Yli metsänomistajan osuuskunta Coforet toimii jäsentensä parhaaksi

Transkriptio

1 Konekauppias Tiina Kustula ja Coforetin johtaja Frederic Michon. Taustalla siintää Lyon, ollaan 850 metrin korkeudessa. Ranskalaisella metsäalalla vahvoja yhteenliitymia Yli metsänomistajan osuuskunta Coforet toimii jäsentensä parhaaksi Ranskassa, Lyonin ympäristössä toimiva, paikallisten metsänomistajien hallitsema osuuskunta hoitaa metsänhoidon koko ketjun - istutuksesta jalostukseen. 20 vuoden pituinen hakkeen toimitussopimus takaa toiminnan pitkäjänteisyyden. Jean-Michel on tyytyväinen KETO 105 länkikoneeseen. Osuuskunnan toiminta alkoi 70-luvulla, kun joukko yksityismetsänomistajia, jotka eivät olleet metsäalalla, alkoivat miettiä miten he hoitaisivat metsiään, kun omaa taitoa ei ollut. Miten hoitaa istutukset, harvennukset ja päätehakkuut? Näin syntyi yksityisten metsänomistajien omistama osuuskunta Coforet. Nykyään se tekee kaiken mikä kuuluu metsätaloustöihin: metsäsuunnitelmat, metsätiet, harvennukset, päätehakkuut, istutukset Toimintaa on kehitetty myös jalostuksen suuntaan oman sahan avulla. Tällä hetkellä osuuskunnassa on jo osakasta ja hoidettavia metsiä hehtaaria. Vakituista henkilökuntaa on 85 henkilöä. Alihankkijat työllistävät lisäksi kokopäiväisesti jatkuvasti työntekijää. Alihankkijoita koko metsänhoidon ja jalostuksen ketjussa, johon kuuluu yrittäjiä metsän istutuksesta kuljetuksiin, on yli 400. Vuodessa hakataan kiintokuutiota. Viime vuoden liikevaihto oli 32 miljoonaa euroa. Vuosien varrella kaksi lähialueen osuuskuntaa on liittynyt Coforetiin. Tavoite onkin, että osuuskunta olisi mahdollisimman voimakas puun ostajia kohtaan näin syntyy tasapainoa puukauppaan. Metsäalan yhteenliittymistä Coforet on yksi menestyneimpiä ja kehittyvimpiä Ranskassa. Toiminta-alue on myös kasvanut: etelässä lähes Välimerelle, idässä Italiaan ja Alcaseen Saksan rajalle. Tiedot ajan tasalle Nyt on meneillään viisi vuotta sitten aloitettu iso kehityshanke: saattaa alueen kartat ja 16

2 metsätaloussuunnitelmat yhteiseen tietokantaan. Puuhaa riittää metsänomistajan tietojen päivittämisessä. Matkan varrella osuuskunnan toiminta on kehittynyt paljon. - Aluksi vain myimme puut sahalle, nyt hoidamme koko ketjun itse. Näin saadaan puusta paras tuotto, sanoo Coforetin tekniikasta vastaava johtaja Frederic Michon. Osuuskunnan alueella on monen tyyppistä metsää, jyrkkiä rinteitä, lukuisia puulajeja jne. joten rautaista ammattitaitoa tarvitaan hyvän lopputuloksen saamiseksi. - Tietyillä alueilla on enemmän Douglasta ja toisilla taas tavallista kuusta. Lisäksi on poppeleita, mäntyjä jne. Ongelmana on saada myytyä eri puulajit oikeaan paikkaan oikealla hinnalla. Vientiä on Italiaan, Saksaan ja vähän Sveitsiin. Kaikki ylijäävä puu voidaan toimittaa energiapuuksi. - Olemme alkaneet investoida myös omaan jalostukseen. Meillä on pieni oma saha, joka tekee pääasiassa lavoja. Lisäksi olemme osakkaana kolmessa eri sahassa, kertoo johtaja Frederic Michon. Kuusi omaa metsäkonetta Coforetilla on kolme omaa harvesteria, Profeja, sekä kolme John Deeren ajokonetta. Lisäksi on useita alihankkijoita. - Yhteistyö Coforetin kanssa alkoi, kun he etsivät pientä metsäkonetta. He halusivat tehdä harvennuksia, johon tarvitsivat sopivan ketterän koneen joka pärjää vaikeissakin paikoissa ja on helppokäyttöinen, kertoo Profeja Ranskassa jo yli kymmenen vuotta myynyt Tiina Kustula. - Coforetin väki selvitti millainen huolto meillä on, sillä se on tärkeä palvelu koko koneen Kuljettaja Jean-Michel Dumontet myöntää olevansa alamaissa. Työhön leipääntyy. käyttöajan. Kaikki koneet tarvitsevat huoltoa. Silloin he eivät kertoo Tiina Kustula, joka tun- hän yli vuoden ikäinen Profi 50, vielä tunteneet tehdasta tai tee Jean-Michelin taidot ja työskentelytavat. konemerkkiä, vain minut. - Kilpailijoilla oli kontaktihenkilöinä myyjiä, jotka eivät aina koneen äärirajoille. Tutkii - Sellainen kuski, joka ajaa kovin hyvin tunteneet omaa ja testaa tarkoin, miten kone konettaan. Minun etuni oli se, selviytyy rinteistä, eikä ainakaan vielä ole saanut kaadettua että tunsin koneen ominaisuudet. Näin syntyi luottamus, että konetta. Hieno ja innostunut koneen kansa ei tule ongelmia työntekijänä, tekee töitä kuin ja sain ensimmäisen kaupan olisi itse yrittäjä. kotiin kymmenen vuotta sitten. Jean-Michel on myös innokas Tämän jälkeen yhteistyö on jatkunut tiiviinä. den välillä. Mitkä ovat tekemään vertailuja eri konei- koneen Profi kuusikossa ajo-ominaisuudet, miten se liikkuu metsässä. Pääseekö koneella pahempiin paikkoihin kuin ennen. Kuinka kone käyttäytyy jyrkissä rinteissä. - Eniten arvostan sitä, että koneella pääsee pahoihin ja hankaliin paikkoihin. Hytin on oltava miellyttävä jotta työskentely olisi tehokasta, kertoo kuljettaja Jean-Michel Dumontet metsäkoneen toivotuista toiminnoista, jotka ehkä poikkeavat suomalaisen kuljettajan näkemyksistä. Jean-Michel myös kiittelee, että huolto toimii hyvin ja koneet ovat yhä luotettavampia vaikka moottoritehot ja nosturit ovat tehokkaampia kuin ennen. Metsäalan maailmanlaajuinen taantuma näkyy myös Ranskassa. Vähän yli vuoden vanhaan Profi 50:een on tullut vain SAWMILL SOLUTIONS HEINOLA UUTUUS: kääntyvä haketusyksikkö Lyonin kaupungin länsipuolella synkässä kuusimetsässä Coforetin harvennushakkuutyömaalla tapasimme metsäkoneenkuljettajan työssään. - Metsäkoneenkuljettaja Jean- Michel Dumontet on aloittanut vuonna 1999 meidän koneilla. Ensimmäinen oli perinteinen NokkaProfi, sitten Coforet osti Profi 500:n ja viimeisin on vä- Frederic Michon uskoo vahvasti metsäenergian kasvuun. Ja miksipä ei uskoisi. Kysyntä on kasvussa ja jopa 20 vuoden toimitussopimukset takaavat hyvän perustan. Heinolan Sahakoneet Oy PL 24, Heinola p. (03)

3 Reilun vuoden vanhaan Profi 50:ssä oli keväällä reilut käyttötuntia. Tämä on yrityksen kolmas Profi. Normaalivuotena Jean-Michel hakkaa kuutiota. tuntia. - Työt ovat vähentyneet, viimeiset kolme kuukautta olen tehnyt vain puolipäivätöitä, kertoo Jean-Michel. - Tuntimäärä on kuitenkin kohtuullinen yhdelle kuljettajalle paikallisissa olosuhteissa. Palstakoot ovat pieniä ja siirtoja on paljon. Periaate täällä on, että kuljettajia on yksi. Kaksi kuskia ei käy, koska siirtymiset pieniltä palstoilta pitäisi tehdä yöllä, valaisee Tiina tuntimääriä. Keto kuusikossa Sitten keskustellaan harvesteripäistä. Profissa on KETO 105 harvesteripää, uusi neliteräinen länkikone. - Pidän tästä länkimallista, se on kestävä, vankka, koura. Rotaattori on nyt vahvempi, saa paremmin puun kouralle. Kou- Coforet hoitaa jäsentensä metsiä kokonaisvaltaisesti. Kannolta tehtaalle saakka. Harvennushakkuulta kertyy pinokuutiota ja päätehakkuulta kiintokuutiota. ra syöttää jouhevammin ja kulkee hyvin puun pinnalla. Letkuihin pääsee helpommin käsiksi kuin entisessä mallissa, erittelee Jean-Michel Kedon ominaisuuksia. On hänellä kehittämisehdotuksiakin Kristiinankaupungin suuntaan: - Haluaisin teloihin kaksi eri syöttönopeutta, että helpompia, pienempiä puita voisi syöttää nopeammin ja isoja, hankalia puita, hitaammin. Myös paineensäätö pitäisi olla. Leipääntynyt mies Metsäkoneenkuljettajan ammatti ei ole helppo, se tiedetään Suomessa ja se tiedetään Ranskassa. Työhön leipääntyy. Jean-Michel Dumontetkin kertoo olevansa kyllästynyt ja henkisesti väsynyt työhönsä. Hän on ollut kymmenen vuotta näissä hommissa. Olen alan huipulla, ei ole enää mitään uutta oppimista. - Tänään on upea päivä ja upea metsä, mutta talvella ei ole mukavaa, kun lunta sataa ja olet yksin koneessa. Tympäisee, kun pitää joka välissä vaihtaa palstaa, eikä ehdi keskittyä mihinkään. En jaksa enää, olen jo kyllästynyt tähän työhön, murisee kuljettaja. - Työmatkat ovat myös hankalia ja tylsiä, sillä joutuu tulemaan monien pienten kylien 18

4 lävitse. Siksi tulenkin aamulla aikaisin tai illalla myöhään tai toisin päin, tilittää Jean-Paul alakuloaan. Kuljettajan kyllästymistä ymmärtää, sillä työpiste kaukaisin kotoa ja noin 70 kilometrin matka pikkuteitä pitkin pujotellen kestää tunnin verran. Tiinan ehdotus uudesta koneesta, saa kuitenkin hymyn Jean-Michelin suupieliin. Olisikohan Jean-Michelillä tänään Johtaja Frederic Michon ja kuljettaja Jean-Michel Dumontet. vähän parempi päivä? Metsätilan koot 2 hehtaaria! Tämänkertainen hakkuupalsta on 25 hehtaaria, jonka omistavalla yksityismetsänomistajalla on kaikkiaan 60 hehtaaria metsää. Hakkuupalstan ja metsätilan koko ovat paikallisesti valtavia, sillä tällä alueella keskimääräinen metsätilan koko on noin kaksi hehtaaria. Meneillään olevan järeän kuusikon harvennushakkuu piti olla viimeinen harvennus ennen päätehakkuuta. Puun huonon menekin takia nyt nopeasti kasvavasta kuusikosta otetaan puuta pois vain minimimäärä ja metsään palataan vielä harvennuksille kolmen neljän vuoden kuluttua. Harvennuspuuta tulee pinokuutiometriä hehtaarilta, koska puut ovat pitkiä. Päätehakkuussa hyvälaatuista tukkia voi kertyä kiintokuutiota, joista voidaan maksaa 50 euroa kuutiolta. 20 vuoden energiahakesopimus Tukit menevät sahoille. Kaksimetrisistä halkaisijaltaan yli 14 sentin puista tehdään Coforetin omalla sahalla kuljetuslavoja, hedelmien kuljetuslaatikoita tai pakkauksia. Normaalisti pienempi puu menee selluksi tai lastulevyihin. Lähialueella ei ole enää valkoisen puun (normaali kuusi) pa- peritehdasta. Tehdas on niin kaukana, ettei puita kannata kuljettaa sinne. Siksi pikkupuut pätkitään energiapuuna mahdollisimman pitkiksi käsittelyn helpottamiseksi. Näin energiahakkeen teko on tehokkaampaa Coforetin omalla hakkurilla. Metsänomistaja ei saa energiapuusta mitään korvausta harvennuksilla, sillä puun arvo menee kuluihin. Puut on joka tapauksessa poistettava metsästä. Sen sijaan päätehakkuissa 19

5 energiapuusta maksetaan painon mukaan. Oksat jätetään metsään. Hake myydään kuntien tai yksityisten lämmityskattiloihin. - Lyonin ja Grenoblen kaupungeissa on isot lämpölaitokset, jotka käyttävät haketta lämmittämiseen. Rakenteilla on myös iso laitos, joka käyttää jatkossa hakettamme sähkön tuottamiseen. Meillä on suurin sopimus tuon laitoksen kanssa. Se on 20 vuoden pituinen. Parhaillaan rakennamme logistiikkaketjua, millä toimitamme hakkeen uudelle sähkölaitokselle, kertoo Frederic Michon luottaen vahvasti metsäenergian tulevaisuuteen. Pikkutukit ja sellupuut mitataan ja maksetaan steereinä pinokuutiometrinä tien varressa mitattuna. Tukkipuut mitataan kiintokuutiometreinä ja energiapuu painon mukaan. Hinnoittelun läpinäkyvyys on Kuvassa näkyy hyvin puuston järeys ja tiheys. Lyhyet pikkutukit menevät Coforetin omalle sahalle ja pidemmät energiahakkeeksi. Metsänomistajalle ei makseta mitään energiapuusta harvennushakkuilla. tärkeä joka tasolla. Kaikille maksetaan samalla tavalla. Kysymykseen näkyykö lama Ranskassa, johtaja vastaa: - Siinä ollaan. Rakennus-, auto-, osa metalliteollisuudesta ja yleensä kaikki suuret teollisuuden alat ovat kriisissä. Kriisin päätyttyä puuta kuitenkin tarvitaan, joten kyllä se lähtee sitten vauhdilla, kun nousu alkaa. Nyt puurakentamista on paljon enemmän kuin 20 vuotta sitten edellisen kriisin jälkeen. Energiaa pitää säästää, puuta käytetään myös eristykseen jne. - Lomautuksia tai irtisanomisia ei ole toistaiseksi ollut. Nyt eletään kuitenkin päivä kerrallaan. Huolehditaan, ettei puuta ole liikaa varastossa, eikä pääoma ole kiinni niissä, päättää johtaja Frederic Michon. Hänellä on kokonaisuus hallinnassa, osuuskunta Coforetin jäsenet voivat nukkua yönsä rauhassa. Ranskankielinen linkki: HALUATKO METSÄHALLITUKSEN SOPIMUSYRITTÄJÄKSI? Metsähallitus ostaa kaikki puunkorjuuseen ja kuljetuksiin liittyvät urakointipalvelut alan yrittäjiltä pitkäaikaisilla sopimuksilla. Joka syksy kilpailutukseen tulee noin neljäsosa Metsähallituksen 5 miljoonan kuution vuotuisista hakkuista ja kuljetustöistä. Osallistu tarjouskilpailuun! LISÄTIETOJA: 20