Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 564/2006 vp Radioasemiin kohdistuva toimilupapolitiikka Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto myönsi valtakunnallisten ja paikallisradioiden toimiluvat 31 päivänä toukokuuta Toimilupakierros tuo Suomeen kaksi kokonaan uutta osavaltakunnallista radiota. Swelcom Oy sai luvan pääasiassa miehille suunnatulle Rock FM -asemalle ja naisille kohdennetulle Lady FM:lle. Swelcom Oy on SanomaWSOY:n omistama yhtiö. Ilman toimilupaa jäivät Sävelradio sekä nykyinen Radio City, jonka toimilupayhtiö Suomen Urheiluradio Oy ei hakenut toimilupaa. Swelcom Oy:n omistava SanomaWSOY on Suomen johtava kirjan-, sanomalehti- ja aikakauslehtikustantaja. Pohjoismaiden suurimman tilattavan sanomalehden, Helsingin Sanomien, lisäksi SanomaWSOY kustantaa aikakauslehtiä, valtakunnallisia ja alueellisia sanomalehtiä, paikallislehtiä ja kaupunkilehtiä sekä näihin liittyviä verkkopalveluita. Tämän lisäksi Sanoma- WSOY-konserniin kuuluu televisiokanava Nelonen, Radio Helsinki ja osaomistus Suomen Urheiluradio Oy:stä. SanomaWSOY:n liikevaihto vuonna 2005 oli 2,6 miljardia euroa. Suomen osuus liikevaihdosta oli noin 89 %. Euroopan unionin jäsenmaissa viestinnän keskittyminen koetaan ongelmalliseksi Italian esimerkkien vuoksi. Euroopan parlamentin sosialistiryhmä onkin päättänyt huhtikuun alussa aloittaa kampanjan median keskittymistä vastaan. Sen tavoitteena on saattaa yhteisötasolla voimaan laki, joka säätelee median omistuksen keskittymistä jäsenmaissa. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan julistaessaan haettavaksi ja myöntäessään toimilupia toimilupaviranomaisen tulee ottaa huomioon asianomaisella alueella harjoitettava televisio- ja radiotoiminta kokonaisuudessaan ja pyrkiä sananvapauden edistämiseen sekä turvaamaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuus sekä yleisön erityisryhmien tarpeet. Toimilupapäätöksillä tulee pyrkiä siihen, että ne edistävät oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain perusteluissa on todettu, että toimilupia myönnettäessä tulee pyrkiä radiotoimilupien myöntämiseen usealle toisistaan riiippumattomalle hakijalle. Toimilupia myönnettäessä tulee myös kiinnittää huomiota siihen, ettei viestintä keskity tavalla, joka olisi omiaan vaarantamaan sananvapautta ja lisäämään saman omistajan kontrollissa olevien viestimien yhdenmukaisuutta. Norjassa on vuoden alusta ollut voimassa median keskittymistä säätelevä mediaomistuslaki. Uuden lain mukaan mikään mediayhtiö ei voi omistaa 40:tä prosenttia suurempaa osuutta kansallisista markkinoista millään toimialalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä viestinnän liiallisen keskittymisen ehkäisemiseksi maassamme radioase- Versio 2.0

2 miin kohdistuvan toimilupapolitiikan yhteydessä? Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Markku Laukkanen /kesk Inkeri Kerola /kesk Eero Reijonen /kesk Pertti Salovaara /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 564/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 564/2006 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä viestinnän liiallisen keskittymisen ehkäisemiseksi maassamme radioasemiin kohdistuvan toimilupapolitiikan yhteydessä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomessa ei ole sellaista yleistä median keskittymistä koskevaa lainsäädäntöä, jossa asetettaisiin rajoituksia esimerkiksi sanomalehtiyritysten toiminnalle sähköisen viestinnän alueella tai televisioyhtiöiden toiminnalle painetun viestinnän alueella. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) 10 :n mukaan "julistaessaan haettavaksi ja myöntäessään toimilupia toimilupaviranomaisen tulee asianomaisella alueella harjoitettava televisiotoiminta tai radiotoiminta kokonaisuudessaan huomioon ottaen pyrkiä sananvapauden edistämiseen sekä turvaamaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuus ja yleisön erityisryhmien tarpeet". Antaessaan lausunnon kyseistä lakia koskevasta hallituksen esityksestä eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti kantanaan, että "lupajärjestelmän avulla tulee turvata käytettävissä olevien radiotaajuuksien tasapuolinen jako televisio- ja radiotoiminnan harjoittajille ja siten luoda edellytykset sananvapauden laajalle toteuttamiselle". EU:ssa on 1980-luvun lopulta lähtien keskusteltu ajoittain yhteisötason sääntelyn tarpeellisuudesta median keskittymisen estämiseksi. Unionin jäsenmaiden näkemykset asiasta ovat kuitenkin poikenneet toisistaan siinä määrin, ettei yhteisymmärrykseen asiassa ole päästy. Viestintämarkkinoiden kansallisen erilaisuuden lisäksi yhteisen näkemyksen löytämistä ovat vaikeuttaneet viestintäteknologian nopea muutosvauhti ja osittain siitä johtuva viestintämarkkinoiden kansainvälistyminen. Myöntäessään toimilupia televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) nojalla valtioneuvosto on taloudelliset realiteetit huomioon ottaen pyrkinyt myöntämään niitä usealle toisistaan riippumattomalle taholle. Valtioneuvoston 31 päivänä toukokuuta 2006 radiotoimintaan myöntämät valtakunnalliset toimiluvat (10 kappaletta) jakautuivat seitsemälle eri taholle. Nykyisin valtakunnallisen ja 10 erikoisradion toimiluvat jakautuvat kuuden toimijatahon kesken. Paikalliseen radiotoimintaan myönnetyt 47 toimilupaa jakautuivat kolmellekymmenelle toimilupayhtiölle. Valtioneuvoston radiotoimilupia koskeva päätös on kokonaisuus, jossa on otettu huomioon myös tasapuolisuusnäkökohdat. Tasapuolisuuden ja radioasemien keskinäisen kilpailun kannalta on ongelmallista, että lupamenettelyn kohteena olevat radioverkot eivät ole teknisesti samanlaisia. Erityisesti suurtehotaajuuksiin perustuvan, nykyisin Radio Novan käytössä olevan verkon asema on selvästi parempi kuin muiden. Teknisesti ylivertainen asema näkyy myös liikevaihdoissa siten, että kyseisen yrityksen osuus toimialan kokonaisliikevaihdosta on viime vuosina ollut noin 30 %. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että toimialalla on useita toisistaan riippumattomia toimijoita. Toisaalta ei kuitenkaan ole suotavaa, että toimiala jakautuu liian pieniin osiin, koska tällöin halukkuus investoida alan kehittämiseen kärsii. Viestintäteknologian nopea kehitys, viestintämarkkinoiden muutos, viestinnän kansainvälisty- 3

4 Ministerin vastaus minen ja kilpailun kiristyminen ovat suuria haasteita myös suomalaisille viestintäyrityksille. Suomessa toimivat viestintäyritykset joutuvat tulevaisuudessa entistä kovempaan ja suorempaan kilpailutilanteeseen suurten kansainvälisten viestintäyhtiöiden kanssa. Tässä kilpailussa menestyminen edellyttää laaja-alaisen osaamisen lisäksi myös pääomia. Tämä näkökohta on otettava huomioon suomalaisten viestintäyritysten toimintaedellytyksiä kehitettäessä ja myös keskittymiskehitystä tarkasteltaessa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että Suomessa on monipuolinen sähköisen joukkoviestinnän järjestelmä. Sanavapauden lisäksi valtioneuvosto haluaa edistää myös kilpailua sekä kehittää viestintäyritysten toimintaedellytyksiä. Valtioneuvoston äskeinen toimilupapäätös on tehty näitä periaatteita korostetusti noudattaen. Valtioneuvosto ei pidä tässä vaiheessa tarpeellisena ryhtymistä erillistoimenpiteisiin viestinnän keskittymisen suhteen. Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2006 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen 4

5 Ministerns svar KK 564/2006 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 564/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Markku Laukkanen /cent m.fl.: Vilka åtgärder kommer regeringen att vidta för att undvika att kommunikationen blir alltför koncentrerad i vårt land till följd av koncessionspolitiken i fråga om radiostationer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finland har ingen allmän lagstiftning om mediekoncentration och alltså inte heller några begränsningar t.ex. för tidningsbolagens verksamhet inom elektronisk kommunikation eller tv-bolagens verksamhet inom tryckt kommunikation. I 10 i lagen om televisions- och radioverksamhet (744/1998) stadgas att "koncessionsmyndigheten skall när koncessioner ledigförklaras och beviljas sträva efter att främja yttrandefriheten och göra programutbudet mångsidigare samt tillgodose behoven hos särskilda grupper bland allmänheten med beaktande av den sammantagna televisionsverksamhet och radioverksamhet som utövas på området". I sitt utlåtande om propositionen med detta lagförslag framhöll riksdagens grundlagsutskott sin ståndpunkt "att koncessionssystemet skall garantera att alla de som bedriver televisions- och radioverksamhet får tillgång till radiofrekvenser på lika villkor och att det därmed skapas förutsättningar för att förverkliga yttrandefriheten i största möjliga utsträckning". I EU har det tidvis sedan slutet av 1980-talet uppstått diskussioner om behovet av att lagstifta på unionsnivå för att förhindra mediekoncentration. Medlemsländerna har dock haft så olika synpunkter att de inte nått samförstånd. Det har varit svårt att hitta en gemensam syn på saken eftersom de nationella skillnaderna på kommunikationsmarknaden är så stora. Dessutom utvecklas kommunikationsteknologin snabbt, vilket är en bidragande orsak till att kommunikationsmarknaden internationaliseras. Med stöd av lagen om televisions- och radioverksamhet (744/1998) och med beaktande av de ekonomiska realiteterna har statsrådet strävat efter att bevilja flera oberoende bolag koncessioner. De riksomfattande koncessioner (10 st.) som statsrådet beviljade för radioverksamhet den 31 maj 2006 fördelades mellan sju bolag. Nuförtiden fördelas koncessionerna för riksomfattande radioverksamhet och de 10 specialradiokoncessionerna mellan sex bolag. För lokal radioverksamhet beviljades 47 koncessioner, som fördelades mellan 30 bolag. I statsrådets koncessionsbeslut beaktas jämlikhetsaspekterna fullt ut. Med tanke på jämlikheten och konkurrensen mellan radiostationerna är det problematiskt att de radionät som berörs av koncessionsförfarandet inte är likadana i tekniskt hänseende. I synnerhet nätet med hög sändareffekt, som nu används av Radio Nova, har en klart bättre ställning än de andra. Den bättre tekniken visar sig också i omsättningen på så sätt att bolagets andel av totalomsättningen i branschen har varit ca 30 % de senaste åren. Statsrådet ser det som viktigt att det finns flera självständiga bolag i branschen. Visserligen är det inte önskvärt att branschen delas upp i alltför små delar, för det får negativa följder för villigheten att investera. Kommunikationsteknologins snabba utveckling, den föränderliga kommunikationsmarknaden, internationaliseringen och den skärpta konkurrensen är stora utmaningar för de finska kom- 5

6 Ministerns svar munikationsföretagen. I framtiden kommer de finska kommunikationsföretagen att ställas inför en allt hårdare och mer direkt konkurrens med de stora, internationella kommunikationsbolagen. För att klara av konkurrensen måste de ha kapital såväl som omfattande kompetens. Denna synvinkel måste beaktas när det gäller de finska kommunikationsföretagens verksamhetsbetingelser och frågan om koncentration. Det är viktigt att Finland har ett mångsidigt system för elektronisk masskommunikation. Utöver yttrandefriheten vill statsrådet också främja konkurrensen och utveckla kommunikationsföretagens verksamhetsbetingelser. Statsrådet fattade nyligen sitt koncessionsbeslut med betoning på dessa principer. Statsrådet anser inte att koncentrationen nu särskilt måste åtgärdas. Helsingfors den 13 juli 2006 Kommunikationsminister Susanna Huovinen 6