KANAKOIRAKERHO-HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY I JÄSENLEHTI 3/2013

Transkriptio

1 KANAKOIRAKERHO-HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY I JÄSENLEHTI 3/2013

2 LASTING-SUKAT JA -KERRASTOT WHI % MERINOVILLAA 10%SILTEX-POLYPROPYLEENIKUITUA 15% POLYAMIDIA 5% ELASTAANIA S-XL Vaellussukat merinovillasekoitetta. Kaksikerroksista pehmeää neulosta. XOL % COOLMAX-POLYESTERIÄ 13% POLYAMIDIA X-STATIC HOPEAKUITU 7% ELASTAANIA S-XL MUSTA / HARMAA Vaellussukka nopeasti kuivuvaa, lämpöä säätelevää materiaalia. Pohja, varvas- ja kantaosa kaksinkertaista neulosta. TKO % OUTLAST AKRYYLIKUITUA 35% SILTEX- POLYPROPYLEENIMIKRO- KUITUA 15% POLYAMIDIA 5% ELASTAANIA S-XL HARMAA / MUSTA Kolmikerroksista neulosta olevat nilkkasukat, jotka on suunniteltu u erityisesti vaeltamiseen. TXC % MERINOVILLAA 30% BB AKRYYLIÄ 20% POLYPROPYLEENIMIKROKUITUA 15% POLYAMIDIA 5% ELASTANIA S-XL MUSTA / HARMAA Vaellukseen suunniteltu villasekoitesukka. Varvas- kanta- ja nilkkavahvikkeet. NAISILLE Heavy 240 g Wory -puolipoolopaita (punainen, koot s-xl) ja Fida -housut (punainen/musta, koot s-xl) molemmin puolin sileäksi MIEHILLE Double heavy 270 g Widi -puolipoolopaita ja Wet -pitkälahkeiset housut (musta, koot m-xxl) Nico 160 g bokserit (musta / vihreä koot m-xxl) UNISEX Medium 180 g Zubr-paita ja Ziky -pitkälahkeiset housut (musta, koot s-xxl) REMEKSEN VUODEN 2011 KATALOGI ON ILMESTYNYT! Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti:

3 KANAKOIRAKERHO- HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY Hallitus Laurinkoskentie 25, Kiiminki puh Kiertotähdenkuja 2 B1, Helsinki puh jukka68.timonen@gmail.com Ekipage -lehti Päätoimittaja / Redaktör Katariina Roiha Ailigaslammentie 28, Utsjoki p kataroiha@gmail.com Julkaisujohto / Publiceringsledning Pekka Soini Laurinkoskentie 25, Kiiminki p , psoini2009@gmail.com Jäsenet Antti Keskikangas antti.keskikangas@msk.fi (06) Hannu Laitala hannu.laitala@netikka.fi Jukka-Pekka Liimatta Lyylintie 12, Lapua puh jukka.liimatta@suomi24.fi Petri Törrönen Lehmikentäntie 18 B 11, Kempele petri.torronen@mail.suomi.net Kari Tuikkala tuikku@tutka.net Varajäsenet Matti Juuti me.juutit@kolumbus.fi Harri Huhtala Mäkikuja 6, Kauhava puh harri.rj.huhtala@gmail.com Toimihenkilöitä: Rahkeenniementie 148 A, Paukkuja puh immolan@gmail.com sirpatapper@hotmail.com maija.korpela@gmail.com kataroiha@gmail.com Aineistopäivä Ekipage 4/2013 aineistopäivä Lehti ilmestyy joulukuussa. Sisällysluettelo Puheenjohtajan terveiset... 2 Terveisiä toimituksesta... 2 Jalostuskatselmus Lapualla... Jalostustoimikunta tiedottaa... 4 Nuorten koirien kenttäkoulutuspäivät Ilmajoella... 5 Huomio Kultamaljaan osallistuja... 5 Kanakoirakerho ry ja Eirikuva Oy yhteistyöhön... 6 Koiran ensiapuopas Miksi urheilukoira tarvitsee nestettä? Tanskan valloitus ES-jaos GS-jaos... Kanakoirakerhon erikoisnäyttelyn tuomareiden mietteitä GS-jaos jatkuu... IS-jaos... Poitterijaos Pentuepalsta...52 Kansikuva: Markku Hankonen Taitto: Minna Ruikka Painopaikka:

4 Puheenjohtajan terveiset Helteisen kesä jälkeen on lupa odottaa runsaita lintukantoja, loistavia jahtipäiviä ja linturikkaita koemaastoja. Kerhon erikoisnäyttely Lapualle keräsi jälleen hyvän määrän koiria. Ravikeskus Poutun metsästysseuran erinomaisine palveluineen tarjosi erinomaiset puitteen näyttelylle. Siitä kiitos Poutun talkoomiehille. Näyttelyn järjestäminen vaatii myös isoja ponnisteluja kerhomme näyttelytoimikunnalta ja suuret kiitokset myös tästä: Leena Majala-Heino, Jukka-Pekka Liimatta Sirpa Tapper ja Harri Heino. Onnittelu kaikille näyttelyissä menestyneille koirille ja ohjaajille. Meillä on tänäkin vuonna käytettävissä suuri määrä erinomaisia koemaastoja Pohjanmaalla sekä ympäri Suomea. Kiitos kuuluukin maanomistajille, metsästysseuroille sekä maasto-oppaille jotka uhraavat metsästyspäiviä meidän harrastukselle. Kenttien Voittaja kilpaillaan tänä vuonna tunturissa, Utsjoelle odotetaan suuri määrä koiria viime syksyn ja kevään hienojen onnistumisien myötä. Elit kilpailu on mielestäni hienoin voittajaluokan kilpailu. Erän kestäessä 2 tuntia punnitaan koiran kestävyys, linnun löytökyky, linnun käsittely taidot ja yh- teistyö ohjaajan kanssa. Elit kilpailuun kutsutaan pistelaskun mukaan 6 parhaiten menestynyttä voittajaluokan koiraa. Mielestäni Elit kilpailun kutsusta ei voi kieltäytyä. Kutsu Elittiin on kunnia kysymys. Olethan tehnyt vuosia töitä koirasi kanssa että koirallasi on mahdollisuus voittaa Elit merkkikilpailu. Toivonkin että tänä syksynä on kova taistelu Elit paikoista ja kirkkaimmasta palkinnosta. Erinomaista syksyä kaikille, nähdään kentillä ja jahtimailla! Pekka Soini Kuva K. Roiha Terveisiä toimituksesta Toimitus pyytää taas kaikkia kokeissakävijöitä aktiivisuuteen kuvien ja tulosten toimittamisen suhteen. Reippaan kokoinen tiedosto nykyisillä puhelimilla on jo erinomainen painettavaksi asti. Toimituskin yrittää lomailla parasta sesonkia maastossa mutta on usein iltasella koneensa kanssa päivittämässä koetuloksia. Hyvää jahtikautta! 2

5 JALOSTUSKATSELMUS Lapualla KKK-HHS ry järjestää kokeilumuotoisena jalostuskatselmuksen syyskuussa 21. lauantaina Lapualla. Ensisijaisesti mukaan kutsutaan Kultamaljaan osallistuvat koirat, mutta myös vanhemmat koirat ovat tervetulleita. Ennakkotiedoista poiketen samassa yhteydessä järjestetään myös ulkomuototuomareiden koulutustilaisuus, joten myös sitä silmällä ä pitäen aikuisia koiria toivotaan mukaan. Jalostuskatselmuksessa asiantuntijoina toimivat ulkomuototuomarit Eeva Anttinen ja Raimo Louhio. Jokainen koira käydään läpi yksityiskohtaisesti ja tiedot merkitään katselmusta varten laadittuun erilliseen lomakkeeseen, josta ne tallennetaan myöhemmin perustettavaan tietokantaan. Katselmus ei ole näyttely, eikä se siten anna koesääntöjemme tarkoittamaa oikeutusta osallistua rodunomaiseen kokeeseen. Katselmus järjestetään lauantaina klo 10 alkaen Poutun koululla Lapualla. (rotukohtainen aikataulu täsmentyy ilmoittautumisajan päätyttyä) Tervetuloa kaikki kynnelle kykenevät pilotoimaan yhteistä projektiamme Ilmoittautumiset 1.9. mennessä Maija Korpelalle: sähköpostilla: postilla: Maija Korpela, Päivälänkuja 7, Kerimäki Ilmoittautumiseen ei ole erillistä lomaketta, riittää kun mainitset ilmoittaumisessasi seuraavat asiat: - Koiran rotu - Koiran rekisterinumero - Omistajan nimi ja yhteystiedot - Kasvattajan nimi Kuva Timo Laaksonen 3

6 Jalostustoimikunta tiedottaa Jalostustietokantaan liittyen Ilkka Korhonen ja Juha Ronkainen vierailivat huhtikuussa Norjassa tutustumassa sikäläiseen järjestelmään ja he pääsivät seuraamaan sen toimivuutta myös käytännössä. Ilkan ja Juhan terveiset naapurista olivat varsin rohkaisevia, työtä kuitenkin riittää vielä runsaasti lähinnä teknisten yhteensopivuuksien ratkaisemisessa niin kotimaassa kuin rajojen ylikin. Jalostuskatselmuksen valmistelu etenee sekin myötätuulessa ja toiveissamme on että mahdollisimman moni osallistuu yhteiseen ponnistukseemme (lisätiedot ohessa). Kysymyksiä Kennelliittoon Jalostustoimikunta päätti myös lähestyä Kennelliittoa kyselyllä muutamissa epäselviksi jääneissä asioissa. Ensimmäinen tiedustelu liittyy Kennelliiton pentuvälitykseen. Välityspalvelu on perustettu rotujärjestöjä kuulematta, mikä on aiheuttanut krittiikkiä myös muissa rotujärjestöissä. Välityksen ehdoista tiedot ovat epäselvät ja toimintaperiaate ei näytä tukevan rotujärjestön jalostussuosituksia, eikä myöskään Kennelliiton jalostusstrategian suosituksia. Toinen kysely liittyy kennelnimen puoltoperusteisiin. Kennelliiton määrittämät perusteet kennelnimen myöntämiselle liittyvät pääsosin suoritettuhin kursseihin ja jäsenyyksiin, lisäksi kasvattajasitoumus tulee olla allekirjoitettu. Rotujärjestönä tiedustelemme mikä merkitys on kasvattajasitoumuksen toteuttamisella. Esimerkiksi kohdissa 3. ja 4. sitoudutaan perehtymään käyttötarkoitukseen ja kasvattamaan siihen soveltuvia koiria. Samat tavoitteet määritellään myös Kennelliiton jalostusstrategiassa. Kolmas kysely liittyy lonkkalausuntojen vastuukysymyksiin silloin kun kuvien laatu on huono. Lisäksi kysymme lausuntojen Pohjoismaisesta vertailukelpoisuudesta. Muutama koiranomistaja on ollut yhteydessä jalostustoimikuntaan epäselvissä tapauksissa. Lisälausuntojen hankkiminen on yleistymässä erityisesti punaisen irlanninsetterin kohdalla, mi- Jalostustoimikunta kokoontui toukokuussa Jämsässä. Asialistalla keskeisimpinä pysyttelevät jalostustietokanta ja lähestyvän jalostuskatselmuksen pilotointi. hin lie vaikuttanut indeksin mukaantulo PEVISA- ohjelmaan. Varsinaisen lausunnon ohella yhä useammin omistaja haluaa kuulla myös Suomen Kennelliiton paneelin ja Pohjoismaisen Kennelunionin näkemykset, josta jälkimmäisessä tulokset näyttävät lähes poikkeusetta parantuneen. Työnohjausta tarjolla tulevien jalostuksen tavoiteohjelmien työstöön Jalostustoimikunta keskusteli myös geenitestauksesta roduissamme. Settereille on kehitetty testi kahteen eri PRA-tyyppiin ja osassa Pohjoismaita testivelvollisuus on jo olemassa tai tulossa rekisteröinnin ehdoksi. Jalostustoimikunta kehoittaakin jaoksia kannustamaan jäsenistöään geenitestaukseen. Jalostuksen tavoiteohjelmien osalta rumba on tällä erää ohi ja niin punaisen kuin mustankin setterin, sekä pointterin ohjelmat on hyväksytty Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa (JTT). Jaoksissa on tehty hyvää työtä ja myös yhteiset kyselyt osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi, niiden antia suorastaan kiiteltiin JTT:ssä. Yhteistyö on siis tuottanut tulosta heti kättelyssä ja jatkossa jalostustoimikunta haluaa tarjota auttavaa kättä vielä varhaisemmassa vaiheessa. Jalostustoimikunta tarjoaa jaoksille työnohjausta ohjelmien suhteen. Keräämällä tietomme yhteen tavoitteena on että virheet, joita väistämättä tulee, karsiutuvat jo työstövaiheessa, eikä ohjelmia tarvitse toistuvasti täydentää/käsitellä uudelleen. Niinpä Jato esittää jaoksille että JTO-ohjelman raakaversio toimitetaan jatolle vuosikokouskäsittelyä edeltävän vuoden loppuun mennessä, jolloin isommalla joukolla voimme pohtia mahdollisia täydennystarpeita ja/tai karsia virheitä. Pääasiallinen vastuu materiaalin hankinnasta ja ohjelman työstämisestä säilyy kuitenkin entiseen tapaan jaoksilla. Jato tulee myös laatimaan ohjeistuksen siitä millä tavalla ohjelmat vuosikokouksessa olisi hyvä esitellä. Nyt käytäntö on ollut kirjava, mutta kokonaisuuden kannalta olisi tärkeää että pääkohdat roduittain voitaisiin ohjelmakohtaisesti esitellä koko jäsenistölle. - Kuva Kepa Teittinen 4

7 -TÄRKEÄÄ-TÄRKEÄÄ-TÄRKEÄÄ-TÄRKEÄÄ-TÄRKEÄÄ-TÄRKEÄ Nuorten koirien kenttäkoulutuspäivät Ilmajoella Syyskuun alussa järjestetään Ilmajoella nuorten koirien koulutuspäivät. Koulutuspäivä on tarkoitettu ensisijaisesti Kultamalja- ja Derby-ikäisille settereille ja pointtereille. Päivien aikana harjoitellaan parihakua pelloilla sekä kouluttajat antavat neuvoja harrastajille kenttäkokeiden kulusta. Ryhmäkoko maastossa on noin 8-12 koiraa per ryhmä. Parihaun harjoittelu vieraiden koirien kanssa on ensimmäisiin kokeisiin valmistautuville varsin tärkeää. Uuden kaverin kanssa pellolla kirmailu tulee helposti sotkemaan kokeissa haun, jos koiralla ei ole kokemusta toisen koiran kanssa yhtäaikaisesta työskentelystä. Järjestelyistä vastaavat pointteri- ja gordoninsetterijaokset. Ilmoittautuminen, tiedustelut ja majoittautuminen Riistavallilla: Jarkko Mannersuo, p , Ilmoittautuminen viimeistään /SALLISTUMISMAKSU E maksetaan paikan päällä. Tarkemmat aikataulu- ja järjestelytiedot ilmoitetaan kerhon nettisivuilla heti ilmoittautumispäivämäärän jälkeen. Sunnuntaina on myös mahdollisuus osallistua nuortenluokan kokeeseen Ilmajoella. Katso tarkemmat tiedot koekalenterista kerhon nettisivuilta. Tervetuloa! Huomio Kultamaljaan osallistuja! * Kultamaljaan osallistuvalla koiralla ei tarvitse olla näyttelytulosta! Koskee vain Kultamalja-kilpailua! * Kasvattajan tai koiranomistajan on ilmoitetttava koira kilpailuun sen syntymävuonna ja siitä on suoritettava rotujärjestön hallituksen kulloinkin vahvistama ennakkomaksu. Ennakkomaksu ei yksin riitä! Kultamaljaan varmistetaan paikka normaalin koekäytännön mukaan täyttämällä koeilmoittautumiskaavake ja maksamalla koemaksu. Ilmoittautumiset Sirpa Tapperille OS 0ELTOMËENTIE,OIMAA P Tiedustelut Jukka Liimatta, p /SANOTTOMAKSU EUROA VIITE TILILLE.ORDEA &) tilinomistaja: KKK-HHS ry Ilmoittautuneille postitetaan Kultamalja-kilpailua koskevat ohjeet. * Kultamaljaan saavat osallistua pointterit ja setterit syntymävuottaan seuraavana vuonna. 5 Kuva M. Hankonen

8 Kanakoirakerho ry ja Eirikuva Oy yhteistyöhön Kerhomme on solminut yhteistyösopimuksen Eirikuva Oy:n kanssa. Sopimukseen perustuen Eirikuva Oy maksaa yhdistyksellemme osan tilauskoodillamme tilattujen Canvas taulujen, ReadyFrame valokuvataulujen sekä Kuvamukien hinnasta. Yhdistyksemme tilauskoodi on män yhdistyksemme koodia käytetään, sitä enemmän Eirikuva tulouttaa hintakompensaatiota kerhollemme. On siis suotavaa markkinoida ja jakaa tilauskoodiamme mahdollisimman laajalti myös kerhon ulkopuolisille henkilöille. Tämä on uusi kiva tapa lisätä yhdistyksemme varainhankintaa. Juha Immonen 6

9 tilauskoodia KKKHHS2013 käyttäen Canvastaululla ReadyFrame-valokuvataulu Kuvamuki Kuvatuotteiden tilaaminen on helppoa. Toimi näin: helios.eirikuva.fi Tilaa 1. Valitse kuvat 2. Aloita lataaminen Lisätietoja kuvapalvelusta ja tuotteista saat Eirikuvan asiakaspalvelusta sähköpostitse tai puhelimitse 8-16 välisenä aikana (0,25e/min + pvm/mpm). 7

10 ... Terveys 2013 Noora Naaralainen, Eläinlääkäriasema Reviiri Oy Koiran ENSIAPUOPAS Lämpöhalvaus Oireina havaitaan nopea hengitys, läähätys, kuolaaminen, levottomuus, ripuli, oksentelu ja tajunnan tason heikkeneminen. Ensiapu. Nopea hoito on välttämätöntä, sillä lämpöhalvaus johtaa helposti aivovaurioon ja jopa kuolemaan. Ensiapuna lemmikkiä suihkutellaan viileällä (ei kylmällä) vedellä pitkään (20 30 min ajan) tai eläin laitetaan vesisaaviin, järveen, ojaan. Valele vedellä myös päätä ja mahan alta. Ensiavun jälkeen toimita lemmikkisi eläinlääkäriin. Muista, että auton sisälämpötila kohoaa nopeasti erittäin korkeaksi aurinkoisella ilmalla, vaikka ikkunat olisivatkin auki. Älä jätä lemmikkiäsi ikinä kuumaan autoon tai kytkettynä niin, ettei se pääse varjoon! Muistathan, että aurinko liikkuu päivän aikana. Vaikka jätät auton varjoon, voi tullessa aurinko porottaa jo kuumasti. Pistiäisten (ampiainen, mehiläinen, kimalainen) pistot Oireina havaitaan äkillinen, voimakas kipu ja turvotus pistokohdassa. Pistokset voivat aiheuttaa myös voimakkaan allergisen reaktion, joka saattaa johtaa jopa shokkiin (anafylaktinen shokki). Ensiapuna voi kokeilla pinseteillä poistaa piikin. Paikallisreaktion ensihoitona on pistokohdan viilentäminen turvotuksen hillitsemiseksi ja antiseptisellä aineella puhdistaminen. Ensiapuna voidaan myös antaa kyytabletteja (1 tabletti/10 kg). Jos pistosta seuraa voimakas reaktio, tulee ensiavun jälkeen ottaa yhteys eläinlääkäriin. Kyyn purema Kyykäärmeet heräävät horroksesta huhti-toukokuussa, jopa satoja kyitä talvehtii samassa kolossa. Kyy viihtyy samoilla seuduilla eikä kulje paria kilometriä kauemmaksi talvehtimispaikastaan. Joka toinen vuosi syyskesällä naaras synnyttää kymmenkunta elävää poikasta, jotka heti erittävät myrkkyä. Kyyn on vaikea yltää yli cm korkeuteen. Epäillään, että nuorten kyiden myrkky olisi voimakkaampaa. Oireet. Puremakohdassa on usein selvästi nähtävissä kaksi 3-4 mm:n etäisyydellä toisistaan olevaa neulanpistomaista reikää, hampaitaan vaihtavan puremassa on 3 reikää. On tavallista, ettei puremajälkiä löydetä. Puremakohta turpoaa muutamassa kymmenessä minuutissa. Kaikki puremat eivät johda myrkyn ruiskuttamiseen tai määrä on olematon, noin 30 % puremista on ns. kuivia. Oireiden vakavuuteen vaikuttavat lemmikin herkkyys, koko, ikä, yleiskunto, pureman sijainti ja myrkyn määrä. Tyypillisenä oireena havaitaan etenevä turvotus ja kipu purema-alueella. Systeemioireet (apaattisuus, vaaleat limakalvot, pahoinvointi, kuolaaminen, oksentelu, pinnallinen nopea hengitys, tajunnan tason heikentyminen) voivat kehittyä nopeasti, jopa alle tunnissa. Kyyn myrkky vaikuttaa verenkiertoelimistöön ja hyytymisjärjestelmään. Kuolleisuus kyynpuremissa on noin 5 %. Ensiapuna rauhoita eläin ja pidä se paikallaan. Liikkumista tulee välttää, kanna lemmikki tai taluta iso koira rauhallista vauhtia. Älä koske puremakohtaan. Poppakonstit, myrkyn sokeripalaan imeyttäminen ja viiltelyt, ovat tehottomia ja aiheuttavat mahdollisesti tulehduksia. Kyytabletti? - hyötyjä tai haittoja ensihoidossa ei ole osoitettu (humaanipuolella 2003 julkaistussa artikkelissa n % purruista oli saanut ensihoitona kyypakkauksen, suonensisäisesti kortikosteroidia ja antibioottia ilman mitään tehollista vaikutusta). Puremakohta tulisi pitää kehoon nähden mahdollisimman alhaalla. Älä anna mitään syötävää tai juotavaa (myrkky aiheuttaa pahoinvointia). Älä anna kipulääkettä (saattaa pahentaa uhkaavaa munuaisvauriota). Kyynpuremat vaativat aina tehohoitoa eläinlääkärin luona. Ensisijainen hoito kyynpuremissa on aina suonensisäinen nesteytys verenpaineen ja munuaisten normaalin toiminnan ylläpitämiseksi. Nykyään käytämme Reviirissä myös vastamyrkkyä lähes kaikille kyyn puremapotilaille, koska vastamyrkyn on todettu nopeuttavan ja parantavan toipumista. Jatkossakin on erityisen tärkeää seurata kotona, että lemmikkisi juo ja pissaa. Nesteytyksen jälkeen myös lemmikin hengitystä tulee tarkkailla, koska myrkky aiheuttaa kudostuhoa solutasolla, mistä johtuen neste siirtyy helposti verenkierrosta keuhkoihin aiheuttaen keuhkopöhön. 8

11 Kuva K. Roha Punkit Punkkeja esiintyy maassamme kaikkialla Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella. Puremat aiheuttavat paikallisia tulehdusreaktioita, mutta osa punkeista levittää myös sairauksia kuten bakteerin aiheuttamaa borrelioosia (Lymen tauti) ja ehrlichioosia (anaplasmoosi) sekä viruksen aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta (Tick Borne Encephalitis). Ulospäin punkista ei voi sanoa, onko se infektoitunut. Oireina punkin välittämissä sai- soireita mm. laihtumista, oksentelua, ripulia, väsymystä, kuumetta, niveltulehduksia ja liikuntahäiriötä. Koirilla borrelioosissa ei punkinpureman ympärille tule ihmisille tyypillistä punaista rengasta. Ensiapu. Poista punkki mahdollisimman läheltä ihoa varovasti nostamalla punkki pois punkkiraudalla. Laita antiseptistä puhdistusainetta puremakohtaan punkin poiston jälkeen. Jos liikut lemmikkisi kanssa ympäristössä, jossa esiintyy punkkeja, tulee iltaisin tehdä huolellinen punkkitarkastus ja irrottaa kiinnittyneet punkit välittömästi. Lemmikki kannattaa suojata punkkitartunnalta käyttämällä punkkilääkkeitä. Lisätietoa punkeista ja niiden levittämistä sairauksista sivuilta net. Kynnen repeämät Kynnen repeämät ovat yleisiä ongelmia, jotka kannattaa pääsääntöisesti käydä näyttämässä eläinlääkärille. Ensiapuna varpaan puhdistus de- Hoitamattomana tulehdus saattaa levitä koko varpaaseen. Hoitona eläinlääkäri poistaa rauhoituksessa kynnen sarveisosan ja kotona jatketaan päivittäisiä puhdisteluja sekä tarvittaessa antibioottikuuria. Haavat Ensiapu: 1) Verenvuodon tyrehdytys. Nosta vuotava raaja ylös ja tyrehdytä vuoto painamalla haavaa esim. puhtaalla haavasiteellä. Älä käytä pumpulia tai muuta nukkaavaa tai helposti haavaan tarttuvaa materiaalia. Tarvittaessa voi käyttää lisäksi myös kylmää verenvuodon tyrehdyttämiseen. 2) Haavan puhdistus juoksevan veden alla ja/tai antiseptisellä aineella esim. laimennetulla Betadinella (laimennus veteen teen väriseksi, suhde noin 1:10), jotta saadaan kaikki mahdolliset epäpuhtaudet pois haavasta. Tarkista, onko haavassa vieraita esineitä, lasia, hiekkaa tms. 3) Huolellinen kuivaus. Älä kuitenkaan hankaa haavaa. 4) Haavan päälle haavaan tarttumaton haavaside ja päälle Fixomull-haavateippiä, joka pitää haavasiteen paikoillaan. 5) Tarvittaessa tassuun vielä erillinen tassuside. Haavan päälle laitetaan siis haavaan tarttumaton haavaside. Tee Fixomull-teipistä kaksipuoliset jarruteipit (nämä tassusiteen tärkein osa). Runsaasti kipsinalussidettä pehmusteeksi ja erikseen varpaiden väliin suikaleet, etteivät varpaat hierry toisiaan vasten. Seuraavaksi tassun ympärille joustava sideharso. Päälle vielä suojaksi tassu kiedotaan kokonaan itseliimautuvaan tukisiteeseen: Fortelast tai VetFlex. Side on hyvä kiinnittää vielä yläreunoista eläimen karvoihin. Side ei saa olla liian löysä, ettei se tipahda pois, muttei myöskään liian kireä. Ensiavun jälkeen ota yhteys eläinlääkäriin. Jos haava vaatii ompelua, paras tulos saadaan, kun haava ommellaan mahdollisimman pian. Puremahaavat tulehtuvat pääsääntöisesti suussa olevien bakteereiden takia. Silmän ja silmäluomen vammat Käy aina näyttämässä eläinlääkärille kaikki silmävammat, koska niiden seurauksena voi olla näön menetys. Älä koskaan laita silmään mitään silmätippoja ennen eläinlääkärin tutkimusta! Ensiapuna silmä puhdistetaan keitetyllä ja jäähdytetyllä vedellä sekä estetään silmän raapiminen. Jos silmässä havaitaan jokin vierasesine, voidaan sitä kokeilla poistaa huuhtelemalla, mutta muuten ei tule yrittää poistaa vierasesinettä. Jos silmiin roiskuu kemikaaleja, ensiapuna huuhtelu fysiologisella suolaliuoksella tai juoksevalla vedellä min ajan. Silmän hankaaminen tulee estää eläinlääkärimatkan ajan esim. Kaulurilla. Reviirin KOIRAN ENSIAPU-PAKKAUS: Tassusidepakkaus (teippi, haavaside, jarruteippi, kipsinalusvanu, joustava sideharso, Sakset Kuumemittari distusaine ja oksennuttamiseen 10 ml:n ruisku Punkkirauta Kylmäpussi Hanskapari 9... Terveys LISÄKSI SUOSITTELEMME: (lääke) Inupekt Forte prebioottivalmiste lemmikkien suoliston hyvinvointiin Royal Canin Recovery toipilasruoka NutriPlus geeli, nopeavaikutteinen, maistuva ja runsaasti energiaa sisältävä täydennysravinto helpossa tahnamuodossa

12 ... Terveys Myrkytykset Selvitä, jos mahdollista, mille myrkylle (vaikuttava aine, kauppanimi) ja kuinka lemmikki on altistunut (syönyt, saanut iholle tai hengittänyt), milloin ja kuinka paljon koira on saanut myrkkyä sekä eläimen yleistila (yleiskunto, limakalvojen väri, tajunnan taso). Ensiapu. Eläintä ei tule oksettaa, jos et tiedä, mitä se on nauttinut. Koiraa ei saa myöskään oksennuttaa, mikäli tajunnan taso on laskenut tai koiralla on muuten yleisoireita (mm. kohtaus päällä, sekava, hengitysvaikeuksia) tai lemmikki on syönyt jotain terävää, syövyttävää, hapanta tai emäksistä ainetta. Tarvittaessa kotona oksennuttaminen onnistuu kotona parhaiten 3 % vetyperoksidiliuoksella, annos koiralle 2 ml/kg (max 50 ml) ja annos voidaan toistaa 15 min kuluttua. Oksennuttaminen tulee tehdä pikemmiten: yli 4 h:n jälkeen ei kannata oksennuttaa muuten kuin tietyissä tapauksissa: esim. kun koira on syönyt vierasesineen, luita, suklaata tai purkkaa. Ennen oksennuttamista, koiralle kannattaa antaa pehmeää ruokaa, jolloin oksennuttaminen onnistuu paremmin. Oksennuttamista ei tule tehdä suolalla mahdollisen natrium-myrkytyksen takia. Suolamyrkytyksen oireita ovat: heikotus, oksentelu, kouristukset, nopeutunut sydämen syke, neurologiset oireet, kooma ja kuolema. Lääkehiili on pääsääntöisesti erittäin hyvä ensiapu myrkytystapauksissa. Lääkehiilen (esim. Carbomix-rakeet) annos koiralle on 1-4 g/kg. Jos myrkky on joutunut hengitysteihin, vie eläin raikkaaseen ulkoilmaan. Huuhtele silmiin, iholle tai suuhun joutunut myrkky välittömästi pois runsaalla vedellä. Ksylitolimyrkytys Ksylitoli aiheuttaa voimakkaan insuliinin erittymisen haimasta ja siten liian alhaiseen veren sokeritason. Veren sokeritaso voi laskea minuutissa vaarallisen alhaiseksi ja jopa 1 purkkatyyny/10 kg voi aiheuttaa oireita. Oireina havaitaan oksentelua, väsymystä, tärinää, kouristelua, shokki, kooma ja kuolema. Ensiapuna koira tulee välittömästi oksennuttaa (kotona annetaan 3 % vetyperoksidiliuosta 2 ml/kg (max 50 ml), annos voidaan toistaa 15 min kuluttua). Lääkehiilestä on vähän hyötyä, koska se imee huonosti ksylitolia. Alhaisen veren sokeritason vuoksi koiralle tulee antaa ensiapuna hunajaa tai sokerivettä ikeniin ja syöttää ruokaa. Ensiavun jälkeen ota yhteys eläinlääkäriin. Ksylitolimyrkytyksiin voi liittyä myös akuutti maksavaurio. Rotanmyrkyt Nykyiset rotanmyrkyt aiheuttavat oireita jo pienillä annoksilla ja vaikuttavat pitkään. Myrkytyksen voi saada myös syötyään rotanmyrkkyyn kuolleen hiiren tai rotan. Rotanmyrkyt aiheuttavat verenvuotoa vähentämällä hyytymistekijöitä. Oireet saattavat näkyä vasta usean päivän (2-5 päivän) kuluttua myrkyn syömisestä ja voivat olla hyvin erilaisia: apaattisuus, yskä, vaikeutunut hengittäminen, heikkous, neurologiset oireet, äkkikuolema. Verenvuodot voivat näkyä ulospäin esim. mustelmina, verenpurkaumina silmissä, verisenä ripulina/oksennuksena tai verenvuodot voivat olla sisäisiä. Ensiapuna välitön oksennuttaminen: annetaan 3 % vetyperoksidiliuosta 2 ml/kg (max 50 ml), annos voidaan toistaa 15 min kuluttua sekä sen jälkeen lääkehiilen anto (annos 1-4 g/ kg, esim. Carbomix-rakeet). Lääkehiiltä annettaessa tulee huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Rotanmyrkytysepäily vaatii eläinlääkärin hoitoa: hyytymisaikojen (PT, APTT) määrittämistä ja mahdollisesti K-vitamiinilääkitystä sekä tukihoitoa: mm. happi, nesteytys. Suklaamyrkytys Oireita aiheuttavat kaakaon sisältämät aineet teobromiini ja kofeiini. Koiralle myrkyllinen annos teobromiinia on mg/kg. Myrkyllisiä annoksia: Oireet voivat alkavat 1-4 h kuluessa tyy hitaasti). Oireina havaitaan oksentelu, ripuli, mahakivut, levottomuus, lisääntynyt juominen ja pissaaminen, tiheentynyt hengitys, läähätys, lihasnykäykset, kouristelu, hengityslama ja sydänpysähdys. Ensiapuna koira tulee oksennuttaa; kotona annetaan 3 % vetyperoksidiliuosta 2 ml/kg (max 50 ml), annos voidaan toistaa 15 min kuluttua. Oksennuttaminen voi olla hyödyllistä jopa 2-6 h suklaan syömisestä. Koiralle annettaan lääkehiiltä (annos 1-4 g/kg, esim. Carbomix-rakeet). Lääkehiiltä annettaessa tulee huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Ensiavun jälkeen tulee ottaa yhteys eläinlääkäriin. 10 Viinirypäle- ja rusinamyrkytys Myrkytyksen aiheuttava aine on vielä tuntematon. Kaikki koirat (jopa 50 %) eivät saa myrkytysoireita. Oireiden ei uskota riippuvan annosmäärästä. Oireina havaitaan oksentelua, lisääntynyttä juomista, pissaamista, ruokahaluttomuutta. Myrkky aiheuttaa munuaisvaurion koirilla. Ensiapuna kannattaa oksennuttaa (kotona annetaan 3 % vetyperoksidiliuosta 2 ml/kg (max 50 ml), annos voidaan toistaa 15 min kuluttua ) jopa usean tunnin kuluttua, koska myrkyn imeytyminen on hidasta. Lääkehiiltä (annos 1-4 g/kg, esim. Carbomix-rakeet) voi antaa, hyödyllisyydestä ei olla vielä varmoja. Ensiavun jälkeen ota yhteys eläinlääkäriin, sillä mahdollinen munuaisvaurio vaatii eläinlääkärihoitoa. Sipulimyrkytys Myrkytystä aiheuttavat tavalliset sipulit, valkosipuli, ruohosipuli ja purjo tuoreena, kuivattuna ja kypsennettynä. Myrkytys saa aikaan muutoksen veren punasoluissa aiheuttaen punasolujen hajoamisen, mikä johtaa anemiaan. Oireina havaitaan anemiaa; vaaleat limakalvot, väsyneisyyttä, oksentelua ja ripulia, pissa voi olla veristä. Oireiden alkuun voi mennä jopa useita päiviä ja oireet voivat kestää 2-3 viikkoa. Ensiapuna oksennuttaminen: kotona annetaan 3 % vetyperoksidiliuosta 2 ml/kg (max 50 ml), annos voidaan toistaa 15 min kuluttua. Ensiapuna oksennuttamisen jälkeen annetaan lääkehiiltä (annos 1-4 g/kg, esim. Carbomix-rakeet).

13 Sinilevämyrkytys Sinilevät tuottavat koiralle vaarallisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinilevämyrkytys voi olla erittäin vaarallinen, henkeä uhkaava. Oireina havaitaan pahoinvointia, oksentelua, ripulia, tärinää, levottomuutta, kouristelua. Oireet alkavat erittäin nopeasti, mikäli koira on juonut sinilevävettä tai nuollut turkkiaan uituaan sinilevävedessä. Pelkkä turkin nuoleminenkin voi altistaa koiran tappavalle annokselle. Myrkytys voi aiheuttaa kuoleman jopa minuuteissa-tunneissa (aiheuttajana hermomyrkky). Ensiapuna välitön oksennuttaminen: 3 % vetyperoksidiliuosta 2 ml/ kg (max 50 ml), annos voidaan toistaa 15 min kuluttua ja lääkehiilen anto: annos 1-4 g/kg, esim. Carbomix-rakeet. Koira tulee myös pestä sampoolla ja puhtaalla vedellä. Sinilevämyrkytykseen ei ole vastaainetta, vaan hoito perustuu tukihoitoon. Hoito on useimmiten tuloksetonta ja myrkytys johtaa usein kuolemaan. Venähdykset, revähdykset ja ruhjevammat Oireina havaitaan kipu, turvotus, mustelmat, virheasento ja ontuminen. Tehokas ensiapu on nopeasti annettu kolmen k:n hoito: kylmä, kohoasento ja kompressio eli puristus. 1) Kylmä. Hoidettavalle alueelle painetaan kylmäpussi, lunta tai mitä tahansa kylmää. Karvattomalle tai vähäkarvaiselle lemmikille tulee laittaa kylmäpussin ja ihon väliin ohut pyyheliina tai muu vastaava. Kylmähoitoa tulee jatkaa riittävän kauan vähintään 20 minuuttia kerrallaan ja se uusitaan vuorokauden aikana 1-2 tunnin välein. Kylmähoito lievittää kipua ja turvotusta, koska sen vähentää veren virtausta trauma-alueelle. Tarvittaessa kylmäpussi voidaan sitoa paikoilleen joustavan tukisiteen (VetFlex) avulla. 2) Vammakohdan kohoasento vähentää sisäistä verenvuotoa, kun verenpaine verisuonistossa pienenee. 3) Kompressio. Kimmoisa, tukeva side sopii vamma-alueen tukemiseen. Ensiavun jälkeen ota yhteys eläinlääkäriin. Shokki Shokki on verenkierron vakava häiriötila, jossa veren määrä on riittämätön tai verenkierto on heikentynyt. Solut eivät saa riittävästi happea ja ravinteita eikä kuona-aineita ja hiilidioksidia saada poistettua soluista. Taustalla olevia syitä voivat olla esim. massiivinen verenvuoto, palovammat, lämpöhalvaus, anafylaktiset yliherkkyysreaktiot, voimakas kipu, sydämen toimintahäiriöt ja verenmyrkytys. Oireet. Shokkipotilas on veltto, pulssi on kohonnut, limakalvot ovat vaaleat ja raajat viileät. Ensiapu. Eläin tulee asettaa oikealle kyljelle, kaula suoraksi ojennettuna ja takapää hiukan koholle. Eläimen kieli vedetään ulos ja tarkistetaan, että hengitystiet ovat auki. Tukokset sijaitsevat usein nielussa, joten katso aina nieluun. Jos havaitset tukoksen, voit yrittää roikottaa takajaloista pientä koiraa/kissaa tai nostaa isompaa koiraa takajaloista ylös ja läimäyttää selkään viisi kertaa lapaluiden väliin. Kokeile myös Heimlichin otetta, jos muut keinot eivät auta: paina voimakkaasti ja äkillisesti vatsaa, jolloin keuhkot ja hengitystiet tyhjentyvät ja vieras esine lennähtää ulos paineen vaikutuksesta. Pidä shokkieläin lämpimänä ja tyrehdytä massiiviset ulkoiset verenvuodot. Shokki on erittäin Ripuli ja oksentelu Useat syyt voivat aiheuttaa koiralle ja kissalle äkillistä tai pitkäaikaisempaa ripulia ja oksentelua. Elimellisten vikojen ja sairauksien lisäksi oireilua voivat aiheuttaa esim. ruokavalion muutokset, pilaantunut tai epäsopiva ruoka, vierasesineet, sisäloiset, bakteeri- tai virusperäiset tulehdukset, stressi jne. Ensiapuna kotona annetaan pieniä annoksia useasti (alkuun enintään ruokalusikallinen kerrallaan) vettä ja suolistoystävällistä ruokaa esimerkik- digestive support tai Hill s i/d. Kun oksentelua ei enää esiinny, voidaan annoksia hieman suurentaa ja harventaa. Kun oireilu (oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus) selvästi helpottaa, voidaan asteittain pikku hiljaa siirtyä takaisin lemmikin normaaliin omaan ruokaan. Yleinen virhe kotihoidossa on, että normaaliruokaan siirrytään liian nopeasti ja äkillisesti. Tukihoitona voidaan ko- hengenvaarallinen tila ja lemmikki on välittömästi vietävä eläinlääkärille. Elvytys. Jos syke tuntuu, mutta eläin ei hengitä, aloitetaan tekohengitys. Tarkista aina ensin, että ilmatiet ovat auki. Eläimen suu suljetaan ja puhalletaan sieraimien kautta puhallusta minuutissa. Jos sydän on pysähtynyt, aloitetaan sydänhieronta. Lemmikin sydämen sykkeen tuntee parhaiten eläimen maatessa oikealla kyljellään painamalla kämmen vasemman kyynärnivelen taakse rintakehän päälle. Eläin asetetaan oikealle kyljelleen. Pienellä dämen kohdalle rintakehän molemmin puolin ja suuremmilla lemmikeillä kämmenet laitetaan päällekkäin vasemman kyynärnivelen taakse rintakehän päälle korkeimmalle kohdalle. Aloitetaan tasaiset painallukset; koiralla kertaa/minuutissa. Sydänhieronnassa ei saa pitää taukoja. Jos sekä hengitys että sydän ovat pysähtyneet ja lemmikkiä elvyttää vain yksi henkilö, tulisi antaa 30 painallusta ja 2 puhallusta vuorotellen jatkuvasti, kunnes lemmikki saadaan eläinlääkärin hoitoon. Nykysuosituksena sydänhieronta menee tekohengityksen edelle, jotta verenkierrossa jäljellä oleva happi saadaan pumpattua aivoihin. tona antaa NutriPlus-ravintolisägeeliä, hyvin sulavaa ja runsaasti energiaa sisältävää erikoisruokaa (Royal Canin Recovery, Hill's a/d) sekä veteen lisättäviä elektrolyyttijauheita (Rehydration Support, Nutrisal). Koiran ja kissan päivittäinen nestetarve on vähintään tai pahenevat, tulee ottaa yhteys eläinlääkäriin. Yhteyttä tulee ottaa myös silloin, kun uloste muuttuu mustaksi tai ulosteessa/oksennuksessa on merkittävästi verta (pieni määrä kirkasta verta ulosteessa on melko tavallista ripuloivalla eläimellä, eikä siitä tarvitse huolestua). Samoin ottakaa yhteyttä myös, jos lemmikki on väsynyt, ei juo itse tai vaikuttaa kuivuneelta. Kuivumisen merkkejä ovat ihon jääminen poimulle, kun ihoa nostaa selän päältä. Normaalisti iho palautuu nopeasti ja kimmoisasti sileäksi. Kuivuneen eläimen limakalvot ovat myös kuivat ja silmät voivat näyttää olevan kuopalla.... Terveys 11

14 ... Terveys Solu on kaikkien elävien organismien perusyksikkö. Erilaistuneet solut muodostavat kudokset ja elimet, jotka huolehtivat elimistön toiminnasta ja eri tehtävistä. Jotta solut ovat toimintakykyisiä, ne tarvitsevat energiaa ja nestettä. Ilman nestettä eri aineiden, kuten elektrolyyttien kuljetus elimistössä, soluihin ja niistä pois olisi mahdotonta. Siksi riittävä, tasapainoinen nesteaineenvaihdunta on elintärkeää kaikille eläville organismeille, myös koirille. Miksi urheilukoira tarvitsee nestettä? Kuva K. Roiha kuisen koiran elopainosta on vettä. Tästä vesimäärästä n. kaksi kolmasosaa on solujen sisällä (ns. intrasellullaarineste) ja yksi kolmasosa ulkopuolella soluväliaineessa (ns. ekstrasellulaarineste). Elektrolyyteistä natriumia ja kloridia on normaalisti suuret pitoisuudet ekstrasellullarinesteessä, kun taas kaliumia ja fosforia on runsaammin solujen sisällä. Intrasellullaari- ja ekstrasellullarinesteen elektrolyyttipitoisuudet ja niiden väkevyyserot säätelevät nesteen kulkua solun sisälle ja soluista ulos. Ylläpitotarve on se neste- ja elektrolyyttimäärä, jonka koira tarvitsee päivittäin pitääkseen elimistön kokonaisnestemäärän ja elektrolyyttipitoisuudet normaalilla tasolla. Liikunta ja muu harjoittelu aiheuttaa muutoksia neste-, elektrolyytti- ja happo-emästasapainoon. Muutokset riippuvat useista tekijöistä kuten harjoituksen tyypistä, kestosta, vaativuudesta ja raskaudesta, sääoloista ja ulkolämpötilasta sekä eläimen omasta lämmönsäätelykyvystä. Fyysinen aktiivisuus nostaa ruuminlämpöä, sillä lihasaktiivisuuden muodostamasta lihas- energiaksi. Elimistön normaalissa jäähdytysprosessissa suorituksen aikana ja 12

15 sen jälkeen kuluu runsaasti vettä. Toisin kuin ihminen, joka säätelee ruumiinlämpöä hikoilemalla, koira poistaa valtaosan ylimääräisestä lämpöenergiasta läähättämällä. Siksi koira kuluttaa lämmönsäätelyssä enimmäkseen vettä, mutta elektrolyyttipitoisuudet eivät juurikaan vähene läähättäessä. Myös lisääntynyt virtsaaminen ja ulostaminen aiheuttaa nesteenmenetystä elimistöstä. Monilla koirilla voimakas fyysinen aktiivisuus ja rasitus aiheuttaa ripulia (ns. stressiripuli), joka voi aiheuttaa merkittävää nestehukkaa. Koiran päivittäinen nestetarve riippuu mm. sen koosta, rodusta, yleisestä aktiivisuudesta, liikunnan määrästä ja raskaudesta, ruuan tyypistä ja sisällöstä sekä ympäristön lämpötilasta. Koirat, jotka syövät kuivaruokaa tarvitsevat luonnollisesti muuta nestettä enemmän kuin kosteaa ruokaa syövät koirat. Monilla urheilukoirilla ruokavaliossa on runsaasti valkuaisaineita. Elimistön valkuaisaineiden aineenvaihdunta ja aineenvaihduntatuotteiden poistaminen elimistöstä mm. virtsassa vaatii enemmän nestettä kuin vähemmän valkuaista sisältävän ruuan käsittely. Koiran keskimääräinen nestetarve vuorokaudessa on n. 0,5-1 dl/ painokilo. Määrä voi nousta jopa yli 1,5 dl/kg rankan harjoituksen ja /tai korkean ympäristön lämpötilan seurauksena. Näin ollen 20 kg painavan koiran päivittäinen nestetarve voi vaihdella noin yhdestä litrasta yli kolmeen litraan. Jos elimistön nestepitoisuus laskee alle normaalitason, puhutaan elimistön kuivumisesta (dehydraatio). Kuivumisen aiheuttaa joko liian vähäinen nesteen saanti tai lisääntynyt veden menetys, jotka taas voivat johtua useista eri syistä. Jo 3-4 % dehydraatio, vaikka ei olekaan havaittavissa ulospäin, heikentää koiran suorituskykyä. Verestä tulee tahmeampaa, joten sydän joutuu työskentelemään voimakkaammin pumpatakseen verta elimistöön. Tämän vuoksi veren virtaus elimistössä hidastuu, joka aiheuttaa mm. heikentymistä ravinteiden kuljettamisessa lihassoluihin. Noin 5 % dehydraatioaste on yleensä jo havaittavissa mm. ihon elastisuuden vähenemisenä (iho jää poimulle nostettaessa) sekä kuivina tahmeina limakalvoina mm. ike- jo tehokasta hoitoa, jotta saadaan palautettua elimistön normaali toiminta ja estettyä aineenvaihduntahäiriöiden muuttuminen palautumattomiksi, mikä johtaa eläimen kuolemaan ilman riittävän aikaista ja tehokasta hoitoa. Turvallisin ja tehokkain tapa hoitaa urheilukoiran dehydraatiota on ennaltaehkäisy. Ennaltaehkäisy aloitetaan jo koiran ollessa pentu opettamalla se juomaan aina kun vettä tarjotaan. Jo pentuvaiheessa koiralle muodostuu monia voimakkaita tottumuksia, mieltymyksiä ja myös vastenmielisyyden kohteita niin ruuan kuin juomien ja eri makujen sekä hajujen suhteen. Jos koiralle on jo pentuna opetettu selkeät rutiinit esimerkiksi juottamisen suhteen, ei yleensä aiheuta suuria ongelmia saada koiraa juotettua myös aikuisena esimerkiksi harjoitusten ja kilpailusuoritusten yhteydessä. Usein pentu on helpompi opettaa juomaan, käyttämällä veden maustamiseen sopivia makuaineita. Näitä samoja makuja voi myöhemmin hyödyntää aikuisella koiralla. Näin voidaan tehokkaasti estää elimistön kuivuminen tilanteissa, joissa koira voisi vähentää juomistaan esimerkiksi voimakkaan rasituksen aiheuttaman väsymyksen tai stressin vuoksi. Olennainen osa raskaaseen harjoitukseen, kilpailuun tai muuhun suoritukseen, kuten pitkään paimennus- tai metsästyspäivään, valmistautumisessa on riittävä neste- ja energiatankkaus ennen suoritusta. Useimmissa tapauksissa nestetankka- ylläpitämään koiran nestetasapainon ja siten osaltaan varmistamaan optimaalisen suorituksen. Usein on hyödyllistä tarjota samalla ylimääräistä, helposti hyödynnettävää energiaa, joka ei kuitenkaan täytä liikaa vatsaa. Tämä on helpointa sopivilla, koirille suunnitelluilla valmiilla tuotteilla teet ovat yleensä hyvin maistuvia, joten niitä voi käyttää myös juomaveden maustamiseen koirilla, jotka ovat haluttomia juomaan pelkkää vettä. Pitkäkestoisen suorituksen aikana on myös hyödyllistä tarjota koiralle useita pieniä nesteannoksia (1-2 dl), sillä näin kuivumisen riski pienenee. Suorituksen jälkeen on tärkeää saada nestetasapaino palautettua nopeasti, jotta koiran elimistö kykenee tehokkaasti palautumaan suorituksesta. Kuivuminen heikentää suoliston toimintaa, joten koiran energiatasoa ei pystytä palauttamaan tehokkaasti, jos nestetasapainoa ei korjata. Myös lihasten palautuminen vaatii riittävästi nestettä. Yleensä koiralla on voimakas janon tunne 5-30 minuuttia suorituksen jälkeen. Tämä kannattaa hyödyntää tarjoamalla nestettä tänä aikana. Jotkut koirat voivat korvata nestemenetyksensä jo yhdellä juottokerralla, mutta useimmiten on hyödyllistä tarjota useita pieniä nesteannoksia (0,5-1 l/ kerta riippuen koiran koosta). Ihanteellista on täydentää suorituksessa kuluneet elimistön glykogeenivarastot samanaikaisesti sopivilla hiilihydraateilla. Maltodekstriini on helposti liukeneva hiilihydraatti, jota käytetään yleisesti palauttamaan elimistön glykogeenivarastot suorituksen jälkeen. Käytännöllisintä on käyttää sopivia, koirille suunniteltuja valmiita tuotteita manaikaisesti huolehtia sekä neste- että energiakorvauksesta suorituksen jälkeen. Ihmisille tarkoitettuja palautumistuotteita, kuten ei muitakaan urheilujuomia, ei pidä käyttää koirille, sillä ne sisältävät yleensä huomattavia määriä elektrolyyttejä. Toisin kuin ihminen, joka hikoillessaan menettää elektrolyyttejä, koira menettää läähättäessään pääasiassa vain vettä. Näin ollen ihmisten urheiluvalmisteiden käyttö voi helposti aiheuttaa koiralle vakavan elektrolyyttien ylimäärän siihen liittyvine elimistön toimintahäiriöineen. Jos koira ei juo riittävästi ja on selvästi kuivunut, tarvitaan eläinlääkärin apua ja tehokkaampaa nestehoitoa. Lievissä tapauksissa kuivuminen voidaan saada korjattua nahan alle annostellulla sopivalla nesteellä, mutta vaikeammassa tapauksissa tarvitaan suonensisäistä nestehoitoa. Jos koiran kunto sallii, samanaikaisesti jatketaan neste- ja energiatäydennystä suun kautta annosteltuna. Suun kautta annosteluun siirrytään kokonaan heti, kun koiran tila on vakiintunut ja suoliston toiminta normalisoitunut niin, että koira pystyy hyödyntämään suun kautta annetun nesteen ja energialähteen. Mikäli koiralla on ripuli tai se on jostain muusta syystä menettänyt myös elektrolyyttejä, on huolehdittava myös sopivasta elektrolyyttivajeen korjauksesta. Nestekorvauksen antonopeus on suunniteltava koiran kunnon ja kuivumisasteen mukaan, sillä liian nopea nesteytys voi johtaa elimistön ylihydraatiotilaan, joka edelleen pahentaa nestetasapainon häiriötä. Nesteen antonopeutta on myös muokattava hoitovasteen mukaan, yleisesti selvän dehydraation korjaukseen menee noin yksi vuorokausi. Minna Leppänen ELT, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri 13

16 Kanakoirakerhon Pyyjahdit Ylihärmän Metsästysyhdistyksen yy y ampumaradalla Kanakoirakerhon haulikko-ammunnat ratkottiin tänä vuonna Ylihärmän metsästysyhdistyksen ampumaradalla. Pyyjahdit ammuttiin lajeissa metsästystrap ja compak-sporting. Henkilökohtai-isen sarjan paras oli Jukka-Pekka a Liimatta ja joukkuekilpailun voitti pointterijaoksen joukkue. Onnittelut voittajille ja kiitokset osallistujille! Henkilökohtaisen kilpailun tulokset rotu sarja nimi m-trap compak hyvitys yht. 8 is Y50 Jari Karmala p Y60 Esa Lahdensuo is Y50 Jari Kailajärvi gs Y Tommi Bister is Y Juha Immonen gs Y Jarkko Mannersuo

17 Tulokset rotujaoksittain sarja nimi m-trap compak hyvitys yht. joukkueen tulos 1. Pointterit Y60 Esa Lahdensuo Irlanninsetterit Y50 Jari Kailajärvi Y Juha Immonen Gordoninsetterit Y Eero Rasinkangas Y Tommi Bister Y Jarkko Mannersuo yht

18 Tanskan valloitus Syksyn 2012 aikana Jukka istutti meihin muutamiin Puronperän U-pentueen omistajien ajatuksiin siemenen Tanskan pääkokeisiin osallistumisesta keväällä 2013 ja samalla toisenlaisen gordonikulttuurin katsastamisesta. Talven aikana suunnitelmat alkoivat pikkuhiljaa olemaan toteuttamiskelpoisia. Jukka hoiti kaiken käytännönasiat talven ja kevään aikana kuntoon ja näin me starttasimme Tanskaa kohden sunnuntaina Matka oli pitkä, mutta kauas on aina pitkä matka, lähti mistä tahansa. Seurueeseemme kuuluivat: Jukka Puro & Puronperän Seita ja Puronperän Rico Pasi Kovanen & Puronperän Unelma alias Elma Marko Oikarinen & Puronperän Unski Jarkko Mannersuo & Puronperän Ukkoonen alias Viggo Sunnuntaipäivä kului täysin matkustamisen merkeissä. Ajoimme asuntoautolla ensin Turkuun, siitä aamulautalla Tukholmaan ja matka jatkui illalla asuntoautolla Ruotsin halki. Yön aikana pysähdyimme muutamaksi tunniksi nukkumaan levähdysalueelle. Seuraavana päivänä olimme etelä-ruotsissa treenaamassa koiriamme ja parin tunnin treenien jälkeen jatkoimme Tanskaan majoituspaikkaamme. Treeneis- sä törmäsimme useita kertoja rusakoihin, joita ainakin Ukkoonen kyyttäsi pois tiehensä. Vuokramökki sijaitsi lähes meren rannalla, noin 50 km Kööpenhaminasta länteen. Oma tontti, sauna ja hyvä varustelu tekohdan kivät mökistä meille hienon tuki- reissullemme. Pakkasyöt kasyöt tekivät mökistä hieman viileän, koska mökissä ei ollut eristeitä itä ainakaan sen koirillemme ill ja kävimme myös Köö- Suomen vaatimusten mukaisesti. Mökki viileni yön aikana 5-10 astetta, joten lämpöhukka oli valtava. penhaminan reunamilla ostoskeskuksessa pyörimässä ja katselemassa ostettavaa. Torstai-iltana alkoi jännitys nousta Tiistaina treenasimme Holb?kan kokeen läheisyyden todetessamme. pohjoispuolella ja keskiviikkona suuntasimme yhteen matkan päämäärään eli U-pentueen isää tapaamaan Tinleviin, Etelä-Tanskaan. Pääsimme treenaamaan Perjantai-aamuna vessa oli varattuna tavallista enemmän kun miehet jännittivät ensimmäistä starttiaan kokeessa vuoden ikäisillä koirillaan. myös Tinlevissä keskiviikkona. Samalla Kokoonnuimme koepaikalle, jossa näimme myös U-pentueen neljännen jäsenen jaettiin ryhmät. Täältä ajoimme ryhmitjoen Puronperän Unican. Ilmajoen Alatäin koemaastoihin maasto-oppaiden pellot alkoivat tuntua pieniltä kun harjoittelimme Tanskan pelloilla hakua. Alajoella on sentään ojia jossain välissä. Tanskan maalla treenaaminen oli tosi antoisaa, kun kevätmaastoissa riistaa riitti. Nuoret koirat saivat hyvää treeniä, niin jäniksistä kuin linnuistakin. Torstaina pidimme koirillemme lepopäivän ennen perjantain ensimmäistä koepäivää. Torstai kului etsien eläinlääkäriä, jolta saimme ekinokokkoosilääkityk- ohjauksella. Perjantain maastomme sijaitsija Tuse N?sissä. Marko ja Unski starttasivat meistä ensimmäisena ja heti ensimmäisessä parissa. Päivä eteni leppoisasti kovassa tuulessa. Koirat hakivat hienosti, mutta valitettavasti lintuja ei koiramme löytäneet perjantaina. Riistatilanteita saatiin runsaan rusakkokannan ja kauriskannan vuoksi. Harvoin näkee koiran juoksevan niin uljaalla laukalla kuin Viggo juoksi pyyhkäistessään viiden kau- 16

19 riin perään toisessa hakuerässä. Laukan ponnistusvaiheen jälkeen koira suoristui ja jopa vähän taipui jo U:n muotoisella kaarelle ylöspäin juostessaan kauriiden perässä. Onneksi takaa-ajo kesti vain kaksi-, kolme sataa metriä. Kolmas erä oli Viggolla karmea. Ensin kevyt lokinajo takamaastoon, jonka jälkeen paluu isännän luo ja haku vaihtui rusakonajoon. Viggo katosi isännältä ja oli rusakonajossaan kiertänyt autolle takaisin Jarkon harhaillessa etumaastossa. Markon ottaessa koiran kiinni tuomarin kehoituksesta, tuomari totesi Markolle Promise me, don t release this dog again. Totesimme Viggon päivän päättyneen. Olimme kuitenkin väärässä ja Viggo sai vielä kahdessa erässä mahdollisuuden näyttää kyntensä, mutta valitettavasti lintuja emme löytäneet. Tuo tuomarin toteamus jalostui illan mittaan isäntien värikkäissä keskusteluis- mal again!. Perjantain sujuessa kaikkine kommelluksineen mukavasti, lauantaita odotettiin sitäkin kovemmin. Lauantai-aamuna kokoonnuimme jälleen koepaikalla ja siirryimme ryhmittäin uusiin maastoihin. Lauantain ehdottomaksi huipennukseksi nousi Pasin ja Elman saavuttama nuorten luokan 2. palkinto. Lauantaina oli Pasilla ja Elmalla tuuriakin kun heti ensimmäiseen erään sattui lintu. Erään valmistautuessa tuomari puhui koko ajan kauheasti jotakin Tanskan kielellä, josta Pasi ja Elman eivät ymmärtäneet yhtään mitään. Pasi katseli vain paikkoja minne päin koiran hakuun laittaisi, koska maasto oli aika kumpuilevaa. Lopulta kun maasto-opas sai muutaman sanan englannilla selvitettyä että tuonnepäin mennään ja koirat saisi laskea irti. Elman hakua ei kestänyt kuin pari minuuttia, kun Pasi huomasi koiran tapailevan seisontaa. Pasi eteni nopeasti kummun päälle, jotta näkisi tilanteen ja löysi Elman seisomasta fasaanikukkoa. Käsi pystyyn seisonnan ilmoittamiseksi, mutta tuomari ei sitä valitettavasti huomannut. Pasi heilutteli käsiään, että saisiko toiminta luvan. Samalla maasto-opas juoksi lähettyville ja huomasin kuinka paritoverin koira täydellä vauhdilla nosti kukon ilmaan, nopea komento ja Elma istuutui hienosti. Pasin suusta taisi päästä muutama supi suomalainen voimasanakin. Maasto-opas meni tuomarin luokse ja kertoi tilanteen, jonka jälkeen Pasi joutui komentamaan koiran istumaan ja tuomari ampui ilmaan. Koiran ollessaan rauhallisesti paikallaan ne onnittelivat meitä laatupalkinnosta, joka ratkeaa avomaan haussa. Toinen erä oli hienoa nuoren koiran hakua, missä Elma kunnioitti jäniksen lähtöäkin, mutta haisteli sitä jälkeä muutaman kerran, minkä johdosta tuomari sanoi tyylin tiputtavan laatupalkinnon nuorten kakkoseksi. Kyllä oli hienoa saada nuorten kakkonen ja käydä iltajuhlassa hakemassa palkinto, kun paikalla oli satakunta innokasta gordoni harrastajaa! totesi Pasi juhlaillallisen jälkeen. Lauantain kokeessa Unski pääsi hyvin vauhtiin ja sai 5 erää. Pari niistä oli vähän lyhyempiä ja tuloskin oli pelottavan lähellä. Toisessa erässä Unski kunnioitti hienosti runsasta rusakkokantaa, vaikka pari toveri saatteli pitkäkorvia alun toista kilometriä. Toisessa erässä oli myös lintutilanne lähellä. Erään kumpuilevan pellon laelle tultaessa Marko havaitsi reilun 50m päästä yhden peltopyyn lähtevän. Kun koira sitten tuli paikalle, niin siinä vähän tökättiin, kunnes selvisi, ettei paikalla enää muita ollutkaan. Viidennessä erässä ihan kokeen lopussa sitten oli tuloksen saanti jo todella lähellä. Unski viiletti 17 pellon päässä Norjalaisen paritoverinsa kanssa rinta rinnan noin 100 m päässä ohjaajista. Kumpikin koira veti täydestä vauhdista seisonnan samaan aikaan. Ennen kuin kumpikaan ohjaaja ehti reakoida ilmoittaakseen seisonnan. Singahti paritoveri pellon pään heinikkoon, josta kolme fasaania siivitti ilmaan. Koirat jäivät kyllä paikoilleen, mutta mitäpä sillä enää oli merkitystä, kun tilaisuus oli ja meni. Rico haki Jukan ohjauksessa vahvasti koko päivän, mutta valitettavasti Ricolle ei saatu lintutilannetta. Sunnuntaina lähdimme seuraamaan jaluokan osalta. Nuorten luokan koirille sattui törmäyksiä ja perään menoja, mutta myös hienoja seisontoja ja lintutilanteita. sa todella vakuuttavasti. Haussa oli laajuutta ja vauhtia riittävästi, sekä hakukuvio oli hyvin maaston peittävä. Kotimatkamme alkoi sunnuntaina päivällä kahden maissa ja kotiuduimme maanantai-tiistai yönä eri puolille Suomea. Me (Pasi, Marko ja Jarkko) kiitämme Jukkaa suuresti tästä hienosta reissusta, joka avarsi meidän katsontakantaa harrastustamme kohtaan! Pasi & Elma, Marko & Unski ja Jarkko & Viggo

20 ENGLANNIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2013 Tero Laaksonen puheenjohtaja Asessorintie 7, Jämsä Puh: Nina Vettenniemi sihteeri Pohjolankuja Söörmarkku Puh noormarkunmurske.fi Antti Korhonen pentuvälitys Joukkasuontie Askola Puh: Hannu Laitala jäsen Seppälänkuja 6, Jurva Puh: Englanninsetterijaos Kotisivut: Hip heijjaa, kohta on taas se aika! Koirien treenausta, lentoonampumisen harjoittelua ja syksyn metsästys- sekä koereissujen suunnittelua. Niistähän ne on ne kesät tehty! Ja jäätelöstä. Kevään menneenä tapahtumana olivat englanninsetteriharrastajien kevätpäivät, jo totutun kaavan mukaisesti Keski- Suomessa kyyhkykoulutuksen näytellessä suurta osaa päivien ohjelmasta. Olihan päivillä myös perinteinen noutokilpailu, KPG. Tänä vuonna suurimman palkinnon kahmi parivaljakko H. Laitala ja KM-05 Max. Keskikokoiseen palkintoon ja toiselle sijalle päätyi H. Pietikäinen ja Örnevatnet s Jazzi. Allekirjoittanut Grand Old Ladynsä FI MVA Ödebygdens G Raven kanssa jätettiin tylysti kolmanneksi. Lapualla pidetyn erikoisnäyttelyn englanninsetterikehässä rodun parhaaksi kaisen sukupuolen paras oli narttu Finns- Englanninsettereiden jaostoimikunnan kokoonpanoon on tullut kesän mittaan lisäys. Kutsuttuna sihteerinä ja myöhemmin tämän vuoden aikana jaoksen webmasterina toimii nyt Nina Vettenniemi. Lämpimästi tervetuloa toimikuntaan mukaan Nina. Sihteerin esittelyn ja yhteystiedot löydät tästä lehdestä. Sisarjärjestöjen vuosikertomuksien sarjaa tässä lehdessä jatkaa vuorostaan Ruotsi. Norjan osalta on käännös edelleen tekemättä, joten kuulutankin vapaaehtoisia myös tätä kautta käännöstyöhön ja samalla välitän kiitokset jo käännökset tehneille Harrille ja Robinille. Rotuamme hieman vaivannut pentupula näyttää aavistuksen taittuneen ja ilmoilla on jo suunnitelmia. Osa julkisia ja osa ei aivan vielä. Kiinnostuneet olkaa aktiivisesti yhteydessä rodun pentuvälitykseen. Tiedustelkaa myös jaostuotteita, huhujen mukaan niitä myydään niin kovaa vauhtia että saattavat loppua kesken. Jahti- ja koekausi on aivan nurkilla, kaikille harrastajille onnistuneita elämyksiä ja menestystä tuleviin koitoksiin. Tapaamisiin tuntureilla, kentillä ja metsissä! Tero Laaksonen Janne Koskela jäsen Leimaajankuja 16, Rovaniemi Puh: janne.koskela@tapiola.fi Matti Bäcklund jäsen Myllytie 2 C Lapua Puh: matti.backlund@gmail.com Kari Juntunen jäsen Mikkolantie Keuruu Puh: kari.juntunen@linjalaser.fi Noutokilpailun voittajakolmikko. 18

21 Englanninsetterit Ruotsissa 2012 On hauska kirjoittaa aiheesta englanninsetteri Ruotsissa. Saa perehtyä tilastoihin ja porautua taulukoihin ja luetteloihin. Saa verrata muihin vuosiin, havaita trendejä ja huomata, miten lintutilanne on muuttunut. Ylimmän tason kokeet Tässä lyhyessä esityksessäni tulen jälleen keskittymään ylimmän tason kokeisiin. Kehoitan kaikkia aiheesta enemmän kiinnostuneita lukemaan Ruotsissa julkaistun pitkän version. Aloitamme Abiskosta, kauniissa kevätsäässä pidetyistä Talvimestaruuskisoista. Kilpailun voitti pointteri, mutta toiseksi tuli norjalaisen ystävämme Viggo Oppshaugin koira Sönnanåens Trevi, joka sai R-Cacit:in. Valitettavasti samainen Trevi kuoli myöhemmin metsästyskokeissa Norjassa. Se oli koira, jota vuosien varrella saimme nähdä usein Ruotsissa. Vii- koira Högfjällshundens Humle (Fosens C Tosch - Högfjällshundens Bubblan), jolla oli - ellen väärin muista - neljä lintutyötä. Humle on koira, joka on usein mukana kisaamassa voittajaluokan palkinnoista. Samana viikonloppuna järjestettiin "Vinterfjällpokalen" enintään kahden vuoden ikäisille koirille. Kuten "Fjällpokalen", sekin on kilpailu. Tämän voitti Tobbe Eklundin jo tutuksi tullut Ohlsmyrens Betty (Berkjestölens Hi Speed - Klokkerholmens Sue Sine). Kolmantena oli Lars Göran Nilssonin Härkmoens Oliver Tell (Sönnanåens Wilhelm Tell - Tossa) ja neljäntenä Giddes H Kalla (Porsangerviddas Cyklon - Härkmoens Salt O Peppar) Anders Gidlundin ohjaamana. Elokuussa järjestetyissä Metsämestaruuskisoissa ei valitettavast palkittu yhtään englanninsetteriä. Myöskään Tunturimestaruuskisat ei odotuksista huolimatta tuottanut palkintoja rodulle. Ehkä olosuhteet eivät olleet aivan helppoja, kun vain kaksi koiraa palkittiin. Sen sijaan "Fjällpokalen"-kilpailussa sijoittui yksi Beauty (Ohlsmyrens Aramis - Högfjällshundens Ixa) tuli kakkoseksi. Tämä oli erittäin mukavaa. Kenttämestaruuskisan voitti pointte- ohjaama Svitjods Pandora (Myrhedens G Granat - Sydvindens Flisa), jolle vuosi 2012 oli muutenkin erittäin hyvä. Kun jälleen palkintokorokkeella nuorella koirallaan Midtfyns Themis (Västfrontens Nestor - Bjerndrup Malou). Viidenneksi sijoittui samasta pentueesta Midtfyns Eros, ohjaajana Andras Talpai. Voittaja oli jälleen pointteri. Englanninsetterikerhon pääkoe ja sen voittajaluokka pidettiin Pirttivuopiossa [Kiirunasta noin 40 km länteen, käänt. huom.]. Neljä voittajaluokan koiraa palkittiin : 1. ja Cert Cacit Zimba (Härkmoens KW Nilsson - Gårdarna I Ikki), Robert Johansson 2. Galloks Joker Flash (Gårdarnas K son 3. Giddes H Kalla (Porsangerviddas Cyclon - Härkmoens Salt O Peppar), Anders Gidlund 4. Högfjällshundens Mac (Nyheimgutens Edin Nuortenluokan Grand Prix voittaja oli Falcsagans Jackson (Rotuas Athos Fra Juni - Falcsagans Bella), Mats Olofsson. Joitakin ajatuksia setteriä. Lukumäärää on pidettävä suhteellisen hyvänä ottaen huomioon, että lintutilanne ei ollut paras mahdollinen. Kaikkein mukavinta on ehkä se, että ES palkitsemisprosentti, 23%, oli brittiroduista korkein. Siitä onkin aikaa, kun englanninsetterit ovat yltäneet tähän Ruotsissa. Hyvätasoisia koiria oli enemmän kuin edellisvuonna, palkittuja oli Jos katsotaan, miten huipputulokset jakautuivat luokittain, voidaan todeta, että kasvua on ollut nuortenluokassa, jossa 21 koiraa sai ensimmäisen palkinnon yhteensä 154 palkintoa, jotka jakautuivat vähintään kolme palkintoa vuoden aikana ja 40 koiraa, jotka saivat vähintään kaksi palkintoa. Tämä on merkki jonkinlaisesta vakaudesta ja voidaankin toivoa, että yhä useampi koira siirtyy voittajaluokkaan vuoden 2013 aikana. Jos katsoo niitä nuoria koiria jotka pärjäsivät erittäin hyvin 2011, huomaa, ettei näille automaattisesti tule avoimen luokan ykköstä heti seuraavana vuonna. Arvostelu eroaa paljon ja paljon tapahtuu nuoren koiran kypsyessä. Voi olla, että koulutus jää hieman jälkeen, minkä takia usein pidetään niin sanottu välivuosi, kunnes koira vakiintuu. Toiset pärjäävät heti, mutta useimmiten tulee vuosi, jolloin kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Englanninsetteri Ruotsissa näyttäisi olevan hyvässä kehityksessä. Nyt teemme työtä päämääränämme vielä parempi vuosi 2013! Tony Johansson Sjungberget, tammikuu 2013 [käännös Robin Ekström] 19

22 Jaoston sihteeri esittelyssä: Nina Vettenniemi Englanninsettereiden kevätpäivät Englanninsettereiden kevätpäivät vietet- heena oli jälleen koiran rauhallisuus lintutilanteessa. Tällä kertaa myös erityistä huomiota kiinnitettiin ohjaajan rauhallisuuteen, jossa työsarkaa tuntuikin riittävän. Kouluttajana toimi Erä-Vahti Tmi Timo Vakkeri ja hänen kyyhkynsä. Osallistujia oli toistakymmentä ja tällä kertaa koirien ikäjakauma oli koulutukselle ihanteellinen eli vanhin oli kolme vuotta ja nuorimmat vain muutaman kuukauden. Innokkaimmat olivat aloittaneet jo koulutuksen edellisenä päivänä ja jatkoivat myös seuraavana. Useasti kuultiin kouluttajan suusta että Kyllähän kaikki kanakoirat seisoa osaavat, mutta mitä tapahtuu kun lintu lähtee- saatko sen jälkeen kontaktin koiraasi. Muutaman toiston ja neuvon jälkeen tapahtui koirissa ja ohjaajissa suurta edistystä. Päivä oli mielenkiintoinen myös ilmojen puolesta: Keli vaihteli auringonpaisteesta vesisade- ja raekuuroihin. Illalla kokoonnuimme Riihivuoren huipulla olevaan kotaan jossa käytiin välillä kiivastakin keskustelua koiran koulutuksesta ja siitä miten jatkossa saisimme vielä enemmän harrastajia liikkeelle. Kiitokset koulutuksen ja muonituksen järjestäjille sekä myös majoituksen järjestäjälle. Olen innokas setteriharrastaja Porista. Settereitä meillä on ollut vuodesta vaisuudessa valkoisia. Tällä hetkellä koiria on neljä, mutta aika näyttää, tuleeko lisää. Heikkona hetkenäni lupauduin jaoksen sihteeriksi ja kenties tulevaisuudessa jaoksen nettisivujen päivittäjäksi. Jaoksen varsinainen jäsen en siis ole, mutta pelkäksi kahvinkeittäjäksi en myöskään suostu. Omaan kovan äänen ja paljon mielipiteitä. Mikään metsästäjä en ole, vaikka metsästyskortti onkin tullut hommattua jo vuosia sitten. Viime vuonna uskaltauduin ensimmäistä kertaa kokeisiin ja ehkäpä vielä joskus uudestaan. Erikoisnäyttelyssä pyrin käymään joka vuosi. Jaostoiminnalta odotan eturivin paikkaa englanninsettereiden maailmaan. Mitä jaos sihteeriltä odottaa, se on vielä epäselvää. Tavataan syksyn kokeissa, meillä valmistaudutaan Kultamaljaan. 20

23 Kuvat M. Bäcklund Perinteinen englanninsettereiden mestaruuskilpailu ES-Open järjestetään tänä vuonna Lapuan Tiistenjoella. Kokoontuminen kilpailupäivänä klo 8.00 ABC Lapua Latojantie 9, Lapua. Päätuomariksi kilpailuun on lupautunut Esa Lahdensuo ja ryhmätuomariksi Juha Rutanen. voittajaluokan, kuin ilman näyttelytulostakin olevilla englanninsettereillä. Jaostoimikunta on päättänyt kokouksessaan, että ensimmäistä kertaa rotumestaruuskilpailuun osallistuvan koiranohjaaja vapautetaan osallistumismaksusta ensimmäisen koiran osalta. puh Majoitus Lapualla Englanninsetteriharrastajille on varattu myös mahdollisuus ES-openin illanviettoon ja yöpymiseen La- Myllytie 2 C 11, Lapua puh , matti.backlund@luukku.com Tarkempi ohjelma päivän ja illan kulusta tulee nettiin myöhemmin. 21

24 GORDONIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2013 Kepa Teittinen Puheenjohtaja, Jalostustoimikunta Ilveksentie 3 H Kuopio p kepateittinen@gmail.com Jarkko Mannersuo Varapuheenjohtaja Majavantaival Seinäjoki p jarkko.mannersuo@netikka.fi Harri Ala-Kotila Sihteeri, webmaster, jäsen Suvitie Kouvola p harri.ala-kotila@lemminkainen.com Eero Rasinkangas jäsen Kivitaskuntie 1 c Kempele p eero.rasinkangas@gmail.com Pasi Kovanen Jäsen, Tarvikevastaava Koivikonkuja 1 A Laukaa p pasi-kovanen@hotmail.com Petri Törrönen KKK-HHS:n hallituksen jäsen, Lehmikentäntie 18 B Kempele p petri.torronen@mail.suomi.net Jasu Sinkkonen Jäsen, jalostus Rasinrinne 5 B Jyväskylä p kers_jj@hotmail.com Kotisivut: gs-jaos@kkk-hhs.fi Mihin menet, oi kimpassa harrastaminen? Viimeisiä työpäiviä ennen lomaa viedään 30 asteen helteessä. Koiraa ei ole muutamaan päivään voinut treenata kuin uittaen, ainakaan me jotka öisin yleensä nukumme koirien treenaamisen sijasta. Jo nyt kesä on säiltään ollut monin verroin parempi, kuin viime kesän hyytävyys ja vedenpaisumus. Tämä enteilee hyvää myös kanalintujen poikueiden onnistumiselle. Tänä vuonna ei ole tarvinnut pelätä sitä, että vasta kuoriutuneet poikaset kuolisivat kylmään tai hukkuisivat kuoliaaksi. On siis lupa odottaa huonohkon syksyn jälkeen parempaa lintuvuotta. Kolmiot toki ovat vielä laskematta, mutta ainakaan säästä ei homma ole tänä vuonna ollut kiinni ja hyvä niin. Sähköpostiin tuli iloinen viesti 25.6.: Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta oli kokouksessaan hyväksynyt gordoninsettereiden uuden jalostuksen Joitakin korjauspyyntöjä toki oli, mutta kyse on lähinnä muotoseikoista. Tätäkään ei kannata ajatella turhan nipottamisena Kennelliiton puolelta, vaan siten, että Kennelliitossa ollaan todella perehdytty JTO:aan ja ruodittu se yksityiskohtaisesti. Samalla hyväksyttiin myös PEVISA. Kaikki JTO:n parissa työskennelleet saavat siis onnitella itseään ja toisiaan hyvin tehdystä työstä. Jaosta on taakse jääneen kevään aikana puhuttanut perinteisten kevättapaamisten kohtalo jatkossa. Osanotto kevättapaamisiin näyttää hiipuvan vuosi vuodelta, vaikka osallistumiskynnystä on pidetty matalana, kustannukset vähintäänkin kohtuullisena ja ohjelma vaihtelevana. Ohjelmassa ja aiheiden ja luennoitsijoiden valinnassa on herkällä korvalla koetettu kuunnella nimenomaan harrastajien toiveita. Toki joskus mennään railakkaasti metsäänkin, kuten muinoin, kun luennoitsijaksi ja noutokilpailun tuomariksi kutsuttu henkilö päästikin tapaamisessa pullon hengen valloilleen. Silloin suretti ja satutti jaoksen tapauksesta niskaansa saama ryöpytys, jaos kun oli vilpittömästi halunnut kutsua paikalle arvostetun kanakoiraihmisen jakamaan oppia ja kokemusta eikä ollut jaoksen vika, että kyseisen henkilön itsekontrolli petti. Tätä tapausta lukuun ottamatta ohjelma on kuitenkin mielestäni kevättapaamisissa ollut antoisaa ja vaihtelevaa. Luennoitsijat ovat tienneet mistä ovat puhuneet ja usein on myös ollut tilaisuus saada oppia käytännön harjoitteiden kautta. Toki kanakoiran koulutus on aina enemmän ja vähemmän mutu-pohjalta tehtävää ja mielipiteitä siitä, miten tulee toimia koiran kanssa, on varmasti yhtä monta kuin on harrastajaakin. Mutulle olikin vaihtoehtona tänä vuonna tutkittua tieteellistä tietoa, kun ihmislääkäri oli luennoimassa metsästäjän ensiavusta ja eläinlääkäri koiran ensiavusta sekä akuuttien sairauksien hoidosta. Tämäkään ei kuitenkaan harrastajia sytyttänyt. Ymmärrettävästä syystä motivaatio kevättapaamisen järjestämisestä tämän vuoksi hiipuu myös järjestävän seuran puolesta. Järjestäjät näkevät kuitenkin joka kevät melkoisen vaivan etsiessään kohtuuhintaista majoitusta, hommatessaan ruokailua (miten monilla koiraharrastajilla on muuten tapaamisissa käytössään KAKSI ammattitaitoista kokkia?!), järjestellessään luennoitsijoita paikalle, hankkiessaan noutokilpailun palkintoja ja puuhatessaan kaikkia niitä lukemattomia pieniä käytännön asioita, joita tuollaisen tapahtuman järjestämiseen liittyy. Kun sitten kaiken vaivannäön palkaksi ei saakaan innostunutta osanottoa, vaan radiohiljaisuutta, on se omiaan lannistamaan innokkaimmankin entusiastin. Erikoisnäyttelyyn ei yhteistä majoitusta ole järjestetty vuosiin, eikä Gordon Racenkaan jälkeen enää pidetä jälkipuinteja saunan lauteilla ja takkahuoneella, niin kuin vielä joitakin

25 vuosia sitten, vaan kisan jälkeen harrastajat läimäyttävät peräkontin kannet kiinni ja kaasuttavat tiehensä. Kysynkin teiltä, hyvät gordoniharrastajat, teidän vilpitöntä mielipidettänne. Onko tällaisten kimppakokoontumisten ja yhteisten harrastamisten aika mielestänne ohi? Kannattaako kevättapaamisia, yhteismajoituksia, happeningeja enää järjestää? Entä onko gordoniporukassakin leiriytymistä, jossa on unohdettu se, että ollaan kuitenkin saman rodun harrastajia kaikki, ettei ole meitä ja niitä, vaan olemme kaikki gordonisteja? Jaos koostuu tällä hetkellä harrastusvuosiltaan melko nuoresta porukasta. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että vaikka kokeneemmat, vuosia mukana olleet harrastajat eivät ehkä enää haluaisikaan olla mukana itse jaoksessa, he olisivat kuitenkin mukana toiminnassa innostaen, tukien ja kannustaen. Iva, moite ja pilkka ei koskaan ole kannustanut ketään yrittämään parastaan ja ponnistamaan korkemmalle, sen sijaan tsemppi ei ole koskaan pahasta. Gordonistien tapahtumakalenterissa on seuraavaksi vuorossa nuorten koirien koulutusleiri Ilmajoella. Sitten alkaakin jo kaikkien kanakoiraharrastajien joulu, kun kaan, on jo Gordon Racen aika. Tulinpa lipsauttaneeksi varapuheenjohtaja Jarkolle JTO:sta riemuitessani, että tämän kunniaksi otetaan sitten kuplivaa Racessa, kun on syyskokouksen aika ja käydään läpi myös kuluneen vuoden tapahtumia. Minkä lupasin niin olkoon sitten niin. Näin ollen, tänä vuonna Racessa kuohuu. PJ:n piikkiin!! Kukkeaa kesää. Kuopiossa Kepa GS-jaoksen tapahtuma- tavalli. Tarkemmat päivämäärät, seuraa KKK-HHS:n kotisivuja. kilpailu, Pudasjärvi. Kaksipäiväinen KAME-koe, kaikki luokat, majoittautumismahdollisuus paikallisen hirviseuran pirtillä. Tarkemmat tiedot jaoksen sivuilla. - ilmoitamme myöhemmin lisää jaoksen sivuilla. 23

26 Kanakoirakerhon erikoisnäyttelyn tuomareiden mietteitä RAIMO LOUHIO: Näyttelyssä nähtyä Ensimmäiseksi haluan kiittää Kanakoirakerhoa luottamuksesta saada arvostella teidän päänäyttelyssä. Tuomarin tunnelmaa (jännitystä) ennen kehään astumista voi hyvin verrata mestaruuskilpailun tuomariin. Kentällä voittajat ratkeavat koirien toiminnan perusteella, näyttelykehässä tuomarin rooli on jossain määrin merkittävämpi, hänen tulee etsiä ja löytää voittajat. Usein jälkeenpäin tulee miettineeksi, että olisiko sittenkin pitänyt Ulkomuototuomarin tulisi koiraa näyttelykehässä arvostellessaan muistaa ja ymmärtää koiran käyttötarkoitus ja siitä johtuvat rotu- ja rakennetyypin erityispiirteet. Oikein rakentuneessa kanakoirassa on nähtävissä nopeuden, jalouden ja voiman sopusointu, joka yleensä myös johtaa sulaviin kauniisiin ylä- ja alalinjoihin, sopusuhtaiseen rakenteeseen ja joustaviin vaivattomiin liikkeisiin. Lisäksi tulevat rotutyypilliset seikat, kuten yksi tärkeimmistä oikein muotoutunut pää, myös oikeat mittasuhteet, linjat, turkki ja väritys. Kaiken aikaa tarkkaillan luonnetta, se on käyttökoirassa ehkä tärkein ominaisuus. Kun nämä otetaan huomioon, niin arvosteleva tuomari saattaa joutua soveltamaan FCI:n rotumääritelmää ainakin koiran korkeusmittojen kohdalla, jotta käytön kannalta oikeita sopusuhtaisia koiria saadaan palkittua ja jalostukseen mukaan. Meidän on pidettävä mielessä, että 65 cm narttu ja vastaavasti pointtereis- mattavan kookas. Jos se on korkeuteensa nähden sopivan leveä, se silloin saattaa olla huomattavan raskas ja kilpailuarvostelussa muuten samanarvoisista koirista minä asetan vähän pienemmän/kevyemmän paremmaksi. Tämä koskee myös muita kanakoiria. Toisaalta 55 cm korkuinen setteri tai pointteri, vaikka onkin hyvin kykenevä metsästämään, on ainakin rodun yhtenäisyyden kannalta liian pieni. Tässä erikoisnäyttelyssä ensimmäisenä kehässäni arvostelin 4 punaisen den ikäisistä koirista ei mielellään sano mitään, koske ne ovat niin kesken kehityksen, joka voi vielä kääntyä hyvään tai huonoon päin. Sen niistä kuitenkin näki, että olivat iloisia ja luonteeltaan avoimia ja ystävällisiä. Hyvä näin. Englanninsetterikehässä koira-aines oli ilmeisesti hyvä läpileikkaus tämänhetkisestä populaatiosta. Arvostelussa tuli koko skaala ERI - T käyttöön. Suhtauduin kehässä koiran kokoon aika avarakatseisesti ja pidin tärkeämpänä sopusuhtaista rakennetta ja rodunomaista ilmettä, arvostin hyvän pään korkealle. Lähes kaikissa kanakoiraroduissa tavataan aika usein yksilöitä, jotka sivukuvaltaan täyttävät ihannekoiran merkit, mutta ovat kauttaaltaan liian kapeita. Sellaista koiraa ei saa palkita korkealle, valitettavasti kaikki tuomarit eivät ole kehässään löytäneet näitä yksilöitä. Täällä minullakin oli tänään joku tällainen setteri. Pointterikehässä yllätti 13 kk:n ikäisten junnu-urosten taso. Yhdeksästä koirasta kuusi palkittiin laatuarvostelussa ERI:lla. Tosin niilläkin olisi saanut olla rungossa 1-2 cm lisää pituutta, mutta rodun tämän päivän tasoon nähden ollaan tässä menossa oikeaan suuntaan, se ilahdutti minua! Tässä kehässä laatupalkinto Kuva Timo Laaksonen 24

27 T tuli muutamassa tapauksessa kun koi- Tässä ehkä olisi jalostuksen ja tuomarien palaverin aihe: miten tähän nyt suhtaudutaan, virhe on vakava, siihen yleensä liittyy pitkät sääri- ja kyynärluut. Positiivista pointterikehässä oli selkeä suunta oikeaan luuston vahvuuteen, lisäksi suurin osa päistä oli täyteläisiä, oikealinjaisia ja ilmeisiä ja useimmat oikean kokoisia. Gordoninsetterikehässä annetut junnujen laatupalkinnot kuvastivat toivottavasti vain sitä, että tämä rotu on hitaimmin kehittyvä kanakoirarotu: junnukehissä 4 kpl H ja 1 kpl T, vain yksi EH. Aikuisten koirien kohdalla hajonta oli melko normaali, ERI ja EH palkintoja suhteellisen paljon. Siitä voi päätellä, että tuomari on ollut pääosin tyytyväinen näkemäänsä koira-ainekseen. Mieleen ei jäänyt mitään erityistä virhettä, kapeat koirat ovat kuitenkin näinkin suuressa joukossa usein mukana ja alentavat arvosanojen keskiarvoa. Kaikkien arvostelemieni rotujen kohdalla yhteinen piirre oli, että vihaisia tai arkoja koiria ei ollut; seikka, joka minua aina ilahduttaa. Myös yhteinen piirre oli, ja tulee varmaan vielä pitkään olemaankin, että kanakoiria kehässä esittää henkilöt, jotka eivät ole asiaan perehtyneet. Toivottavasti tästä huolimatta arvostelevat tuomarit löytävät ne oikeat kultajyvät meidän metsämiesten narujen päistä! Ruovedellä Raimo Louhio LENA NORDIN: Keskiviikkona 5. kesäkuuta aloitin matkani auton ja asuntovaunun kanssa kohti Lapuaa arvostellakseni erikoisnäyttelyssä matkan aikana Jukkasjärveltä Lapualle. Tuomaritehtävä tuntui mielenkiintoiselta, sillä olin saanut arvosteltavakseni navalkoista irlanninsetteriä. Täällä Ruotsissa on harvoin näin paljon irlanninsettereitä samanaikaisesti erikoisnäyttelyssä. Koirien laatu oli suurelta osin erittäin hyvä. Koot vaihtelivat, mutta suurin osa oli oikeissa mitoissa. Koirien luonteet olivat kauttaaltaan erittäin hyviä ja suurin osa koirista esiintyi kauniisti. Koirien risteistä ja kulmauksista oli merkille pantavaa se, että monilla saisi olla paremmat takakulmaukset ja se yhdistettynä jyrkkään ristiin aiheuttaa tehottomat takaliikkeet. Minun ROP ja VSP koirani olivat erittäin rotutyypillisiä ja niillä oli fantastiset liikkeet. Toivotan heille onnea tulevaisuudessa. Suuret kiitokset järjestäjille mukavasta näyttelystä. Kiitokset myös tehokkaille kehäsihteereilleni, joiden ansiosta arvostelu sujui hyvin. Mukavaa kesää kaikille! Toivon, että näemme vielä näyttelyissä tai metsästyskokeissä. Ystävällisin Terveisin Lena Nordin 25

28 Erikoisnäyttelyn 2013 kuvasatoa BIS2 käyttökoira, Opendora s Juliana, om. M. Parviainen 26

29 ROPpvis George Clooney v.`t Keijsershof, om.s. Siiro ja BIS1 Best In Show George Clooney v.`t Keijsershof, om. Siiro Sirke, Nokia Jyrki&Koskenkorva Ulla, Kuusamo om. Uusitalo Tuomas, Hetejärvi 4. pointteri Hirvasvuopion Epo, om. Teppo Hannu, Rovaniemi 5. gordoninsetteri Åens Sam, om. Oikarinen Marko, Kellokoski Bis-pentu 1. punainen irlanninsetteri Tintorama`s Ts Tikru, om. Soini Pekka, Kiiminki Bis-veteraani 1. punainen irlanninsetteri Red Lovehunter`s Anastacia, om. Lassila Päivi, Oulunsalo 2. pointteri Fi Mva&Kva KM-02 M-05 Elit Av Rabbelung Mc Ebony om. Grahn Mikael&Heino Pertti, Köyliö Bis-kasvattaja 1. Kennel Haepakka, pointteri, om. Rissanen Jorma, Leppävesi 2. Kennel Finby, punainen irlanninsetteri, om. Kyngäs Ismo, Karjaa om. Jukka Puro, Lappajärvi Bis-käyttökoirat 2. gordoninsetteri Opendors`s Juliana, om. Parviainen Markku, Pudasjärvi om. Teppo Hannu, Rovaniemi 4. punainen irlanninsetteri Finby Frida, om. Heikkinen Ari, Kuhmo BIS2-vet Av Rabbelung Mc Ebony om. M. Grahn & P. Heino 27

30 GORDONINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Kauan odotettu ilouutinen kolahti sähköpostiin 25.6.: Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta oli hyväksynyt kokouksessaan uuden jalostuksen tavoiteohjelman kaudelle Gordoninsettereiden jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) voimassaoloaika oli menossa tänä vuonna umpeen. Samalla oli umpeutumassa myös perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma. Niinpä jo viime syksynä aloitettiin voimanponnistus, JTO:n uusiminen. Sen pohjaksi käynnistettiin populaatiokartoitus, jossa omistajille lähetetyllä kyselyllä kartoitettiin yksityiskohtaisin kysymyksin viisi vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien gordoninsettereiden luonnetta, terveydentilaa, käyttöominaisuuksia, ulkomuotoa ja lisääntymiskäyttäytymistä. Vastausprosentti oli ilahduttavan korkea, kuten se on ollut aiemmissakin populaatiokartoituksissa. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että gordoninsetteriharrastajat ovat vilpittömän kiinnostuneita kehittämään rodun hyvinvointia ja vaalimaan sen hyvien ominaisuuksien säilyttämistä edelleen. Kun vastausaika meni umpeen, alkoi tulosten kokoaminen. Näitä esitteli Jukka Puro ansiokkaassa artikkelissaan aiemmassa Ekipagen numerossa. Ilahduttavaa oli, että suurin osa gordonisteista on tyytyväinen koiraansa, sen ominaisuuksiin ja ulkomuotoon. Kennelliitto antaa nykyään jalostuksen tavoiteohjelman laatimiselle sangen tiukasti säädellyn rungon, jonka puitteissa JTO tulee laatia. Uutena osiona mukana ovat lisääntymiskäyttäytyminen ja käyttäytyminen kotioloissa ja arkielämän tilanteissa. Näitä ominaisuuksia oli toki kyselty jo aiemmassa populaatiokartoituskyselykaavakkeessa, mutta nyt kyselyä laajennettiin tarkennetuin kysymyksin nimenomaan näiden aihepiirien osalta. Kanakoirakerhon jalostustoimikunta laati kaikille roduille yhteisen kyselykaavak- keen, joka on myös Kerhon nettisivuilla. Tätä kaavaketta ovat jaokset voineet halutessaan täydentää rotukohtaisin kysymyksin. JTO:n vääntäminen aiheutti talven mittaan enemmän ja vähemmän harmaita hiuksia itse kullekin. Onneksi vanha, perusteellisesti laadittu JTO oli erinomainen pohja uudelle ja entisten populaatiokartoitusten arvokas tieto kullanarvoista. JTO:aan tarvittavia tietoja saatiin monessa kohtaa suoraan populaatiokartoituksen tuloksista. Talvella JTO esiteltiin Kanakoirakerhon vuosikokouksessa ja se hyväksyttiin ilman soraääniä. PEVISAA esitettiin jatkettavaksi muuttumattomana, joten siihen ei tarvinnut koskea. Keväällä voitiin uusittu JTO ja PEVISA siis lähettää tuomiolle Kennelliiton jalostustieteelliseen toimikuntaan (JTT) ja merkitä tämä seikka helpotuksen huokausten saattelemana kevätkokouksen pöytäkirjaan. Tiedossa oli, että JTT kokoontuu Päätöstä JTO:n hyväksymisestä tai hylkäämisestä ei kuitenkaan kuulunut. Sitten viimein kauan odotettu päätös oli tullut sähköpostiin. Kämmenet taisivat hieman hiota liitetiedostoa avatessa. Oli todella suuri ilonaihe lukea kokouksen pöytäkirjaotteesta seuraavat lauseet: Toimikunta hyväksyy esityksen gordoninsetterin JTO:ksi --- kaudelle 2014 ninsetterille ---- rotukohtaisen PEVISAohjelman Joitakin korjattavia kohtia JTO:aan vielä toki jäi, mutta nämä ovat silkkaa kosmetiikkaa verrattuna siihen vääntöön, mitä itse JTO:n kirjoittaminen ja kokoaminen olivat. Mitään suuria virheitä ei JTT ohjelmasta löytänyt, korjattavat asiat olivat lähinnä joidenkin käsitteiden sekoittamista toisiinsa (MH-luonnekuvaus vs. luonnetesti), kirjoitusasuun liittyviä korjauksia ja muita muotoseikkoja. On ilahduttavaa, että palautetta lukiessa sai todeta JTT:n todella perehtyneen JTO:aan, eli sen hyväksyttäminen ei todellakaan ole pelkkä muotoseikka tai läpihuutojuttu. Kiitosta JTO sai erityisesti siitä, että rodun parissa havaittuihin ongelmiin oli konkreettisia parannusehdotuksia. Lisäksi kehuja tuli populaatiokartoituksen vastausprosentista. Ilmeisesti tämänkaltainen aktiivisuus on Kennelliiton tasoltakin katsottuna todella harvinaislaatuista ja siitä saamme harrastajina olla ylpeitä. Nyt voidaan seuraavaksi viideksi vuodeksi hengähtää, ennen kuin on uuden JTO:n vuoro. Pohjatyö on hyvin tehty, joten toivottavasti tästä on seuraavienkin JTO:N tekijöiden hyvä ponnistaa. Kepa Teittinen 28

31 GS noutokisa 2013 Avo-nouto voittajapari. Gordoninsettereiden noutomestaruuskisa käytiin perinteisesti kevättapaamisen yhteydessä Oikarin tilalla Uuraisilla. Olosuhteet kisapaikalla ulkona touhuamiseen olivat tänä vuonna kivan aurinkoiset mukavan tuulenvireen saattelemana. Paikalle saatiin onneksi riittävästi harrastajia koirineen, jotta saimme molemmissa luokissa kisat järjestettyä. Tämän vuotiseen kisaan otti osaa 6 kpl avoimen luokan koiria sekä 2 kpl nuorten luokkalaisia. Itse sain tällä kertaa katsella kisaa ns. tuomarin silmin oman koirani tultua valitettavasti juoksuun ikävällä hetkellä, joten olin koiraton. Kisa alkoi suunnittelulla sen sisällöstä, koska tuomariksi valittu henkilö yleensä perinteen mukaisesti luo tai päättää säännöt jokaiseen kisaan erikseen. Edellisien vuosien kisa näytti mielestäni sen, että kilpailun tasoa voisi nostaa ja monipuolistaa, jotta parivaljakoiden taso sekä erot saataisiin paremmin näkymään, varsinkin kun mukana oli edellisvuosina hyvin menestyneitä koiria. Kun koiriakaan ei paikalla ollut paljoa, niin aikataulukin antoi mahdollisuuden koetella ekipageja hieman aikaisempaa enemmän. Nuorten luokan kisan päätin suoritettavan hieman helpotetun noutotestin malliin dummylla ja pienemmällä noutoetäisyydellä. Nuorten luokan kisaan osallistui tällä kertaa valitettavasti vain kaksi koiraa samasta pentueesta, jotka olivat kisan hetkellä n. vuoden ikäisiä. Nuorten kisassa suoritettiin kaksi kierrosta, jolloin yhteistulos suoritusten välillä ratkaisi. Arvostelun suoritin kellon sekä suorituksen yleiskuvan perusteella. Tällä kertaa nuorilla koirilla oli yleisesti ottaen hieman parannettavaa, kevään tuulien huokutellessa puoleensa sekä nuoruuden innokkuuden leimatessa suorituksia. Täs- 29 tä huolimatta sain suorituksien pienellä erolla kuvan päivän voittajasta. Tällä kertaa nuorten voiton vei veljensä nenän edestä Puronperän Unelma ohjaajanaan Pasi Kovanen. Toiseksi kisassa tulivat Puronperän Ukkoonen ja ohjaajansa Jarkko Mannersuo. Avoimessa luokassa kisan rakenne muodostui kaksivaiheiseksi. Molempien kierroksen arvostelua varten tein pisteityksen, jossa oli mukana muutama arvostelunäkökohta. Näitä olivat suoritusaika, yhteistyö, suorituksen tuloksellisuus ja tyyli. Mestaruus ratkaistiin molempien kierrosten yhteyspistemäärällä. Avoimen luokan kisan ensimmäisellä kierroksella lähdettiin katsomaan suorituksia noutotestin mukaisella mallilla, jossa lintu heitettiin sivusta piilosta n m päähän paikallaan odottavasta parista ja ammuttiin ilmaan. Noudot suoritettiin tuomarin luvalla, jota kaikki yhtä lukuunottamatta kunnioittivat. Ensimmäinen kierros oli tarkoitus olla karsintakierros, mutta päätin, että mikäli koirat suorittavat hväksyttävän noudon, niin ne pääsevät toiselle kierrokselle ja näin ollen saavat mahdollisuuden kisata vielä voitosta. Kaikki koirat suorittavatkin kierroksen hienosti ja lunastivat paikkansa toiselle kierrokselle. Ensimmäisen kierroksen jälkeen tiukahkon kolmen kärjen muodostivat pistejärjestyksessä Nelson, Rico ja Aivi muiden ollessa enemmän tai vähemmän jäljessä kolmikkoa. Toisen kierroksen suoritus toteutettiin hakuruutuna, jolloin maastoon oli viety n.30-40:n metrin säteelle neljä lintua, joista koiran tuli noutaa kaksi ohjaajalleen, joka odotti ja ohjasi koiraansa lähtöpaikalta. Tälläkin kierroksella kaikki parivaljakot onnistuivat tavoitteessa eli kaksi lintua saatiin ohjaajan käteen. Toisella kierroksella tosin eroja pisteissä muodostui jo jonkin verran enemmän parhaimpien ja peränpitäjien välillä. Kisan voittajista ei kuitenkaan tällä kertaa ollut epäilystä, sillä parivaljakko Nelson ja Harri voittivat molemmat kierrokset ja vieläpä täysin pistein, virheettömin sekä esimerkillisin suorituksin. Pari oli myös suvereenisti nopein molemmilla kierroksilla. Täytyy sanoa, että kyseisen ekipagen suoritusta oli ilo seurata kaikinpuolin. Toisesta sijasta käytiinkin sitten erittäin tiukka taistelu Aivin& Pasin ja Ricon&Eeron kesken. Hopeamitalin ratkaisi tällä kertaa aika, tilanteen päätyttyä tasapisteisiin. Näin ollen Pasi ja Aivi saivat 2:n sijan kierrosten yhteisajan hiuksenhienolla 1,5 sekunnin erolla Eeroon ja Ricoon. Toisesta sijasta kisanneet koirat toimivat myös kokonaisuutena erittäin hienosti. Kisan lopputulokset: Nuorten luokka: 1. Puronperän Unelma 2. Puronperän Ukkoonen Avoin luokka ja pisteet: 1. Åshöjden s Nelson ja Harri Ala-kotila, 42 p. 2. Opendora s Ignasia Aivi ja 3. Puronperän Rico ja 4. Zettertjärns Morriz Mosku ja Kepa Teittinen, 26 p. 5. Mountaineers Granat Mosse ja Antti Lassila, 25 p. 6. Tjäderkullens NR Bella ja Harri Ala-kotila, 22 p. Oli ilo ja kunnia toimia tälläisen mukavan kilvoittelun tuomarihommissa. Kisan ja ekipagejen taso oli jälleen kova ja saimme mielestäni todeta sen, että tuskin ainakaan kisaan osallistuneilla koirilla tulee olemaan suuria ongelmia riistan talteen saamiseksi. Suuret kiitokset osallistuneille ja kunniakkaasti avustajana toimineelle Kortelaiselle. Toivotaan, että ensi kerralla näemme lisää uusia koiria sekä harrastajia mukana tässäkin tapahtumassa. -Jasu Sinkkonen- Jarkko & Puronperän Ukkoonen.

32 GS-kevättapaaminen Gordoninsetteriharrastajien perinteinen kevättapaaminen pidettiin toista kertaa peräkkäin Uuraisilla Keski-Suomessa. Ajokoirajärjestön omistama Oikarinen tarjosi tapaamiselle erinomaiset puitteet. Tapaamisen yhteydessä järjestettiin myös kevätkokous, jossa puhututtivat monet asiat eikä vähiten kevättapaamisperinteen uhanalainen tulevaisuus. Gordoniväki kutsuttiin perinteiseen kevättapaamiseen poikkeuksellisesti kaksi kertaa samaan paikkaan peräkkäin. Edellisvuotena oltiin todettu Oikarinen erinomaiseksi paikaksi majoituksen, muonituksen ja kokoustamisen suhteen. Lisäksi paikka on sijainniltaan keskeinen ja helposti saavutettavissa eri puolilta Suomea. Tämän toivottiin houkuttelevan paikalle sankoin joukoin harrastajia viettämään gordonimaista viikonloppua. Vajaa kymmenen vuotta sitten kevättapaamisen teemana oli metsästäjän ja koiran ensiapu. Kyseistä teemaa toivottiin nyt uusintana tietojen päivittämiseksi ajan tasalle. Perjantai-illalle ei vielä ollut varattu virallista ohjelmaa, vaan ilta sujui leppoisissa merkeissä saunoen, jutustellen ja makkaraa paistaen. Suomen lätkäjoukkuekin hurrattiin siinä sivussa voittoon Saksasta. Lauantaina hovikokkimme Pasi Kovanen loihti herkullisen aamiaisen puuroineen, leipineen ja leikkeleineen. Virallinen ohjelma oli sovittu alkavaksi yhdentoista aikaan, jotta lauantaina paikalle saapuvat ennättävät myös paikalle ja saavat hyödyn koko ohjelmasta. Ensin saatiin ihmislääkärin oppia, kun Kepa Teittinen luennoi metsästäjälle mahdollisesti eteen tulevista tavallisimmista tapaturmista ja sattumuksista maastossa tai eräkämpällä. Monesti ovat hyvät neuvot kalliita silloin, nyt neuvoja sitten vastaisen varalle saatiin. Läpi käytiin niin palovamman hoito, ranteen lastoitus, nilkan tukisidos kuin vuotavan haavankin tyrehdyttäminen. Lisäoppia otettiin käytännön harjoituksilla ja hämmästeltiin mm., miten tukevasti murtuneen ranteen saa lastoitettua ihan vain sanomalehden ja siderullan avulla. Kun ihmisille tarkoitettujen ensiaputaitojen päivitys oli mallikkaasti suoritettu loppuun, luennoitsijana jatkoi eläinlääkäri Anu Kaistinen eläinklinikka Tähdestä Jyväskylästä. Anu luennoi paitsi tapaturmista, myös muista akuuttitilanteista, joita metsästyskoira joutuu kohtaamaan, kun olosuhteet ovat vaativat. Eteen voi tulla niin iho-ongelmia kuin vaikkapa korvatulehduksiakin. Erittäin hyödyllistä tietoa saatiin myös koiran lääkinnästä ja 30

33 siitä, onko ihmisten lääkekaapin sisällöllä mitään tekoa koiraa lääkittäessä. Monet ihmisten lääkkeet kun voivat olla koiralle haitallisia tai vaarallisia, jopa tappavia. Luentojen jälkeen hengähdettiin hetki kokkien valmistamalla lounaalla. Kun mahat olivat painuneet, oli perinteisen noutokisan vuoro. Kisan taso on vuosi vuodelta noussut ja tämä oli trendi tänäkin vuonna. Kaikki kisaan osallistuneet koirat tekivät hyvät noudot. Noutokilpailusta löytyy Jasu Sinkkosen kirjoittama erillinen juttu näiltä sivuilta. Noutokilpailuun päättyi lauantain virallinen ohjelma ja loppuilta sujui taas takkatulen loisteessa. Taidettiin siinä se Suomen lätkäjoukkuekin huutaa uudelleen voittoon! Sunnuntaina oli vuorossa kevätkokous. Listalla olleet viralliset asiat todettiin sangen hyvällä mallilla olevaksi. JTO ja PEVISA ovat Kennelliitossa, Gordon Racen järjestelyt purkissa, nuorten koirien koulutusleirin järjestelyt gordonijaoksen puolelta samoin tehtynä, ja Pyyjahtiinkin ollaan saamassa jaokselta joukkue kasaan. Jaoksen nettisivujen työnjakoa aletaan hieman uudistamaan siten, että pikkuhiljaa sihteeri Harri Ala-Kotila ottaa nettisivujen päivitysvastuun nykyisen Webmasterin Jasu Sinkkosen siirtyessä enemmän toisiin hommiin jaoksen sisällä. Kevättapaamisen järjestelyt herättivät kuitenkin vakavaa pohdintaa siitä, kuinka sitä tulee jatkaa. Osallistumisinto kevättapaamiseen on laskenut vuosi vuodelta, vaikka tarjonta on koetettu pitää kiinnostavana ja osallistumiskynnys matalana. Keinoja tähän mietittiin kovasti, mutta oikein mitään ei keksitty, mitä ei olisi jo kokeiltu. Pohdintaa tästä löytyy lisää puheenjohtajan palstalta. Vaikka osanottajajoukko olikin vähäinen, oli tapaaminen jälleen kerran sangen mukava tapahtuma ja hauskuutta piisasi koko rahan edestä. Nähtäväksi jää, vieläkö tapaaminen ensi keväänä järjestetään. Kepa Teittinen 31

34 Toinen kerta erkkarissa toden sanoo Aivojumppaa Keväällä 2012 perheeseen hankittiin toinen gordoninsetteri Puronperän Unski vanhemman Åens Samin eli Akun kaveriksi. Jo viime vuoden erikoisnäyttelyn aikoihin päätimme, että seuraavana vuonna osallistutaan jälleen. Olimme käyneet erkkarissa kerran aikaisemmin vuonna 2010, kun Aku osallistui siihen noin 10 kk ikäisenä, joten olimme suurin piirtein nähneet, mistä on kysymys. Muissakaan näyttelyissä emme liiemmin ole luuhanneet, olisiko käyty nelisen kertaa. Kun helmikuussa täytimme ilmoittautumislomakkeita, olin heti sitä mieltä, että molemmat koiramme osallistuvat näyttelyyn, kun kerta Mäntsälästä asti Lapualle lähdetään. Vaimoni Niina oli aluksi vähän sitä mieltä, että eikös se riitä, että Unski osallistuu, mutta suostui sitten, että molemmat ilmoitetaan. Saapahan Akukin vähän aivojumppaa, kun pääsee osallistumaan Niina totesi. Eipä vaimo arvannut, kuinka oikeassa olikaan. Kesäkampaus Perjantaina päivä ennen näyttelyä lähdimme töiden jälkeen ajelemaan kohti lakeuksia perheen kanssa, vain vanhin tyttömme jäi kotiin. Suuntasimme Lappajärvelle kohti Puronperän kenneliä. Puron Jukka olikin jo talvella varannut meillä mökin siitä läheltä Tarvolasta. Iltasella päästiin perille ja pyörähdimme vielä Jukkaa ja muita tuttuja tervehtimässä. Paikalla olikin iso liuta muita Puronperän gordoneita perheineen, kaikki seuraavana päivänä näyttelyyn menossa. Sen verran myöhään olimme paikalla ja Jukalla oli vilskettä, että lintutreeneihin ei illalla ehditty, vaikka aluksi tarkoitus olikin. Näyttelypäivän aamuna tuli herättyä sen verran varhain, että ehdin käväistä juoksemassa tunnin lenkin, ennen kuin suuntasimme jälleen Puroille Karvalaan, josta oli puhe lähteä porukalla kohti Lapuaa. Jukka siinä vielä siisti Puronperän koiria näyttelykuntoon aamupäivästä kokenein ottein. Pyysin Jukkaa, jos vähän Akukin turkkia siistisi. Jukkahan tarttui koneeseen ja alkoi hommiin. Hiukan korvien takaa ja sitten takajaloista. Mainitsin, että aika ronskisti otat noista 32

35 jaloista, kun karvaa alkoi irtoamaan ihan kunnolla. Jukka tuumasi, että laitetaan Aku kesäkuntoon. No, pienen keskustelun jälkeen Jukallekin selvisi, että meidän vanhus (3v 10kk) on myös lähdössä näyttelyyn. Kone lensi nopeasti syrjään ja sakset esiin, josko sillä saataisiin lähellä ollut helppo todeta, että kun oli karvoja mistä ottaa, niin harvennus meni aika nappiin. On tuossa varmaan meillä Jukan kanssa muistelemista. Kehään Viimein päästiin näyttelyalueelle. Niin kuin aika usein, oli aikataulu myöhässä. Tällä kertaa lähes 2 tuntia. No aika kului siivillä tuttujen kanssa seurustellessa ja välillä koiria ulkoiluttaessa. Lopulta oli gordoneiden junioreiden vuoro ja urokset ensin, niin kuin aina. Olimme Unskin kanssa kehässä yhdessä Unskin velipojan Ukkoosen eli Viggon kanssa. Kumpainenkin nuorista suoriutui kehässä reippaasti, vaikka tuomari Raimo Louhio pitikin junioreita vähän keskenkasvuisena. Siinä sivussa kuitenkin pääsi isäntäkin viimeistään jännityksestään. Kun nuoret urokset olivat kehästä suoriutuneet, alkoi saman tien urosten avoin luokka. Hiukan oli kiire vaihtaa numerolappunen ja koira, mutta vaimon avustuksella siitäkin selviydyttiin. Akun kanssa saimmekin kehässä sitten täydellisen yllätyksen. Tuomari tykkäsi koirasta kaikin puolin. Oli rintakehää, hyvää päätä, hienoa liikettä ja se karvakin oli loistava, kiitos Jukan. Saimme erinomaisen ja menimme jatkoon. Loppuaika siitä eteenpäin meni vähän niin kuin usvassa, ainakin omalta osaltani. Perhe kyllä kuului kannustavan taustalla raivoisasti, eli ilmeisesti suoriuduimme Akun kanssa kumpikin hienosti. Koiria toisensa jälkeen tippui pelistä pois. Oli avoimen luokan kisaa, sekä kisaa käyttöluokan koirien kanssa. Kaikki näytimme voittavan. Oli aika epäuskoinen olo, mitä täällä oikein tapahtuu. Sitten koira autoon ja katsomaan miten nartut arvostellaan. Siinä välissä ehti jo vähän alkaa jännittämäänkin ja ymmärtämään, että mitä tässä oikein tapahtuu. Sitten siirryimme Akun kanssa uudelleen kehään parhaan nartun kanssa, joka tuntui Akua kovinkin kiinnostavan. Mikäs ihme tuo toisaalta on, hyvännäköinen pimu. Luulin, että homma oli siinä. Tuomari kuitenkin pyysi ystävällisesti, että vaihdamme koirien järjestystä ja liikkuminen alkoi taas sujua, kun narttu menikin edessä. Niin siinä sitten kävi, että Akusta tuli lopulta ROP -koira ja jatkoimme Best in Show -kehään. Jos joku olisi aikaisemmin väittänyt kaiken edellä mainitun olevan mahdollista, en olisi varmaan viitsinyt edes nauraa, sen verran huonolta vitsiltäkin se olisi kuulostanut. Oli oikeastaan aika hämmentävää olla onnittelujen kohteena, kun koira menestyi näyttelyssä. Akuhan se pärjäsi enkä minä, mutta kai se kuului asiaan. Kun sitten BIS -kehässä tulimme viidenneksi, niin uskokaa tai älkää, se ihan oikeasti aluksi vähän harmitti, kaiken tuon menestyksen jälkeen. Sen haluaisin sanoa kaikille niille, jotka eivät näyttelyissä tai kokeissa yleensä käy, että rohkeasti vaan mukaan. Varsinkin erikoisnäyttelyssä tunnelma on todella rento, eikä siellä kukaan katso toisia kieroon, että mitähän tuokin täällä tekee. Olimme Akun kanssa tänä vuonna oiva esimerkki siitä, että vähän pienemmälläkin kokemuksella saattaa pärjätä, varsinkaan kun ei ota siitä etukäteen mitään paineita. Tässä yhteydessä täytyy vielä jakaa muutama kiitoksen sana sen normaalin perheen lisäksi, joka hienosti tukee ja ymmärtää koira ja metsästysharrastukseen uppoavan ajan. Kiitokset Ohkolan MS porukoille, jotka ovat kutsuneet meidät kotimme lähistön koirakouluihin, siellä on harjoiteltu näyttelyesiintymistä monipuolisesti. Kiitokset myös Puron Jukalle, joka on ottanut minut jo ennen Unskiakin reilusti mukaan treeneihin ja toimintaansa ja hyväksynyt Akun mukaan kuin oman kasvattinsa. Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa erkkarista, että olipa sykähdyttävä kokemus. Nähdään siis vuoden päästä, mitä se kolmas kerta tuokaan tullessaan. Ainakin sen tärkeimmän, eli hyvää mieltä ja seuraa. Tsemppiä kaikille syksyn kokeisiin ja jahtimetsille, tasapuolisesti. 33

36 IRLANNIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2013 Irlanninsetterijaos Kotisivut: Tapio Ranta puheenjohtaja Haapaseläntie Mäntyharju puh Suvi Lintukangas sihteeri Susiveräjäntie Honkilahti puh Virpi Sarparanta jäsen Kolohonganreitti 2 A Vantaa puh virpi.sarparanta@gmail.com Jarno Saukonoja jäsen Tapiontie Nivala puh saukkeli@gmail.com Juha Immonen jäsen Rahkeenniementie 148 A Paukkuja Puh immolan@gmail.com Jaakko Laihola jäsen Kuusingintie 11A Kuusamo puh Karri Heinonen jäsen - punavalkoiset irlanninsetterit Vadbackantie Päivölä karri.heinonen@engblom.fi puh Puheenjohtajan terveisiä Viel on kesää jäljellä! Saattaa tosin olla,että parhaat hellekelit ovat jo takana päin. Kesäaika on kanakoira-harrastuksen kannalta hiljaiseloa mutta kuitenkin nyt tulee alkaa valmistella tulevaa jahti- ja koesesonkia. Viime syksyisen Irish Trialin jälkeen nielsin kanssa kisaan osallistuneiden koirien tasosta ja laadusta. Hänen mukaansa niiden parin päivän aikana, jolloin hänellä oli mahdollisuus arvostella kilpailijoita koira-aineksen ei millään tapaa tarvitse hävetä muiden Skandinavian maiden irlanninsettereiden rinnalla. Koirat hakevat laajasti, tuulen käyttö on hyvä,vauhti ja tyyli ovat joidenkin koirien kohdalla suorastaan erinomainen. Eli jalostuksellisesti olemme ilmeisesti onnistuneet melko hyvin? Mutta sitten se tulee se mutta. Erityisesti lintutilanteissa tapahtuu liian paljon asioita, joista ilmenee selvästi koiran koulutuksen puute. On synti, että hyvien koirien lahjat valuvat hukkaan ohjaajien pienen velttouden vuoksi. KESÄ ON AIKA, JOLLOIN LUO- - SILLE! Siis kesällä tulee olla päivittäin tekemisissä koirien kanssa ja opettaa niille tottelevaisuutta ja selvittää kuka on ekipagen johtaja. Ei koiraa linnuille ennen kuin se on täysin käsissä. Immosen Juha kirjoitti aiheesta erinomaisen artikkelin Ekipage 4 / Lukekaa artikkeli huolella ja ajatuksella. JTO ja PEVISA Kennelliiton Jalostustieteellinen Toimikunta hyväksyi Punaisen Irlanninsetterin JTOn ja PEVISAn kokouksessaan toukokuun lopulla. Ne tulevat voimaan vuoden 2014 alusta ja ovat voimassa seuraavat viisi vuotta. Haluan kiittää kaikkia henki- löitä,jotka ovat osallistuneet mainittujen ohjeiden ja ja suuntaviittojen tekoon. Tiedän sen olleen vaativa ja raskas työ,joka on toteutettu ansiokkaasti. Kehotan kaikkia jäseniä tutustumaan mainittuihin asiakirjoihin. Opit paljon enemmän harrastamastasi rodusta. Täytyy kuitenkin muistaa, että maailma ei ole vielä valmis eli kehoitan jäseniä tes- suhteen kun aikovat suunnitella seuraavia pentueita. Jaos oli tässä kevät talvella huolestunut siitä, että useat astutukset epäonnistuivat. Koirien taustoista ei löytynyt mitään varsinaista syytä. Omistajien haastatteluista selvisi kuitenkin, että ilmeisesti astutusajankohdat eivät olleet oikein paikallaan? Tästäkin aiheesta löytyy erinomainen artikkeli muistaakseni Ekipage 2/2013 ja ainahan voi kysyä viisaammiltaan ja mitähän varten eläinlääkärit ovat olemassa?! Muuten jaoksella on hallussaan ame- lin pakaste spermaa. Rebelin jälkeläisiä suoraan tai alenevassa polvessa ovat mainitakseni. Syksyä ajatellen vielä ei ole mikään kiire alkaa treenata kuntoa sen ehtii vielä myöhemminkin kunhan kelit jäähtyvät. Uinti ei kuitenkaan ole hassumpi kunnon kohottaja koirillekaan. Siis tottelevaisuuskoulutus kunniaan. Tästä muistui mieleeni Markun ja Outin Oulussa järjestämä koulutustilaisuus, joka oli kuulemani mukaan erittäinhieno tapahtuma. Sielläkin keskityttiin tottelevaisuuteen, joka on kaiken perusta kunhan ensin on onnistuttu jalostustyössä. Outille ja Markulle suuret kiitokset omaaloitteellisuudesta! Terveisin Tapio Ranta 34

37 Irish Trial Irlanninsettereiden rotumestaruuskilpailu Irish Trial järjestetään tänä vuonna Kurikassa. Lauantain karsinnan tuomareiksi ovat lupautuneet Tapio Ranta, Pekka hoituu pitkästä aikaa kotimaisin voimin kun tuomarina toimii Pekka Mäenpää. Finaalintuomaroinnin myötä Pekka saa oman neljän suoransa täyteen; Irish Trial on neljästä rotukisasta ainoa, joka Pekalla on vielä kokematta. Finaalissa sijoitetaan viisi parasta koiraa. Kärkijoukolle on luvassa myös kotiinviemisiä, sillä K-Maatalous Naumanen ja Hau-Hau Champion sponsoroivat kilpailua. Rotukilpailussa laatuarvostelu ja varsinainen kilpailu ovat toisistaan erillisiä. Kilpailun arvostelussa pyritään erityisesti huomioimaan koiran perinnölliset ominaisuudet kuten vauhti, tyyli sekä linnun löytö- ja käsittelykyky. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jos koiran työskentely on muutoin laadukasta ei laatuarvostelussa hylkäävä virhe (kuten perään meno) välttämättä katkaise koiran päivää itse kilpailussa, vaikka mahdollisuus laatupalkintoon karkaakin. Rotukisan tavoitteena onkin, että viikonlopun aikana saisimme mahdollisimman kattavan kuvan materiaalistamme. Mukaan kannustetaan myös ensikertalaisia koiran ohjaajia joille kynnys osallistua tavallisiin kokeisiin tuntuu vielä korkealta. Epäviralliseen mestaruuskisaan voivat osallistua kaikki punaiset ja punavalkoisetirlanninsetterit luokkaan katsomatta. Myös sellaiset koirat, joilla ei ole koepal- Hei, nyt kaikki joukolla mukaan Irish Trialiin! kinnon edellyttämää näyttelytulosta, ovat tervetulleita (tällöin ne ovat laatuarvostelun ulkopuolella mutta itse kilpailussa tasavertaisina mukana). NUO (alle 24 kk) ja VOI luokkien koirilta osallistumismaksu on 30 euroa/ startti, AVO luokassa kilpailevien osallistumismaksu on 35 euroa/startti. Lauantaina on karsintapäivä, josta maksimissaan 12 parasta koiraa päivinä tuomareilla on mahdollisuus jakaa myös NUO ja AVO luokissa laatupalkintoja. Jos halukkuutta on, sunnuntaiksi metsästysmahdollisuus. Kirjalliset ilmoittautumiset karsintaan Birgitta Vuorela, Mäkikuja 6, Kauhava, Puhelimitse ilmoittautumisia ei oteta vastaan, mutta jos niihin liittyen on kysyttävää Birgitta vastaa numerosta p. 040 Kokoontuminen lauantaina klo - tiedustella myös majoitusta. Tuomareiden palaute karsintapäiväs- taan illalla Pitkämönrannassa, jossa myös ruokailu päivän päätteeksi. Itse koepäivän aikana maastosta ei todennäköisesti poistuta erikseen lounastamaan, joten jokainen ohjaaja varaa omat eväät mukaan maastoon. Tervetuloa! 35

38 ROP-kasv1 Kennel Finby + KP Erikoisnäyttelyssä hurja määrä punaisia settereitä Kanakoirakerhon erikoisnäyttely järjestettiin Lapuan raviradalla 8.6. Punaisten pennut arvosteli Raimo Louhio ja muut luokat Lena Nordin Ruotsista. Näyttelyyn osallistui peräti 76 punaista irlanninsetteriä, narttua. Tehtiinkö jopa punaisten ennätys päänäyttelyn osallistujamäärässä? Aivan lähivuosilta ei ainakaan vastaavia osallistujamääriä löydy. Näyttelypaikkana toiminut ravirata oli varsin oivallinen valinta. Kehissä oli riittävästi tilaa ja pohja hyvä juoksuttaa koiria. Lena Nordinin linja arvostelussa oli melko tiukka. Ilahduttavaa oli huomata, että hän mittasi ahkerasti säkäkorkeuksia. ERI:n saaneita oli yhteensä 30. SA:n sai 4 urosta ja 10 narttua. Tuomas Uusitalon omistama uros KM Finby Gordon ( Håkøya s C- Aaron/ Kokos) oli tämän vuoden rotunsa paras sertillä. Ensimmäistä vuotta avoimessa luokassa esiintyneen Gordonin kasvattaja on Ismo Kyngäs. Finby Gordon palkittiin myös BIS kehässä kolmanneksi. Narttujen ykkönen sertillä oli Anu ja Anni Rahikan omistama ja Anu Rahikan kasvattama, vasta nuorten luokan ikäinen EE JMVA BALTJV-12 Karhutarhan Sweet Like Candy ( Gwaihir's Chreigton / Bitter Sweet Symphony Z Arislandu ). Rodun paras käyttökoira oli paras narttu- kehässä toiseksi tullut Finby Frida ( Håkøya s C- Aaron/ Finby Cheri ) om. Ari Heikkinen. BIS- käyttökoira kehässä Frida sijoittui neljänneksi. Rodun paras veteraani ja BIS- VET1 oli narttu Red Lovehunters Anastacia ( Need ) om. Päivi Lassila. Rodun paras pentu ja BIS-pentu oli uros Tintorama s Ts Tikru ( Liatoppen's Syklon/ Tintorama's Tr Tya ) om. Pekka Soini. Kasvattajat olivat myös onnistuneet aktivoimaan kasvattejaan paikalle runsaasti ja kasvattajaryhmiä oli esillä kuusi kappaletta. Rotunsa parhaan kasvattajaryhmän esitti Ismo Kyngäksen Finby kennel saaden KP:n ja ollen BIS- KASV2. Kasvattajaryhmillään KP:n saivat myös KASV2 Katariina Roihan kennel Ailigaslammen ja KASV3 Pirjo Hinkkasen kennel Red Lovehunters. 36

39 Kasv2 Kennel Ailigaslammen + KP Kasv3 Kennel Red Lovehunters + KP Suomella mahdollisuus lähettää joukkue Irlanninsetterien EM-kilpailuihin Ranskaan Kansainvälisen Irlanninsetterikerhon jäsenmaat järjestävät vuorotellen vuosittain Irlanninsetterien Euroopan mestaruus kilpailut. Ensi vuonna 2014 järjestelyvastuussa on Hollanti ja järjestysmaana Ranska. Suomelle tarjoutui mahdollisuus myös osallistua kyseisiin kilpailuihin. Lisäksi olisi mahdollista lähettää myös Suomalainen tuomari tuomaroimaan kilpailuja. Kilpailuun on vaatimuksena käyttökoetulos Exellent, joka Suomalaisittain tarkoittaa AVO1 palkintoa. Jokaisella koiralla tulee kuitenkin olla tämä Exellent tulos ja se on mahdollista saavuttaa viikkoa ennen kisoja Ranskassa järjestetyllä koeviikolla. Kisoja edeltävällä viikolla järjestetään kenttäkokeita jokaisena päivänä joihin on mahdollista osallistua koirilla jotka eivät ole vielä Exellent tulosta saavuttaneet. Näistä kokeista on myös mahdollista saada CACIT. Kokeet järjestetään ns. Eurooppalaisilla säännöillä. Parihakuna ja aina vastatuuleen. Olemme päättäneet että lähetettävä joukkue kerättäisiin pistelaskun perusteella. Pistelaskennan perusteena tultaisiin käyttämään samaa laskutapaa kuin vuoden Irlanninsetteri laskennassa. Siten että eniten pisteitä keränneellä on oikeus varata ensimmäinen paikka kilpailuihin jne. Joukkue koostuu 4 koirasta. 37

40 Kuva K. Roiha Erikoisnäyttelyn paras - ja vielä kovin nuori Lucas Osuvasti syntyessään George Clooney v. t Kejsershof nimen saanut punavalkoinen irlanninsetteri jatkoi isoäitinsä Chieftain-Cheryl v. t Kejsershofin viitoittamaa tietä hyvin näyttävästi voittamalla tittelin näyttelyn kaunein. Tuttujen kesken kutsuma nimeä Lucas totteleva koira tuli Suomeen kahdeksanviikkoisena Hollannista. Lucasin emä on hollantilainen Kilbeggan -niminen narttu ja isä suomalainen mat Suomessa emä hoiti raskausajan Hollannissa ja Lucas matkasi lentokoneella Suomeen uuden omistajansa Sirke Siiron kotiin. noen ikää ei voittajalle ole kertynyt vielä kahta vuottakaan. Siihen nähden Erikoisnäyttelyn voitto oli erittäin hieno saavutus. Lucas on osoittanut myös muualla näyttävyytensä. Lucas on Eestin juniorivalio, Helsingin juniorivoittaja -12 ja sekä Suomen että Ruotsin juniorivoittaja-12. Sirke Siiron ensimmäinen setteri tuli taloon hetkeä ei ole ollut. Lucasin seurana taloudessa pyörivät kaksi Cavalier King Charlesin spanielia ja tietenkin vielä toinen punavalkoinen pinimeltään Sulo. Kotielämä on siis vilkasta eikä menoa todellakaan rauhoita se, että Lucas on vasta alle kaksivuotias ja erittäin vilkas sekä aktiivinen kaikessa tekemisessään. Tästä huolimatta se tulee mainiosti toimeen laumansa kanssa ja suhtautuu innokkuudella uusiin tuttavuuksiin. Menon yltyessä liiaksi Sulo pitää kyllä ainakin vielä poikasensa kurissa ja nuhteessa. Tämä pirteä nuori voittaja harrastaa lenkkeilyä ja juoksee mielellään vapaana maailmaa tutkimassa. Näyttelykäyntien ohella metsästyksen salat eivät ole Lucasille tuntemattomia. Metsästyspuolta on taas syksystä tarkoitus harjoittaa ja kehittää. Onnittelujen kera toivotamme Lucasille ja Sirkelle antoisia metsästyshetkiä ja mukavaa kesän jatkoa! 38

41 Irlanninsettereiden noutomestaruus Noutomestaruudesta ja Hassen Tuopista kisailtiin erikoisnäyttely viikonloppuna. Kilpailu järjestettiin helteisessä kelissä Pyyjahtien jälkeen Ylihärmän metsästysyhdistyksen majan pihapiirissä. Noutomestaruuden voitti Jyrki Toljander / Forestset Hero. Lisäksi sijoittuivat: 2. Jarno Saukonoja / Usvakairan Ariel Muille osallistujille ei valitettavasti saatu hyväksyttyä tulosta. Hassen Tuopin parhaasta yhteistuloksesta ammunta- ja noutokisassa sai vuodeksi haltuunsa Jarno Saukonoja Onko sinulla irlanninsetteri, joka saa epilepsiakohtauksia? Helsingin Yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskus tekee geenitutkimusta tavoitteena tunnistaa geenivirheitä erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin ja muihin ominaisuuksiin eri roduissa, kehittää sairauksille geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi ja soveltaa saatua tietoa ihmissairauksien selvittämiseen. Yhtenä tutkimuskohteena on epilepsia. Koiragenetiikan tutkimusryhmä kerää näytteitä epilepsiaa sairastavista koirista tavoitteena tunnistaa taudille altistavia geenimuotoja. Kohtauksia saavien koirien lisäksi näytteitä kerätään myös terveistä koirista. Erityisesti perusterveiden iäkkäiden (yli ovat arvokkaita tutkimukselle. Näytteen antamisesta löydät lisätietoja täältä: minen/ Muistathan täyttää myös epilepsiakyselyn: elomake.helsinki.fi/lomak- Lisätietoja tutkimuksesta voi kysyä tutkija Lotta Koskiselta (etunimi.sukunimi@hel- Irlanninsetterijaos on anonut Kanakoirakerhon terveysrahastosta avustusta tutkimukseen osallistuville rotujärjestön jäsenille. Avustuksen ehtona on se, että rotujärjestön saa tiedon koiran terveydentilasta. 39

42 US kennelin tapaaminen ja koulutuspäivät Hjerkinn sijaitsee n metrin korkeudessa tunturiylänköalueella vajaa kaksisataa kilometriä Trondheimista etelään. Vieressä kohoaa kuuluisa Snöhettan reilun kahden kilometrin korkeuteen. Paikka on Norjan kanakoirametsästyksen mekka kaiketi soveliaan maaston ja riistan takia. Se on tietysti myös lähempänä Norjan väestökeskittymiä kuin Finnmark. Tapahtuman emäntä oli Elin Wittusen, maineikas seisovien lintukoirien ammattikasvattaja ja kouluttaja. Erilaiset koulutukset ja luennot tapahtuivat Elinin U S kennelin tiloissa ja sen läheisyydessä. Meillä mukana olleilla suomalaisilla oli mahdollisuus ja kunnia myös majoittua samassa paikassa ja nauttia Elinin vieraanvaraisuudesta. Elinin lisäksi kouluttajina toimivat norjalaiset tunnetut osaajat Remy Skår, Jorn Presterudstuen ja Roar Karlsen. Oli todella antoisaa päästä osalliseksi Elinin ja muiden kouluttajien ammattitaidosta ja pyyteettömästä halusta saada koirat ja kouluttajat osallisiksi heidän koulutusopeistaan ja -nikseistään. Harjoitteet kyyhkysillä olivat meikäläisestä näkövinkkelistä aivan ainutlaatuisia; tuntui että nuoren koiran koulutus otti sellaisia aimo harppauksia eteenpäin, joita olisi kotopuolessa samassa ajassa tosi haasteellista järjestää. Riku Räätäri 40

43 Kyyhkyset jo odottelee langalla päivän koitoksia. Koulutuspenkki. Vovve kytketään tiukasti koulutuspannalla ja vaijerilla yläpuolella olevaan ohjausvaijeriin. Ja taatusti pysyy fokus teemassa! Team Finland Hakulit ja Räätärit. 41

44 LÄNTISTÄ OPPIA KOIRILLE JA KOULUTTAJILLE Säestysoppia vaneripointterin ja kaukolaukaisukatapultin avulla. IS-jaos järjesti kesällä kaksi mainiota koulutustilaisuutta, joista pääsi oppia ammentamaan koirat ja ennen muu- Ruotsalaiset experttikouluttajat Patrick Larsson, Sanna Steinwall (kesk) ja Lena Larsson. osuus käsitteli enemmän koiran hoitoa ja esimerkiksi sidoksen tekemistä omatoimisesti ensiapuna kenttäolosuhteissa. Hyvinä vinkkeinä mainittakoon koiran opettaminen pienestä pitäen juomaan pullosta, koiran juottamisen tärkeys toimintapäivän aikana vaikkapa lisäämällä vettä ruokaan, ruokailun ajoittaminen kyllin varhain ennen actionia, ensiapulaukun sisältö Iltapäivällä siirryimme ulkosalle käytännön harjoituksiin. Ohjelmassa oli ja ilman, kukin vuorollaan tavalla koiralla ja vielä koulutusvaiheessa olevalla koiralla; Patrickin koira nouti useammasta damista sen käsketyn ja Sanna opetti koiraansa pitämään damia suussa ja koulutusnarun avulla valla, jossa koulutettava koira saatettiin näköyhteyteen vaneripointteriin. Koiran säestäessä, kehujen ja silittämisen jälkeen, katapultti ponnautti kankaisen lintujäljitelmän ilmaan, jolloin oppilaan piti tietty jäädä paikalleen. Riku Räätäri Iin koulutuspäivä Paikkana oli Iin metsästysmaja. Ennakko-odotuksista poiketen maja ei ollutkaan kaukana sivilisaatiosta jänkkien kainalossa, vaan parin terveen käden kivenheiton päästä kauppakeskuksesta ja 4-tiestä. Paikalle löytäminen ja saapuminen sekä lounasruokailu kävi siten helposti. Koiria oli paikalla yli parikymmentä ja ihmisiä siten vähintään saman verran. Kouluttajiksi oli saatu Ruotsista kokeneet kasvattajat ja kouluttajat Lena ja Patrick Larsson Hemavanista ja Sanna Steinwall Bodenista, joka on lisäksi eläintenhoitaja. Kommunikointi tapahtui englannin ja ruotsin kielillä. Innokasta ja osaavaa tulkkausapua löytyi tarvittaessa useasta pulpetista. Aamupäivällä Patrick esitelmöi monipuolisin kuvin ja sanoin seisovan koiran perustottelevaisuudesta. Sannan 42

45

46 POINTTERI- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2013 Marikki Forell puheenjohtaja Aromikuja 3 A Tuusula Puh marikki.forell@gmail.com Antti Keskikangas varapj, hallituksen jäsen Mäentie 45, Rintakangas Puh , antti.keskikangas@msk.fi Timo Laaksonen sihteeri, tiedottaja Fabianinitie Jämsänkoski Puh timo.laaksonen@tlp.fi Jorma Korpela pentutiedustelu Päivälänkuja 7, Kerimäki Puh jorma.korpela@mhy.fi Maija Korpela jäsen, jalostusneuvoja Päivälänkuja Kerimäki Puh maija.korpela@gmail.com Jukka Timonen jäsen, kansainväliset yhteydet Kaskenpolttajantie 27 A Helsinki Puh jukka68.timonen@gmail.com Janne Uusimäki jäsen, jaostuotteet Uusimäentie Itäkylä Puh janne.uusimaki@gmail.com Pointterijaos Kotisivut: pointterijaos@kkk-hhs.fi Kuulumisia pentulaatikon reunalta! Artikkelin kirjoitus osuu aikaa, joka on jokaiselle kasvattajalle mieluinen. Pentulaatikossa tuhisee puolentusinaa virkeänoloista ja elämänhaluista pointterin alkua. Takana on synnytys, jota usein ennakkoon jännittää ja joka parhaimmillaan sujuu lähes emän itsensä hoitamana. Edessä häämöttää vielä kasvattajan kiireisimmät ajat, jolloin pennut syövät, remuavat ja sotkevat kellon ympäri, joten nyt on vielä aikaa rauhassa seurata jälkikasvun kiihkeää kehitystä ja aistien heräämistä. En tiedä, kuinka moni koiranomistaja tulee pohtineeksi kasvattajan vastuita, työmäärää ja riskejä, ennen kuin pentu on päätynyt onnellisesti uuteen kotiin ja uusien omistajien vastuulle. Työmäärä on yllättävän suuri ja matkalle voi mahtua monenlaista haastetta ja pulmaakin. Rotujärjestölle ja ehkä lähemmin vielä jalostustoimikunnalle heitänkin tässä teemaan liittyen ehdotuksen ilmoille. Mielestäni olisi tarpeellista ja erittäin tervetullutta esimerkiksi 3 vuoden välein koota rotujemme nykyiset ja mahdolliset tulevat kasvattajat yhteisille koulutus- ja kehittämispäiville. Päivien teemat voisivat liikkua laajalla skaalalla liittyen genetiikkaan, terveyteen, itse pennutukseen, rekisteröintiin ym. tarpeelliseen. Ja mikä tärkeintä, voisimme jakaa ns. kokemustietoa keskenämme ja oppia toisiltamme. Mikäli ehdotukseni herättää kannatusta, voisi siitä vinkata vaikkapa Jaton suuntaan. Itsekin toimikunnassa vaikuttavana, voisimme kiinnostuksesta riippuen ryhtyä puuhaamaan em. tapahtumaa, esimerkiksi ensi keväälle tai kesälle. Mutta takaisin pointterikuulumisiin. Pointterijaos piti vuoden toisen kokouksensa erikoisnäyttelyn yhteydessä. Moninaisten asioiden listalta nosta tässä esiin muutaman. Pointtereiden Pevisa-ohjelma on saanut, ilman sisällöllisiä muutoksia, Kennelliiton hyväksynnän. Ohjelma on voimassa vuoden 2015 loppuun. Kennelliitto esitti päätöksessään huolen pointtereiden jälkeläismäärän rajoitukseen, joka on nyt 30 ja viimeisin pentue rekisteröidään kokonaan. Liitto pitää määrää suurena suhteutettuna pieneen populaatioomme. Vaikka rajoitetta ei käytännössä olla viime vuosina hätyytelty, on seuraavassa ohjelmassa pohdittava jälkeläismäärän laskemista esim. 20 yksilöön. Pohdittavaksi myös tulee rotumme kyynernivelien seurantamäärien kasvattaminen, joka toteutuakseen edellyttää suositusta jämerämpiä otteita. Mainittakoon, että viimeisen kymmenen vuoden aikana nivelet on kuvattu. Määrä on vähäinen, eikä anna lainkaan kattavaa tilastotietoa rotumme kyynernivelien terveystilantees- 44

47 ta. Kysymys siis kuuluukin, tulisiko kyynernivelien kuvausvelvoite liittää seuraavaan Pevisa-ohjelmaan? Alkava syksy on taas täynnä mukavia kilpailu- ja koulutustapahtumia. Toivottavasti tapahtumat houkuttelevat paikalle mahdollisimman runsaslukuisesta pointteriharrastajia! Muilta osin lisäinfoa tulevasta voit lukea lehdestä tuonnempana, mutta yhden erityiskilpailun nostan tässä esiin. Syyskuun 26.päivä kilpaillaan Pohjoismaiden pointtereiden mestaruuskilpailu Ruotsissa. Pointterijaos esitti jo keväällä kaikille VOI-luokan ekipageille kutsun ilmoittaa kiinnostuksena lähteä edustamaan Suomea NPM:n. Määräaikaan mennessä saimme kuusi ehdokasta, joka tarkoittaa karsinnan järjestämistä, jotta neljän parhaimmisto saadaan oikeudenmukaisesti valittua. Pointterijaos päätti kokouksessaan, että kaikki karsintapäivään mennessä VOI-luokan tuloksen saaneet koirat ovat edelleen tervetulleita karsintaan, joka tuomarina toimii Esko Liimatta, apunaan Esa Lahdensuo. Kokoontuminen Lapuan ABC:llä klo 10. Karsintaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Syksy, tuo kanakoiraharrastajan kulta-aika, on jo lupaavan lähellä. Koiranomistajien kalenterit täyttyvät jahti- ja koemerkinnöistä, koirat on toivon mukaan kesän jäljiltä tottelevaisuus- ja kuntoharjoitettu, sekä isäntien ynnä emäntien osumatarkkuus on taas hiottu osumatarkkuuteen. Jäljelle jää vielä asenteen muokkaus, jonka hyvään kanakoirahenkeen viitaten, tulisi olla ystävällinen, herrasmiesmäinen ja eettisesti hyvin perusteltu. Mutta ennen kaikkea toivon, että meillä kaikilla on taas alkavana syksynä erityisen mukavaa yhdessä ja saamme täyttää reppuamme ikimuistoisilla pointterihenkisillä kokemuksilla. Oikein hyvää alkavaa syksyä ja menestystä Pointterit! Terv. Marikki Kutsu pointtereiden koulutuspäiville sekä TIMANTTI- ja KILPAILUIHIN Paikka: Kauhajoki, Lamminmaa Käytössämme on uusi, nimenomaan koulutusalueena kehitettävä, Kauhajoen Lamminmaan alue. Tilaisuus on erityisesti nuorille koirille (KM ja Derby-ikäiset) ja uusille ohjaajille suunnattu käytännönläheinen koulutusviikonloppu. Toki myös varttuneemmat koirat ohjaajineen ovat tervetulleita mukaan. Lauantaina pyritään käytännön harjoitteiden avulla antamaan vinkkejä nuoren koiran kouluttamisesta, kokeisiin osallistumisesta ja Ekipagen yhteistoiminnan kehittämisestä. Bird Launcer- koulutuksella pyritään jokaiselle koiralle varmistamaan lintukosketus. Sunnuntaina aiempia ja uunituoreita oppeja testataan harjoituskokeena järjestettävien perinteisten Timantti- ja Jalokivikilpailujen puitteissa. Pokaaleitakin on siis tarjolla. (mieluusti sähköpostilla): Esko Liimatta Ilmoittautumiseen näkyviin seuraavat tiedot - Koira (-t), koiran syntymävuosi ja ohjaajan nimi - Yhteystieto (puhelin ja sähköpostiosoite) - Majoitustarve Osallistumismaksut - 40, su 20 ). Maksu ilmoittautumisen yhteydessä tilille: - ruokailut ja majoitus maksetaan omakustanteisesti paikan päällä (la maastolounas järjestetään) Tilaisuuden tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille 45

48 Pointterit erikoisnäyttelyssä - arvosteli pitkälinjan näyttelytuomari ja saksanseisojamies Raimo Louhio. Näyttelyyn oli ilahduttavasti ilmoittautunut kaiken kaikkiaan 28 pointteria, 18 urosta ja 10 narttua. Paikalle oli pääsyt kaikki yhtä junioriluokan urosta lukuun ottamatta. Hienoa oli nähdä, että Rissasen Jorma oli saanut Haepakka kennelinsä kultamaljaikäisen pentueen yhtä lukuun ottamatta paikalle. Ja tämä yksikin oli ilmoitettu mutta ei päässyt tulemaan. Kiva nähdä koko pentue yhdellä kertaa ja erinomaista aktiivisuutta kasvattajalta saada koko pentue kasaan. Toivottavasti nähdään myös ensisyksynä Kultamaljassa. Tällä kertaa urokset olivat hiukan tasokkaampia kuin nartut. Uroksille Louhio jakoi 6 kpl SA:ta kuin nartut vastaavasti saivat 2 kpl. Veteraani kehässä esittäytyi, mielestäni, meidän ainoan elossa olevan kaksoisvalio, Fi Mva Fi Kva KM-02 M-05 Elit Mc Ebony av Rabbelugn, om. Mikael Grahn. Vanhaherra on vielä erittäin näyttävässä kunnossa. Tällä kertaa ei ihan SA irronnut mutta ERI/1 ja ROP veteraani sekä isossa kehässä tuli sitten BIS-vet 2:n. Hienoa, että Heinot toivat Mc Ebonyn näytille. Uroksista Louhio valitsi parhaaksi urokseksi sertillä Hirvasvuopion Epon, om. Hannu Teppo. Epo kilpaili käyttöluokassa. Muut sijoitetut urokset paras uros - kehässä olivat; junioriluokan Haepakan Enzo, om. Jari Valjakka ja avoimesta luokasta Turck av Rabbelugn, om. Sari ja Aki Turkia sekä Sport av Rabbelugn, om. Maija ja Jorma Korpela. Narttujen paras sertillä oli myöskin käyttöluokan narttu Elit-12 Hirvasvuopion Eva, om. Vilho 46

49 Kuvat H. Kumpumäki ja T. Laaksonen Kortesniemi ja toiseksi sijoittui avoimenluokan narttu Hirvasvuopion Campa. Rotunsa paras kehä olikin sitten Hirvasvuopion koirien keskinäinen mittelö. Epo vei tällä kertaa voiton ja näin ollen pääsi ROP koirana kilpailemaan BIS kehään, ollen BIS 4:n. Epo sijoittui pointtereiden parhaana käyttökoirana BIS käyttökoira kehässä kolmanneksi. Onnittelut Vilholle kasvattajana ja Evan omistajana ja tietysti myös onnittelut Epon omistajalle Hannulle. Kennel Haepakka oli ainut kasvattajaryhmä, joka esitettiin näyttelyssä. Komean rivin pointtereita Jorma esittikin saaden 1 KP ja ollen ROP-kasv. sekä BIS-kasv 1. Onnittelut!! 33 vuoden aikana on 11 kertaa osallistunut erikoisnäyttelyyn yli 20 pointteria. Tänä vuonna pääsimme siihen, hie- Kanakoirakerhon järjestämässä ensimmäisessä erikoisnäyttelyssä, pointtereita oli ilmoitettu 22 kpl. Ilma oli aamupäivän mitä mahtavin. Aurinko paistoi mutta ei ollut liian kuuma. Iltapäiväksi sitten taivas synkkeni ja saatiin oikein kunnon sadekuuro niskaan. Tuomareita ja kehissä koiraansa esittäneitä ei tainnut kesäinen sade haitata mutta yleisö valitettavasti kaikkosi paikalta. Näyttely järjestettiin ensimmäistä kertaa Lapuan raviradalla. Paikkana ravirata oli erinomainen. Toivottavasti olette nauttineet kesästä. Nyt sitten suunnataan katseet syksyyn ja koe- ja metsästyskauteen. Sitä odotellessa rapsuttakaa koirianne. Maija 47

50 Kasvattajasarja: HAEPAKKA Jaoksen huomautus: On jo hetken kytenyt ajatus esitellä pentuerintamalla aktiivisia ja myös niitä vähemmän aktiivisia Pointterikasvattajia Ekipagen sivulla. Tämä on hyvä aloittaa Jorma Rissasesta ja Haepakka kennelistä, jonka viimeisin pentue kilpailee tulevana syksynä Kultamaljassa. Tarinat on kennelin omistajan itsentä kertomus siitä, miten ja miksi kaikki alkoi: Tulevan kennelin kantanartuksi han- Freja. Tämä hienon suvun omaava narttu saatiin hankittua merkittävän kanakoiramiehen Erik Anttisen avustuksella. Kummeiksi lupautui Erikin ohella Paula Anttinen ja Helena Ryynälä / Tani, joiden kera Freja Skoonesta käytiin valitsemassa. moista haepakkoo?) Kennelin ensimmäisen pentueen isäksi valitsin kaksinkertaisen vuoden metsäkoekoiran FIN&S MVA Skaidi Octopusin. Tällä yhdistelmällä aloitin pointterien kasvattamisen käyttökoiriksi. Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeiloo. Kaikista pennuista voi sanoa niiden rohkeudesta: ne eivät tunteneet pelkoa ammuttuun/ kuolleeseenkaan fasaaniin. Oliko sillä merkitystä, että ammuin kaksi viikkoa ennen pentujen syntymää Frejalta fasaanin? Kotona sain jo polvenkorkuisena tutustua koiriin. Isälläni ja veljelläni oli Tosi kennel. He kasvattivat suomenpystykorvia. Kennelin kantanarttu oli SMV Ruskan Tosi. Sen jälkeläisillä minäkin pääsin metsästämään ja niitä kouluttamaan. Mieleenpainuvimmat niistä olivat Tosi Jermu ja Tosi Saku, viimemainittu oli myös viimeisin oma pystykorvani. Kuusamossa, sain ensikosketuksen kanakoiraan, joka oli karkeakarvainen saksanseisoja Inka. Silloin minussa alkoi kyteä kolmivuotiaan pointteriuroksen Tegews Chicin "Bobin", mikä oli varmaan minulle onnenpotku, sillä Bobi alkoi kouluttaa minusta seisovan lintukoiran harrastajaa. Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä Jo ensimmäinen metsästyspäivä alkoi metsoseisonnalla, josta pudotin metson. Puoli tuntia myöhemmin Bobi seisoi teeriparvea, josta veljeni ampui yhden. Koko jahti kesti alle tunnin! Tämän jälkeen ymmärsin pointterin omistajan vastuun kunnioittaa riistaa. Välttämätöntä ei kuitenkaan ole saada saalista, vaan nauttia tettu koira meille suo. 48

51 (Väitetään, että emän mahassa koetut tapahtumat vaikuttavat pentujen myöhempiin vaiheisiin...) Tuttu haju! Tästä pentueesta jäi itselleni Haepakka Amanda, jolla olisin saattanut päästä parempiin tuloksiin, mutta Amandan polvi vammautui, joten kilpailut jäivät kesken. Amandalle syntyi viisi urosja kaksi narttupentua, joista jätin itselle Haepakka Vilman. Sen kohtaloksi tuli kasvattajan harmi, lonkkatulos c, mutta metsäkaverina se on ok. Anna kaekkes vua elä periks. Uuden linjan aloitin hakemalla panjasta (Baskimaasta). Nartun nimi on - taja Gabriel Ayesta Ortuzar on toiminut pitkään Espanjan pointterikerhon puheenjohtajana ja hän on mm. käyttökoeja ulkomuototuomari. Kun suhteet Espanjaan oli luotu, hyödynnettiin niitä heti uudelleen: Suomeen - kuttaa oikein hyväluonteiselta ja tulee hy- co on uusintapentue- yhdistelmästä, joka on tuottanut Espanjan kenttäkokeissa hyvin menestyneitä pointtereita. Espanjan pointteriklubin puheenjohtaja valitsi pen- con omistaa Pitkäsen Kari Jyväskylästä. Kari omistaa myös Haepakka Veekan. Ihmeitä tapahtuu sillon tällön, mutta kyllä niitten etteen suap kaekkesa antoo. keväällä Pentueeseen syntyi kuusi urosta ja kaksi narttua, joista odotan paljon. Koekausi kertoo enemmän, näyttelytulokset ovat kasvattajaa imartelevia. Kiitos pentujen omistajille jotka ovat osallistuneet aktiivisesti pentujen koulutustilaisuuksiin ja myös näyttelyihin! Jos aikoo saada hyvän jahtikoiran, niin kokeisiin osallistuminen aktivoi koiran omistajaa koulutukseen. Ilman koulutusta ei tule kuin harmaita hiuksia ja huonoja seurakoiria, sillä seurakoiratkin täytyy kouluttaa. Kaiken edellä on pennun koulutus, jonka kasvattaja aloittaa jo nartun tiineysaikana jatkuen pennun ruokintatilanteista lähtien. Olemme vaimoni Paulan kanssa kouluttaneet pennut sisäsiisteiksi sekä pillin käskyihin. Olen vienyt ne metsälenkeille ja pelloille päivittäin ennen luovutusta. Voi että se on hauskaa! Mikä viheltäin tulloo se pittää piästee pois, se on nuapurin koera. Toivon jatkossa saavani lukea muidenkin pointterinkasvattajien ja pointtereista kiinnostuneiden ajatuksia ja kokemuksia tästä innostavasta harrastuksestamme! Monesti voettajat on hävinneitä, jotka piätti koettoo kerran vielä. Teksti Jorma Rissanen Kuvat Jorma Rissanen Toim. Timo Laaksonen 49

52 DIARMID CUP Pointterien rotumestaruuskilpailu Diarmid Cup kamppaillaan kaksipäiväisenä otteluna Lappajärven Itäkylän ja (ELIT-kilpailijat ovat oikeutettuja finaalipaikkaan, jos ilmoittautuvat kilpailuun). Lauantain karsinnan aikana ratkeaa myös AUKIA-kilpailun voittaja, Diarmid Cupiin osallistuvien Derbyikäisten kuitenkin kilpailullisin perustein. Molemmat kokeet sisältyvät ilmoittautumishintaan. Lauantain karsintatuomarina toimii Pekka Mäenpää Sunnuntain finaalituomarina Mikael Grahn (PT) Kokoontuminen Itäkylän kylätalo Itäkyläntie 718, Lappajärvi klo 8.00 Päivän aikana on tarjolla ruokapaketti, joka sisältää aamupalan, päiväruoan ja juhlaillallisen. Koko viikonlopun ruokapaketti kustantaa 50, sis. myös sunnuntain aamiaisen (aamupala 9, päiväruoka 15, illallinen 28 ). to illallisineen, sekä lauantain tulosten julkaisu. Lähettyvillä on myös tarjolla mökkejä yksityisyyttä haluaville. Huom! Ruokailuun ja majoitukseen ennakkoilmoittaudutaan 29.9 mennessä maksukuitin kera, jälki-ilmoittautumiset eivät ole mahdollisia! Majoitus pe-su kustantaa 29 Ilmoittautuminen 29.9 mennessä, ennakkomaksuineen: p , majoitus 1 yö 29 (ilmoita pe-la vai la-su), ruokailupaketti vain lauantai 52 Katso tarkemmat aikataulut ja ohjeet Kanakoirakerhon sivulta Pointteriblogista syyskuun alussa 50

53 Pointterijaos jaostuotteet Janne Uusimäki

54 Pentuepalsta Suunnitteilla KENNEL Fornjot s Antti Korhonen, apo.korhonen@gmail.com Astutusajankohta: syksy-talvi 2014 Emä: Olderfjord s Vielges Toffi, Uros: Ei vielä päätetty. Täyttää jalostusrekisterikriteerit Suunnitteilla Kennel Flamefield s isä: Tärnafjällen s Axcel G emä: DV-12 US Shanghai Lily lisätietoja: Outi Kostamo-Hakuli ja Markku Hakuli markku.hakuli@hotmail.com outikostamohakuli@gmail.com Astutettu Kennel Kwanza`s isä: Forestset Iarfhlaith/ emä: Rushfield Kari Kennel Loukasahon syyskuun lopulla. Opendora`s Isabella TROLDMARKENS W. MASTER kasvattaja: Tero Soronen Kennel Loukasahon Suunnitteilla Kennel Opendoras emä: Opendora s Hilibatibiban isä: Endalshöjdens Bono emä: Black Seeker s Afterglow isä: BLÅSTØYTEN S PELLE Ekipage-lehden ILMOITUSHINNAT Tekstisivuilla kertamainonta: (mustavalkoinen, väristä lisämaksu) 1/1 sivu 130 euroa 1/4 sivu 40 euroa KKK-HHS ry: jäsenille alennus: 50 % sisäsivuilla Vuosisopimus: 4 numeroa, 1/1 värimainos + nettibanneri, numeroa 1/1 mustavalko + nettibanneri

55 BERETTA SPORT. KENGÄT VAATIVAAN KÄYTTÖÖN. SAKO FIRST CLASS KAUPPIAAT löydät osoitteesta

56 Palautusosoite: Sirpa Tapper, Peltomäentie 11, Loimaa YLELLISEN PEHMEÄÄ NAHKAA FEEL! Feel-pannat ja -taluttimet on suunniteltu Suomessa ja ne valmistetaan pääosin käsityönä. Laadukkailla ulkoilutuotteilla varustettu koira erottuu edukseen! Uudet Feel Color- ja Bling -pannat hehkuvat vadelman, limen sekä klassisen konjakin ja suklaan sävyissä. Bling-pannoissa katseenkiinnittäjinä kimmeltävät lisäksi ihastuttavat koristekivet. Feel Color -pannat 12,90 54,90 Bling-pannat 29,90 59,90 Jälleenmyyjänä: Musti ja Mirri Oy