60. Energiapolitiikka

Transkriptio

1 60. Energiapolitiikka S e l v i t y s o s a : Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu yhä enemmän myös talous- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikan tavoitteet, työllisyystavoitteet ja ympäristövaatimukset. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousu sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen, johon liittyvät Kioton pöytäkirjan toimeenpano ja kasvihuonekaasujen päästökauppa EU:ssa. Hallituksen energiapolitiikkaa koskevat linjaukset ja tavoitteet sisältyvät marraskuussa eduskunnalle annettuun energia- ja ilmastopoliittiseen selontekoon Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia - kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Selonteko sisältää toimenpiteet, joiden avulla täytetään Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi niin sanotulla Kioton sitoumuskaudella vuosina Energiapolitiikan tavoitteena on myös tukea kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitää energiahuollon varmuutta ja monipuolista energian hankinnan rakennetta sekä vaikuttaa osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehitykseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi panostetaan voimakkaasti energian tuotannon ja käytön tehostamiseen, uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden voimaperäiseen hyödyntämiseen sekä sähkön hintarakenteen kehittämiseen. Tämän lisäksi valtio hankkii Kioton pöytäkirjan mukaisia päästöyksiköitä Kioton joustomekanismeilla. Uusilla energiansäästötoimilla llaan 5 prosentin lisäsäästöä energiankulutuksessa vuonna 2015 verrattuna tilanteeseen ilman uusia toimenpiteitä. Energiansäästötoimien pitkän aikavälin tavoitteena on primäärienergian kokonaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Strategian tavoitteena on, että uusiutuvan energian kokonaiskäyttö kasvaisi ainakin neljänneksellä vuoteen 2015 mennessä ja vähintään 40 prosentilla vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoden 2003 tilanteeseen. Uusiutuvan energian osuus voisi tällöin nousta lähes kolmannekseen primäärienergiasta. Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus, keskimääräisen vesivuoden tilanteessa, on ollut noin 27 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Suomi pitää kiinni uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön edistämisestä annetun direktiivin yhteydessä asetetusta ohjeellisesta tavoitteesta, jonka mukaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuuden tulisi Suomessa olla 31,5 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta vuonna Kotimaisilla energialähteillä on merkittävä asema energiahuollon toimitusvarmuudessa. Uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineiden osuus primäärienergian kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2003 noin 30 prosenttia. Osuutta pyritään lisäämään merkittävästi tulevien vuoden aikana. Tavoitteena on, että kotimaisten energialähteiden kokonaiskulutus nousee samalla ajanjaksolla vähintään neljänneksen. Liikenteen biopolttonesteiden käyttöä lisätään järjestelmällisesti. Kioton pöytäkirjan ja EU:n taakanjaon mukainen kasvihuonekaasujen päästö on Suomelle 71,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa kaudelle Tämä merkitsee noin 12 miljoonan tonnin päästöjen vähennystarvetta keskimäärin vuodessa. Valtio hankkii Kioton joustomekanismeilla päästövähenemiä runsaat kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Energiamarkkinavirasto toimii sähkö- ja kaasumarkkinoita sekä päästökauppajärjestelmää valvovana viranomaisena sekä hoitaa Kioton mekanismien ja päästökauppadirektiivin toimeenpanon tarvitsemat rekisterit. Virastolla on tehtäviä myös uusiutuvan energian alkuperätakuita koskevassa järjestelmässä ja sähköntuotantokapasiteetin seurannassa. Energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun tueksi tehtäviä tutkimuksia, selvityksiä ja arviointeja rahoitetaan momentilta Kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Energiasektori ja muu päästökauppasektori täyttää kasvihuonekaasujen kansainväliset päästösitoumukset. Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Energiamarkkinat toimivat hyvin ja toimintasäännöt ovat selkeitä. Sähkön hinta pysyy kohtuullisena ja samalla halukkuus investoida kapasiteettiin säilyy. Turve pysyy kilpailukykyisenä polttoaineena. Energian käyttö on entistä tehokkaampaa. Uusilla energiansäästötoimilla llaan 5 %:n lisäsäästöä energiankulutuksessa vuonna 2015 verrattuna tilanteeseen ilman uusia toimenpiteitä. Uusiutuvan energian käyttö kasvaa. Liikenteen biopolttoaineiden käyttö lisääntyy tuntuvasti. Ydinenergian käyttö ja ydinjätehuolto ovat turvallisia. Energia- ja ilmastopoliittisilla ohjauskeinoilla on mahdollisimman vähän kielteisiä vaikutuksia kilpailukykyyn tai energiamarkkinoiden toimivuuteen. Toiminnallinen tuloksellisuus Energia- ja ilmastostrategian toteutus on käynnistetty tehokkaasti. Päästökaupalle on luotu kaudelle elinkeinoelämän ja viranomaisten kannalta hyvin toimiva järjestelmä. Energia- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet tulevat riittävästi otetuiksi huomioon kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja EU:n ilmastopolitiikan valmistelussa. 21. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Sähkön ja maakaasun siirto ja jakelu ovat riittävän häiriöttömiä ja keskeytyksettömiä. Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena. Energiamarkkinaviraston toiminta-ajatuksena on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa ja luoda edellytykset päästökaupalle. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa alustavasti Energiamarkkinavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminta on tehokasta ja hinnoittelu kohtuullista. Vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja Eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa sähkö- ja maakaasumarkkinakehityksessä sekä päästökauppajärjestelmän kehityksessä turvataan Suomen edut. Toiminnallinen tuloksellisuus Vuonna sähköisten järjestelmien kautta saapuu virastoon 70 % sähköisesti kerättävistä tiedoista. 80 % työajasta ja 90 % ulkopuolisista asiantuntijapalveluista kohdistetaan strategisille painopistealueille, joita ovat sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvonta, sähkömarkkinoiden edistäminen, toimitusvarmuuden seuranta ja päästökauppa. Suomen päästökaupparekisteri toimii osana ns. Kioto-maiden rekisterijärjestelmää Sähkön jakelun siirtohintojen reaalinen kehitys (%) 0,0-3,3 0,0 0,0 Sähkön jakeluverkkotoiminnan operatiiviset kustannukset (milj. euroa) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Asiakkaan kokema keskimääräinen sähkön jakelun keskeytysaika (min) 140 1) Asiakkaan kokema keskimääräinen sähkön jakelun keskeytysmäärä (kpl) 4,6 4,5 4,5 4,5 Resurssien arvioitu jakautuminen tulosalueittain (ryhmittäin, euroa) % arvio % arvio % Määrärahat Sähkömarkkinavalvonta Maakaasumarkkinavalvonta Päästökauppa Yhteensä Maksullinen toiminta (Tulot) Sähkömarkkinavalvonta Maakaasumarkkinavalvonta Päästökauppa Muut tulot Yhteensä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 3,7 3,5 < 3,5 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 1,0 3,0 3,0 vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 72,7 72,0 72,0 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus varsinaisesta henkilöstöstä, % 0,0 3,0 < 3,0 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät 1) Vuosien keskiarvo Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 siirtynyt edelliseltä vuodelta 737 siirtynyt seuraavalle vuodelle 265 talousarvio talousarvio tilinpäätös Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvästä informaatiotoiminnasta ja selvityksistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös uuden säästöteknologian markkinoiden edistämisestä, muusta energia-alan tiedottamisesta ja tietohuollon järjestämisestä sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen liittyvästä tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen. S e l v i t y s o s a : Energian säästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä toteutetaan energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Energiapalveluita ja energian loppukäytön tehokkuutta koskeva EY:n direktiivi tulee voimaan toukokuun alussa. Jäsenvaltioilla on jaksolla yhdeksän prosentin indikatiivinen säästö ja direktiivi edellyttää myös, että energian loppukäytön tehokkuutta edistetään entistä painokkaammin. Myös uusiutuvaa energiaa sähkön tuotannossa koskevan direktiivin yhteydessä on Suomelle asetettu haastava ohjeellinen : 31,5 % sähkön kokonaiskulutuksesta vuonna Liikenteen biopolttoaineita koskeva ohjeellinen on 5,75 % vuodelle Direktiivien kansalliseen toimeenpanoon sisältyy lukuisia keinoja, joista esimerkkeinä energiansäästösopimusten toimeenpano ja kehittäminen, uuden energiateknologian ja bioenergian käyttöönoton vauhdittaminen sekä asenteisiin, käyttötottumuksiin ja valintoihin vaikuttaminen. Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa. Laajoille käyttäjäryhmille suunnatussa energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvässä opastus- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Energian käyttö on entistä tehokkaampaa ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy. talousarvio talousarvio tilinpäätös Energiatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna tukea saa myöntää enintään euroa. Määrärahaa saa käyttää energiatalouden kehittämiseen ilmasto- ja ympäristömyönteisemmäksi, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseksi. Tukea voidaan myöntää energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien sekä energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien investointi- ja selvityshankkeiden tukemiseen. Etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea ei myönnetä valtionosuutta saaviin perustamishankkeisiin. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai omarahoitusta. Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa erikseen päätöksen muiden kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittujen hankkeiden tai ohjelmien tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston päätösten (29/1999), (45/1996) ja energia-avustuksista annetun lain (1607/1991) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaimpiin sekä ilmaston ja ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Samalla lisätään energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Energia- ja ilmastostrategiassa uusiutu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 villa energialähteillä ja energiansäästöllä nähdään olevan tärkeä merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Strategia linjaa myös energiatuen käyttöä siten, että päästökauppasektorille myönnetään investointitukia vain uuden teknologian hankkeisiin. Päästökauppasektorin ulkopuolella sitä vastoin voidaan edelleen tukea myös tavanomaisen tekniikan investointihankkeita. Tuulivoimainvestoinneille voidaan jatkossa myöntää tukea ainoastaan uuden teknologian hankkeisiin. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö kasvavat sekä energian käyttö tehostuu energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energiataloudessa. Energiahuollon varmuus ja monipuolisuus säilyvät hyvinä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Vuonna myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 29,1 milj. euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös (42.) Kioton mekanismien käyttö (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetan poistettavaksi talousarviosta. talousarvio tilinpäätös Kioton mekanismit (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna saa tehdä sitoumuksia enintään euron arvosta. Määrärahaa saa käyttää päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle Määrärahaa saa käyttää myös joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin sekä päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Samaan tarkoitukseen on arvioitu olevan käytettävissä euroa siirtynyttä määrärahaa momentilla (42). Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. EY:n komission teettämien laskelmien mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskustannukset ovat Suomessa kolmanneksi korkeimmat yhteisössä. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon päästövähennysten aiheuttaman kansantaloudellisen rasituksen valtio osallistuu energia- ja ilmastostrategian mukaisesti päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä. Mekanismeja on mahdollista hyödyntää myös kansainvälisten hiilirahastojen tai muiden rahoitusinstrumenttien sekä kansainvälisen päästökaupan tai sen sovellusten kautta. Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä jo vuonna, vaikka suuri osa Kioton sitoumuskaudelle hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta vuosina Päästöyksiköiden hintaa on vaikea arvioida, sillä mekanismeilla hankittavien päästöyksiköiden markkinat ovat vasta muotoutumassa. Yksiköiden hintaan vaikuttaa olen- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 naisesti myös vaikeasti arvioitavissa oleva EY:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hintataso. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa. Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on kauppa- ja teollisuusministeriöllä. Päästöyksiköiden hankinta edellyttää konsultin tuottamia tukipalveluita. Kauppa- ja teollisuusministeriö on solminut Suomen ympäristökeskuksen kanssa sopimuksen näiden palveluiden tuottamisesta. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDMprojekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Yhteensä Vuonna myönnettävien hankintojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 28,6 milj. euroa. talousarvio lisätalousarvio Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen järjestöille ja yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan toimintaan. Tällä tarkoitetaan erityisesti sellaista toimintaa, jolla edistetään energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä kotimaisten polttoaineiden tuotantoa. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti pienet taloudelliset resurssit omaaville järjestöille ja muille yhteisöille. Avustusta voidaan myöntää joko yleisavustuksena järjestön sääntömääräisen toiminnan tukemiseen tai erityisavustuksena tiettyyn hankkeeseen. Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. S e l v i t y s o s a : Avustuksilla edistetään hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita tukevien yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa. Avustusten käytön painopiste on taloudellisilta resursseiltaan pienten yhteisöjen toiminnan tukemisessa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Tuulivoiman ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä bioenergian ja muiden kotimaisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät. Energian käyttö on entistä tehokkaampaa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6