää pääsy- tai soveltuvuuskokeen järjestämisestä. Kokeiden järjestämistä ei ole tarkoitus lisätä, vaan yhdenmukaistaa silloin, kun kokeiden järjestäminen on perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Kaikkien hakijoiden kokeisiin kutsumisella voitaisiin edistää myös sellaisten motivoituneiden ja käytännöllisesti suuntautuneiden hakijoiden koulutukseen pääsyä, jolla on heikko perusopetuksen päättötodistus. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita kehitetään valtakunnallisesti yhtenäistämällä niiden sisältöjä ja kriteeristöä.

6 Yleisestä koulumenestyksestä annettua keskiarvoasteikkoa ja pisteytystä esitetään muutettavaksi siten, että se kohtelee hakijoita oikeudenmukaisemmin koulumenestyksen suhteen. Opiskelijaksi ottamisen perusteissa määriteltäisiin tilanteet, joissa erillisiä kielikokeita ei ole tarpeen järjestää Erillisiä kielikokeita ei järjestettäisi, jos hakija on esimerkiksi suorittanut perusopetuksen opetuskielellä tai maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen. Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjä voi päättää kielikokeen järjestämisestä ja kokeisiin kutsuttavista hakijoista. Hakijat eivät ole kielikokeiden osalta yhdenvertaisessa asemassa.

7 3. Joustava valinta nykyisessä muodossaan poistettaisiin, mutta hakijoiden valinta tilanteissa: - hakijalta puuttuu perusopetuksen päättötodistus (mm. ulkomaiset hakijat) tai peruskoulun suorittaminen on jäänyt kesken -? -?

8 Yhteydenotot