L PSEMME. Musta vois tulla julkkis. Äidit liikkumaan! Lapsella on oikeus... Tuli kiehtoo. Tuunaa ruuantähteet 4/2009

Transkriptio

1 A L PSEMME Lapsella on oikeus... Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 4/2009 Tuli kiehtoo Tuunaa ruuantähteet Äidit liikkumaan! Musta vois tulla julkkis

2 Pääkirjoitus Myllyn Paras J oulu Lapsi on ilo T änään tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen hyväksymisestä. Sopimus sitoo sen ratifioineita valtioita ja linjaa maailmanlaajuisesti lasten hyvinvoinnin edellytyksiä. Sopimuksessa on yhteensä 54 artiklaa, joissa lapsille on kirjattu oikeus muun muassa henkilöllisyyteen, terveyteen, suojeluun, sosiaaliturvaan, mielipiteen esittämiseen, koulutukseen, riittävään elintasoon, lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Yleissopimus painottaa kaikkien lasten oikeutta erityiseen huolenpitoon ja apuun ja muistuttaa sopimusvaltioita perheen merkityksestä lapsen kasvuyhteisönä. "Lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä. Perheellä on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua, niin että se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa". Jokaisella lapsella on oikeus onnelliseen ja turvalliseen lapsuuteen. Lapsen tulisi saada nähdä vanhempiensa ja lähellä olevien aikuisten silmistä, että hän on erityinen ja rakastettava ihana sellaisenaan, äidin ja isän ilo. Lapsena koettu hylkääminen, turvattomuus tai vähättely on pysyvä vamma, jota on vaikea korjata. Lasten laiminlyöminen on sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti kallista. Siksi kaikki työ, joka tehdään sen puolesta, että vanhemmat jaksavat iloita lapsistaan ja lapset saavat huoletta kasvaa ja leikkiä, on maailman tärkeintä työtä. Siihen voi myös jokainen osallistua. Pidetään yhdessä huolta, että yhteiskunta hoitaa velvoitteensa perheiden tukemiseksi. Autetaan jokainen osaltamme niitä vanhempia, joilla huolia on liikaa. Ja näytetään lapsille, että jokainen heistä on meille aikuisille iso ilo! Liisa Partio, päätoimittaja P.s. Tänään alkoi MLL:n ja SPR:n jokavuotinen Hyvä joulumieli -keräys vähävaraisten suomalaisten lapsiperheiden hyväksi. Osallistuthan keräykseen: autat meitä jakamaan hyvää joulumieltä apua tarvitseville perheille. Sisältö Vaniljaiset Joulutortut 8-10 kpl 1 pkt Myllyn Paras Tähtitorttuja (400 g) tai Voi- tai Torttutaikinalevyjä (500 g) Täyte: 50 g vaniljatuorejuustoa 1 dl pähkinä- tai mantelirouhetta tai kookoshiutaleita 100 g paistonkestävää kirsikkatai aprikoosimarmeladia Päälle: 1 tlk (pieni) säilykekirsikoita tai aprikooseja Sekoita täytteen ainekset keskenään. Muotoile joulutortut, jos käytät taikinalevyjä. Laita jokaisen tortun keskelle n. 1 rkl täytettä. Paina täytteen päälle puolikas kirsikka tai pala aprikoosia. Paista torttuja 225-asteisen uunin keskitasolla n. 15 min. VINKKI: Vaihtelua täytteeseen saat vaniljarahkalla. Taateli Joulutortuttut 8-10 kpl 1 pkt Myllyn Paras Tähtitorttuja (400 g) tai Voi- tai Torttutaikinalevyjä (500 g) Täyte: n. 2 dl vettä 1 pkt taateleita (n. 250 g) 1-2 rkl rommia, punssia tai rommiesanssia Kiehauta vesi ja taatelit kattilassa, anna taatelien pehmetä, lisää tarvittaessa vettä. Taateleista tulisi muodostua paksu sose, kuten torttuhillo. Lisää halutessasi joukkoon hieman rommia tai punssia tai vastaavaa esanssia makua antamaan. Muotoile joulutortut, jos käytät taikinalevyjä. Laita jokaisen tortun keskelle n. 1 rkl täytettä. Paista torttuja 225-asteisen uunin keskitasolla n. 15 min. VINKKI: Vaihtelua täytteeseen saat käyttämällä taateleiden tilalla viikunoita. 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Musta vois tulla julkkis Kuuluisuus houkuttaa 15 Puheenjohtajalta 16 Kahden erityislapsen äiti: Itselle on oltava armollinen 22 Tuunaa tähteet Sapuskaa heitetään turhaan roskiin 25 Kentältä kuuluu 26 Lasten ajatuksia oikeuksistaan 28 Liikkuva äiti voi hyvin 30 Otetaanko lasten näkemykset huomioon? 32 Vaarallista leikkiä Tuli kiehtoo lasta 35 Lastenkulttuuri 39 Kirjoissa & kansissa 40 Huvitus kuntouttaa koko perhettä 42 Luetaan lakia Lapsen edut monella luukulla 46 Poimitut 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Juha Metso Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Susanna Pitkälahti, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , lapsemme@mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie 6, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) , jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser.fi. Lapsemme 1/2010 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 39. vuosikerta. Lapsemme 4/2009 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Pääsihteerin pohdintoja Kotimaan tarvitsevat Osallistu tai puhelimitse: lapsiperheet lahjoita tilille: apuasi! (9,85 Nordea + pvm) MLL/SPR. Etelä-Suomen lääninhallituksen lupa OKU 851 A/ Keräysaika lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ålands landskapsregerings tillstånd nr 278 K14/ Vähävaraisten suomalaisten lapsiperheiden auttamiseen vuosina Osallistu kilpailuun Kuvaa joulun tunnelma Suomalaisen Työn Liitto ja MLL järjestävät joulun tunnelmaa kuvaavan valokuva- ja piirustuskilpailun. Kilpailu on kaikille avoin ja se toteutetaan Suomalaisen Työn Liiton -sivustolla. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä valokuvan tai piirustuksen digitaalisessa muodossa osoitteeseen Kilpailun voittaja palkitaan suomalaisilla tuotteilla. Kaikkien kuvan lähettäneiden samoin kuin parasta kuvaa äänestäneiden kesken arvotaan kolme palkintoa. Äänestää voi sitä mukaa, kun ehdotuksia kertyy. Suomalainen joulu -sivusto tarjoaa myös hyviä ideoita ja hyödyllisiä vinkkejä joulun valmisteluun. Lahjahankinnoissa auttaa lahjakone, joka etsii henkilölle kuin henkilölle täsmälahjan. Kuva: Vesa Laine Onnea Noormarkun tukarit! Noormarkun yhtenäiskoulu on valittu vuoden tukioppilaskouluksi. 460 oppilaan koulussa toimii 30 tukioppilasta. Tukioppilaat ovat järjestäneet muun muassa kiusaamisen vastaisen kampanjan ja pitäneet kiusaamista käsitteleviä tunteja niin 7.- kuin luokkalaisille. Palkinnoksi voittajakoulu sai stipendin ja kunniakirjan. MLL antoi kunniamaininnan myös Parolan koululle säännöllisestä ja vakiintuneesta kummiluokkatoiminnasta sekä Alavuden yläasteelle kekseliäisyydestä ja innovatiivisuudesta koulun yhteishengen lisäämiseksi. Kansallista tietoturvapäivää vietetään siitä, että totuus on joskus yksinkertainen Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuonna on syytä korostaa, miksi tällaista sopimusta ylipäätään tarvitaan. Lapsuus on aika joka on itsessään arvokas, ja kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen lapsuuteen. Lapsi ei kuitenkaan yksin pysty tätä oikeuttaan puolustamaan. Lapsi ei voi valita toisin, jos nykyinen perhe, päiväkoti tai koulu ei turvaa hänen kehitystään. Lapsuus on myös arvokas, koska lapsuuden aikana luodaan tulevaisuus. Turvaamalla lapsuutta luodaan yksilölle myönteinen kehityspolku. Turvaamalla lapsuutta turvataan myös koko yhteiskunnan kehitystä. On inhimillisesti, eettisesti ja taloudellisesti oikein turvata lasten ja lapsiperheiden palveluja, ja siihen on kiinnitettävä huomiota erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. Moni muu asia voi odottaa, mutta lapsi ei voi. Siinä se aivan yksinkertainen totuus. Mirjam Kalland Lahjoita joulumieltä Hyvä joulumieli -keräys hankkii 13:tta kertaa varoja vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille jaettaviin ruokalahjakortteihin. Lapsiperheiden köyhyys on yleistynyt, ja koskee yli lasta. MLL:n ja SPR:n yhdessä Ylen kanssa järjestämän kampanjan tavoitteena on jakaa perheelle 70 euron arvoinen lahjakortti. Keräykseen voi osallistua soittamalla lahjoituspuhelimeen (9,85 euroa + pvm) tai lahjoittamalla keräystilille, Nordea Keräys jatkuu jouluaattoon saakka. Onnittele itsenäisyyspäivänä kunniamerkin saanutta tai syksyn ylioppilasta MLL:n korusähkeellä Korusähkeet löytyvät Postin sivuilta Muista myös MLL:n adressit, joita voi tilata osoitteesta 4 Lapsemme 4/2009 Lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa käsiteltiin tutkijoiden, päättäjien, julkishallinnon virkamiesten, median edustajien ja järjestövaikuttajien yhteisessä keskustelutilaisuudessa lokakuussa. Keskustelua käytiin muun muassa ehkäisevien ja korjaavien palvelujen saatavuudesta, kuntien talousnäkymistä sekä turvallisen lapsuuden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Toisenlainen joululahja Haluatko antaa toisenlaisen joululahjan, joka tuottaa monikertaisesti iloa myös joulun jälkeen? Antamalla lahjoituksen MLL:lle tuet liiton työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tee lahjoitus MLL:n tilille Nordea tai netissä tai Nordean, Sampo Pankin, Osuuspankin tai Aktian konttoreissa kautta maan. Muista kirjoittaa tilisiirron viitekenttään oma nimesi. Ilmoitathan yhteystietosi p / Leila Mikkola tai sähköpostitse leila.mikkola@mll.fi. Jaettu ilo on monikertainen ilo. Lämmin kiitos tuestasi! Kuva: Kuva: Hannele Laakso Makea marjasaalis! MLL:n, Marttojen ja Piltin Marjaretki-kampanja innosti lapsiperheet metsään ja poimimaan litraa marjoja. Kampanjan valokuvakilpailuun lähetettiin 400 toinen toistaan hienompaa ja hauskempaa valokuvaa ja marjaretkitarinoitakin kertyi lähes 300. Kuvasatoa voi ihailla osoitteessa ja äänestää myös omaa suosikkia. Valokuva- ja tarinakisaan osallistuneiden kesken arvottiin lomalahjakortteja, jotka voittivat Katja Patama Lohjalta, Henna Kainulainen Tampereelta ja Rosa Yliaho Kuopiosta. Kamerakännykät voittivat Hannele Laakso Jyväskylästä ja Tiina Arenius Hyvinkäältä. Pese itsesi illalla ennen maata panoa. Älä unohda jalkojen pesua! MLL:n hygieniakasvatusta 1930-luvulta. MLL 90 v Mannerheimin Lastensuojeluliitto täyttää 90 vuotta Yhdeksään vuosikymmeneen mahtuu paljon työtä, tulisieluisia ihmisiä ja useita innovaatioita lasten ja nuorten hyväksi. Tarinoita eletyiltä vuosikymmeniltä kootaan ensi vuoden aikana Lapsemme-lehteen. Juhlavuosi näkyy ja kuuluu läpi vuoden ja huipentuu juhlaseminaariin ja perheen viikkoon lokakuussa. Onnittelemme ja kiitämme kaikkia ansiomerkillä palkittuja MLL-aktiiveja. Syksyn ansiomerkin saajat Lapsemme 4/2009 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Vanhemmille entistä monipuolisemmat nettisivut MLL:n Tukea vanhemmille -nettisivut uudistuvat vuoden vaihteessa. Vanhempainnetiksi muuttuva sivusto täydentyy murrosikään liittyvällä aineistolla. Uudistuksen jälkeen sivusto kattaa vuotiaiden lasten kasvuun, kehitykseen ja vanhemmuuteen liittyvät asiat. Vanhempien ohella myös perheitä kohtaavat ammattilaiset ja vapaaehtoiset voivat hyödyntää sivustoa työssään. Vanhempainnetissä on muun muassa useita työkirjoja, jotka auttavat tarkastelemaan ja työstämään omia ajatuksia ja toimintatapoja. Uusia aiheita ovat isyys, itsenäistyvän nuoren tukeminen, nuoren tunnemyrskyt ja vanhemman omat lapsuuskokemukset. Perheen kipupisteet -osiossa käsitellään perheen kriisejä ja muutoksia. Vanhempi voi myös kartoittaa, ovatko oman nuoren asiat kunnossa. Vanhempainnetti tarjoaa vastauksia myös moniin arkisiin pulmiin sisarusten nahistelusta päivähoidon aloittamiseen. Tarjolla on lisäksi hauskoja ja hyödyllisiä työvälineitä kuten pelejä, muistilistoja, sopimuspohjia ja mittareita. Vanhempainnetistä löytyy myös leikkejä sisältävä leikkinurkka. Vertaistukea sivustolla tarjoavat Vanhempainpuhelin ja -kirjepalvelu sekä keskustelupalsta. Vanhempainnetin uuden sisällön on tuottanut liiton Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -hanke Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Anna lapselle raitis joulu, järjestöt muistuttavat perinteisellä kampanjallaan. Joulu on lasten juhla. Vanhempien alkoholinkäyttö voi pilata lapsen huolettoman juhlatunnelman. Lapset odottavat yhteiseltä juhla-ajalta iloista ja turvallista yhdessäoloa. Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä, myös jouluna Katso, mitä lähellä tapahtuu: PIRKKO VARJO Kuvat KATJA RIPPSTEIN Mahdollisuus tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia ehkäisee ennalta monia ongelmia, huomattiin Varsinais-Suomen Vauvaperhe hankkeessa. Perhekeskus vauvaperheen tukena V uonna 2005 alkanut, Rahaautomaattiyhdistyksen tuella toteutettu MLL:n Varsinais-Suomen piirin Vauvaperhe-hanke ulotettiin kuuteen kuntaan: Turun (Varissuon kaupunginosa ja kehittämisperhekeskus Marakatti) lisäksi Paimioon, Piikkiöön, Uuteenkaupunkiin, Lietoon ja Somerolle. Tavoitteena oli kehittää vauvaperheille tarjottavia palveluita toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tähän tarvittiin rakenteellisia muutoksia ja uudenlaista kumppanuutta. Hanke suunnattiin odottaville ja alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmille. Kunnissa toiminnasta ovat vastanneet kuntatiimit, joihin on kuulunut vauvaperheitä edustavan asiakasedustajan lisäksi toimijoita muun muassa neuvoloista, kunnan perhetyöstä, seurakunnasta, päivähoidosta, MLL:n paikallisyhdistyksestä ja hankkeen edustajana piirin työntekijä. Neuvolan terveydenhoitaja on esimerkiksi voinut tulla perhekeskukseen pitämään avointa neuvolaa. Samoin kunnan perhetyöntekijä ja MLL:n toimija ovat voineet ohjata työparina vertaisryhmää. Aina ei ole kyse rahasta eikä resursseista vaan siitä, että haastaa itsensä uusiin työtapoihin, kehittämispäällikkö Katja Rippstein kertoo. Perhekeskuksissa on myös pidetty avointa päiväkotia, vauva- ja perhekahvilaa, kokoonnuttu vertaisryhmiin tai vaikkapa synnytysvalmennukseen. Ennalta ehkäisevän toiminnan punaisena lankana on ollut perheiden tukeminen arjessa. Koskettavimpia palautteita toiminnasta ovat olleet ne, joissa todetaan, että perhekeskus on korvannut jonkin muun, ehkä vähän vakavamman tuen tarpeen, Vauvaperhe-hankkeen koordinaattori Petra Henriksson toteaa. Myös lasten mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ryhmässä toimimiseen koettiin tärkeäksi. Tukihenkilöitä tarvitaan Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan kehittäminen oli yksi hankkeen keskeisiä teemoja. Vauvaperheelle tukihenkilö voi tuoda kaivattua apua arjen askareisiin tai olla seurana muuten yksinäiselle vanhemmalle. Hankkeen aikana Varsinais-Suomessa on haettu uusia tukihenkilöitä ja kehitetty heille annettua ammatillista ohjausta. Tukihenkilöitä tarvitaan jatkuvasti lisää. Heille ei ole koulutusvaatimuk- sia, ja toimijat voivat olla hyvinkin eriikäisiä. Tukihenkilöksi haluava haastatellaan, ja toimintaan soveltuvat henkilöt saavat peruskoulutuksen. Tukihenkilö tapaa perheen tavallisesti kerran viikossa, ja hän sitoutuu vapaaehtoistyöhön vähintään vuodeksi. Tukihenkilöitä tuetaan ja heitä ohjataan, joten yksin ei tarvitse selvitä, Petra Henriksson kertoo. Vauvaperheiden perhekeskuksessa tullaan tutuiksi, vaihdetaan kokemuksia ja saadaan monipuolista tietoa vauvaperheiden palveluista. Vauvaperhe-hankkeessa on tuotettu aiheesta vertaisryhmän ohjaajan opas, joka on tilattavissa MLL:n Varsinais-Suomen piiristä, tai MLL:n paikallisyhdistys voi ottaa sen käyttöön liiton Yhdistysnetistä. Oppaita löytyy myös Äitien Virtapiirin, Yhtä Köyttä -parisuhderyhmän ja Raskaustreffien ohjaajille. Kohti kumppanuutta Kunnissa on selvästi tapahtunut paljon rakenteellisia muutoksia, on menty kohti kumppanuutta, Katja Rippstein sanoo. Vauvaperhe-hanke päättyy, mutta sen tulokset jäävät elämään. Hankekuntien perhekeskukset toimivat ja niissä kokoontuu jatkossakin erilaisia ryhmiä. Kuntatiimit kokoontuvat 1 2 kertaa vuodessa ja yhteistyön toivotaan syvenevän edelleen. Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta on osa MLL:n Varsinais-Suomen piirin ehkäiseviä tukipalveluja. Piirin vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus on hankkeen aikana syventynyt. Hankkeen jälkeen on hyvä jatkaa keskustelua muun muassa isovanhemmuuden ja parisuhteen merkityksestä lapsen hyvinvointiin. Sukupolvien ketju on voimavara, jota voitaisiin hyödyntää monipuolisemmin ja parisuhdetoiminta etsii vielä muotoaan, pohtii Rippstein. 6 Lapsemme 4/2009 Lapsemme 4/2009 7

5 Kuvat HÄRKÖNEN ja MERI STARK Musta vois tulla julkkis VILLE VANHALA Yhä useampi nuori haaveilee kuuluisuudesta. Julkisuuteen liitetään ruusuisia harhakuvitelmia rikkaudesta ja makeasta elämästä. Julkisuushakuisuus voi olla myös nuoren tapa hakea kaipaamaansa huomiota. K ouvolalainen 15- vuotias Essi Ahtiainen olisi mielellään televisiokasvo, kaikkien tuntema julkkis. Olisihan se hienoa, jos olisi ihmisten nähtävissä, hän naurahtaa. Essi kuuluu kohutun Big Brother -ohjelman vannoutuneisiin katsojiin. Ohjelmassa joukko ihmisiä viettää aikaansa saman katon alla ja on katselijoiden seurattavissa säännöllisesti television kuvaruudussa ja internetissä kellon ympäri. Se on kiinnostavaa, miten ihmiset siellä käyttäytyvät. Mitä hurjemmaksi meininki äityy, sitä kiinnostavampaa se on. Essi olisi mielellään itsekin ohjelman esiintyjä. Hänen on kuitenkin odotettava vielä kolme vuotta, ennen kuin hän voi edes pyrkiä mukaan ohjelman asujakaartiin. Olen sanonut vanhemmille, että haluan Big Brotheriin. Eivät he ainakaan sitä vastustaneet. Eivät ehkä ottaneet puheitani todesta, Essi tuumii. 8 Lapsemme 4/2009 Ei turhaksi julkimoksi Essin ikätoverit, niin ikään Kouvolan yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset Heta Orava, Vili Hokkanen ja Santeri Terho eivät ole yhtä innostuneita julkisuudesta kuin Essi. Tyrkyttämään en itseäni rupeaisi, mutta en kyllä julkisuudesta kieltäytyisikään, jos siihen olisi aihetta, Vili pohtii. Lapsemme 4/2009 9

6 Kouvolalainen 15-vuotias Essi Ahtiainen (vas.) näkisi itsensä mielellään TV-kasvona. Heta Orava (alla) taas ei juuri julkkiksista perusta: - Kerran taisin nähdä Antero Mertarannan kaupungilla. Kasvona galleriassa Hyvä aihe olisi hänen mukaansa esimerkiksi se, että pelastaisi jonkun hengen. Heta ja Santeri eivät oikeastaan ole julkisuutta sen suuremmin pohtineet. Heta ei siitäkään huolimatta, että hän opiskelee musiikkiluokalla ja opintoihin kuuluu myös esiintymisiä oppilaskonserteissa. Kanteleensoittajana hän ei ole edes haaveillut julkkismuusikon urasta, vaan suunnittelee alkavansa musiikinopettajaksi. Julkimoita seuraava ja vähän itsekin julkkikseksi haluava Essikään ei kuitenkaan elätä julkisuudesta harhakuvitelmia. Ei julkkis mikään oikea työ voi olla, mutta ei kai siitä hirveätä haittaakaan ole, jos ei pahemmin mokaile kaiken kansan nähden. Julkisuudesta vähät välittävästä Santeristakin on kuitenkin hieman arveluttavaa, jos Essi hakeutuu ja vielä jopa pääsee Big Brother -ohjelmaan. Silloin pitää olla Essistä huolissaan. Meno siinä talossa on kai aika villiä. Rahaa, juhlia ja menestystä Pitkin 2000-lukua tehtyjen kyselytutkimusten mukaan vuotiaiden nuorten julkisuushakuisuus on kasvanut. Otoksesta riippuen jopa puolet nuorista on ilmoittanut haluavansa julkkikseksi. Tytöt toivovat julkisuutta mallin, näyttelijäntyön tai poptähteyden kautta. Pojat taas haaveilevat ammattiurheilijan tai muusikon urasta. Tutkimuksissa on myös tullut ilmi, että koko joukko nuoria ei välitä siitä, miten he päätyvät julkisuuteen, kunhan vaan huomiota riittää. 10 Lapsemme 4/2009 Nuorten maailmankuva on muuttumassa. Julkisuus on nuorten mielestä mieluista ja tavoittelemisen arvoista, koska he uskovat, että julkisuuden kautta heistä tulee rikkaita ja menestyviä ja heillä on jatkuvasti hauskaa, toteaa psykologian tohtori ja mediatutkija Anu Mustonen Jyväskylän yliopistosta. Osittain nuorison julkisuuden nälkä selittyy kulttuurimme muutoksella. Media luo nykyään mahdollisuudet siihen, että kenestä tahansa voi tulla julkkis. Selkeimpiä esimerkkejä tästä ovat television kyky- ja seikkailuohjelmat. Kyseisiin ohjelmiin hakeutuvien polttavaa julkisuudenhalua sietää kyllä ihmetellä, Mustonen toteaa, mutta muistuttaa myös, että julkisuudella on omat hyvätkin puolensa. Tarve on perusteltu silloin, kun halutaan välittää viestiä maailmalle. Se voi olla musiikkia, kuvia tai muuta itseilmaisua. Julkisuuden kautta saa vastakaikua tekemisilleen. Huomion hakua Yksi motivaation lähde julkisuushakuisuudelle on Mustosen mukaan myös nuorten tarve tulla huomioiduksi. Jos nuori ei katso saavansa kotona tai kaveripiirissä haluamaansa huomiota, hänelle löytyy sen hakemiseen tätä nykyä useitakin eri kanavia. Tosi-tv-ohjelmien lisäksi internetin sosiaaliset mediat toimivat areenana huomion keräämiselle. Mustonen paheksuu sitä, että tietyissä verkkogallerioissa kirjautumisen ehtona on kuva. Huomiota haetaan ulkonäöllä. Massasta halutaan erottua keinolla millä hyvänsä. Tytöillä se johtaa pornahtaviin poseerauksiin ja pojilla se ilmenee erilaisina pullisteluina. Mustosen mukaan tämän päivän nuoret ovat fiksuja ja teknisesti taitavia, mutta hyväksynnän hakeminen synnyttää tekoja, joiden mahdollisia seurauksia ei ymmärretä. Netin riskit ovat kyllä tiedossa, mutta niistä ei välitetä. Kuvat JUHA METSO Keinot kovenevat Murrosikäiset tarvitsevat aikuisten huomiota siinä missä nuoremmatkin lapset, elleivät jopa enemmän. Harmittavan moni kuitenkin jää kotonaan ilman kaipaamaansa hyväksyntää. Huomion kerjääminen ilmenee murkkuiässä usein kapinoinnin kautta. Myös julkisuushakuisuus voi olla kapinointia. Tytär saattaa ilmoittaa, että suuntaa kaupallisen alan sijasta pornotähden uralle. Aikuisten tietoinen järkyttäminen kuuluu nuoren kapinointiin ja rajojen hakemiseen, ja yhtenä keinona siinä voi olla kyseenalaisella julkisuudella uhkailu. Se on shokeeraamista ja pelottelua, mikä ravisuttaa vanhempia. Nykyään vanhemmuus saattaa liukua hyvää tarkoittavaksi kaveruudeksi. Kun vastusta ei muuten saada, niin keinoja kovennetaan. Mustosen mukaan merkille pantavaa on myös se, että hyvin herkässä elämänvaiheessa olevat nuoret ovat niin hanakoita hakeutumaan julkisuuteen, oli media sitten mikä hyvänsä. Jos nuorilla on parempi itsetunto eivätkä he jännitä, niin se on positiivista kehitystä. Silti nuorten julkisuushakuisuutta ihmettelee enemmän kuin ihailee. Onko todella aiheellista haluta julkisuutta pelkästään julkisuuden itsensä takia? Onko tämä läpilyönti? Vili Hokkanen keskellä julkisuutta. Julkisuuden määrä on tänä päivänä mittaamaton, tuumivat kouvolalaiset Santeri Terho (vasemmalla) Essi Ahtiainen, Heta Orava ja Vili Hokkanen. Medialukutaitoa ekaluokkalaisille Tänä päivänä medialukutaito on liki yhtä tärkeää kuin lukutaito, toteaa Tampereen yliopiston nuorisokasvatuksen professori Helena Helve. Hän olisi valmis liittämään mediakriittistä kasvatusta koulujen opetusohjelmiin ensimmäiseltä luokalta lähtien. Alle 10-vuotiaat sukkuloivat jo internetin sosiaalisissa medioissa, keskustelupalstoilla ja gallerioissa. He eivät vielä ymmärrä, miten laajaa ja mahdollisesti arvaamatonta näkyvyys verkossa on. Nuorten maailmankuvia, asenteita ja arvoja tutkinut Helve muistuttaa, että median tarjonta suodattuu nuorille hyvin eri tavoin. Kokonaisuutena medialla on valtava merkitys nuorten asenneilmastoon. Koulutuksella ja kodista saatavilla opeilla voidaan kuitenkin vaikuttaa nuorten asenteisiin ja muokata siten tervettä kriittisyyttä mediaa kohtaan. Kouvolalaisnelikosta Essi Ahtiaisella ja Vili Hokkasella on omat kuvansa IRC-Galleriassa. Santeri Terholla on joskus ollut, mutta hän on ottanut kuvansa pois. Heta Orava taas ei ole kuvia verkkoon koskaan edes laittanut. Essin mielestä kuvien laittaminen gallerian sivulle on palkitsevaa siksi, että kuvista saa kommentteja. Se tuntuu hauskalta, jos kommentit ovat hyviä. Usein ne ovat. Essi kuitenkin kiistää, että hänen kuvansa olisivat millään tavalla arveluttavia. Silti isosiskot on laitettu mustalle listalle. He eivät pääse hänen kuviaan katsomaan. Heta puolestaan sanoo melkein boikotoivansa netin kuvagallerioita. En näe mitään syytä, miksi laittaisin kuviani sinne. Kouvolalaisnuoret sanovat tiedostavansa internetin mahdolliset vaarat, mutta he eivät ole itse törmänneet ikäviin tapauksiin. Asiasta on puhuttu koulussa. Harvemmin siitä puhutaan kotona, Santeri toteaa. Nelikko arvioi dataavansa tietokoneella keskimäärin noin tunnin päivässä. Aika kuitenkin vaihtelee riippuen siitä, miten paljon on muuta tekemistä. Vilillä tietokoneen käyttöä on vanhempien toimesta jopa rajoitettu. Kieltämättä koulu saisi mennä vähän paremmin. Toisaalta dataamaan ehtii viikonloppuisinkin, joskus ihan liian kanssa, Vili myöntää. Moraali muuttuu Helena Helve näkee nuorison julkisuushakuisuuden osana suurempaa kulttuurin murrosta, joka käynnistyi 1990-luvulla. Aiemmin ei ollut soveliasta edes kehua omaa lastaan. Nyt lapset kehuvat itse itseään alun alun laman jälkeen syntynyt kilpailu työpaikoista aiheutti sen, että omia vahvuuksia ei kursailla tuoda esiin edes korostetusti. Sama suuntaus näkyy vielä räikeämpänä tosi-tvohjelmissa. Reilulla pelillä ei pärjätä, vaan on osattava taktikoida ja ajettava omaa etuaan muiden kustannuksella. Moraalinen näkökulma on vaihtunut. Se mikä ennen koettiin vääräksi, mielletään nykyään oikeaksi tavaksi toimia. Helve ei kuitenkaan osoita syyttävällä sormella yksinomaan nuoria, vaan kulttuurin pinnallistuminen näkyy yhtä lailla aikuisille suunnatussa viestinnässä. Esimerkiksi politiikassa kiinnostaa tätä nykyä enemmän poliitikkojen yksityiselämä kuin varsinainen poliittinen toiminta. Nuorten identiteetin rakentumiseen kuuluu idoleiden hakeminen. TV-esiintyjät ovat aina olleet ihanteita, mutta nykyisen tarjonnan ja ohjelmaformaattien välityksellä liki kenestä tahansa voi tulla ainakin hetkeksi julkkis. Nuoret ovat kuitenkin tulevaisuuden peili. Heidän suhtautumisensa julkisuuteen ja elämiseen ylipäätään viestii siitä, että maailmankuva on muuttumassa. Meidän mielestämme nuorten maailmankuva saattaa näyttää vinolta, mutta heille on jo muodostunut omat ihanteensa ja valta-arvoilmastonsa. Lapsemme 4/

7 Kuvat SUB Keskustelunavauksia julkisuudesta Julkisuus vaikuttaa tänä päivänä nuorten elämään enemmän kuin koskaan. Se myös hämmentää ja herättää kysymyksiä. Julkisuudesta, sen eri muodoista ja seurauksista olisi hyvä keskustella nuorten kanssa myös kotona. Seuraavassa sarja kysymyksiä, joita voi puntaroida yhdessä nuorten kanssa: Miten toimit ja esiinnyt mediassa? (Muista, että myös internetin keskustelupalstat ja galleriat ovat julkisuutta) Minkä haluat olevan yksityistä ja minkä julkista? Mikä on laillista ja laitonta? Miten voit hyötyä julkisuudesta? Mitä haittaa siitä voi olla? Missä kulkee oma ja muiden yksityisyyden raja ja milloin sitä täytyy kunnioittaa? Miksi kannattaisi hakeutua mukaan tosi-tv-ohjelmaan? Miksi tosi-tv-ohjelmiin pääsyllä on ikärajat? Ketkä ovat tärkeitä esikuvia ja miksi? Mitä julkkiksena olo tuo tullessaan? Onko fanituksen kohteena oleva esikuva julkkis kykyjensä ansiosta? Voiko julkkis elättää itsensä olemalla pelkästään julkkis? Mitkä ovat omat urasuunnitelmasi ja haaveesi? Lujat luut tarvitsevat liikuntaa ja oikeat rakennusaineet. Kalsiumia ja D-vitamiinia saa Danoninosta. Tuuli Matinsalo aerobicin maailmanmestari, liikunnanopettaja ja kolmen lapsen äiti Big Brother sekä hyvässä että pahassa Nuorten identiteetti on useimmiten melko hämärä ja epävarma, joten he haluavat tirkistellä tosi-tv-ohjelmissa aitiopaikalta ikäistensä ja hieman vanhempien ihmisten käyttäytymistä poikkeustilanteessa. Näiden ohjelmien kautta nuori näkee, millaisia tyyppejä ja millaista käytöstä aikuisten yhteisö arvostaa ja mitä se ei hyväksy. Tällaiset ohjelmat tarjoavat malleja ja rakennuspuita nuoren omalle identiteetille, sekä hyvässä että pahassa, toteaa elokuva- ja televisiotieteen dosentti ja elokuvatutkimuksen lehtori Veijo Hietala Turun yliopistosta. Hietalan mukaan vanhempien olisi syytä keskustella julkisuutta ihailevien ja tavoittelevien nuorten kanssa julkisuuden kielteisistä puolista. Mediajulkisuus on hallitsematonta eikä se koskaan pysy omassa kontrollissa. Julkisuuteen ei voi koskaan luoda itsestään haluamaansa kuvaa, vaan on enemmän todennäköistä, että mediassa ryvettyy ja tulee myös jollain tavalla häväistyksi. Julkkis on erityinen? Tv-kuuluisuudesta on tullut osalle nuoria sosiaalisen pätemisen ja arvostuksen mittari. Liki jokaisen nuoren kaveripiiristä tai ainakin tuttavien tuttavista löytyy kuvaruudussa vilahtaneita julkkiksia. Internet taas on luonut sosiaalisilla medioillaan puolijulkisen sfäärin, jossa jokainen voi saavuttaa julkisuutta tietyn yhteisön piirissä. Televisio on vielä helposti hallittava median muoto, kun sitä vertaa virtuaalitodellisuuden mukanaan tuomiin kanaviin. Helena Helve kuitenkin myöntää, että verkon sosiaalisella medialla on myös omat hyvät puolensa: verkko tarjoaa mahdollisuuden osallistua ja tuoda äänensä kuuluviin. Näkyvyyden ja hyväksynnän hakeminen saattaa kuitenkin vaikuttaa vahingollisesti nuoren identiteetin rakentumiseen. Sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksista nuoriin tarvitaan kipeästi lisää tutkimustietoa, Helve tähdentää. Tv-julkisuus edustaa seuraava astetta eli tv-julkisuudella voi erottua internetmassasta ja nousta kaveripiirin yläpuolelle oikeaksi julkkikseksi, Veijo Hietala arvioi. Perinteisesti on ajateltu, että julkkiksessa on jotain erityistä muuten hän ei olisi julkkis. Tänä päivänä tuo erityisyys on kuitenkin helpommin saavutettavissa. Tosi-tv on madaltanut telkkukynnystä ennen näkemättömällä tavalla. Enää ei tarvita erityiskykyjä kuten laulua, soittoa tms. kuten ennen. Riittää, että on hyvä tyyppi. Tosi-tv:n suosion Hietala katsoo perustuvan ihmisen luontaiseen uteliaisuuteen. Siinä ei periaatteessa ole eroa, onko nuori tai aikuinen, uteliaisuuden kohteet vain vaihtelevat. Jokaisessa ihmisessä on tämä tirkistelytaipumus. Ihminen on sosiaalinen olento ja kasvaa ja sosiaalistuu erityisesti muita tarkkailemalla. Ärsyttää ei saa Kun Essiltä, Hetalta, Vililtä ja Santerilta kysyy, millainen on kunnon julkkis, he alkavat puhua hyvästä tyyppistä. Kunnon julkkis on persoonallinen ja mukava. Hänelle ei julkisuus ole noussut päähän ainakaan niin paljon, että hänestä olisi tullut ärsyttävä. Jotkut laulajat ja urheilijat voivat olla todella ärsyttäviä, Heta toteaa. Essi nimeää ärsyttävien julkkisten listalle myös bimboilevat perijättäret. Joku Paris Hilton se vasta ärsyttävä onkin. Television maailma saattaa liipata hyvinkin läheltä nuorten maailmaa. Salatut elämät on yhä suosikkiohjelma, jossa Essin mukaan saattaa tapahtua sellaista, mitä saattaisi tapahtua myös hänelle itselleen. Santeri on kuitenkin eri mieltä. Kyllä siinä niin hölmöjä juttuja on, että ne eivät voi olla totta. Essiä naurattaa. Hölmöjä juttuja sattuu myös oikeassa elämässä. Suomen Kuluttajaliiton rahka- ja vanukasvertailussa Danonino paras tuote lapsille perusteina rasva, sokeri ja annoskoko. Lujat luut, Danonino joka päivä! 12 Lapsemme 4/2009 Lapsemme 4/

8 Puheenjohtajalta Lapsen oikeudet Lapsen oikeuksien päivä on maailman lasten kannalta tärkeä päivä. Se korostaa lasten arvoa ja oikeuksia ja muistuttaa lapsiin kohdennetun, kattavan tuen ja ymmärryksen tarpeesta. Talouselämän rajut heilahtelut ja Suomeakin koetteleva, yhä paheneva työttömyysaalto ovat omiaan kääntämään katseet materiaalisiin ongelmiin, pois lapsista ja heidän tarpeistaan. On yllättävän helppo unohtaa, että lapset tarvitsevat sitoutuneita puoltajia kaikkialla. Useissa kehitysmaissa lasten ihmisarvo ja inhimilliset oikeudet ovat vasta löytymässä. Tästä maailmanlaajuisesta vastuusta on hyvä muistuttaa meitä kaikkia. Suomessa kuntien jatkuvasti kiristyvä taloustilanne on monin paikoin johtanut suoraan lapsiin kohdistuviin säästöihin, joiden tarkoituksenmukaisuutta ja pitkän tähtäimen haittoja ei täysin pystytä arvioimaan. Selvää kuitenkin on, että useissa kunnissa neuvola- ja päiväkotitoiminnan resurssien typistäminen, koulujen luokkakoon suurentaminen, pienten koulujen lakkauttaminen ja jopa käsittämättömän pienellä budjetilla jo aikaisemmin toimineen kouluruokailun resurssien leikkaukset ovat jokapäiväisiä uutisaiheita. Lasten palveluihin tarkoitettu valtion rahoitus voi talousvaikeuksissa kamppailevan kunnan päätöksenteossa ohjautua muiden kulujen peittämiseen, vaikka kuntalaiset monissa yhteyksissä ovat selkeästi ilmaisseet tahtonsa siitä, ettei lasten palveluihin puututtaisi. Ovatko kuntapäättäjät lasten asioissa kuntalaisia kylmäkiskoisempia? Olisiko syytä palata vanhaan käytäntöön, jossa valtiovallan lapsiin kohdistama tuki määrättäisiin lakisääteisesti käytettäväksi lasten hyväksi? Olli Simell professori Lapsemme 4/

9 PIRKKO VARJO Kuvat MARI MÄNNISTÖ Lietolaisessa paritalossa eletään tutunkuuloista arkea: aamulla töihin ja kouluun, illalla harrastuksiin. Lomilla leireillään tai matkustetaan. Reinikaisen perheen arjen tekee erikoiseksi se, että molemmat lapset ovat CP-vammaisia. Kahden erityislapsen äiti: Itselle pitää olla armollinen Lapsen vammaisuus ei ole koko elämä. Ilo ja huumori täytyy pitää mukana ja olla itselleenkin armollinen, perheen äiti Riikka Reinikainen sanoo. Riikka Reinikainen työskentelee luokanopettajana ala-asteella Ruskolla. Hänen Arkisin Maija asuu ja käy koulua puolisonsa Jukka on ammatiltaan puuseppä ja te- Helsingissä, viikonloput hän viettää perheen luona. kee pääasiassa laivanrakennuksen sisustus- ja kalusteasennuksia. 17-vuotias Maija aloitti tänä syksynä opiskelun Helsingissä Ruskeasuon Riikka ja Jukka ovat rohkeasti hakeneet apua Koulun liikuntavammaisille arjen sujumiseen. tarkoitetulla kymppiluokalla ja 14-vuotias Teppo käy Liedon yläkoulua. sujui normaalisti, mutta varmuuden asennoituivat kuitenkin heti Kun Maija syntyi, Riikalla vuoksi synnytystä alusta asti siten, että he ei- oli jo takanaan yksi, lapsen joudutettiin muutamia viikkoja vät jää yksin. Apua ja tukea kuolemaan päättynyt raskaus. ennen laskettua aikaa. on saatavilla, mutta sitä pivät En oikeastaan edes yllättynyt, tää osata ja uskaltaa hakea. Istukka lakkasi toimimasta. kun Teponkin aivoista Sukulaiset, ystävät, lasten tetää Kun odotin Maijaa, löydettiin poikkeama. Hänellä rapeutit ja avustajat ovat ol- istukka irtosi osittain ja Maija on CP-vamma, joka vaileet arjen sujumisessa hyvin syntyi keisarileikkauksella kuttaa eniten jalkoihin. Myös tärkeitä. kymmenen viikkoa etuajassa, käsien toiminnassa on jähmeyttä, Olen ollut sinnikäs ja Riikka kertoo. äiti sanoo. CP-vam- määrätietoinen. Jos jonkun Pienen keskosen kehitys ma on siis liikuntavamma palvelun olemassaolo tai näytti äidistä hitaalta, mutta eikä se välttämättä vaikuta saaminen on evätty, en ole diagnoosi CP-vammasta tuli henkisiin toimintoihin. antanut periksi, vaan vaatinut kirjalliset perustelut ja vasta, kun lapsi oli kymmenen kuukauden ikäinen. Maijalla Apua pitää osata hakea laatinut valituksen tai oikai- on vaikea liikunta- ja Arki kahden liikuntavamsuvaatimuksen, Riikka ker- Teppo haaveilee työstä psykologian, puhevamma sekä epilepsia. maisen lapsen kanssa on välillä raskasta. Riikka ja Jukka ka ruikuttaisi sen enempää too. Hän ei silti ole äiti, jo- musiikin tai median ammattilaisena. Teppoa odottaessa kaikki 16 Lapsemme 4/2009 Lapsemme 4/

10 Tepon yksi mieluisa harrastus on sähköpyörätuolisalibandy. omaa kuin lastensa kohtaloa saati yhteiskunnan suhtautumista. Täytyy sanoa, että me olemme lähes aina saaneet todella hyvää ja ammattitaitoista palvelua. Maija ja Teppo ovat tottuneet siihen, että kotona pyörii erilaista, joskus tiuhaankin vaihtuvaa väkeä. Kun vanhemmat ovat lähteneet aamuvarhaisella töihin, avustajat ovat tulleet laittamaan lapset päiväkuntoon ja saattelemaan koulutielle. Koulussa kummallakin on ollut oma avustaja ja iltapäivisin on ollut toiminta-, fysio-, puhe-, psyko- tai ratsastusterapiaa. Noin kerran kuukaudessa lapset viettävät viikonlopun Invalidiliiton palvelutalossa nuorten yksikössä Turussa, jolloin vanhemmat ovat saaneet lakisääteiset omaishoitajan vapaapäivänsä. Erilaisista palveluista saa hyvin tietoa esimerkiksi CPliiton järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla. Eri kunnissa palvelukäytännöt vaihtelevat, joten täytyy itse ottaa selvää oman kunnan tilanteesta. Joskus olen Lasten kuljettamiseen Reinikaisen perhe tarvitsee tilavan auton. tavannut vammaisten lasten vanhempia, jotka eivät edes tiedä, että heillä on mahdollisuus saada vaikkapa omaishoidon tukea. Koulu vaihtui, tuki loppui Lieto on reilun asukkaan kunta lähellä Turkua. Kunnassa asuu paljon lapsiperheitä. Riikka Reinikaisen mukaan Liedon palvelut on hoidettu hyvin. Omalta kohdaltani olisin antanut kiitettävän arvion vielä vähän aikaa sitten. Juuri nyt en, sillä kun Maija lähti uuteen kouluun, omaishoidon tuen maksaminen hänen osaltaan lopetettiin kokonaan. Olisin toki hyväksynyt tuen alentamisen. Maija on kuitenkin kotona aina perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun sekä syys- ja joululoman, Riikka kertoo. Rahallinen menetys tuntuu perheen taloudessa, vaikka Riikka arveleekin, ettei lasten vammaisuus sinänsä vie ketään konkurssiin. Toimeentulo on ihan kohtuullista, jos molemmat vanhemmat käyvät töissä. Jos toinen jää kotiin pelkän omaishoidon tuen varaan, on varmasti tiukempaa. Apuvälineet, kuten pyörätuolit, olemme saaneet sairaalasta ja kunta on maksanut avustajien palkkiot. Kotona on tehty joitain muutoksia, esimerkiksi luiska ulko-oven eteen ja isompi wc. Ystäviä ja elämyksiä Reinikaisen perheessä on menty ja harrastettu jopa enemmän kuin monessa muussa lapsiperheessä. Kehitysvammaisten Tukiliiton MALIKE-keskuksen kautta on avautunut mahdollisuuksia tehdä melonta-, moottorikelkka- ja mönkkäriretkiä, lasketella, käydä poroajelulla, kalastamassa tai osallistua koskenlaskuun. CP-liiton toi- Olen oppinut olemaan aika suurpiirteinen monissa asioissa. minnassa ja sen järjestämillä leireillä niin lapset kuin heidän vanhempansa ovat viettäneet aikaa yhdessä ja erikseen ja niillä on solmittu monta pysyvää ystävyyssuhdetta. Riikka on Turun CP-yhdistyksen perhe- ja vanhempaintoiminnan vastaava. Lasten vammaisuus ei ole ollut meille koskaan este lähteä jonnekin. Olemme käyneet perheen kesken muun muassa telttailemassa ja matkoilla Virossa ja Tanskassa. Viime keväänä Teppo osallistui nuorten leirille Unkarissa. Ollaanhan me varmasti oltu aikamoinen näky monta kertaa, Riikka nauraa. Kulkemista ja etenkin kuljettamista varten perheessä CP-vamma (Celebral Palsy) on syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, joka vaikeuttaa vartalon liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatiota. CP ei ole yhtenäinen vamma vaan oireyhtymä, jonka haitta-aste vaihtelee vähäisistä toiminnan häiriöistä monivammaisuuteen. Suomessa syntyy vuosittain CP-vammaista lasta. tarvitaan tilava auto. Lasten kuljetukseen soveltuvan auton hankinnassa saatiin tukea Liedon kunnalta. Sillä hurautetaan myös mökkimatkat: perheellä on mökki Nauvossa venematkan takana. Kun mökkeilyä varten on ensin pakattu auto täyteen, sitten purettu tavarat ja perhe veneeseen ja sieltä vielä mökille, ei haittaa, vaikka mökillä ei ole edes mukavuuksia. Emme me sentään joka viikonloppu siellä käy, lomilla ollaan muutama päivä peräkkäin. Molemmat lapset tykkäävät uimisesta, ja mökillä on hyvä ranta. Lapset uivat kellukkeiden varassa tai avustettuina, Teppo pystyy tosin uimaan selkää yksinkin. Yhteisiä harrastuksia Teppo pelaa kerran viikossa sähköpyörätuolisalibandya Turussa, käy uintikerhossa sekä kansainvälisessä kerhossa. Maija harrastaa partiota. Molemmat lapset pitävät musiikista ja kirjallisuudesta ja äitikin on saanut palata nuoruuteensa, kun lapset ovat halunneet Ruisrockiin ja muihin konsertteihin. Riikan omat harrastukset liittyvät paljolti lapsiin. Yhdistystoiminta on tärkein, minkä lisäksi hän yrittää harrastaa liikuntaa. Nuorempana olin kova urheilemaan ja liikkumaan ja sitä voisin tehdä nykyään enemmän. En kuitenkaan tunne, että olisin joutunut juurikaan luopumaan mistään lasten takia, Riikka sanoo. Väsymys iskee välillä niin äitiin kuin lapsiinkin. Sitten vain levätään eikä oteta turhia murheita. Olen oppinut olemaan aika suurpiirteinen monissa asioissa. Jos en jaksa vaikka siivota, en siivoa enkä myöskään välitä, mitä joku siitä ajattelee. Tulevaisuus pohdituttaa Aikoinaan sopeutumisvalmennuskurssilla muistutettiin, että vammaisetkin lapset muuttavat pois kotoa aikuistuessaan ja varoiteltiin vanhempia takertumasta lapsiinsa, Riikka kertoo. Hän on ajatellut asiaa erityisesti tänä syksynä, kun Maija on ollut arkipäivät pois kotoa. Tytär on viihtynyt uudessa koulussaan hyvin. Hän asuu kahden hengen huoneessa yhdessä samanikäisen luokkatoverinsa kanssa. Soitan yleensä kerran, pari viikossa Maija on tehnyt selväksi, että joka päivä ei tarvitse soitella. Keskustelu sujuu siten, että minä puhun ja Maija ääntelee myöntävästi tai kieltävästi. Jatkossa voisimme olla sähköpostitai skype-yhteydessä. Lapsen lähtö oli toisaalta haikeaa ja toisaalta helpottavaa. Etukäteen kuvittelin, että nyt minulla on enemmän aikaa harrastaa, mutta eipä sitä ole tullut tehtyä, äiti tunnustaa. Maija kommunikoi kuvallisista symboleista koostuvalla bliss-kielellä. Hän osoittaa tarkoittamaansa symbolia silmälaseihin kiinnitetyn laservalon avulla. Bliss-kielen käyttö edellyttää hyvää hahmotuskykyä ja hyviä kielellisiä valmiuksia. Tulevaisuudessa Maijan työ varmaan liittyy kirjoittamiseen tai kuvataiteisiin, hän piirtää ja kirjoittaa tietokoneella taitavasti sekä langattoman otsahiiren että otsatikun avulla, Riikka kertoo. Parhaillaan Reinikaisilla pohditaan, voisiko Teppo jossain vaiheessa lähteä vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Pojan koulumenestys on hyvä ja hän puhuu sujuvaa englantia. Peruskoulun jälkeen Teppo suuntaa todennäköisesti lukioon ja uratoiveissa häämöttää tällä hetkellä työ psykologian, musiikin tai median parissa. 18 Lapsemme 4/2009

11 Kirjat kuin satua! WD PRINSESSAT: TAIKAPIIRROKSIA Mukana vesikynä Täytä kynä vedellä ja piirrä kääntyville alustoille värikkäitä kuvia. Piirrokset haihtuvat kuivuessaan, joten voit käyttää kynää ja piirustusalustoja yhä uudelleen. 24 sivua Katsele, kosketa, kuuntele, tutki ja tunnustele. Lue hauskoja tarinoita. WD YSTÄVÄNI TIIKERI & NALLE PUH: VÄRIEN JA MUOTOJEN MYSTEERI Tutustu väreihin ja muotoihin ja liity Supernuuskijoiden iloiseen joukkoon! Kun kirjaa kääntelee, kuvat muuttuvat taianomaisesti. WD MIKKI HIIREN KERHOTALO: KERHOPÄIVIÄ Monitoimileikkikirja Mikki Hiiren kerhotalossa oppii paljon uusia asioita. Mikki ja ystävät keksivät hauskaa puuhaa Touhottimen auttaessa heitä ratkaisemaan pulmia. WD YSTÄVÄNI TIIKERI & NALLE PUH Palapelikirjaa Supernuuskijat ovat aina a valmiina selvittämään mysteerejä! Lähde Puhin, Tiikerin ja Emmin kanssa Puolen hehtaarin metsään ja kokoa palapelejä. WD AUTOT Magneettikirja Kirjassa tutustutaan Salama McQueenin kanssa Syylari Cityn asukkaisiin. Omia autoseikkailuja voi luoda siirtelemällä magneetteja kirjan sivuilla. WD SALAMANNOPEAT AUTOT: VAUHTIA VARIKOLLA Soiva kirja, mukana työkalut Käytä jakoavainta, ruuvimeisseliä ja vasaraa auttaaksesi Salamaa voittamaan kilpailun. Paina ääninappeja, niin kuulet varikon ääniä HIT/K Chapman PUUHA-PETE: KORJAUSKEIKKA Ovikellokirja Soita ovikelloa ja lähde mukaan Peten vauhdikkaaseen aamuun auttamaan rakennustarkastaja Pultin talon korjaustöissä. MUUMI: KEPPOSIA MUUMILAAKSOSSA Magneettikirja Muumilaaksossa tapahtuu yllättäviä asioita. Onko liikkeellä keppostelija? Leiki muumien kanssa ja keksi uusia tapahtumia siirtelemällä magneetteja kirjan sivuilla. Moomin Characters MUUMI: HUIMAT SEIKKAILUT Palapelikirja Muumilaaksossa tapahtuu jännittäviä asioita ja seikkailu voi alkaa missä vain. Kirjassa on 5 palapeliä, jokaisessa 12 palaa. Moomin Characters Saatavana hyvinvarustetuista kirjakaupoista, tavarataloista ja alan liikkeistä.

12 KAARINA KOKKONEN Kuvat Ruokaa heitetään turhaan roskiin. Säilyttämällä sapuskat oikein ja hyödyntämällä jämiä perhe säästää rahaa, vaivaa ja luontoa. Tuunaa tähteet Maistuvaa jämistä L apsiperheiden biojätepussi on avattu. Perheiden ruokajätteitä setvineen tutkimuksen mukaan noin kolmannes biojätteestä on alun perin syötäväksi kelpaavaa ruokaa. Eniten roskikseen joutuu kasviksia ja vihanneksia. Melkein yhtä paljon heitetään pois kotona valmistettua ruokaa. Yksittäisistä tuotteista jäteämpäriin kipataan eniten perunaa ja leipää, vaikka monissa perheissä esimerkiksi leipää pidetään kalliina. Useimmiten ruoka päätyy jätteeksi, koska se on päässyt pilaantumaan. Perheiden roskikseen nakkaamasta ruoasta kaksi kolmasosaa oli homehtunut, kuivunut tai muuttunut jollain muulla tavoin syömäkelvottomaksi. Myös se, ettei eväs enää maistu tai kelpaa, on monille syy viskata ruoka pois. Jäteastiaan heitetään helposti myös lautaselle jääneet niin puuron kuin pastan tähteet. Lautastähteitä voi kuitenkin vähentää vaivattomasti annostelemalla lautaselle vain se määrä ruokaa, joka varmasti tulee syödyksi. Lisää saa ottaa! Perheenjäsentä kohden ruokajätettä kertyy vuodessa noin 17 kiloa. Jos Uudellamaalla tehty tutkimus yleistetään koskemaan koko maata, meillä heitetään vuosittain pois esimerkiksi 9 miljoonaa kiloa perunaa ja yli 5 miljoonaa kiloa puuroa. Koska ruuan poisheittäminen rasittaa ympäristöä, on jätteiden vähentäminen ympäristöteko. Jätekuormaa voi pienentää esimerkiksi huolehtimalla ruokien oikeasta säilytyksestä ja hyödyntämällä tähderuokia. Eilisestä on moneksi Keitettyjen perunoiden uusi elämä alkaa, kun ne paistetaan, tehdään pyttipannua, pilkotaan munakkaaseen Kotona tehty ruoka ei pilaannu päivässä eikä kahdessa, kun se säilytetään kylmässä ja suojattuna. tai viipaloidaan kiusaukseen. Kattilan pohjalle jäänyt puuro sopii sämpylätaikinaan ja nahistunut tomaatti pastakastikkeeseen. Kuivahtanut leipä muuttuu herkuksi bruscettoina ja krutonkeina. Ruokaa jää helposti yli. Esimerkiksi keittoa on vaikea tehdä niin, että kaikki menisi kerralla. Jämiä ei kannata kuitenkaan heittää pois vaan tuunata niistä rohkeasti uutta syötävää, kokki Sami Garam kannustaa. Samin käsissä eilisen kalakeiton lopusta syntyy seuraavan päivän rapukalakeitto, johon käytetään myös avatun kookosmaitopurkin pohjat. Kun ruokaa fiksaa uudeksi, lapsetkaan eivät pääse sanomaan, että taas syödään sitä samaa, ei maistu! Sami huomauttaa, että ravintoloissa mietitään aina tarkkaan raaka-aineiden ja jämien käyttöä, koska siellä puhutaan rahasta. Harrasta harkintaa Muista, että parasta ennen -merkinnän jälkeen ruoka saattaa olla aivan kelvollista. Tutki ja luota aisteihisi: haista, katsele, maista! Tarkista päiväysmerkinnät jo kaupassa. Jätä tarjoustuote hyllyyn, jos et ehdi käyttää sitä ennen päiväyksen umpeutumista. Valitse korkealaatuisia tuotteita. Tuoreet ja kolhiintumattomat hedelmät ja tuotteet säilyvät kauemmin. Osta isoja pakkauskokoja ja hyödynnä paljousalennukset vain, mikäli tuotteet tulevat käytetyiksi. Syö pakkaukset tyhjiksi. Avaa uusi vasta, kun vanha on kulutettu loppuun. Esim. litran purkin pohjalle jää helposti jogurttia desin verran. Mene kauppaan kylläisenä. Kokki ja perheenisä Sami Garamin tähderuokamenu neljälle nälkäiselle. Rapu-kalakeitto 7 dl ylijäämä-kalakeittoa: 150 g lohifileetä 200 g perunoita 1/4 sipulia ½ l kalalientä (kermaa) lisäksi: 1 dl kookosmaitoa 3 rkl tomaattipyreetä 2 rkl rapufondia 1 valkosipulinkynsi Kuumenna yli jäänyt kalakeitto ja soseuta se aivan sileäksi sosekeitoksi. Mausta keitto kookosmaidolla, tomaattipyreellä, rapufondilla ja valkosipulilla. Soseuta vielä lopuksi niin, että soppa on kuohkeaa. Bruscetta-leivät 40 g juustoa (juustonkannikka) ½ dl tomaattimurskaa (jääkaapista löytynyt avattu purkki) 1 valkosipulinkynsi 4 viipaletta leipää (hiukan kuivahtanut paras) 4 rkl öljyä (esim. aurinkokuivatuista tomaateista) Leikkaa juustonkanta aivan pieniksi kuutioiksi. Levitä ohut kerros tomaattimurskaa leiville ja ripottele juustokuutiot päälle tasaisesti. Lämmitä pannu ja siinä hiukan öljyä. Murskaa valkosipuli öljyyn. Nosta leivät pannulle ja anna öljyn imeytyä leipiin. Kuorruta leivät nopeasti grillivastuksen alla uunissa. Jauheliha-perunapaistos 6 keitettyä perunaa ½ kesäkurpitsaa 1 sipuli 1 mieto chili tuoretta basilikaa 2 3 dl ylijäämä jauhelihakastiketta: 100 g jauhelihaa ½ porkkanaa pieni pala selleriä ¼ sipulia 1 dl tomaattimurskaa suolaa pippuria Viipaloi kesäkurpitsa ja itketä hiukan suolalla. Viipaloi myös kypsät perunat ja sipulit ja paista niitä nopeasti pannulla tilkassa öljyä. Lisää kesäkurpitsat, kun perunat alkavat saada hiukan väriä ja paista vielä tovi. Levitä vihannekset uunivuokaan ja silppua mausteeksi tuoretta chiliä ja basilikaa. Ohenna jauhelihakastiketta hiukan vedellä ja levitä vuokaan kasvisten päälle. Paista uunissa grillivastuksen alla niin, että jauheliha kuumenee kiehuvaksi. Tarjoa lisäksi kurkku-tomaattisalaattia. Kurkku-tomaattisalaatti Pala kurkkua viipaloituna (aamiaiselta yli jääneet siivut mukaan) 1 2 tomaattia viipaloituna (aamiaiselta yli jääneet viipaleet mukaan) sipulin vartta tai purjon jämä 3 rkl viinietikkaa ½ tl suolaa kuivattua oreganoa (öljyä) Ripottele suolaa kurkku- ja tomaattiviipaleiden päälle ja anna nesteen hieman herua niistä. Leikkaa sipuli sekaan. Mausta etikalla ja oreganolla. Tarjoa erilaisten ruokien kanssa. Omena-jogurttijuoma 3 dl jogurttia 6 dl omena- tai muuta mehua 3 rkl hunajaa Kaada tuoremehua litran jogurttipurkkeihin, joihin on jäänyt reilusti jogurttia, joka ei valu kaatamalla pois. Mausta hunajalla, ravista purkkia voimakkaasti ja kaada juoma laseihin. Lisää reseptejä tähteistä: Lapsemme 4/2009 Lapsemme 4/

13 Vinkkejä säilyttämiseen Syö ensin helpoimmin pilaantuvat tuotteet. Appelsiini säilyy pidempään kuin tuore mansikka. Järjestä esim. maidot ja jugurtit jääkaappiin siten, että ensin vanhenevat ovat etualalla. Laita kylmää säilytystä vaativat tuotteet heti kaupasta tultuasi jääkaappiin tai pakastimeen. Säilytä liha, kala ja maito jääkaapin kylmimmässä osassa. Kylmintä on alimpien hyllyjen takaosassa, lähellä kylmäelementtiä tai pakastuslokeroa. Omena, banaani ja tomaatti tuottavat kaasua, josta mm. kurkku, porkkana ja salaatti kärsivät. Säilytä nämä kasvikset toisistaan erillään. Tarkista ostamasi kasvikset ja hedelmät heti kaupasta tultuasi. Yksi homeinen viinirypäle pilaa nopeasti vierustoverinsa. Laita osa tuoreesta leivästä paloina heti pakkaseen ja ota sieltä käyttöön aina tarvittava määrä. Sopiva jääkaapin lämpötila on +2 6 astetta. Tee jääkaappi-inventaario säännöllisesti. Siirrä vanhentumassa olevat tuotteet näkösälle. Inventoi myös pakastin ja ruokakomerot säännöllisesti ja käytä tuotteet, ennen kuin ne vanhenevat. Tiiviit säilytysrasiat parantavat säilyvyyttä. Jäähdytä ruuat nopeasti, esim. asettamalla ruoka-astia kylmään veteen tai talvella pihalle tai parvekkeelle. Kotona harvoin ajatellaan, että siinä menee rahaa roskiin, kun syötäväksi kelpaavaa ruokaa heitetään pois. On tuhlausta ostaa esimerkiksi kalliita ruukkuyrttejä, jos niistä käyttää vain osan. Jos ei keksi muuta, basilikan viimeiset lehdet hyödynnetään vaikka koristelussa. Jopa aamupalalta ylijääneille, kuivahtaneille tomaatin ja kurkun siivuille löytyy käyttöä. Ripaus suolaa virkistää kasvikset, jotka voidaan käyttää päivällisen lisäkesalaattiin. Sami on löytänyt ratkaisun myös jogurtin jämiin. Litran purkin pohjalle jää aina jogurttia, joka ei tule kaatamalla ulos. Kun purkkiin lisää omenamehua ja hunajaa ja ravistaa, syntyy hyvä juoma välipalaksi tai lenkin päälle ja purkki tyhjenee. Lähteitä ja lisätietoa: Rokka rikassa. Ruokajätetutkimukset ja pääkaupunkiseudun lapsiperheiden ruokajätteet. YTV. Vinkkilista. Vähennä ruokajätteen määrää kotona. YTV. Juhli vähin jättein -sivut Lapsuusopinnot 25 op Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op Monitieteelliset lapsuusopinnot antavat hyvän läpileikkauksen lasten maailmaan. Opintojen sisällä oleva laaja valinnaisuus antaa Sinulle mahdollisuuden perehtyä juuri itseäsi kiinnostaviin näkökulmiin vaikkapa: lapsiin median ja kulttuurin käyttäjinä koululaisten tai päiväkotilasten arkeen lapseen kriisin kokijana lapseen kuluttajana tyttönä ja poikana kasvamiseen lastenkulttuuriin ja vertaiskulttuuriin Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnoissa on mahdollista valinnaisten tehtävien kautta keskittyä joko yleiseen kasvatustieteeseen tai aikuiskasvatustieteeseen. Opinnot voi suorittaa paitsi osallistumalla ryhmätapaamisiin myös täysin itsenäisesti opiskellen. Molempien opintokokonaisuuksien rinnalla on mahdollisuus opiskella viittomakieltä. Opintoihin on jatkuva ilmoittautuminen, mutta viittomakielen opinnot alkavat aina lukukauden alusta. Lisätietoja yössä J Tuija Luoto, tuija.luoto@kko.kl-deaf.fi puh , Kuurojen kansanopisto Ilkantie 4,00400 Helsinki Yhteistyössä Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa Bifurkaatiopiste! Maija Suni on Köyliön paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Hän kertoo tunnelmia ja kuulumisia kentältä, pilke silmäkulmassa. Tässä se nyt on, se bifurkaatiopiste. Seisoo edessä ja odottaa. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, siitä vain täytyy mennä läpi. Muutama tietää heti, mistä on kyse. Osa ajattelee, että tämä liittyy ehkäpä kuuluisaan g-pisteeseen tai matemaattiseen AB-janaan. Osa voi ajatella, että nyt se tuli, se sekosi Ensimmäisen ja itse asiassa ainoan kerran kuulin tästä pisteestä MLL:n vapaaehtoisten johtamiskoulutuksessa. Bifurkaatiopiste on tavallaan elämässä se risteyskohta, jossa teet valinnan mihin suuntaan lähdet. Ja niitähän on monia. Ensimmäisten joukossa on muun muassa opiskelupaikan valinta. Siitä se elämä lähtee yhteen suuntaan. Sitten tulee risteys, missä olet hakenut sitä liki täydellistä puolisoa ja ajan puutteen takia päädyt onnellisesti likiarvoon - taas elämän suunta muuttui! Ja ne ihanat bifurkaatiopisteet, jos sattuu siunaantumaan lapsia elämä ei todellakaan enää palaa entiselleen. Tulee eroja, uusia työpaikkoja jne. Myös tämä vapaaehtoistoimintaan liittyminen on ollut yhden sortin bifurkaatiopiste. Kun on sitoutunut pieneen yhdistykseen, sitä pakostakin jättää jälkensä yhdistyksen toimintaan. Ja MLL jättää jälkensä osallistujan toimintaan ja elämään, se antaa suuntaa ja vaikuttaa arkisiinkin ratkaisuihin. Vaan on se yllättävän tiukka bifurkaatiopiste jostain vapaaehtoistoiminnasta luopuminenkin. Kun olin nuorempi, ajattelin, etten sitten ikinä varmaan ole liian kauan MLL:n hallituksessa. No nyt olen ollut kauan, täysin koukuttunut tähän hommaan ja nautin itse asiassa yhdistyksemme hyvästä toiminnasta ja hengestä. Me emme ole täydellisiä (mutta ei nyt niin hirveän paljon puutu ), ja toimintamme on hauskaa. On sitä kyllä joskus itkettykin ja salaa manattukin. Yksi hauskoista hetkistä oli turvavälinevastaavan valinta hallituksen vaihtokokouksessa. Kun tähän vaativaan tehtävään oli valittu sopiva henkilö, oli seuraava ongelma, kuinka hänen kuuluu yhteydenottoihin vastata: Turvavälinehenkilö päivää! Onko kyse turvavälineestä ennen vai jälkeen perheen lisäyksen. Kysynpä vain, mietitäänkö piirissä ja keskusjärjestössä asioita näin K entältä k syvällisesti? Vaan siis asiaan, minua lähestyy bifurkaatiopiste, hallitusurani on loppusuoralla ja olo on rehdisti haikea. Samalla tiedän realistina, että kaikki hauska loppuu aikanaan ja on hyvä lopettaa silloin, kun jää hyvä mieli ja mukavat muistot. Ja mikä parasta, tilalle tulee uusia ihmisiä uusine ajatuksineen ja ideoineen, niin sen kuuluukin olla. Ja kun suljet yhden oven takana, avautuu edessäsi täysin uusia juttuja. Olen miettinyt, että kaikkien MLL:n toimijoitten on hyvä tehdä muutakin elämässään kuin pelkkää MLL- toimintaa. Tarttukaa hetkeen, menkää mukaan monennäköiseen, tehkää erilaisia töitä erilaisten ihmisten kanssa se kaikki tukee MLL:n toimintaa ja MLL:n toiminta tukee vastavuoroisesti tätä muuta elämää. Tämän muun elämän puitteissa olin sattumalta seminaarissa pääkaupunkiseudulla, ja kurssiväki oli lähes kokonaan pukumiehiä. Kontrasti oli kova MLL:n puheenjohtajapäiviin edellisellä viikonlopulla, jossa naiset olivat hallitsevassa osassa. Vaan tässä miesvaltaisessa talousseminaarissa yksi luennoitsijoista otti esiin sen, mikä saa ihmiset toimimaan ja osallistumaan. Motivoiva tekijä on, kun ihminen kokee saavansa itse toiminnasta jotakin. Toinen tärkeä tekijä on, että ihminen haluaa olla osa tarinaa. Ja tästä hän nosti hyvänä esimerkkinä esiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Ja niinhän se on, me olemme osa MLL:n tarinaa, sinä ja minä, vielä silloinkin kun se jää taaksemme. Lämpimin ajatuksin itäsuomalainen köyliöläinen eli Sunin Maija uuluu Piirros: Kari Puumalainen 24 Lapsemme 4/2009 Lapsemme 4/

14 YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta Kuuntelimme, mitä lapset itse ajattelevat oikeuksistaan. Jos lapsi on odottanut jotain monta päivää, sitten pitää saada tehdä se, vaik pelata pleikkaa. Että äiti puhuu hyvin, eikä kiroile, ettei vauva opi. Että annetaan ruokaa lapselle, jos sillä ei ole. Esimerkiksi etelässä kaikilla ei ole. Lapsella on oikeus Lapsen pitää saada toivoa, mitä syö. Leikkiä ja nauttia lapsuudesta! Ja oikeus käydä koulua! Ei olla kiltti, leikkiä piiloleikkiä, tehdä legoista torni. Tutustua toisiin ja sitten leikkiä yhdessä. Olla oma itsensä. Pelata pleikkaa ja mennä ulos. Olla äidin tai isin sylissä, kun pelottaa. Itkeä, nauraa, hymyillä, olla surullinen, olla ulkona. Jos lapsia lyö, niin voi sattua. Lasta ei saa satuttaa. Halia ja pussata. Lapsen pitää saada katsoa tv:tä joskus. Liikkua ja leikkiä ja ulkoilla. Katsoa muumivideoita. Kuvat Mennä kaverille yökylään. Että ei riitele, ei satuta ketään, eikä saa huijata ketään. Turvalliseen lapsuuteen. AAKKOSIIN Olla peloissaan, leikkiä, päästä kylään, saada sanoa asiansa loppuun, itkeä jos surettaa, sanoa hätänsä aikuisille. Mennä aikuisen kanssa joskus eläintarhaan. Leikkiin ja omaan kotiin, ruokaan ja juomaan, kouluun ja huolehtivaan aikuiseen. Kaikilla lapsilla pitää olla kivaa! Jos toinen lapsi saa leikkikalun ja toinen ei, niin äidin pitää antaa molemmille Muuten se on epäreilua. Lapsella on oikeus pukeutua, ettei tuu kylmä pakkasella. Ilmaista mielipide, ja pieni vapaus omaan tahtoon. Jos lapsen, vaikka vauvan, isä ja äiti kuolee, ja vauva ei mahdu orpokotiin, hänelle pitää etsiä uusi perhe. Vauvan oikeus on saada maitoa. Jos on tylsää, eikä ole tekemistä, niin äiti tai isi auttaa ja alkaa leikkiä lapsen kanssa. 26 Lapsemme 4/2009 Ajatuksia esittivät MLL:n lastenpäivään osallistuneet lapset sekä Sophie Mannerheim -päiväkodin esikoululaiset laatimassaan lapsen oikeuksien julistuksessa. Lisätietoa lapsen oikeuksien yleissopimuksesta: Lapsemme 4/

15 VIRVE JÄRVINEN Kuvat VIRPI PENNA Liikkeelle, äidit! Lisää liikettä arkeen Kävele ripeästi aina, kun soitat ystävälle matkapuhelimella. Laita lempimusiikkiasi taustalle, kun kokkaat, siivoat tms. Ota samalla tanssiaskelia. Tee tuolista nousemisesta reisiliike. Nouse ylös ja laskeudu alas kymmenen kertaa. Käytä television katseluaika venyttelyyn vauva voi köllötellä tällöin lattialla. Venyttele synnytystä seuraavina viikkoina varovasti, sillä nivelsiteet ovat löystyneet. Kipaise lähikirjastossa lukemassa lehdet. Hae puuttuva maitopurkki lähikaupasta tai -kioskilta jalkaisin. Tarjoudu tekemään lumityöt naapurinkin oven edestä, samalla kun vauva nukkuu vaunuissaan. Aina, kun olet liikkeellä ilman vauvaa, suosi portaita hissin sijaan. Pysäköi autosi pysäköintipaikan kauimmaiseen ruutuun. S ynnytys on tuoreena mielessä ja kehossa. Ympärivuorokautinen vauvanhoito väsyttää, eikä päivässä tunnu olevan yhtään ylimääräistä minuuttia. Jos on, äiti kiikuttaa usein pyykkiä koneeseen ja kattilaa hellalle tai kiertää kotia imurin kanssa. Vaikka liikunnan lisääminen tuoreen äidin arkirumbaan tuntuu kohtuuttomalta, liikuntasuunnittelija Katriina Ojala UKK-instituutista patistaa äitejä hikoilemaan ja hengästymään. Kun perheessä on vastasyntynyt, elämänvaihe on kieltämättä huonoin Hyvästi alakulo ja nuutunut olo, hyvästi ylimääräiset raskauskilot. Liikkuva äiti voi hyvin, ja hyvä olo heijastuu koko perheeseen. mahdollinen uuden, liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen - sairaalassa aloitettu lantionpohjalihasten treenikin tahtoo kiireessä tuntua ylivoimaiselta. Jos äiti kuitenkin jaksaa lähteä liikkeelle, hyödyt palkitsevat monin verroin osa heti, osa myöhemmässä elämässä, Katriina Ojala kannustaa. Liikuntatieteiden maisteri Katriina Ojala on ollut mukana UKK-instituutin neuvoloiden elintapaohjausta suunnittelevassa NELLItutkimusryhmässä. Liikunnan vaikutuksia mielialaan ei tarvitse odotella. Parinkymmenen minuutin pyrähdys pihalla piristää kummasti ja säännöllisenä se saattaa jopa ehkäistä ja lievittää synnytysmasennusta. Liikunta vaikuttaa ilmeisesti aivojen välittäjäaineisiin vastaavalla tavalla kuin masennuslääkkeet. Se myös lisää tiettyjen mielihyvää aiheuttavien aineiden, kuten endorfiinin, määrää aivoissa. Hyväkuntoisena lapsen hoito helpottuu. Koko ajan kasvavan nyytin kanniskelu ja nosto on rankkaa ja tuntuu helposti kipuina niska- ja hartiaseudussa. Kun lapsi saa myöhemmin jalat alleen, äiti vasta vikkeliä jalkoja tarvitseekin. Öiset herätykset eivät yleensä rasita hyväkuntoista kohtuuttomasti, ja synnytyksestä palautuminen nopeutuu. Raskauskilotkin kaikkoavat helpommin. Lapsi kasvaa nopeasti ja oppii elämäntavat vanhempiensa mallista: liikkuvilla vanhemmilla on liikkuvat lapset. Kannattaa miettiä, millaisen tulevaisuuden lapselleen haluaa. Liikkuva ihminen elää monesti terveemmän elämän kuin liikkumaton, Katriina Ojala muistuttaa. Sauvat suihkimaan Liikuntaa odotusaikana harrastanut äiti voi palata poluille ja saleille heti, kun vointi sen sallii. Keisarileikkauksen jälkeen on kuitenkin maltettava ainakin pari kuukautta. Hyötyliikunnan aloittamiseen ei lääkärin lupaa tarvita. Jokaisen äidin kannattaa alussa välttää hyppyjä ja nopeita suunnanmuutoksia sisältäviä lajeja, sillä ne tekevät hallaa raskauden aikana löystyneille nivelsiteille ja kasvattavat kohdunlaskeuman vaaraa. Kävely sauvojen kera tai ilman sopii ensimmäiseksi lajiksi tottumattomalle. Jotta liikunnasta tulisi pysyvää, siitä on tykättävä. Liikunta on kivaa, kun siihen liittyy onnistumisen elämyksiä, kokemuksia omasta osaamisesta. Tämän vuoksi aloittelijan kannattaa lähteä liikkeelle kävelyn lisäksi myös muista helpoista lajeista, kuten hiihdosta tai pyöräilystä. Tärkeintä on, että laji on mieleinen. Oma laji löytyy vain kokeilemalla! Puoli tuntia kestävyystyyppistä liikettä, kuten kävelyä tai pyöräilyä, viitenä päivänä viikossa riittää pitämään äidin terveenä. Joka päivä ei lenkille tarvitse lähteä. Tuokiot tuntuvat voinnissa parissa viikossa: väsymys lievenee ja elämä tuntuu mukavammalta. Liikunta saa siihen tottuneelle aikaan niin hyvän olon, ettei taukoja edes tahdo pitää kuin sairaana. Jos äiti haluaa kohottaa kuntoaan, liikunnan määrää ja tehoa pitäisi vähitellen lisätä. Kolme viikoittaista tuntia liikettä nostaa kuntoa, kunhan niiden aikana hengästyy ja paita kostuu hiestä. Jotta painavat rinnat eivät veisi liikunnasta iloa, vauva kannattaa imettää juuri ennen liikuntaa. Äidin olisi hyvä juoda sekä ennen liikuntaa että sen aikana. Kohtuullisesti kuormittava liikunta ei vaikuta maidon tuotantoon eikä sen laatuun. Kohtuukuormituksesta on kyse, silloin kun liikkuja pystyy puhumaan, vaikka keho tekee töitä. Kaverin kanssa kimpassa Ajan löytäminen liikuntaan on vauvaperheessä vaikeaa: monesti vaunulenkit jäävät ainoaksi liikunnaksi. Vauvan kanssa kärryttely tuntuu mielialassa ja kunnossakin, jos sen tekee tarpeeksi ripeästi. Vaunulenkki on äidin etuoikeus, jota työelämässä olevat kadehtivat. Harva pääsee talvikautena arkisin valoisaan aikaan ulos. Etuoikeudesta kannattaa nauttia. Kun vauva on muutaman kuukauden ikäinen, yhteiset leikkihetket voi hyödyntää äidin lihaskuntoharjoitteluun. Vauva on sylissä kelpo vastus muun muassa reisiliikkeisiin. Lihasvoimaa tarvitaan arjesta selviämiseen. Uusien terveysliikuntasuositusten mukaan lihaskuntoa pitäisi harjoittaa kahdesti viikossa. Lihaskuntoliikkeet voi jakaa pitkin päivää tehtäviksi ja samalla tapaa päivän koko liikunta-annoksen voi kerätä palasina. Liikunta on parhaimmillaan äidin omaa aikaa, josta hyötyvät muutkin: äidin hyvä olo heijastuu vauvan ja koko perheen hyvinvointiin. Jos perheessä on toinen aikuinen, kannattaa sopia tasapuolisesti kummankin omasta ajasta. Kun liikunnalle on varattu aika ja paikka omasta kalenterista, liikkumaan tulee myös lähdettyä. Kaverista voi olla apua, kun sohva kutsuu. Vastuu liikkeelle lähdöstä kannattaa jakaa ystävän kanssa, niin että hakuvuoro vaihtuu viikoittain. Samassa elämäntilanteessa olevan äidin kanssa voi sopia tapaamiset lenkkipolulle kahvilan sijaan. Kunto kiittää, kukkaro samoin. Lenkkiseuraa voi hakea vaikka neuvoloiden ilmoitustaulujen ja keskustelupalstojen avulla. Positiivinen raskaustesti, potku liikkeellelähtöön Kun raskaustesti kertoo iloisia uutisia, niitä kannattaa lähteä juhlistamaan lenkkipolulle. Viimeistään odotusaikana liikunnan elämäntavakseen ottanut on kaukaa viisas. Liikunta ehkäisee raskausajan diabetesta, joka lisää riskiä sairastua myöhemmin kakkostyypin diabetekseen. 28 Lapsemme 4/2009 Lapsemme 4/

16 OUTI JALONEN, ESA IIVONEN Kuva RAISA KYLLIKKI KARJALAINEN Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artikla: Lapsen näkemysten huomioon ottamisen periaate 1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. 30 Lapsemme 4/2009 Kuullaanko lasta? Pienetkin lapset osaavat ilmaista mielipiteensä, kun heiltä kysytään oikein, sanoo lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Jos asia on haastava, voi lasta lähestyä vaikkapa leikin avulla. Lapsella on pienestä pitäen oikeus saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Osallisuus voidaan ymmärtää kuulumisen ja mukana olemisen tunteena. Se on kokemusta siitä, että voi vaikuttaa henkilökohtaisiin, lähiyhteisön tai yhteiskunnallisiin asioihin. Osallisuuden kokemusten kannalta keskeistä on, että lapsi voi vaikuttaa asioihin hänen omassa elinpiirissään, kuten kotona, päivähoidossa, koulussa ja harrastuksissa. Lapsilta voidaan kysyä päiväkodin hoidon laadusta, mutta se tulee tehdä lapsen ikään ja kehitykseen sopivalla ta- valla. Lasten tulee antaa valita harrastuksensa itse ja toivottavasti he pääsisivät vaikuttamaan entistä enemmän myös harrastustensa sisältöihin, sanoo Aula. Lapsi ja nuori omaksuu kyvyn vaikuttaa asioihin vähitellen, osana normaalia kasvua ja kehitystä. Jos lapsena ei ole muodostunut myönteistä käsitystä osallisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista, on osallisuuden kokemusten kerryttäminen aikuisiällä vaikeaa. Päiväkodin ja koulun johto ovat avainasemassa sellaisen kulttuurin luomisessa, että lapsen mielipide otetaan huomioon. Vanhemmat voivat olla aktiivisia ja vaikuttaa kouluun, niin että lasten ääni otetaan vahvemmin huomioon, Aula korostaa. Myös neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi oikeusministeriön demokratiayksiköstä korostaa koulun ja kodin merkitystä lasten osallisuuden kokemuksissa. Hän kertoo, että parhaimmillaan koulun toimintakulttuuriin kuuluu, että lapsia kuullaan ja heidän näkemyksiään arvostetaan. Toisaalta monessa koulussa esimerkiksi oppilaskuntatoiminta koetaan ylimääräiseksi rasitukseksi, ja sen toiminta ei todellisuudessa kiinnity koulun arkeen. Oppilaskuntatoiminta ei yksin riitä turvaamaan lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisön asioissa. On tärkeää, että jokaiselle syntyy kuva siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Kokemus osallisuudesta tai osattomuudesta vaikuttaa hyvinvointiin ja sitouttaa yksilön yhteisöihin ja niiden toimintaan. Koulu ei tue Suomessa riittävästi lasten ja nuorten kasvua osallistuvaan kansalaisuuteen. Oppilaat saavat koulussa hyvät tiedolliset valmiudet, mutta sisäistynyt ymmärrys siitä, miten yhteiskunta toimii ja miten asioihin voi vaikuttaa, jää puolitiehen, toteaa Aalto-Matturi. Lapsen mielipide esille Lapsenhuoltolaissa edellytetään, että lapsen huoltajat tukevat ja edistävät lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen. Lasta tulee tukea muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään hänen ikäkaudelleen sopivalla tavalla. Laissa korostetaan, että lapsen huoltajien on lasta koskevaa päätöstä tehdessään kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin. Lapsen mielipiteen selvittäminen ja sen huomioon ottaminen on haasteellista tilanteessa, jossa vanhemmat ovat keskenään napit vastakkain. Lapsi haluaa olla lojaali molemmille vanhemmilleen. Aula toivoo, että lapsen mielipidettä kuunneltaisiin enemmän myös vanhempien erotilanteissa. Lasta pitäisi kuulla jo siinä vaiheessa, kun ei olla vielä päätöstilanteessa. Pitäisi miettiä, mitä vanhempien ero tarkoittaa lapsen näkökulmasta. Vanhempia tulisi tukea ottamaan lapsen mielipide huomioon. Lapselle ei tule sälyttää vastuuta eroprosessiin liittyvästä päätöksenteosta. Silti lasta tulee kuulla aidosti ja antaa hänen ilmaista omat näkemyksensä asiasta. Näitä näkemyksiä aikuisten täytyy kunnioittaa, olivat ne sitten yhdensuuntaisia aikuisen näkemyksen kanssa tai ei. Jos aikuinen päättää asiasta vastoin lapsen näkemyksiä, on hyvä perustella, miksi hän on päätynyt toiseen ratkaisuun. Maria Kaisa Aula pitää hyvänä, että vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki korostaa lapsen mielipiteen selvittämistä ja huomioon ottamista. Aulan mukaan ongelmana kuitenkin edelleen on, että yhtä sosiaalityöntekijää kohden on liikaa asiakkaita, jolloin ei jää riittävästi aikaa lapsen kuuntelemiseen. Uudet vaikuttamisen kanavat Järjestöt ovat perinteisesti tarjonneet nuorille osallistumis- ja vaikuttamiskanavan. Järjestötoiminnassa on myös ollut mahdollisuus oppia yhteisten asioiden hoitamista ja vaikuttamista. Tutkimusten mukaan nuorten kiinnostus järjestötoimintaan on kuitenkin laskenut. Jos nuoret eivät enää lähde mukaan järjestötoimintaan, on vaikutuskanavat Lapsen oikeuksien yleissopimus löydettävä ja vaikuttamisen valmiudet opittava jossakin muualla. Jokaisen sukupolven täytyy kehittää itselleen mielekkäät osallistumismuodot. Perinteisen kansalaistoiminnan rinnalle on syntymässä epämuodollisempaa, verkostoituvaa ja usein verkossa organisoituvaa kansalaistoimintaa. Tähän sisältyy paljon mahdollisuuksia, mutta on myös vaarana, että uudentyyppinen aktivismi jää vain pienilukuisen eliitin varaan ja enemmistö hyödyntää esimerkiksi internetiä lähinnä palvelujen, viihteen ja tiedon saamiseen, kertoo Aalto-Matturi. Aalto-Matturi on hyvin huolissaan siitä, että kiinnostus vaikuttamiseen Suomessa on jakautumassa. Se näkyy selvästi juuri lasten ja nuorten keskuudessa. - Osa on hyvinkin aktiivisia ja toisilla ei ole minkäänlaista paloa vaikuttaa asioihin. Kodeilla on tässä ensiarvoisen tärkeä merkitys. Kotien rinnalla koulut ovat avainasemassa. Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu kansainvälinen ihmisoikeussopimus, joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Se sitoo oikeudellisesti sopimuksen hyväksyneitä valtioita. Sopimuksessa lapselle tunnustetaan sekä kansalaisoikeuksia että taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleistä periaatetta ovat syrjinnän kielto, lapsen edun periaate, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten huomioon ottamisen periaate. Yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava komitealle viiden vuoden välein niistä toimenpiteistä, joilla yleissopimuksen oikeuksia on pantu täytäntöön. Käsiteltyään sopimusvaltion määräaikaisraportin YK:n lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Suomi on antanut viimeisimmän määräaikaisraporttinsa lapsen oikeuksien komitealle vuonna Komitea on antanut Suomea koskevat päätelmänsä ja suosituksensa viimeksi vuonna Lapsemme 4/

17 KAARINA KOKKONEN Kuva SUSA JUNNOLA Vaarallista leikkiä Tuli kiehtoo lasta. Adventtikynttilöitä sytytellessä on hyvä muistuttaa mieliin, miten tulen ja tikkujen kanssa eletään. Turvallisesti kotona Keskustele kaikkien perheenjäsenten kanssa paloturvallisuudesta. Hanki palovaroitin ja huolehdi, että se toimii. Yksi varoitin riittää 60 neliöön. Jos kerroksia on useampi, jokaiseen tarvitaan oma varoitin. Varmista, että kaikki tietävät, miten hätänumeroon 112 soitetaan. Varmista, että tulipalon sattuessa osaatte poistua palavasta rakennuksesta ennalta sovitulle kokoontumispaikalle. Muistuta lapselle, että piiloon ei saa mennä. Kotiin voi hankkia myös sammutuspeitteen ja käsisammuttimen. Harjoitelkaa turvavälineiden käyttöä. Säilytä tulentekovälineet lasten ulottumattomissa. M ikä tulessa kiinnostaa lasta, lasten luvatonta tulenkäsittelyä tutkinut kasvatustieteen tohtori Brita Somerkoski? Lapsi seuraa luonnostaan kaikkea liikkuvaa. Jo pieni lapsi tarkkailee kynttilän lepattavaa liekkiä. Kouluikäistä tuli voi kiinnostaa siksi, että se muuttaa aineen toisenlaiseksi. Muovi sulaa ja paperista tulee tuhkaa. Tuleen liittyy myös vallan ja kontrollin tunteita: raapaisemalla tikun saa aikaan jotakin, jota voi hallita. Tulta käytetään myös seremonian tai juhlistamisen välineenä. Tulitikun raapaisu, sytyttimen kokeilu, tulen puhaltaminen ja polkeminen sammuksiin ovat myös motorisesti kiehtovia toimintoja. Miten kiinnostus näkyy? Tuli kiinnostaa lasta noin 3-vuotiaasta lähtien. Lapsi puhuu tulesta, tulipaloista, palokunnasta ja leikkii tuleen liittyviä leikkiä. Hän voi olla kiinnostunut savuista ja räjähdyksistä ja katsoo mielellään näistä kertovia ohjelmia. Vanhempi lapsi haluaa jo itse kokeilla tulta. Kun pieni kyselee tulitikuista, hänelle pitää kertoa, että ne ovat aikuisten työvälineitä, koska lapsi voi loukata niillä itsensä. Jos lapsi tai nuori tuoksuu savulle tai palavalle nesteelle ja takissa on reikiä, vanhemman tehtävänä on selvittää, mistä on kysymys. Kun tulenkäyttöön puututaan jämäkästi, lapsi yleensä lopettaa vaaralliset leikit. Lapsen kiinnostus tuleen salaisena välineenä häviää noin 17 vuoden iässä, jonka jälkeen tulenkäyttötavat aikuistuvat. Tulella leikitään yleensä salaa. Millaisia nämä leikit ovat? Yleisesti jotakin pientä. Tulentekovälineet on jemmattu kotoa ja niillä sytytellään papereita ja maton hapsuja, kärvennetään hissinnappeja ja ilmoitustaulun reunoja. Bussissa penkin selkänojaan voi ilmestyä polttokirjaimia ja leikkikentän pöytään hiiltymäjälkiä. Nuoret kokeilevat entistä useammin myös omien räjähteiden tekoa. Miten tavallista lasten luvaton tulenkäsittely on? Tutkimuksessani kolmasosa peruskouluikäisistä ilmoitti leikkineensä aktiivisesti tulella. He olivat hankkineet tulentekovälineet ja sytytelleet jotakin. 70 prosenttia oli leikkinyt palavalla kynttilällä, useimmat olivat vetäneet sormen tulen läpi ja leikkineet steariinilla. Todennäköisesti luvaton tulenkäsittely on vieläkin yleisempää, mutta kiinni jäämisen pelossa asiasta ei haluta puhua. Millaisia vaaroja tulella leikkimiseen liittyy? Tulella leikkimiseen kiteytyvät vanhempien pahimmat pelot, se että oma lapsi vahingoittuu tai menehtyy tai hän aiheuttaa toisille korvaamattomia vahinkoja. Meillä kuolee vuosittain tulipaloissa sata ihmistä, joista muutama on lapsi. Toinen asia on, että harmittomasta päähänpistosta polttaa paperia ja yhdestä vaivaisesta tikun raapaisusta voi olla elämänmittaiset seuraukset. Tulipalosta aiheutuneet vahingot saattavat nousta niin suuriksi, ettei niitä pysty maksamaan takaisin. Mikä on paras tapa ehkäistä tulella leikkimistä? Se, että tulenkäsittelyä harjoitellaan yhdessä ja siitä puhutaan. Kun tulta ei enää tarvita arjessa samalla tavalla kuin joskus ennen, vanhempi voi kuvitella, Tiesitkö? Tupakointivälineiden myynti alle 18- vuotiaille on kielletty. Välineisiin kuuluvat mm. sytyttimet, mutta eivät tulitikut. Kuluttajaviranomaisen antaman ohjeen mukaan kaupassa tulisi kuitenkin kysyä, mihin tarkoitukseen lapsi ostaa tikkuja. Ohjetta noudatetaan kirjavasti. Pienetkin lapset yleensä tuntevat kodin tikkupiilot. Monesti sisarukset jakavat keskenään tietoa tulentekovälineistä. Alle 15-vuotiaiden luvattomasta tulenkäsittelystä oli tämän vuoden syyskuuhun mennessä syttynyt 430 rakennuspaloa. ettei tuli kiinnosta lasta. Mutta aivan vastaavasti kuin lasta opastetaan, ettei vieraalta saa ottaa mitään vastaan tai että tiellä pitää varoa autoja, on varoitettava tulesta. Samalla voidaan keskustella sähkölaitteista, saako lapsi käyttää leivänpaahdinta, hellaa, uunia, silitysrautaa ja niin edelleen. Mitä pienelle pitäisi tulesta opettaa? Pienelle voi kertoa, että vain äiti tai isä sytyttää kynttilän. Kynttilää vahditaan koko ajan, ettei satu vahinkoa. Jos kynttilä kaatuu, voi syttyä tulipalo. 6-vuotiaan kanssa kannattaa olla tarkkana ja varoa dramatisoimatta tulesta aiheutuvia vahinkoja, koska siinä iässä lapselle ilmaantuu erilaisia pelkoja. Lasta voi rauhoittaa kertomalla, että tulesta huolehtiminen on aikuisten asia ja kotona on palon varalta turvavälineitä. Yhdessä voidaan testata palovaroitin. Jos lapsi kyselee, mitä hän tekee palon syttyessä, käydään läpi miten kotoa poistutaan ja minne mennään. Kysymys on yksinkertaisten paloturvallisuusasioiden opettamisesta. Millaisia tulenkäsittelytaitoja lapsi tarvitsee kotona ja mökillä? Perustaitoja ovat tulitikun raapaiseminen, kynttilän ja nuotion sammuttaminen. Tikun raapaisemista kannattaa harjoitella, kun lapsella on riittävästi malttia ja motoriikkaa, jolloin ollaan jo lähempänä kouluikää. Pienetkin lapset voidaan ottaa mukaan saunan lämmittämiseen, ruuan grillaamiseen tai nuotiopuuhiin oppimaan, miten aikuiset käsittelevät tulta ja huolehtivat siitä. Vähitellen motoriikan ja taitojen kehittyessä lapsi voi toimia itse aktiivisemmin. Perheiden välillä on tulenkäsittelyssä kuitenkin isoja eroja. Maaseudulla voi olla tavallista, että lapsi lämmittää saunan ja sytyttää takan. Jos lapsi on kovin kiinnostunut tulesta ja sytyttelystä, onko aihetta huoleen? Suurimmalla osalla kiinnostus on uteliaisuutta. Murrosikäiset voivat sytytellä ilkivallan vuoksi. Hyvin harvoin kysymyksessä on avunhuuto, jolla lapsi hakee huomiota aikuisilta. Jos sytyttely puuttumisesta huolimatta jatkuu, asia pitää selvittää ottamalla yhteyttä esimerkiksi kouluterveydenhoitajaan tai lääkäriin. Mikä on tärkein viestisi vanhemmille? Keskustelkaa kotona tulenkäytöstä ja sopikaa säännöt. Lapsi oppii turvallisen tulenkäytön aikuisten esimerkistä ja yhdessä tekemällä. Pelkät kiellot ja rangaistukset eivät riitä. Lisätietoa: tai paikallisen pelastusviranomaisen internet-sivut 32 Lapsemme 4/2009 Lapsemme 4/

18 Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Siltä näyttää palomestari Karhu. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Pii-paa, pii-paa! Kun savupilvi pölähtää / ja ikkunoista liekki lyö, /niin silloin palosotilaalle / alkaa aika työ. // Hän ajaa paloautollaan / ja suihkuttaa, ja torvi soi. / Ja pakoon juoksee Tulipeikko / minkä suinkin voi. (Martti Haavio, Iloinen lorukirja 1984) Purjehdi joulutunnelmaan merellä! Laivalla on joulun aikaan nautintoja niin isoille kuin pienemmillekin. Aikuisempaan makuun Punaiset laivat tarjoavat tuttuun tapaan viihdettä, joulupöydän herkkuja ja ihania ostoksia. Nuoremmille matkustajille on luvassa omaa hauskaa: esiintyjiä, leikkiä ja kenties itse Ville Viking. Jätä huolet ja kiireet kotiin - nauti valmiista joulusta Punaisilla laivoilla! Lastenrunoja palomiehistä ei löydy kovin monta, mutta muista lastenkirjoista kokoaisi jo muutaman palokunnan. Erityisen runsaasti näyttää olevan kovia, muotoon leikattuja lelukirjoja. Palomiehinä niissä on esimerkiksi nalleja, kuten Haderleinin ja Cresswellin kuvakirjassa Pii-paa, palokunta saapuu! (Mäkelä 2008) ja Brennerin ja De Klerkin kirjassa Nallet palomiehinä (Mäkelä 2008) tai nukkehahmoja, kuten Beaumontin ja Nesmen Paulin paloautossa (Arkki 2008). Sankari voi olla myös itse auto: Daviesin Pikku paloauto (Mäkelä 2008) on leikkikalu, josta kertoo sen omistava lapsi. Kaikki käsiin osuneet lelukirjat ovat käännöksiä; kuvitus on tusinatavaraa ja teksti niukkaa proosaa tai enemmän tai vähemmän onnistunutta riimittelyä. Hiukan erilainen on Gunzin ja Carverin Paloautot (Kirjalito 2008), jossa on valokuvakuvitus ja tekstinä auton toimintoja kuvaavia pörinöitä ja suhinoita. Kunnon leikkipaloauto saattaisi kuitenkin peitota kirjat, vaikka pahviautossa pyörät pyörisivätkin kuten Rivers-Mooren ja Oliverin Petterin paloautossa (Mäkelä 2008). Vanhoja ja uusia tarinoita Palokuntakirjojen ehdoton klassikko on Margaret Wise Brownin ja Edith Thacher Hurdin Viisi pientä palosotilasta, jonka alkuteos ilmestyi jo 1949 (Tammen kultaiset kirjat, 12. painos 2007, suom. Mirja Holma). Siinä poliisin huomaama tulipalo keskeyttää palokunnan leppoisan illan. Lieskat lyövät, autot syöksyvät halki kaupungin, hätään joutunut perhe pelastuu ja sankaritkin pää- sevät lopulta nukkumaan. Tibor Gergelyn kuvituksessa on väriä, draamaa ja vauhdikasta menoa ja nykykulmasta myös viehkeää nostalgiaa. Klassikkoaseman ja uuden painoksen ansaitsisi myös Ulf Nilssonin ja Eva Erikssonin hienovireinen ja hellyttävä kuvakirja Hälytys, hälytys hiirten palokunta (Tammi 1996, suom. Sanna Uimonen), jossa pääosissa ovat kutsumuspalopäällikkö Uljas ja palokunnan rohkea tähti Cecilia. Byrokraatit uhkaavat lakkauttaa koko palokunnan, mutta onneksi suurpalo saa heidät uusiin ajatuksiin ja humanismi voittaa: yhä vielä hiirten palokunta kulkee ympäri maailmaa torvet raikuen ja ruokkii, lohduttaa ja auttaa jokaista pikkuressukkaa. Tulipalo on myös kantava romaanin aihe. Leena Laulajaisen Loikkeliini palavalla aavikolla (Tammi 2008, kuv. Jukka Lemmetty) on monivaiheinen ja empaattinen seikkailu- ja eläinsatu, mutta linkittyy myös tvuutisista tuttuihin Australian metsä- ja ruohikkopaloihin. Laura Trenterin varhaisnuorten romaani Tuli on irti (Otava 2007, suom. Sirpa Meripaasi) käynnistyy kahden tytön salatupakoinnista ja autiotalon palosta, mutta nivoo taitavasti mukaan perhe- ja ystävyyssuhteita, dekkaritoimintaa ja syyllisyyden psykologiaa. Tekniikkaa ja valistusta Pelastustoiminta on paljolti tekniikkaa, mikä näkyy tietokirjoista. Caroline Binghamin Paloautoja (Tammi 2009, suom. Elina Lustig) esittelee tasokkain valokuvin pelastustilanteita, ajoneuvoja letkuautoista helikoptereihin ja niiden varustusta. Napakat tekstit kertovat toiminnasta ja myös siitä, millaista oli ennen. Hakemisto, sanasto, kuvagalleria ja tilannekuvat täydentävät mainion kirjan. Kotimainen harvinaisuus on Helsingin Palomuseon hoitajan Jari Auvisen Pieni paloautokirja (Kustantaja Laaksonen 2008), jossa tarkkoja valokuvia täydentävät automerkki- ja vuosimallitiedot. Kirjasta selviävät myös eri autotyyppien tehtävät ja Helsingin paloasemien tunnistetiedot, ja lisäksi on kuvia harjoitustilanteista. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö panostaa lasten ja vanhempien valistukseen. Brita Somerkosken ja Jyrki Vainion kuvakirjat Siltä näyttää palomestari Karhu (2007) ja Palomestari Karhu ja sammuttavat sankarit (2008) johdattavat kuivakan humoristisin tarinoin ja selkein tietoiskuin sekä palomiesten työhön että toimintaan hätätilanteissa. Järjestön muun valistusmateriaalin nimikkohenkilö on Pellekaija Pum ( (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm) Lapsemme 4/

19 Lastenkulttuuri Koonnut Maarit Piippo Lastenkulttuuri Elokuvat Teatteri Puutarhasta aukeaa Minimoiden maailma Kuun kymmenes kierto päättyy, ja Arthur voi vihdoin palata Minimoiden valtakuntaan. Mutta kun hämähäkki pudottaa Arthurin käteen riisinjyvän, johon on kaiverrettu SOS, Arthur tietää, että prinsessa Selenia on vaarassa. Seuraa vaarallinen matka ja taisteluja hirmuvaltias Kröbiä, rottia ja sammakoita vastaan mutta kuka ihme on virittänyt katalan ansan? Luc Bessonin ohjaama värikylläinen Arthur ja Malatazard -animaatio saa Suomen ensi-iltansa Vieras vuodenaika valloittaa Miten käy, kun Muumipeikko herää kesken talven eikä saa enää unta? Yhdessä uuden ystävän Tuutikin ja vanhan kunnon Pikku Myyn kanssa on nyt aika ottaa selvää talven ihmeellisyyksistä, talvinuotiosta, Jäärouvasta ja hiihtämisestä. Tove Janssonin Taikatalvi-kirja herää eloon Linnanteatterin näyttämöllä nukkien ja näyttelijöiden voimin, projisointien ja äänimaailmojen avulla. Fiikka Forsmanin ohjaama Taikatalviesitys saa ensi-iltansa Turussa. Lisätiedot: Kuva: Timo Lindholm Outona avaruudessa Maan reipas Astronautti Chuck tupsahtaa Planeetta 51:n pinnalle kesken parasta grillausaikaa. Rutiinikeikaksi luultu avaruusmatka muuttuu hurjaksi seikkailuksi, kun oudon planeetan vihreät asukit luulevat Chuckia invaasiohirmuksi. Shrekin tekijöiden uusi animaatio Planeetta 51 kysyy, kuka onkaan erilainen avaruuden mittakaavassa. Suomen ensi-ilta on 1.1. Ikäraja K-7. Dokumentti maapallon kauneudesta Kaikista tuntemistamme planeetoista vain yhdellä on elämää. Lause on mottona BBC:n tuottamalle maailman huomattavimpiin luontoelokuviin kuuluvalle Planeettamme maa -dokumentille, joka vie eläinmaailman suurimpien ja pienimpien luonnolliseen elinympäristöön maalla, merellä ja ilmassa, kaikkina vuodenaikoina. Pohjoisnavan jääkarhujen, Afrikan norsujen ja valtameren ryhävalaiden elämää seurattiin viiden vuoden ajan uusimmalla HD-tekniikalla 40 kuvausryhmän voimin. Tätä maapallon katoavaa kauneutta voi hämmästellä Suomen valkokankailla alkaen. Ikäraja K-7. Näyttelyt Lasten suhde metsään Mitä Niia haki hevosella metsästä? Miksi Anna ei ehdi enää isän mukaan työmatkoille? Mitä vaarallista Johanneksen veljelle tapahtui joella? Aikapuu-näyttely kertoo lasten tarinoita 1800-luvun torpan tyttären työntäyteisestä elämästä aina 2000-luvun nuoren metsäaktivistin valintoihin. Vanhoista valokuvista ja esineistä sekä metsänhoitoon liittyvistä tietoiskuista ja tehtävistä koostuva näyttely kiertää Metsähallituksen luontokeskuksissa vuoden 2010 loppuun asti. Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa näyttely on esillä asti. Lisätietoja: Prinssi, joka halusi auttaa Erään kaupungin torin aukiolla seisoo kaunis prinssipatsas. Aiemmin tuon prinssin elämän täytti yltäkylläisyys, vaan ei huoli alamaistensa elämästä. Nyt patsasprinssi näkee valtakuntansa uusin silmin, ja sen lyijysydämessä herää halu auttaa. Avukseen lentää pääskynen, joka rakentaa pesänsä prinssin olkapäälle. Joensuun kaupunginteatteri toteuttaa Oscar Wilden sadun esineleikin ja nukketeatterin vuoropuheluna. Jaana Kaparin tuoreen suomennoksen on ohjannut Jyrki Tamminen. Onnellinen prinssi -näytelmää esitetään talven ajan Joensuussa. Lisätiedot: Musiikki Kuva: Jyri Pietarinen Talvi kesän pauloissa Mikä talvea viivyttää? Sekö että Anna Talvi on ihastunut salskeaan Kimmo Kesään, ja Annan sisarpuoli Hortensia Syksy ja huikentelevainen äiti Pälvi Primavera ovat ihan poissa tolaltaan? Ja miten silloin käy kesäkissan, Doris Helteen ja Tenho Tuulen? Sinikka Nopolan kertomus Anna Talven outo viivytys nähdään nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä Rovaniemen kaupunginteatterissa. Esityksessä kuullaan myös Nopolan Rovaniemen esitystä varten kirjoittamia lauluja. Kylli Köngäksen ja Tytti Oittisen ohjaaman näytelmän ensi-ilta on kellariteatteri Saivolla. Lisätiedot: Dvd Netti Nuorten sarjakuvat vaikuttavat Miten länsiafrikkalaiset ja suomalaiset nuoret kokevat lapsen oikeudet? Plan Suomi ja Afrikan lapsityöläisten liike järjestivät lapsille ja nuorille sarjakuvatyöpajoja Beniniin ja Tyttöjen talolle Helsinkiin. Tarkoituksena oli ottaa sarjakuvan kieli käyttöön vaikuttamisen välineenä. Plan Suomen nettisivuilla on nyt nähtävissä työpajojen satoa: sarjakuvia vaikkapa oikeudesta opiskeluun, kipeästä olosta ja ei-toivotusta raskaudesta. Sarjakuvat suomennoksineen löytyvät internet-osoitteesta: Animaatio soi lapsen äänin Hertan maailma on uusi suomalaisten animaattoreiden tuottama lastenohjelmasarja, josta on tullut tv:n Pikku Kakkosen suosikkeja. 4 7-vuotiaille suunnatut lyhyet animaatiot vievät tuoreesti lasten maailmaan: lemmikin hoitamiseen, hampaiden pesuun ja leikkimisen riemuun. Animaatioiden kertoja- ja laulajaäänenä kuullaan kohdeikäryhmää puhuttelevasti nuorta Ella Leppälää. Animaatiot käsikirjoittaneen Niina Veittikosken loppusoinnulliset runot tarttuvat helposti mieleen, ja jazz-pohjaisen musiikin taustalla soittaa muiden muassa Lenni-Kalle Taipale. Hertan maailma julkaistaan sekä dvd- että cd-tallenteina. Lisätiedot: pikkukakkonen/?link=hertanmaailma Kirjojen jäljet johtavat ihastukseen Shizuku on tyttö, joka rakastaa lukemista. Tutkiessaan kirjastosta lainaamiensa kirjojen lainauskortteja, hän huomaa, että Seiji-poika on lukenut kaikki hänen lainaamansa kirjat ennen häntä. Pian salaperäinen kissa ohjaa Shizukun matkaa hänen etsiessään tuota kiinnostavaa poikaa, joka pitää samoista kirjoista. Sydämen kuiskaus -animaatio perustuu japanilaisen Aoi Hiragin magna-sarjakuvaan. Legendaarisen Ghibli-studioiden lyyrisen kaunis elokuva kertoo nuorten ihastumisesta, oman tien kulkemisesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Saatavissa vuokra- ja myyntitallenteena dvd-liikkeistä. Elokuva on sallittu kaiken ikäisille. 36 Lapsemme 4/2009 Lapsemme 4/

20 Muista tärkeä D-vitamiini! Kirjoissa & kansissa Kesällä aurinko auttaa turvaamaan D-vitamiinin saannin. Pimeään aikaan tarvitaan tarpeeksi maitoa, kalaa, rasvaa ja pienille lapsille myös D-tippoja. Suomalaiset saavat keskimäärin ravinnostaan riittävästi energiaa, vitamiineja ja kivennäisaineita. Poikkeuksen tekee D-vitamiini. Lähes puolet suomalaisista kärsii pimeän aikaan D-vitamiinin puutteesta. Vajaus on suurinta teinitytöillä ja nuorilla aikuisilla. Pienten lasten vanhemmista valtaosa huolehtii hyvin lastensa D-vitamiinin saannista. 0 3-vuotiaista 94 prosenttia saa neuvolan suositusten mukaan D- vitamiinivalmisteita säännöllisesti ympäri vuoden. Vitamiinilisän käyttö kuitenkin hiipuu sitä mukaa, kun lapset kasvavat vuotiaista vain joka neljäs käytti D-vitamiinilisää säännöllisesti vuoden aikana. D-vitamiini on hormoni, jolla on monia vaikutuksia elimistössä. Erityisen tärkeää se on luuston kasvulle ja kehittymiselle. D-vitamiinia tarvitaan, jotta kalsium imeytyy elimistöön. D-vitamiini vaikuttaa myös lihaksiin ja lisää vastustuskykyä, mutta sillä saattaa olla merkitystä myös joidenkin sairauksien kuten syövän, tyypin I diabeteksen ja MS-taudin synnyn ehkäisyssä. D-vitamiinin erityispiirre on, että sitä syntyy iholla auringonvalon UVBsäteiden vaikutuksesta. Lisäksi D-vitamiinia kertyy ravinnosta. Pohjoisilla leveysasteilla, kuten Suomessa, oikean pituisia UVB-säteitä saadaan vain toukokuun alusta elokuun loppuun. Muuna aikana D-vitamiinia pitää saada riittävästi ravinnosta, sillä kesällä kertyneet D-vitamiinivarastot eivät riitä pimeän kauden yli. Ravinnosta D-vitamiinia saadaan muun muassa kalasta ja vitaminoiduista maitotuotteista. D-vitamiinin saantisuositus on alle 2- vuotiaille 10 mikrogrammaa, yli 2-vuotiaille 7,5 mikrogrammaa. Suositeltava D-vitamiiniannos täyttyy, jos juo päivittäin puoli litraa maitoa, käyttää margariinia leivän päällä ja syö kalaa 2 3 kertaa viikossa. Jos joku näistä kolmesta ei täyty, tarvitaan vitamiinilisää, muistuttaa tutkija Heli Viljakainen Helsingin yliopistosta. SPOTTI Lasten teatteripäivät Riihimäki Lasten ja nuorten teatteriryhmien haku katselmukseen asti. S Urheiluvalmennuksen aakkoset Urheilevat lapset tarvitsevat monipuolista harjoittelua ja valmentajia, jotka ovat perehtyneet lasten fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen. 480 sivun teos tarjoaa viimeisimmän tiedon lasten ja nuorten harjoittelun psyko-fyysisistä perusteista ja pitkäjänteisen valmennuksen toteuttamisesta. Erityisesti paneudutaan siihen, mitä ominaisuuksia eri ikä- ja kehitysvaiheissa pitää harjoittaa. Kirjassa on myös 14 lajiliiton näkemykset oman valmennuksen nykytilasta ja kehittämiskohteista. Teos sopii kaikille lasten parissa toimiville urheiluihmisille. Harri Hakkarainen ym.: Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. VK- Kustannus. Sisaruksia, mutta niin erilaisia Paikka sisarusparvessa ja lapseen kohdistuvat odotukset ohjaavat hänen elämäänsä monin tavoin. Esikoiset hakeutuvat usein johtotehtäviin tai jatkavat vanhempiensa työtä, kuopusten tie vie ammatteihin, joissa saa olla esillä. Keskimmäiset tottuvat sovittelemaan, jota jatkavat kodin ulkopuolellakin. Sisarusasemalla näyttäisi olevan merkitystä myös puolison tai harrastusten valintaan. Myös ainoan lapsen asema näkyy myöhemmässä elämässä. Entä mitä tapahtuu, kun uusperheessä paikka sisarussarjassa muuttuu? Elisabeth Schönbeck: Vanhin, nuorin vai katraan keskeltä. Miten paikka sisarusasemassa vaikuttaa elämääsi. Kirjapaja. Kiireisen arjen kotiruokaa Säännölliset ruoka-ajat kuuluvat perheen tärkeisiin rutiineihin. Kotiruokaa suosiva kirja neuvoo, miten työpäivän jälkeen ruuan saa pöytään nopeasti, vaivattomasti ja edullisesti. Monet kirjan 120 reseptistä valmistuvat alle puolessa tunnissa ja pikaniksien avulla joutuisamminkin. Ruokalistan suunnittelu, tehokas työskentely, järkevä ostosten teko ja ruokien oikea säilyttäminen varmistavat perheen ruokahuollon sujumisen. Tuulia Matilainen: Kiireisen arjen kotiruokakirja. Gummerus. Kunnia konfliktina MLL:n Uudenmaan piirin Amoral-hanke on tuottanut kirjan kunniaan liittyvästä väkivallasta. Ilmiö nähdään perheväkivallan osana, jota voidaan ehkäistä eri toimijoiden yhteistyöllä. Kunniaväkivallassa henkilöä epäillään yhteisöllisten siveysperiaatteiden loukkaamisesta, joka tuottaa julkista häpeää. Kirjassa ilmiötä pohditaan eri tieteenalojen näkökulmista sekä annetaan avaimia käytännön työskentelyyn. Teos korjaa harhaluulot, joiden mukaan kunniaväkivalta kuuluu islaminuskoon, koskee vain maahanmuuttajia tai vain tyttöjä ja naisia. Tanja Tauro ja Marjo van Dijken (toim.) Kunnia konfliktina Näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Haastava lapsi koettelee Haastava lapsi tuottaa vanhemmilleen usein harmaita hiuksia: miten toimia rajun rymytytön tai ujon runopojan kanssa, joka ei käyttäydy kuten muut. Haastavuus ei ole lapsessa kuitenkaan huono piirre päinvastoin. Jokaisella on oma temperamenttinsa, joka näkyy tavassa reagoida ja tehdä asioita. Kirja, jossa käsitellään mm. ujoutta, rajuutta, ADHD:tä ja aspergeria, antaa tietoa, toivoa ja tukea haastavan lapsen kasvattajille. Janne Viljamaa: Mitä minä teen tämän lapsen kanssa? Haastavan lapsen kasvatus. Minerva. Äidit äärirajoilla Mikä saa äidin jaksamaan, vaikka voimat ovat lopussa? Kirja tarjoaa tositarinoita ja vertaistukea ristipaineissa eläville vanhemmille, joiden lapsella on vaikeuksia sopeutua yhteiskuntaan tai kasvaa itsenäiseksi aikuiseksi. Teos valottaa äitien vaikeita tuntemuksia, kun lapsen mieli järkkyy, hän on päihderiippuvainen tai tekee rikoksia. Haastavissa perhetilanteissa vaaditaan niin omien tunteiden sietämistä, uusien rajaaitojen rakentamista kuin yhteiskunnan syyttävältä sormelta suojautumistakin. Pia Kaulio, Merja Uotila: Äiti ei jätä. Minerva. MLL:n Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksessa on kuntoutettu pitkään aivovammoja saaneita lapsia. Huvituksen taitotieto on hyödynnetty ensimmäisessä suomenkielisessä aivovammoja ja niiden kuntoutusta käsittelevässä teoksessa. Lapsen aivovamma. Perustietoa syntymän jälkeisistä aivovammoista ja kuntoutuksesta. Edita. Lapsemme 4/