Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset"

Transkriptio

1 Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset Tiina Haverinen Oulun ammattikorkeakoulu Oy Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

2 Sisällys 1 Johdanto Biokaasun tuotanto Suomessa Maatilamittakaavan biokaasuprosessi Luvat ja tuet maatilakohtaisella biokaasulaitoksella Omatoimirakennettuja biokaasulaitoksia maatiloilla Huutolan tila, Suomussalmi Junttilan tila, Nivala Haatajan tila, Suomussalmi Ryytilän tila, Siikajoki...13 Yhteenveto...15 Lähteet

3 1 Johdanto Maatiloilla on mahdollista hyödyntää erilaisista raaka-aineista, kuten naudan lietelannasta ja peltobiomassoista energiaa biokaasutuksen avulla. Biokaasutus mahdollistaa tilan energiaomavaraisuuden ja ravinteiden tehokkaan kierrättämisen sekä tuo ympäristöhyötyjä. Tässä työssä tehdään selvitystä maatilamittakaavan biokaasulaitoksista, jotka viljelijät ovat omatoimisesti toteuttaneet maatiloilleen. Työssä esitellään neljän maatilan biokaasuprosessi ja biokaasulaitoksen rakentamisen kustannuksia. Kaikki neljä tilaa käyttävät biokaasulaitoksen syötteinä tilalla syntyvää lietelantaa ja peltobiomassoja. Biokaasu sisältää metaania, jota voidaan hyödyntää energiaksi lämmön- ja sähköntuotannossa. Lisäksi siitä voidaan jalostaa liikennepolttoainetta. Käsitellyistä syötteistä saadaan biokaasuprosessin jälkeen hyvää lannoitetta, jolla voidaan vaikuttaa väkilannoitteiden käytön vähentämiseen ja peltojen sadontuottoon. Selvitystyö tehtiin BioE-logia- hankkeen yhteydessä. BioE-logia- hanke on Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoima koulutushanke. 2 Biokaasun tuotanto Suomessa Vuonna 2013 biokaasusta tuotettiin lämpö- ja sähköenergiaa yhteensä 555, 7 GWh. Tämä on 0,5 % uusiutuvan energian tuotannosta Suomessa. Eniten tuotettiin lämpöenergiaa 404, 4 GWh. Liikennepolttoaineena tuotettiin 10, 8 GWh. Mukana kuviossa 1 ovat kaatopaikkojen biokaasulaitokset ja reaktorilaitokset. (Huttunen & Kuittinen 2014, 13, 27, viitattu ) KUVIO 1. Tuotetun biokaasun hyödyntäminen energiana vuonna (Huttunen & Kuittinen 2014, 13, 27, viitattu ) 3 Maatilamittakaavan biokaasuprosessi Maatilojen biokaasulaitokset Suomessa ovat toteutettu jatkuvatoimisena märkäprosessina. Niissä syötteiden kuiva-ainepitoisuus on alle 15 % ja syötteet pumpataan reaktoriin. Syötteiden lisääminen prosessiin ja poisto tehdään säännöllisesti. Prosessi on mesofiilinen, lämpötilaltaan C. (Taavitsainen, luento ) Maatiloilla biokaasulaitosten syötteinä käytetään yleensä oman karjan lantaa ja tilan peltobiomassoja. Liete johdetaan esisäiliön kautta biokaasureaktorille pumppauksen avulla. Peltobiomassat hienonnetaan esim. apevaunussa. Niitä voidaan lisätä esisäiliöön tai erillisen syöttölaitteen avulla suoraan reaktoriin. Prosessin 3

4 reaktori on betoninen tai teräksinen pystysäiliö, joka on maan päällä tai osittain maanpinnan alla. Reaktori eristetään ulkosivuilta. Kaasuvaraston ja mädätyssäiliön väliin rakennetaan eristävä välipohja, jonka läpi biokaasu nousee kaasuvarastoon. Reaktorin sisäseinille sekä pohjavaluun asennetaan lämminvesiputkisto, joka lämmittää syötemassaa (kuvio 2). (Latvala 2009, 26; Luostarinen 2013, 15, viitattu ) KUVIO 2. Täyssekoitteisen reaktorin poikkileikkaus mesofiilisessa, jatkuvatoimisessa prosessissa. (Leitfaden biogas, Von der Gewinnung zur Nutzung 2013, 40, viitattu ) Syötemassan tasaisen laadun ja lämmön ylläpitämiseen tarvitaan sekoitusta. Sekoitus edistää kaasunmuodostumista ja biokaasun nousemista kaasuvarastoon. Sekoitus voidaan toteuttaa käyttämällä pystytai sivusuunnassa kiinnitettyä lapasekoitinta. Maatiloilla on usein reaktorin sivuseinämälle asennettu sekoitin, jota moottori pyörittää. (Luostarinen 2013, 12, viitattu ; Latvala 2009, 31.) Reaktorista poistettava käsittelyjäännös sisältää hajoavaa orgaanista ainesta, josta saadaan biokaasua. Katetussa jälkikaasualtaassa on mahdollista kerätä muodostuva biokaasu hyödynnettäväksi. Maatiloilla jälkikaasualtaassa muodostuvan biokaasun osuus voi olla %. (Luostarinen & Pyykkönen 2013, viitattu ) Biokaasuseos sisältää rikkivetyä (H2S), jolla on korrodoiva vaikutus hyödyntämislaitteistossa. Rikkivetyä voidaan poistaa lisäämällä pieni määrä, enintään 4 % happea kaasutilaan. Mikrobitoiminta muuttaa rikkivedyn alkuainerikiksi. Myös raudan lisääminen prosessiin poistaa rikkivetyä. Kosteutta poistetaan rakenteellisesti kaasun siirtoputkistossa. Siirtoputkistossa on kallistukset, joiden kautta kaasun sisältämä kosteus tiivistyessään valuu vedenerotuskaivoon (kuvio 3). (Latvala 2009, 40, 42; Taavitsainen 2006, 57.) 4

5 KUVIO 3. Kondenssiveden erottelu. (Heusala, keskustelu ) Tuotettua biokaasua voidaan hyödyntää polttamalla sitä kaasukattilassa. Useimmiten biokaasua hyödynnetään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon (CHP, Combined Heat and Power). Tällöin käytetään ottomoottoria tai dieselmoottoria, jossa polttoaineena voidaan käyttää kaasua. Moottorissa palavasta kaasusta syntyvä energia pyörittää sähköverkkoon kytkettyä generaattoria. Moottorin hukkalämpö hyödynnetään lämmöntuotantoon. Biokaasun energiasta voidaan moottorin koosta riippuen tuottaa % sähköä. Suurin osa kaasun energiasta muodostuu lämmöksi. Biokaasua joudutaan toisinaan esim. huoltotöiden takia polttamaan soihdussa. Menetelmä estää metaanin pääsyn ilmaan ja sen kasvihuonevaikutuksen. Myös lämpökattilaa voidaan hyödyntää vararatkaisuna. (Luostarinen 2013, 18 19, viitattu ; Latvala 2009, 48.) Käsittelyjäännös on arvokasta lannoitetta biokaasuprosessin jälkeen. Typpi muuttuu kasveille helpommin hyödynnettäväksi, mikä vähentää typen huuhtoutumista vesistöihin. Haisevat yhdisteet hajoavat prosessissa ja hajuhaitat vähenevät. Jäännös on tasalaatuisempaa ja helpompi käsitellä. Jäännöksen levitys on hyvä tehdä multaavilla menetelmillä, jotta minimoidaan typen haihtuminen ilmaan. (Luostarinen & Pyykkönen 2013, viitattu ; Luostarinen 2013, 13, viitattu ) 4 Luvat ja tuet maatilakohtaisella biokaasulaitoksella Ympäristöluvan vaatimuksiin vaikuttaa merkittävästi toiminnan laajuus ja käytössä olevat syötteet. Kun biokaasulaitoksen polttoaineteho on yli 5 MW, ympäristölupa tulee laitokselle hakea. Samoin jos laitoksella käsitellään tilan oman lannan ja peltobiomassojen lisäksi luokiteltuja jätejakeita, laitos tarvitsee ympäristöluvan. Maatilojen biokaasulaitosten polttoaineteho jää usein alle 5 MW: n, jolloin biokaasulaitoksen luvanvaraisuus ja lupaviranomainen määräytyvät tilan eläin- ja jätemäärän perusteella (taulukko 1). Tapauskohtaisesti voidaan ympäristölupa liittää olemassa olevan eläinsuojan ympäristöluvan yhteyteen, jos laitos käsittelee vain lantaa. (Taavitsainen, luento ; Pelkonen 2013, 29 30, viitattu ) 5

6 Kunta Alueellinen ympäristökeskus Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelylaitos < tn / vuosi tn / vuosi Eläinsuoja, joka on tarkoitettu Lypsylehmät 30 kpl < kpl Lihanaudat 80 kpl < kpl Täysikasvuiset emakot 60 kpl < kpl Lihasiat 210 kpl < kpl TAULUKKO 1. Ympäristölupaviranomaisen määräytyminen. (Taavitsainen, luento ) Maatilakohtaiselle biokaasulaitokselle tulee hakea maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen rakennuslupa. Muut ilmoitukset ja sopimukset Ilmoitus pelastusviranomaiselle Pelastussuunnitelma Räjähdyssuojausasiakirja Sopimukset verkkoyhtiön kanssa Maatilan biokaasulaitos, jossa syötteinä ovat tilan lanta ja peltobiomassat, ja käsittelyjäännös tulee omaan käyttöön, ei tarvitse tehdä laitoshyväksyntää Eviralle. (Taavitsainen, luento ) Käytettävissä olevat tukiratkaisut Maatalouden investointituki (Maa- ja metsätalousministeriö) Tukea myönnetään maatiloille ja tilojen yhteenliittymälle Tukea voidaan hakea biokaasulaitoksen rakennuskustannuksiin, kun energia tuotetaan tilan omaan tarpeeseen Tuen määrä tilakohtainen ja riippuu tekijöiden määrästä Syöttötariffi (Energiamarkkinavirasto) Biokaasulaitokselle, joka on uusi ja tuottaa sähköä verkkoon Laitoksen tehon tulee olla 100 kva Takuuhinta 83,5 / MWh ja lisäksi 50 /MWh lämpöpreemiota, edellyttäen, että tuotettu lämpö hyödynnetään. Takuuhinnasta vähennetään kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan keskiarvo ja loppusumma maksetaan syöttötariffina sähkön tuottajalle. Energiatuki (Työ- ja elinkeinoministeriö) Biokaasulaitokselle, joka tuottaa energiaa ja ei saa syöttötariffia. Ei asuinkiinteistölle, maatilalle tai näihin liittyviin laitoksiin Tuen määrä on 8 30 % investoinnille. 6

7 Tärkeimpänä ehtona tuen myöntämiselle on fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen, hankkeen aito tuen tarve, taloudelliset edellytykset ja takaisinmaksuaika. Ehtona on myös, että kyseisen budjettivuoden määrärahoja oltava vielä myönnettävissä. (Åkerlund 2014, viitattu ) 5 Omatoimirakennettuja biokaasulaitoksia maatiloilla Seuraavaksi esitellään neljä erilaista maatilan biokaasulaitosta, jotka viljelijät ovat itse toteuttaneet tiloilleen. Kaikilla neljällä tilalla biokaasulaitoksen syötteenä käsitellään tilan lantaa ja peltobiomassoja. Kuvauksissa käydään läpi biokaasulaitosten prosessit ja niiden rakentamisen kustannusjakaumaa. Laitoksista kolme on toiminnassa ja yksi juuri valmistunut. Maatilat sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella (kuvio 4). KUVIO 4. Maatilojen sijoittuminen kartalla. 5.1 Huutolan tila, Suomussalmi Suomussalmella Huutolan maatila on maidontuotantotila. Tilalla on lypsylehmiä noin 55 ja lisäksi nuorkarjaa 60. Peltoalaa on 80 hehtaaria ja viljelyssä on nurmea. Tilan isäntä Markus Moilanen on suunnitellut ja rakentanut tilalleen biokaasulaitoksen (kuva 1). Biokaasulaitoksesta tila saa lämpöä ja sähköä. Lämmöntarve tilalla on kwh ja sähkön tarve kwh vuodessa. 7

8 KUVA 1. Säilörehun syöttörakennus ja biokaasureaktori Huutolan tilalla Suomussalmella. Biokaasulaitoksen syötteinä ovat lanta ja säilörehu. Lantaa johdetaan navetasta esisäiliöön ja siitä ajastetulla pumppauksella reaktoriin. Lietettä lämmitetään ennen reaktoriin syöttämistä reaktorista poistettavalla käsittelyjäännöksellä vastavirtaperiaatteella. Lietettä pumpataan reaktoriin 6 7 m 3 vuorokaudessa. Säilörehu syötetään suoraan reaktoriin kuvan 1 punaisesta rakennuksesta. Rehun syöttöön on hyödynnetty vanhaa rehukärryä, joka purkaa rehun kolakuljettimelle, joka siirtää rehun syöttöruuville (kuva 2). Rehua lisätään kahdesti päivässä yhteensä noin kg. Määrä vaihtelee riippuen energiantarpeesta. Prosessin mädätyslämpötila on noin 36 C ja viipymä vrk. KUVA 2. Säilörehun syöttö biokaasureaktoriin. Reaktori on rakennettu hyödyntäen olemassa olevaa lietesäiliötä. Reaktori on lämpöeristetty sivuilta ja kaasuvaraston ja syötetilan välissä ovat ontelolaatat sekä uretaanieriste. Reaktorin sivulle on asennettu moottorilla pyörivä sekoitin. Sekoitin pyörii ajastetusti 15 minuuttia tunnin välein. Sekoitin voidaan käynnistää myös säilörehun syötön yhteydessä. Kaasuvarasto on katettu kaksoiskatteella. Kaasukatteen yli on asennettu köysi, jonka toisessa päässä reaktorin ulkopuolella riippuu punnus. Jos kaasun määrä laskee, kaasukatteen yli asennettu köysi päästää punnuksen laskeutumaan katkaisijaan, joka sammuttaa laitteistot. Biokaasusta 8

9 erotetaan kosteutta kondenssivesikaivoon ja poistetaan rikkivetyä lisäämällä ilmaa kaasutilaan. Biokaasu johdetaan 40 kw:n kaasumoottorille. CHP- laitteisto on liitetty sähköverkkoon, josta se ottaa tarvittaessa virtaa tai syöttää ylimääräistä virtaa verkkoon. Tilalle tuotetaan kwh sähköä ja kwh lämpöä vuodessa (kuvio 5). Lämpöä hyödynnetään asuinrakennuksiin, biokaasuprosessiin, tuotantorakennuksiin sekä käyttöveden lämmitykseen. Kaasu voidaan ohjata tarvittaessa polttoon kaasukattilaan. KUVIO 5. Prosessikaavio Huutolan tilan biokaasulaitoksesta. Projekti on maksanut (alv 0 %). Suurimmat kustannukset muodostuvat laitoksen putkiasennus- ja sähkötöistä (kuvio 6). Projektille haettiin investointitukea ja sitä myönnettiin 15 % sekä 75 % korkotukilainaa. Väkilannoitteiden hankinnassa kertyy vuotta kohden säästöjä biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen. Lannanlevityksen pinta-ala on kasvanut, kun käsittelyjäännös voidaan hajun vähentymisen myötä levittää asuinrakennuksen läheisyydessä sijaitseville pelloille. KUVIO 6. Huutolan biokaasulaitoksen rakennuskustannukset. Käyttökokemukset ovat osoittaneet, että rehu tulee hienontaa hyvin, jotta bakteeritoiminta on tehokasta. Pilaantunut rehu ja antibioottimaito voivat suurempina määrinä hidastaa kaasunmuodostumista. Suunnitelmissa on jatkossa hyödyntää biokaasun metaania liikennepolttoaineeksi. 9

10 5.2 Junttilan tila, Nivala Heikki Junttila on pitkään tuottanut maatilallaan biokaasua. Maatila on maidontuotantotila, lypsylehmiä on 70 ja lisäksi nuorkarjaa. Peltoviljelyalaa on 140 hehtaaria. Viljelyssä on ohraa ja nurmea. Lehmän lietelannasta tuotetaan biokaasua, josta saadaan tilalle lämpöä ja sähköä. Maatilan sähkön tarve on noin kwh vuodessa. Biokaasulaitoksella voidaan parhaimmillaan tuottaa puolet sähkön tarpeesta. Biokaasulaitoksesta saadaan maatilan kaikki tarvitsema lämpö navettaan, lämpimän käyttöveden sekä prosessin käyttöveden lämmitykseen. Biokaasulaitokseen kuuluu kaksi erilaista reaktoria. Kuvan 3 rakennuksen kulmauksessa on pystyreaktori ja rakennuksen edustalla vaakareaktori. Pystyreaktori laitteistoineen on ollut alkujaan Itä- Suomen yliopistolla tutkimuskäytössä, josta se siirretty Nivalaan Junttilan maatilalle. Myöhemmin laitoksen yhteyteen on asennettu lisäksi vaakareaktori ja 30 kw:n sähkögeneraattori (kuva 3). KUVA 3. Rakennuksen edustalla vaakareaktori ja kulmauksessa pystyreaktori, sekä tilat esisäiliölle ja kaasun hyödyntämislaitteistolle. Lietettä pumpataan ensin navetasta esisäiliöön, jossa on sekoitus ja lämmitys. Esisäiliöstä lietettä lisätään reaktoreihin 5 m 3 kaksi kertaa päivässä. Tarvittaessa lisäsyötteenä käytetään tilan peltobiomassoja. Prosessin mädätyslämpötila on 42 C ja viipymä noin 14 vrk. Tuotettu biokaasu johdetaan kaasusäkkiin, jonka tilavuus on 20 m 3 (kuvio 7). Kaasusäkistä kaasu johdetaan kaasuputkistoa pitkin sähkögeneraattorille (kuva 4) ja kaasukattilalle. Kaasun siirtämiseen kaasusäkistä hyödyntämislaitteistolle ei tarvita pumppausta, vaan kaasusäkin päällä olevat painot saavat aikaan kaasun virtaamiseen tarvittavan paineen. Kaasuseoksesta poistetaan rikkivetyä akvaarion ilmapumpulla. Biokaasusta erotetaan kosteutta kaasuputkien kallistusten kautta kondenssivesikaivoon. 10

11 KUVIO 7. Prosessikaavio Heikki Junttilan biokaasulaitoksesta. Biokaasutuksen tavoitteena oli vähentää lietteen levityksen hajuhaittoja. Tavoitteena oli myös lietteen lannoitusarvon parantuminen. Tavoitteet ovat tulleet biokaasulaitoksen myötä todeksi. Lietteen hajuhaitat ovat vähentyneet merkittävästi ja käsittelyjäännös on parempaa lannoitetta kasveille. Väkilannoitteita tarvitaan enää vain nurmelle. Rakentamisessa on hyödynnetty olemassa olevaa hallirakennusta, jonka yhteyteen laitos on toteutettu. Biokaasulaitos on maksanut arviolta KUVA 4. Generaattori. 5.3 Haatajan tila, Suomussalmi Markku Haatajan maatilalla Suomussalmella on omatoimisesti rakennettu biokaasulaitos. Maatila on suuntautunut maidontuotantoon. Lypsylehmiä tilalla on noin 20 ja peltoviljelyalaa 25 hehtaaria nurmella. Biokaasulaitoksen tuottama kaasu poltetaan kaasukattilassa ja siitä saadaan tilalle lämpöenergiaa kwh vuodessa. Ylimääräinen kaasu poltetaan soihdussa. 11

12 KUVA 5. Haatajan tilan biokaasulaitos. Biokaasulaitoksen esisäiliölle, reaktorille, jälkikaasualtaalle ja kattilahuoneelle on rakennettu tilat (kuva 5). Prosessi hyödyntää maaston korkeuseroa. Pumppaustarve lietteelle on prosessissa vähäinen. Joskus pumppausta tarvitaan käsittelyjäännöksen siirtämiseen jälkikaasualtaasta varastosäiliöön. Syötteinä ovat lietelanta 2 3 m 3 /vrk ja säilörehu enimmillään 300 kg/ vrk. Prosessin lämpötila on 41 C ja viipymä noin 55 vrk. Liete kulkee valuntana navetasta esisäiliöön ja siitä reaktoriin. Reaktorista liete johdetaan putkea pitkin jälleen esisäiliön kautta jälkikaasualtaaseen. Tässä käsitelty syöte luovuttaa lämmön syötettävälle lietteelle (kuvio 8). Betonirakenteiset reaktori ja jälkikaasuallas ovat molemmat lämpöeristettyjä. Reaktorissa on lisäksi lämmitysputket ja sekoitus. Säilörehua lisätään prosessiin erillisen syöttöyksikön kautta. KUVIO 8. Haatajan tilan biokaasulaitoksen prosessikaavio. Reaktori on rakennettu tilalla omana työnä. Jälkikaasuallas on rakennettu hyödyntäen vanhaa lietesäiliötä. Käsittelyjäännös varastoidaan olemassa olevaan lietesäiliöön. Tähän mennessä biokaasulaitoksen rakentaminen on maksanut noin (alv 0 %). Putkityöt tarvikkeineen ovat muodostaneet suuren osan kustannuksista. Lisäksi reaktori laitteineen ja rakennetut tilat ovat myös merkittäviä. Maarakennustyö on tehty 12

13 omana työnä omilla koneilla. Sen osuus kustannuksista on pieni, eikä sitä ole esitetty kustannusjakaumassa (kuvio 9). Projektin toteutus on sujunut hyvin. Suunnittelu ja rakentaminen veivät aikaa yhteensä kaksi vuotta. Projektille ei haettu rahallista tukea. Biokaasulaitoksen myötä väkilannoitteita ei tarvita enää. KUVIO 9. Biokaasulaitoksen kustannukset Haatajan tilalla. 5.4 Ryytilän tila, Siikajoki Pentti Erkkilän maatilalla Siikajoella on tuotantosuuntana naudanlihantuotanto. Tilalla on yhteensä 550 nautaa ja peltoviljelyalaa 300 hehtaaria. Viljelyssä on ohraa ja nurmea. Tilalle on suunniteltu ja rakennettu omatoimisesti biokaasulaitos. Laitoksen tuottamasta kaasusta on tarkoitus tuottaa lämpöä ja sähköä tilan tarpeisiin sekä jalostaa liikennepolttoainetta. Biokaasulaitoksen syötteinä ovat naudan lietelanta, kuivalanta sekä peltobiomassat. Prosessin mädätyslämpötila on mesofiilinen, C. Prosessiin ei sisälly jälkikaasuuntumisallasta (kuva 6). KUVA 6. Ryytilän tilan biokaasureaktori ja tekniset tilat. 13

14 Biokaasureaktoriin johdetaan kahdesta eri tuotantorakennuksesta lietelantaa pumppauskaivojen kautta. Lisäksi kuivalataa ja peltobiomassoja syötetään erillisen syöttöyksikön kautta. Käsitelty liete johdetaan putkea pitkin pumppaamalla tuloputken ja navetan lietekuilun kautta lietesäiliöön. Käsitelyjäännös lämmittää reaktoriin syötettävän lietteen (kuvio 10). KUVIO 10. Kaaviokuva Ryytilän tilan biokaasulaitoksesta. Reaktori on lämpöeristetty ulkosivuilta. Lisäksi sisäseinälle ja pohjavaluun on asennettu lämpöputket. Reaktorissa on sivusuunnassa moottorilla pyörivä sekoitin. Sekoitin on rakennettu käytetyistä osista omana työnä. Sekoittimen osat ovat meijerin käytöstä poistamat voivispilät. Sekoittimessa on myös pienempi potkurisekoitin (kuva 7). Lämmönvaihtimet ovat kerrostalon entiset ja koeponnistettu ennen prosessiin käyttönottoa. Reaktorin syötetilan ja kaasutilan välissä on puurakenteinen välipohja, jonka päälle on asennettu paperikoneen viiraverkko ja sen päälle uretaanieriste. Reaktori on peitetty kaksoiskatteella. KUVA 7. Sekoitin, syötteen tulo- ja poistoputki sekä lämmitysputket. (Kuva: Erkki Penttilä) Syntyvästä biokaasusta erotetaan vesihöyry kondenssivesikaivoon ja poistetaan rikkivetyä akvaarion ilmapumpun avulla. Biokaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto sekä kaasukuvut on hankittu Kiinasta. Kaasukattila ja poltin on hankittu Saksasta. Projekti on maksanut tähän mennessä (alv 0 %). 14

15 Suurimmat kustannukset muodostuvat putkiasennustöistä, työmiesten palkoista ja teknisten tilojen rakentamisesta (kuvio 11). KUVIO 11. Ryytilän biokaasulaitoksen rakentamiskustannukset. Yhteenveto Käyttökokemusten mukaan biokaasuprosessin käsittelyjäännös on hyvää lannoitetta. Ravinteet ovat helpommin kasvien hyödynnettävissä. Peltojen satoisuus kasvaa ja käsittelyjäännös parantaa myös maan rakennetta. Tiloilla on voitu vähentää väkilannoitteiden käyttöä biokaasulaitosten käyttöönoton myötä. Lannanlevitysalaa on voitu lisätä myös asuinrakennusten läheisyydessä sijaitseville pelloille hajuhaittojen vähenemisen myötä. Biokaasulaitokset ovat tilakohtaisia projekteja. Samanlaista mallia on hankalaa toteuttaa usealle tilalle, joten on hyvä antaa suunnitteluun aikaa ja selvittää tiloille käyttökelpoisin ja kannattavin vaihtoehto. Kustannusten osalta projekteissa merkittävimmät kustannukset muodostuvat laitosten putkiasennustöistä. Reaktorin vaatimat laitteet, kuten sekoitus ja kaasukuvut ovat myös olleet merkittäviä kustannuksiltaan. Mesofiilisessa prosessissa olemassa olevaa lietesäiliötä voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää rakentamisessa. Lisäksi maaston korkeuserot ja olemassa olevat rakennukset huomioidaan myös. Laitoksen kannattavuutta ajatellen on tärkeää, että tuotettu biokaasun energia voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin ja käsittelyjäännös käytetään lannoitteeksi pelloille. Projekteissa tarvittavien lupien hankkiminen on sujunut hyvin. Myös tarvittavien koneiden hankkiminen ulkomailta ja Suomesta on sujunut hyvin. Tiloista yksi on hakenut projektilleen investointiavustusta ja saanut sitä 15 % sekä korkotukilainaa 75 %. 15

16 Lähteet Heusala, T ElBio Ky. Keskustelu Huttunen, M & Kuittinen, V Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17. Joensuu: Grano Oy. Viitattu , Latvala, M Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä. Suomen ympäristö 24/2009. Helsinki: Edita Prima Oy. Leitfaden biogas, Von der Gewinnung zur Nutzung Fachagentur Nachwachsende Rohstoffe e.v. (FNR). Viitattu Luostarinen, J Biokaasun tuotanto maatilalla. Motiva Oy. Viitattu , Luostarinen, S Biokaasuteknologiaa maatiloilla I. MTT Jokioinen. Viitattu , Luostarinen, S. & Pyykkönen, V Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja. Mikkeli: Teroprint. Viitattu , Pelkonen, R Maatalouden biokaasulaitoksen ympäristölupa- Opas toiminnanharjoittajalle sekä lupa- ja valvontaviranomaisille. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2013. Viitattu , https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42289/sykera_33_2013.pdf?sequence=1 Taavitsainen, T Johtava asiantuntija. Envitecpolis Oy. Luento Taavitsainen, T Johtava asiantuntija. Envitecpolis Oy. Luento Åkerlund, F Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Motiva Oy. Viitattu , 16

MAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET

MAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET Tiina Haverinen MAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET Toteutus ja kustannukset MAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET Toteutus ja kustannukset Tiina Haverinen Opinnäytetyö Syksy 2014

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia Suomen ympäristöopisto, Helsinki 6.5.2015 Matti Arffman Envitecpolis Oy

Lisätiedot

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Ympäristönäkökohdat - maatalous

Ympäristönäkökohdat - maatalous Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Biokaasulaskurin esittely

Biokaasulaskurin esittely Biokaasulaskurin esittely Heidi Rintamäki MTT Lannan ravinteet käyttöön -hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle Ylistaro, Esityksen sisältö Biokaasusta yleisesti Kannattavuuteen vaikuttavia asioita

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten kannattavuus ja kasvihuonekaasujen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2015

Maatilojen biokaasulaitosten kannattavuus ja kasvihuonekaasujen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2015 Maatilojen biokaasulaitosten kannattavuus ja kasvihuonekaasujen päästövähennys Erika Winquist, Sari Luostarinen, Pellervo Kässi, Ville Pyykkönen ja Kristiina

Lisätiedot

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG - hanke. Osallistujia matkalla

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut

Maatilatason biokaasuratkaisut Maatilatason biokaasuratkaisut Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT ILMASE-seminaari, Juva Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus Maatilojen raaka-aineet Eläintuotannon jätteet

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen

Lisätiedot

OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011

OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011 1 BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Mika Heikkinen MAATILAN BIOKAASULAITOKSEEN TARVITTAVAT LUVAT

Mika Heikkinen MAATILAN BIOKAASULAITOKSEEN TARVITTAVAT LUVAT Mika Heikkinen MAATILAN BIOKAASULAITOKSEEN TARVITTAVAT LUVAT MAATILAN BIOKAASULAITOKSEEN TARVITTAVAT LUVAT Mika Heikkinen Opinnäytetyö Kevät 2012 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Biokaasulaitoksen toteutustavoitteet 1. Taloudellisesti kannattava 2. Turvallinen (palo, räjähdys, terveys) 3. Vaivaton (ei fyysistä eikä psyykkistä kuormitusta)

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Toteutussuunnitelma omakotitalon biokaasutuotannosta

Toteutussuunnitelma omakotitalon biokaasutuotannosta Toteutussuunnitelma omakotitalon biokaasutuotannosta 27.5.2013 Metener Oy Erkki Kalmari ja Juha Luostarinen Puhelin: 0400-546590, email: erkki.kalmari@metener.fi, juha.luostarinen@metener.fi Vaajakoskentie

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE

KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE Johanna Arola KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE Opinnäytetyö Ympäristöteknologia, YAMK Syyskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Johanna Arola Nimeke Keskitetyn biokaasulaitoksen

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy

Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy Orgaanisen aineen hajoaminen Poltto, palaminen, terminen kemiallinen hajoaminen -> Energiasisältö lämmöksi, korkea lämpötila, typpiravinteet

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot