z3 /zis MAATILATALOUDEN KEHITTÄMISRAHASTON TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 z3 /zis MAATILATALOUDEN KEHITTÄMISRAHASTON TILINPÄÄTÖS 2014

2

3 Sisällysluettelo: 1. Toi,nintakertoi,z Johdon katsaus Vaikuttavuus , Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotoksetja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadutjulkishyödykkeet Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksenrakenne Käyttösuunnitelman toteutuminen Tuotto-ja kululaskelma Tase Rahaston rahoituslaskeinia Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tuotto-ja kululaskebna Tase Rahoituslaskelina Liitetiedot Allekirjoitukset 35

4 k)

5 3 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Vuonna 2014 Makeran varsinaisessa toiminnassa ei tapahtunut suuria muutoksia, mutta Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman käynnistymisen viivästyttyä maatalouden ra kennetukien rahoitus toimeenpantiin vuonna 2014 kokonaan kansallisin varoin ohjelmakauden säädöksiä noudattaen. Kansallinen rahoitus avustusten osalta hoidettiin kokonaan Make ran varoin, joten tältä osin EU-osuuksia ei Makeraan vuoden 2014 myönnöistä tuloudu, joka osa) taan heikentää Makeran taloudellista asemaa tulevina vuosina. Maatalouden investointituesta järjestettiin edellisvuosien tapaan neljä hakukierrosta ja hakemukset ratkaistiin maa- ja metsätalousministeriön asettamissa määräajoissa kullekin hakukierrokselle varat tujen määrärahojen puitteissa. Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuen haku oli avoinna loka kuun loppuun saakka. Porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoitus jatkui edelleen vanhan lain säädännön perusteella, eikä siinä tapahtunut muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Myös muiden Makerasta rahoitettavien toimien osalta toimintaa jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Kertomusvuonna maatilojen aloitusavustuksia haettiin ja myönnettiin noin kaksinkertainen määrä edellisvuosiin verrattuna. Hakuvilkkauteen vaikutti luopumistukilain muutokset sekä osaltaan myös tukiehtojen muuttuminen ja pieni hakukatko vuoden 2015 alussa. Sen sijaan maatilojen investointi tukia haettiin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2013 mutta suunnilleen saman verran vuosien tasoon verrattuna. Aloitustukien suuresta määrästä johtuen vuoden 2014 alkuperäisessä käyttösuunnitelmassa osoitettu rakennetukien myöntövaltuus oli hieman liian pieni, joten vuoden 2014 loppupuolella Makeran käyttösuunnitelman muutoksella maatalouden investointi- ja aloi tusavustuksiin osoitettiin 5,50 miljoonaa euroa lisävaroja, jolloin käytännössä kaikki hyväksymis kelpoiset hankkeet voitiin rahoittaa. Makerasta myönnettiin avustuksia noin 95,1 miljoonaa euroa, valtionlainoja noin 2,0 miljoonaa eu roa ja valtiontakauksia noin 7,3 miljoonaa euroa. Yhteensä Makeran varoja sidottiin kertomusvuonna 106,7 miljoonaa euroa. Tuloja kertyi 152,0 miljoonaa euroa kun tuloihin lasketaan mukaan vuodelta 2013 siirtyneet sitomattomat varat. Makeran käyttösuunnitelma vuodelle 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille hyväksyttiin johtokunnassa lokakuussa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmakau den toteuttaminen käynnistyy rakennetukitoimenpiteiden osalta vuoden 2015 keväästä alkaen. Samalla Eu-osarahoitteisten investointi- ja aloitusavustusten rahoitus siirtyy talousarvioon. Vuoden 2015 maatilojen investointiavustuksiin on osoitettu Makerasta 20 miljoonaa euroa, vuoden 2015 käyttösuunnitelman loppusumman ollessa kokonaisuudessaan 38,80 miljoonaa euroa. Jatkossa muun toiminnan pitäminen nykyisella tasolla ja kansallisten rakenneavustusten tason pitäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetyllä ja talouspoliittisen ministe rivaliokunnan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta koskevassa muistiossa esitetyllä tasolla vaatisivat lisärahoitusta 10 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja vuodesta 2017 eteen päin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Siltä osin kuin Makerasta nykyisin maksettavien rakennetukien rahoitus edellyttää valtion talousarviosta annettavaa lisärahoitusta, sen tarve ja mitoitus jäävät viime kädessä uuden eduskunnan ja hallituksen hallitusohjelmassaja kehyspäätöksissä ratkaistavaksi.

6 4 Rahaston nykyisen johtokunnan toimikausi alkoi vuoden 2014 alusta. Puheenjohtajan, osastopääl likkö Heimo Hanhilahden jäätyä eläkkeelle uudeksi puheenjohtajaksi nimitettiin alkaen osastopäällikkö Risto Artjoki. Johtokunnan kokoonpano on seuraava: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja osastopäällikkö Heimo Hanhilahti ( saakka) yksikönjohtaja San Forsman-Hugg osastopäällikkö Risto Artjoki ( alkaen) Jäsenet Pysyvät asiantuntijat maatalousneuvos Esko Juvonen maatalousylitarkastaja Kari Ojala talousylitarkastaja Marjatta Koskinen yksikön päällikkö Kari Kivikko lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa asiantuntij ajohtaja Timo Jaakkola lainsäädäntöneuvos Jyri Inha johtaja Panu Kallio osaston johtaja Esko Leinonen toimitusjohtaja Sami lltanen maatalousjohtaja Minna-Man Kaila toiminnanjohtaja Johan Äberg Johtokunnan sihteeri maatalousylitarkastaja enityisasiantuntija Sanna Koivumiiki Aulis Kuusela Makeran johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa.

7 1.2. Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhdeksi vaikuttavuustavoitteeksi on asetettu maata louden kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen. Maatilojen määrä on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana vähentynyt nopeasti, samalla tilo jen keskikoko on kasvanut. Esimerkiksi lypsykarjataloudessa tuotettu maitomäärä tilaa kohden on tuotannon tehostumisen myötä kaksinkertaitunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvu näyt tää edelleen jatkuvan, vaikkakin esimerkiksi tuetuissa lypsykarjatalouden investoinneissa tukipää töksen saaneissa navettainvestoinneissa yksikkökoko on viimeisen kolmen vuoden aikana pysynyt käytännössä samana, ollen noin 79 lehmäpaikkaa. Muilla tuotantosuunnilla kehitys on ollut saman kaltainen. Makerasta myönnettävien avustusten rooli on ollut olennainen, sillä yrityskoon kasvatta minen vaatii runsaasti pääomia ja esimerkiksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman väliarvioinnissa todetaan, että jopa kaksi kolmasosaa investoinneista jäisi tekemättä il man tukea. Investointituen avulla tuetaan paitsi rakennekehitystä, edistetään myös muita tavoitteita, esimerkiksi eläinten hyvinvointia, työympäristön parantamista, ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä. Yhtenä tavoitteena on lisätä maatalousperäistä bioenergiatuotantoa. Nuorten viljelijöiden aloitustuella helpotetaan maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja pyritään paran tamaan maatalousyrittäjien ikärakennetta. Maaseudun kehittämisohjelman väliarviointiraportissa todetaan myös, että jopa 40 prosenttia aloitustukea hakeneista olisi jättänyt sukupolvenvaihdoksen tekemättä ilman tukea. Makerasta myönnettävä tutkimus- ja kehittämisrahoitus muodostaa olennaisen osan ministeriön si tomattornasta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Tutkimus tuottaa tietoa ja innovaatioita maa seudun elinkeinotoiminnan kehittämiseksi ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Viime vuosina Make rasta myönnettävän tutkimusrahoituksen käytännön vaikuttavuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ja valinnassa on korostettu hankkeita, joilla on selvä kytkentä käytännönläheiseen kehit tämiseen, jotta hankkeiden tulokset saadaan vietyä nopeasti käytäntöön ja tukemaan maatalouden kilpailukykyä. Tämä tarkoittaa myös, että jo hanklceiden valmistelu- ja hyväksymisvaiheessa on selkeästi esitetty, miten hankkeen tulokset hyödynnetään ja millaisiin käytännön haasteisiin hanke voi tarjota vastauksia. Makera-rahoitus on myös antanut mahdollisuuden rahoittaa laajempia, monitai poikkitieteisiä hankkeita, joissa on mukana toimijoita, jotka eivät kuulu MMM:n tulosohjauk seen. Makerasta rahoitetaan myös maatalouden yrnpäristövaikutusten ja maataloustuotteiden terveysvai kutusten tutkimusta. Makeran tutkimusrahoituksen avulla osallistutaan muiden keskeisten kansallis ten (Tekes ja Suomen Akatemia) ja kansainvälisten rahoittajatahojen (EU:n ja pohjoismaisten ra hoittajien väliset verkostot) kanssa laajoihin maaseutuelinkeinoja koskeviin tutkimusohjelmiin. Näiden avulla voidaan pienemmällä omalla panostuksella saada toteutetuksi laajoja tutkimusohjel mia, joissa myös Suomen erityisolosuhteet otetaan huomioon ja maahamme saadaan kansainvälistä tietoa, kuten lähes koko Euroopan kattavassa kansainvälisessä luomututkimuksen verkostossa. Eu roopan unionin ja laajemmissakin puitteissa tapahtuvaan tutkimukseen osallistuminen on perustel tua muun muassa sellaisissa giobaaleissa aiheissa kuin ilmastonmuutos ja sen tuomat vaikutukset, ruokaturvaja kestävä ruoantuotanto, joilla on suuri vaikutus myös Suomen maaseutuelinkeinoihin Toiminnallinen tehokkuus Maatilatalouden kehittämisrahaston johtokunta ei asettanut rahastolle toimmnnallisia tavoitteita ker tomusvuodelle.

8 6 Makeran tehtäviä hoidettiin maa- ja metsätalousministeriössä, Maaseutuviraston eri osastoilla ja Valtiokonttorissa. Päätöksiä Makeran varoista tehtiin maa- ja metsätalousministeriössä, Maaseutuvirastossa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Maatalouden investointien ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamisen rahoitus Vuonna 2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden toteuttamis ta jatkettiin yksinomaan kansallisin varoin nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamisen sekä maata louden investointien rahoittamisen osalta. Avustukset ja valtiontakaukset myönnettiin Makerasta ja korkotukilainat valtion talousarvion momentin (maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki) myöntövaltuudesta. Lisäksi Makerasta myönnettiin avustuksia peruskuivatukseen, poro- ja luon taiselinkeinojen rahoituslain sekä kolttalain mukaisiin hanlckeisiin sekä elinkeinosuunnitelman han kintaan. Valtionlainoja myönnettiin ainoastaan joihinkin porotalouden ja luontaiselinkeinojen ra hoituslain sekä kolttalain mukaisiin kohteisiin. Merkittävimpiä Makeran tuen kohteita olivat nuorten viljelijöiden aloitustuki sekä rakentamisinves toinnit, joista euromääräisesti suurimpana lypsykarjanavetoiden rakentaminen. Kappalemääräisesti eniten avustuksia myönnettiin tilanpidon aloitukseen ja investoinneista salaojitushankkeisiin. Sika ja siipikarjatalouden investointihalukkuus jatkui edelleen vaisuna. Kotieläinrakennuksiin myönnetty kokonaistuki vaihteli pääosin 30:stä 50 prosenttiin, nuorilla viljelijöillä 40:stä 60 prosenttiin. Kaikkiaan vuonna 2014 ELY-keskuksissa oli käsiteltävänä noin 3300 investointi- ja aloitustukiha kemusta (3150 kappaletta vuonna 2013 ja 2600 kappaletta vuonna 2012), joissa haettiin avustusta noin 135,0 miljoonaa euroa (180,0 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 111,3 miljoonaa euroa vuonna 2012) ja 34 valtionlainahakemusta (38 kappaletta vuonna 2013 ja 42 kappaletta vuonna 2012). Myönteisiä päätöksiä maatilojen investointi- ja nuorten viljelijöiden aloitustuesta tehtiin ELY keskuksissa vuonna 2014 kaikkiaan noin hakemuksesta. Lukumäärä sisältää myös sellaiset rahoitustukipäätökset, joihin myönnettiin pelkästään korkotukilainaa. Lisäystä edellisvuodesta oli noin 400 päätöstä. Kappalemääräisesti eniten päätöksiä tehtiin vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa (samoin vuotta aiemmin), seuraavaksi eniten päätöksiä tehtiin Lapissa ja kol manneksi eniten Varsinais-Suomessa. Lapissa suurin osa päätöksistä koski poro- ja luontaiselinkei nojen rahoituslain mukaisten moottorikelkkojenja mönkijöiden hankintaa (35 % päätöksistä). Avustushakemuksia hylättiin vuonna 2014 noin 250 kpl. Hylkäysten syitä olivat esimerkiksi tarvit tavien lupien tai rahoituspäätöksen puute tai se että hanke ei muilta osin täyttänyt tukikelpoisuuden edellytyksiä. Kustannusarviolla mitattu tuettujen investointien keskimääräinen koko oli noin euroa ( euroa vuonna 2013 ja euroa vuonna 2012).

9 Taulukko L Eräiden rakennetukikohteiden Makerasta myönnetty rahoitus vuosina kpl milj.euroa kpl rnilj.euroa kpl milj.euroa Tilanpidonaloittaminen , , ,4 Lypsykarjatalouden rakentaminen , , ,8 Lihakarjatalouden rakentaminen 87 5,1 83 6,9 87 6,3 Sikataloudenrakentaniinen 38 1,9 29 1,8 27 1,3 Tuotantorakenn. rakentaminen 237 3, , ,8 Puutarhatalouden investoinnit 55 8,3 51 8,4 41 5,7 Perusparann./maarakentaminen 368 1, , ,9 Muut avustukset , , ,1 YHTEENSÄ , , ,3 Tuotantorakennuksilla tarkoitetaan tässä kuivureita, tuotavarastojaja lämpökeskuksia. 2 Muissa avustuksissa ovat mukana mm.turkistarhataloutta koskevat rakentamisinvestoinnit, eläinten hyvinvointia koskevat investoinnit, hevostalouden investoinnit, poro-ja luontaiselinkeinotalouden sekä paliskuntien investointiavustuksetja työym päristön parantamista koskevat investointiavustukset.

10 Maanostotoiminta 8 Maata hankitaan lähinnä vain pienimuotoisten uusjakojen ja tilusjärjestelyjen toteuttamisen helpot tamiseksi. Maata ostettiin vuonna ,47 miljoonalla eurolla (vuonna ,13 miljoonalla eu rolla). Kuva 1. Maanostoon käytetyt varat vv Maatilatalouden kehittämirahaston maanostoon käytetty varoja vv ui. Vuosi Makeran hallinnassa oli vuoden 2014 lopussa maata yhteensä 1 642,40 hehtaaria, Vuonna 2013 hal linnassa oli noin hehtaaria ja vuonna 2012 noin hehtaaria. Tutkimus- ja kehittiimistoiminta Käyttösuunnitelmassa oli varattu maaseutuelinkeinojen kehittämistoimintaa koskevan tutkimuksen rahoittarniseen 5,0 miljoonaa euroa, maaseudun valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishanklcei den rahoittamiseen 0,51 miljoonaa euroa sekä luontaiselinkeinojen ja porotalouden kehittämistoi mintaa koskevan tutkimuksen rahoittamiseen 0,35 miljoonaa euroa. Kaikki määrärahat myönnettiin kokonaisuudessaan. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hakuaika Makeran maa- ja elintarviketalouden tutkimus- ja ke hittämishankkeille vuodelle 2014 päättyi Hakemuksia tuli yhteensä 84 kpl ja tässä haus sa varoja myönnettiin kaikkiaan 22 maa- ja elintarviketalouden kehittämistä koskevaan uuteen tut kimukseen, joista 13 :lle myönnettiin kertarahoitus eli koko hankekauden rahoitus kerralla. Hankeehdotusten tuli ensisijaisesti kohdistua elinkeinon kannattavuuteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen ja tämän alla erityispainoina olivat 1) kestävyyden, resurssitehokkuuden ja kilpailukyvyn edistäminen ja yhteensovittarninen ruokaketjussa, 2) elintarvikeketjun biologisten ja kemiallisten riskien vaiku tus tuotantoon, talouteen ja terveyteen, 3) Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen sekä kauppapolitiikka, 4) esiselvityshanke, jolla kehitetään politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuusarviointej a sekä 5) elinkeinoneuvonnan vaikuttavuus. Lisäksi toivottiin, että hankkeissa olisi mukana tulosten konkreettinen käytäntöön vieminen jo heti hankkeen alusta alkaen. Hankkeiden arvioinnissa kiinnitettiin yhä enemmän huomiota siihen, että hankkeet ovat monitieteisiä ja että mukana on myös ministeriön ja tutkimuslaitoksen/yliopiston ul kopuolisia rahoittajia etenkin silloin, kun hankkeen aihepiiri toisi niille hyötyä. Makerasta rahoitet

11 9 tim myös MTT:n palvelusopimusta sekä osallistuttiin kansainvälisiin tutkimusverkostoihin, jossa rahoitettiin eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää hanketta (0,1 miljoonaa euroa), kolmea kes tävään ruokaketjuun ja kuluttajiin liittyvää hanketta (0,575 miljoonaa euroa) sekä yhtä maatalouden ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimushanketta (0,2 miljoonaa euroa). Myös neonikotinoidien vai kutusta mehiläisiin tuettiin erillisrahoituksella (0,075 miljoonaa euroa). Hakuaika valtakunnallisille maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeille päättyi Haun järjesti pääosin TEM, mutta Makeraan tarkoitetut hankkeet tulivat MMM:n kirjaamoon. Lisäksi verkostohakemusten hakuaika päättyi Makeraan kohdistuneen haun painoalana oli elinkeinot ja ekosysteemipalvelut. Hakemuksia toivottiin erityisesti aiheista 1) yrittäjyyden edistäminen ja kokeilut monipuolisesti, ml, tilapäinen, osa-aikainen ja yhteisöyrittäjyys sekä eri toimialoja yhdis tävä yrittäjyys, 2) paikallisyhteisöjen ja yritysten verkostoituminen tutkimuksen ja tuotekehityksen kanssa, 3) ekosysteemipalvelut ja maaseudun resurssien tuotteistaminen, esim. maatilojen mahdolli suudet ekosysteemipalvelujen tuottamiseen sekä 4) hajautetun energiantuotannon ratkaisut. Kaikista hakuun tulleista hankkeista (36 kpl) valittiin Makerasta rahoitettavaksi yhteensä seitsemän hanketta: viisi tutkimushanketta ja kaksi kehittämishanketta, joista toinen on verkostohanke. Kaikki saivat kerralla koko hankekauden rahoituksen. Poro- ja luontaiselinkeinojen tutkimukseen myönnettiin varoja neljään uuteen ja kuuteen jo aikai semmin alkaneeseen tutkimushankkeeseen. Painopistealueet vuonna 2014 olivat 1) porotalouden toimintaympäristöön liittyvät tutkimukset, erityisesti maasuurpetojen vaikutukset porotalouteen, 2) porojen laiduntaminen ja ympäristö, 3) luontaiselinkeirioihin liittyvien eläinlajien kannanhoidon ja liyödyntämisen tutkimus (esimerkiksi kalastuksen tai metsästyksen säätely- ja järjestämismallit) ja 4) perinteisen tiedon huomioonottaminen ja vahvistaminen porotaloudessa ja muissa luontaiselin keinoissa (sisältää sekä saamelaiseen perinteiseen tietoon ja kulttuuriin että yleisesti poronhoito kulttuuriin liittyvät tutkimukset). Tutkimusten ja hankkeiden rahoitustilanne rahaston kirjanpidossa käy ilmi seuraavasta taulukosta. Taulukko 2. Makerasta rahoitettujen tutkimusten ja kehittämishankkeiden rahoitustilanne Tutkimus tai hanke Kohteita Uusia Päättynyt Vireillä olevat tai yhteensä kpl kpl loppuselvittelyt kesken kpl kpl Maaseutuelinkeinojen kehitttämistoimintaa kos- 103 kevat tutkimukset Luontaiselinkeinojenja porotalouden kehittämis toimintaa koskevat tutkimukset Valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehit tämishanlckeet Yhteensä Valtionvastuu ja valtiontakaus Valtio on luottolaitokselle vastuussa 100 prosenttiin asti niistä vuodesta 1992 lähtien myönnettyjen maaseutuelinkeinolain mukaisten valtionlainoj en lopullisista menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan vaiti onlainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja. Makeran vastuusitoumukset koskevat elin keinoharjoittajiria toimiville kotitalouksille myönnettyjä valtionlainoja.

12 Taulukko 3. Valtion vastuut Yhteensä vastuusitoumukset , , ,42 80 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 oli mahdollista myöntää valtiontakaus enintään 10 miljoonan eu voi noin 34,4 miljoonaan euroon. Vuosi Valtiontakaus Valtionvastuu- Yhteensä Saadut takaus hyvitykset provisiot Yhteensä euroa vuonna 2012). Takausta myönnettiin keskimäärin noin euron lainapääomalle on varoista myönnettyjen lainojen valtionvastuuhyvityksinä maksettiin euroa Louden, lammas- ja vuohitalouden, siipikarjatalouden (p1. kananmunatuotanto), hevostalouden, kas euroa) jen menetyksistä. Edellytyksenä on, että lainaa ei olisi voitu ennen vuotta 1993 irtisanoa. Vuoden 1993 alusta lukien valtio on ollut edellä mainituin tavoin 80 prosenttiin asti vastuussa en nen vuotta 1992 maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettyjen maatilatalouden luotto ron lainapääomalle; takauksia myönnettiin 34 kpl (40 kpl vuonna 2013, 31 kpl vuonna 2012), yh euron lainapääomalle). Valtiontakausta voidaan myöntää lypsy- ja nautakarjainvestointien, sikata Rahaston vastuut olivat yhteensä 121,0 miljoonaa euroa (vuonna ,2 miljoonaa Valtiontakauksen kohteena olevien lainojen pääomaa saa samanaikaisesti olla maksamatta enintään teensä valtiontakaus myönnettiin noin 7,3 miljoonan euron lainapääomalle (8,9 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 7,1 miljoonaa euroa vuonna 2012). Takauksen kohteena olevien investointien kes (vuonna 2013 keskimäärin euron lainapääomalle, vuonna 2012 keskimäärin noin kimääräinen tukikelpoinen kustannus oli noin euroa ( euroa vuonna 2013 ja 955 vihuonetuotannon ja turkistarhauksen rakentamisinvestointeihin. Valtion takaama lainamäärä kas Taulukko 4. Valtion takaama lainamäärä vuosina (euroa). Valtiontakauksista mahdollisesti aiheutuvat menot maksetaan Makeran varoista. Toistaiseksi kehit tämisrahaston menetykset vastuiden toteutumisesta ovat olleet varsin vähäiset. Vuonna 2014 taka uksista aiheutui tappiota euroa. Saatujen takausprovisioiden määrä oli euroa. Valti Taulukko 5. Makeran maksamat valtionvastuuhyvityksetja takaustappiot (euroa) , , , , , ,83 Vastuu% Muutos2Ol

13 Takaisinperinnät 11 Makeran varoista myönnettyjä tukia koskevia takaisinperintäpäätöksiä tehtiin vuonna kap paletta (vuonna kappaletta ja vuonna kappaletta). Takaisinperittäväksi määrättiin kaikkiaan vuonna 2014 noin euron (vuonna 2013 noin euron ja vuonna 2012 noin euron) verran avustusta ja valtionlainaa, joista vuoden 2014 aikana saatiin takaisin pe rityksi noin euroa (vuoden 2013 aikana noin euroa ja vuoden 2012 aikana noin euroa). Saatavien perintä jatkuu edelleen vuonna Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Makeralla ei ole palkattua henkilökuntaa. Makeran hallinnolliset tehtävät sekä maksuliikenne- ja kirjanpitotehtävät hoidetaan Maaseutuvirastossa ja tilojen myyntihintasaamisten sekä koltta- ja pe ruskuivatuslainojen perintä hoidetaan Valtiokonttorissa. Maa- ja metsätalousministeriössä Make raan liittyviä tehtäviä hoidetaan ruokaosastolla. Mavissa Makeran hallinnollisia tehtäviä hoidettiin maaseutuelinkeino-osastolla noin 0,1 henkilötyövuoden ja varainhoito-osastolla maksuliikenne- ja kirj anpitotehtäviä noin kolmen henkilötyövuoden verran.

14 euroa. 1. TULOT JA MENOT MILJ. EUROA milj. % Kertynyt/sidottu TULOT Muutos V.2014 V.2013 V V V Makeran vuoden 2014 käyttösuunnitelma on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Alla olevassa Taulukko 6. Käyttösuunnitelma vv , miljoonaa euroa Rahoituksen rakenne 1.6. Tilinpäätösanalyysi taulukossa 6 on kooste tulo-ja menoeristä vuosilta joonaa euroa. Vuonna 2012 lainasaamisista kertyi vielä 48,65 miljoonaa euroa. Tilojen myyntihin Siirtyneiden sitomattomien varojen jälkeen seuraavaksi suurin tuloerä oli lainojen korot ja lyhen lainoista kertyi noin viisi miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013, jolloin kertyi 40,63 mil nykset, joista yhteensä kertyi 35,25 miljoonaa euroa. Lainakanta supistui edelleen, minkä vuoksi pienempi kuin vuonna 2013 (196,76 miljoonaa euroa), vuonna 2012 kertymä oli 215,66 miljoonaa Vuoden 2014 tulojen kokonaiskertymä oli 151,95 miljoonaa euroa. Se oli noin yhdeksän prosenttia Tulorahoituksen perusrakenne on muuttunut vuodesta 2011 vuoteen 2014 siten, että vaikka oman toiminnan ja siirtotalouden tulojen reaalimäärä onkin laskeva, niiden osuus tulorahoituksesta on kasvanut samalla kun siirtyneiden sitomattomien varojen ja talousarviosiirtojen osuus on laskenut. usai-viosiirrot sekä lainojen ja avustusten peruutukset. menoja vastaavasti. Tuloihin kuuluvat myös edelliseltä vuodelta siirtyneet sitomattomat varat, talo Makeran tulorahoitus koostuu rahaston oman toiminnan ja siirtotalouden tuloista. Oman toiminnan tuloja ovat lainasaamisten lyhennykset ja korot, rahaston varoilla hankittujen maa- ja vesialueiden myyntihinnat sekä muut tulot. Siirtotalouden tulot ovat tuloja Eli:lta, joita komissio maksaa väli maksuina Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta raportoituja suoritettuja 12 Lainojen korotja lyhennykset -5,38-1 3,3 35,25 40,63 48,65 56,53 67,80 Tilojen myyntihintojen korotja lyhennykset -0,09-4,l 2,18 2,27 3,34 2,81 2,89 Muut tulot 0,03 6,2 0,59 0,56 0,47 0,49 0,47 Tulot EU:lta -1,30-5,2 23,71 25,01 22,97 16,91 22,05 Maitokiintiöiden myynti / Ei käytössä ,44 Yhteensä -6,74-9,8 61,72 68,46 75,43 76,74 93,65 Siirtyneet sitomattomat varat -38,01-29,7 90,15 128,16 140,01 125,66 106,05 Lainojen ja avustusten peruutukset -0,05-41,0 0,08 0,13 0,22 0,09 0,03 Siirto valtion talousarviosta 0,00 34,34 38,94 Yhteensä -38,07-29,7 90,23 128,29 140,23 160,09 145,02 Tulot yhteensä ,8 151,95 196,76 215,66 236,83 238,67 MENOT Sijoitusmenot 0,23 7,2 3,46 3,23 2,94 3,91 2,90 Kulutusmenot -0,16-0,2 103,22 103,38 84,56 92,90 110,12 Maitokiiritiöt / Ei käytössä Menot yhteensä 0,07 0,1 106,68 106,60 87,50 96,81 113,01 Siirtyy sitoanattomina seuraavalle vuodelle -44,88-49,8 45,27 90,15 128,16 140,01 125,66

15 13 tojen korkoihin ja lyhennyksiin on sisällytetty myös tilojen myynnit virastoille ja laitoksille. Tilojen myynti pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Tulot EU:lta supistuivat 23,71 miljoonaan euroon edellisvuoden 25,01 miljoonasta eurosta. Vuoden 2012 kertymä oli 22,97 miljoonaa euroa. Talousarviosta ei tehty siirtoa rahastoon, kuten ei kahtena edellisenäkään vuotena. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosina kertyneet tulot ja talousarviosiirrot. Tuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä 61,72 miljoonaa euroa, vuonna 2013 yhteensä 68,46 miljoonaa euroa ja vuonna ,43 miljoonaa euroa. Kertyneet tulot on esitetty ilman vuodelta 2013 siirtyneitä sitomattomia varoja. Kaikkiaan tulot vuonna 2014 olivat 151,95 miljoonaa euroa, vuonna ,76 miljoonaa euroaja vuonna ,66 miljoonaa euroa. Kuva 2. Käyttösuunnitelman määrä, kertyneet tulot ja talousarviosiirrot rahastoon MAATILATALOUDEN KEHITTÄMISRAHASTO Kayttösuunnitelman määrä, kertyneettuiotja rahaston siirrot O Kyttiun nit&man mir Kertynet tuk,t Rahisin sirnat Vuosina

16 - 14 Menojen rakenne ei muuttunut vuodesta Pääosa menoista, 97 prosenttia (vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia), aiheutui kulutusmenoista, joissa suurin erä oli myönnetyt avustukset. Sijoitusmenojen osuudeksi jäi siten reilut kolme prosenttia (vuonna 2013 kolme pro senttiaja vuonna 2012 reilut kolme prosenttia). Rahaston sijoitusmenot kasvoivat 0,23 miljoonaa euroa vuodesta 2013, kulutusmenot supistuivat 0,16 miljoonaa euroa. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosien sijoitusmenot (vuonna 2014 yhteensä 3,46 miljoonaa euroa, vuonna 2013 yhteensä 3,23 miljoonaa euroa ja vuonna ,94 miljoonaa eu roa) ja kulutusmenot (vuonna ,22 miljoonaa euroa, vuonna 2013 yhteensä 103,38 miljoo naa euroa ja vuonna ,56 miljoonaa euroa) suhteessa käyttösuunnitelman määrään (vuonna 2014 yhteensä 113,88 miljoonaa euroa, vuonna 2013 yhteensä 109,68 miljoonaa euroa ja vuonna ,68 miljoonaa euroa). Maitokiintiöiden ostot vuoteen 2010 saakka sisältyvät kulutusme noihin. Kuva 3. Käyttösuunnitelman määrä, sijoitusmenot ja kulutusmenot MAAT1LATALOUDEN KEHITTÄMISRAHASTO Käyttösuunnitelman määrä, sljottusmenotja kuiutusmenot2oo ,00 O Kyttcsuur nt&man mära 300,00 Sjoituenot myönneiy 200,00 100,00 * KiIutusmenot myönnetty 0, , Vuosina

17 Käyttösuunnitelman toteutuminen Käyttösuunnitelma vuodelle 2014 vahvistettiin ja sitä muutettiin Käyttösuunnitelman muutoksella pienennettiin sijoitusmenojen sekä sekä eräiden kulutusmenojen myön tö- ja käyttövaltuuksia ja nostettiin avustusten myöntövaltuutta, kokonaisuudessa käyttösuunnitel man loppusumma kasvoi neljällä miljoonalla eurolla. Taulukko 7. Maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2014 käyttösuunnitelman muutokset, mil joonaa euroa. TULOT Käyttös. Käyttös. muutos V siirtyneet sitornattoinat varat Rahaston omat tulot arvioitiin Lainojen ja avustusten peruutukset Siirto valtion talousarviosta Yhteensä ,80 90,15 65,50 65,50 1,00 1,00 0,00 0,00 161,30 156,65 MENOT Sijoitusmenoihin ohjattiin Kulutusmenoihin ohjattiin Yhteensä 4,50 4,20 105,38 109,68 109,88 113,88 Sitomattomaksi jäävä osuus 51,42 42,77 Makeran tulot toteutuivat vuonna 2014 hiukan suunniteltua pienempinä 3. Kaikkiaan tuloja kertyi 151,95 miljoonaa euroa eli 4,7 miljoonaa euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua vähemmän. Valtion lainoista kertyi 1,15 miljoonaa arvioitiia vähemmän ja tuloista Eli:lta toteutui 91 prosenttia arvioi dusta. Valtion talousarviosiirtoon ei varauduttu. Ennakoiduista lainojen ja avustusten peruutuksista toteu tui vajaat kahdeksan prosenttia arvioidusta. Suunnitelluista menoista sidottiin 93,7 prosenttia. Sijoitusmenoihin käytettiin noin miljoona ja ku lutusmenoihin miljoonaa euroa suunniteltua vähemmän. Vuodelle 2015 siirtyi sitomattomia varoja 45,27 miljoonaa euroa. Käyttösuunnitelman arvion mu kainen sitornattomien varojen määrä 42,77 miljoonaa euroa ylittyi 2,50 miljoonalla eurolla. Luku 5. Liitetiedot Rahaston tilinpäätöksen liite 2: Rahaston varojen käyttösuunnitelma TULOT (milj. euroa)

18 Tuotto- ja kululaskelma 16 Rahaston tuotot koostuvat pääosin toiminnan tuotoista, rahoitustuotoista ja siirtotalouden tuotoista EU:lta. Valtaosa tuotoista, noin 83 prosenttia, tuli edelleen siirtotalouden tuotoista EU:lta. Rahoi tustuotot kattoivat noin 12 prosenttia tuotoista ja toiminnan tuotot viisi prosenttia. Tulorakenne on pysynyt lähes edellisvuoden mukaisena. Toii,zinnan tuotot koostuvat maksullisen toiminnan tuotoista, rahastolle hankittujen tilojen vuokris ta ja käyttökorvauksista sekä muista toiminnan tuotoista. Maksullisen toiminnan tuotot pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Rahoitustuotot koostuvat pääosin lainojen ja kauppahintasaamisten korkotuotoista sekä takauspro visioista. Ne on kirjattu suoriteperusteella. Rahoitustuotot supistuivat edellisvuodesta 17 prosenttia lainakannan vahenemisen vuoksi. Siirtotalouden tuotot koskevat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman välimaksuja, joista osa on tuloutettu Makeralle tosiasiallisesti suoritettuja menoja vastaavasti ja ohjel man saavutettua 95 prosenttia kokonaisrahoituskehyksestä komissio suorittaa saatavat loppumaksun yhteydessä. Kaikkiaan tuloja EU:lta kertyi 23,70 miljoonaa euroa joka oli viisi prosenttia edellis vuotta vähemmän. Alla olevassa taulukossa toimenpide (Tp) 112 koskee nuorten viljelijöiden tilan pidon aloittamiseen ja toimenpide (Tp) 121 maatilojen nykyaikaistamiseen kohdistettuja avustuk sia. Taulukko 8. Tuotot EU:lta Muutos Muutos Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj Tavoite 1-ohjelma Itä-Suomi 2,1 1 Pohjois-Suomi 0,24 Manner-Suomi-ohjelma Tp 112-1,10-14,7 6,40 7,50 7,25 3,80 8,00 Tp 121-0,20-1,2 17,30 17,51 15,72 13,11 11,70 Yhteensä -1,31-5,2 23,70 25,01 22,97 16,91 22,05 Rahaston kulut koostuvat toiminnan kuluista, rahoituskuluista sekä siirtotalouden kuluista. Siirtotalouden kulujen osuus rahaston kuluista oli 97 prosenttia. Toiminnan kulujen ja rahoituskulujen kummankin osuus oli vajaat kaksi prosenttia. Osuudet olivat Likimain samat vuonna 2013 ja Toiminnan kulut koostuvat maan ostoista, henkilöstökuluista, palvelujen ostoista ja muista kuluis ta. Kuluista pääosa kertyi maan ostoista. Varastojen muutos koskee maa-alueita. Palvelujen ostot kasvoivat edellisvuodesta. Palvelujen ostojen suurin erä koski HYRRA-tietojärjestelmäprojektin rahoitusta sekä vähenevältä osalta RAHTU-järjestelmää. HYRRA-tietojärjestelmä tulee olemaan yritys- hanke- ja rakennetukien hakemisen, myönnön, maksatuksen ja seurannan tietojärjestelmä, joka otetaan käyttöön seuraavan maaseudun kehittämisohjelman mukaisen rahoituskauden alkaessa. Muihin kuluihin sisältyvät myös muun muassa verot ja muut pakolliset maksut, Kaikkiaan toimin nan kulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Rahoituskulut koostuvat pääosin keskusrahalaitosten hoitopalkkioista. Lisäksi rahoituskuluissa on laina- ja tukisaamisten tileistä poistot sekä takausluottojen hoitokorvaukset. Rahoituskulut väheni- Luku 2. Tuotto- ja kululaskelma

19 17 vät noin 21 prosenttia vuodesta 2013 johtuen vähäisistä tukisaatavien ja myyntihintasaamisten ti leistäpoistoista sekä pienentyneistä hoitopalkkiokorvauksista. Siirtotalouden kulut koostuvat maksetuista avustuksista. Ne olivat 104,4 miljoonaa euroa (90,6 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 101,3 miljoonaa euroa vuonna 2012). Siirtotalouden kulut kasvoi vat 15 prosenttia vuodesta Toiminnan nettotulos (JJiÄMÄ I) pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 0,2 miljoonaa euroa. Rahoi tustuottojen ja kulujen jälkeen tulos (JAAMA II) oli 2,0 miljoonaa euroa eli supistui edellisestä vuodesta 16,5 prosenttia. Siirtotalouden tuottojen ja kulujen jälkeen tilikauden kulujäämä (JAAMÄ III) kasvoi -78,7 miljoonaan euroon, kun se vuonna 2013 oli -63,3 miljoonaa euroaja vuonna 2012 oli ollut -75,5 miljoonaa euroa Tase 5 Makeran taseen loppusumma on laskenut jo useita vuosia. Vuonna 2014 taseen loppusumma oli 425,2 miljoonaa euroa (vuonna ,3 miljoonaa euroa ja vuonna ,7 miljoonaa eu roa). Suurin syy taseen pienenemiseen on lainasaamisten määrän väheneminen. Vastaavaa Rahaston tase koostuu lainasaamisista, joihin sisältyvät valtionlainat ja kauppahintasaamiset, sekä vaihto-omaisuudesta, pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista saamisista ja rahavaroista. Lainasaamisia oli vuoden 2014 lopussa 124,1 miljoonaa euroa, (vuoden 2013 lopussa 156,0 ja vuoden 2012 lopussa 191,4 miljoonaa euroa), mistä taseen pitkäaikaisia lainasaamisia oli 96,1 miljoonaa euroa (124,1 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 153,3 miljoonaa euroa vuonna 2012) ja lyhytaikaisia 27,9 miljoo naa euroa (31,9 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 38,1 miljoonaa euroa vuonna 2012). Lainasaamis ten 6 (lainat ja kauppahintasaamiset) määrä on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2004, koska uusia lainoja ei ole enää juuri myönnetty. Vuonna 2014 lainakanta supistui 20,5 prosenttia, hieman edel Iisvuotta enemmän. Lainasaamisten muutos vuosina on esitetty alla olevassa taulukossa 9. Taulukosta käy ilmi myös lainakannanjakauma taseessa lyhyt- ja pitkäaikaisiin saamisiin. Taulukko 9. Lainasaamisten muutos Muutos Milj. % Milj. E Milj. E Milj. Milj. Milj. saldo II. -35,4-18,5 156,0 191,4 235,1 286,0 347,2 Uudet* -1,0-38,2 1,5 2,5 1,8 1,6 1,6 lyhennyksc 4,4-11,6-33,5-37,9-45,4-52,5-62,7 saido ,0-20,5 124,1 156,0 191,4 235,1 286,0 Tase-erittely Muutos2Ol3-20l tt 2010 Milj. % Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Pitkäaikaiset -28,0-22,5 96,1 l24,l 153,3 I88,8 232,3 Lyhytaikaiset -4,0-12,5 27,9 31,9 38,1 46,2 53,7 Yhteensä -32,0-20,5 124,1 156,0 191,4 235,1 286,0 Luku 3. Tase. 6 Liitteessä 15 on selvitys talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston myöntämistä lainoistaja kauppahintasaamisista 3L

20 18 Lainakanta koostuu pääosin valtionlainoista. Vuoden 2014 valtionlainojen saido oli 120,96 miljoo naa euroa (152,2 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 186,7 miljoonaa euroa vuonna 2012). Alla ole vassa kuvassa 4 on esitetty valtionlainojen saido vuosina Kuva 4. Makeran valtionlainojen saido vuoden lopussa vv , miljoonaa euroa. Makeranvaltionlainojen saido vuoden lopussa vv % Vuosina Ulosmaksettujen lainojen määrä on laskenut jatkuvasti vuodesta Vuonna 2014 ulosmaksettu jen lainojen määrä laski 1,5 miljoonaan euroon. Laskua oli 38 prosenttia verrattuna vuoteen Vuonna 2013 maksettiin lainoja 2,5 miljoonaa euroaja vuonna ,8 miljoonaa euroa. Lyhen nyksiä kertyi 12 o edellisvuotta vähemmän, kun vuonna 2013 alenema oli 16 o. Rahalaitosten lai nojen lyhennyksistä kertyi ylimääräisinä suorituksina 15 prosenttia ja kantojen mukaisina maksuina 85 prosenttia. Vuonna 2013 vastaavat prosenttiluvut olivat 15 ja 85 ja vuonna 2012 vastaavasti 18 ja 82. Valtiokonttorin perimistä lainasaamisistajakaumatietoja ei ole saatavilla.

21 19 Alla olevassa kuvassa on esitetty rahalaitosten sekä koltta- ja peruskuivatuslainojen ulosmaksetut lainat, lainoista kertyneet lyhennykset sekä korot vuosilta , Vuonna 2014 korkoja kertyi 2,8 miljoonaa euroa (3,6 vuonna 2013 ja 4,5 vuonna 2012), uusia lainoja myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa (2,5 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja vuonna ,8 miljoonaa euroa) ja lyhennyksiä kertyi 32,7 miljoonaa euroa (37,1 vuonna 2013 ja 44,1 vuonna 2012). Kuva 5. Ulosmaksetut uudet valtionlainat sekä kertyneet lainojen lyhennykset ja korot vv , miljoonaa euroa. Fvlakeran ulosmaksetut uudet valtion lainat sekä kertyneet lainojen lyhennykset ja korot vv a ,O,..Ljudet aoia Kertni4 Iyhennh * Kertynyt korkoa 2Q00 000,,, ,s VuoSIna Valtionlainasaamisten järjestämättömät ja 0-korkoiset lainasaamiset ovat vähentyneet edellisvuo desta. Yhteensä niitä oli ,91 miljoonaa euroa (vuonna ,08 ja vuonna ,11 miljoonaa euroa). Rahalaitosten ilmoituksen mukaan järjestämättömiä ja 0-korkoisia lainasaamisia oli 1,38 miljoonaa euroa (vuonna ,42 ja vuonna ,13 miljoonaa euroa). Valtiokonttorin ilmoituksen mu kaan kolttalainojen järjestämättömiä ja 0-korkoisia saatavia oli 0.04 miljoonaa euroa (vuonna ,04 ja vuonna ,02) sekä peruskuivatuslainojen 0.02 miljoonaa euroa (vuonna ,04 ja vuonna ,02 miljoonaa euroa). Valtion myyntihintasaamisten järjestämättömiä ja 0-korkoisia oli 1,46 miljoonaa euroa (vuonna ,58 ja vuonna ,67 miljoonaa euroa). Järjestämättömiä ja 0-korkoisia lainasaamisia oli 2,3 o koko lainakannasta: valtionlainakannasta osuus oli 1,1 00 ja kauppahintasaamisista 47,0 o. Vuonna 2013 osuudet olivat vastaavasti 2,6 1,6 bo ja 40,8 00. Vaihto-omaisuus (tavarat) käsittää rahaston ostamat tilat. Vaihto-omaisuus lisääntyi 8,03 miljoo naan euroon edellisvuoden 7,73 miljoonasta eurosta. Tiloja on hankittu pääosin tilusjärjestelyjä var ten.

22 20 Pitkäaikaiset saaniiset ovat alueellisten ympäristökeskusten, vuodesta 2010 alkaen ELY-keskusten, valtion työnä tehtäville peruskuivatushankkeille myönnettyjä lainaosuuksia, joista varsinaisia lainapäätöksiä ei ole vielä tehty. Niitä oli 1,55 miljoonaa euroa. Määrä pysyi edellisvuoden tasolla, jol loin pitkäaikaisia saamisia oli 1,55 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisetsaarniset koostuvat siirtosaamisistaja muista lyhytaikaisista saamisista. Siirtosaamisista valtaosa koostuu lainojen ja kauppahintasaamisten siirtyvistä koroista. Muita siir tosaamisia on jonkin verran. Ne koskevat ELY-keskusten tuloutuksia Makeralle. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa suurin erä on lainasaamisten vuonna 2015 erääntyväksi arvioitu osuus 27,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 arvioitiin kertyväksi 31,9 miljoonaa euroa. Toiseksi suu rin erä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan liittyviä saamisia komissi olta. Lisäksi muihin lyhytaikaisiin saamisiin sisältyvät tukimaksusaatavat ja tutkimuksiin ja bank keisiin annetut ennakot. Tukimaksusaatavien määrä laski reilut kolme prosenttia vuodesta Taseessa tukimaksusaatavien arvo on 2,08 miljoonaa euroa. Todennäköinen saatavien arvo on kui tenkin vain noin 0,75 miljoonaa euroa. Ero taseen arvon ja todennäköisen arvon välillä johtuu saa tavien perimisen epätodennäköisyydestä erityisesti konkurssimenettelyssä tai velkajärjestelyssä ole vien saatavien osalta. Tutkimuksiin ja hankkeisiin ei annettu ennakoita. Yhdystilisaatava valtiolta pieneni 272,1 miljoonaan euroon edellisvuoden 336,3 ja vuoden ,6 miljoonasta eurosta. Laskua oli 64,2 miljoonaa euroa eli reilut 19 prosenttia vuodesta Vastattavaa Maatilatalouden kehittämisrahaston oma pääoma supistui edelleen. Oma pääoma oli vuoden 2014 lopussa 423,9 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2013 lopussa oli 502,6 ja vuoden 2012 lopussa 565,8 miljoonaa euroa. Oma pääoma pieneni siten edellisvuodesta 78,7 miljoonaa euroa, kun vuodesta 2012 vuoteen 2013 laskua oli 63,3 miljoonaa euroa. Alla oleva kuva havainnollistaa kehitystä vuo desta 2005 alkaen. Kuva 6. Makeran oma pääoma vuosina , miljoonaa euroa. Rahaston oma pääoma vuosina %,,7,,,,,,, 33 g 3 Vuosma Vieras lyhytaikainen pääoma koostuu ostoveloista.

23 Rahaston rahoituslaskelma 21 Rahaston likvidit varat pienenivät vuoden aikana 64,2 miljoonaa euroa 272,1 miljoonaan euroon. Muutos jatkui samansuuntaisena ja likipitäen samansuuruisena kuin edellisenä vuonna Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvlstuslausuma Johtokunta on arvioinut, täyttääkö maatilatalouden kehittämisrahaston sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäi sessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin: 1) Vuodesta 2015 alkaen osarahoitteisten investointiavustusten rahoitus siirtyy valtion talousarvi oon. Tällöin on tärkeää huolehtia siitä, että määrärahojen mitoitus on tasapainossa suhteessa niihin toimiin, jotka edelleen rahoitetaan Makerasta. Lisäksi on varmistettava, että myönnetyille valtiontakauksille on olemassa riittävä kate. 2) Johtokunta pitää tärkeänä, että Makerasta myönnettävät rahoitusjärjestelmän varat kohdentuvat mahdollisimman tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla ja että rahoituspäätöksiä tehtäessä kiinni tetään erityistä huomiota investoivien tilojen taloussuunnitteluun ja riskienhallintaan. 3) Johtokunta pitää tärkeänä, että toiminnan jatkuvuus ja laatuun liittyvä osaaminen varmistetaan hallinnon muutosten yhteydessä Arviointien tulokset Makeran johtokunnan toimeenpanernia vaikutusten, toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointeja ei kertornusvuoden aikana tehty Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Makeran tehtävien hoidossa ei vuonna 2014 ole ilmennyt väärinkäytöksiä.

24 TOIMINNAN TUOTOT TOIMINNAN KULUT JÄÄMÄ , ,05 SIIRTOTALOUDEN TUOTOTJA KULUT Kulut TILIKAUDEN TUOTIEO-/KULUJAAMÄ , ,58 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,31 Ostot tilikauden aikana Muut kulut I , , ,15 Muut toiminnan tuomi 2 227, , ,32 l ,10 Varastojen lisäys (-) tai vähemsys (±) -30! 341, Palvelujen ostot , ,70 Maksullisen toiminnan tuotot , ,00 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,78 Henkilöstökulut 1 676, ,15 Rahoitustuotot , ,39 Satunnaiset luotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtotalouden tuotot EU:lta , , Siirtotalouden kulut elinkeinoelämiille , , , ,85 Siirtotalouden kulujen palaulukset , luotot RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoituskulut , ,28 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT JÄÄMÄ II , , MAATILATAL.OUDEN KEHITrÄMISRAHAST0N TUOTrO- JA ICULULASKELMA 2. Tuotto- ja kululaskelma 22

25 Valmiit tuotteel]tavarat 3.Tase MAATILATALOUDEN KEHITTÄMISRAHASTON TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SUOITUKSET KÄYYUÖOMAISUUSARVOPAPERITJA MUUT PITKÄAI KAISET SIJOITUKSET Lainasaamiset , ,55 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOI TUKSET YHTEENSÄ , ,55 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS , , , ,79 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saanliset , ,27 LYHYTAIKAISET SAAMISET M yyntisaamiset Siirtosaamiset Muut lyhytaikaisct saamiset Ennakkomaksut 0, , ,80 0,00 0, , , , ,41 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Muut rahat ja pankkisaamiset ,53 VAIHTO-JA RAIIOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Rahaston pääoma Edellisten ti likausien pääoman muutos Talousarviosiirrot Tilikauderi tuotto- kulujiiämä , ,65 0, , , ,63 -I ,07 0, , ,98 VIERAS PAAOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat , ,27 0, , ,57 0, ,57 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,57 VASTATtAVAA YHTEENSÄ , ,55

26 4. Rahoituslaskelma MAATILATALOUDEN KEHITTÄM ISRAHASTON RAHOITUSLASKELM A OMA TOIMINTA Veronluonteiset tulot Palvelujen myynti, vuokrat, käyttökorvauksetja muut toiminnan tulot , ,14 Korkotulotja voiton tuloutukset , ,69 Tavaroiden ja palveluiden ostomenot , ,65 Henkilöstömenot -l 676, ,15 Muut menot , ,56 Korkomenot ,14 -l ,28 OMAN TOIMINNAN RAI-JAVIRTA , ,19 24 SIIRTOTALOUS Siirtotalouden tulot ,77 25 Oli 514,04 Tulonsiirrot kunnille 0,00 0,00 Tulonsiirrot elinkeinoelämälle , ,85 Tulonsiirrot kotitalouksille 0,00 0,00 Muut tulonsiirrot kotimaahan , ,00 SIIRTOTALOUDEN RAHAVIRTA , ,81 INVESTOINNIT Kiiyttöomaisuusinvestoinnit 0,00 0,00 Kiiyttöomaisuuden myyntivoitot 0,00 0,00 Sijoitukset arvopapereihin , ,83 Sijoitusten myyntivoitot 0,00 0,00 Annetut lainat , ,63 Annettujen lainojen takaisinmaksut , ,11 INVESTOINTIEN RAI-IAVIRTA , ,65 RAHOITUS Oman pääoman muutos Velan muutos 0,00 204,87 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0,00 204,87 LIKVIDIEN VAROJEN MUUTOS , ,10 LIKVIDIT VARAT , ,63 LIKVIDIT VARAT , ,53

27 5. Liitetiedot 25 Maatilatalouden kehittämisrahaston tilinpiiiitöksen liite 1: Tilinpiiiitöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Liitetiedot on numeroitu valtiovarainministeriön määräysten mukaisesti, jotta koko valtionhallinnossa olisi samat liitteet samoissa paikoissa. Niitä ei voi muuttaa. Jos jotain liitettä ei ole, sitä ei tarvitse esittää. Vuodesta 2005 käyttösuunnitelman seurantalaskelmassa MENOT (milj. euroa) erotus = sidottu - käyttösuunnitelma, jolloin suunnitelmaa pienempi toteuturna näkyy erotuksessa miinusmerkkisenä. Vuoden 2004 ja sitä aikaisemmissa las kelmissa erotus oli käyttösuunniteinia - sidottu. Käyttösuunnitelman seurantalaskelmassa TULOT (milj. euroa) erotus on aina ollut kertynyt - suunnitelma.

28 ylimääräiset lyhennykset ylimääräiset lyhennykset 2. Tilojen niyyntihintojen korot, lyhennykset ja Maanseutuelinkeinolain kauppahinnatl L 1295/90 Maankäytiölain kauppahinnat/ L 353/58 Porotilalain kauppahinnatl L Muut tulot Lainojen korot, lyhennyksetja TULOT (milj. euroa) Käyttö- Kertynyt Erotus v;iie 2014 v tösuunn.) 36,40 35,25 2,80 0,84 käyt suunnitelma (kertynyt Toteutunut -1,15 96,8-1,96 30,0 % 26 Vuodelta siirtyneet sitomattomat varat 2013 (* 90,15 90,15 0,00 100,0 Lainojen ja avustusten peruutukset 1,00 0,08-0,92 7,8 Yhteensä 156,65 151,95-4,70 97,0 Siirto valtion talousarviosta 0,00 0,00 0,00 0,0 Tulot kohdista ,59 61,72-3,78 94,2 Kolttien inaajäijestely! L 5 93/69 Maatilalain kauppahinnatl LI Luonlaiselinkeinolain kauppaliinnat/ 1.610/84 Porotalouslain kauppahinnatl L 16 1/90 Muut tulot sekä tulot myynneistä valtion virastoilleja laitoksille 1, ,80 2,18-0,62 77,8 Valtion takauksesta saatavat provisiot Muut koror Vuokratulot, tulot raivaus- ja nikentamiskustannusten sekä tie-ja kuivaus-ja metstinparannuskustannusten takaisin perinnästä sekä satunnaiset tulot 0,20 0, ,07 0,20 0,59 0,39 295,3 4. Tulot EU:lta vuonna ,10 23,71-2,39 90, Sisältää tilojen myynnit Maatilatalouden kehittämisrahaston tilinpäätöksen liite 2: Rahaston varojen käyttösuunnitelma

29 27 Maatilatalouden kehittämisrahaston MENOT (milj. euroa) Käyttö- Sidottu Sitomatta Toteutunut suunnitelma die V:lle V:Ile V:IIe 2014 milj. miij. milj. % MENOT A. Sijoitusmenot 1. Maanhankinta 1,80 1,47-0,33 81,8 2, Lainat 2. 1 Kansallisesti rahoitettava aloitustuki 0,90 0,65-0,25 72, Porotalous-, luontaiselinkeino- ja kolttalainat 1,50 1,33-0,17 88,9 Sijoitusmenot yhteensä 4,20 3,46-0,74 82,3 B. Kulutusmenot 1. Avustukset 1. Kansallisesti rahoitettava kauden tuki 0,00 0,00 0,00 0, Porotaloudenja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaiset 2,00 2,00 0,00 99,9 avustukset, porotilalain mukaiset rakennuspalkkiot ja - avustukset sekä kolttalain mukaiset avustustoimenpiteet 1. 3 Peruskuivatusavustukset (kansallisesti rahoitettava) 2,50 2,19-0,3 1 87, Rakennetukilain (1476)2007) mukaiset investointituet ja nuorten vilje- 95,50 90,33-5,17 94,6 lijöiden aloitustuet, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mukaiset nuoren elinkeinonharjoittajan aloitusavustukset (kansallisesti rahoitettava) Elinkeinosuunnitelman hankinnan tuki 0,55 0,55 0,00 100,0 Avustukset yhteensä 100,55 95,07-5,48 94,6 2. Rahalaitoksille maksettavat hoitopalkkiot 1,20 1,00-0,20 83,1 3. Maaseutuelinkeinojen kehittämistoimintaa koskeva tutkimus 5,00 5,00 100,0 4. Luontaiselinkeinojen ja porotalouden kehittämistoimintaa 0,35 0,35 100,0 koskeva tutkimus 5, Vakuustoiminnan menot 0,50 0,10-0,40 20,3 6. Rahoitusjäijestelmän (Rahtu, Hyrrä) kehitys ja ylläpito 0,30 0,30 0,00 99,2 7. Valtakunnalliset tutkimus- ja kehitttimishankkeet 0,51 0, ,0 8. Kolttien asiainhoidon, kalavesien hoidon ja palvelutuen kulut 0,22 0,22 100,0 9. Muut menot 1,05 0,67-0,38 63,8 Muut kulutusmenot yhteensä 9,13 8,15-0,98 89,2 Kulutusmenot yhteensä 109,68 103,22-6,46 94,1 Sijoitus-ja kulutusmenat yhteensä 113,88 106,68-7,20 93,7 Siirtyy sitomattomina varoina vuodelle ,77 45,27 2,50 105,8

30 28 Maatilatalouden kehittämisrahaston tilinpäätöksen liite 3: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut 1 079, ,48 Palkat ja palkkiot 1 079, ,48 Tulosperusteiset erat 0,00 0,00 Henkilösivukulut 597,87 699,67 Eläkekulut 571, Muut henkilösivukulut 25,98 24,91 Yheensä 1 676, ,15 Johdon palkat ja palkkiot ,00 josta tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut 0,00 0,00 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00 Lomapalkkavelka 0,00 0,00 Maatilatalouden kehittämisrahaston tilinpäätöksen liite 6: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saarnisista , , ,23 Muut rahoitustuotot , , ,76 Rahoitustuotot yhteensä , , ,47 Rahoituskulut Muutos Korot euromääriiisistä veloista 6 662, , ,86 Sijoitusten ja lainasaamisten tileistä poistot , , Muut rahoituskulut , , ,00 Rahoituskulut yhteensä , , ,66 Netto , , ,81 1 Henkilöstökuluiksi on tässä katsottu johtokunnan, porotalouden ja luontaiselinkeinojen neuvottelukunnan kokouspalkkiot. Johtokunnan jäsenten palkkiot on esitetty liitteessä myös erikseen.

31 29 Lainananto lainansaajasektoreittain Maatilatalouden kehittätnisrahaston tilinpäätöksen liite 7: Rahastosta annetut lainat Lain apäoma Lainapääoma Pääomamuutos Lisäys 2014 Viheunys Yritykset ja asuntoyhteisöt 5 307,11 0, , , ,70 Yritykset 5 307,1 I 0, , , ,70 -Julkiset yritykset ,00 -Yksityiset yritykset 5 307,11 0, , , ,70 Asuntoyhteisöt ,00 Rahoitus-ja vakuutuslaltokset , , , , ,54 Rahalaitokset , , , , ,53 Muut rahoituslaitokset 0, , , ,01 Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avus tavat laitokset ,00 Vakuutuslaitokset ,00 Julkisyhteisöt ,00 Paikallishallinto ,00 Sosiaaliturvarahastot ,00 Valtionhallinto ,00 Kotitaloudet , , , , ,40 Työnantaja-ja muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet , , , , ,57 -MaatilataIoudenhaoittajien kotitaloudet* , , , , ,57 -Muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet ,00 Palkansaajakotitaloudet , , , , ,83 Omaisuustulojen ja tulonsiirtojen saajakoti taloudet ,00 Laitoskotitaloudet ,00 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoitte lemattomat yhteisöt ,00 Valtionkirkot ,00 Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ,00 Ulkomaat ,00 Euroopan unioni ,00 Muut maat ja kansainväliset järjestöt ,00 Yhteensä , , , , ,64 *Lainoihin liittyvä lisäselvitys liitteessä 15(l) Täydentäviii tietoja.

32 Maatilatalouden kehittämisraliaston tilinpäätöksen liite 9: Taseen rahoituserät ja velat Vaihtuvakorkeiset Kiinteitkorkoiset Yhteensä 1 Alle 1 vuosi vuotta 5 vuotta Yli Alle 1 1 Yli vuosi vuotta 5 vuotta Vastaavien ralioituserät Annetut euromaiir2iset velkakirjalainat Euromäär3isten joukkovelkakirjalainojen ostot Muut pitldiaikaiset euromäuäset sijoitukset Euromiiäriiiset lainasaamiset , , , , , , ,42 Muut euromäär2iset sijoitukset Muut valuuttamääräiset sijoitukset Muut lyhylaikaiset curomääräiset sijoitukset Yhdystilisaatavat valtiolta , ,35 Rahat, pankkisaamiset ja muut mhoitusvarat Yhteensä , , , , , , n Vaihtuvakorkoiset Kiinteiikorkoiset Yhteensä 1 Alle l -5 Yli Alle vuosi vuotta 5 vuotta Yli vuosi vuotta 5 vuotta Vastattavien rahoituserät Otetut euromääräiset lainat Otetut valuuttamääräiset lainat Muut pitkäaikaiset velat Seurnavana tilikautena maksettavat lyliennykset Lyhylaikaiset eummäiiräiset lainat Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat Rahaston hoitoon jätetyt vieraat varat Visteensii

33 31 Maatilatalouden kehittämisrahaston tilinpäätöksen Ilite 10: Valtiontakaukset ja -takuut seka muut vastuut Myönnetyt takaukset ja takuut Scktori Muutos Yritykset ja asuntoyhteisöt Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Kotitaloudet Elinkeinonhaijoittajat , , ,72 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Ulkomaat Takaukset ja takuut yhteensä , , ,72

34 Maatilatalouden kehittämisrahaston tilinpäätöksen liitel5: Oikeiden ja riittävien tietojen antami seksi tarvittavat muut täydentävät tiedot 32 Sisältö (1) Täydentäviä tietoja (2) Selvitys rahaston tilinpåätöksen liitteeseen 7: Rahastosta annetut lainat (3) Käytetyt korkoetuudet valtionlainoissa vuonna 2014 (1) Täydentäviä tietoja Maatilatalouden kehittämisrahaston kirjanpidossa maksullisen toiminnan tuottoihin on kirjattu myynnit. maan Ostoihin tilikauden aikana on kirjattu maa-ja vesialueiden ostot. Rahoituskuluihin on kirjattu keskusrahalaitosten hoitopalkkiot sekä laina-ja tukisaamisten tileistä poistot. Vaihto-omaisuudessa valmiit tuotteet/tavarat käsittää Makeran varoilla hankitut maa- ja vesialueet. ELY-keskusten ilmoittama tilinpäätöshetken arvo poikkesi kirjanpidon arvosta +2 prosenttia. Pitkäaikaisiin saamisiin sisältyvät peruskuivatuslain mukaiset valtionlainavarat, joista alueelli set ELY-keskukset eivät vielä ole tehneet lainaluetteloitaja joita ei siten vielä ole siirretty lainasaamisiin. Lyhytaikaisissa saamisissa - siirtosaamiset koskevat pääosin lainojen ja kauppahintasaamisten siirtyviä korkoja sekä - muut Lyhytaikaiset saamiset pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohj elma saatavia komissiolta sekä lainojen ja kauppahintasaamisten vuoden 2015 aikana kertyviä lyhennyksiä Maatilatalouden kehittämisrahaston tilinpäätöksen liitteessä 7: Lainojen siirtyminen sektoriluokkien 1112, 112, 141 ja 143 välillä vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen tehdyssä ajossa on otettu huomioon al kusaidossa Valtiokonttorin ilmoituksen mukaan. Rahaston tilinpäätöksen liitteessä 10: Valtiontakaukset ja - takuut sekä muut vastuut - Myönnetyt takaukset koskevat elinkeinonharjoittajille maaseutuelinkeinolain (1295/90) ja maaseu tuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) nojalla myönnettäviä valtiontakauksia, joita voidaan myöntää sekä korkotukilainoille että pankkilainoille.

35 Lainapääoma Rästissä Rästissä varuinhoitovuo olevat korot olevat den lopussa ja viiv.korot lyhennykset , , , , , , , , ,12 etin euroa Kauppaliintasaamisel , ,12 0, , , , ,62-0,00 0, , ,71 0, , , , ,25 33 Rahaston tilinpaätöksen Liitel5: Oikeiden ja riiftavien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot (2) Selvitys rahaston tilinpäätöksen liitteeseen 7: Rahastosta Lsrnat käyttötarkoituksittain eri teltyinä Maankäyttölainat: Maatilalainat Maaseudun pienimuot. elinkeinotoim.iainat Maaseutuelinkeinobinat 9I95 Maaseutuelinkeinolainat 96 - Rakennepolitiikkalain muk. Maaseutuelink.rahoit lainat 2001) Porotal. & luontelink. rahoit.binat 2000 Kolttalainat 97 - (TIKE) Peruskuivatuslainat (TIKE) Rahalaitosten lainat3hteensii annetut lainat Larnapääoma Kertyneet komi Uudet varainlioitovue- (maksuperuste) den alussa H 3 054, , , , , , , ,46 0, ,30 12, , , , , , , , , , , ,15 Valtikokonliorin peråmät lainat yhteensä , ,31 1 Kertyneet lyhen- Korot 4 rl ileista nykset lyhennykset poistot (maksuperuste) Milj , , , , , , , ,76 71S 099, , , , , , ,67 0,00 0,56 2,65 0,74 29,10 0,81 Pääomitetut korot 0,00 1,38 35)5 000! 000 0,31 0,00 0,00 Lainat yhteensä ,63 281R , ,97 35, , ,42] 3310, ,25, K!pnIasaamiset yhteensä , ,98 Provisiot valtion takauksista , ,12 0,795O 849,31 0, f ,30 i ,62 _ Yhteensä lainat ja kauppahinnat , , , ,09 36, ,31 0, , , ,87

36 Maatilatalouden kehittämisrabaston tilinpäatöksen liitel5: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot 34 (3) Maatilatalouden kehittämisrahaston käytetyt korkoetuudet vaitioniainoissa 2014 Käytetyt korkoetuudet ovat laskennallisia eriä. Korkoetuus on kokonaiskoron ja asiakkaan maksaman koron välinen erotus. Valtionlainan kokonaiskorko on viitekoron ja siihen lisättävän kiinteän prosenttiyksikkömää rän summa. Lainansaajan on maksettava lainasta kyseistä korkoa viisi prosenttiyksikköä aiempaa korkoa, kuitenkin vähintään kahden prosentin vuotuista korkoa. Käytetyt korkuetuudet 2014 Itä-Suomi Pohjois-Suomi ALMA-alue Yhteensä MEL 1 Ii 1, , , ,54 Porotalous MEL 865,99 865,99 Rakennelaina 2 201, , , , i999tuet 3313, , , ,45 MARAIaina , ,31 PorofLuont , ,04 Kauden 2000-tuet , , , , , , ,81 Yhteensä , , , ,26

37 35 6. Allekirjoitukset Tilinpäätös on hyväksytty Helsingissä 10. maaliskuuta Johtokunta Puheenjohtaja Risto Artjoki Varapuheenjohtaja San Forsman-Hugg MiirrraMari Kaila // / / Marjatta Koskinen Katriina Pessa 5 Esko Ju o Leinonen Inha Tilintarkastajien merkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 11. maaliskuuta 2015 BDO Oy KHT -yhteisö Klaus Krokfors JHTT Andre Kumiander KHT

38

39 Maati latalouden kehittämisrahaston ti Ii ntarkastuskertom us Maa- ja metsäta(ousministeriölle Olemme tarkastaneet maatilatalouden kehittämisrahaston kirjanpidon, tilinpäätöksen ja toi mintakertomuksen sekä hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös koostuu toi mintakertomuksesta, titinpäätöslaskelmista, rahoitustasketmasta sekä niiden Liitteenä annet tavista tiedoista. Johtokunnan vastuu Johtokunta vastaa maa- ja metsätalousministeriön laatimasta tilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksen (aatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimas sa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen Laatimista koskevien säännösten ja määräys ten mukaisesti. Johtokunta vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta jär jestämisestä ja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla ta valta järjestetty. Ti lintarkastajan velvollisuudet VeLvolLisuutenamme on antaa suorittamamme tili ntarkastuksen perusteella lausunto titinpää töksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastustaki edellyttää, että noudatamme ammatti eettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätök sessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko johtokunnan jäse net toimineet maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun Lain mukaisesti. Titintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisättyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimen piteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väännkäytöksestä tai vir heestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on rahastossa merkitykseltistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen Laatimisen kannalta. Tilin tarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi Lausunnon rahaston sisäisen valvonnan tehokkuudesta. TiLintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen ti linpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidol Listen arvioiden kohtuultisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämis tavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet Lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tar koitukseen soveltuvaa titintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus, jotka on hyväksytty johto kunnassa , antavat valtion talousarviosta annetun Lain ja asetuksen sekä tilinpäätök sen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaises ti oikeat ja riittävät tiedot rahaston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimin takertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

40 Muut lakiin perustuvat lausunnot Muusta kuin Laissa johtokunnan tehtäväksi säädetystä hallinnosta on huolehtinut maa- ja met sätalousministeriö. Tarkastuksesta on annettu muistio maa- ja metsätalousministenölle ja maatilatalouden kehit tämisrahaston johtokunnalle. HeLsingissä 11. maaliskuuta 2015 BDOOy KHT-yhteisö Andr6 Kumiander KHT BDO Oy KHT yhteisö Vattuniemenranta Helsinki Y-tunnus Kotipaikka: Helsinki www. bdo.fi Klaus Krokfors JHTT Vanha Tapanilantte 12 D Helsinki 2

41 MUISTIO MAATI LATALOU DEN KEH ITTÄMISRÅHASTON TI LINTARKASTUKSES TA TILIKAUDELTA 2014 Maatilatalouden kehittämisrahaston johtokunnalle 1. Toimeksianto Maa- ja metsätalousministeriö on maatilatatouden kehittämisrahastosta annetun Lain 657/ b 5:n nojalla, 18.&2014 tekemällään päätöksellä 1352/421/2014 asettanut maati [atatouden kehittämisrahaston vuoden 2014 hallintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan KHT-yhteisö BDO Oy:n, päävastuu[lisena KHT Andr Kumtander, sekä toiseksi varsinaiseksi titi ntarkastajaksi JHTT KLaus Krokforsi n. 2. Tarkastussuunnitelma Tarkastuksen toteuttamisesta on Laadittu päivätty tarkastussuunnitetma, joka kattaa sekä tilikauden aikaisen valvontatarkastuksen että tilinpäätöstarkastuk sen. Vuoden 2014 valvontatilintarkastus on suoritettu tilinpäätöstarkastuksen yh teydessä. 3. VaLvontatarkastuksen toteuttaminen Valvontatarkastusta toteutettiin Lokakuussa 2014 ja maaliskuussa Valvonta tarkastusta on suoritettu hallinnon osalta tarkastamatla johtokunnan kokousten pöytäkirjoja, käyttösuunnitelmia sekä muita asiakirjoja. Rahaston kirjanpitoa tarkastettiin tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen. Tarkas tuksen yhteydessä poimittiin aineistosta kirjauksia, joiden osalta tarkastettiin kir j atun tapahtuman asi anmukaisuus. Lisäksi suoritimme anatyyttista ta rkastusta poi kkeuksellisten tapahtumien tai erien havaitsemiseksi. Tarkastuksen perusteella emme havai nneet olennaista huomautettavaa. VaLvontatarkastuksessa setviti mme erillisenä tarkastuskohteena myönnettyjä tut kimusavustuksia sekä maa-alueiden ostoja ja myyntejä. Valvontatarkastuksessa on selvitetty myös toimenpiteitä, joihin aiempina vuosina tekemiemme havaintojen johdosta on ryhdytty. Myönnettyjen avustusten osalta verrattiin tutkimusten määräai koj a niiden tutki - musten osalta, jotka olivat päättyneet ja joissa oli edelleen saldoa siir rettäväksi vuodelle 2015 ja niissä ei ollut maksusuorituksia vuonna Kyseisiä tapauksia oli yhteensä 4 kappaletta (tili ). Avoimien saatavien tarkastuksessa kiinnitimme huomiota siihen, että Lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy yhteensä 2.1 M saatavia, joihin ei odoteta suorituksia lainkaan tai niitä ei odoteta täysimääräisinä. Tilinpäätöstä varten laaditun arvion mukaisesti saatavien todennäköinen arvo oli euroa. Tarkastuksessa saatujen tietojen perusteella saatavien alaskirjausta ei ole tehty, koska kirjanpitojärjestelmä ei MUISTLO MAATI LATALOUDEN KEHITTÄMISRAHASTON TILINTARKASTUKSESTA TILIKAUDELTA

42 Tarkastustoimenpfteet voi tiivistetysti kuvata niin, että tarkastuksessa on olennai 4. Tilinpäätöstarkastuksen toteuttaminen Rahoituslaitoksissa järjestämättömiä ja 0- korkoisia saamisia oli tiiikausien päätty 5.1. Järjestämättömät saamiset 5. Tilinpäätöksen yksityiskohtia sisältö tuksiin sisältyy saatavia, joiden osalta olemme vuoden 2013 tilintarkastuksen yhteydessä - tim päätöksen johtaminen pääki rjasta mahdollista saatavien alaskirjausta ilman niiden tileistä poistoa. Näihin saataviin saamaamme semtyksen mukaan saatavien tileistäpoisto piti tehdä tilikauden 2014 aikana. silta osin selvitetty: Toimintakertomusta on täsmennetty ja täydennetty luonnoksesta antamiemme kommenttien perusteella. 2 varojen - vaihto- - tase-erien - erittelyjen - tuotto- - toimintakertomuksessa - esitettyjen - MUISTIO MMTILATALOUDEN KEHITTÄMISRAHASTON TILII4TARKASTUKSESTA TILIKAUDELTA ,58) M, joka on noin 47% kauppahintasaamisista 3,1 M (2013: 41 % ja 3,9 M ). Kauppahintasaamisiin sisältyy järjestämättömiä ja 0-korkoisia saamisia 1,46 (2013: teen 2013 verrattuna. Lainakanta on supistunut merkittävästi. Järjestämättömien lainojen suhteellinen osuus lainakannasta on vähentynyt vuo ,11 235,10 2,17% Vuosi ME kanta % Laina-kannasta ,91 124,1 2,34% ,85 191,4 2,01 % Saido Laina , ,62% essä seuraavasti: tietojen ol keellisuus ja säännöstenmukaisuus. ja kuiulaskelman eilen sisältö vastaavuus taseeseen, tuotto- ja kululaskelmaan ja pääkirjaan muusta tilinpäätöksestä ja kirjanpidosta omaisuuden kirjausperusteet täsmäyttäminen ulkopuolisten rahalaitosten ilmoituksiin ja vahvis anriettujen tietojen riittävyys ja niiden johtaminen Titinpäätöstarkastus on tehty maaliskuussa 2015.

43 Vaihto-omaisuus Rahaston vaihto-omaisuus koostuu maatiloista ja tilojen osista. Vaihto-omaisuuden arvo oli vuoden Lopussa 8,0 M, kun se edellisen vuoden Lopussa oli 7,7 M. Vaihtoomaisuuden arvo on lisääntynyt 0,3 M. Titikauden aikana on hankittu tiloja 1,5 (2013: 1,1) M :n arvosta ja myyty 1,3 (2013: 1>4) M :n arvosta. Vaihto-omaisuuden arvostustavassa ei ote ollut muutosta edellisestä vuodesta Tuotto- ja kululaskelma (M ) Toiminnan tuotot 1,4 1,4 2,0 1,1 1,4 Rahoitustuotot ja satunnaiset tuotot Siirtotalouden tuotot yhteensä 3,3 4,0 4,8 6,0 7,2 23,7 25,0 23,0 16,9 22,0 28,4 30,4 29,8 24,0 30,6 Toiminnan kulut Rahoituskulut Siirtotalouden kulut yhteensä 1,6 1,6 1,9 1,0 1,4 1,1 1,4 2,1 2,0 2,3 104,4 90,6 101,3 102,9 103,2 107,1 93,7 105,3 105,9 106,9 Ku1ujäimä -78,7-63,2-75,5-81,9-76,3 Tuotto- ja kululaskelman erät ovat vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan tuotot ja kulut ovat pysyneet samalla tasolla vuoteen 2013 verrattuna. Toiminnan tuotot ovat suurelta osin kiinteistöjen myynnistä syntyneitä myyntituot toja. Toiminnan kuluista pääosa kertyi maan ostoista 1,5 M (2013: 1,1 M ). Siirtotalouden tulot 23,7 M ovat vähentyneet 1,3 M. Tulot perustuvat Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksuihin, jotka on tuloutettu MakeraL[e suoritettuja menoja vastaavasti. Siirtotatouden kulut 104,4 M ovat kas vaneet 13,8 M. Siirtotalouden tuottojen määrä on noin 22,7 % (2013: 27,5 %) siir totalouden kulujen määrästä. MUISTIO MAATI LATALOUDEN KEHITTÄMISRAHASTON TILINTARKASTUKSESTA TILIKAUDELTA

44 4 6. Tarkastushavairrnot ja suositukset Olemme tarkastuksessamme tehneet seuraavia havaintoja, joihin haluamme johto kunnan kiinnittävän huomiota: 1. Avoinna olevien saatavien yhteydessä havaitsimme, että osaan saatavista ei enää odoteta saatavan suorituksia ja ne olisi tullut poistaa titinpäätöksestä. Suosittelemme, että johtokunta vahvistaa periaatteet, joilla saatavien alas kirjaukset tehdään ja, että jatkossa saatavien arvostamisessa huomioidaan hyvän kirjanpitotavan mukainen varovaisuuden periaate. 2. Toimintake rtomuksen mukaan Maati tatalouden kehittämisrahastoue ei ole asetettu mitään toi minnallisia tavoitteita. Valtiontalouden tarkastusvi rasto on tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan todennut, että kai kiue ko. rahastoill.e olisi asetettava selkeät mitattavissa olevat tutostavoitteet. Suosittelemme, että johtokunta yhdessä Mavin ja MMM:n kanssa laatu Make ran erityisen toiminnan ja tulevaisuuden näkymiin sopeutuvat toiminnaltiset tavoitteet. Osana toiminnan suunnittelua vuotuisessa tulossopimuksessa tu (isi kirjata näkyviin Mavin ja MMM:n välinen työjako sekä MMM:n ja Mavin Makera -työn henkilötyövuosiarvio euroineen. Helsingissä, maaliskuun 11. päivänä 2015 SDO Oy KHT-yhteisö Andr Kumtar.. KHT Klaus Krokfors JHTT BDO Oy Vanha Tapanilantie 12 0 KHT -yhteisö Helsinki Vattuniemenranta Helsinki Y-tunnus Kotipaikka: Helsinki www. bdo. fi MUISTIO MAATILATALOUDEN REHITTÄMISRAHASTON TILINTARKASTUKSESTA TILIKAUDELTA