OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG - hanke. Osallistujia matkalla oli 36 henkilöä. Matka taitettiin Tilausajot Matti Parkkisenniemi Tmi:n bussilla, jota ajoi Tapio Pitkänen. Tutustumiskohteet 1 Ab Stormossen Oy Osoite: Stormossenintie 56, Koivulahti. Yhteyshenkilö ympäristöinsinööri Johanna Penttinen-Källroos. Esittelijä jäteneuvoja Ira Kekarainen. Stormossen on Mustasaaren kunnassa sijaitseva Suomen ensimmäinen biojätteitä ja yhdyskuntalietettä käsittelevä biokaasulaitos. Laitos käsittelee päivittäin keskimäärin 170 tonnia keittiö- ja biojätettä sekä 70 tonnia puhdistuslaitosten raakalietettä, joka kerätään seitsemän lähikunnan alueelta. Laitos käsittelee ihmisen jätteet. Laitoksella jätteet lajitellaan niin, että suurin osa niistä päätyy tavalla tai toisella hyötykäyttöön joko materiaalina tai energiana. Laitokselle tuleva jäte käsitellään mekaanisesti ja biologisesti. Biologisessa käsittelyssä jäte mädätetään kahdessa kallioon louhitussa reaktorissa. Päivittäin reaktoreihin syötetään 44 tonnia jätettä. Reaktoreiden koot ovat 1400 m 3 ja 1700 m 3. Reaktoreista mädätyksessä syntyvä biokaasu otetaan talteen kaasuvarastoon, jonka koko on 1040 m 3. Myös alueella sijaitsevalta vanhalta kaatopaikalta kerätään biokaasu talteen. Vuonna 2009 biokaasua tuotettiin laitoksella 2,2 miljoonaa m 3, joka vastaa 1,4 miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä. Biokaasun metaanipitoisuus on %. Biokaasu hyödynnetään laitoksella sähkönä ja lämpönä. Sähkön omavaraisuusaste on 67 %. Kaasua myydään lämmitykseen lähialueen Botnia urheiluhalliin ja viereisiin teollisuusyrityksiin. Biokaasu hyödynnetään 717 kw kaasumoottorissa. Kaasutettu liete kuivataan kahdella lingolla. Kuivattu materiaali jälkikompostoidaan risuhakkeen kanssa aumoissa. Osa kompostoitunutta materiaalia hygienisoidaan kuumentamalla ja myydään maanparannuskompostina, pääosa käytetään peittomaana kaatopaikalla. Stormossenin raaka-aine kuva Katariina Keikko Kaasuvarasto kuva Katariina Keikko

2 2 Kaasumoottori 717 kw kuva Katariina Keikko Kompostointi aumoissa kuva Ritva Imppola Laihian kunnan biokaasulaitos Osoite: Isonkyläntie 410, Laihia. Yhteyshenkilö insinööri Hannu Salomäki. Esittelijä laitoshoitaja Veli-Matti Nyysti. Laihian kunnan biokaasulaitos otettiin käyttöön Laitoksella käsitellään Laihian kunnan alueelta kerätty yhdyskuntabiojäte (300 t), puhdistamoliete (1000 t), mallasliete (1000 t) ja viljankuivausjäte. Yhdyskuntajäte tuodaan vastaanottotilaan, se murskataan ja ajetaan kuljettimella 310 m 3 reaktoriin. Puhdistamoliete, mallasliete ja viljankuivausjätteet kipataan vastaanottokuiluun, josta ne johdetaan reaktoriin. Reaktoria syötetään m3 päivässä. Kaasutettu liete kuivataan lingolla ja hygienisoidaan +70ºC:ssa tunnin ajan ja kuljetetaan kompostointilaitokselle tai käytetään lannoitteena. Kompostoituna jäännös käytetään maisemointiin. Prosessissa erotettu vesi johdetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Prosessissa syntynyt biokaasu käytetään lämpökattilassa, jolla lämmitetään syötettä, hygienisoidaan liete ja lämmitetään prosessitilat. Ylimäärä biokaasusta poltetaan soihdulla. Vuonna 2009 laitos tuotti m 3 biokaasua, joka vastaa n litraa kevyttä polttoöljyä. Jätteen murskauslaite traktorin kauhassa kuva Ritva Imppola Lietejakeen vastaanottokuilu kuva Ritva Imppola

3 3 Laihian kunnan biokaasulaitos. kuva Ritva Imppola Kaasuvarasto ja soihtupoltin. kuva Ritva Imppola Haapajärven ammattioppilaitoksen biokaasulaitos Osoite: Erkkiläntie 1, Haapajärvi. Yhteyshenkilö Ilkka Heinonen. Esittelijät Pekka Sirén, Pekka Vinkki, Erkki Kumpulainen ja Jukka Puurula. Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitos on otettu käyttöön Laitos käsittelee koulun 40 lehmän lypsykarjan lannan. Laitoksen toimitti haapavetinen Metaenergia Oy. Biokaasu poltetaan 100 kw:n lämpökattilassa lämmöksi. kuva Mikko Aalto Haapajärven biokaasuprosessissa navetan liete johdetaan syöttökaivoon, josta se pumpataan 0,5 m 3 kerrallaan parin tunnin välein reaktoriin. Lisäsyötteeksi on äskettäin ruvettu käyttämään mm. ylijäämärehua, jota syötetään paalisilppurilta suoraan reaktoriin. Reaktori on 150 m 3 vaakamallinen metallisäiliö, jossa sisäosan laipat ohjaavat lietteen kulkemaan reaktorin läpi ja jota sekoittaa neljä potkuria. Lietteen poisto reaktorista tapahtuu ylivuotona 450 m 3 jälkimädätyssäiliöön, jossa sekoittimena on yksi potkuri. Jälkimädätyssäiliössä on välipohja lankuista, joiden päällä oleva

4 sahanpuru vaikuttaa rikkivedyn vähenemiseen biokaasusta. Jälkimädätyssäiliön päällä on kaasukupu ja säähuppu. Jälkimädätyssäiliöstä liete jatkaa matkaansa katettuun varastosäiliöön, josta se aikanaan levitetään pelloille. Syöte viipyy reaktorissa 24 päivää ja jälkimädätyssäiliössä kaksi kuukautta. Reaktorissa ja jälkimädätyssäiliössä muodostuva biokaasu johdetaan kondenssivesikaivon ja paineenkorotuksen kautta 100 kw lämpökattilalle. Biokaasua prosessissa muodostuu 5 8 m 3 / h, vuositasolla m 3, joka vastaa litraa kevyttä polttoöljyä. Oleellinen merkitys on sillä, että biokaasureaktorin myötä lannanlevityksen hajuhaitat on saatu kuriin ja lannanlevitysalaa laajennettua lähemmäs asutusta, kuin myös sillä, että lannan ravinteet ovat kasveille nyt käyttökelpoisemmassa muodossa. 4 kuva Katariina Keikko Keskellä paalimurskain lisäsyötteelle, vasemmalla reaktoritila, oikealla lämpökeskus. Heikki Junttilan biokaasulaitos, Heusalan tila Osoite: Ylivieskantie 505, Nivala. Yhteyshenkilö ja esittelijä Heikki Junttila. Heusalan tilalla on toiminut Heikki Junttilan pääosin itse kokoama 50 m3 biokaasureaktori vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2005 sitä on täydentänyt Metaenergian toimittama 50 reaktorikuution konttilaitos. Nämä yhdessä käsittelevät n. 100 lypsylehmän lannan. Laitos tuottaa lämpöä, sähköä ja liikennepolttoainetta. Reaktoreita syötetään pumpulla kaksi kertaa päivässä samasta sekoitussäiliöstä, 5 m 3 päivässä. Reaktoreista muodostuva biokaasu kerätään yhteiseen kaasuvarastoon, josta se ohjataan poltettavaksi kahdessa lämpökattilassa lämmöksi, polttomoottorin ja generaattorin kautta sähköksi tai puhdistettavaksi ja paineistettavaksi liikennepolttoaineeksi. Tila käyttää kaiken tuottamansa sähkön itse. Suurin osa rikkivedystä poistuu prosessissa rikkibakteerien toimesta syöttämällä reaktorin kaasutilaan pieni määrä happea.

5 Prosessin jäännös käytetään omilla pelloilla lannoitteena korvaamassa keinolannoitteita ja kokemukset siitä ovat olleet myönteiset niin kasvun kuin torjunta-ainetarpeen vähenemisen osalta. Harva biokaasulaitoksen pystyttäjä on sisäistänyt biokaasun tuotantoprosessin ja sen kiemurat niin kuin tämän laitoksen omistaja. 5 Reaktonin kupeessa kuva Katariina Keikko Generaattori kuva Ritva Imppola Biokaasun puhdistusta ja paineistusta liikennepolttoainekäyttöön kuvat Ritva Imppola

6 Janne Vuorenmaan ja Sanna Koukkarin biokaasulaitos Osoite: Virtalantie 47, Kytökylä. Yhteyshenkilö ja esittelijä Janne Vuorenmaa. Janne Vuorenmaan tilan biokaasulaitos on toiminut vuodesta 2005 lähtien. Laitoksen biokaasu poltetaan tilan lämmöksi. Tilat generaattorille ovat valmiina ja kaasun puhdistus liikennepolttoaineeksi on suunnitteilla. Laitoksen on toimittanut Metaenergia. Biokaasun puhdistuslaitteistot liikennepolttoainekäyttöä varten ovat Metaenergialla kehityksen loppusuoralla ja tulossa kesällä 2010 käyttöön. Laitoksen reaktori on 200 m 3 betonisäiliö, josta suurin osa on maan alla ja 150 m 3 kaasuvarasto on suoraan reaktorin päällä. Reaktorin lämmitysputket ovat betonin sisällä. 6 Reaktoria syötetään päivittäin lietteellä navetassa olevasta syöttökourusta 6 m 3 päivässä. Lisäsyötteenä käytetään grillirasvoja, jotka pakkaspäivinä tuovat sopivan kaasuntuottolisän lämmitykseen. Ne lisätään suoraan syöttökouruun. Kaasuvarastosta biokaasu johdetaan vieressä olevaan lämpökeskukseen, jossa se poltetaan kattilassa lämmöksi navettaan ja asuinrakennukseen. Jäännös johdetaan varastoaltaisiin, joista se levitetään keväällä pelloille. Varastoaltaista ei vielä kerätä biokaasua talteen, mutta se on suunnitelmissa. Biokaasureaktori, jonka yllä kaasukupu. Oikealla kuvassa kaasupolttimet. kuvat Ritva Imppola Opintomatkan biokaasulaitokset ovat keskenään aivan erilaisia ja eri kokoisia. Laitokset ovat pääosin toimineet moitteetta alkuun lähdön hankaluuksista päästyään ja laitosten ylläpitäjät ovat tyytyväisiä laitostensa toimintaan. Laitosten suunnittelussa kannattaa tutustua olemassa oleviin kohteisiin ja käyttää aikaa suunnitteluun, jotta toimintaan saadaan mahdollisimman totuudenmukainen ja käyttökelpoinen laitos. Laitosten mitoituksessa on parempi käyttää väljää kokoa kuin liian pientä ja mielellään varata vähän kasvunvaraa. Veli-Matti Nyystiä siteeraten: Isoon kans pärjää aina.

7 Matkaohjelma Ke klo 5.30 bussi lähtee Kuusamosta. Ajoreitti ja kyytiin nousupaikat: Kuusamo kaupungintalo 5.30 Pudasjärvi Koillisportti 7.00 Kiiminki Hannuksen koulun pysäkki Kiiminki Teboil Oulu linja-autoasema 8.20 Kempele Shell Zeppelin Liminka Kasitupa (ent. Shell) 9.00 Vihanti St Stormossen, Koivulahti Vierailu Stormossenin jätteenkäsittelylaitoksen biokaasulaitoksella klo Vierailu Laihian kunnan biokaasulaitoksella klo Majoittuminen Kylpylähotelli Tropiclandiassa Vaasassa. 7 To klo 8.00 lähtö Vaasasta. Vierailu Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitoksessa klo Vierailu Nivalassa Heusalan tilan biokaasulaitoksella klo Vierailu Haapavedellä Virtalan tilan biokaasulaitoksella klo Paluureitti ajettiin Haapavesi Oulainen Vihanti Liminka Oulu Pudasjärvi Kuusamo. Viimeiset matkalaiset olivat kotona itärajan pinnassa vähän jälkeen puolenyön. Osallistujat Pekka Aho, Vihanti Osmo Heikkinen, Muhos Pertti Huovinen, Muhos Erkki Penttilä, Siikajoki Aaro Kanniala, Siikajoki Martina Boschiero, Oulu Ritva Imppola, Lumijoki Tero Paananen, Kempele Mikko Aalto, Kempele Hannu Tuohino, Kiiminki Juho Tuohino, Kiiminki Sirkka Tihinen, Muhos Raimo Tihinen, Muhos Jouni Määttä, Kuusamo Katariina Keikko, Kempele Heikki Kokkoniemi, Oulu Heikki Ylikoski, Kempele Kalevi Hiivala, Oulu Aulis Keränen, Raahe Taisto Kinnunen, Kempele Erkki Rahkola, Muhos Martti Pihlajaniemi, Muhos

8 Raimo Rosenberg, Liminka Petri Similä, Liminka Sirkka Pankinaho, Pudasjärvi Juha Pankinaho, Pudasjärvi Jouni Vaitiniemi, Haapavesi Ari Nevala, Kuusamo Oiva Pitkänen, Kuusamo Anne-Mari Söderström, Tornio Pertti Kutilainen, Kiiminki Hannele Kutilainen, Kiiminki Alpo Kantoniemi, Pudasjärvi Riikka Kantoniemi, Pudasjärvi Terho Kutilainen, Kiiminki Veikko Pelkonen, Vihanti Timo Rankinen, Vihanti Kalevi Valppu, Oulunsalo Aulis Palosaari, Vihanti, mukana Mika Raetsaari, Vihanti, mukana Matkaraportin on laatinut Ritva Imppola