(x = 3625/z = n. +50). Myös on otettu runsaasti nävtteita
|
|
- Veikko Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OUTOKUMPU OY Malminetsintä PlATINARYHT4ÄN ALKUAINEIDEN -4ISESTA HITUFAN ULTRAETTÄKSISESSÄ.IASSIlS7ISSA Yleistä Tutkimusmateriaali Alan kirjallisuuden perusteella näyttää siltä, että Pt -metallien ja niiden mineraalien geokemiallisen luonteen -ja käyttäytymisen tutkiminen on vielä sangen alussa. Tähän lienee syynä em. alkuaineiden suhteellinen niukkuus maankuoressa, analwttiset vaikeudet, mikroskmppisten havaintojen puute ia ehkä myös jarruttavana tekij?na ns. "klassillinen Pt -malmim -käsite, jonka mukaan Pt -metalliesiintpät ovat pr~iäris-magmaattisia. Viime aikoina on kuitenkin julkaistu mitä eri1aisimpii.n miner&liseurueisiin liittyviä Pt -metallirikastumia. (Stumpfl, 74). Näissä tutkimuksissa ilmenee tosin eksaktimnan tiedon puute: syntyolosuhteisiin, faasitasapainoihin ja tedynamiikkaan ei ole puututtu (P. Hautala, suullinen kommentti). Kokeellinen tutkimus ilmeisesti tosiaan puuttuu. Paremman puutteessa on tässäkin tutkimuksessa tarkoitus selvittä5. vain Pt -metallianomalioiden sijaintia massiivissa, niiden mineralcgiaa, mahdollista kivilajikontrollia sekä geokemiallisen datan tilastollista käsittely$.. Jakaantuman selvittämiseksi on kerätty sarja näytteitä kairasydamistä, tutkittu ne mikroskmppisesti ja analvsoitu niistä Pt -ryhman allcuaineet, Cu, Ni, Co, Ag ja S. Anal-vysitiedoista on tehty faktorianalwsi (taulukko 2). Suhteellisen edustavat näytesarjat ovat tasolta +205 ja pvstyprofiilista x = Lisäksi on otettu naytesarjat itäkontaktin 13hei s~nrdest3. kallion pinnasta (x = n. 3570) ja länsikontaktista louhoksen rx>hjalta (x = 3625/z = n. +50). Myös on otettu runsaasti nävtteita kallion pinnasta havaitun (3453/1711) Pt -rikkaan paikan ympäriltä, jossa Pt -pitoisuus oli 600 g/t, kuvat 1,2). %ista ei löydetty vastaavia Pt -pitoisuuksia. Pt -metallien jakaantuminen muodostumassa Platinametallien sijainti massiivissa on laaiemnassa mittakaavassa tarkasteltuna varsin johdonmukainen, mutta pienessz mittakaavassa voidaan näiden kayttaytvmist.s kutsua jokseenkin oikulliseksi, liitteet 1, 2, 3, 4, 5. ~leikn tendenssi on se, että Pt -metallit tavallisesti korreloivat psitiivisesti rikin kanssa. Tätä ei kuitenkaan pidä vältt%<ttä tulkita niin, että Pt -metallit ja sulfidifaasi olisivat suoranaisesti geneettisessa yhteydessä. Välimassan sulfidiköyhässä serpentiniitissp on hyvin alhaiset Pt -metallipitoisuudet, liite 1. Samoin on laita myös sivukiven puolella huolimatta joskus korlceistakin rikkipitoisuuksista. Poikkeuksena ovat modostmsta sivukiveen tunkeutuneet Pd -ananaaliset kuprikiisujuonet. Varsinaiset Pt -metallianomaliat liittwät kontaktien liiheisyyteen lähinnä ruhjevyöhykkeissä esiintyviin usein hyvin sulfidirikkaisiin Af-, Klo-Af- ja Klo- kiviin seka naihin liittyviin suhteellisen sulfidirikkaisiin peridotiitteihin, metaperidotiitteihin, Af-serpentiniitteihin ja serpentiniitteihin. On kuitenkin huomattava, että esiint~ myös vastaavanlaisia sulfidirikkaita, mtta Pt -metalliköyhiä ruhjekiviä. Kysymys on ilmeisesti useamman eri vaiheen liikuntojen aiheuttamista sulfidimohilisaatioista, joista jotkut ovat olleet Pt -metalli otollisia. Tämä näkyy myös paikoitelleen eri Pt -metallien osittaisena fraktioitumisena. Platiga,. mirzäli se liittw sulfidimobilisaa-
2 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä Pt,-metallien keskinäinen jakaantuma tioon, konsentroituu pääasiassa Ni -ril&aisiin, Cu -1cövhiin kerroksiin, kun taas kevyet Pt -metallit rikastuvat toisaalta edellä mainittuihin Ni -rikkaisiin kerroksiin sekä mvös myöhaisempiin Cu -rikkaisiin sulfidijuoniin. Platinametallien muodostamien mineraalien sek3. niiden kanssa esiintwien mineralisaatioiden perusteella voidaan Pt -metalli anomaaliset vyöhykkeet katsoa kuuluvan useampiasteiseen hvdrotermiseen malminmodostukseen. Pt -metallien keskinäinen jakaantuma kivilajeittain platinan, palladiumin ja rhodiumin osalta on esitettv taulukossa 1. Os-. miumin ja ruthenium -pitoisuudet olivat analvsoiduissa 150:ssZ näytteessa kauttaaltaan alle erotuskpyn (0.005 g/t), samoin iridiumin osalta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Taulukosta 1 nähdaän, että Pd on muodostumn vallitseva Pt -metalli. Vain ns. ruhje- ja kontaktivyöhykkeen lcivissä platinaa on lähes yhtä pljon kuin palladiumia. Toisaalta näissä on myös suhteellisesti korkeimmat pitoisuudet. Koko massiivin Pt/Pd/F& -suhde on analvsoitujen nzytteiden perusteella, -jotka ovat tosin kerätty muodostuman reunaosia painottaen: 33.8/60.2/6.0 ja keskipitoisuudet Pt g/t, Pd n.121 g/t ja Rh g/t. N W luvut eivät em. painotuksesta johtuen edusta koko muodostuman keskiamopitoisuuksia, mitkä ovat ilrreisesti huomattavasti alhaisemnat. Platina Platina-anomaliat, jotka yleisimnin sijaitsevat ruhiewöh~7kkeissä niiden läheisyydessä, liittwät miltei saf.nn6n mukaisesti suhteellisen sulfidiköyhään tai sulfidien brelcsioimaan kontaktikivisarjaan ja niists enirnn;ikseen säilyneisiin tai kloriittiutuneisiin amfibolikiviin (kummingtoniitti). Platinaa ei voida luonnehtia geokemialliselta kayttaytvmiseltä~zn kovinkaan kalkofiiliseksi, jota kevyet Pt -metallit sen sijaan enemnsssä rciiirin ovat. Tyypillistä ja yt-p;liristösta;in mikkeavaa nxille Pt -anomaalisille amfiblikiville on niiden oksidifaasi, -joka esiintyy pääasiassa ilmeniittipirotteena. Kivilajin vaihtuessa ja platinapitoisuuden laskiessa muuttuu oksidifaasi tyypilliseksi magnetiitti- ja kromiittivaltaiseksi. Platinan mineraaleista on havaittu ainoastaan spervlliitti PtAs, johon pääosa platinasta ilmeisesti sisältyv. Sperylliitzi esiintyy yleensä kmkkaina kataklastisina raeryhminä silikaateissa tai sulfidien breksioimana, kuvat 5, 6. Breksioivat sulfidit ovat päsasiassa voimakkaasti defonrioitunutta pyrrotiittia ja nauhamaista sekä kataklastisesti pirstoutunutta pentlandiittia, kuva 3. Pyrrotiitti on osittain mnokliinista, joka on pillkeuksellista massiivin ~yrrotiitin ollessa yleensä heksagonista. Kuparikiisua esiintw vleensa vain aksessorisena. Muita aksessoreja ovat qnetiitti, kromiitti, mackinawitti, grafiitti, rmlykdeniitti, valleriitti, kubaniitti seka muiden Pt -metallien mineraalit. Palladium Palladiumin geokemiallista käyttsytymistfi voi luonnehtia "~$1- j-si" kuin platinan. sen anomalioiden ruhieiden kontrolloima sijainti tosin on likipitcïen sama kuin platinalla, mutta palladiumilla ei ole selvää Icivila-jikontrollia. Yleisinanin se on kiteytynyt sulfidifaasin kanssa ja konsentroitunut!:omwktei-
3 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä hin sulfidiosueisiin. Se menee osittain päällekkäin platinaanomalioiden kanssa ja paikoitellen rikastuu Pt -köyhiin vyöhykkeisiin. Palladimanomalioiden asettuminen nykyisille paikoilleen on tapahtunut ilmeisesti kuitenkin sperylliitin kiteytymisen jälkeen hydrotermisen vaiheen lop~upääss~ ja todennäköisesti siinäkin usemssa vaiheessa. Pd-Cu-Ni -diagrmista havaitaan useamman tyyrpisiä palladiumrikastumia. Yleisimmin palladium liikkuu niklr-elirikkaan sulfidimateriaalin mukana, mutta on osittain rikastunut mv5s kuparikiisuvaltaisiin juoniin. Palladiumin mineraaleina on havaittu micheneriitti PdBiTe, merenskyiitti PdTe, Pd -pitoinen NiBi -telluridi ja mahdollisesti froodiitti p&i2, kuvat 4, 7, 8. 'laimimineralisaatioiltaan ovat palladium-rikastunat kovin vaihtelevia. PWmineraaleina ovat yleensä pyrrotiitti, pentlandiitti ja kuparikiisu vaihtelevassa määrin. Oksideina ovat magnetiitti, k~omiitti ja paikoitellen ilmeniitti. Aksessoreina esiintyvät kubaniitti, mackinawiitti, valleriitti, qrafiitti (joskus hwinl,in runsaana), sinkkivälke lähellä kontaktia, gersdorffiitti, maucheriitti, nikkoliitti, wehrliitti, rneloniitti, molvbdeniitti, argentian pentlandiitti, hessiitti, Au, Bi ja uraniniitti. Rodium ja iridium Mainittujen alkuaineiden käyttaytmsen tutkiminen on ollut
4 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta hankalaa niiden vähyyden vuoksi, joten kuva niistä on jäänyt epäselväksi. Pt- ja Pd -anomaalisissa pikoissa on mikroskooppisesti havaittu samankeskisesti kiteytyneitä irarsiitti-, hollinqworthiitti~ersdorffiittirakeita, IrAsS-RhAsS-(Ni,Fe,'Co) AsS, kuvat 9, 10. Yhteenveto Kuten edellisestä esityksestä käy ilmi, phjautuvat tutkimuksen aikana saadut ajatukset ja johtopäätökset l;.ihinnä makrosja mikroskooppisiin havaintoihin näytemateriaalista. Näiden perusteella, käyttäen hyväksi myös geokemiallista dataa, on tehty platinarnetallianomalioiden parageneettinen jaottelu. Tämä ei luonnollisesti ole riittävä peruste, suuntaa antava kyllakin. Platinametallien on havaittu konsentroituneen lähinnä tektmnisten heikkousvy5hykkeiden kontrolloimiin hwin mnipuolisiin mineralisaatioihin. Näihin on mvös rikastuneet useat hvdrotermiseen vaiheeseen luetut alkuaineet, kuten %, As, ACJ, Au, Te, Bi, Zn ja U. Välimassan serpentiniitti on suhteellisen tyhj;-i. Pt -metalleista,.samoin sivtkiven gneissit. Platina ja plladium ovat yleensä fraktioituneet erilleen, Pt diarsenidina Af- ja Af-kloriittikiviin, Pd edella mainittujen lisäksi runsaspirotteisiin ja kompdrteihin sulfidikerrostmiin ja juoniin tellurideina ja vismuttitelluridina. Sprylliitti on tulkittu varhaismksi kitevt~jäksi~ palladiummineraalit useampijaksoiseen hydrotermiseen vaiheeseen. Platinalla on ilmeisesti hyvin tarkka geokemiallinen kontrolli, palladium esiintyy useamman tyyppisissä mineralisaatioissa. Palladiurn on esiintymän vallitseva Pt -alkuaine, varsinaisissai. rikastdssa on palladiumia ja platinaa lähes vhta paljon. Pd-anomaalisissa Cu -rikkaissa sulfidijuonissa on myös korkeat hopeapitoisuudet (maks. 10 pp). Platinametallien alkuperä, mbilisoituminen nykyisille paikoilleen ja viimein niiden kiteytyminen omiksi mineraaleikseen on kysymys, johon on vaikeaa antaa vastausta, kun lähes kaikki muodoshman kivien primääripiirteet ovat hävinneet. On esitetty olettamuksia siitä, että varhaismagrnaattisessa vaiheessa platinametallit piiloutuisivat forsteriitin ja kromispinellin hiloihin, joista sitten serpentiiniytymisen tapahtuessa vapautuisivat ja vaeltaisivat esimerkiksi klorideina kiteytymiselle suotuisiin paikkoihin. (Razin, 65). Hituran muodostmn keskimääräinen Pt/Pd- suhde samoin kuin nf.iden keskipitoisuudet ovat lähes samat kuin parhaiten säilyneillä kivilajeilla: grd, metaprd, cort. Näiden silikaattista sekä oksidista Pt,-metallipitoisuutta ei ole kuitenkaan analvsoitu, mutta on sen sijaan mikroskooppisissa tutkimuksissa havaittu näissä aikaisermin mainittuja Pt -metallien mineraaleja, joihin ilmeisesti suurin osa niiden platimetalleista sisaltw. Iia-' zinin mukaan platinametallien kiteytyessc7 korkeammissa lämpötiloissa (yli 700 ) ne kiteytyisivat etupäässz metalleina ia lejeerinkeina. Spylliitin ja mahdollisten Pt -metallisulfi-
5 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä dien hän katsoo kiteytyvät n. 500Oc:n lampötilassa. -Iyöha.isiin hydrotermisiin kiteytyniin kuuluisivat sitten Pt inetallien telluridit ja bimtinidit. Hiturassa ei ole metallifaasia havaittu. Sperylliittirikastumia on tavattu kontaktin läheisyydessä ilmeniittipirotteisic; sa osittain kloriittiutuneissa amfibolikivissä. Palladium on sitä vastoin konsentroitunut pääasiassa ruhjeiden kontrolloimiin myöhzisiin hydrotermisiin, sulfidirikkaisiin kerrostumiin ja juoniin. Kirjallisuusviitteet Razin, L.V., Khostova, V.P., and Novikov, V.A. Platinm metals in the essential and accessory minerals of ultramafic rocks. Geochem. Int., vol 2, E.F. Stumpfl, The Genesis of platinum deposits: Further thoughts. Minerals sci. engng. vol. 6, no. 3, Esko Hänninen
6 Af-sp, prd, nietaprd, cort, metacort
7
8 + 265 taso 1 :4000 Liite 1
9 taso' Pd>O.l gk
10 Liite 3
11 Liite 4 i
12 Liite 5
13 Spe~ylliittirikastuara mihjevyöhykkeeat& läheltä E-kontaktia (aperylliittirakeet rangastettu). 1 3 Kuva1 Lahikuva edellisesta. Sulfidimteriaalin brekaioiraera osittain kloriittiutunutta Af-kiveä. IOX. Kuva
14 Kuva 3 Kuva 4 Pt-Pd-anonmaliaille ruhjevyó- Kataklaatinen micheneriittirae hykkeille tyypillistä kataklas- deformoituneen gyrrotiitin ja tista pentlandiittia. 20X, serpentiinin kontaktisaa, 2OOX Kuva s u Kuva 6 Sperylliittirae! sulkeumans sili- Kookas s~@rylliit%irae PFrokaatissa pentlandfittirakee kes- tiitin Ja ~t93?p@ntiinln kontakkellä. 200X. tisaa. 200X. - pp
15 Pd-pi toinen Ni-DL-t elluridi rae pii- l Kuva 9 Kuva 10 I Iraraiitti+hollingwopthiitti+ gersdorffiitti-kide pyrrotiitissa. 400X.
Nayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.
OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotMoreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA ~ilaaja Tekijä Lapin. Malmi Esko Hanninen O U T O K U M P U
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
Lisätiedot130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte
2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotOminaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586.
Outokumpu Oy, Malminetsinta ARKISTOKAPPALE * Ominaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586. Jatkotutkimuksena ominaisvakioarvojen ji analyysitulosten
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotM 06/3343/-78-80/1_/_10
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotOUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS
OUTOKUMPU $2 OY 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/2431 04/78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS --:?--!.: p 3 Qk ;.,,, r 4 x 4 i ALE Näytteen 10-~~/2'431 04/78 (pintahie no C282) mikroskooppisessa
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. Esko Hanninen/EG SIIKAMN E~KEISEN KERROSINTRUUSION SULFIDI- PGE-MINERALISAATION MALMIMINERALOGIASTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX Esko Hanninen/EG 11.5.1983 SIIKAMN E~KEISEN KERROSINTRUUSION SULFIDI- PGE-MINERALISAATION MALMIMINERALOGIASTA Tilaaja Lapin Malmi Teki ja Esko Hänninen O U T O K U M P
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINfÄ
MALMINETSINfÄ P Sotka/EG 4.6.195 HITORAN NÄYTTEIDEN :' MINERALoGIAA Tämä tutkimus käsittelee Hi turan potentiaa,li- vaahdotuskokeiluun liittyvien sy5tenäytteiden mineralogiäa. Tutkimuso'n tehty Outokumpu
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotReikien Oku-239 ja -419 mikroskooppinen kuvaus, sulfidifaasin ja silikaattien nikkeli
Outokumpu Oy Malminetsinta VUONOKSEN SERPENTINIITEISTA Reikien Oku-239 ja -419 mikroskooppinen kuvaus, sulfidifaasin ja silikaattien nikkeli Vuonoksen serpentiniitin mineralogista tutkimusta varten on
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4244/-90/1/10 ILOMANTSI Kuittila l-3 Martti Damsten 27.7.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ILOMANTSIN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUITTILA 1-3, KAIV. REK. N:OT 3808 ja 3956, SUORITETUISTA
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotTUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/-92/1/10 HAAPAJÄRVI Katajaperä Jarmo Nikander 30.12.1992 325 "3 HAAPAJÄRVEN KATAJAPERÄN PGE-PITOISISTA LOHKAREISTA JA PINTAMOREENIN PGE-TUTKIMUKSISTA KARTTALEHDELLÄ 2343
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotOutokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia
RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 :
Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva 2434 08 Sijainti 1 : 400 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORT'I' 1 RANTSILA, Peur,ineva 2434 08 Suoritetut tutkimukset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot
LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KEIVITSA 11-12, KAIV.REK. No.3963/1 JA 3963/2, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/2/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 1.12.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KEIVITSA 11-12, KAIV.REK. No.3963/1 JA 3963/2, SUORITETUISTA
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotRAPORTTI. (havainto n:o 236-HNJ-77), Lohjan mlk, miss3 kartoitulcsessa
9 0UTOKUP;IPU OY 0 K MALMINETSINTA RAPORTTI P Hautala/VR 24.10.1977 1 (4 - - I I r KARIIUNIEMI, LOJ3ZA.N M5K. PA1,ZRSTUMA 2 36-HAH-77. I : i - f 1 -! Seuraavassa on annettu lynyt selvitys Karhuriiemen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotM 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA. Johdanto
M 19/3723/-78/1/10 Sodankylä, Lohisarriot Kauko Puustinen 1978-01-16 MALMITUTKIMUKSET SODANKYLÄN LOHISARRIOLLA Johdanto Ylijohtaja Herman Stigzelius antoi 25.7.1975 malmiosastolle tehtäväksi selvittää
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Yhteenveto Lohjansaaren NE-osasta löydettiin kesina 1977, 1978 yhteensa 44 vaihtelevassa määrin Zn-, Pb- ja Cu-pitoisia pyrokseenikarsilohkareita. Historiaa Lohkareikon
LisätiedotBIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI
OUTOKUMPU Oy Malminetsinta BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI Johdanto Tulosten tarkastelua Suomussalmen Aittojärven Mo-aiheella suoritettiin tammi-helmikuussa 1974
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotM19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2331/-93/1/10 KYYJÄRVI Saunakylä Jarmo Nikander 9.2.1993 NIKKELI- JA SINKKI-LYIJYMALMITUTKIMUKSET KYYJÄRVEN SAU- NAKYLÄSSÄ, KARTTALEHDELLÄ 2331 12, VUOSINA 1990-1992. TUTKIMUSTEN
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotEPATAVALLINEN MALMIMINERAALISEURUE TROILIITTI-PENTLANDIITTI-
E. Hänninen 070/3211 09 C/EH 16.5.1984 1 EPATAVALLINEN MALMIMINERAALISEURUE TROILIITTI-PENTLANDIITTI- MACKII\IAWIITTI-METALLINEN KUPARI LEPPAVIRRAN PETÄJAJARVEN ULTRAMAFIITISSA JOHDANTO Petäjäjärven kairauks$ssa
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotL Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.
NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden
LisätiedotM 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä
M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto
LisätiedotTALLENNETTU GTK. Roi mlk 6/Vinsa. Täydennysraportti
OKME Roi mlk 6/Vinsa 001/2633/PR/71 Täydennysraportti TALLENNETTU 1 6. 09. 2010 GTK Tämä raportti on yhteenveto kaikista niistä töistä, joita Vinsan kohteessa on tehty 15. 12. 1967 päivätyn tutkimusraportin
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
Lisätiedotn m:n välein. Näytteet esikäsiteltfin
Seppo Penninkilampi/R~L GEOKEMIALLINEN TARKISTUSNÄYTTEENOTTO KUHMON, VUOSANGAN ALUEELLA. (,L,TC),:UP~P\J Toukokuussa v. 1983 suoritetun maastotarkistuskäynnin (VO, U W, SEP) yhteydessa kerattiin joitakin
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
Lisätiedott\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi
t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo
LisätiedotMatelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l
j-: RAUTARUU KKI OY MALMINETSINTA Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) N:o Ro13/72 Vuotos 1 Kari Airas KUNTA 1 LAAT.PVM 1 HYV. Pelkosenniemi 10.10.197. l KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotHyv. Jakelu. Rovanie. LÄÄNIssÄ SIMON, KEMI- JA TERVOLAN KUNNISSA. Sijainti 1 : 400 000. Avainsanat: kerrosintruusio, PGE, Penikat
Lapin Malmi/Jarmo Lahtinen Jakelu Hyv. OKME. -VI Rovanie KAiVOSLAiN 19 S:n MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS VALTAUSALUEISTA ERAUS- PENIKKA, kaiv.rek.nro 4687/1, YLIPENIKANOJA, kaiv.rek.nro 4687/2, POOKIJ&~KÄ
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX 62 / 4211 8/SEP/1982 S Pennjpkilampi/LAH 16.?.19A? 1{4) LLA SUORITETTU KALLIOMURSKENAYTTEENOTTOTYO Enonkoski, Kolvosenjarvi 4211 8 Sijainti 1 4... _,,..,. to.l 'I"\..IM.....
LisätiedotGEOKEMIALLISTEN NIKKELI-KROMIANOMALIOIDEN TUTKIMUKSET SATTASVAARAN KOMATIITTISTEN LAAVOJEN YHTEYDESSÄ SODANKYLÄSSÄ
1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3714/-81/1/10 Sodankylä Sattasvaara Heikki Pankka 30.3.1981 GEOKEMIALLISTEN NIKKELI-KROMIANOMALIOIDEN TUTKIMUKSET SATTASVAARAN KOMATIITTISTEN LAAVOJEN YHTEYDESSÄ SODANKYLÄSSÄ
Lisätiedot7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet
Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotOUTOKUMPU OY. 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI. E Hanninen/EG KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX E Hanninen/EG 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI /E((/~Y 16-5-1984 1 - KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA Tutkimuksen til.aa ja Tutkimuksen
LisätiedotHYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A
Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotSISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 2 Väärämäen Cu-lohkare Moreeninäyttee ;, K_allionäyttee t 11 Ki rjalli suus 13
AK ;' :', S-i- - ', E M 19/4121/-79/1/10 Koskee 4121 10, RAUTJÄRVI Kari Kinnunen 1979-03-22 11 g 7 /-f VÄÄRÄSYIÄEN Cu-LOUKARE (K/2986) JA SEN JÄLJITYKSEEN SOV ELTUVISTA MIN-t~xALOGISISTA PIIRTEISTÄ SISÄLLYS
LisätiedotTarkianiitti Re-mineraalin löytöhistoriaa
Tarkianiitti Re-mineraalin löytöhistoriaa OLLI-PEKKA ISOMÄKI JA ALEX VOLBORTH Johdanto Renium-mineraali löydettiin ensimmäistä kerran näytteistä, jotka Volborth oli valinnut Stillwaterin kromi- ja platinaesiintymästä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen
Lisätiedota.q>a5 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3313/-89//10 Keitele Hamula Jarmo Nikander 2'.10.1989 a.q>a5 SINKKIMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN HAMULASSA, KARTTALEHDILLÄ 3313 02, 03 JA 05, VUOSINA 1981-1983.
LisätiedotHammaslahden kaivoksen sijainti..5
.. ----------- - -.. ~ i '! Hammaslahden kaivoksen sijainti..5 :..,...,. i.!,.... ~ Mittakaava L:200 000 Tiedonanto: HAMMASLAHDEN KUPARIhfAL1YI.T Seuraavassa yhteenvedossa valotetaan Hammaslahden malmin
LisätiedotVUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan
LisätiedotPUROSEDIMENTTITUTKIMUS. Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella. Sijainti 1 :
PUROSEDIMENTTITUTKIMUS Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella Sijainti 1 : 400 000 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX ALKUTIEDOT Ensimmäiset viitteet alueen malmikriittisyydestä saatiin 1940-luvulla,
Lisätiedot