Kieltämättä joskus on käynyt mielessä, onko tässä politiikassa mitään järkeä? Eikö aikansa voisi käyttää paremminkin?

Transkriptio

1 Juhlapuhe Turun puoluekokouksessa Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä (muutosvarauksin) Aatesiskot ja veljet, hyvä puoluekokousväki, Kieltämättä joskus on käynyt mielessä, onko tässä politiikassa mitään järkeä? Eikö aikansa voisi käyttää paremminkin? Kun katson teitä, jotka olette osa jo hyvinkin pitkään uhranneet aikaanne, voimianne ja varojanne yhteisten asioiden eteen, tuo kysymys on turha. Tuo kysymys on turha - kun katson miniäni lähettämää kuvaa nuorimmasta lastenlapsesta, tuosta kahden viikon ikäisestä pikku-likasta, joka nukkuu tekemässäni kehdossa ja jota pääsen ensi kertaa katsomaan juhannuksena. Tuo kysymys on turha kun luin viikko sitten vammaisen nuoren miehen unelmasta saada joskus osapäivätyötä. Tuo kysymys on turha kun muistelen isoisäni kanssa tekemääni matkaa luovutettuun Karjalaan ja hänen sekä mummoni kertomuksia sota-ajasta ja evakkoon lähtemisestä. Keskustalaiselta arvopohjalta tehtävää yhteisten asioiden hoitamista tarvitaan. Sitä on tarvittu jo yli sata vuotta ja sitä tarvitaan edelleenkin. Hyväksyimme vuosi sitten puoluevaltuustossa vision Suomesta vuonna 2020: Suomi on jälleen kerran selviytynyt työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Yhteiskunta on pysynyt eheänä. Suomella on ollut taitoa ja malttia vaurastua. Velkaantuminen on taittunut, vaihtotase kääntynyt ylijäämäiseksi ja eläkejärjestelmä on kestävä. Ikääntyneet kansalaiset on opittu näkemään voimavarana. Olemme luoneet toimivan neljän sukupolven yhteiskunnan. Uussuomalaisten kotouttaminen on onnistunut. Suomen kodeissa voidaan paremmin. Ihmiset voivat aidosti valita asuinpaikkansa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on edistytty. Suomi on maailman paras maa lapsille ja perheille. Suomi on ottanut jättiharppauksen vihreän talouden edelläkävijänä. Kotimaisen ruoantuotannon edellytykset on turvattu. Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksen, osaamisen ja kestävän kehityksen edistäjänä sekä rauhanrakentajana. Terve isänmaallisuutemme luo vahvan pohjan myös kansainväliseen toimintaan. Tämän eteen meidän on ponnisteltava. Meidän päätehtävämme on ratkoa yhteiskuntamme polttavia ongelmia. Kaikkien elämä ei ole fantastista ja mukavaa. Meidän seuraava tehtävämme on saada aikaan Suomelle välttämätön suunnanmuutos, missä jokainen suomalainen kokee itsensä tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa ja koko maata kehitetään tasapuolisesti.

2 Haen hieman vauhtia Santeri Alkiosta, jonka syntymän 150-vuotisjuhlavuotta vietimme Rovaniemen puoluekokouksen jälkeen. Mitä sanottavaa Santeri Alkiolla olisi meille tänä päivänä? Pikku-likalle ja hänen vanhemmilleen Alkion viesti olisi: Jokainen koti on maailman keskipiste ja Opitaanko kodissa rakastamaan, silloin osataan sitä yhteiskunnassakin. Pikku-likan seuraaville vuosille Alkion suuri missio olisi sivistys ja koulutus. Hän kannatti koulun ja kotien välistä yhteistyötä. Hän mietti jatkuvasti, miten koulusta saadaan parempi. Hän mietti myös teorian ja käytännön yhdistämistä muun muassa toteamalla, että opetus on annettava niin paljon kuin mahdollista luonnollisen elämän yhteydessä, koska silloin se terävämmin sattuu. Alkio jaksoi muistuttaa köyhän asiasta, siitä, että kuka tahansa meistä saattaa sairastua, joutua onnettomuuteen tai muuten vaikeaan elämäntilanteeseen. Silloin tarvitaan yhteiskunnan tukea. Hän puhui kohtuuden ekonomian ja yhteiskuntavastuun puolesta. Mainitsin aikaisemmin vammaisen nuoren miehen. Voisitko sinä, yrittäjä tai työnantaja, toteuttaa alussa mainitsemani vammaisen nuoren miehen unelman osa-aikatyöstä? Tähän hetkeen olen löytänyt Alkiosta ennen kaikkea edistyksen lipun kantajan. Hän totesi romaanissaan Teerelän perhe seuraavasti: Minkä kuohuva elämä on tuominnut väistymään, se aikansa taisteltuaan hiljaa ja meluttomasti asettuu lepomättäälleen. Mikä elää, sitä vie vauhti eteenpäin, mielessä ainaisen edistymisen ajatus. Hyvät ystävät olemmeko me edistyksen lipun kantajia? Santeri Alkion testamenttina on pidetty hänen vetoomustaan "Pitäkää kädessänne edistyksen lippu. Edistys on kaikkien kansojen ja kansanluokkien varma tulevaisuudentie." Alkion mukaan myös Maalaisliitto on radikaalinen yhteiskunnallinen edistyspuolue. Edistyksen täytyy joskus kulkea Alkiota lainaten "raunioiden läpi, vanhaa murskaten ja sulattaen. Mutta kun se on tapahtunut, nousevat uudet tekijät ja luovat uutta. Silloinkin kun rakennetaan murskaantuneille raunioille, ihmiskunta tarvitsee "lujaa uskoa ihanteelliseen tulevaisuuteen". Ilman sitä kukaan ei jaksa rakentaa. Meidän tulee asettua Alkion mukaisesti "yhteiskuntaa uudistavien aatteiden etunenään". Mistä se johtuu, jos yhteiskunnassa, yrityksessä tai missä tahansa yhteisössä joudutaan tekemään leikkauslistoja? Silloin ei ole onnistuttu uudistumaan eikä uudistamaan. Elämä on minulle opettanut, että uudistumiskyvystä on pidettävä jatkuvasti kiinni. Keskusta on ollut pitkään vallan kahvassa. Olemmeko onnistuneet uudistamaan Suomea niin, ettei ikäviin leikkauksiin ja supistustoimiin jouduta. Olemmeko olleet uudistajia vai jarrumiehiä? Puolustammeko mekin vain epäkelvoksi käynyttä vanhaa? Santeri Alkio on minulle ennen kaikkea yhteiskunnan intohimoinen ja harkitseva uudistaja. Mikähän viesti hänellä olisi meille? Luulen, että hän sanoisi hyvin kipakasti meille: kaivakaa edistyksen lippu, olkaa rohkeita ja pelastakaa Suomi.

3 Hän varmaankin jatkaisi: Älkää jättäkö maata huonommassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Älkää jättäkö velkaa seuraaville sukupolville. Huolehtikaa, että koko maassa voi asua, elää, yrittää ja tehdä töitä. Huolehtikaa köyhän asiasta ja yhteiskunnan eheydestä niin, ettei se repeä eriarvoistumisen seurauksena. Hyvät ystävät, Olen läksyni oppinut yrittäjänä. Haluan tuoda alkiolaisuudesta tähän aikaan yhteiskunnan radikaalin uudistamisen. Me keskustalaiset emme ole politiikassa mukana muodostamassa retorisesti taitavia, mutta tyhjiä lauseita. Meillä ei saa olla mitään muuta motiivia olla näissä talkoissa kuin uudistaa yhteiskuntaa ja ratkoa ongelmia. Meillä ei ole mitään muuta tehtävää kuin varmistaa, että isänmaa ja pieneltä osaltamme koko globaali yhteisö jätetään aina seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa kuin saimme itse ottaa sen vastaan. Minun tehtäväni on varmistaa, että tämä Keskustan joukkue tekee oman osuutensa kunnolla. Lupaan, että tämä joukkue kantaa edistyksen lippua ja on rohkea ratkaisuissaan. Uskon, että saamme kannatusta ja vastuuta, jos oikeasti toimimme niin. Nyt tarvitaan joukkuepelaajia uudistamisen tiimiin. Tahdon vielä kiittää teitä puoluejohdon puolesta luottamuksesta ja siitä, että valitsitte meidät tehtäviimme. Uskon, että mielikuvapolitiikan aika on ohi. Päättäjiltä vaaditaan nyt aitoa paneutumista asioihin ja ratkaisujen hakemista. Uskon, että aika on nyt kypsä todellisille vaihtoehdoille ja ratkaisuille. Kevään poliittisten valintojen jälkeen ruuhka-aika poliittisessa keskustassa on ohi. Edessämme on jälleen vapaan kansan suora tie. Suurin vastustajamme ei ole mikään kilpaileva puolue, vaan Suomen suuret ongelmat. Luin vähän aikaa sitten koosteen erilaisista kirjoituksista nuorten unelmista. Kaikkia niitä yhdisti unelma työstä, omasta paikasta yhteiskunnassa sekä ystävistä ja läheisistä. Nuorten unelmat saattavat jäädä toteutumatta, jos emme saa yhteiskuntamme tarvitsemia suuria uudistuksia tehtyä. Velaksi eläminen on lopetettava ja julkinen talous on saatava tasapainoon. Teollista pohjaa on laajennettava ja vietävä Suomi jälleen investointien, kasvun ja paremman työllistämisen tielle. Meidän pitää rohkeasti puhua myös siitä, että työtunteja on saatava enemmän ja meidän pitää tehdä töitä muutama vuosi pidempään. Meidän on rohkeasti raivattava esteitä yrittäjyyden tieltä. Joudumme koko ajan arvioimaan sitä, mikä on yhteiskunnan tehtävä, ja mistä jokainen kantaa oman vastuunsa. Tämän lisäksi meidän on pidettävä huolta niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan.

4 Näillä keinoilla otamme pitkiä askeleita sellaisen Suomen puolesta, joka jätetään paremmassa kunnossa tuleville polville, joka tarjoaa elämän mahdollisuuksia asuinpaikasta riippumatta ja joka on ehyt ja tasapuolinen. Sellaisen Suomessa, jossa nuorten unelmat voivat toteutua. Edellä mainituista keinoista koostuu keskustalainen selviytymissuunnitelma, josta on tullut tehtyä puumallikin, politiikan kakkara. Siinä on neljä kulmaa: 1. Julkinen talous 2. Talouskasvu 3. Vastuunotto 4. Huolenpito Julkiseen talouden ongelmiin ei ole nopeaa ratkaisua. Tyhjillä iskulauseilla tästä ei selvitä. Sumussa ajelehtiminenkaan ei ole ratkaisu. Mutta se on varmaa, että tästäkin selvitään, vaikka edessä oleva tie ei ole helppo. Se vaatii poliittista ratkaisuhakuisuutta, selviytymishalua, laajaa kansallista yksituumaisuutta, kansallisten vahvuuksiemme hyödyntämistä, vastuunottoa ja huolenpidon ilmapiiriä. Muutos ei tapahdu ilman, että kaikki saadaan mukaan. Muutos ei myöskään tapahdu ilman, että ihmisten henkilökohtaiset asenteet ja arvot muuttuvat. Muutos ei tapahdu ilman, että kovenevaa yhteiskuntaa vedetään muutama piiru huolenpidon ja välittämisen suuntaan. Me rakennamme sellaista Suomea, jonka jokainen voi kokea omaksi kodikseen ja isänmaakseen niin asia- kuin tunnesyilläkin. Nuoren unelmien toteutuminen vaatii myös turvallisen maan. Santeri Alkio sanoi osuvasti jo oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siten, että valtojen välillä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa. Vaikka Alkio ennusti myös järjestelyvaikeuksien olevan tietysti suuria, on selvää, että me suomalaiset olemme eurooppalaisia. Me jaamme yhteisen arvopohjan, käsityksen demokratiasta ja ihmisoikeuksista. Taloudellinen kytköksemme Eurooppaan on vahva. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Keskustalla on pitkä, vakaa ja maltillinen linja, jonka yksi peruskivi on sotilaallinen liittoutumattomuus. Suomi on saavuttanut omilla toimillaan aidon vapauden tehdä itseään koskevia ratkaisuja. Niihin meidän ei tarvitse kysyä lupaa eikä neuvoja muilta. Osaamme ottaa myös naapureidemme perustellut näkökohdat huomioon. Ulkopolitiikan keskeisin tavoite on huolehtia hyvistä suhteista kaikkiin naapureihimme ja toimia aktiivisesti globaalien kysymysten ratkaisemiseksi kuten ilmastonmuutoksen hillintä, ruoka-, vesi- ja energiapula sekä köyhyyden poistaminen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kyse kansalaisten turvallisuudesta ja sen takaamisesta. Suomessa turvallisuuspoliittinen keskustelu kilpistyy usein ärsyttävän pinnalliseen juupaseipäs -keskusteluun Natosta. Mahdollisen Nato-jäsenyyden plussia ja miinuksia on pystyttävä tarkastelemaan tasapuolisesti, ilman leimakirveitä molempiin suuntiin.

5 Ukrainan kriisi on osoittanut sen, että ainakin jonkin asteinen voimankäyttö ja sotilaallinen painostus ovat edelleen keinovalikoimissa Euroopassakin. Krimin valtaus on vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Se on ehdottomasti tuomittava, kuten on tehtykin. Ukrainan tilanne kuitenkin on osoittanut sen, että puolustuskykymme on pidettävänä uskottavana kaikissa tilanteissa. Sen vahvistaminen on kriisin ensimmäinen ja selkeä johtopäätös. Yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta on pidettävä kiinni. Uskon, että eduskuntavaalien jälkeen löytyy laaja kannatus puolustusmäärärahojen korottamisesta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista on pystyttävä käymään avointa keskustelua ilman leimakirveiden heittelyä. Ihmettelen myös sitä, että milloin nykyisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan puolustamisesta tuli vanhakantaista. Suomi on niin pieni maa, että meidän on pystyttävä parempaan keskusteluun. Euroopan yhteiset puolustusvoimat eivät ole turvallisuuspoliittinen vaihtoehto. Nato on ensisijainen vaihtoehto niille Euroopan unionin jäsenmaille, jotka kuuluvat Natoon. Poliittinen solidaarisuus EU-maiden välillä on kuitenkin suurta. Tämäkin kriisi on osoittanut taloudellisten pakotteiden kasvavan merkityksen kriisien syntymisen ja laajenemisen ehkäisemisessä. Sitä ei pidä vähätellä. Vakauden puolesta euromaat ovat puolustaneet Kreikkaakin aika epätoivoisessa taloudellisessa tilanteessa. Uskon, että solidaarisuus ainakin taloudellisten pakotteiden käyttämiseen lisääntyisi merkittävästi sotilaallisen uhkan ollessa jonkin jäsenmaan yllä. Tässä mielessä pidän Euroopan unionia myös turvallisuusyhteisönä. Suomen kannattaa jatkaa yhteistyötä Naton kanssa harjoitustoiminnan ja erityisesti verkkosodankäynnin eli kyberturvallisuuden alueella. Suomen erityisosaaminen tällä alueella poikii myös työpaikkoja alalle, jos osaamme pelata korttimme oikein. Tässä sotilasliittojen rajat eivät ole esteenä kehityksessä mukana pysymiselle. Naton puolustajat ovat oikeassa siinä, että sotilaallisen kaluston eli raudan saanti on turvattu kriisitilanteessa sotilasliiton jäsenelle. Turvalausekkeita hakiessa oma vahva puolustus ja Nato takaisivat varmimmin raudan riittävyyden kriisissä. Kannattajien soisi pohdiskelevan myös sitä, mitä muuta Nato-jäsenyys toisi mukanaan. Mielestäni se rajoittaisi itsenäistä poliittista liikkumatilaamme. Se ei myöskään poistaisi tarvetta vahvistaa omaa puolustuskykyämme. Mikään jäsenyys ei ole rusinoiden poimimista pullasta. Turvalauseke toimii molempiin suuntiin. Jäsenyyteen kuuluu sitoumuksia ja velvoitteita. Meidän olisi varauduttava päätöksentekoon kaukana olevien kriisien ratkaisemiseksi. Meidän olisi oltava valmiita osoittamaan solidaarisuutta muita kohtaan osallistumalla Irakin kaltaisiin sotilasoperaatioihin. Näiden päätösten seurauksena myös uhreihin pitäisi olla valmius. Vaikka puolustusmäärärahoista päättäisimme jäsenyyden oloissakin itse, paine nostaa puolustusmäärärahamme Naton suosituksen mukaiseksi kasvaisi koko ajan. Suositus on 2 prosenttia BKT:stä, mikä meillä tarkoittaisi 1.5 miljardin euron lisäystä. Viro on nostanut ne

6 poliittisen sopimuksen mukaisesti sille tasolle ja Puolassa on velvoittava laki pitää puolustusmäärärahat 1.95 prosentissa BKT:stä. Tuo summa on kova säästettäväksi muista menoista, kun alijäämää muutenkin syntyy melkein miljoona euroa tunnissa joka päivä. Me olisimme myös Nato-maa, joka vastaisi merkittävästä osasta Venäjän vastaista rajaa. Sijaitsemme heidän toiseksi tärkeimmän kaupungin vieressä. Emme voi muuttaa maantiedettä ja geopolitiikkaa tässäkään asiassa. Se väite, ettei Nato-maata kohtaan olisi koskaan hyökätty, ei pidä paikkaansa. Falklandin sota 1982 ja terroristien hyökkäys Yhdysvaltoihin ovat esimerkkejä tästä. Suomi taas on saanut olla rauhassa 70 vuotta. Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus merkitsee laajaa vakauden vyöhykettä Pohjolassa. Emme ole uhka idälle emmekä lännelle. Olemme myös Venäjälle ongelmattomin ilmansuunta. Tasavallan presidentti pohti aivan oikein myös sitä, miltä Nato-jäsenyytemme vaikuttaisi Venäjän kannalta. Nato-asiassa olemme tasavallan presidentin linjoilla. Keskusta ei kannata Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Olemme kuitenkin pitäneet hyvänä säilyttää asiassa jatkuvan liikkumavaramme, joka tulee näkyä myös hallitusohjelmassa. Itseensä luottava maa osaa tehdä päätökset kulloisenkin harkinnan mukaan. Nato-jäsenyyden mahdolliseen hakemiseen vaaditaan kuitenkin kansanäänestys. Hyvät ystävät, Olen motivoitunut johtamaan Keskustaa ja ratkomaan Suomen suuria haasteita ensi eduskuntavaalien jälkeen. Monet kyselivät eilen terveydestäni. Olen saanut terveyteni takaisin ja olen hyvässä kunnossa. Osaan myös arvostaa sitä. Kuulen lenkeilläni luonnon äänet uudessa valossa. Kiitän teitä kaikkia niistä sadoista viesteistä, joita sain, kun sairastuin. Ne auttoivat osaltaan jaksamaan pahimman yli. Jokainen meistä osaa jotain yhdessä pystymme tekemään mitä vaan. Olemme kahden vuoden aikana pystyneet näyttämään jo aavistuksen yhtenäisen Keskustan voimasta. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Meidän vastuullamme on tehdä Suomesta maa, jossa nuorten toiveet opinnoista, työstä ja paikasta yhteiskunnassa toteutuvat. Meidän on pidettävä huolta, että aikaisemmin mainitsemani vammainen nuori voi kokea itsensä osaksi porukkaa pääsemällä osaaikatöihin. Ja meidän tehtävä töitä sen eteen, ettei tulevina vuosikymmeninä yhdenkään suomalaisen tarvitsisi lähteä evakkotaipaleelle. Tulemme näkemään sen, että Suomi tarvitsee Keskustaa, ja Keskustan voima on yhtenäisessä koko maata puolustavassa ihmisten joukossa. Tämä liike menee kohti voittoa vain yhteisellä työllä. Tämä työ onnistuu, kun tuemme toisiamme ja teemme tätä matkaa rinta rinnan, käsi kädessä.