Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveysltk KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI 45/20/2013

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveysltk KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI 45/20/2013 KH Valmistelu ja lisätiedot: kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, , Porvoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian vuosille Strategian keskeiset lähtökohdat ovat talouden tervehdyttämisen jatkaminen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen sekä kilpailukykyinen ja kestävä kaupunki. Vaikka hyväksytyssä strategiassa tunnistetut toiminnan ja talouden haasteet ovat pääsääntöisesti edelleen ajankohtaisia, on tarkoituksenmukaista arvioida niin ulkoisissa kuin sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja tarvittaessa päivittää strategiset valinnat. Talousarvion 2016 hyväksymisen yhteydessä on myös todettu, että strategiasta tulee tehdä väliarviointi. Julkisten hyvinvointipalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja rahoitus ovat historiallisen suuren muutospaineen alla, samoin myös kaupungin rooli keskeisimpänä paikallisena julkisten hyvinvointipalvelujen tuottajana ja päätöksentekijänä. Samalla niiden keskeisten strategisten valintojen legitimiteetti tulevaisuudessa, johon nykyinen strategia pohjaa, on arvioitava mahdollisten muutosten, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen, vuoksi uudestaan. Myös kaupungin tuottamien palveluiden rahoitukseen ja henkilöstöön liittyvät muutokset ovat valtakunnallisten uudistusten toteutuessa erittäin mittavat. Näiden koko toimintaa muuttavien uudistusten keskeinen toiminnallinen sisältö yksityiskohtineen ei ole kuluvan vuoden aikana kuitenkaan tiedossa siten, että sen perusteella olisi tarkoituksenmukaista lähteä muuttamaan nykyistä strategiaa. Tarkoituksenmukaista olisikin, että vuonna 2017 valittava valtuusto laatii valtuustokauttaan koskevan kaupunkistrategian, jossa mahdolliset valtakunnalliset muutokset on otettavissa huomioon. Tällöin strategia ohjaisi koko muutosprosessia ja näkemystä tulevasta kaupungin taloudesta ja hallinnosta. Strategian ja mahdollisten muutoshankkeiden valmistelun yhteydessä valmistellaan ja aikataulutetaan myös tarvittavat operatiivisen ja luottamushenkilöorganisaation muutokset uuden valtuuston päätettäväksi. Samalla päivitetään tarvittaessa konserniohjauksen

2 periaatteet. Nykyisestä strategiasta tehtävä lyhyt analyysi voi toimia osaltaan pohjamateriaalina ja keskustelunavauksena uudelle kaupunkistrategialle. Kuluvan syksyn aikana toimialojen, liikelaitosten, lautakuntien ja johtokuntien sekä tarvittaessa myös keskeisten konserniyhteisöjen tulee käsitellä nykyisen strategian tavoitteiden toteutumista, haasteita ja tarvittavissa määrin myös muutospaineita omasta näkökulmastaan. Rahoitusjohto laatii lyhyen kaupunkitasoisen analyysin taloudesta ja siihen liittyvästä kokonaiskuvasta. Esitystapaan pyydettävien lausuntojen osalta tulee kiinnittää siten huomiota, että ne ovat mahdollisimman tiiviitä. Asiakokonaisuuden päätöskäsittelyä esitetään joulukuun valtuustoon, jotta kuluvan vuoden taloudelliset ja toiminnalliset tulokset voidaan mahdollisimman suurelta osin arvioida ja liittää analyysiin. Pääpiirteittäinen aikataulu: syyskuu loka-marras marraskuu-joulu Kh antaa tehtävänannon Lautakuntien ja johtokuntien lausunnot valmistelussa ja käsittelyssä Kh käsittely ja esitys valtuustolle Kj: Kaupunginhallitus päättää selostuksen mukaisesti pyytää lausuntoja kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja tarvittavissa määrin myös muutospaineista toimialoilta, liikelaitoksilta ja keskeisiltä konserniyhteisöiltä marraskuun 15. päivään mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti selostuksen mukaisesti pyytää lausuntoja kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja tarvittavissa määrin myös muutospaineista toimialoilta, liikelaitoksilta ja keskeisiltä konserniyhteisöiltä marraskuun 15. päivään mennessä. SOTEL Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumisesta, haasteista ja muutospaineista. Vs. stj.: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää todeta lausuntonaan seuraavaa: Strategia valmisteltiin yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa, vaikuttajaraatien kokoontumisissa sekä tulevaisuuskyselyn avulla. Keskeisessä roolissa olivat valtuuston ja kaupunginhallituksen työpajat ja seminaarit sekä asiantuntijoiden

3 työryhmät. Porvoon ensimmäinen laaja Hyvinvointikertomus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa ja uusi kaupunkistrategia lokakuussa Hyvinvointikertomuksen tieto kuntalisten hyvinvoinnin tilasta ja asiantuntijoille tehty kyselytutkimus loivat hyvän perustan strategiatyölle. Kaupungin viranhaltijoiden, asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden ja tulevaisuuskyselyyn vastanneiden esille nostamat hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavat ilmiöt nousivat strategiassa keskeisiksi teemoiksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää strategian valmistelutapaa hyvänä ja sitouttavana. Uutta strategiaa laadittaessa olisi hyvä käyttää samoja menetelmiä. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen liittyvä strategiset päämäärät kuten asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen sekä osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja talouden tervehdyttäminen, ovat olleet sellaisia, että niistä on ollut aikaisempaa helpompi johtaa käytännön toimenpiteitä ja sitovia tavoitteita. Haastavampaa on ollut strategian tavoitteiden ja kaupungin jatkuvasti tiukkenevan talouden yhdistäminen. Lautakunta toteaa, että strategiaan ei ole kirjattu tavoitteiden ja indikaattoreiden seurannan ja raportoinnin menetelmiä. Lueteltujen indikaattorien tavoitetasoja ei ole määritelty. Talouteen liittyvien tavoitteiden toteutumisen osalta sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että toimialan palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta on parannettu ottamalla laajasti käyttöön Lean-menetelmiä. Edellä mainittujen tavoitteiden raportointimahdollisuuksien toivotaan paranevan kaupungin tiedolla johtamisen hankkeen tuomien työkalujen myötä. Sosiaali- ja terveystoimi on mukana Kuntaliiton 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailussa. Vertailun tietoja tarkistetaan parhaillaan, mutta esimerkiksi kotihoidon tuottavuus vaikuttaa kasvaneen noin 30 % muun muassa toiminnanohjusjärjestelmän käyttöönoton myötä. Henkilötyövuosien määrä ei strategian mukaan saisi kasvaa. Toimialan henkilötyövuodet ovat laskussa. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 henkilötyövuodet ovat laskeneet noin 28:lla. Sosiaali- ja terveystoimen henkilötyövuodet laskettuna seuraavalla kaavalla: säännöllinen työaika-kaikki poissaolot+lisä- ja ylityöt/työaikasäännösten mukaiset henkilötyövuodet: Vuosi Henkilötyövuodet

4 , , , , ,39 Elintarvikelaboratorion toiminta loppui vuoden 2014 lopussa. Laboratorion ja röntgenin toiminta luovutettiin HUS:n vastaaville liikelaitoksille Yksiköiden henkilöstömäärä oli yhteensä 21. Alinna kaavio toimialan henkilöstömäärän kehityksestä vuosina Vuodesta 2013 henkilöstömäärä on laskenut yhteensä 10 henkeä.

5 Toimintatulojen osuus toimintamenoista on kehittynyt seuraavasti: 2013: 12,2 % 2014: 12,1 % 2015: 11 % Toimintatulot sisältävät muun muassa valtion korvaukset pakolaisista. Korvauksissa voi olla vuosittain suuria vaihteluita, jotka johtuvat esimerkiksi lastensuojelutoimenpiteistä johtuvista suuristakin menoista. Puolet perustoimeentulotuesta saadaan takaisin valtiolta. Jos tarkastellaan pelkästään asiakasmaksutulojen osuutta toimintatuloista, on kehitys ollut seuraava: 2013: 4,6 % 2014: 4,2 % 2015: 4,2 % Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksut ovat suurimmaksi osaksi lailla säädettäviä, joten maksutuottojen pysyminen samalla tasolla on ymmärrettävää. Asukkaiden hyvinvointierojen kaventamiseen ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen liittyvien tavoitteiden osalta lautakunta toteaa, että strategian tavoitteet on viety suoraan toimialan talousarvioon ja ne ovat toteutuneet. Esimerkkeinä strategiassa sovittujen päälinjausten toteuttamisesta on vanhus- ja vammaispalveluiden tehtäväalueen organisaatiouudistus,

6 jonka tavoitteena on parantaa palveluprosesseja ja samalla tehostaa palveluketjujen toimivuutta niin laadun kuin taloudellisuudenkin näkökulmasta. Organisaatiouudistuksen seurauksena painopistettä on siirretty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn suuntaan samanaikaisesti kun laitospainotteista hoivaa on kevennetty. Geriatristen lääkäripalveluiden kehittäminen on ollut osa tätä kehittämistyötä. Laitoshoidon tavoitteet ja suuntaa antava työsuunnitelma on määritelty hoiva-asumisen linjauksilla, jotka tarkennetaan vuosittain. Lisäksi kotihoidon SAKARI-hankeen päätavoitteena oli kehittää ja jalkauttaa kotihoitoon toimintamalli, joka mahdollistaisi henkilöstöresurssien joustavan, asiakaslähtöisen ja täysimääräisen hyödyntämisen. Toimintamallilla pyrittiin samanaikaisesti kehittämään sekä kotihoidon tuottavuutta että palvelun laatua ja henkilöstön työhyvinvointia. Terveyspalveluissa strategian toteuttamisessa on keskitytty paremman ja tehokkaamman palveluverkon ja prosessien rakentamiseen vanhoihin toimitiloihin nojautuen. Kiirevastaanottoa ollaan keskittämässä, samoin molempien terveysasemien yhdistäminen tapahtuu ensi vuoden alusta, tosin ei vielä fyysisesti, mutta palvelukokonaisuuksia keskittämällä. Prosesseja on kehitetty sujuvat prosessit Lean-koulutuksissa, joihin kaikki terveyspalveluiden työyksiköt ovat osallistuneet. Suun terveydenhuollossa on suunniteltu pienten hoitoloitten siirtämistä keskitettyyn yksikköön Näsin hoitolaan. Sujuva suu-kehittämishanke tulee tehostamaan toimintaa suun terveydenhuollossa ensi vuonna ja sama toimintamalli voidaan ottaa käyttöön mahdollisesti muuallakin toiminnassa. Eläinlääkintähuollossa on parannettu puhelinsaatavuutta ja uuden asiakkaiden palvelua parantavan asiakastietojärjestelmän käyttöönottoa suunnitellaan. Terveyden edistämiseen olemme satsanneet panostamalla työttömien ja omaishoitajien terveystarkastuksiin, kehittämällä kroonista sairautta sairastavien hoitomallia ja kehittämällä moniammatillista ryhmätoimintaa elintapasairauksien hoitoon. Asukkaiden osallistamista on lisätty perustamalla asiakasasiantuntijaryhmä terveyspalveluihin sekä ottamalla käyttöön Happy or Not- laitteet välittömän palautteen antamista varten. Asukkaiden osallistamista Facebook-ryhmän kautta suunnitellaan aloitettavaksi loppuvuodesta. Sosiaali- ja perhepalveluiden yksiköt suunnittelevat tulevaa sosiaali- ja terveystoimen organisaatio- ja palvelukokonaisuudistusta huomioiden strategian esiin nostamat päämärät. Palveluprosesseja on kehitetty sujuvat prosessit Lean -koulutuksessa. Asiakkaiden hyvinvointieroja on kavennettu ja syrjäytymistä ehkäisty muun muassa LiiKu-toiminnan avulla. Toiminnassa madalletaan pitkään työelämän ulkopuolella olleiden kynnystä osallistua kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan sekä hyvinvointia edistäviin palveluihin tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Asiakkaille järjestetään Virtaa ja Voimaa -kuntoutusryhmä. Ryhmä on tarkoitettu pitkään työelämän ulkopuolella

7 olleille asiakkaille. Nuorten syrjäytymistä on ehkäisty asumisohjaajien palveluilla. Yli 200 nuorta on saanut asunnon tukipalvelujen myötä. Kokemusasiantuntija toimintaa on vakiinnutettu ja kansalaisopisto KomBi kouluttaa vuosittain uusia kokemusasiantuntijoita. Heitä käytetään suoraan asiakastyössä ja ryhmätyöskentelyssä sekä palveluiden kehittämisessä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia on kehitetty lastensuojelusuunnitelman mukaisesti ja uusia kehittämiskohteista on määritelty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Iloa vanhemmuuteen -hankkeen kautta on kehitetty matalan kynnyksen toimintaa ja palveluita esimerkiksi Pyydä apua -verkkopalvelu. Lautakunnan kanta on, että tulevassa strategiassa henkilöstöön ja työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita olisi hyvä lisätä. Strategian väliarviointi olisi hyvä pyytää myös henkilöstön edustajilta. Strategia jää helposti talousarvion varjoon ja sen merkitystä tulisi korostaa esimerkiksi järjestämällä vuosittaisia strategian seurantaseminaareja laatimiseen osallistuneissa ryhmissä. Strategian toteutumisen arviointia on kyllä tehty osittain vuosittaisen hyvinvointiraportin ja ohjelmien toteutumisen seurannan kautta. Osallistamista ja kuntalaisten kuulemista on tehty aktiivisesti strategiakaudella eri ohjelmien laatimisen yhteydessä. Strategian laadinnan prosessi on toiminut hyvänä mallina osallistavalle toimintatavalle ohjelmien laadinnassa. Uutta strategiaa laadittaessa entistä tärkeämpään rooliin tulee nostaa sote-uudistuksen jälkeen kaupungille jäävä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvointikoordinaattorin palkkaaminen vuonna 2014 on lisännyt selkeästi panostusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön ja tukenut strategian hyvinvointierojen kaventamisen tavoitetta. Keskeistä on vahvistaa edelleen osallisuutta. Osallisuuden lisääminen auttaa vähentämään eriarvoisuutta kansalaisen yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tukea, motivointia ja yhdessä tekemistä tarvitsevat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat asukkaat. Osallisuustyötä tehdään merkittävästi kunnan peruspalvelujen lisäksi järjestöjen ja kuntalaisten omassa toiminnassa. Pykälä tarkastetaan heti. Päätös: Esityksen mukaan. Pykälä tarkastettiin heti.

8