Ranskan metsissä tiukat Vuoden 1999 loppuvuoden myrskytuhot toivat Ranskaan kymmeniä suomalaisia metsäkoneyrittäjiä. että ehti maailmaan jo helmikuun

Transkriptio

1 Ranskan metsissä tiukat Vuoden 1999 loppuvuoden myrskytuhot toivat Ranskaan kymmeniä suomalaisia metsäkoneyrittäjiä. Suurin osa heistä on palannut kotimaan savotoille. Alkujaan ähtäriläinen Juha Aittolampi on sen sijaan juurtunut Ranskaan tukevasti. Hän on perustanut sinne perheen ja rakentanut talon. Perheeseen kuuluvat ranskalainen vaimo Natalie ja 3-vuotias poika Viktor. Marraskuussa iloista perhetapahtumaa odoteltiin maaliskuun alkupäiville. Poika piti kuitenkin sen verran kiirettä, että ehti maailmaan jo helmikuun lopulla.. Kerimäkeläinen Jari Turtiainen tuli maahan vuotta myöhemmin. Hänen perheensä asuu Kerimäellä. Jari on vuokrannut omakotitalon Epinalin kaupungista, josta hän lentää Suomeen silloin tällöin. - Perheen vierailut Ranskaan ajoittuvat kouluikäisten lasten loma-aikoihin. Ryanairin edulliset lennot Tampereelta Frankfurt-Hahnin kentälle helpottavat yhteydenpitoa kotiväkeen. Kentälle Saksan puolelle on kolmen tunnin ajomatka. Juha Aittolampi on kotiutunut Ranskaan ja perustanut perheenkin sinne. Ranskalainen elämänmenoon ja kulttuuriin tottuminen vei aikansa. Jotkut menneiden vuosien kulttuurietörmäyksedt naurattavat yhä. 88

2 Jari osti vuosi sitten veljeltään moton, johon on ollut erittäin tyytyväinen. säännöt Jari Turtiainen on tottunut jo ranskalaisiin mittaeroihin. - Motomitan ja tehdasmitan ero saattaa olla hyvinkin suuri prosentin heitto moton näyttämään pitää vain hyväksyä. Tällä hetkellä kaverukset kaatavat ja kuljettavat puuta Ranskan koilliskulmassa, Epinalin kaupungin ympäristössä, sadan kilometrin etäisyydellä Strasbourgista. He ovat toimineet toista vuotta tiiminä, mutta kummallakin on oma yritys. Jarilla moto ja Juhalla ajokone, molemmat Valmetteja. Moto on 921 ja ajokone 860. Lisäksi kummallakin on oma lavetti. Turtiaisella on yritys Suomessa, jotka omistaa koneen, josta taas yrittäjiän ranskalainen firma maksaa kotimaahan vuokraa. Juha on ollut jo niin kauan Ranskassa, että hän kuuluu maan sosiaaliturvan piiriin. Tiukat säännöt - Yhteistyökumppanimme on käynyt hakemassa Suomesta sertifikaattioppia, meillähän on laatusertifikaatti, jonka mukaan me toimimme. Täällä mm. purot ovat erityissuojelussa, kertoo Juha. - Reunoihin asti hakataan, mutta reunat eivät saa murtua, eikä havuja saa mennä puroon. Eikä tietysti öljyä tai roskia saa jäädä maastoon. Ajouriakaan ei saa jäädä metsään. Ne on vedettävä lopuksi lanan kanssa tasaisiksi. Asutusten lähellä on oltava ehdoton hiljaisuus kello 22.00, sen jälkeen ei saa kuulua mitään kolinoita, selvittää Juha metsätyön käytössääntöjä Ranskan savotoilla. Enimmäkseen Juha ja Jari toimivat yksityismetsissä. Valtion metsissä on vieläkin tarkemmat säännöt. Leimikot leimataan kirvesleimalla runkoon ja kantoon, jotta voidaan kontrolloida jälkeenpäin, että onko oikea puu kaadettu tai jäänyt kaata- 89

3 matta. Oma ongelmansa on se, että hakkuut saatetaan tehdä vasta kolmen - neljän vuoden päästä, jolloin leimojen erottaminen on hankalaa. - Kantoa ei saa jäädä, puut pitäisi melkein kaataa maan alapuolelta, kertoo Juha. - Alueet ovat pieniä, metsänhoitajat tuntevat jokaisen puun; jokainen puu on niiden sydänystävä. Jos satut kaatamaan väärän puun siitä nousee hirveä meteli. Valtion metsänhoitajat eivät ole meidän parhaita kavereitamme, tuskin ne paikallisille yrittäjille ovat yhtä pahoja, pohdiskelee Jari Turtiainen virkamiesten toimia. Myös metsäautoteistä ollaan tosi tarkkoja, tieltä ei saa purkaa kuormaa ja metsän puolelta ei aina pääse pinoa tekemään. Suomessahan metsäautotiet tehdään tarpeeseen. Miksi sitten täällä, kun niitä ei saisi käyttää, ihmettelee taas Juha. Yrittäjällä oltava metsätyökortti Ranskassa metsäkoneyrittäjältä vaaditaan metsätyökortti. Ranskalaisten on käytävä metsäkonealan koulu sen saadakseen. Juha ja Jari ovat esittäneet koulutodistustensa lisäksi työtodistukset tehdyistä töistä, jotta ovat saaneet metsätyökortin. Metsäkoneenkuljettajalta ei metsätyökorttia edellytetä. Erilaiset avustukset pyörivät myös Ranskassa. Uuden koneen ostoon saa 25 prosentin avustuksen. -Maksimissaan summa voi olla euroa. Tuo summa tulee täyteen euron koneella. Jarin ja Juhan mukaan avustus näkyy koneiden hinnoissa, ne ovat suomalaisia Kauniissa metsässä on ilo tehdä töitä. Kuva on otettu marraskuun 3. päivä. Ensimmäiset lehdet alkavat kellastua.juhan metsätraktorin puskulevy on välttämätön työkalu jälkien korjaukseen Maassa maan tavalla Siirtyminen toiseen maahan, kulttuuriin ja paikallisiin tapoihin vaatii oman sopeutumisai- kansa. Ranskassa on yleensä lounasaika kahdestatoista kahteen, jolloin kaikki yritykset ovat suljettuina. Päivällisaika alkaa taas kello Alussa vaati totuttelua, kun yritti käydä liikkeissä keskellä päivää, mutta kaikki liikkeet olivat kiinni. Aiemmin oli tottunut, että iltapäivällä 4-5 välissä oli saatava ruokaa, mutta täällä kaikki ruokapaikatkin olivat kalliimmat. Myös varaosat ovat kalliimpia kuin Suomessa. Parivaljakko tilaakin pääosin varaosansa kotimaasta. Huolto- hommat sujuvat alueen monissa pikku pajoissa. tuolloin kiinni, muistelee Juha sopeutumistaan ranskalaiseen elämäntyylin. Asioiden hoitaminen virastoissa vie myös paljon aikaa. Yksi syy on tietysti kieliongelmat, mutta myös ranskalainen elämäntyyli. Ei se välttämättä ole huono asia. Hoidetaanhan siinä samalla sosiaalisia suhteita, kuittaa Juha. Ranskassa uuden metsäkoneen hankintaan saa 25 prosentin avustuksen Byrokratia kukoistaa Kalustoa siirrettäessä lavetilla on oltava tarkkana. Huomiovaloja on oltava lavetissa riittävästi, muuten rapsahtaa oitis sakot. Ulkomaalaisten on maksettava sakot käteisellä. Kuski sai sakot ylinopeudesta lavettia kuljettaessaan. Kuskilla ei ollut riittävästi rahaa mukanaan sakkojen maksuun, joten poliisi takavarikoi auton paperit ja kuskin ajokortin. Kuskin soitettua asiasta minulle, menin paikalliselle poliisiasemalle selvittelemään asiaa. Muuta vaihtoehtoa ei löytynyt, kuin lähteä viemään 135 euron sakkorahaa yli 300 kilometrin päähän, ihmettelee Juha paikallista byrokratiaa. Lunta on talvella yleensä joulun jälkeen, silloin liikenne menee kaaokseksi. Liukkaalla kelillä on todella hankalaa, sillä mäet ovat pitkiä ja suhteellisen jyrkkiä. Moottoritiet ovat tukossa. - Kyllä puukuskit ovat täällä oma rotunsa, automiesten aatelia niin kuin Suomessakin, sanoo Juha ihmetellessään puukuskien selviytymistä vaikeilla vuoristoteiltä. Puutavara-autoilijoita on yhden miehen/auton yrityksistä sadan auton yrityksiin. Juha Aittolammen mukaan kuljetuspuolella on Ranskassakin ilmeisen kova työvoimapula. 90

4 Ranskalaiset vaalivat metsiään tarkasti. Pyökkimetsiköiden poluilla on helppo liikkua. Taksapolitiikkaa Hakkuissa on vain yksi taksa, oli päätehakkuu tai harvennus. Harvennusten osuus on noin 75 prosenttia hakkuutöistä. Yrittäjien mukaan niitä ei voi verrata suomalaisiin harvennuksiin. - Aluskasvillisuutta on vähän, pääosin istutusmetsissä hakataan esimerkiksi joka viides rivi pois. Joutuisasti hakattavaa puutavaraa tulee mottia hehtaarilta, joista kolmasosa tukkeja. Viiden- kuuden vuoden kuluttua tullaan palstalle uudestaan. Kuusi kasvaa täällä nopeasti, ensiharvennukselta voi löytyä kolmenkin tukin puita. Päätehakkuita Juha ja Jari nimittävät sadonkorjuuksi. Pitkäkasvuisista kuusikoista voi kertyä puutavaraa jopa 700 mottia hehtaarilta. Kuusikot ovat puhtaita kuusikoita, joten eri tavaralajeja on vähän. Toisaalta yhdestä kuusesta voi tulla neljää eri tavaralajia. Päätehakkuun jälkeen risut ja kannot kerätään pois. Tämä on metsänhoidollinen toimenpide, sillä valtavan risumäärän takia istutusten teko olisi hankalaa. Luontaista uudistusta ei käytetä. Hakkuutähteiden keruu energiapuuksi on nyt kasvussa. Metsänpohja on usein ketunhiekkaa. Viime elokuussa oli kovat sateet, jolloin metsänpohjat olivat tosi pehmeitä. Kivikoita ei alueella ole. Hakkuutyöstä maksetaan ensin 70 prosenttia motomitalla ja loppuraha tulee tehdasmittauksen jälkeen. - Joskus on niin hyvä tilanne, että kaikki puut saadaan pinolle, jolloin 91

5 tienvarsimitalla saadaan luotettavin mittaustulos. Ranskassa puu mitataan kuoren alta, joka selittää osan mittaeroista. Yleinen tukinpituus on 5 metriä, joka pitää tehdä vähintään 5,1 pitkäksi, tästä ylimitasta ei makseta. Kyllä täällä vain täytyy hyväksyä prosentin heitto motomittaukseen, toteaa Jari Turtiainen paikallisesta puunostamistavoista. Joidenkin sahojen kanssa on ollut vaikeuksia. - On pitkät maksuajat ja ne rosvoavat osan puista. Oma kone näyttää esimerkiksi 55 kuutiota, mutta maksetaan vain 30:sta. Kun menee sahalle tivaamaan asiaa, levitellään vain käsiä. Myöhemmin meille selvisi, etteivät paikalliset yrittäjät tee edes töitä tälle oman kylän sahalle, jatkaa Jari. Huono aika Kummallakin yrittäjällä on ollut muutama vuosi sitten vaikeat aikansa. Sopeutuminen Ranskan verottajan näkemyksiin on vaatinut veronsa. Jarille verottaja lätkäisi euron jälkiverot. Verottaja pisti maksukieltoon, kulut pyörivät koko ajan. Ei siinä auttanut kuin nostaa kädet pystyyn. - Sitä luotti täysin niihin, jotka kirjanpitoasioita hoitivat. Sitten vain sanotaan, että pitipäs sat- Pehmeään maastoon jää isot ajourat, jotka tarkasti tasattava. Myöskään ajokone ei saa vahingoittaa naapuripalstan puita. Puihin on merkitty palstan tunnusnumero tua, muistelee Jari synkkiä aikojataan käytännön työt. paikallisessa yrityksessä hoide- Suurin virhe oli vuokrata talo, Aina joskus väitetään, että koska se oli verottajan mielestä suomalaiset vievät ranskalaisten metsurien töitä. Tätä Juha ja kiinteä toimipiste. Olisi ilmeisesti pitänyt asua asuntovaunussa. Jari eivät allekirjoita. - Käytännössä metsurit kaatavat jyrkillä Nykyään kummallakin yrittäjällä on asiat mallillaan. Suomalainen yritys omistaa koneet ja puita, joille moto ei voi rinteillä tai isoja, 3-4 kuution mitään. - Ranskalaisen vaimoni työpaikalla Docellesin paperitehtaalla eräs mies pitää minua, suomalaista miestä roistona, kun minä vien ranskalaisilta työn, kertoo Juha. (Ehkä kenkä puristaakin siitä, että Juha vei ranskalaisilta tytön, toim. huom.) Saksaan Haastattelun jälkeen yrittäjien tilanteet ovat muuttuneet. Tammikuun rajut myrskyt Keski-Euroopassa avasivat uusia hakkuutyömaita. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin kaverukset vievät kalustonsa keskelle Saksaa, 150 kilometriä Frankfurtista itään. Saksalainen lavetti siirsi koneet helmikuussa. Siirtohinta muuten 95 euroa tunti. Lähtöä helpottivat Ranskan huonot korjuuolosuhteet. Runsaiden sateiden johdosta maasto on ollut hyvin pehmeää ja se on tuonut lisäkustannuksia teiden kunnostuksista. Saksassa hakkuusopimus on tehty Saksan valtion kanssa toukokuun loppuun saakka. Todennäköisesti sopimusta jatketaan, sillä töitä kyllä riittää. Emme me minkään puunvälittäjän kanssa sopimusta olisi. tehtykään, on näistä jo opittu, perustelee Juha Aittolampi Saksan sopimusta. 92