Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset"

Transkriptio

1 Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset Tiina Haverinen Oulun ammattikorkeakoulu Oy Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

2 Sisällys 1 Johdanto Biokaasun tuotanto Suomessa Maatilamittakaavan biokaasuprosessi Luvat ja tuet maatilakohtaisella biokaasulaitoksella Omatoimirakennettuja biokaasulaitoksia maatiloilla Huutolan tila, Suomussalmi Junttilan tila, Nivala Haatajan tila, Suomussalmi Ryytilän tila, Siikajoki...13 Yhteenveto...15 Lähteet

3 1 Johdanto Maatiloilla on mahdollista hyödyntää erilaisista raaka-aineista, kuten naudan lietelannasta ja peltobiomassoista energiaa biokaasutuksen avulla. Biokaasutus mahdollistaa tilan energiaomavaraisuuden ja ravinteiden tehokkaan kierrättämisen sekä tuo ympäristöhyötyjä. Tässä työssä tehdään selvitystä maatilamittakaavan biokaasulaitoksista, jotka viljelijät ovat omatoimisesti toteuttaneet maatiloilleen. Työssä esitellään neljän maatilan biokaasuprosessi ja biokaasulaitoksen rakentamisen kustannuksia. Kaikki neljä tilaa käyttävät biokaasulaitoksen syötteinä tilalla syntyvää lietelantaa ja peltobiomassoja. Biokaasu sisältää metaania, jota voidaan hyödyntää energiaksi lämmön- ja sähköntuotannossa. Lisäksi siitä voidaan jalostaa liikennepolttoainetta. Käsitellyistä syötteistä saadaan biokaasuprosessin jälkeen hyvää lannoitetta, jolla voidaan vaikuttaa väkilannoitteiden käytön vähentämiseen ja peltojen sadontuottoon. Selvitystyö tehtiin BioE-logia- hankkeen yhteydessä. BioE-logia- hanke on Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoima koulutushanke. 2 Biokaasun tuotanto Suomessa Vuonna 2013 biokaasusta tuotettiin lämpö- ja sähköenergiaa yhteensä 555, 7 GWh. Tämä on 0,5 % uusiutuvan energian tuotannosta Suomessa. Eniten tuotettiin lämpöenergiaa 404, 4 GWh. Liikennepolttoaineena tuotettiin 10, 8 GWh. Mukana kuviossa 1 ovat kaatopaikkojen biokaasulaitokset ja reaktorilaitokset. (Huttunen & Kuittinen 2014, 13, 27, viitattu ) KUVIO 1. Tuotetun biokaasun hyödyntäminen energiana vuonna (Huttunen & Kuittinen 2014, 13, 27, viitattu ) 3 Maatilamittakaavan biokaasuprosessi Maatilojen biokaasulaitokset Suomessa ovat toteutettu jatkuvatoimisena märkäprosessina. Niissä syötteiden kuiva-ainepitoisuus on alle 15 % ja syötteet pumpataan reaktoriin. Syötteiden lisääminen prosessiin ja poisto tehdään säännöllisesti. Prosessi on mesofiilinen, lämpötilaltaan C. (Taavitsainen, luento ) Maatiloilla biokaasulaitosten syötteinä käytetään yleensä oman karjan lantaa ja tilan peltobiomassoja. Liete johdetaan esisäiliön kautta biokaasureaktorille pumppauksen avulla. Peltobiomassat hienonnetaan esim. apevaunussa. Niitä voidaan lisätä esisäiliöön tai erillisen syöttölaitteen avulla suoraan reaktoriin. Prosessin 3

4 reaktori on betoninen tai teräksinen pystysäiliö, joka on maan päällä tai osittain maanpinnan alla. Reaktori eristetään ulkosivuilta. Kaasuvaraston ja mädätyssäiliön väliin rakennetaan eristävä välipohja, jonka läpi biokaasu nousee kaasuvarastoon. Reaktorin sisäseinille sekä pohjavaluun asennetaan lämminvesiputkisto, joka lämmittää syötemassaa (kuvio 2). (Latvala 2009, 26; Luostarinen 2013, 15, viitattu ) KUVIO 2. Täyssekoitteisen reaktorin poikkileikkaus mesofiilisessa, jatkuvatoimisessa prosessissa. (Leitfaden biogas, Von der Gewinnung zur Nutzung 2013, 40, viitattu ) Syötemassan tasaisen laadun ja lämmön ylläpitämiseen tarvitaan sekoitusta. Sekoitus edistää kaasunmuodostumista ja biokaasun nousemista kaasuvarastoon. Sekoitus voidaan toteuttaa käyttämällä pystytai sivusuunnassa kiinnitettyä lapasekoitinta. Maatiloilla on usein reaktorin sivuseinämälle asennettu sekoitin, jota moottori pyörittää. (Luostarinen 2013, 12, viitattu ; Latvala 2009, 31.) Reaktorista poistettava käsittelyjäännös sisältää hajoavaa orgaanista ainesta, josta saadaan biokaasua. Katetussa jälkikaasualtaassa on mahdollista kerätä muodostuva biokaasu hyödynnettäväksi. Maatiloilla jälkikaasualtaassa muodostuvan biokaasun osuus voi olla %. (Luostarinen & Pyykkönen 2013, viitattu ) Biokaasuseos sisältää rikkivetyä (H2S), jolla on korrodoiva vaikutus hyödyntämislaitteistossa. Rikkivetyä voidaan poistaa lisäämällä pieni määrä, enintään 4 % happea kaasutilaan. Mikrobitoiminta muuttaa rikkivedyn alkuainerikiksi. Myös raudan lisääminen prosessiin poistaa rikkivetyä. Kosteutta poistetaan rakenteellisesti kaasun siirtoputkistossa. Siirtoputkistossa on kallistukset, joiden kautta kaasun sisältämä kosteus tiivistyessään valuu vedenerotuskaivoon (kuvio 3). (Latvala 2009, 40, 42; Taavitsainen 2006, 57.) 4

5 KUVIO 3. Kondenssiveden erottelu. (Heusala, keskustelu ) Tuotettua biokaasua voidaan hyödyntää polttamalla sitä kaasukattilassa. Useimmiten biokaasua hyödynnetään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon (CHP, Combined Heat and Power). Tällöin käytetään ottomoottoria tai dieselmoottoria, jossa polttoaineena voidaan käyttää kaasua. Moottorissa palavasta kaasusta syntyvä energia pyörittää sähköverkkoon kytkettyä generaattoria. Moottorin hukkalämpö hyödynnetään lämmöntuotantoon. Biokaasun energiasta voidaan moottorin koosta riippuen tuottaa % sähköä. Suurin osa kaasun energiasta muodostuu lämmöksi. Biokaasua joudutaan toisinaan esim. huoltotöiden takia polttamaan soihdussa. Menetelmä estää metaanin pääsyn ilmaan ja sen kasvihuonevaikutuksen. Myös lämpökattilaa voidaan hyödyntää vararatkaisuna. (Luostarinen 2013, 18 19, viitattu ; Latvala 2009, 48.) Käsittelyjäännös on arvokasta lannoitetta biokaasuprosessin jälkeen. Typpi muuttuu kasveille helpommin hyödynnettäväksi, mikä vähentää typen huuhtoutumista vesistöihin. Haisevat yhdisteet hajoavat prosessissa ja hajuhaitat vähenevät. Jäännös on tasalaatuisempaa ja helpompi käsitellä. Jäännöksen levitys on hyvä tehdä multaavilla menetelmillä, jotta minimoidaan typen haihtuminen ilmaan. (Luostarinen & Pyykkönen 2013, viitattu ; Luostarinen 2013, 13, viitattu ) 4 Luvat ja tuet maatilakohtaisella biokaasulaitoksella Ympäristöluvan vaatimuksiin vaikuttaa merkittävästi toiminnan laajuus ja käytössä olevat syötteet. Kun biokaasulaitoksen polttoaineteho on yli 5 MW, ympäristölupa tulee laitokselle hakea. Samoin jos laitoksella käsitellään tilan oman lannan ja peltobiomassojen lisäksi luokiteltuja jätejakeita, laitos tarvitsee ympäristöluvan. Maatilojen biokaasulaitosten polttoaineteho jää usein alle 5 MW: n, jolloin biokaasulaitoksen luvanvaraisuus ja lupaviranomainen määräytyvät tilan eläin- ja jätemäärän perusteella (taulukko 1). Tapauskohtaisesti voidaan ympäristölupa liittää olemassa olevan eläinsuojan ympäristöluvan yhteyteen, jos laitos käsittelee vain lantaa. (Taavitsainen, luento ; Pelkonen 2013, 29 30, viitattu ) 5

6 Kunta Alueellinen ympäristökeskus Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelylaitos < tn / vuosi tn / vuosi Eläinsuoja, joka on tarkoitettu Lypsylehmät 30 kpl < kpl Lihanaudat 80 kpl < kpl Täysikasvuiset emakot 60 kpl < kpl Lihasiat 210 kpl < kpl TAULUKKO 1. Ympäristölupaviranomaisen määräytyminen. (Taavitsainen, luento ) Maatilakohtaiselle biokaasulaitokselle tulee hakea maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen rakennuslupa. Muut ilmoitukset ja sopimukset Ilmoitus pelastusviranomaiselle Pelastussuunnitelma Räjähdyssuojausasiakirja Sopimukset verkkoyhtiön kanssa Maatilan biokaasulaitos, jossa syötteinä ovat tilan lanta ja peltobiomassat, ja käsittelyjäännös tulee omaan käyttöön, ei tarvitse tehdä laitoshyväksyntää Eviralle. (Taavitsainen, luento ) Käytettävissä olevat tukiratkaisut Maatalouden investointituki (Maa- ja metsätalousministeriö) Tukea myönnetään maatiloille ja tilojen yhteenliittymälle Tukea voidaan hakea biokaasulaitoksen rakennuskustannuksiin, kun energia tuotetaan tilan omaan tarpeeseen Tuen määrä tilakohtainen ja riippuu tekijöiden määrästä Syöttötariffi (Energiamarkkinavirasto) Biokaasulaitokselle, joka on uusi ja tuottaa sähköä verkkoon Laitoksen tehon tulee olla 100 kva Takuuhinta 83,5 / MWh ja lisäksi 50 /MWh lämpöpreemiota, edellyttäen, että tuotettu lämpö hyödynnetään. Takuuhinnasta vähennetään kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan keskiarvo ja loppusumma maksetaan syöttötariffina sähkön tuottajalle. Energiatuki (Työ- ja elinkeinoministeriö) Biokaasulaitokselle, joka tuottaa energiaa ja ei saa syöttötariffia. Ei asuinkiinteistölle, maatilalle tai näihin liittyviin laitoksiin Tuen määrä on 8 30 % investoinnille. 6

7 Tärkeimpänä ehtona tuen myöntämiselle on fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen, hankkeen aito tuen tarve, taloudelliset edellytykset ja takaisinmaksuaika. Ehtona on myös, että kyseisen budjettivuoden määrärahoja oltava vielä myönnettävissä. (Åkerlund 2014, viitattu ) 5 Omatoimirakennettuja biokaasulaitoksia maatiloilla Seuraavaksi esitellään neljä erilaista maatilan biokaasulaitosta, jotka viljelijät ovat itse toteuttaneet tiloilleen. Kaikilla neljällä tilalla biokaasulaitoksen syötteenä käsitellään tilan lantaa ja peltobiomassoja. Kuvauksissa käydään läpi biokaasulaitosten prosessit ja niiden rakentamisen kustannusjakaumaa. Laitoksista kolme on toiminnassa ja yksi juuri valmistunut. Maatilat sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella (kuvio 4). KUVIO 4. Maatilojen sijoittuminen kartalla. 5.1 Huutolan tila, Suomussalmi Suomussalmella Huutolan maatila on maidontuotantotila. Tilalla on lypsylehmiä noin 55 ja lisäksi nuorkarjaa 60. Peltoalaa on 80 hehtaaria ja viljelyssä on nurmea. Tilan isäntä Markus Moilanen on suunnitellut ja rakentanut tilalleen biokaasulaitoksen (kuva 1). Biokaasulaitoksesta tila saa lämpöä ja sähköä. Lämmöntarve tilalla on kwh ja sähkön tarve kwh vuodessa. 7

8 KUVA 1. Säilörehun syöttörakennus ja biokaasureaktori Huutolan tilalla Suomussalmella. Biokaasulaitoksen syötteinä ovat lanta ja säilörehu. Lantaa johdetaan navetasta esisäiliöön ja siitä ajastetulla pumppauksella reaktoriin. Lietettä lämmitetään ennen reaktoriin syöttämistä reaktorista poistettavalla käsittelyjäännöksellä vastavirtaperiaatteella. Lietettä pumpataan reaktoriin 6 7 m 3 vuorokaudessa. Säilörehu syötetään suoraan reaktoriin kuvan 1 punaisesta rakennuksesta. Rehun syöttöön on hyödynnetty vanhaa rehukärryä, joka purkaa rehun kolakuljettimelle, joka siirtää rehun syöttöruuville (kuva 2). Rehua lisätään kahdesti päivässä yhteensä noin kg. Määrä vaihtelee riippuen energiantarpeesta. Prosessin mädätyslämpötila on noin 36 C ja viipymä vrk. KUVA 2. Säilörehun syöttö biokaasureaktoriin. Reaktori on rakennettu hyödyntäen olemassa olevaa lietesäiliötä. Reaktori on lämpöeristetty sivuilta ja kaasuvaraston ja syötetilan välissä ovat ontelolaatat sekä uretaanieriste. Reaktorin sivulle on asennettu moottorilla pyörivä sekoitin. Sekoitin pyörii ajastetusti 15 minuuttia tunnin välein. Sekoitin voidaan käynnistää myös säilörehun syötön yhteydessä. Kaasuvarasto on katettu kaksoiskatteella. Kaasukatteen yli on asennettu köysi, jonka toisessa päässä reaktorin ulkopuolella riippuu punnus. Jos kaasun määrä laskee, kaasukatteen yli asennettu köysi päästää punnuksen laskeutumaan katkaisijaan, joka sammuttaa laitteistot. Biokaasusta 8

9 erotetaan kosteutta kondenssivesikaivoon ja poistetaan rikkivetyä lisäämällä ilmaa kaasutilaan. Biokaasu johdetaan 40 kw:n kaasumoottorille. CHP- laitteisto on liitetty sähköverkkoon, josta se ottaa tarvittaessa virtaa tai syöttää ylimääräistä virtaa verkkoon. Tilalle tuotetaan kwh sähköä ja kwh lämpöä vuodessa (kuvio 5). Lämpöä hyödynnetään asuinrakennuksiin, biokaasuprosessiin, tuotantorakennuksiin sekä käyttöveden lämmitykseen. Kaasu voidaan ohjata tarvittaessa polttoon kaasukattilaan. KUVIO 5. Prosessikaavio Huutolan tilan biokaasulaitoksesta. Projekti on maksanut (alv 0 %). Suurimmat kustannukset muodostuvat laitoksen putkiasennus- ja sähkötöistä (kuvio 6). Projektille haettiin investointitukea ja sitä myönnettiin 15 % sekä 75 % korkotukilainaa. Väkilannoitteiden hankinnassa kertyy vuotta kohden säästöjä biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen. Lannanlevityksen pinta-ala on kasvanut, kun käsittelyjäännös voidaan hajun vähentymisen myötä levittää asuinrakennuksen läheisyydessä sijaitseville pelloille. KUVIO 6. Huutolan biokaasulaitoksen rakennuskustannukset. Käyttökokemukset ovat osoittaneet, että rehu tulee hienontaa hyvin, jotta bakteeritoiminta on tehokasta. Pilaantunut rehu ja antibioottimaito voivat suurempina määrinä hidastaa kaasunmuodostumista. Suunnitelmissa on jatkossa hyödyntää biokaasun metaania liikennepolttoaineeksi. 9

10 5.2 Junttilan tila, Nivala Heikki Junttila on pitkään tuottanut maatilallaan biokaasua. Maatila on maidontuotantotila, lypsylehmiä on 70 ja lisäksi nuorkarjaa. Peltoviljelyalaa on 140 hehtaaria. Viljelyssä on ohraa ja nurmea. Lehmän lietelannasta tuotetaan biokaasua, josta saadaan tilalle lämpöä ja sähköä. Maatilan sähkön tarve on noin kwh vuodessa. Biokaasulaitoksella voidaan parhaimmillaan tuottaa puolet sähkön tarpeesta. Biokaasulaitoksesta saadaan maatilan kaikki tarvitsema lämpö navettaan, lämpimän käyttöveden sekä prosessin käyttöveden lämmitykseen. Biokaasulaitokseen kuuluu kaksi erilaista reaktoria. Kuvan 3 rakennuksen kulmauksessa on pystyreaktori ja rakennuksen edustalla vaakareaktori. Pystyreaktori laitteistoineen on ollut alkujaan Itä- Suomen yliopistolla tutkimuskäytössä, josta se siirretty Nivalaan Junttilan maatilalle. Myöhemmin laitoksen yhteyteen on asennettu lisäksi vaakareaktori ja 30 kw:n sähkögeneraattori (kuva 3). KUVA 3. Rakennuksen edustalla vaakareaktori ja kulmauksessa pystyreaktori, sekä tilat esisäiliölle ja kaasun hyödyntämislaitteistolle. Lietettä pumpataan ensin navetasta esisäiliöön, jossa on sekoitus ja lämmitys. Esisäiliöstä lietettä lisätään reaktoreihin 5 m 3 kaksi kertaa päivässä. Tarvittaessa lisäsyötteenä käytetään tilan peltobiomassoja. Prosessin mädätyslämpötila on 42 C ja viipymä noin 14 vrk. Tuotettu biokaasu johdetaan kaasusäkkiin, jonka tilavuus on 20 m 3 (kuvio 7). Kaasusäkistä kaasu johdetaan kaasuputkistoa pitkin sähkögeneraattorille (kuva 4) ja kaasukattilalle. Kaasun siirtämiseen kaasusäkistä hyödyntämislaitteistolle ei tarvita pumppausta, vaan kaasusäkin päällä olevat painot saavat aikaan kaasun virtaamiseen tarvittavan paineen. Kaasuseoksesta poistetaan rikkivetyä akvaarion ilmapumpulla. Biokaasusta erotetaan kosteutta kaasuputkien kallistusten kautta kondenssivesikaivoon. 10

11 KUVIO 7. Prosessikaavio Heikki Junttilan biokaasulaitoksesta. Biokaasutuksen tavoitteena oli vähentää lietteen levityksen hajuhaittoja. Tavoitteena oli myös lietteen lannoitusarvon parantuminen. Tavoitteet ovat tulleet biokaasulaitoksen myötä todeksi. Lietteen hajuhaitat ovat vähentyneet merkittävästi ja käsittelyjäännös on parempaa lannoitetta kasveille. Väkilannoitteita tarvitaan enää vain nurmelle. Rakentamisessa on hyödynnetty olemassa olevaa hallirakennusta, jonka yhteyteen laitos on toteutettu. Biokaasulaitos on maksanut arviolta KUVA 4. Generaattori. 5.3 Haatajan tila, Suomussalmi Markku Haatajan maatilalla Suomussalmella on omatoimisesti rakennettu biokaasulaitos. Maatila on suuntautunut maidontuotantoon. Lypsylehmiä tilalla on noin 20 ja peltoviljelyalaa 25 hehtaaria nurmella. Biokaasulaitoksen tuottama kaasu poltetaan kaasukattilassa ja siitä saadaan tilalle lämpöenergiaa kwh vuodessa. Ylimääräinen kaasu poltetaan soihdussa. 11

12 KUVA 5. Haatajan tilan biokaasulaitos. Biokaasulaitoksen esisäiliölle, reaktorille, jälkikaasualtaalle ja kattilahuoneelle on rakennettu tilat (kuva 5). Prosessi hyödyntää maaston korkeuseroa. Pumppaustarve lietteelle on prosessissa vähäinen. Joskus pumppausta tarvitaan käsittelyjäännöksen siirtämiseen jälkikaasualtaasta varastosäiliöön. Syötteinä ovat lietelanta 2 3 m 3 /vrk ja säilörehu enimmillään 300 kg/ vrk. Prosessin lämpötila on 41 C ja viipymä noin 55 vrk. Liete kulkee valuntana navetasta esisäiliöön ja siitä reaktoriin. Reaktorista liete johdetaan putkea pitkin jälleen esisäiliön kautta jälkikaasualtaaseen. Tässä käsitelty syöte luovuttaa lämmön syötettävälle lietteelle (kuvio 8). Betonirakenteiset reaktori ja jälkikaasuallas ovat molemmat lämpöeristettyjä. Reaktorissa on lisäksi lämmitysputket ja sekoitus. Säilörehua lisätään prosessiin erillisen syöttöyksikön kautta. KUVIO 8. Haatajan tilan biokaasulaitoksen prosessikaavio. Reaktori on rakennettu tilalla omana työnä. Jälkikaasuallas on rakennettu hyödyntäen vanhaa lietesäiliötä. Käsittelyjäännös varastoidaan olemassa olevaan lietesäiliöön. Tähän mennessä biokaasulaitoksen rakentaminen on maksanut noin (alv 0 %). Putkityöt tarvikkeineen ovat muodostaneet suuren osan kustannuksista. Lisäksi reaktori laitteineen ja rakennetut tilat ovat myös merkittäviä. Maarakennustyö on tehty 12

13 omana työnä omilla koneilla. Sen osuus kustannuksista on pieni, eikä sitä ole esitetty kustannusjakaumassa (kuvio 9). Projektin toteutus on sujunut hyvin. Suunnittelu ja rakentaminen veivät aikaa yhteensä kaksi vuotta. Projektille ei haettu rahallista tukea. Biokaasulaitoksen myötä väkilannoitteita ei tarvita enää. KUVIO 9. Biokaasulaitoksen kustannukset Haatajan tilalla. 5.4 Ryytilän tila, Siikajoki Pentti Erkkilän maatilalla Siikajoella on tuotantosuuntana naudanlihantuotanto. Tilalla on yhteensä 550 nautaa ja peltoviljelyalaa 300 hehtaaria. Viljelyssä on ohraa ja nurmea. Tilalle on suunniteltu ja rakennettu omatoimisesti biokaasulaitos. Laitoksen tuottamasta kaasusta on tarkoitus tuottaa lämpöä ja sähköä tilan tarpeisiin sekä jalostaa liikennepolttoainetta. Biokaasulaitoksen syötteinä ovat naudan lietelanta, kuivalanta sekä peltobiomassat. Prosessin mädätyslämpötila on mesofiilinen, C. Prosessiin ei sisälly jälkikaasuuntumisallasta (kuva 6). KUVA 6. Ryytilän tilan biokaasureaktori ja tekniset tilat. 13

14 Biokaasureaktoriin johdetaan kahdesta eri tuotantorakennuksesta lietelantaa pumppauskaivojen kautta. Lisäksi kuivalataa ja peltobiomassoja syötetään erillisen syöttöyksikön kautta. Käsitelty liete johdetaan putkea pitkin pumppaamalla tuloputken ja navetan lietekuilun kautta lietesäiliöön. Käsitelyjäännös lämmittää reaktoriin syötettävän lietteen (kuvio 10). KUVIO 10. Kaaviokuva Ryytilän tilan biokaasulaitoksesta. Reaktori on lämpöeristetty ulkosivuilta. Lisäksi sisäseinälle ja pohjavaluun on asennettu lämpöputket. Reaktorissa on sivusuunnassa moottorilla pyörivä sekoitin. Sekoitin on rakennettu käytetyistä osista omana työnä. Sekoittimen osat ovat meijerin käytöstä poistamat voivispilät. Sekoittimessa on myös pienempi potkurisekoitin (kuva 7). Lämmönvaihtimet ovat kerrostalon entiset ja koeponnistettu ennen prosessiin käyttönottoa. Reaktorin syötetilan ja kaasutilan välissä on puurakenteinen välipohja, jonka päälle on asennettu paperikoneen viiraverkko ja sen päälle uretaanieriste. Reaktori on peitetty kaksoiskatteella. KUVA 7. Sekoitin, syötteen tulo- ja poistoputki sekä lämmitysputket. (Kuva: Erkki Penttilä) Syntyvästä biokaasusta erotetaan vesihöyry kondenssivesikaivoon ja poistetaan rikkivetyä akvaarion ilmapumpun avulla. Biokaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto sekä kaasukuvut on hankittu Kiinasta. Kaasukattila ja poltin on hankittu Saksasta. Projekti on maksanut tähän mennessä (alv 0 %). 14

15 Suurimmat kustannukset muodostuvat putkiasennustöistä, työmiesten palkoista ja teknisten tilojen rakentamisesta (kuvio 11). KUVIO 11. Ryytilän biokaasulaitoksen rakentamiskustannukset. Yhteenveto Käyttökokemusten mukaan biokaasuprosessin käsittelyjäännös on hyvää lannoitetta. Ravinteet ovat helpommin kasvien hyödynnettävissä. Peltojen satoisuus kasvaa ja käsittelyjäännös parantaa myös maan rakennetta. Tiloilla on voitu vähentää väkilannoitteiden käyttöä biokaasulaitosten käyttöönoton myötä. Lannanlevitysalaa on voitu lisätä myös asuinrakennusten läheisyydessä sijaitseville pelloille hajuhaittojen vähenemisen myötä. Biokaasulaitokset ovat tilakohtaisia projekteja. Samanlaista mallia on hankalaa toteuttaa usealle tilalle, joten on hyvä antaa suunnitteluun aikaa ja selvittää tiloille käyttökelpoisin ja kannattavin vaihtoehto. Kustannusten osalta projekteissa merkittävimmät kustannukset muodostuvat laitosten putkiasennustöistä. Reaktorin vaatimat laitteet, kuten sekoitus ja kaasukuvut ovat myös olleet merkittäviä kustannuksiltaan. Mesofiilisessa prosessissa olemassa olevaa lietesäiliötä voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää rakentamisessa. Lisäksi maaston korkeuserot ja olemassa olevat rakennukset huomioidaan myös. Laitoksen kannattavuutta ajatellen on tärkeää, että tuotettu biokaasun energia voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin ja käsittelyjäännös käytetään lannoitteeksi pelloille. Projekteissa tarvittavien lupien hankkiminen on sujunut hyvin. Myös tarvittavien koneiden hankkiminen ulkomailta ja Suomesta on sujunut hyvin. Tiloista yksi on hakenut projektilleen investointiavustusta ja saanut sitä 15 % sekä korkotukilainaa 75 %. 15

16 Lähteet Heusala, T ElBio Ky. Keskustelu Huttunen, M & Kuittinen, V Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17. Joensuu: Grano Oy. Viitattu , Latvala, M Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä. Suomen ympäristö 24/2009. Helsinki: Edita Prima Oy. Leitfaden biogas, Von der Gewinnung zur Nutzung Fachagentur Nachwachsende Rohstoffe e.v. (FNR). Viitattu Luostarinen, J Biokaasun tuotanto maatilalla. Motiva Oy. Viitattu , Luostarinen, S Biokaasuteknologiaa maatiloilla I. MTT Jokioinen. Viitattu , Luostarinen, S. & Pyykkönen, V Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja. Mikkeli: Teroprint. Viitattu , Pelkonen, R Maatalouden biokaasulaitoksen ympäristölupa- Opas toiminnanharjoittajalle sekä lupa- ja valvontaviranomaisille. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2013. Viitattu , https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42289/sykera_33_2013.pdf?sequence=1 Taavitsainen, T Johtava asiantuntija. Envitecpolis Oy. Luento Taavitsainen, T Johtava asiantuntija. Envitecpolis Oy. Luento Åkerlund, F Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Motiva Oy. Viitattu , 16

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa 24.2.2016 Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi, Kuopio, Varkaus, Lahti,

Lisätiedot

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja

Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja Lanta on arvokas materiaali, jonka energia- ja ravinnesisältö tulisi hyödyntää tehokkaasti. Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto. Lanta

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Biokaasulaitoksen toteutustavoitteet 1. Taloudellisesti kannattava 2. Turvallinen (palo, räjähdys, terveys) 3. Vaivaton (ei fyysistä eikä psyykkistä kuormitusta)

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka Höhn, Esa Aro-Heinilä, Sari Luostarinen Edut

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Muurame 13.10.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle 1 1.7.2016 Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle Matkan tarkoitus Keulink järjesti matkan biokaasun tuotannosta ja käytöstä kiinnostuneille henkilöille Keski-Suomen liitto (Outi Pakarinen) mukana käytännön

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Saarijärvi 23.8.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasu Biokaasu muodostuu orgaanisen aineen hajotessa Jäteveden

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Toteutussuunnitelma omakotitalon biokaasutuotannosta

Toteutussuunnitelma omakotitalon biokaasutuotannosta Toteutussuunnitelma omakotitalon biokaasutuotannosta 27.5.2013 Metener Oy Erkki Kalmari ja Juha Luostarinen Puhelin: 0400-546590, email: erkki.kalmari@metener.fi, juha.luostarinen@metener.fi Vaajakoskentie

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE

KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE Johanna Arola KESKITETYN BIOKAASULAITOKSEN ENERGIATASE Opinnäytetyö Ympäristöteknologia, YAMK Syyskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Johanna Arola Nimeke Keskitetyn biokaasulaitoksen

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT

MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana Saija Rasi, Erikoistutkija, FT 029 5317655 saija.rasi@mtt.fi 27.10.2012 MTT vahva vaikuttaja ruokajärjestelmässä MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot