Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset
|
|
- Marjatta Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset Tiina Haverinen Oulun ammattikorkeakoulu Oy Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö
2 Sisällys 1 Johdanto Biokaasun tuotanto Suomessa Maatilamittakaavan biokaasuprosessi Luvat ja tuet maatilakohtaisella biokaasulaitoksella Omatoimirakennettuja biokaasulaitoksia maatiloilla Huutolan tila, Suomussalmi Junttilan tila, Nivala Haatajan tila, Suomussalmi Ryytilän tila, Siikajoki...13 Yhteenveto...15 Lähteet
3 1 Johdanto Maatiloilla on mahdollista hyödyntää erilaisista raaka-aineista, kuten naudan lietelannasta ja peltobiomassoista energiaa biokaasutuksen avulla. Biokaasutus mahdollistaa tilan energiaomavaraisuuden ja ravinteiden tehokkaan kierrättämisen sekä tuo ympäristöhyötyjä. Tässä työssä tehdään selvitystä maatilamittakaavan biokaasulaitoksista, jotka viljelijät ovat omatoimisesti toteuttaneet maatiloilleen. Työssä esitellään neljän maatilan biokaasuprosessi ja biokaasulaitoksen rakentamisen kustannuksia. Kaikki neljä tilaa käyttävät biokaasulaitoksen syötteinä tilalla syntyvää lietelantaa ja peltobiomassoja. Biokaasu sisältää metaania, jota voidaan hyödyntää energiaksi lämmön- ja sähköntuotannossa. Lisäksi siitä voidaan jalostaa liikennepolttoainetta. Käsitellyistä syötteistä saadaan biokaasuprosessin jälkeen hyvää lannoitetta, jolla voidaan vaikuttaa väkilannoitteiden käytön vähentämiseen ja peltojen sadontuottoon. Selvitystyö tehtiin BioE-logia- hankkeen yhteydessä. BioE-logia- hanke on Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoima koulutushanke. 2 Biokaasun tuotanto Suomessa Vuonna 2013 biokaasusta tuotettiin lämpö- ja sähköenergiaa yhteensä 555, 7 GWh. Tämä on 0,5 % uusiutuvan energian tuotannosta Suomessa. Eniten tuotettiin lämpöenergiaa 404, 4 GWh. Liikennepolttoaineena tuotettiin 10, 8 GWh. Mukana kuviossa 1 ovat kaatopaikkojen biokaasulaitokset ja reaktorilaitokset. (Huttunen & Kuittinen 2014, 13, 27, viitattu ) KUVIO 1. Tuotetun biokaasun hyödyntäminen energiana vuonna (Huttunen & Kuittinen 2014, 13, 27, viitattu ) 3 Maatilamittakaavan biokaasuprosessi Maatilojen biokaasulaitokset Suomessa ovat toteutettu jatkuvatoimisena märkäprosessina. Niissä syötteiden kuiva-ainepitoisuus on alle 15 % ja syötteet pumpataan reaktoriin. Syötteiden lisääminen prosessiin ja poisto tehdään säännöllisesti. Prosessi on mesofiilinen, lämpötilaltaan C. (Taavitsainen, luento ) Maatiloilla biokaasulaitosten syötteinä käytetään yleensä oman karjan lantaa ja tilan peltobiomassoja. Liete johdetaan esisäiliön kautta biokaasureaktorille pumppauksen avulla. Peltobiomassat hienonnetaan esim. apevaunussa. Niitä voidaan lisätä esisäiliöön tai erillisen syöttölaitteen avulla suoraan reaktoriin. Prosessin 3
4 reaktori on betoninen tai teräksinen pystysäiliö, joka on maan päällä tai osittain maanpinnan alla. Reaktori eristetään ulkosivuilta. Kaasuvaraston ja mädätyssäiliön väliin rakennetaan eristävä välipohja, jonka läpi biokaasu nousee kaasuvarastoon. Reaktorin sisäseinille sekä pohjavaluun asennetaan lämminvesiputkisto, joka lämmittää syötemassaa (kuvio 2). (Latvala 2009, 26; Luostarinen 2013, 15, viitattu ) KUVIO 2. Täyssekoitteisen reaktorin poikkileikkaus mesofiilisessa, jatkuvatoimisessa prosessissa. (Leitfaden biogas, Von der Gewinnung zur Nutzung 2013, 40, viitattu ) Syötemassan tasaisen laadun ja lämmön ylläpitämiseen tarvitaan sekoitusta. Sekoitus edistää kaasunmuodostumista ja biokaasun nousemista kaasuvarastoon. Sekoitus voidaan toteuttaa käyttämällä pystytai sivusuunnassa kiinnitettyä lapasekoitinta. Maatiloilla on usein reaktorin sivuseinämälle asennettu sekoitin, jota moottori pyörittää. (Luostarinen 2013, 12, viitattu ; Latvala 2009, 31.) Reaktorista poistettava käsittelyjäännös sisältää hajoavaa orgaanista ainesta, josta saadaan biokaasua. Katetussa jälkikaasualtaassa on mahdollista kerätä muodostuva biokaasu hyödynnettäväksi. Maatiloilla jälkikaasualtaassa muodostuvan biokaasun osuus voi olla %. (Luostarinen & Pyykkönen 2013, viitattu ) Biokaasuseos sisältää rikkivetyä (H2S), jolla on korrodoiva vaikutus hyödyntämislaitteistossa. Rikkivetyä voidaan poistaa lisäämällä pieni määrä, enintään 4 % happea kaasutilaan. Mikrobitoiminta muuttaa rikkivedyn alkuainerikiksi. Myös raudan lisääminen prosessiin poistaa rikkivetyä. Kosteutta poistetaan rakenteellisesti kaasun siirtoputkistossa. Siirtoputkistossa on kallistukset, joiden kautta kaasun sisältämä kosteus tiivistyessään valuu vedenerotuskaivoon (kuvio 3). (Latvala 2009, 40, 42; Taavitsainen 2006, 57.) 4
5 KUVIO 3. Kondenssiveden erottelu. (Heusala, keskustelu ) Tuotettua biokaasua voidaan hyödyntää polttamalla sitä kaasukattilassa. Useimmiten biokaasua hyödynnetään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon (CHP, Combined Heat and Power). Tällöin käytetään ottomoottoria tai dieselmoottoria, jossa polttoaineena voidaan käyttää kaasua. Moottorissa palavasta kaasusta syntyvä energia pyörittää sähköverkkoon kytkettyä generaattoria. Moottorin hukkalämpö hyödynnetään lämmöntuotantoon. Biokaasun energiasta voidaan moottorin koosta riippuen tuottaa % sähköä. Suurin osa kaasun energiasta muodostuu lämmöksi. Biokaasua joudutaan toisinaan esim. huoltotöiden takia polttamaan soihdussa. Menetelmä estää metaanin pääsyn ilmaan ja sen kasvihuonevaikutuksen. Myös lämpökattilaa voidaan hyödyntää vararatkaisuna. (Luostarinen 2013, 18 19, viitattu ; Latvala 2009, 48.) Käsittelyjäännös on arvokasta lannoitetta biokaasuprosessin jälkeen. Typpi muuttuu kasveille helpommin hyödynnettäväksi, mikä vähentää typen huuhtoutumista vesistöihin. Haisevat yhdisteet hajoavat prosessissa ja hajuhaitat vähenevät. Jäännös on tasalaatuisempaa ja helpompi käsitellä. Jäännöksen levitys on hyvä tehdä multaavilla menetelmillä, jotta minimoidaan typen haihtuminen ilmaan. (Luostarinen & Pyykkönen 2013, viitattu ; Luostarinen 2013, 13, viitattu ) 4 Luvat ja tuet maatilakohtaisella biokaasulaitoksella Ympäristöluvan vaatimuksiin vaikuttaa merkittävästi toiminnan laajuus ja käytössä olevat syötteet. Kun biokaasulaitoksen polttoaineteho on yli 5 MW, ympäristölupa tulee laitokselle hakea. Samoin jos laitoksella käsitellään tilan oman lannan ja peltobiomassojen lisäksi luokiteltuja jätejakeita, laitos tarvitsee ympäristöluvan. Maatilojen biokaasulaitosten polttoaineteho jää usein alle 5 MW: n, jolloin biokaasulaitoksen luvanvaraisuus ja lupaviranomainen määräytyvät tilan eläin- ja jätemäärän perusteella (taulukko 1). Tapauskohtaisesti voidaan ympäristölupa liittää olemassa olevan eläinsuojan ympäristöluvan yhteyteen, jos laitos käsittelee vain lantaa. (Taavitsainen, luento ; Pelkonen 2013, 29 30, viitattu ) 5
6 Kunta Alueellinen ympäristökeskus Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelylaitos < tn / vuosi tn / vuosi Eläinsuoja, joka on tarkoitettu Lypsylehmät 30 kpl < kpl Lihanaudat 80 kpl < kpl Täysikasvuiset emakot 60 kpl < kpl Lihasiat 210 kpl < kpl TAULUKKO 1. Ympäristölupaviranomaisen määräytyminen. (Taavitsainen, luento ) Maatilakohtaiselle biokaasulaitokselle tulee hakea maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen rakennuslupa. Muut ilmoitukset ja sopimukset Ilmoitus pelastusviranomaiselle Pelastussuunnitelma Räjähdyssuojausasiakirja Sopimukset verkkoyhtiön kanssa Maatilan biokaasulaitos, jossa syötteinä ovat tilan lanta ja peltobiomassat, ja käsittelyjäännös tulee omaan käyttöön, ei tarvitse tehdä laitoshyväksyntää Eviralle. (Taavitsainen, luento ) Käytettävissä olevat tukiratkaisut Maatalouden investointituki (Maa- ja metsätalousministeriö) Tukea myönnetään maatiloille ja tilojen yhteenliittymälle Tukea voidaan hakea biokaasulaitoksen rakennuskustannuksiin, kun energia tuotetaan tilan omaan tarpeeseen Tuen määrä tilakohtainen ja riippuu tekijöiden määrästä Syöttötariffi (Energiamarkkinavirasto) Biokaasulaitokselle, joka on uusi ja tuottaa sähköä verkkoon Laitoksen tehon tulee olla 100 kva Takuuhinta 83,5 / MWh ja lisäksi 50 /MWh lämpöpreemiota, edellyttäen, että tuotettu lämpö hyödynnetään. Takuuhinnasta vähennetään kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan keskiarvo ja loppusumma maksetaan syöttötariffina sähkön tuottajalle. Energiatuki (Työ- ja elinkeinoministeriö) Biokaasulaitokselle, joka tuottaa energiaa ja ei saa syöttötariffia. Ei asuinkiinteistölle, maatilalle tai näihin liittyviin laitoksiin Tuen määrä on 8 30 % investoinnille. 6
7 Tärkeimpänä ehtona tuen myöntämiselle on fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen, hankkeen aito tuen tarve, taloudelliset edellytykset ja takaisinmaksuaika. Ehtona on myös, että kyseisen budjettivuoden määrärahoja oltava vielä myönnettävissä. (Åkerlund 2014, viitattu ) 5 Omatoimirakennettuja biokaasulaitoksia maatiloilla Seuraavaksi esitellään neljä erilaista maatilan biokaasulaitosta, jotka viljelijät ovat itse toteuttaneet tiloilleen. Kaikilla neljällä tilalla biokaasulaitoksen syötteenä käsitellään tilan lantaa ja peltobiomassoja. Kuvauksissa käydään läpi biokaasulaitosten prosessit ja niiden rakentamisen kustannusjakaumaa. Laitoksista kolme on toiminnassa ja yksi juuri valmistunut. Maatilat sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella (kuvio 4). KUVIO 4. Maatilojen sijoittuminen kartalla. 5.1 Huutolan tila, Suomussalmi Suomussalmella Huutolan maatila on maidontuotantotila. Tilalla on lypsylehmiä noin 55 ja lisäksi nuorkarjaa 60. Peltoalaa on 80 hehtaaria ja viljelyssä on nurmea. Tilan isäntä Markus Moilanen on suunnitellut ja rakentanut tilalleen biokaasulaitoksen (kuva 1). Biokaasulaitoksesta tila saa lämpöä ja sähköä. Lämmöntarve tilalla on kwh ja sähkön tarve kwh vuodessa. 7
8 KUVA 1. Säilörehun syöttörakennus ja biokaasureaktori Huutolan tilalla Suomussalmella. Biokaasulaitoksen syötteinä ovat lanta ja säilörehu. Lantaa johdetaan navetasta esisäiliöön ja siitä ajastetulla pumppauksella reaktoriin. Lietettä lämmitetään ennen reaktoriin syöttämistä reaktorista poistettavalla käsittelyjäännöksellä vastavirtaperiaatteella. Lietettä pumpataan reaktoriin 6 7 m 3 vuorokaudessa. Säilörehu syötetään suoraan reaktoriin kuvan 1 punaisesta rakennuksesta. Rehun syöttöön on hyödynnetty vanhaa rehukärryä, joka purkaa rehun kolakuljettimelle, joka siirtää rehun syöttöruuville (kuva 2). Rehua lisätään kahdesti päivässä yhteensä noin kg. Määrä vaihtelee riippuen energiantarpeesta. Prosessin mädätyslämpötila on noin 36 C ja viipymä vrk. KUVA 2. Säilörehun syöttö biokaasureaktoriin. Reaktori on rakennettu hyödyntäen olemassa olevaa lietesäiliötä. Reaktori on lämpöeristetty sivuilta ja kaasuvaraston ja syötetilan välissä ovat ontelolaatat sekä uretaanieriste. Reaktorin sivulle on asennettu moottorilla pyörivä sekoitin. Sekoitin pyörii ajastetusti 15 minuuttia tunnin välein. Sekoitin voidaan käynnistää myös säilörehun syötön yhteydessä. Kaasuvarasto on katettu kaksoiskatteella. Kaasukatteen yli on asennettu köysi, jonka toisessa päässä reaktorin ulkopuolella riippuu punnus. Jos kaasun määrä laskee, kaasukatteen yli asennettu köysi päästää punnuksen laskeutumaan katkaisijaan, joka sammuttaa laitteistot. Biokaasusta 8
9 erotetaan kosteutta kondenssivesikaivoon ja poistetaan rikkivetyä lisäämällä ilmaa kaasutilaan. Biokaasu johdetaan 40 kw:n kaasumoottorille. CHP- laitteisto on liitetty sähköverkkoon, josta se ottaa tarvittaessa virtaa tai syöttää ylimääräistä virtaa verkkoon. Tilalle tuotetaan kwh sähköä ja kwh lämpöä vuodessa (kuvio 5). Lämpöä hyödynnetään asuinrakennuksiin, biokaasuprosessiin, tuotantorakennuksiin sekä käyttöveden lämmitykseen. Kaasu voidaan ohjata tarvittaessa polttoon kaasukattilaan. KUVIO 5. Prosessikaavio Huutolan tilan biokaasulaitoksesta. Projekti on maksanut (alv 0 %). Suurimmat kustannukset muodostuvat laitoksen putkiasennus- ja sähkötöistä (kuvio 6). Projektille haettiin investointitukea ja sitä myönnettiin 15 % sekä 75 % korkotukilainaa. Väkilannoitteiden hankinnassa kertyy vuotta kohden säästöjä biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen. Lannanlevityksen pinta-ala on kasvanut, kun käsittelyjäännös voidaan hajun vähentymisen myötä levittää asuinrakennuksen läheisyydessä sijaitseville pelloille. KUVIO 6. Huutolan biokaasulaitoksen rakennuskustannukset. Käyttökokemukset ovat osoittaneet, että rehu tulee hienontaa hyvin, jotta bakteeritoiminta on tehokasta. Pilaantunut rehu ja antibioottimaito voivat suurempina määrinä hidastaa kaasunmuodostumista. Suunnitelmissa on jatkossa hyödyntää biokaasun metaania liikennepolttoaineeksi. 9
10 5.2 Junttilan tila, Nivala Heikki Junttila on pitkään tuottanut maatilallaan biokaasua. Maatila on maidontuotantotila, lypsylehmiä on 70 ja lisäksi nuorkarjaa. Peltoviljelyalaa on 140 hehtaaria. Viljelyssä on ohraa ja nurmea. Lehmän lietelannasta tuotetaan biokaasua, josta saadaan tilalle lämpöä ja sähköä. Maatilan sähkön tarve on noin kwh vuodessa. Biokaasulaitoksella voidaan parhaimmillaan tuottaa puolet sähkön tarpeesta. Biokaasulaitoksesta saadaan maatilan kaikki tarvitsema lämpö navettaan, lämpimän käyttöveden sekä prosessin käyttöveden lämmitykseen. Biokaasulaitokseen kuuluu kaksi erilaista reaktoria. Kuvan 3 rakennuksen kulmauksessa on pystyreaktori ja rakennuksen edustalla vaakareaktori. Pystyreaktori laitteistoineen on ollut alkujaan Itä- Suomen yliopistolla tutkimuskäytössä, josta se siirretty Nivalaan Junttilan maatilalle. Myöhemmin laitoksen yhteyteen on asennettu lisäksi vaakareaktori ja 30 kw:n sähkögeneraattori (kuva 3). KUVA 3. Rakennuksen edustalla vaakareaktori ja kulmauksessa pystyreaktori, sekä tilat esisäiliölle ja kaasun hyödyntämislaitteistolle. Lietettä pumpataan ensin navetasta esisäiliöön, jossa on sekoitus ja lämmitys. Esisäiliöstä lietettä lisätään reaktoreihin 5 m 3 kaksi kertaa päivässä. Tarvittaessa lisäsyötteenä käytetään tilan peltobiomassoja. Prosessin mädätyslämpötila on 42 C ja viipymä noin 14 vrk. Tuotettu biokaasu johdetaan kaasusäkkiin, jonka tilavuus on 20 m 3 (kuvio 7). Kaasusäkistä kaasu johdetaan kaasuputkistoa pitkin sähkögeneraattorille (kuva 4) ja kaasukattilalle. Kaasun siirtämiseen kaasusäkistä hyödyntämislaitteistolle ei tarvita pumppausta, vaan kaasusäkin päällä olevat painot saavat aikaan kaasun virtaamiseen tarvittavan paineen. Kaasuseoksesta poistetaan rikkivetyä akvaarion ilmapumpulla. Biokaasusta erotetaan kosteutta kaasuputkien kallistusten kautta kondenssivesikaivoon. 10
11 KUVIO 7. Prosessikaavio Heikki Junttilan biokaasulaitoksesta. Biokaasutuksen tavoitteena oli vähentää lietteen levityksen hajuhaittoja. Tavoitteena oli myös lietteen lannoitusarvon parantuminen. Tavoitteet ovat tulleet biokaasulaitoksen myötä todeksi. Lietteen hajuhaitat ovat vähentyneet merkittävästi ja käsittelyjäännös on parempaa lannoitetta kasveille. Väkilannoitteita tarvitaan enää vain nurmelle. Rakentamisessa on hyödynnetty olemassa olevaa hallirakennusta, jonka yhteyteen laitos on toteutettu. Biokaasulaitos on maksanut arviolta KUVA 4. Generaattori. 5.3 Haatajan tila, Suomussalmi Markku Haatajan maatilalla Suomussalmella on omatoimisesti rakennettu biokaasulaitos. Maatila on suuntautunut maidontuotantoon. Lypsylehmiä tilalla on noin 20 ja peltoviljelyalaa 25 hehtaaria nurmella. Biokaasulaitoksen tuottama kaasu poltetaan kaasukattilassa ja siitä saadaan tilalle lämpöenergiaa kwh vuodessa. Ylimääräinen kaasu poltetaan soihdussa. 11
12 KUVA 5. Haatajan tilan biokaasulaitos. Biokaasulaitoksen esisäiliölle, reaktorille, jälkikaasualtaalle ja kattilahuoneelle on rakennettu tilat (kuva 5). Prosessi hyödyntää maaston korkeuseroa. Pumppaustarve lietteelle on prosessissa vähäinen. Joskus pumppausta tarvitaan käsittelyjäännöksen siirtämiseen jälkikaasualtaasta varastosäiliöön. Syötteinä ovat lietelanta 2 3 m 3 /vrk ja säilörehu enimmillään 300 kg/ vrk. Prosessin lämpötila on 41 C ja viipymä noin 55 vrk. Liete kulkee valuntana navetasta esisäiliöön ja siitä reaktoriin. Reaktorista liete johdetaan putkea pitkin jälleen esisäiliön kautta jälkikaasualtaaseen. Tässä käsitelty syöte luovuttaa lämmön syötettävälle lietteelle (kuvio 8). Betonirakenteiset reaktori ja jälkikaasuallas ovat molemmat lämpöeristettyjä. Reaktorissa on lisäksi lämmitysputket ja sekoitus. Säilörehua lisätään prosessiin erillisen syöttöyksikön kautta. KUVIO 8. Haatajan tilan biokaasulaitoksen prosessikaavio. Reaktori on rakennettu tilalla omana työnä. Jälkikaasuallas on rakennettu hyödyntäen vanhaa lietesäiliötä. Käsittelyjäännös varastoidaan olemassa olevaan lietesäiliöön. Tähän mennessä biokaasulaitoksen rakentaminen on maksanut noin (alv 0 %). Putkityöt tarvikkeineen ovat muodostaneet suuren osan kustannuksista. Lisäksi reaktori laitteineen ja rakennetut tilat ovat myös merkittäviä. Maarakennustyö on tehty 12
13 omana työnä omilla koneilla. Sen osuus kustannuksista on pieni, eikä sitä ole esitetty kustannusjakaumassa (kuvio 9). Projektin toteutus on sujunut hyvin. Suunnittelu ja rakentaminen veivät aikaa yhteensä kaksi vuotta. Projektille ei haettu rahallista tukea. Biokaasulaitoksen myötä väkilannoitteita ei tarvita enää. KUVIO 9. Biokaasulaitoksen kustannukset Haatajan tilalla. 5.4 Ryytilän tila, Siikajoki Pentti Erkkilän maatilalla Siikajoella on tuotantosuuntana naudanlihantuotanto. Tilalla on yhteensä 550 nautaa ja peltoviljelyalaa 300 hehtaaria. Viljelyssä on ohraa ja nurmea. Tilalle on suunniteltu ja rakennettu omatoimisesti biokaasulaitos. Laitoksen tuottamasta kaasusta on tarkoitus tuottaa lämpöä ja sähköä tilan tarpeisiin sekä jalostaa liikennepolttoainetta. Biokaasulaitoksen syötteinä ovat naudan lietelanta, kuivalanta sekä peltobiomassat. Prosessin mädätyslämpötila on mesofiilinen, C. Prosessiin ei sisälly jälkikaasuuntumisallasta (kuva 6). KUVA 6. Ryytilän tilan biokaasureaktori ja tekniset tilat. 13
14 Biokaasureaktoriin johdetaan kahdesta eri tuotantorakennuksesta lietelantaa pumppauskaivojen kautta. Lisäksi kuivalataa ja peltobiomassoja syötetään erillisen syöttöyksikön kautta. Käsitelty liete johdetaan putkea pitkin pumppaamalla tuloputken ja navetan lietekuilun kautta lietesäiliöön. Käsitelyjäännös lämmittää reaktoriin syötettävän lietteen (kuvio 10). KUVIO 10. Kaaviokuva Ryytilän tilan biokaasulaitoksesta. Reaktori on lämpöeristetty ulkosivuilta. Lisäksi sisäseinälle ja pohjavaluun on asennettu lämpöputket. Reaktorissa on sivusuunnassa moottorilla pyörivä sekoitin. Sekoitin on rakennettu käytetyistä osista omana työnä. Sekoittimen osat ovat meijerin käytöstä poistamat voivispilät. Sekoittimessa on myös pienempi potkurisekoitin (kuva 7). Lämmönvaihtimet ovat kerrostalon entiset ja koeponnistettu ennen prosessiin käyttönottoa. Reaktorin syötetilan ja kaasutilan välissä on puurakenteinen välipohja, jonka päälle on asennettu paperikoneen viiraverkko ja sen päälle uretaanieriste. Reaktori on peitetty kaksoiskatteella. KUVA 7. Sekoitin, syötteen tulo- ja poistoputki sekä lämmitysputket. (Kuva: Erkki Penttilä) Syntyvästä biokaasusta erotetaan vesihöyry kondenssivesikaivoon ja poistetaan rikkivetyä akvaarion ilmapumpun avulla. Biokaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto sekä kaasukuvut on hankittu Kiinasta. Kaasukattila ja poltin on hankittu Saksasta. Projekti on maksanut tähän mennessä (alv 0 %). 14
15 Suurimmat kustannukset muodostuvat putkiasennustöistä, työmiesten palkoista ja teknisten tilojen rakentamisesta (kuvio 11). KUVIO 11. Ryytilän biokaasulaitoksen rakentamiskustannukset. Yhteenveto Käyttökokemusten mukaan biokaasuprosessin käsittelyjäännös on hyvää lannoitetta. Ravinteet ovat helpommin kasvien hyödynnettävissä. Peltojen satoisuus kasvaa ja käsittelyjäännös parantaa myös maan rakennetta. Tiloilla on voitu vähentää väkilannoitteiden käyttöä biokaasulaitosten käyttöönoton myötä. Lannanlevitysalaa on voitu lisätä myös asuinrakennusten läheisyydessä sijaitseville pelloille hajuhaittojen vähenemisen myötä. Biokaasulaitokset ovat tilakohtaisia projekteja. Samanlaista mallia on hankalaa toteuttaa usealle tilalle, joten on hyvä antaa suunnitteluun aikaa ja selvittää tiloille käyttökelpoisin ja kannattavin vaihtoehto. Kustannusten osalta projekteissa merkittävimmät kustannukset muodostuvat laitosten putkiasennustöistä. Reaktorin vaatimat laitteet, kuten sekoitus ja kaasukuvut ovat myös olleet merkittäviä kustannuksiltaan. Mesofiilisessa prosessissa olemassa olevaa lietesäiliötä voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää rakentamisessa. Lisäksi maaston korkeuserot ja olemassa olevat rakennukset huomioidaan myös. Laitoksen kannattavuutta ajatellen on tärkeää, että tuotettu biokaasun energia voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin ja käsittelyjäännös käytetään lannoitteeksi pelloille. Projekteissa tarvittavien lupien hankkiminen on sujunut hyvin. Myös tarvittavien koneiden hankkiminen ulkomailta ja Suomesta on sujunut hyvin. Tiloista yksi on hakenut projektilleen investointiavustusta ja saanut sitä 15 % sekä korkotukilainaa 75 %. 15
16 Lähteet Heusala, T ElBio Ky. Keskustelu Huttunen, M & Kuittinen, V Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17. Joensuu: Grano Oy. Viitattu , Latvala, M Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä. Suomen ympäristö 24/2009. Helsinki: Edita Prima Oy. Leitfaden biogas, Von der Gewinnung zur Nutzung Fachagentur Nachwachsende Rohstoffe e.v. (FNR). Viitattu Luostarinen, J Biokaasun tuotanto maatilalla. Motiva Oy. Viitattu , Luostarinen, S Biokaasuteknologiaa maatiloilla I. MTT Jokioinen. Viitattu , Luostarinen, S. & Pyykkönen, V Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja. Mikkeli: Teroprint. Viitattu , Pelkonen, R Maatalouden biokaasulaitoksen ympäristölupa- Opas toiminnanharjoittajalle sekä lupa- ja valvontaviranomaisille. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2013. Viitattu , Taavitsainen, T Johtava asiantuntija. Envitecpolis Oy. Luento Taavitsainen, T Johtava asiantuntija. Envitecpolis Oy. Luento Åkerlund, F Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Motiva Oy. Viitattu , 16
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotMAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET
Tiina Haverinen MAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET Toteutus ja kustannukset MAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET Toteutus ja kustannukset Tiina Haverinen Opinnäytetyö Syksy 2014
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotBiokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan
Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin
LisätiedotBiokaasuseminaari 27.2.2014
Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotMaatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari
Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotBIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ
BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -
LisätiedotBiokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus
Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright
LisätiedotBIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN
BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle
Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden
LisätiedotBiokaasu maatiloilla tilaisuus
Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotBiokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen
Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun
LisätiedotBiokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?
Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien
LisätiedotBiolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen
Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien
LisätiedotSatafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011
Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun
LisätiedotMaatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy
Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotKestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja
Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia Suomen ympäristöopisto, Helsinki 6.5.2015 Matti Arffman Envitecpolis Oy
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotLANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI
LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:
LisätiedotYmpäristönäkökohdat - maatalous
Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja
LisätiedotBioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi
1 24.-28.10.2016 2 Matkan taustat Pirkanmaan metsäkeskus järjesti lokakuussa tutustumismatkan Saksalaisille biokaasulaitoksille Ma 24.10.2016 iltalento Tampereelta Bremeniin, josta bussikuljetus Abenin
LisätiedotMatkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle
Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,
LisätiedotHarri Heiskanen 24.11.2011
Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
Lisätiedot- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:
- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto
LisätiedotMiten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö
Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-
LisätiedotBiotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön
Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotMaatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla
Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen
LisätiedotHevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1
Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotBiokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen,
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? 27.3.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 4.4.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018
LisätiedotJätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy
Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki
LisätiedotVirolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015
Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%
LisätiedotBiotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön
Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.
LisätiedotREKITEC OY/Tero Savela Kalajoki
REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3
LisätiedotKokkolan biokaasulaitos
Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen
LisätiedotBiokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT
Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta Saija Rasi, Erikoistutkija, FT 029 5317655 saija.rasi@mtt.fi Maatalouden ohjaus muuttuvassa ilmastossa Biokaasu, ravinnekierto ja peltomaan saatavuus
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotEnergia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotUusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy
Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa 24.2.2016 Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi, Kuopio, Varkaus, Lahti,
LisätiedotMaatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet
Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotMaatila biokaasun tuottajana
Maatila biokaasun tuottajana Digitalisaation vaikutuksia biokaasutoimialalla Envitecpolis Oy Henri Karjalainen 15.11.2017 LUOTTAMUKSELLINEN Tilaisuuden tavoitteena tuoda tietouteen esimerkkejä siitä, kuinka:..
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
LisätiedotBiokaasuntuotannon kannattavuus
Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia
LisätiedotYleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos
Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa
LisätiedotMaatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet
Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet Envitecpolis Oy Henri Karjalainen 15.3.2016 LUOTTAMUKSELLINEN Esitelmän rakenne 1) Envitecpolis 2) Biokaasuntuotanto maatilalla 3) Voiko biokaasuntuotanto
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotBiokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys
Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen
LisätiedotEnergiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotBiokaasulaskurin esittely
Biokaasulaskurin esittely Heidi Rintamäki MTT Lannan ravinteet käyttöön -hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle Ylistaro, Esityksen sisältö Biokaasusta yleisesti Kannattavuuteen vaikuttavia asioita
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotMÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki
MÄDÄTEPÄIVÄ PORI 28.11.2018 Biokaasulaitokset Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki 2 1.Laitoksen rakenne meillä ja muualla, onko eroa 2.Laitostyypit 3.Laitoksen vaikutus lopputuotteeseen 4.Viranomaistahot,
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotBIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos
BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri
LisätiedotViite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi
LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2014-2020. Lausunnon antaja: Pielisen Karjalan
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin
Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat
LisätiedotMaatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja
Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja Lanta on arvokas materiaali, jonka energia- ja ravinnesisältö tulisi hyödyntää tehokkaasti. Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto. Lanta
LisätiedotYmpäristöliiketoiminnan kasvava merkitys
Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman
LisätiedotBioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL
BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu ja biodiesel laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä
LisätiedotBIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland
BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotDEMECAN TARINA. Perustettu 2008 Perustaja Pekka Vinkki Kotipaikka Haapavesi 100% suomalaisomisteinen
Tervetuloa! DEMECAN TARINA Perustettu 2008 Perustaja Pekka Vinkki Kotipaikka Haapavesi 100% suomalaisomisteinen Kaikki henkilöosakkaat työskentelevät yhtiön palveluksessa Demecan VISIO on tehdä maataloudesta
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotHaminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015
Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö
LisätiedotENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT
CASE: HSY Viikinmäki BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 1 HSY tähtää energiaomavaraisuuteen Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite.
LisätiedotBiokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö
Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotOULUN AMMATTIKORKEAKOULU
OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea
LisätiedotMaatilatason biokaasuratkaisut
Maatilatason biokaasuratkaisut Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT ILMASE-seminaari, Juva Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus Maatilojen raaka-aineet Eläintuotannon jätteet
LisätiedotOPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011
MATKARAPORTTI OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011 1 BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
LisätiedotBIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO
BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI
LisätiedotOPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010
MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG - hanke. Osallistujia matkalla
Lisätiedot- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen
ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,
LisätiedotRatkaisuja hajautettuun energiantuotantoon
Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä
Lisätiedot