Global Talent Competitiveness Index (GTCI) 2017 Suomi - maakatsaus

Transkriptio

1 R A N K I N G Global Talent Competitiveness Index (GTCI) 2017 Suomi - maakatsaus KOKONAISVÄESTÖ (MILJ.) 5,48 BKT: $229,81 MRD. BKT (PPP) ASUKASTA KOHDEN: $ (27 MAATA 118 MAASTA) MAAN TULOTASO: GTCI SIJOITUS: KORKEA TULOTASO 9. (118 MAASTA) Maailmanlaajuinen GTCI-sijoitus Suomi sijoittui GTCI-indeksissä 118 maan joukossa 9. sijalle (Kuvio 1). Suomi suoriutui erityisen hyvin Ammatillisten ja teknisten (Vocational and Technical, VT) taitojen sekä Kasvun (Grow) -pylväissä, joissa se oli 5. ensimmäisen maan joukossa. Se selvisi myös hyvin Mahdollistamisen (Enable) ja Pysyvyyden (Retain) pylväissä, joissa se oli 10. ensimmäisen joukossa. Toisaalta Globaalin tiedon (Global Knowledge, GK) ja Vetovoiman (Attract) taidoissa oli parantamisen varaa. Kuvio 1: Suomen maailmanlaajuinen sijoitus (GTCI 118 maan esimerkit) GTCI GTCI Mahdollistaminen (Enable) Vetovoima (Attract) Kasvu (Grow) Pysyvyys (Retain) AT-taidot (VT skills) GT-taidot (GK skills) Tänä vuonna Helsingin kaupunki oli mukana Global Cities Talent Competitiveness Index (GCTCI) -tutkimuksen ensimmäisessä julkaisussa, jossa se sijoittui kolmanneksi.

2 Vertailu eri maaryhmien välillä Suomi kuuluu Eurooppaan (alue), ja se luokitellaan korkean tulotason maaksi. 1 Sen suhteellista sijoitusta voidaan verrata Euroopan sisällä (86 % maista tässä ryhmässä sijoittuvat alemmalle sijalle, kuten Kuviosta 2 näkyy) sekä korkean tulotason maiden sisällä (83 % maista sijoittuvat alemmaksi). Kun sitä verrataan muihin alueisiin Euroopan ulkopuolella, Suomi on edelleen suotuisassa asemassa. Se sijoittuu korkeammalle kuin mikään maa Keski- tai Etelä-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa tai Länsi-Aasiassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tai Latinalaisessa Amerikassa. Itse asiassa sitä paremmin sijoittuu vain kolme maata Euroopan ulkopuolella: Singapore ja Australia idässä, Kaakkois-Aasia ja Oseanian seutu sekä Yhdysvallat Pohjois- Amerikassa. Kuvio 2: Suomen GTCI-suoritus vs. maaryhmät Vertailuryhmä Ryhmän 3 parasta sijoitusta Tulosero: Suomen tulos miinus ryhmän korkein tulos % ryhmän maista, joiden sijoitus Suomea alhaisempi (Alueittain) Keski- ja Etelä-Aasia Kazakstan, Sri Lanka, Kirgisia 23,1 100% Itä-, Kaakkois-Aasia ja Oseania Singapore, Australia, Uusi-Seelanti -5,5 85% Eurooppa Sveitsi, Iso-Britannia, Ruotsi -6,0 86% Latinalainen, Väli-Amerikka ja Karibia Chile, Barbados, Costa Rica 14,5 100% Pohjois-Amerikka Yhdysvallat, Kanada -0,8 50% Pohjois-Afrikka ja Länsi-Aasia Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Qatar, Israel 6,1 100% Saharan eteläpuolinen Afrikka Mauritius, Botswana, Etelä-Afrikka 19,4 100% (Tulotason mukaan) Korkean tulotason maat Sveitsi, Singapore, Iso-Britannia -6,0 83% Ylemmän keskitulotason maat Malesia, Costa Rica, Montenegro 12,3 100% Alemman keskitulotason maat Filippiinit, Armenia, Ukraina 22,1 100% Huom. Kategoria alhaisen tulotason maat ei ollut mukana. Harvat GTCI-esimerkkimaista kuuluvat siihen Kilpailijoiden ryhmä Suomen kilpailijoiden ryhmä määritellään Euroopassa sijaitseviksi korkean tulotason maiksi (lukuun ottamatta maita, joiden väestö on alle 5 miljoonaa). Tämä ryhmä koostuu 17 maasta. Kuviossa 3 verrataan GTCI-sijoitusta BKT:n asukasta kohden sekä väkiluvun suhteen. Belgia ja Tanska ovat ehkä lähimmät kilpailijat, ottaen huomioon niiden samankaltainen koko ja sama BKT-taso asukasta kohden. Suomella on Tanskaa alhaisempi GTCI-sijoitus, mutta se sijoittuu Belgian sekä monien suurempien eurooppalaisten maiden edelle, mukaan lukien Saksa ja Ranska. 1 Alueiden ja tulotasoryhmien määritelmät perustuvat Maailmanpankin luokitteluihin. 1

3 Kuvio 3: Suomen GTCI-pisteytys vs. kilpailijoiden ryhmä Huom. kuplan koko vastaa maan väestölukua Suoritus kaikkien tunnuslukujen mukaan Suomen tulokset ovat keskitasoa paremmat kaikilla pylväillä korkean tulotason maista, ja jopa paremmat Euroopan maiden suhteen. Suomen etu on erityisen huomattava Kasvu (Grow) -pylvään kohdalla sekä Ammatillisten ja teknisten (Vocational and Technical, VT) taitojen pylvään kohdalla verrattuna muihin korkean tulotason maihin. Muihin Euroopan maihin verrattuna sen positiivinen ero koskee myös Mahdollistamisen (Enable) pylvästä. Kuvio 4: Suomen tulokset vs. oleelliset vertailuryhmät Enable 100 Enable GK Attract GK Attract VT Grow VT Grow Retain Retain Finland High income Finland Europe 2

4 Suomen suurin ero kärkimaihin verrattuna oli pylväissä Vetovoima (Attract) ja Globaali tieto (Global Knowledge) (Kuvio 5). Kyvykkyyden houkuttelemisessa Suomi voisi katsoa Sveitsin, Irlannin ja Iso-Britannian kokemuksia. Globaalin tiedon taitovarannon kehittämisessä Iso-Britannian, Sveitsin sekä naapurimaan Ruotsin kokemukset tarjoavat puolestaan tärkeitä oivalluksia. Kuvio 5: Suomen arvio pylväittäin vs. parhaan käytännön maat 3 korkeinta tulosta (koko GTCI maiden esimerkit) Yleinen pylväsero: Suomen pylvästulos miinus korkeimman pylvään tulos 3 parasta kilpailijaa Kilpailijoiden ero: Suomen pylvästulos miinus parhaan kilpailijan pylvästulos Mahdollistaminen (Enable) Singapore, Sveitsi, Tanska -7,70 Sveitsi, Tanska, Suomi -6,96 Vetovoima (Attract) Singapore, Luxemburg, Qatar -22,32 Sveitsi, Irlanti, Iso-Britannia -13,21 Kasvu (Grow) Alankomaat, Yhdysvallat, Tanska -2,91 Alankomaat, Tanska, Suomi -2,91 Pysyvyys (Retain) Sveitsi, Norja, Luxemburg -9,47 Sveitsi, Ruotsi, Iso-Britannia -9,47 Ammatilliset ja tekniset taidot (VT skills) Saksa, Suomi, Sveitsi -3,33 Saksa, Suomi, Sveitsi -3,33 Globaali tieto (GK skills) Singapore, Iso-Britannia, Yhdysvallat -13,62 Iso-Britannia, Sveitsi, Ruotsi -11,55 Teknologiavalmius ja -kyvyt Maiden kyvykkyysvalmius teknologiasta hyötymiseksi riippuu suurelta osin siitä, miten hyvin yhteiskunnat ja niiden instituutiot sopeutuvat esiin nouseviin tarpeisiin ja realiteetteihin. Katsauksemme pohjalta koulutus- ja työllisyyspolitiikka ovat kaksi suurinta politiikkahaastetta kyvykkyyden alueella, jotka heijastavat tulevia muutoksia organisaatioissa, työmalleissa sekä taidoissa 2000-luvun taloudessa. Ilman yhteyksiä sidosryhmien välillä tällaiset suuret poliittiset uudistukset eivät todennäköisesti onnistu. Kuvio 6 osoittaa 40 esimerkkimaan valmiuden maksimoida kyvykkyytensä teknologisen vallankumouksen suhteen. Tämä lämpökartta mittaa neljää pääasiallista ominaisuutta maatasolla. 1. Koulutusjärjestelmän valmiutta mitataan neljällä tunnusluvulla: perusluku- ja matematiikkataitojen laatu (PISA-tulokset), teknologian käyttö koulutustarkoituksiin, elinikäisen oppimisen mahdollisuudet sekä koulutusjärjestelmän oleellisuus talouden tarpeita ajatellen. 2. Työllisyysjärjestelmän valmiutta, mukaan lukien sen yhteiskunnallisen suojelun komponenttia, mitataan kolmella tunnusluvulla: työmarkkinajoustavuus (palkkaamisen helppous ja irtisanomisen helppous), hyvä turvaverkko sekä työnantajan ja työvoiman yhteistyön vahvuus. 3. Sidosryhmien välisiä yhteyksiä mitataan yhdellä tunnusluvulla, liiketoiminnan ja valtion välisellä suhteella. Esimerkiksi tarve mukautuvaan, jatkuvaan koulutukseen sulautuvan oppimisen avulla sekä verkkooppimisalustojen ja luokkahuoneoppimisen kautta vaatii läheistä yhteistyötä suunnittelun ja sertifioinnin suhteen yritysten, kouluttajien ja koulutuslaitosten sekä julkisten laitosten välillä. 3

5 Kuvio 6: lämpökartta teknologian kyvykkyysvalmiudesta GTCI:n 40 kärkimaassa TECHNOLOGY COMPETENCES GTCI country Rank 2017 GITR 2016 Switzerland 1 7 Singapore 2 1 United Kingdom 3 8 United States 4 5 Sweden 5 3 Australia 6 18 Luxembourg 7 9 Denmark 8 11 Finland 9 2 Norway 10 4 Netherlands 11 6 Ireland Canada New Zealand Iceland Belgium Germany Austria United Arab Emirates Estonia Qatar Japan Czech Republic France Israel Malta Slovenia Malaysia South Korea Cyprus Portugal Latvia Lithuania Chile Spain Barbados 36 Slovakia Poland Costa Rica Italy EDUCATIONAL SYSTEM EMPLOYMENT AND PROTECTION POLICIES STAKEHOLDER CONNECTEDNESS TECHNOLOGY COMPETENCES Virtual work Social Netrowks Personal Innovativeness Within-firm collaboration Across-firm collaboration Entrepreneurial spirit Delegation of authority Well positioned Mixed readiness Less well positioned Low readiness 4

6 Neljäs ominaisuus mittaa Teknologisen pätevyyden tasoa näissä 40 maassa ja koostuu seitsemästä tunnusluvusta nykyteknologian käytäntöjen levinneisyyttä koskien: virtuaalisen työn hyödyntäminen (esim. etätyö, etätyömahdollisuudet); sosiaalisten median verkostojen käyttö; henkilökohtainen innovatiivisuus (tai ideoiden luominen); yrityksen sisäinen yhteistyö; yritysten välinen yhteistyö; yrittäjyyshenki; toimivallan delegointi. Nämä muuttujat raportoidaan Kuviossa 6 sekä kokonaismääränä (normalisoitujen seitsemän tuloksen kokonaissummana) että kutakin muuttujaa kohden. 2 Näiden neljän ominaisuuden avulla lämpökartta näyttää GTCI-indeksin 40 kärkimaan teknologisen valmiuden. Neljä valmiuden tasoa (hyvin sijoittunut, sekalainen valmius, vähemmän hyvin sijoittunut, alhainen valmius) määritetään käyttämällä kunkin ominaisuuden tuloksen kvartiileja. Suomi sijoittuu hyvin useiden teknologian kyvykkyysvalmiuksien suhteen, lukuun ottamatta yrittäjyyshenkeä, jossa sen valmiustaso on alhainen, sekä vähäisemmässä määrin myös Työllisyys- ja suojelupolitiikassa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomen odotetaan kuitenkin nousevan Pohjoismaiden johtoon vuoteen 2025 mennessä digitalisaation omaksumisen leviämisen vuoksi liiketoiminnassa sekä kauaskantoisen koulutusuudistuksen ansiosta. 2 Kaikkien neljän ominaisuuden tunnusluvut ovat joko maatason muuttujia GTCI-indeksistä tai World Economic Forumin Executive Opinion Survey -tutkimuksen muuttujia; monia niistä käytetään Cornell-INSEAD-WEF Networked Readiness Index - indeksissä Global Information Technology Report (GITR) -raportissa. 5