Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman.

Transkriptio

1

2 Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman. Alvareita on käytetty Virossa perinteisesti karjan, erityisesti lampaiden laidunmaina. Hyväkuntoisen alvarin tunnistaa matalasta, valoisissa oloissa viihtyvistä ja laiduntamista kestävistä kasveista ja katajista. Puut ja pensaat saavat peittää enintään 1/3 koko alvarin alueesta.

3 Alvareita on vain niillä alueilla, jossa on kalkkikiveä. Noin 1/3 koko maailman alvareista sijaitsevat Virosta. Alvareita on täällä Viron pohjois- ja luoteisosassa, mutta suurimmat alvarit sijaitsevat Länsi-Virossa ja saarilla. Alvareita on myös Ruotsissa Gotlannin ja Öölannin saarilla, Venäjällä Pietarin lähellä sekä Pohjois-Amerikassa. Joka paikassa ovat alvarit hieman erilaisia ja sen takia on erityisen tärkeää, että säilyneitä alvareita suojattaisiin.

4 Alvari on perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen myötä syntynyt eli perinnemaisema. Suurin osa Viron alvareita on muodostunut pitkään jatkuneen lampaiden, nautojen tai hevosten laiduntamisen seurauksena. Edellisen vuosisadan toisella puolella on useiden alvareiden käyttö laidunmaana loppunut tai osalle alvareita istutettiin mäntymetsiä. Istutusta varten kynnettiin alvarin pintaan vakoja tai yritettiin muulla tavoin kasvattaa alueen ohutta maakerrosta, äärimmäisin keino alueen muokkaamiseen oli kalkkikiveen istutusaukkojen räjäyttäminen. Mäntymetsää on istutettu noin hehtaarin alueelle Saarenmaalla ja Manner-Virossa. Koska suurin osa alvareita ei sovellu metsäalueiksi, istutustyö onnistui vain noin neljänneksellä suunnitellusta alueesta.

5 Viron alvareiden pinta-ala on viime 60 vuoden sisällä laiduntamisen lopettamisen ja 1950-luvulla tapahtuneen metsänistutuskampanjan myötä vähentynyt noin 5 kertaa. Vuonna 1930 alvareita oli Virossa hehtaaria. Tällä hetkellä on Virossa säilynyt enää noin 8000 hehtaaria alvarialueita. Noin 2500 hehtaaria on laidunmaata ja muut alueet ovat vesakoituneet. Tiedemiehet ovat arvioineet, että tällä hetkellä hoidettavana olevien alvareiden pinta-ala ei ole tällaisen luontotyypin pitkäaikaisen säilymisen varmistamisen kannalta riittävä.

6 Alvarit ovat biologiselta monimuotoisuudeltaan koko Viron ja Euroopan monipuolisin luontotyyppi. On tärkeää, että pystyisimme ylläpitämään riittävän ison alueen alvareita säännöllisen laiduntamisen avulla ja säilyttäisimme näille alueille ominaisen maiseman ja kasvillisuuden. Yhdellä neliömetrillä alvareita saattaa kasvaa jopa 50 erilaista putkilokasvia. Alvareiden tyypilliset kasvit ovat mm. kangasajuruoho, mäkiapila, pikkuhanhikki, maksaruoho, masmalo ja kissankäpälä. Kämmeköistä kasvavat alvareilla mm. soikkokämmekkä, miehenkämmekkä, kimalaisorho, soikkokaksikko ja kirkiruoho.

7 Hoitamattomaan alvariin kasvaa ensin tiheästi katajia ja sen jälkeen mäntyjä. Alvarin oman kasvillisuuden monipuolisuus kärsii. Viron alvareiden vesakoituminen on alkanut alle 50 vuotta sitten, joten niille ominainen lajikkeiden monipuolisuus voidaan palauttaa ennalleen, sillä lajien siemenvarastot eivät ole vielä tuhoutuneet. Paras vaihtoehto alvarin vesakoitumisen ehkäisemiseen ja runsaan kasvillisuuden ylläpitämiseen on laiduntaminen. Laiduntavat eläimet eivät anna alvarin vesakoitua ja levittävät siemeniä, varmistaen siten lajikkeiden monipuolisuuden säilymisen ja alvarialueiden laajentumisen, vähentäen samalla niiden nykyistä hajanaisuutta.

8

9 Alvarit ovat kautta aikojen olleet Länsi-Viron saarten ja Viron läntisten alueiden kylämaisemiin kuuluvia luontotyyppejä. Alvarit ovat kivikkoisia alueita ja sen takia usein laidunmaina. Kylän laitumet olivat koko kylän karjan käytössä. Laidunmailla oli aikaisemmin karjan mukana myös paimen.

10 Viron ympäristövirasto aloitti vuonna 2014 yhteistyössä Tarton yliopiston, Viron maatalousyliopiston ja Perinnemaisemien suojeluyhdistyksen (Pärandkoosluste Kaitse Ühing) viisivuotisen hankkeen alvareiden kunnostamiseen. Hankkeen rahoitus saadaan Euroopan Komissiolta LIFE+ Nature rahaston kautta ja rahoitukseen osallistuvat myös SA Keskkonnainvesteeringute Keskus ja partnerit. Hankkeen budjetti on 3,7 miljoonaa euroa. Alvareiden kunnostamisen tavoitteet ja laajuus Projekti LIFE to alvars hankkeen puitteissa kunnostetaan Hiidenmaalla, Muhun saarella, Saarenmaalla, Pärnumaan ja Läänemaan maakunnissa yhteensä 2500 hehtaaria alvareita. Kunnostustöiden aikana kaadetaan alueilta männyt ja osa katajia. Kunnostetulla alvarilla on katajia ja yksittäisiä puita noin 1/3 koko alueesta. Tällainen katajien kasvutiheys tarjoaa riittävästi valoa, jotta alvareille tunnusomainen matala kasvillisuus pääsisi kehittymään. LIFE to alvars - hankkeen kohteet. Hankkeen puitteissa kunnostetaan 2500 hehtaaria alvarialueita Hiidenmaalla, Muhun saarella, Saarenmaalla, Pärnumaan ja Läänemaan maakunnissa. Hanketoiminnot Alvareiden kunnostuksen lisäksi rakennetaan alvareille kaikki laidunnan jatkamisen tarvittava aidat, kulkuportit, juomapaikat ja suojakatokset. Rakennustöiden ohella järjestetään tiedotustilaisuuksia ja koulutuksia, mm. palavereita, seminaareja ja koulutuspäiviä. Kaikille hankkeen kattamille alueille pystytetään alvareita esittelevät taulut ja alvareiden kasvillisuutta esittelevät pysyvät näyttelyt avataan Saarenmaalla Sõrven vierailukeskuksessa ja Hiidenmaalla Orjakun satamassa. Lisätietoja hankkeesta saa hankkeen sivustolta. Lisätietoa: Tämä esite on laadittu hankkeen LIFE to alvars - Elu alvaritele puitteissa EL LIFE+ ohjelman ja SA Keskkonnainvesteeringute keskusin tuella. Julkaisija: Keskkonnaamet, Teksti ja valokuvat: OÜ Grus, Taitto: Salibar OÜ

11 Pyydämme vastaamaan muutamaan kysymykseen ja toimittamaan vastauksen lähimpään postilaatikkoon tai jättämään esitteiden viereen. Keskkkonnaamet (Viron ympäristövirasto) yhdessä Vanatoa Turismitalu OÜ:n kanssa arpoo kaikkien vastanneiden kesken yöpymisen kahdelle sekä retken lähialueen alvereille Vanatoan matkailutilalla Muhun saarella kesällä Millaisen alueen katajia kasvavalla laidunmaalla eli alvarilla olet käynyt 2. Mikä oli alvariretken tarkoitus 3. Kerro kolme alvareihin liittyvää, ensimmäisiksi mieleen muistuvaa toimintaa/ajatusta/okemusta. Vastaajan puhelinnumero: Sähköpostiosoite:

12 SAAJA TASUB POSTI- KULU Luba nr 1942 M AK S T U D VAS T U S E ES T I Keskkonnaamet Tallinna 22, Kuressaare