PERIAATEPÄÄTÖS KEMIÖNSAAREN TUULIVOIMASTA (Luonnos)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERIAATEPÄÄTÖS KEMIÖNSAAREN TUULIVOIMASTA (Luonnos)"

Transkriptio

1 PERIAATEPÄÄTÖS KEMIÖNSAAREN TUULIVOIMASTA (Luonnos) 1. JOHDANTO 2. VARSINAIS-SUOMEN TUULIVOIMASELVITYS TUULIVOIMASELVITYKSEEN SISÄLTYVÄT ALUEET KEMIÖNSAARELLA 4. KEMIÖNSAAREN KUNNAN PERIAATEPÄÄTÖKSEN TARKOITUS 5. TUULIVOIMAN MERKITYS 6. TEKNISET VAATIMUKSET 7. KUNNAN ROOLI TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJOITTAMISESSA 8. TUULIVOIMAN SEURAUKSET 9. TUULIVOIMAPUISTOJEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖT 10. KEMIÖNSAAREN KUNNAN PÄÄTÖS TUULIVOIMAN SIJOITTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA 10.1 TUULIVOIMALLE SOVELTUVAT ALUEET TUULIVOIMALLE SOVELTUMATTOMAT ALUEET POIKKEUSLUPAMENETTELY PÄÄTÖSPROSESSIN SÄÄNNÖSTÖ KAIKESSA TUULIVOIMAN SIJOITTELUSSA 11. PERIAATEPÄÄTÖKSEN PROSESSISUUNNITELMA 12. YHTEENVETO 1. JOHDANTO Suomen hallitus teki huhtikuussa 2010 ( ) päätöksen laajasta uusiutuvan energian toimenpidepaketista, ns. risupaketista. Toimenpidepaketissa Suomi sitoutuu lisäämään tuulivoimaenergian osuutta vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 5,7 TWh per vuosi. Valtiovalta on noudattanut toimenpidepakettia siten, että eduskunta on hyväksynyt Lain uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta ( /1396) ja täydentänyt maankäyttö- ja rakennuslakia (1999/132) luvulla 10 a ( /134) Tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset. Valtiovallan panostus uusiutuvaan energiaan näkyy kaikkien valtion viranomaisten asennoitumisessa tuulivoimaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan. Yleisesti asennoituminen uusiin rakentamisiin on positiivista ja niitä tuetaan avustuksilla, syöttötariffeilla ja erityisesti suhtautumalla niihin positiivisesti valtionhallinnon kaikilla tasoilla. Uusiutuvan energiankäytön suosiminen johtuu Suomen ilmasto- ja energiastrategiasta , joka tukee EU:n ilmasto- ja energiapoliittisia suuntaviivoja. Niissä Suomi sitoutuu lisäämään uusiutuvan energian osuutta 38 %:iin vuoteen Strategiassa ilmoitetaan tuulivoiman osuudeksi kokonaisvaikutuksissa 2000 MW vuoteen Vuonna 2010 jakautuu 197 MW:n taso 130 tuulivoimalan osalle. Vuonna 2020 tulee tuulivoimaloiden määrän nousta kpl:seen (keskimäärin 3 MW/turbiini). Varsinais-Suomessa tuulivoimaa on rakennettava n tuulivoimalalla Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseksi, jonka mukaan tavoite jakautuu maakunnan nykyisen sähköenergian käyttöosuuden mukaan suhteessa koko maahan. 1

2 2. VARSINAIS-SUOMEN TUULIVOIMASELVITYS Varsinais-Suomen liitto on tehnyt tuulivoimaselvityksen, jonka luonnos julkaistiin ja jonka maakuntahallitus käsitteli lausuntokierroksen jälkeen Tuulivoimaselvitys on pohjaselvityksenä tulevalle Varsinais-Suomen vaihemaakuntasuunnitelmalle, jonka tarkoituksena on selvittää tuulivoimaan soveltuvat alueet. Liiton tuulivoimaselvitys on Kemiönsaaren tuulivoiman käytön periaatepäätöksen pohjana. Liiton tuulivoimaselvityksessä selostetaan seikkaperäisesti selvityksen tekotapaa. Varsinais-Suomen liiton tuulivoimaselvitys on tämän periaatepäätöksen liitteenä maakuntahallituksen käsittelemänä versiona. Selvitys on pääosin suomeksi, mutta Kemiönsaaren ja Länsi-Turunmaan osalta siinä on tiivistelmä ruotsiksi kummankin alueen yhteydessä. 3. TUULIVOIMASELVITYKSEEN SISÄLTYVÄT ALUEET KEMIÖNSAARELLA Tuulivoimaselvitykseen sisältyy useita tutkittuja alueita. Jotkut tutkitut alueet on eri syistä jätetty selvityksen ulkopuolelle (Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, liian pienet ja hajanaiset alueet, saaristo ym, ks. Tuulivoimaselvitys, s. 19). Selvitys koskettelee neljää potentiaalista tuulivoimalaaluetta, Nordanå Lövböle, Påvalsby, Östanå Labböle och Pajböle Kastkärr. Näillä alueilla tuulivoimaselvitys on saatettu loppuun ja tuulivoimapuistojen rakentaminen voi olla mahdollista. Useilla selvityksen ulkopuolelle jääneillä alueilla voi tuulivoima olla mahdollinen pienessä mittakaavassa ottaen huomioon erityiset olosuhteet. Jonkun alueen tutkimatta jättäminen tuulivoimaselvityksestä ei merkitse, että olisi mahdotonta rakentaa tuulivoimaa kyseiselle alueelle. Ja kääntäen, Varsinais-Suomen liiton tuulivoimaselvityksessä mukana olevat alueet eivät todista, että alueelle voidaan rakentaa tai tullaan rakentamaan tuulivoimaa. Varsinais-Suomen liiton tuulivoimaselvitys tulee ottaa huomioon sellaisena kuin se on hyvin suoritettuna laajana pohjaselvityksenä, joka koskee koko maakuntaa. Ei yhtään enempänä tai vähempänä. Tarkemmat tutkimukset tehdään kaavoituksen yhteydessä tai suunnittelutarvetta ratkaistaessa. 4. KEMIÖNSAAREN KUNNAN PERIAATEPÄÄTÖKSEN TARKOITUS Kunnalla on kaavoituksen ja luvan myöntämisen myötä suvereeni oikeus päättää, mihin tuulivoimaa rakennetaan ja missä tuulivoimaa ei voi olla. Tämän periaatepäätöksen tarkoituksena on, että valtuusto ottaa kantaa seuraavaan: 4.1. Alueet, joissa kunta suhtautuu positiivisesti tuulivoiman rakentamiseen ja millä ehdoin päätös voidaan tehdä Alueet, joihin tuulivoimaa ei rakenneta Poikkeuslupamenettely. Menettelytavan säännöstö alueilla, jotka eivät kuulu alueisiin, joille tuulivoimaa voidaan rakentaa (kohta 4.1), tai alueisiin, jotka on jätetty tuulivoiman rakentamisen ulkopuolelle (kohta 4.2). Tällainen poikkeuslupamenettely on tärkeä, jotta tilannetta ei lukita ikuisuuksiin Suuntaviivoja siitä miten päätökset tehdään. 2

3 5. TUULIVOIMAN MERKITYS Elinkeinoelämä Tuulivoimalla voi olla merkittävä vaikutus saaren elinkeinoelämään. Rakennusvaihe luo edellytyksiä merkittäville työllistämisvaikutuksille ja antaa mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämälle. Tuulivoimala on merkittävä investoinnin piristäjä. Normaalikokoinen, nykypäivään mitoitettu tuulivoimala (2 3 MW) vastaa 3 5 milj. :n investointia. Jos yrittäjät ovat riittävän offensiivisia rakennusvaiheessa, voi se merkitä merkittävien summien jäämistä paikkakunnalle. Tuulivoiman käynnissä ollessa tarvitaan palveluja ja ylläpitotoimia. Kaikkea teiden ylläpidosta korkeatasoiseen säätelytekniikkaan. Tämäkin luo suuria mahdollisuuksia alueen yrittäjille. Maanvuokraus voi oikein hoidettuna antaa kunnollisia lisäansioita maanomistajille. Maanvuokraus voidaan maksaa usealla eri tavalla ja tästä SLC/MTK on antanut erinomaiset ohjeet, joten tätä puolta ei käsitellä lisää tässä yhteydessä. Lopuksi vaan ei vähiten tuulivoima voi vaikuttaa alueen elinkeinoelämään siten, että tuulivoimatoimijoina toimivat yhtiöt ovat alueella kirjoilla ja /tai osa yhtiöiden omistusoikeudesta on kiinnitetty seudun yrityksiin ja yksityishenkilöille. Ruotsissa on luotu järjestelmä siitä, miten lähiyhteisö, yhdistykset, yritykset ja asukkaat voivat tulla operaattoriyritysten osakkaiksi. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että rakennetulla tuulivoimalla voi olla suuri merkitys Kemiönsaaren elinkeinoelämälle. Kunta Rakennetulla tuulivoimalla on suuri merkitys kunnalle. Ajatusleikkinäkin voisi esim. 30 tuulimyllyn tuulivoimapuisto merkitä milj. euron investointivaikutusta paikkakunnalle. Se vastaa massiivista teollisuusrakentamista tai useita ennätyssuuria infrarakentamisprojekteja (vertaa Lövön silta n. 9 milj. euroa). Investoinnit merkitsevät positiivista vaikutusta elinkeinoelämälle ja ennen kaikkea se merkitsee työtilaisuuksia. Kummallakin on puolestaan positiivinen vaikutus yhteisöveron ja tuloveron muodossa. Täysin vakiintuneella tuulivoiman käytöllä voi olla suurin vaikutus kiinteistöveron kautta Tuulivoimalan kiinteistöveron määrä muodostuu vahvistetusta yleisestä kiinteistöverokannasta (tällä hetkellä 1,1 %). Kiinteistövero voi nousta euroon/tuulimylly ja esimerkiksi 30 myllyn rakennuttamisella kiinteistöverotulot nousevat euroon. Sitä voidaan verrata kunnan koko vuoden 2010 kiinteistöverotuloihin, jotka olivat runsaat 2,3 milj. euroa. Näin ollen tuulivoimasta voi tulla merkittävä ja tuloa tuottava haara, joka synnyttää merkittäviä verotuloja ja mahdollistaa sen vuoksi palvelut kunnan asukkaille. Jotta kunta voisi tehdä päätöksen tuulivoimalan kiinteistöverosta (verokanta enintään 2,85 %:n) tulee tuulivoimalla olla yli 10 megavolttiampeerin nimellinen teho. On epäselvää jos arviointiperusta koskee yhtä tuulipuistoa tai yhtä myllyä. 3

4 Ympäristö ja luontoarvot Tuulivoimalla on vaikutusta ympäristöön ja luontoarvoihin. Joissakin tapauksissa voi vaikutus olla niin suurta, että on parempi olla rakentamatta tuulivoimaa. Seurauksia arvioidaan joko ympäristövaikutusprosessina (YVA) tai suunnitteluprosessina (yleiskaava, suunnittelutarveratkaisu). Näitä on edelleen selvitetty kohdassa 8. Asutus ja maisemakuva Tuulivoimalla on myös merkittävä vaikutus kaikkeen asumiseen, viihtyvyyteen ja maisemakuvaan. Vaikutuksien kokeminen on yksilöllistä ja niitä on vaikea mitata. Jos ei pidä tuulivoimalasta, ei sille asialle ole paljon tehtävissä. Vaikutusten arviointi tai selvitykset koetaan lähinnä selityksiksi, mutta on myös merkittäviä tuulivoimaa puolustavia ja siitä jopa pitäviä väestöryhmiä. Tiettyjä asumiseen ja viihtyvyyteen vaikuttavia seurauksia on mahdollista mitata. Sellaisia ovat melu, heijastukset ja näkyminen (katso lisää kohdasta 8). Mittausarvot ovat välttämättömiä päätöksenteossa, mutta ne vaikuttavat harvoin tunnesidonnaisiin mielipiteisiin, joita tuulivoimalan lähiympäristössä on. Väestön mielipiteet ovat tärkeitä päätöksenteossa ja mielipiteet otetaan tarkasti huomioon. 6. TEKNISET VAATIMUKSET Tuuliolosuhteet Normaalinkokoisen tuulivoimalan katsotaan tarvitsevan etrin korkeudella n. 6,5 m/s:n keskituulta. Tuuliolosuhteet on karkeasti esitetty Suomen tuuliatlaksessa (www.tuuliatlas.fi), ja ne on tehty tuulisimuloinneilla tukeutuen tuulisuhteiden dataan 50 viime vuoden ajalta. Ennen tuulivoimarakentamista pitää tuuliolosuhteet mitata tarkemmin. Tuulimittauksia tehdään usein vähintään vuoden ajan kaikkien aikakausivaihteluiden saamiseksi mukaan ja eri korkeuksilta aina 100:aan tai etriin. Kemiönsaarella tuuliolot ovat yleensä hyvät tuulivoimalle. Monin paikoin voidaan selvästi ylittää raja-arvot, joiden katsotaan olevan kannattavan tuulivoiman rakentamisrajana. Eri vuodenaikojen tuulivaihtelutkin ovat rannikolla vähäisiä. Yleensä tuuli puhaltaa tasaisesti ja yhtäjaksoisesti. Sähköverkkoon liittäminen Fingrid Oyj:n tietojen mukaan on mahdollista rasittaa nykyistä 110kV:N verkkoa noin 100 MW. Tieto on alustava ja myös hyvin riippuvainen kapasiteetin kokonaiskäytöstä. Vaikuttavia tekijöitä ovat vuodenaika, teollisuuden sähkönkäyttö (Kemiönsaarta suuremmalla alueella) ja vastaavat tekijät. Jossain määrin Fortumin vastaavaa verkkoa voidaan käyttää. Heidän siirtokapasiteetti on kuitenkin selvästi pienempi (selvitetään). 4

5 Fingridillä on lakisääteinen tehtävä korkeajänniteverkoston rakentamisessa tarvittaessa. Ongelma on toteamisessa milloin tuulivoimaoperaattori on ehtinyt niin pitkälle että on aihetta varata kapasiteettiä 110 kv:n verkossa. Fingrid ei voi tehdä verkon varaus- tai laajentamispäätöstä ennen kuin tuulivoimapuistolla on veden pitäviä päätöksiä rakennusluvasta ja siitä että ne toteutetaan. Niin kauan kuin vapaata kapasiteettiä on, tämä ei ole suuri ongelma. Siitä tulee aikataulullinen haaste kun vapaata siirtokapasiteettiä ei enää ole. Fingrid tarvitsee n. kolme vuotta 110 kv:n verkkonsa laajentamiseen kapasiteettilisäyksen suuruudesta riippumatta. Kaikkiaan voidaan todeta että nyt suunnitteluvaiheessa kolmelle tuulivoimapuistolle löytyy vapaata kapasiteettiä. Mahdollisesti tämäkin oletus on ylioptimistinen, jos tuulivoimapuistot toteutetaan tähän mennessä esitetyillä maksimi nimellistehoilla. 7. KUNNAN ROOLI TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJOITTAMISESSA Kaavoitus ja päätös Kuten aikaisemmin on mainittu, on kunnalla oikeus kaavoittamalla ja lupamenettelyllä päättää tuulivoiman rakentamisesta. Käytössään kunnalla on ne välineet, jotka maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132) antaa käytettäväksi, so. yleiskaava, suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupapäätös. Tuulivoimaa koskeva yleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 10a säädetään tuulivoiman yleiskaavasta. Lain keskeiset kohdat ovat: - Rakennuslupa voidaan myöntää tuulivoimaa koskevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan nojalla, kun kaavassa on erityisesti määrätty, että rakennuslupa voidaan myöntää kaavan nojalla. - Yleiskaavan tulee riittävästi ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. - Suunnitellun tuulivoiman ja muun maankäytön on sovittava maisemaan ja ympäristöön. - Tuulivoiman teknisen huollon ja sähkönsiirron tulee olla mahdollista järjestää. - Kunnalla on oikeus kokonaan tai osittain periä kulut yleiskaavan laatimisesta, silloin kun se laaditaan yksityisen aloitteesta ja edun mukaisesti. Tuulivoiman yleiskaavan laatimiseen pätee sama prosessi kuin kaikkeen muuhunkin kaavoittamiseen. Tiedottaminen ja vuorovaikutus ovat tärkeitä. Vaikutusten selvittäminen on toinen hyvin keskeinen osa kaavoitusta. Selvitykset ovat jossain määrin erikoistuneempia, kun kyseessä on tuulivoimakaavoitus, ja siitä kerrotaan jäljempänä. Sen lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaki säätävät, miten kaavoituksen tulee täyttää rakentamisen ohjaamisen tavoitteet. 5

6 Suunnittelutarpeen arviointi (erityiset rakennuslupien edellytykset suunnittelutarvealueilla) Maankäyttö- ja rakennuslain :ssä 137 voi kunta tietyin edellytyksin myöntää rakennusluvan alueilla, jotka ovat suunnittelun tarpeessa ja joille ei ole laadittu yleiskaavaa tai asemakaavaa. Kunnan valitsema viranomainen päättää lain 37 :ssä määrätyn arvion edellytyksistä. Kemiönsaaren kunnassa tämä viranomainen on tekninen lautakunta. Suunnittelutarveratkaisu voi olla mahdollinen menettelytapa tuulivoimaluvan myöntämiseksi. Tuulivoiman suunnittelutarpeen arviointi tulee perustua yhtä perusteellisiin selvityksiin kuin yleiskaavaa laadittaessa ja vaikutuksia arvioidaan samalla tavalla. Rakennuslupa Tuulivoiman rakennuslupa voidaan myöntää yleiskaavan perusteella siihen liittyvine oikeusvaikutuksineen ja kun erityisesti on päätetty siitä, että rakennuslupa voidaan myöntää. Sitä paitsi tuulimyllyjä voidaan rakentaa rakennusluvan perusteella, kun kysymyksessä on pienehkö tuulivoimala yksityiskäyttöön. Kaavoituksen koordinointi ja ympäristövaikutusten arviointi Suurien tuulivoimapuistojen osalta on suoritettava ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVAmenettely perustuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja sen tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) säädetään tuulivoiman rakentamisesta, että seuraavien kriteerien on täyttyessä on ympäristövaikutusarviointi suoritettava: e) tuulivoimalahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia( /359). ELY-keskuksessa ympäristön vastuualue on viranomaisella, joka päättää ympäristönvaikutusten arviointimenettelystä. YVA-menettelyssä tehdään samat selvitykset ja vaikutusarvioinnit kuin yleiskaavoituksessa tai kaavoitustarpeesta päätettäessä. YVA-menettely ja kaavoitus koordinoidaan yleensä niin, että YVA-prosessissa tehdään tarvittavat selvitykset, ja YVA- dokumentissa arvioidaan vaikutuksia, ja sitten näitä voidaan käyttää yleiskaavaprosessissa. 8. TUULIVOIMAN VAIKUTUKSET Kaavoitusprosessin aikana ja luvan myöntämisen yhteydessä tehdään selvityksiä, jotka ovat perustana kun kaavoitus hyväksytään. Selvityksillä pyritään mahdollisimman tarkoin etukäteen selvittämään, mitä vaikutuksia kaavoituksella voisi olla. 6

7 Kaikessa suunnittelussa selvitetään ympäristö, yhteiskunnallis-taloudelliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset. Selvitysten pitää olla riittävät ja käsittää koko suunniteltava alue. Tuulivoimasuunnittelussa selvitetään vielä tarkemmin tiettyjä vaikutuksia, jotka ovat tuulivoimalle ominaisia. Asiantuntijat tekevät selvitykset, ja selvitykset ovat jatkuvasti esillä kunnan verkkosivuilla sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Selvitykset sisältyvät myöskin lopulliseen kaavoitus- tai suunnittelutarvepäätökseen. Seuraavat vaikutukset tutkitaan aina: Melu Meluselvitykset ovat tärkeimpiä perusselvityksiä tuulivoimaloita suunniteltaessa. Tuulivoima aiheuttaa kahdenlaista ääntä. Toisaalta mekaanista ääntä, joka johtuu vaihdelaatikoista ja mekaanisesta voimansiirrosta. Mekaanista ääntä voidaan usein lieventää turbiinikoneiston koteloinnilla, minkä takia se on harvoin häiritsevää. Toinen äänityyppi on aerodynaaminen ääni, jota syntyy tuulimyllyn siipien pyöriessä. Kun siivet ohittavat tornin, ilma puristuu yhteen ja aiheuttaa matalan äänen. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa tämäntyyppisiä ongelmia voidaan rajoittaa. Muita tärkeitä toimenpiteitä ovat tuulimyllyjen sijoittaminen, vallitseva tuulen suunta suhteessa asutukseen, maasto-olosuhteiden ja kasvillisuuden huomioon ottaminen. 2-3 MW:n tuulivoimalassa on normaalisti n. 100 db:n äänitaso konehuoneessa. Asuntoalueella tai yksityisen asunnon kohdalla äänitason pitää alittaa 40 db tontin rajalla. Tämä vastaa nykyaikaisen jääkaapin äänitasoa. Useimmiten normaalin tuulen taustaääni sekä lieventävät maastomuodostelmat ja kasvillisuus aiheuttavat, että 40 db saavutetaan n m:n etäisyydellä. Joissakin olosuhteissa etäisyys voi olla paljon pitempi. Tuulivoimalahanketta suunniteltaessa tuulta mitataan n. vuoden ajan eri korkeuksilta. Nämä tuulimittaukset ovat suureksi hyödyksi meluselvityksiä tehtäessä. Valoheijastukset Auringon ollessa taivaalla matalalla tuulimyllyn takana syntyy vilkkuvia valoja. Näin tapahtuu todennäköisesti melko harvoina tunteina vuodessa (tutkimuksen mukaan joitakin kymmeniä tunteja) ja ne voidaan laskea erikseen jokaisen paikan osalta paikkatieto-ohjelmien avulla, kun tuulimyllyn paikka ja korkeus on annettu. On tärkeää selvittää valoheijastusten vaikutus jokaista tonttia kohden. Maisemakuva, näkyvyys ja muutos maisemakuvassa Tuulivoiman rakentaminen muuttaa maisemakuvaa. Vaikka vaikutus voi tuulivoimalan lähiympäristössä olla vähäistä, niin tosiasia on, että tuulimyllyillä on kokonsa, korkeutensa ja pyörivän liikkeensä takia kauaksi ulottuvia vaikutuksia maisemakuvaan. Näin on asianlaita erityisesti avoimilla paikoilla, kuten laajoilla peltoaukeilla tai saaristossa ulapoiden ja lahtien yllä. Joissakin olosuhteissa napakorkeudeltaan :n tuulivoimala (iso) näkyy km:n etäisyydellä. Normaalisti kuitenkin tuulivoimala "häviää" maisemakuvasta 3-6 km:n etäisyydellä maastomuodostelmien, sään, metsän ja muiden luonnollisten näköesteiden johdosta. Suotuisissa oloissa tuulimylly voi kuulua 0,5 km: etäisyydestä mutta ei näkyä. 7

8 Käsitys maisemakuvasta on yksilöllinen ja usein tunnepitoinen näkökohta. Sen takia se on myös tärkeä. Joidenkin maisematyyppien katsotaan paremmin soveltuvan sietämään muuttuneen maisemakuvan tuomaa kuormitusta. Teollisuuslaitosten yhteydessä tuulivoima sopii oikein hyvin maisemaan. Joillekin yksilöille tuulivoima on myönteinen kehityksen signaali ja tuulimyllyt voidaan nähdä jopa visuaalisesti vetovoimaisina. Tuulimyllyjen mallilla, värillä, huomiovalojen muotoilulla ja niiden keskinäisellä sijoittamisella on paljon tehtävissä, jotta aiheutettaisiin niin vähän häiriötä maisemakuvaan kuin mahdollista. On olemassa paljon erilaisia ohjelmia tuulimyllyjen maisemavaikutusten laskemiseen ja visualisointiin. Uskottavimpia näistä on ohjelma, jossa suunnitellut tuulimyllyt asennetaan kuva-montaasina maisemakuvaan. Tämäntyyppisiä vakioselvityksiä on suunnittelu- tai YVA-prosessin yhteydessä. Linnut ja ja lepakot Tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustolle ja lepakkokannalle on tutkittu useissa tutkimuksissa ja tuulivoiman vaikutus on suhteellisen hyvin tiedossa. Itse tuulimyllyillä on vaikutusta lintuihin ja lepakoihin, mutta myös uudet sähkönsiirtolinjat voivat olla merkityksellisiä. Useimmiten tuulimyllyjen vaikutukset lintuihin ovat melko minimaalisia. On tutkimuksia, jotka osoittavat, että muut infra-asennukset, voimalinjat, tornit ym. voivat aiheuttaa huomattavasti suurempia vaaroja. On myös alueita, jolle ei suositella tuulivoimaa, koska ne kuuluvat linnustolle tärkeihin Natura-alueisiin. Samoin muut tärkeät lintualueet (IBA- ja FINIBA-alueet) on rajattu pois tuulivoimarakentamisesta. Suurten petolintujen pesimäalueet on myös jätetty tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Tuulivoiman suunnittelussa on tärkeää perusteellisissa tutkimuksissa ja selvityksissä tutkia linnustoa, muuttoreittejä, muuttokäyttämisen vaihteluita ym. Muuttaessaan linnut lentävät yleensä päiväsaikaan, mutta on olemassa myös yöaikaan muuttavia lajeja, minkä takia lintureittitutkimuksia suositellaan tehtävän tutkalaitteella (BirdLife Finland). Tuulimyllyjen sijoituksella ja tuulimyllyjen välisellä etäisyydellä voi olla suuri merkitys lintujen mahdollisuudelle sopeutua tuulivoimaan. Tuulivoiman lepakoille aiheuttamasta vaikutuksesta on sangen vähän tutkimusta. Lepakoiden levinneisyyskin on alueellisesti ja paikallisesti erittäin vähän tunnettua.vaikutusten arviointia ja lintu- ja lepakko-selvityksiä tehdään suunnittelu- tai YVA-prosessin keskeisenä osana. Selkärankaiset Tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta selkärankaisiin on niukasti. Samoin on melko vähän raportoitu ja dokumentoitu häiriöitä, jotka tuulivoiman rakentamisen olisi selkärankaisille aiheuttanut. Oletettavasti eniten vaikutusta on kasvaneella melulla ja rakennus- ja huoltotoiminnalla alueilla, jotka muuten saattavat olla melko häiriöttömiä. Selkärankaisille aiheutuneita vaikutuksia tutkitaan suunnitteluja YVA-prosessin yhteydessä, ja mikäli löytyy harvinaisten tai uhanalaisten eläinten olinpaikkoja, on se huomioitava tuulivoiman rakentamista rajoittavana tekijänä. 8

9 Vaikutus alueiden virkistyskäyttöön Vaikutukset virkistyskäyttöön voivat vaihdella hyvinkin paljon, ja ne ovat luontaisia jokaiselle alueelle. Useimmiten melu ja näköalatekijät vaikuttavat haitallisesti virkistyskäyttöön. Yleensä tuulivoimalla on vähäinen merkitys virkistysarvoon. Pääsääntöisesti voidaan lähteä siitä, että jokamiehenoikeus voi jatkua paitsi aivan tuulimyllyjen alla tai niiden vieressä. Samoin metsästys ja kalastus ovat edelleen mahdollisia tuulimyllypuistoissa. Rakentaminen Yleisesti voidaan lähteä siitä, että rakennusajan vaikutukset ovat suuremmat kuin tuulimyllyjen käytön aikaiset. Rakentaminen aiheuttaa melua, pölyä ja lisääntynyttä toimintaa tuulimyllyjä, teitä ja voimalinjoja rakennettaessa. Tuulivoimarakentaminen voi aiheuttaa haittoja asumiselle, eläimistölle ja alueen virkistyskäytölle. Tuulivoimapuistoja perustettaessa on jo etukäteen suunniteltava, että rakentamisen tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän vaikutusta ympäristöön. Olemassa olevien metsäautoteiden parantaminen tuulivoimarakentamisen tarpeisiin on kaikkien etujen mukaista, ja joskus voi olla aiheellista tehdä verkkoliitännät maakaapeleina. Näitä tekijöitä arvioidaan ja selvitetään suunnittelu- tai YVA-prosessin yhteydessä. Muut vaikutukset Tuulivoimalla voi olla vaikutuksia lentoliikenteeseen ja puolustusvoimien toimintaan. Nämä on selvitettävä ja niiden vaikutukset on arvioitava suunnittelu- ja YVA-prosessin yhteydessä tehtävissä selvityksissä. 9. VOIMASSAOLEVAT SÄÄNNÖT TUULIVOIMAPUISTOJEN SUUNNITTELUSSA Suosituksia yleiskaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja varten. Ympäristöministeriö on antanut yleiset suositukset siitä, miten ja milloin suunnitteluprosessia on ohjattava. Raportissa 19/2011 Tuulivoimarakentamisen suunnittelulle suositellaan seuraavia periaatteita: 9

10 10. KEMIÖNSAAREN KUNNAN PÄÄTÖS TUULIVOIMARAKENTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yksittäisten tuulimyllyjen pitää olla vähintään 500 metrin etäisyydellä lähimmästä asunnosta (ympärivuotisista tai vapaa-ajan) TUULIVOIMALLE SOVELTUVAT ALUEET Seuraavat alueet soveltuvat jatkoselvityksiin ja tuulivoimarakentamiseen: Alueet, jotka Varsinais-Suomen maakuntaliiton tuuliselvityksessä sisältyvät Manner-Kemiönsaaren selvitysalueisiin ja jotka on merkitty sinisellä oheisessa karttaliitteessä 2. Aluerajaamista tarkastellaan tarkemmin suunnitteluprosessin yhteydessä. Mukana olevat alueet on nimetty seuraavasti: a. Nordanå - Lövböle (karttaliite 2, a-alue). Suunnittelu on jo käynnissä. b. Påvalsby (karttaliite 2, b-alue) c. Östanå - Labböle (karttaliite 2, c-alue) d. Pajböle - Kastkärr (karttaliite 2, d-alue) Olemassa olevat tuulivoimalat Högsårassa (karttaliite 2, merkitty o) Perustelu: Kyseinen alue on Varsinais-Suomen liiton tuulivoimaselvityksessä katsottu sopivaksi. Kunnan mielestä selvitys on riittävä tuulivoiman periaatteellisen myönteisen kannanoton perustaksi ja suunnitteluprosessin käynnistämiseksi, mikäli sellaisen hakemus jätetään kunnalle TUULIVOIMAA VARTEN SOVELTUMATTOMIA ALUEITA Seuraavat alueet eivät sovellu tuulivoimarakentamiseen: A. Alueet, jotka Varsinais-Suomen maakuntaliiton tuulivoimaselvityksessä sisältyvät Manner- Kemiönsaaren selvitysalueisiin ja jotka mainitaan selvityksessä soveltumattomina tai huonosti soveltuvina. a. Alueet, jotka pääasiassa on merkitty soveltumattomiksi olemassa olevien luontoarvojen vuoksi (karttaliitteessä 2 vihreällä värillä) b. Alueet, jotka pääasiassa on merkitty soveltumattomiksi muun maankäytön vuoksi tai joiden rakennettavuus on rajallista (karttaliitteessä 2 punaisella värillä) B. Saaristo kokonaisuudessaan, karttaliitteen 2 mukaisella rajaamisella, punaisella viivalla. Perustelu: Tuulivoiman rakentaminen saaristoon saarille ja luodoille kilpailevat muun maankäytön kanssa (virkistys, vapaa-ajan rakentaminen, matkailu) ja on vaikutuksiltaan niin merkittäviä ympäristölle ja maisemakuvalle, että tuulivoimaa ei pidä rakentaa. 10

11 10.3. POIKKEUSLUPAMENETTELY Tämä periaatepäätös tehdään vuoden 2011 tietojen ja tilanteen mukaan. Tulevaisuudessa tilanne ja tarpeet voivat muuttua. Sen takia jatkossa on oltava mahdollisuus poikkeuslupamenettelyin ottaa harkittavaksi myös sellaisia alueita, jotka eivät sisälly tuulivoimalle nimenomaan soveltuviin alueisiin (kohta 10.1.) Tämä on tärkeää, jotta kehitys ei pysähtyisi ja tuulivoimarakentamisen alueita lukittaisi "ikuisuuksiin". Seuraavat alueet sisältyvät poikkeuslupamenettelyyn: d. Vestlax (karttaliite 2, e-alue). Perustelu: Vaikutukset maisemakuvaan ja lähialueella oleva kotkanpesä aiheuttavat, että tuulivoimarakentamista on harkittava poikkeuslupamenettelyllä. e. Alueet, jotka sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tuulivoimaselvitykseen Manner-Kemiönsaarella, mutta joita ei ole otettu mukaan selvitysalueiksi, koska kyseiset alueet eivät ole kooltaan ja muodoltaan riittävän soveltuvia. Karttaliitteessä 2 näitä alueita ei ole nimetty, mutta ne on merkitty kirjainmerkinnöillä f - k. f. Muut Manner-Kemiönsaarella olevat alueet, jotka ovat yli 500 metrin etäisyydellä asutuksesta ja jotka muuten täyttävät poikkeuslupamenettelyn vaatimukset. Perustelu: Suunnittelu- tai päätösprosessin kautta on lähemmin tutkittava, soveltuvatko kyseiset alueet tuulivoimakäyttöön riittävän laajasti, mikäli tuulivoimarakentamishakemus tehdään. Erityistä painoa on pantava suunnitelmien maisemakuville aiheutuviin vaikutuksiin, koska alueet ovat pieniä ja hajanaisia muodoltaan. Ennen kuin päätetään suunnittelun alkamisesta tai suunnittelutarvemenettelystä, on päättävän viranomaisen (teknisen lautakunnan) etukäteen vaadittava seuraavaa: - Selvitys verkkoliitännän mahdollisuudesta ja siitä, onko hanketta pidettävä teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisena. - Selvitys olemassa olevista vakituisista ja vapaa-ajan asunnoista. - Viranomainen pyytää kunnanhallitukselta, rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnalta, ELYkeskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta jätettyihin selvityksiin perustuvaa etukäteislausuntoa. - ELY-keskuksen kannanotto kysymyksessä olevasta alueesta ratkaisee vaatimukset yhteisvaikutusten arvioinnista koskien muita jo rakennettuja tai rakenteilla olevia tuulivoimalapuistoja. Viranomaisen (teknisen lautakunnan) pitää jätettyjen etukäteisselvityksien ja lausuntojen pohjalta harkita, täyttyvätkö yleiskaavoitus- tai suunnittelutarveratkaisuprosessin aloittamisen edellytykset. Yleiskaavojen, joihin on ryhdytty ennen periaatepäätöksen saamaa lainvoimaa, voidaan katsoa läpikäyneen poikkeusmenettelyn, jos ne eivät kuulu alueisiin a d kohdassa

12 10.4. KAIKEN TUULIVOIMARAKENTAMISEN PÄÄTÖSPROSESSIN SÄÄNNÖSTÖ Kemiönsaaren kunta on yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa tuulivoiman päätösten suunnittelussa tai toimeenpanossa. Kunta noudattaa ympäristöministeriön raportissa 19/2011 tai päätöksissä antamia suosituksia ja valtion viranomaisten myöhemmin tiedoksi annettavia päätöksiä. Tämä on erityisen tärkeää suunnittelualueen rajaamisessa sekä päätösmenetelmän valinnassa. 1. Tuulivoimarakentamisen päämenettelynä on tuulivoiman yleiskaava. Suunnitteluprosessi tuo lisäarvoa tiedottamisen ja vuorovaikutuksen muodossa, mitä on täysi syy käyttää hyväksi. 2. Suunnittelutarveratkaisumenettely ja -päätös voivat tulla kysymykseen vain pienissä tuulivoimarakentamisissa, jotka käsittävät enintään 2-4 tuulimyllyä. 3. Rakennuslupa ilman yleiskaavan tukea tai ilman suunnittelutarveratkaisua voidaan myöntää yksittäisiä tuulimyllyä varten, kun kyse on napakorkeudeltaan enintään 40 m korkeista 1-3 tuulimyllystä. 4. Yleiskaava, suunnittelutarveratkaisu tai rakennuslupa voidaan myöntää vain niille alueille, joille tuulivoimaa voidaan rakentaa ilman tätä periaatepäätöstä (kohta 10.1) tai alueelle, joka on määritelty poikkeuslupamenettelyssä kohdan mukaan. 5. Kunta perii kaikki kustannukset yleiskaavojen tai suunnittelutarveratkaisujen laatimisesta, kun ne laaditaan yksittäisestä aloitteesta ja yksityisen edun mukaan. 11. PERIAATEPÄÄTÖKSEN PROSESSISUUNNITELMA Tarkoitus on käsitellä asia seuraavasti: - Esikäsittely maapoliittisessa työryhmässä ja kaavoitusryhmässä - Johtoryhmä - Tekninen lautakunta joka asettaa sen nähtäville ja pyytää lausuntoa kunnanhallitukselta, rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnalta, ELY, V-SL, Fingrid ja Fortum sekä maakuntamuseolta - Valtuuston iltakoulu - Jatkuva käsittely teknisessä lautakunnassa, korjaukset annettujen muistutusten johdosta - Kunnanhallitus - Valtuusto tekee periaatepäätöksen myöhäissyksyllä 12

13 12. YHTEENVETO Valtiovalta on keväästä 2010 lähtien, tehnyt suuria ja merkityksellisiä päätöksiä tuulivoiman edistymisestä Suomessa. Valtiovallan päätökset ovat johtaneet tuulivoimasijoittamisen kiinnostukselle Kemiönsaarelle jota harva, jos edes kukaan, voisi aavistaa vuosi sitten. Jo nyt on jätetty kolme hakemusta tuulivoimasuunnittelusta ja päätöksestä. Kaikki kolme hakemusta on johtanut siihen että tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen yleiskaavoituksen aloittamisesta. Kyseessä ovat alueet Nordanå Lövböle, Gräsböle ja Misskärr. Päätösten valmistelussa on ilmennyt monta vaikeasti ratkaistavaa tekijää, koska tilanne on niin uusi ja outo. Keskusteluja on käyty ELY keskuksen ja Varsinais- Suomen liiton kanssa ja hyvässä yhteisymmärryksessä heidän kanssa käytännön toimenpiteet ja päätökset on tehty erikseen jokaiselta alueelta. Lisäksi on epävirallisesti ilmoitettu kiinnostuksesta tuulivoimaloiden rakentamisesta ainakin vielä kolmella alueella Kemiönsaarella. Kun tilanne on se mikä se on, tuulivoimarintamalla, niin ajatus tuulivoimaa Kemiönsaarella koskevasta periaatepäätöksen teosta on syntynyt, ohjeeksi kaavoitus- ja muille päätöksille. Varsinais-Suomen liitto on laatinut tuulivoimaselvityksen (Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys ) joka monessa on ollut ohjaava tähän mennessä tehdyille päätöksille. Samaten ympäristön julkaisemat oppaat ja ohjeet ovat olleet suureksi avuksi. Maakuntahallitus käsitteli liiton tuulivoimaselvityksen toukokuussa. Kemiönsaaren kunnan periaatepäätös tuulivoimasta perustuu suurilta osin Varsinais-Suomen liiton tuulivoimaselvitykseen. Tuulivoimasijoittaminen ja suunnittelu ovat aina arkoja asioita. Yleisöllä on hyvin jakautuva asenne tuulivoimaa kohtaan. Siksi periaate on alusta alkaen ollut suurin mahdollinen avoimuus ja suuri ymmärtämys keskustelulle ja vuorovaikutukselle. Tarkoitus periaatepäätöksellä on luoda seuraavat pääkohdat sisältävä ohjesääntö tuulivoimasijoittamiselle: 1. Alueet joilla kunta asennoituu positiivisesti tuulivoimasijoittamiseen ja millä ehdoilla päätös voidaan tehdä. 2. Alueet joille tuulivoimaa ei tulla rakentamaan. 3. Poikkeamismenettely. Ohjesääntö menettelytavasta alueilla jotka kuuluvat niihin alueisiin joille tuulivoimaa ei voi rakentaa (kohta 1) tai niihin jotka ovat pois luettuja tuulivoimarakentamisesta (kohta 2). Tämä poikkeamismenettely on tärkeä jotta tilannetta ei lukittaisi ikuisesti. 4. Suuntaviivoja siitä miten päätökset tehdään. 5. Päätös miten kaavoituksen- tai muiden päätösten kustannukset katetaan. Tarkoitus on ankkuroida periaatepäätös mahdollisimman hyvin, vaikkakin päätöksillä on kiire, koska paine uusien kaavoituspäätösten tekemiselle on suuri. 13

14 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys

15 Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Tekijät: Aleksis Klap, Heidi Saaristo ja Timo Juvonen Kuvat: Aleksis Klap Taitto: Antti Vaalikivi ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

16 Sisältö Johdanto 5 Tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset ympäristöön ja luontoon 6 Ääni 6 Välke 7 Näkyvyys ja muutokset maisemaan 7 Suojelualueet 8 Hiljaiset alueet ja tärkeät ekologiset käytävät 8 Linnusto ja lepakot 9 Nisäkkäät 10 Vaikutukset alueiden virkistyskäytölle 10 Maakuntakaavamerkinnät 10 Tekniset vaatimukset 11 Tuulisuus 11 Sähköverkkoon liittyminen 11 Säätö- ja varavoiman tarve 12 Rakentamisen vaikutukset 13 Vaikutukset lentoliikenteeseen 13 Teknistaloudellinen selvitys 14 Alueiden VALINTAKRITEERIT JA luokittelu 16 Aluekokonaisuus 1, Kemiönsaaren alue ja Salon Järvenkylä 18 Aluekokonaisuus 2, Salo-Paimio-Sauvo alue 28 Aluekokonaisuus 3, Länsi-turunmaa 33 Aluekokonaisuus 4, Salon itäosat 37 Aluekokonaisuus 5, Somero 42 Aluekokonaisuus 6, Marttila-Koski 46 Aluekokonaisuus 7, Pöytyä-Yläne 50 Aluekokonaisuus 8, Nousiainen 57 Aluekokonaisuus 9, Mynämäki-Uusikaupunki 60 Aluekokonaisuus 10, Laitila 64 Aluekokonaisuus 11, Pyhäranta 68 Muut tuotantoon soveltuvat alueet 72 Teollisuusalueet 72 Tieverkoston vierustat 72 Muut alueet 72 Tuotantoon soveltumattomat alueet 74 Luontoarvot 74 Maisema-arvot 74 Alueidenkäyttöön liittyvät ristiriidat 74 Raporttiluonnoksesta saadut kommentit 75 Yhteenveto 76 sammandrag 77 Lähteet 78 Liite 1, näkyvyysanalyysikartat 79 Liite 2, Teknistaloudelliset laskelmat 91 TUULIVOIMASELVITYS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 3

17 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TUULIVOIMASELVITYS

18 Johdanto Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Selvitys on toteutettu Ympäristöministeriön ja Varsinais-Suomen liiton rahoituksella toukokuun 2010 ja toukokuun 2011 välisenä aikana. Selvitystyössä kartoitetaan maakunnan alueelta parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet ja tulokset tulevat toimimaan maakuntakaavoituksen taustaselvityksenä. Tulokset eivät osoita yksittäisten tuulivoimaloiden sijainteja, vaan tuulivoimapuistoiksi parhaiten soveltuvia alueita. Selvityksen aluevalintojen määrittelyssä on käytetty avuksi aiheesta tehtyjä julkaisuja ja tutkimusraportteja sekä eri yhteistyötahojen kanssa pidettyjä kokouksia ja haastatteluja. Yhteistyötä on tehty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin ja Turun lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on ollut selvittää Varsinais-Suomen alueelta tuulivoimatuotantoon todennäköisesti soveltumattomat alueet, joita ovat mm. laajat yhtenäiset metsäalueet, ekologian kannalta tärkeät alueet ja verkostot ja linnuston kannalta merkittävät muutto- ja levähdysalueet. Tuulivoimatuottajia on haastateltu toteutuneiden ja toteuttamiskelpoisten tuulipuistoalueiden reunaehtojen selvittämiseksi kesän 2010 aikana. Selvitystyön alkaessa asutus-, loma-asutus sekä luonto- ja ympäristöarvot huomioon ottaen tehtiin paikkatietotarkastelu, jonka tuloksena valkoitui noin 1500 erikokoista tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta. Selvitystyötä on tarkennettu pinta-alaltaan suurimpiin alueisiin ja lisätarkastelut on kohdistettu noin 35 alueeseen. Valtaosa paikkatietomenetelmin valikoituneista alueista oli pinta-alaltaan liian pieniä usean tuulivoimalan alueeksi ja osa alueista ei soveltunut tuulivoimarakentamiseen esimerkiksi lähellä olevien luonto- tai maisema-arvojen, maankäyttöpaineiden tai heikon rakennettavuuden takia. Tarkemmin selvitettyjä alueita on käyty esittelemässä kunnissa vuoden 2010 lopulla. Kuntien suhtautuminen tuulivoimaan on ollut positiivista eikä selvitysalueille ole vaikuttanut kohdistuvan muita maankäytöllisiä paineita. Osa kunnista esitti muitakin tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Nämä alueet ovat pääsääntöisesti kuitenkin kokoluokaltaan pienempiä ja tarjoavat paikan vain yksittäisille voimaloille. Selvitysluonnos on ollut kommenteilla alueen kunnissa ja yhteistyötahoilla ja palaute pyydettiin kohdentamaan käytettyjen aineistojen ja aluenimien oikeellisuuteen. Saatu palaute oli pääosin positiivista ja palautteen mukaan selvitystä on tarkennettu tarvittavilta osin. Valmistunut selvitys toimitetaan Ympäristöministeriöön.Tarkoituksena on, että maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle maakuntakaavoituksen käynnistämisestä tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvien alueiden osoittamiseksi. Maakunnallinen tuulivoimaselvitys tai myöhemmin laadittava maakuntakaava ei kuitenkaan tule rajamaan kuntien mahdollisuutta osoittaa sellaisia pienempiä tuulivoima-alueita, jotka eivät mittaluokkansa vuoksi tarvitse maakuntakaavan merkintää. Raportin alkuosioissa on käsitelty tuulivoimatuotannon aiheuttamia vaikutuksia luontoon ja ympäristöön sekä tavat jolla tämän hankkeen rajauksissa nämä arvot ovat huomioitu. Tuulivoiman teknisiä vaatimuksia käsittelevässä osiossa on esitelty yleisesti reunaehdot, jotka on huomioitu aluevalintoja tehtäessä. Tarkemmin tuulivoimatuotantoon selvitetyt alueet on jaettu aluekokonaisuuksiksi sen mukaan, miten alueet kuormittavat tiettyä osaa kantaverkosta. Yksittäiset selvitetyt kohteet esitetään aluekortteina, joissa on esitetty alueen yksityiskohtaisemmat tiedot. Liitteissä on kartat näkyvyysanalyysin tuloksista sekä teknis-taloudellisten laskelmien taulukot. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin (4.5 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Lisäksi VAT:ssa on määritetty, että yhtenäisiä ja laajoja pelto- ja metsäalueita ei tule pirstoa ilman erityistä syytä. Myös hiljaisten alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nämä alueet sijaitsevat usein samoilla alueilla kuin tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Tuulivoimatuotantoalueiden maakunnallisista vähimmäismääristä ei ole annettu määräyksiä tai ohjeistuksia. Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa ja ilmasto- ja energiastrategissa on asetettu tavoitteeksi rakentaa maakuntaan lisää tuulivoimaa. Suunniteltavien alueiden määrä ja koko tulee perustumaan ensisijaisesti asutuksen sijainnin sekä maisema- ja luontoarvojen asettamien reunaehtojen mukaan. Energiapaketti ja energiastrategia Suomen hallituksen huhtikuussa 2010 ( ) esittelemän uusiutuvan energian velvoitepaketin eli ns. risupaketin mukaan tavoitteet tuulivoimaloiden tuoton lisäämiseksi vuositasolla ovat noin 5,7 TWh vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Varsinais-Suomen osuus Suomen kokonaissähkön kulutuksesta on vuoden 2009 alustavien tietojen mukaan väestömäärän mukaan noin 10 % eli noin 8 TWh ja sähkönkulutukseen perustuvassa vertailussa noin 5,9 % eli noin 4,8 TWh. Mikäli velvoitepaketissa suunniteltu tuulivoimaloiden vuoden 2020 sähköntuottomäärä suhteutetaan Varsinais-Suomen väestömäärään eli 10 %, tarkoittaa se, että Varsinais-Suomessa tulisi vuositasolla tuottaa tuulivoimalla sähköä noin 570 GWh:a ja kulutukseen suhtetutettuna noin 336 GWh:a vuodessa. Kyseiset vuosituotantomäärät vastaavat laskennallisesti noin 90 tuulivoimalaa (10 % osuus) ja noin 50 voimalaa (5,9 % osuus) kun kyse on 3 MW tuulivoimaloista, joiden tuottokerroin on 0,25. Tuottokertoimella 0,2 vastaavat luvut ovat noin 110 tai 65 tuulivoimalaa. Varsinais-Suomen energiastrategiassa on tuulivoimaloiden sähkötuoton tavoite noin 360 GWh:a, joka tarkoittaa noin yhden suurehkon tuulivoimapuiston rakentamista jokaiseen seutukuntaan. TUULIVOIMASELVITYS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5

19 Tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset ympäristöön ja luontoon Merkittävimmät tuulivoimaloiden aiheuttamat vaikutukset ihmisille ovat tuulivoimaloiden näkyminen maisemassa ja voimaloiden aiheuttama ääni. Asetukset määrittävät korkeimmat äänenpainetasot, db(a), jotka saavat kohdistua asutukseen tai loma-asutukseen päivä- ja yöaikana. Raja-arvot on tässä selvityksessä otettu huomioon siten, että tuulivoimalan etäisyys lähimpää rakennukseen on noin yhden kilometrin. Lähimmän rakennuksen sijaitessa alle kilometrin päässä tuulivoimalasta, tulee tuulivoimaloiden geometrisen sijoittumisen ja siitä aiheutuvan yhteismelun vaikutukset alueelle tutkia perusteellisesti tuulivoimapuiston tarkemman suunnittelun yhteydessä. Nyt suunnitellut tuulipuistoalueet sijaitsevat pääsääntöisesti metsäisellä alueella, jolloin melun, välkkymisen ja näkyvyyden vaikutukset jäävät vähäisemmiksi verrattuna avoimiin meri-, rannikko- ja peltoalueisiin. Ääni Tuulivoimaloista aiheutuu kahden tyyppistä ääntä eli mekaanista ja aerodynaamista ääntä. Näistä äänityypeistä aerodynaaminen on nykyvoimaloissa voimakkuudeltaan kovempaa ja aiheuttaa enemmän häiriötä. Mekaaninen ääni syntyy lähinnä tuulivoimalan vaihteistosta, mekaanisista osista ja jäähdytyslaitteistosta, jotka pystytään vaimentamaan tehokkaasti kotelointi- ja äänieristystekniikoin. Aerodynaaminen melu syntyy lapojen pyöriessä ja ääni on jaksollista. Kovin ääni tulee lavan ohittaessa tuulivoimalan tornin, jolloin lavan ja torninrungon väliin puristuva ilmamassa aiheuttaa kovemman humahtavan äänen (nykyvoimaloissa tapahtuu noin kerran sekunnissa). Tuulivoimaloiden aiheuttama melu nykyisissä noin 2 3 MW laitoksissa on valmistajien ilmoittamien tietojen mukaan noin db(a) voimalan konehuoneessa. Yleisesti käytetyissä laskukaavoissa tuulivoimalan melun vaikutukset eivät ole häiritseviä enää noin metrin etäisyydellä tuulivoimalasta (Sustainable Development Commission 2005, 350 metriä tuulipuistosta dba; EEA 6/ m myötätuuleen dba). Yleisenä äänen kulkeutumista kuvaavalla laskukaavalla [(L p =L w -10Log 10 (4πr 2 )-ar)] äänenpaine noin 0,5-1 km etäisyydellä melulähteestä on alle 40 db, olettamalla äänen kulkeutuminen ja vaimentuminen vakioksi (maanpinta on tasainen, voimalan korkeus 100m ja lähtö äänenpaine 100 db). Tuulivoimalan aiheuttama ääni jää kuitenkin tuulen tuottaman taustamelun peittoon tuulisuuden ollessa noin 7-8 m/s tai suurempi. Useiden voimaloiden yksiköissä on raportoitu äänen kertaantuvan voimakkaampana silloin kun useiden tuulivoimaloiden pyöriessä lavat ohittavat tornin samanaikaisesti. Tällöin syntyvä melun kerrannaisvaikutus voi olla selvästi suurempi kuin yhden tornin aiheuttama ääni ja äänen on todettu kantautuvat jopa metrin etäisyydelle voimaloista. Tähän kerrannaisvaikutuksen aiheuttamaan häiriöön voidaan kuitenkin vaikuttaa voimaloiden sijoittamisella suhteessa lähimpiin kiinteistöihin. Esimerkiksi Van der Bergin tutkimuksessa on havaittu, että tuulivoimaloiden sijoittelulla pystytään vaikuttamaan merkittävästi äänen häiritsevyyteen lähialueella. Näissä tutkimuksissa tuulipuistoissa olevista voimaloista yksittäiset aiheuttivat suurimman osan lähialueen asutukselle aiheutuvasta häiriöstä. Varsinkin tilanteissa, joissa yöaikainen tuulennopeus maanpinnalla on pienempi kuin tuulivoimalan navan korkeudella, aiheutuu tilanne, jossa maanpinnan tuulisuus ei aiheuta tuulivoimalan äänen peittävää taustamelua. Tämän tyyppinen tapaus on tutkittu ja raportoitu Hollannista, jossa häiritsevin tilanne sijoittui yöaikaan. Tutkittu alue oli tasaista maastoa, jossa ei ollut merkittävää maastosta aiheutuvaa vaimentumista. (Van der Berg, Pihlainen). Yleisesti ääni kulkeutuu ja kuuluu merkittävästi paremmin myötätuuleen, mikä tulee ottaa huomioon puistokohtaisia melumallinnuksia tehtäessä. Tuulivoimaloiden meluselvityksiä tehtäessä tulee huomioida riittävästi tuulennopeuden mahdolliset erot voimalan napakorkeudella ja maanpinnalla eikä yleistää mallinnukseen tuulenvaikutusta vain yhdeltä korkeudelta tehdyillä tuulisuusmittauksilla. Nykyään tuulisuusmittaukset tehdään pääsääntöisesti noin etrin korkuisesta mittaustornista useilta korkeuksilta, jolloin tuulisuuseroja ja niiden vaikutuksia äänen kulkeutumiseen maanpinnan ja tornin napakorkeuden välillä voidaan vertailla meluselvityksiä tehtäessä. Manneralueille suunnitellut tuulivoimapuistot sijaitsevat kuitenkin pääsääntöisesti metsäisessä ympäristössä, jolloin ympäröivä maasto vaimentaa ääntä tehokkaammin verrattuna avoimiin vesi- ja peltoalueisiin. Äänen Etäisyys laitoksesta, metriä lähtötaso db(a) Tuulivoimalaitoksen aiheuttama melu etäisyyden funktiona (äänen lähtötaso konehuoneen korkeudella). Taulukko on laskettu tasaiselle pinnalle ja neutraalin säätilan vallitessa. (Tuulivoiman projektiopas, 1999) 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TUULIVOIMASELVITYS

20 Välke Tuulivoimalat voivat aiheuttaa valon vilkkumista tilanteessa, jossa aurinko paistaa voimalan takaa riittävän matalalla ja pyörivät lavat aiheuttavat vilkkumista lähialueelle. Vilkkumisen laajuus ja ajallinen kesto vuodessa pystytään selvittämään paikkatieto-ohjelmistojen avulla, kun tuulivoimaloiden tarkat sijaintipaikat ja korkeudet ovat tiedossa. Hetket, jolloin tuulisuus on oikean suuntaista ja aurinko paistaa suoraan voimalan takaa aiheuttaen vilkkumista, ovat vuositasolla todennäköisesti vain joitakin kymmeniä tunteja (Summan tuulipuiston vaikutukset lähiympäristöön, Erkki Haapanen, Tuulitaito , pdf-esitys). Ongelmallisimmissa tilanteissa asutuksen sijaitessa lähellä tuulivoimalaa ja vilkkumisen ja varjostuksen haittojen ollessa merkittäviä, voidaan tuulivoimala ohjelmoida sammumaan tarvittavaksi aikaa (tuulivoimatuottajien haastattelut, kevät 2010). Tuulivoimaloiden lapojen aiheuttama vilkkuminen on yksi syy siihen, ettei voimaloiden sijoittamista autoteiden varsille ole suositeltu. Näkyvyys ja muutokset maisemaan Kansallisena tavoitteena oleva mittava tuulivoimapuistojen rakentaminen tulee muuttamaan totuttua maisemaa. Vaikka tuulivoimaloiden vaikutukset rakennuspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä rajoittuvat usein varsin pienelle alueelle, tuovat voimalat kokonsa ja korkeutensa sekä pyörivän liikkeensä ja huomiovalaistuksensa johdosta täysin uuden elementin maisemaan. Suuret voimalat leimaavat maiseman tekniseksi tuotantoympäristöksi ja siksi teollisuusalueiden, satamien ja kaupunkien edustojen, joissa on ennestään piippuja, nostureita ja muita kookkaita rakennelmia, on yleisesti katsottu soveltuvan parhaiten tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Tässä selvityksessä on arvioitu Varsinais-Suomen manneralueilla olevien mahdollisten tuulivoima-alueiden maiseman sietokykyä vastaanottaa tuulivoimarakentamisen aiheuttamia muutoksia. Arvioinnin tuloksena tarkemmin tutkituista alueista muutama on karsiutunut pois parhaiten tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvien alueiden joukosta niiden aiheuttamien merkittävien maisemavaikutusten takia. Muiden alueiden osalta maisemallisten vaikutusten arviointi vahvisti käsitystä, että alue soveltuu hyvin tuulivoiman hyödyntämiseen. Maiseman sietokyky vastaanottaa uusia kauas näkyviä teollisia elementtejä on riippuvainen maiseman rakenteesta ja luonteesta. Yleisesti on todettu, että piirteiltään laajat yhtenäiset alueet kuten metsäselänteet tai avarat viljelymaisemat kestävät maisemassa tapahtuvan muutoksen paremmin kuin maisemaltaan pienipiirteiset ja vaihtelevat alueet. Jokainen alue on kuitenkin omanlaisensa eikä käsitystä voida yleistää koskemaan kaikkia alueita. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että kulttuurimaisemat ja -ympäristöt, joissa on vain vähän moderneja elementtejä, ovat erityisen herkkiä muutoksille. Arvokas maisema voidaan menettää myös silloin, jos voimalat rakennetaan siten, että ne visuaalisesti kilpailevat vakiintuneiden maamerkkien kuten kirkontornien tai majakoiden kanssa. Varsinais-Suomen maisema on hyvin vaihtelevaa. Maakunnassa on laajoja peltoja ja yhtenäisiä metsiä, saaristoa ja erämaista järvimaisemaa. Polveilevien savilaaksojen ja erikokoisten metsäselänteiden ansiosta maisema saa monin paikoin saaristomaisen ilmeen myös mantereella. Varsinais-Suomessa on muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen paljon valtakunnallisestikin arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita. Muinaisjäännösinventoinnin tarve tulee selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä, sillä maakunnassa on paljon tunnistettuja muinaisjäännöksiä sekä inventoimattomia metsäalueita. Varsinais-Suomessa on Turunmaan aluetta lukuun ottamatta laadittu kattavat maakunnalliset rakennus- ja kulttuuriympäristöinventoinnit, jotka on otettu huomioon tässä selvitystyössä. Tämän selvityksen maisema-arvioinnissa on pyritty vastaamaan kysymyksiin miten ja kuinka merkittävästi tuulivoimalat ja tarvittavat uudet sähköjohdot muuttavat alueen luonnetta. Paikkatietomallinnusten avulla tehtyjen näkymäanalyysien lisäksi maiseman sietokykyä on arvioitu aluekohtaisesti selvittämällä alueen Tuulivoimala Pöytyän alueella kuvattuna Aurajokilaakson valtakunnalisesti arvokkaalta maisema-alueelta. TUULIVOIMASELVITYS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Tuulivoima-alueiden rajaus, Uusikaupunki Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Alustavassa selvitysvaiheessa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 Tekijät: Aleksis Klap,

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Tuulivoima ja maisema

Tuulivoima ja maisema Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä

Lisätiedot

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytön suunnittelu Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat

Lisätiedot

Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä. Aleksis Klap

Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä. Aleksis Klap Paikkatietomenetelmien hyödyntäminen tuulivoimaselvityksissä Aleksis Klap 1. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 2. Tuulivoimavaihemaakuntakaava 3. Valtakunnallinen maakuntaliittojen tuulivoimaselvitysten

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo

Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011 Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo Hallitusohjelma 17.6.2011 Hallituksen päämääränä on kehittää Suomesta

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 28.07.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M /MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

TERVETULOA. Steningen Tuulipuiston osayleiskaava. Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo

TERVETULOA. Steningen Tuulipuiston osayleiskaava. Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo TERVETULOA Steningen Tuulipuiston osayleiskaava Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo OHJELMA 18.00 Kahvitarjoilu TILAISUUDEN AVAUS Seppo Allen, Sauvon kunnanjohtaja KAAVAHANKKEEN ESITTELY Anne Karlsson, kaavan

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen Kankaanpään kaupunginarkkitehti/ Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtivastaava Ilmari Mattila

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen kaavoitus ja vaikutusten arviointi. Agneta Nylund, erityisasiantuntija Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö -seminaari 7.5.

Tuulivoimarakentamisen kaavoitus ja vaikutusten arviointi. Agneta Nylund, erityisasiantuntija Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö -seminaari 7.5. Tuulivoimarakentamisen kaavoitus ja vaikutusten arviointi Agneta Nylund, erityisasiantuntija Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö -seminaari 7.5.2013 Sisältö Tuulivoimarakentamisen ohjauksen pääperiaatteet

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

1. Johdanto... 3. 2. Lähtökohdat v. 2014 maastokäynnille:... 4. 3. Kunnittainen tarkastelu... 5 3.1 Rautalampi, Suonenjoki... 5

1. Johdanto... 3. 2. Lähtökohdat v. 2014 maastokäynnille:... 4. 3. Kunnittainen tarkastelu... 5 3.1 Rautalampi, Suonenjoki... 5 1 Sisällysluettelo: 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohdat v. 2014 maastokäynnille:... 4 3. Kunnittainen tarkastelu... 5 3.1 Rautalampi, Suonenjoki... 5 Kansikuvassa mustalla katkoviivalla on maakuntakaavatyön

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Hakemuksen perusteluina yhtiö on tuonut esiin muun ohella seuraavaa:

Hakemuksen perusteluina yhtiö on tuonut esiin muun ohella seuraavaa: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PÄÄTÖS PL 35, 0023 VALTIONEUVOSTO Dnro YM1/502/2012 puhelin (vaihde) 020610 100 3.12.2013 ASIA ESITYKSEN TEKIJÄ ASIAN VIREILLETULO Päätös maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999)

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA MUISTUTUSTEN VASTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21191 MUISTUTUSTEN VASTI Sisällysluettelo 1 Aino Tammela...

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Projektikuvaus. Verhonkulman tuulivoimahanke

Projektikuvaus. Verhonkulman tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö Tuulivoima ja kulttuuriympäristö SEMINAARI, MUSEOVIRASTO, 7.5.2013 VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ - KOMMENTTIPUHEENVUORO Elina Kataja, maisema-arkkitehti MARK, YKS/445

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla PIRKANMAAN LIITTO Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Työohjelma 26.4.2012 Sisällysluettelo 1 Tausta... 1 2 Lähtökohta... 3 3 Tavoite... 5 4 Työn toteutus... 6 5 Lähtöaineistot... 6 6 Työryhmä... 7 7 Yhteistyö

Lisätiedot

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön,

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset 25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

Liite 11 1 (13) 24.2.2015

Liite 11 1 (13) 24.2.2015 Liite 11 1 (13) 24.2.2015 Huittisten kaupunki Kiimasuon tuulivoimaosayleiskaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoimaa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoiman kilpajuoksu Kymmenet erilaiset yhtiöt lähteneet kisaan tuulivoiman rakentamisesta Osa energiayhtiöitä, osa kehittäjiä Valtion syöttötariffi

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU Tarjoaa asiantuntija-apua ja neuvontaa tuulivoimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä menettely- ja sisältökysymyksissä. Valtakunnallinen

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

ILMAJOKI. Tuulivoiman vaiheyleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.10.2013

ILMAJOKI. Tuulivoiman vaiheyleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.10.2013 ILMAJOKI 10.10.2013 Tuulivoiman vaiheyleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitustoimi 2013 1 Kaavoituspäätös Ilmajoen kunnanvaltuusto on päättänyt 14.5.2012 30, että kuntaan laaditaan vaiheyleiskaava,

Lisätiedot