OPINTOMATKA SAKSAAN, ITÄVALTAAN JA ITALIAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKA SAKSAAN, ITÄVALTAAN JA ITALIAAN 3.-8.2.2014"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA SAKSAAN, ITÄVALTAAN JA ITALIAAN BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun ammattikorkeakoulu Oy Luonnonvara-alan yksikkö

2 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA SAKSAAN, ITÄVALTAAN JA ITALIAAN Sisällys 1. Matkan tarkoitus Matkan järjestelyt Matkaohjelma Tutustumiskohteet Saksan biokaasuyhdistys Omnicert GmbH Spanner Re GmbH Münchenin eläintarhan biokaasulaitos Josef Kernin biokaasulaitos Agnion Heat Pipe Reformer FierAgricola maatalousmessut Maisemia matkan varrelta Osallistujat Yhteenveto Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua bioenergian tuotannon erilaisiin ja erikokoisiin toteuttamistapoihin Saksassa ja Italiassa ja vierailla FierAgricola messuilla Italian Veronassa. Matkalla tutustuttiin erityisesti eri prosesseilla toteutettuun biokaasun tuotantoon, puun kaasutuksen teknologiaan ja bioenergian hyödyntämisen uusimpaan tekniikkaan. Matkalta saatua tietoa jaetaan hankkeen toiminnassa ja jatkossa muutenkin. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioE-logia hanke. Matkalle osallistui 49 maaseutuyrittäjää, julkisten laitosten ja hankkeiden henkilöstöä. Matkan vetäjinä toimivat Ritva Imppola, Mikko Posio, Merja O Rourke ja Wolfram Eilbacher. Kiitokset matkalle osallistuneelle, energiselle ja omatoimiselle ryhmälle. 3. Matkaohjelma 3.2. Lento Oulunsalosta klo Välilasku Helsingissä. Perillä Münchenissä n Vierailukohde 1: Saksan biokaasuyhdistys Freisingissa, osoite: Angerbrunnenstraße 12, Freising. Vierailukohde 2: Omnicert GmbH, osoite: Kaiser Heinrich II strasse 7, Bad Abbach.

3 Vierailukohde 3 : Puun kaasutustekniikkaa valmistava Spanner Re 2 GmbH, osoite: Niederfeldstr. 38, Neufahrn Majoittuminen Münchenissä hotelli Carat, osoite: Lindwurmstr. 13 D München 4.2. Lähtö hotellilta klo Vierailukohde 4: Münchenin eläintarhan biokaasulaitos. Kuivaprosessi. Osoite: Tierparkstr. 30, D München. Vierailukohde 5: Biokaasulaitos Josef Kernin maatilalla. Märkäprosessi, osoite: Josef Kern, Fastlwinkel 2, Pliening. Majoittuminen Innsbrückissa hotelli Central, osoite Gilmstrasse 5, 6020 Innsbruck / Tirol / Itävalta Lähtö hotellilta klo 8.00 Vierailukohde 6: Pellettejä käyttävä Agnion Heatpipe Reformer Majoittuminen Veronassa hotelli Maxim, osoite Via Belviglieri 42, Verona Lähtö hotellilta klo 9.00 Vierailukohde 7: FierAgricola messut Veronassa. Osoite: Viale del Lavoro 8, Verona Majoittuminen Veronassa hotelli Maxim Lähtö hotellilta klo 9.00 Vierailukohde 7: FierAgricola messut Veronassa. Majoittuminen Veronassa hotelli Maxim Lähtö hotellilta klo 4.00 Lento Veronasta klo Välilaskut Frankfurtissa ja Helsingissä. Paluu Oulunsaloon klo Tutustumiskohteet 4.1. Saksan biokaasuyhdistys Esittelijänä Sebastian Stolpp Voittoa tavoittelematon yhdistys, perustettu Edesauttaa biokaasun tuotannon kehittymistä Saksassa 4800 jäsentä; biokaasun tuottajia, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, suunnittelijoita, asiasta kiinnostuneita jne. Euroopan biokaasuyhdistyksen jäsenjärjestö, kuten Suomen biokaasuyhdistyskin. Saksassa 7515 biokaasulaitosta v ja asennettua sähkötehoa 3352 MW. Arvio vuodelle 2014: 7900 laitosta ja 3750 MW asennettua sähkötehoa. Biometaanin tuotto liikennekäyttöön kasvussa Saksassa.

4 Tällä hetkellä 124 biokaasulaitosta tuottaa biometaania liikennekäyttöön. Laitoksilla tuotetaan 930 miljoonaa kuutiota biometaania, joka vastaa likimäärin samaa litramäärää bensiiniä. Saksassa poliittinen tavoite tuottaa 6 miljardia kuutiota biometaania vuonna 2020 ja 10 miljardia kuutiota vuonna Biokaasun tuotanto työllisti Saksassa henkilöä vuonna Saksan biokaasulaitokset saavat tuottamastaan sähköstä syöttötariffia, joka vaihtelee laitoksen koosta ja käytettävistä syötteistä riippuen. Pienet, alle 75 kw laitokset saavat 25 snt/kwh, isommat käytännössä vähemmän. Vuonna 2015 tulossa uusi energialaki, jossa biokaasun tuotannon ehtoja tullaan muuttamaan nyt saatujen kokemusten perusteella. Syöttötariffiin tulossa tiukennoksia, mm. maissin käyttöä energiantuotantoon halutaan suitsia. Biokaasulaitoksen syötteistä suurempi osa pitäisi tulevaisuudessa tulla jätteistä. Biokaasu nähdään Saksassa energialähteenä, joka tasaa aurinko- ja tuulienergian epätasaisempaa tuottoa. Biometaaniksi jalostettuna biokaasua voidaan varastoida maakaasuverkkoon. Sähkön tuotanto biokaasulaitoksissa pyritään jatkossa mahdollisimman paljon ajoittamaan ajankohtaan, jolloin sähkön kysyntä on huipussaan. 4 Kuva 1. Saksan biokaasuyhdistys, Sebastian Stolpp ja Merja O Rourke, Oamk.

5 5 Kuva 2. Saksan biokaasuyhdistyksen tehtävänä on mm. vaikuttaa biokaasulaitoksia koskevaan lakivalmisteluun. Kuva 3. Saksan uusiutuvan energian tavoitteet vuoteen 2020 ja nykytilanne.

6 6 Kuva 4. Saksassa biokaasulaitoksia arvioidaan vuonna 2014 olevan kappaletta ja asennettua sähkötehoa kw. Kuva 5. Tällä hetkellä Saksassa tuotetaan 0,93 miljardia liikennekäyttöön soveltuvaa kuutiota biometaania. Poliittinen tavoite vuodelle 2014 on 6 miljardia kuutiota ja vuodelle miljardia kuutiota.

7 7 Kuva 6. Sähkön syöttötariffi Saksassa koskee myös pieniä biokaasulaitoksia ja tariffi niille on suurempi kuin isoille laitoksille Omnicert GmbH Esittelijänä Thorsten Grantner Sertifioidun biokaasun tuotannon tarkastusfirma Asiakkaina n. 850 biokaasulaitosta. Sertifioidut biokaasulaitokset pitävät kirjaa mitä reaktoriin syötetään, mitä laitokseen toimitetaan ja mitä laitos tuottaa. Laskennalla ja analyyseillä tämä voidaan todentaa. Tarkastus sertifioiduilla biokaasulaitoksilla kerran vuodessa. Asiakas saa myös tietoa tuotannon kehittämiseksi. Biokaasulaitokselle voidaan laskea esim. milloin sähköä kannattaa verkkoon tuottaa, ns. sähkön tuotto tarpeeseen. Biokaasulaitoksessa tulisi olla niin suuri kaasuvarasto, että sähköntuotannon optimointi onnistuu. Sähkön hinta voi vuorokaudenajasta riippuen yli kaksin- tai kolminkertaistua. Netissä tietoa löytyy

8 8 Kuva 7. Biokaasun tuotanto ja biokaasun metaanipitoisuus riippuvat syötteen alkuperästä Puun kaasutustekniikkaa valmistava Spanner Re 2 GmbH Esittelijänä tj. Thomas Bleul. Spanner erikoistunut bioenergialaitteisiin. Uusi energialaki Saksassa 2000-luvulla mahdollisti alan nousun. Spanner valmistaa kahta mallia puun kaasutuslaitteistoja; HK 30 ja HK 45. Alun perin Spannerin laitteiston on kehittänyt maanviljelijä Bernd Joos. Puun kaasutuksen ideana on se, että puu ei pala, vaan kaasuuntuu laitteistossa, kaasu poltetaan moottorissa ja energia muutetaan generaattorissa sähköksi (1/3) ja lämmöksi (2/3). Spannerin laitteisto perustuu vastavirtajäähdytykseen. Kosteaa haketta käytettäessä tervaa muodostuu liikaa. Polttoaineena käytettävän hakkeen maksimikosteus 15 %. HK 30 kuluttaa 35 kg haketta tunnissa eli 7000 käyttötunnilla kuluu 180 tonnia haketta. HK 30 sähköteho on 30 kw ja lämpöteho 80 kw. HK 45 kuluttaa 45 kg haketta tunnissa eli 7000 käyttötunnilla kuluu 270 tonnia haketta. HK 45 sähköteho on 45 kw ja lämpöteho 120 kw. Moottorille menevä kaasu kulkee suodattimien läpi, mutta sitä ei muuten tarvitse puhdistaa, tervaa ei ole haitaksi asti. Laitteiston filtterit suodattavat kaasun ja ne vaihdetaan 1000 käyttötunnin välein. Kerran vuodessa perusteellisempi huolto. Laitteiston normaali käyttötuntimäärä tuntia vuodessa. Saksassa puulla tuotetulle sähkölle maksetaan syöttötariffia 20 snt/kwh. Spanner on toimittanut 270 laitosta maailmalle. Laitteiston hinta tällä hetkellä

9 Netissä tietoa löytyy 9 Kuva 8. Holtz-Krafr Spanner tuotantolaitos Kuva 9. Spannerin puun kaasutuslaitteistoon tutustumassa Risto Joki-Korpela, Kauko Pakaslahti ja Osmo Heikkinen.

10 10 Kuva 10. Spannerin puun kaasutuslaitteiston taustaa tutkii Ari Pirkola. Kuva 11. Spannerin puun kaasutuslaitteiston testiajoa valvovat Osmo Heikkinen ja Jaakko Laitinen.

11 11 Kuva 12. Puukaasu poltetaan energiaksi 40 kw moottorilla. Kuva 13. Testipolttoon tarkoitettua haketta. Hake pitää kuivata ennen kaasutusta Münchenin eläintarhan biokaasulaitos Esittelijänä Reinhard Zenau. Schmack Biogas yrityksen toimittama laitos. Laitos toimii panosperiaatteella ja kuivamädätysprosessilla. Laitos ollut toiminnassa vuodesta 2007.

12 Laitoksessa käsitellään eläintarhan orgaaniset jätteet, kuten eläinten lanta, kuivikkeet ja ruokajätteet. Jätettä syntyy n kuutiota vuodessa eli n tonnia. Reaktorikammioita on kolme ja ne ovat autotallimallisia. Kunkin kammion koko 140 kuutiota. Syötettä laitetaan n. 120 kuutiota / kerta / reaktori. Reaktorit täytetään vuorotellen, yksi reaktori viikossa. Täyttö kestää n. 5 tuntia. Täyttövaiheessa alimmaiseksi laitetaan n. 15 cm kerros olkea, jonka päälle syöte ladotaan n. 2 m kerrokseksi, ei liian tiukasti. Vanhaa syötettä jätetään kammioon n. 1/4. Viipymäaika reaktorissa 4 vkk. Reaktorikammion seinissä ja lattiassa on lämmitysputkistot. Lämpötila pidetään +40 asteessa Syötemassan päälle ruiskutetaan bakteeriymppinestettä, joka kerätään reaktorin pohjalta talteen 50 kuution säiliöön, josta kierrätetään taas uudelleen syötemassan päälle neljän katossa olevan suuttimen kautta. Hajuhaittoja laitoksesta ei ole ympäristöllä muulloin kuin hieman täytön aikana. Täyttö tehdään arkipäivinä päiväsaikaan, jolloin siitä on vähiten haittaa. Biokaasu kerätään reaktorin yläosasta erilliseen kaasuhuppuun, josta se johdetaan 40 kw polttomoottorille, joka pyörittää generaattoria. Kun kaasuhuppu täyttyy 90 %:sti, moottori käynnistyy, kun kaasua on 7% kaasuhupun tilavuudesta, moottori sammuu. Polttomoottori on käytössä n. 14 tuntia päivässä. Moottorille tehdään öljynvaihto 900 käyttötunnin välein ja isompi huolto 2000 käyttötunnin välein. Laitos tuottaa sähköä n kwh kuukaudessa. Sähköstä eläintarha ei saa korvausta, vaan sillä maksetaan kaupungin tekemää investointia laitoksesta. Tuotettu lämpö käytetään eläintarhalla hyödyksi. Käsittelyjäännös käytetään lähiseudun maatiloilla lannoitteena. Laitoksen investointikustannus oli Netissä tietoa löytyy ogas.html 12

13 13 Kuva 14. Vasemmalla Münchenin eläintarhan biokaasulaitokseen menevää biomassaa ja oikealla biokaasulaitoskäsittelyn läpikäynyttä biomassaa. Keskellä kaksi EU:n valtuuttamaa laaduntarkastajaa. Kuva 15. Münchenin eläintarhan biokaasulaitoksen kolme reaktorikammiota. Katolla säleikön takana kaasukupu. Laitoksen joka nurkassa ukkosenjohdattimet, varmuuden vuoksi.

14 14 Kuva 16. Valvontahuoneen monitorista näkyy kaikkien reaktorikammioiden tila. Muodostuneen biokaasun metaanipitoisuus oli 53,7 %, rikkivetypitoisuus oli yllättävän pieni, vain 192 ppm. Kuva 17. Täyttöä emme päässeet seuraamaan kuin infomapista. Reaktorikammio täytetään etukuormaajalla.

15 15 Kuva 18. Biokaasulaitoksen reaktorikammioista biokaasu johdetaan kaasukupuun. Kun kupu on lähes täynnä, käynnistyy 100 metrin päässä oleva, 40 kw moottori, joka käyttää kaasun lämmöksi ja sähköksi Biokaasulaitos Josef Kernin maatilalla Tilalla 120 ha peltoa loppui tilalla karjanpito. Viljelyssä ollut sen jälkeen perunaa, josta jalostettiin alkoholia. Kun tämä lopetettiin kehitettiin tilalle bioenergiantuotantoa. Biokaasulaitoksen lisäksi hallin katolla 100 kw ja 900 neliötä aurinkopaneeleita. Aurinkotunteja on keskimäärin 1200 tuntia vuodessa. Biokaasulaitos rakennettu 2006 avaimet käteen -periaatteella. Märkämädätyslaitos. Sähköteho laitoksella 350 kw. Biokaasuntuotannon käynnistämiseen kului alussa 4,5 kuukautta. Aloitus tehtiin naudan lietelannalla, johon vähitellen lisättiin säilörehua. Nyt biokaasulaitoksen syötteenä käytetään vain säilörehua ja maissia aina samanlaisella sekoitussuhteella. Säilörehua tehdään isoihin laakasiiloihin maissista ja ruisvehnästä/heinästä/apilasta. Säilörehusiiloa ei peitetä muovilla. Säilöntäaineita ei käytetä, eikä esikuivatusta. Maissisäilörehu tehdään kerran vuodessa, ruisvehnästä kaksi kertaa vuodessa. Konerinki tekee rehun. Omia koneita rehuntekoon ei ole.

16 Maissin satotaso hyvänä vuonna 50 tn/ha, huonona puolet tästä. Reaktoriin syötetään 23 tonnia rehua päivässä. Tila ostaa tarvittaessa rehua myös lähitiloilta. Rehulla 16 kk varastotila eli on varauduttu 4 kuukauden reserviin. Reaktoripyttyjä kolme: o Fermentori 400 kuutiota o Jälkimädätys 1800 kuutiota o Jälkivarasto 3000 kuutiota Viipymäaika 180 vrk, sisältäen varsinaisen fermentorin ja jälkimädätysreaktorin. Laki vaatii vain säilörehua käyttäviltä biokaasulaitoksilta vähintään 140 vrk viipymäajan. Reaktorissa lämmitysputket seinillä kiertona, ei sisällä betonissa. Sekoittimessa myös lämmitin. Sekoitus jatkuvatoimisesti. Kuorettumista reaktorissa ei ole havaittu. Jälkivaraston mädätysjäännöksestä eli rejektistä separoidaan neste, jota lisätään syötteen sekaan. Vettä ei lisätä erikseen. Laitos tuottaa sähköä 8300 kwh päivässä. Tuottaa lämmön tilan halleihin, 7 lähistön talolle ja päiväkodille. Varalla soihtupoltin, ellei metaania voida vikatilanteissa käyttää energiantuotantoon. Metaania ei saa päästää sellaisenaan ilmaan. Vuonna 2015 tulossa laki, joka vaatii myös jälkivarastoon kaasuhupun. Rejekti käytetään peltojen lannoitukseen. Fosfori- ja kaliumlannoitetta ei tarvitse ostaa, typpilannoitteesta 20 % saadaan rejektistä, 80 % ostetaan. Laitoksen takaisinmaksuaika 15 vuotta. Laitoksen investointi oli 4500 /kw, nyt investointi olisi kalliimpi. 16 Kuva 19. Josef Kernin tilan biokaasulaitos. Vasemmalla konevarasto / biokaasulaitoksen syöttörakennus. Oikealla jälkimädätysreaktori.

17 17 Kuva 20. Säilörehusiilossa näkyi selvästi eri kasveista tehdyt satokerrokset. Siiloa ei ollut peitetty muovilla. Kuva 22. Biokaasun sähköksi ja lämmöksi jalostava moottori Kuva 21. Syöttöruuvi maissille.

18 4.6. Pellettejä käyttävä Agnion Heatpipe Reformer Itse laitokseen vierailu peruuntui viime metreillä. Wolfram Eilbacher piti yrityksen esittelyn Veronassa. Yritys Agnion GmbH, nykyisin Entrade GmbH:n omistuksessa. Agnion kehittää ja markkinoi biomassan kaasutukseen soveltuvaa CHP-yksikköä. Tekniikka perustuu kaksikammioiseen polttotekniikkaan, jossa polttokammiot ovat päällekkäin. Alempi kammio on polttokammio ja ylempi kammio pyrolyysikammio. Kammioissa polttoaine poltetaan leijupetipolttona. Polttolämpötila 800 C. Polttokammioita yhdistää neljä lämmönsiirtoputkea, jotka sisältävät natrium- tai kaliumpitoisen lämmönkantoaineen, joilla lämpö siirtyy 20 kertaa tehokkaammin kuin perinteisillä lämmönvaihtimilla. Teknologia mahdollistaa lämmön, sähkön, metaanin ja vedyn tuoton. Polttoaineena kaasutusyksikössä voidaan käyttää esim. haketta, pellettiä, brikettiä, teollisuuden puujätettä, lyhytkiertoista energiapuuta, argopellettejä ja biojätettä. Poltossa muodostuva kaasu suodatetaan sekä suodattimilla että katalyyttisellä suodatuksella, johon yrityksellä on patentti. Puhdistettu kaasu hyödynnetään mikroturbiinilla sähköksi ja lämmöksi. Kaupallisessa toimituksessa kaksi mallia; CHP 1400 ja Bio-metaani 1400 mallit. CHP 1400 mallissa: o sähköteho 400 kw o lämpöteho 630 kw o jatkuvatoiminen o rakennusaika 10 kk o käyttötuntimäärä n h/vuosi o polttoaineenkulutus n. 330 kg/h o sähkönkulutusteho n. 55kW o vedenkulutus n. 60 l/h o petihiekan kulutus n. 3 kg/h o öljynkulutus 0,25 l/h o hinta 2,5 milj. Bio-metaani CHP mallissa: o mahdollista metaanin ja vedyn talteenoton ja hyödynnys o lämpöteho kw Lisää tietoa netissä FierAgricola messut Veronassa FierAgricola -messut järjestetään vuosittain helmikuussa Veronassa. Messut ovat Pohjois-Italian suurin maatalousalan näyttely. Esillä 10 näyttelyhallissa ovat maatalouden koneet, viljely, eläimet, energia, rakenteet ja neuvonta. Näytteilleasettajia näillä messuilla oli yli 1000 ja kävijöitä Energiaan liittyville asioille oli varattu kokonaan yksi iso halli ja muissakin halleissa ja pihaalueella oli esillä energiantuotantoon ja käyttöön liittyvää teknologiaa. Messuilta tietoa sai mm. biokaasun tuotannon uusista sovelluksista, metsäenergian korjuukalustoista ja puuenergian käyttöön ja jalostukseen soveltuvasta teknologiasta. Messuilla oli erityisen paljon esillä biokaasun tuotantotekniikkaa. Italiassa syöttötariffi uusien biokaasulaitosten

19 sähköntuotannolle on 23 senttiä kilowattitunnilta, jos laitos on teholtaan kw ja 18 senttiä jos laitos on teholtaan yli 300 kw. Aikaisemmin rakennetuilla laitoksilla tariffi on tätäkin suurempi. Biokaasulaitosten investointikustannukset esillä olleilla laitoksilla 1 MW teholuokassa olivat n /kw ja 100 kw teholuokassa n /kw. Puun kaasutuslaitteistoja messuilla oli myös esillä muutamia. 19 Kuva 23. Italian biokaasuyhdistyksen jäsenet. Mukana on mm. 400 biokaasulaitosta, joista valtaosa sijaitsee Pohjois-Italiassa. Kuva 24. Messuilla esillä ollutta puun kaasutustekniikkaa.

20 4.8. Maisemia matkan varrelta 20 Kuva 25. Monelle osallistujalle matka toi bioenergian lisäksi myös muita uusia kokemuksia. Harva osallistujista oli vieraillut aikaisemmin esim. Innsbruckissa... Kuva 26.tai ylittänyt Alpit bussilla.

21 21 Kuva 27. Opintomatkan viimeisenä iltana osa osallistujista jaksoi vielä virallisen ohjelman jälkeen pistäytyä junalla Venetsiassa toteamassa, että kannattaa jatkaa työtä oikeiden asioiden parissa, jotta paikka säilyisi tulevillekin sukupolville. 5. Osallistujat Opintomatka oli suunnattu ensisijaisesti pohjoispohjalaisille maaseutuyrittäjille. Matkasta ilmoitettiin BioG hankkeen nettisivuilla, sähköpostitse hankkeiden postituslistan kautta, hankkeiden infotilaisuuksissa ja ilmoituksella Maaseudun tulevaisuus lehdessä. Matkalle osallistuivat: Uuno Järvitalo, Tyrnävä Kari Saalasti, Nivala Esko Elsilä, Oulainen Tapio Käräjäoja, Oulainen Urpo Heikkinen, Kempele Tuija Heikkinen, Kempele Osmo Heikkinen, Muhos Timo Juvani, Kempele Raimo Rosenberg, Liminka Anna Liisa Rosenberg, Liminka Jouni Vaitiniemi, Haapavesi Seija Vaitiniemi, Haapavesi Hannu Kukkohovi, Lumijoki Kauko Lohi, Oulu Tarja Lohi, Oulu Soila Turtinen, Oulu Ari Pesonen, Kärsämäki Jouko Tuomela, Ii Jorma Marttila, Siikalatva

22 Risto Joki-Korpela, Haapajärvi Jaakko Laitinen, Utajärvi Aimo Lehmikangas, Siikalatva Aino Penttilä, Siikajoki Erkki Penttilä, Siikajoki Teuvo Punkeri, Siikalatva Alpo Konola, Siikalatva Rauno Haapala, Siikajoki Markku Kirvesoja, Oulu Harri Paakkari, Siikajoki Maarit Sormunen, Siikajoki Harri Salow, Rovaniemi Taisto Kinnunen, Kempele Jukka Piirala, Utajärvi Seija Piirala, Utajärvi Jukka Kerola, Kannus Jussi Ruuttula, Kannus Timo Ruuttula, Kannus Jarmo Savola, Ylivieska Tarja Isohätälä, Oulu Kauko Pakaslahti, Lumijoki Aune Pakaslahti, Lumijoki Veli-Matti Söderström, Tornio Ari Pirkola, Pyhäjoki Auli Pirkola, Pyhäjoki Wolfram Eilbacher, Eberswalde, Saksa Merja O Rourke, Oulu Mikko Posio, Oulu Ritva Imppola, Lumijoki Yhteenveto Osallistujista moni oli tutustunut vierailukohteisiin jo etukäteen netissä, joka helpotti kohteisiin tutustumista. Saksan biokaasuyhdistyksen esityksessä tuli esille, että biokaasulaitosten lukumäärä jatkaa Saksassa kasvuaan. Vuonna 2014 arvioidaan laitoksia olevan jo Tulevaisuuden tavoitteena on lisätä erityisesti biometaanin liikennekäyttöä. Omnicert GmbH toimii mm. sertifioidun biokaasun tarkastajana ja myös neuvoo biokaasulaitoksia tuotannon kehittämisessä. Spanner Re 2 GmbH valmistaa puun kaasutuslaitteistoja, jotka tuottavat kuivasta hakkeesta sähköä 30 tai 40 kw sähköteholla ja lämpöä 80 tai 120 kw lämpöteholla. Laitteistojen normaali käyttötuntimäärä vuodessa on tuntia. Münchenin eläintarhan biokaasulaitoksella tutustuttiin autotallimalliseen biojätteen kuivamädätysteknologiaan. Eläintarhan kaikki orgaaninen jäte käsitellään biokaasulaitoksella ja

23 siitä tuotetaan eläintarhalle osa sen tarvitsemasta lämmöstä. Sähkö toimitetaan verkkoon ja käsittelyjäännös lähiseudun maatiloille lannoitteeksi. Josef Kernin maatila on erikoistunut uusiutuvan energian tuotantoon. Tilan biokaasulaitos käyttää tilan 120 hehtaarin peltoalan sadon lämmön tuotantoon omalle tilalle, seitsemälle lähistön talolle ja päiväkodille sekä sähkön tuotantoon verkkoon. Agnion Heatpipe Reformer esittelyssä kuultiin uudesta puun kaasutustekniikasta, joka mahdollistaa lämmön, sähkön, metaanin ja vedyn tuoton biomassasta. Veronan FierAgricola messut ovat Euroopan suurimpia maatalousalan näyttelyitä, jossa oli 1000 näytteilleasettajaa ja vierailijaa. Esillä oli mm. biokaasun tuotantoon ja puuenergian korjuuseen, jalostukseen ja käyttöön liittyvää uutta teknologiaa. Matkan tarkoituksena oli tuulettaa osallistujien ajatuksia bioenergian tuotannosta. Sen se toivottavasti tekikin ja toi uusia asioita jokaiselle osallistujalle. 23 Matkaraportin laatija: Ritva Imppola BioE-logia -hanke, projektipäällikkö Oulun ammattikorkeakoulu Oy Luonnonvara-alan yksikkö Kotkantie Oulu p ,

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

OPINTOMATKA POHJANMAA 2.- 4.7.2013

OPINTOMATKA POHJANMAA 2.- 4.7.2013 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAA 2.- 4.7.2013 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAALLE

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta

BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta Osa I Opintomatka Pohjanmaan biokaasulaitoksiin 17. 18.3.2010 Ab Stormossen Oy Laihian kunta Haapajärven ammattioppilaitos Heusalan tila, Nivala Virtalan

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013

OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö MATKARAPORTTI

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG - hanke. Osallistujia matkalla

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

OPINTOMATKA TANSKAAN 26.-30.11.2012

OPINTOMATKA TANSKAAN 26.-30.11.2012 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA TANSKAAN 26.-30.11.2012 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö MATKARAPORTTI OPINTOMATKA TANSKAAN

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN 12.-18.4.2010

OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN 12.-18.4.2010 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA SAKSAN BIOKAASULAITOKSIIN 12.-18.4.2010 1 BioG Biokaasun tuotannon liiketoinintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö

Lisätiedot

Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta

Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta BIOWAY-tiedonvälityshankkeen konferenssi- ja messumatka 28.2. 4.3.2011 RAPORTIN LAATI VAT (9.3.2011): Helena Torkko, projektisuunnittelija,

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia Suomen ympäristöopisto, Helsinki 6.5.2015 Matti Arffman Envitecpolis Oy

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa.

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa. Raportti V1.1 1 YLEISKATSAUS Yhdistetty lämmön ja sähkön tuottaminen (combined heat & power = CHP, myös cogeneration ) biomassasta myös pienemmässä mittakaavassa on vahvasti kasvussa oleva toimiala maailmassa.

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Biokaasua maatiloille

Biokaasua maatiloille Biokaasua maatiloille Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke, Puhas Oy Puheenjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi Kauno Kyhälä Sakari Ukonmaanaho Kari Kuoppamaa Reijo Puurunen Jorma Halonen Petri Pitkänen Ari Grönstrand Risto Ruostetsaari Risto Pekkala

Lisätiedot