Napapiirin Residuum - Kuusiselän tuulivoimalat. Ympäristöselvitys

Transkriptio

1 Ympäristöselvitys

2 (25) SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat Aineistot ja menetelmät HANKKEEN KUVAUS Sijainti Tuulivoimalat MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Nykyinen maankäyttö Rovaniemen maakuntakaava Yleis- ja asemakaavat Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä muihin elinkeinoihin LUONNONOLOT Luonnonsuojelualueet ja Natura Rauhoitetut, uhanalaiset ja muut arvokkaat lajit Linnusto Kasvillisuus ja luontotyypit Vaikutukset luonnonympäristöön POHJAVESIALUEET JA VESISTÖT Nykytila Vaikutukset VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ASUTUKSEEN Asutuksen ja elinympäristön nykytila Melu- ja välkemallinnus Välke Melu Vaikutukset kaupungin talouteen Vaikutukset elinympäristöön ja viihtyvyyteen Melu ja välke Jäätäminen MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ Nykytila Arvokkaat maisema- ja kulttuuriperintökohteet Muinaisjäännökset Näkymäalueanalyysi ja kuvasovitteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriaan LENTOLIIKENNE, SÄÄTUTKAT, KAIVOSTOIMINTA, TV-SIGNAALI SEKÄ MUUT TUULIVOIMALAT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 25

3 (25) 1 TIIVISTELMÄ Napapiirin Residuum Oy on vuonna 2001 perustettu yhtiö, jonka toimenkuvaan kuuluu omistajakuntien jätteiden hyötykäytön, kierrätyksen ja loppusijoittamisen järjestäminen. Yhtiön omistaa Rovaniemen kaupunki, Pellon kunta ja Ranuan kunta, joiden jätteiden käsittelystä, loppusijoittamisesta ja jäteneuvonnasta yhtiö vastaa. Kuusiselän kaatopaikka sijaitsee yli 15 km päässä Rovaniemen keskustasta Ranuan tien varressa. Kuusiselän kaatopaikka on tavanomaisen yhdyskuntajätteen, rakennusjätteen ja erityisjätteen loppusijoituspaikka. Kaatopaikka aloitti vastaanottotoiminnan vuoden 2005 marraskuussa. Kuusiselän kaatopaikka on kiinnostunut sijoittamaan kiinteistölleen uusiutuvan energian tuotantoa, kuten tuulivoimaloita ja myöhemmin aurinkopaneeleja, kun kaatopaikkatoiminta loppuu. Kaatopaikkaa koskevat ympäristömääräykset tiukentuvat jatkuvasti, joten yhtiö joutuu pohtimaan kaatopaikan sulkemista ja jälkihoitoa ennakoivasti. Kaatopaikan ympärillä on luontaisesti pitkät etäisyydet asutukseen. Nyt alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista on lyhimmillään etäisyyttä yhteen loma-asuntoon 1,8 km ja vakituiseen asuntoon 1,6 km etäisyydellä. Muut kaksi loma-asutusta sijoittuu noin 2 km päähän. Kiinteistöille on hyvä asfaltoitu tieyhteys ja hyvä tuulisuus > 7 m/s (Tuuliatlas). Alueen ollessa teollisessa käytössä ja siitä on tehty jatkuvaa linnustoseurantaa. Alueella ei ole tiedossa yleis- tai asemakaavoja ja Rovaniemen alueen maakuntakaavassa ko. alue on EJ-merkinnällä. Ympäristöselvityksen tarkoituksena on kuvata hankealue ja sen ympäristö sekä esittää hankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Ympäristöselvitys on laadittu olemassa olevaan aineistoon perustuen. Selvityksen yhteydessä on laadittu melu- ja välkemallinnus. Tuulivoimahankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia asuinympäristöihin. Voimaloiden melusta ei aiheudu lähiasutuksen kohdalla melutasoylityksiä. Välkevaikutus ei ulotu asutukselle lukuun ottamatta yhtä loma-asuntoa, jossa välkettä voi esiintyä tunti vuodessa. Maisemakuvassa tuulivoimalat erottuvat lähinnä Kivitaipaleen Kivijärven ranta-alueilta katsottaessa. Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojeluun, pohjaveden suojeluun tai pintavesiin. Lähimmät kulttuuriympäristökohteet sijaitsevat yli 12 kilometrin etäisyydellä. Hankkeella ei ole vaikutuksia arvokkaisiin maisema- tai kulttuuriympäristökohteisiin. Kuvassa tuulivoimaloiden sijoittuminen kaatopaikalla.

4 (25) 2 JOHDANTO 2.1 Selvityksen lähtökohdat Tämä ympäristöselvitys koskee Napariin Residuum Oy:n Rovaniemen Kuusiselän alueelle toteutettavaa tuulivoimahanketta. Alustavasti suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on 3-3,5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 145 metriä maan pinnasta ja roottorin halkaisija on noin enintään 132 metriä. Selvityksessä on esitetty tuulivoimaloiden paikat ja tiestön sisältävä sijoitussuunnitelma. Selvitys perustuu ympäristön nykytilasta olemassa olevaan tietoon. Tavoitteena on, että voimalat olisivat tuotannossa vuonna Tähän selvitykseen on koottu hankealuetta ja sen ympäristöä koskevat perustiedot sekä tiedot tuulivoimaloiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Selvityksen ovat laatineet DI yo. Siru Parviainen ja FM Lauri Erävuori Sito Oy:stä. 2.2 Aineistot ja menetelmät Tämä ympäristöselvitys on laadittu kokoamalla olemassa oleva tieto hankealueen ja sen ympäristön maankäytöstä ja ympäristötiedoista. Keskeiset aineistot ja kootut tiedot ovat: Vakituinen ja vapaa-ajan asutus (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta) Kaavat ja kaavoitustilanne (maakuntaliitto ja Rovaniemen kaupunki) Natura-alueet (OIVA-palvelu ) Yksityiset luonnonsuojelualueet (OIVA-palvelu ) Luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset rajauspäätökset (OIVA-palvelu ) Luonnonsuojeluohjelmiin ja -strategioihin kuuluvat alueet (OIVA-palvelu ) Uhanalaisten eliölajien tiedossa olevat elinympäristöt (Uhanalaisrekisteriote, SYKE ) Arvokkaat kallioalueet ja moreenimuodostumat (OIVA-palvelu ) Pohjavesialueet (OIVA-palvelu ) Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet (OIVA-palvelu , museoviraston portaali ) Kiinteät muinaisjäännökset (museoviraston portaali ) Kansainvälisesti, kansallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat linnustokohteet (BirdLife) Kaivosvaraukset, -valtaukset ja piirit (TEM:in kaivosrekisteri) Hankealuetta koskien käytettävissä on ollut myös Kuusiselän kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti 2014 ja Kuusiselän kaatopaikan pohjatutkimustiedot, pohjavesiputkiverkosto, koekuopparaportit, kaatopaikan maastotutkimukset, pohjatutkimus- ja vesienhallintakartta. Lisäksi kaatopaikan perustamisen yhteydessä Geologian tutkimuskeskus teki 1993 selvityksen maa-alueen soveltuvuudesta kaatopaikka-alueeksi ja 1996 Kuusiselän kaatopaikkavarausalueen kallioperätutkimuksen. Ympäristöselvitys koskee Kuusiselän tuulivoimaloita T1-T4. Sähköverkkoyhteys on tarkoitus toteuttaa maakaapeliyhteytenä Kuusiseläntien piennarta ja Rovaniemi- Ranua maantien vartta noudatellen Lapin Sähköverkon 110 kilovoltin verkkoon. Liityntä alueverkkoon on suunniteltu Sapilasselän kohdalla. Liityntäpaikalle rakennetaan pieni muuntamo.

5 (25) Ympäristöselvityksen yhteydessä on laadittu melu- ja välkeselvitys sekä näkemäalueanalyysi. Mallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta. Kyseessä oleva hanke sijoittuu teolliseen ympäristöön, joten kyseisellä hankealueelal ei ole ollut tarvetta laatia luontoselvityksiä kaatopaikka-alueen sisällä. Alueen linnustoa on seurattu velvoitetarkkailusta johtuen jo vuodesta HANKKEEN KUVAUS 3.1 Sijainti Kuusiselän tuulivoimahanke sijoittuu Rovaniemen kaupungin eteläosaan, Kuusiselän kaatopaikan yhteyteen. Hankealue sijaitsee yli 15 kilometriä Rovaniemen keskustasta eteläkaakkoon (Kuva 1 ja Kuva 2). Lähimpänä sijaitseva Kivitaipaleen kylä on noin 5 kilometrin etäisyydellä hankealueen kaakkoispuolella. Kuusiselän kaatopaikka sijaitsee Kuusiselän vaaran koillisreunalla olevalla, kaakkoon viettävällä rinnealueella. Kaatopaikka-alueen korkein osa on tasolla 210 m ja alimmat osat tasolla 185 m. Kaatopaikalle johtavan tien lähtökorkeustaso Ranuantiellä on 175 m ja se päättyy noin 200 m -tasolle. Alueen länsi- ja lounaissivulla olevat vaarat kohoavat metrin korkeuteen. Alue on pinnanmuodoiltaan pienipiirteistä, pinnaltaan lohkareita ja niiden välisiä suoalueita, jotka ovat voimakkaasti ojitettuja. Alueen itäpuolella maasto laskee kohti Kemijokea. Alueelta on avoin näkymä erityisesti pohjoiseen ja itään päin, jossa on vähän asutusta.

6 (25) Kuva 1. Hankealueen sijainti. Hankealue on rajattu sinisellä viivalla.

7 (25) Kuva 2. Hankealueen sijainti opaskartalla. Hankealue on Napapiirin Residuum Oy:n ja Rovaniemen kaupungin omistuksessa. Napapiirin Residuum Oy on vuonna 2001 perustettu yhtiö, jonka toimenkuvaan kuuluu omistajakuntien jätteiden hyötykäytön, kierrätyksen ja loppusijoittamisen järjestäminen. Yhtiön omistaa Rovaniemen kaupunki, Pellon kunta ja Ranuan kunta, joiden jätteiden käsittelystä, loppusijoittamisesta ja jäteneuvonnasta yhtiö vastaa. Kuusiselän kaatopaikka on tavanomaisen yhdyskuntajätteen, rakennusjätteen ja erityisjätteen loppusijoituspaikka. Kaatopaikka aloitti vastaanottotoiminnan vuoden 2005 marraskuussa. Lapin ympäristökeskus myönsi Kuusiselän kaatopaikalle ympäristöluvan (1398Y ). Lupamääräysten mukaisesti Napapiirin Residuum Oy on hakenut lupamääräysten tarkennusta. Yhtiö on täydentänyt ympäristölupahakemusta myös ja Hakemuksen käsittely siirrettiin Pohjois- Suomen aluehallintovirastoon Hakemusta täydennettiin vielä ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi lupapäätöksen (päätös nro 134/11/1, Dnro PSAVI/20/04.08/2010) Kuusiselän kaatopaikan ympäristöluvasta (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2011). Luvan saajan on vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä toimitettava aluehallintovirastoon hakemus ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi. Hankealueen suhde maankäyttöön ja asutukseen on kuvattu tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. Kuusiselän kaatopaikka on kiinnostunut sijoittamaan kiinteistölleen uusiutuvan energian tuotantoa, kuten tuulivoimaloita ja myöhemmin aurinkopaneeleja, kun kaatopaik-

8 (25) katoiminta loppuu. Kaatopaikkaa koskevat ympäristömääräykset tiukentuvat jatkuvasti, joten yhtiö joutuu pohtimaan kaatopaikan sulkemista ja jälkihoitoa jo ennakoivasti. 3.2 Tuulivoimalat Suunnitelmassa on rakentaa alueelle neljä tuulivoimalaa, jotka sijoittuvat kaatopaikka-alueen tontille, sen kulmien tuntumaan (Kuva 4). Tuulivoimaloiden sijoittamisen lähtökohtana on ollut riittävä etäisyys asutukseen (yli 1,5 km) sekä muun maankäytön ja luonnonsuojelun huomioiminen. Alustavan suunnittelun yhteydessä selvitettiin maakotkareviirit, joita ei sijaitse hankealueen läheisyydessä (5 km). Selvitetyt tuulivoimalat ovat Nordexin valmistamia 3 MW voimaloita, joiden napakorkeus maanpinnasta on 145 metriä ja roottorin halkaisija enintään 132 metriä (Kuva 4). Kuva 3. Tuulivoimalan julkisivukuva. Kuva 4. Alustava tuulivoimaloiden T1-T4 sijoitussuunnitelma. Kiinteistölle on noin 3 kilometrin valmis, hyväkuntoinen asfaltoitu tieyhteys Rovaniemi-Ranua maantieltä ja hankealue on teollisessa käytössä olevaa muuttunutta ympäristöä.

9 (25) Kuva 5. Tuulivoimaloiden maakaapelit sijoitetaan tien alle tai sen penkkaan. Hankealue sijoittuu pääasiassa ns. pohjamoreenimaalle, jonka päällä on ohut humustai turvekerros. Paikoin esiintyy paksumpia turvekerroksia ja savea (Kuva 6). Olemassa olevan maaperätiedon perusteella voimaloiden perustamistapana voidaan käyttää joko maanvaraista perustusta tai kallioperustusta. Kuva 6. Hankealue on pääosin moreenia (oranssi) ja alueella on osittain saraturvetta (ct) ja hietaa (keltainen) sekä hiekkaa (ruskea cl). 4 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS 4.1 Nykyinen maankäyttö Hankealue on kaatopaikka-alueelle. Kaatopaikan ympäröivät alueet ovat pääasiassa metsätalouskäytössä olevia metsä- ja suoalueita. Lähiympäristössä ei ole muuta

10 (25) maankäyttöä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,6 km etäisyydellä etelässä (Langonlammen ranta). Lähin loma-asutus sijaitsee lännessä noin 1,8 km etäisyydelllä (Iso Kuusiseljänlammen ranta). Muutoin kaksi loma-asuntoa on noin kahden kilometrin etäisyydellä kaatopaikasta pohjoiseen. Kuva 7. Hankealue ja sen ympäristön asutus sekä ympäristökohteet.

11 (25) 4.2 Rovaniemen maakuntakaava Rovaniemen maakuntakaava on vahvistettu vuonna 2001 (Ympäristöministeriö). Hankealue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET 2267, kaatopaikka). Noin 1,3 km etäisyydellä hankealueesta kaakkoon sijaitsee pohjavesien suojelualue (sp). Muutoin ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MT). Rovaniemen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu vuonna Hankealue ei sijoitu vaihekaavan alueelle. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on valmisteilla. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä Valmisteluaineiston kaavaluonnoksessa hankealue sijoittuu EJ-alueelle (kaatopaikka). Hankealueen pohjoispuolella on osoitettu maaainestenottoaluevaraus (EO 2548) ja länsipuolella tuulivoimapuistoaluevaraus (tv 2306). Maaseudun kehittämisen kohdealue (mk) sijoittuu hankealueen tuntumaan). Kuva 8. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Hankealue on ympyröity sinisellä ympyrällä.

12 (25) Kuva 9. Ote Rovaniemi Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta. Hankealue on ympyröity sinisellä ympyrällä. 4.3 Yleis- ja asemakaavat Hankealueella ei ole yleis- tai asemakaavoja. 4.4 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Tuulivoimalat sijoittuvat kaatopaikka-alueelle, sen reunoille. Lähiympäristö on metsätalousvaltaista, asumatonta aluetta eikä tuulivoimalat rajoita nykyistä maankäyttöä. Asuin- ja lomarakennusten rakentaminen estyy tuulivoimaloiden lähiympäristössä (noin 1 1,5 km tuulivoimaloista) tulevaisuudessa. Alueeseen ei kohdistu rakentamispaineita. Kaatopaikkatoiminnot on huomioitu hankkeen suunnittelussa eikä tuulivoimaloista aiheudu haittaa. Hanke ei vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista eikä ole sen vastainen. 4.5 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä muihin elinkeinoihin Hankkeella ei ole vaikutuksia maa- tai metsätalouteen, koska tuulivoimalat sijoittuvat kaatopaikka-alueelle. Alue on avohakattu noin 20 vuotta sitten. Lähiympäristössä ei ole elinkeinotoimintoja, joihin kohdistuisi vaikutuksia. Hanke ei rajoita maakuntakaavaluonnoksessa esitettyjen tuulivoima-alueen tai maa-ainestenottoalueen toteuttamista.

13 (25) 5 LUONNONOLOT 5.1 Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat yli 10 km etäisyydellä hankealueesta. Lähin Natura 2000 alue on Ounasjoki (FI ) noin 16 km etäisyydellä hankealueen pohjoispuolella. Alueen suojeluperusteena on luontodirektiivi. Lintudirektiiviin perustuva lähin Natura 2000 alue on Kilsiaapa-Ristivuoma yli 30 km etäisyydellä hankealueen länsipuolella. Lähimmät luonnonsuojeluohjelmakohteet ovat yli 10 km etäisyydellä hankealueesta (Kuva 7 ja Kuva 10). Hankealueen koillispuolella on valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma (MOR-Y13-096, arvoluokka 3). Sähkönsiirtoreitti sijoittuu kyseiselle moreenimuodostumalle, joskin Ranuantie piennaralueelle. 5.2 Rauhoitetut, uhanalaiset ja muut arvokkaat lajit 5.3 Linnusto Alueella ei ole rauhoitettujen tai uhanalaisten lajien esiintymiä eikä hankealue käsitä ympäristöjä, jotka olisivat potentiaalisia liito-oravan, lepakoiden tai muiden huomionarvoisten lajien esiintymisalueita. Hankealue on rakennettua ympäristöä. Kaatopaikan linnustoseurannassa on selvitetty kaatopaikalla vierailevaa lintulajistoa vuodesta Kaatopaikalta hakee ravintoa huomattavia määriä lokki- ja varislintuja. Hankealueelle johtaa kaksi linnuston käyttämää ravinnonhankintareittiä Ounas- ja Kemijokivarresta. Reitit on luokiteltu paikallisen lintuyhdistyksen toimesta maakunnallisesti merkittäviksi. Linnuston liikkuminen reittejä myöten on täysin sidoksissa ravinnonhankintaan kaatopaikalta. Kaatopaikan toiminnan päätyttyä kaatopaikoilla ravintoa hankkivien lintujen esiintyminen vähenee ja ajan myötä loppuu. Tyypillisesti ravintoa hankkivien lintujen vierailut alkavat huhtikuussa ja päättyvät lokakuussa. Kesällä lokkilinnuista runsaimmin esiintyvä on naurulokki, joita on tavattu yli 500 yksilöä päivässä. Harmaalokki on toiseksi yleisin lokkilaji, jonka yksilömäärät ovat suurimmillaan syksyisin (ajoittain yli 1000 yksilö). Varislinnuista yleisin on korppi (satoja yksilöitä). Variksien määrät kasvavat syksyisin nousten satoihin yksilöihin. Vuonna 2014 on suoritettu linnustoseurantaa (kaatopaikalla, Kivitaipaleen Perunkajärvellä ja Kivijärvellä) lisäksi Ounasjoen suistossa. Tällöin kaatopaikalla suoritettiin linnustolaskentoja kaikkiaan 13 kertaa. Hankealueen läheisyydessä ei ole kansainvälisesti, kansallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita linnustokohteita. Hankealue ei myöskään sijoitu keskeisille linnuston muuttoreiteille. Kaatopaikan seurannoissa kaatopaikalta on havaittu vähäisiä määriä myös muuta linnustoa kuin lokki- ja varislintuja. Näitä lajeja ovat mm. rastaat, liro, valkoviklo, töyhtöhyyppä, kivi- ja pensastasku, västäräkit sekä satunnaisesti maakotka. Alueella ei ole merkitystä pesimäympäristönä. 5.4 Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealue sijoittuu teollisten toimintojen alueelle eikä alueella ole luonnonympäristöä. Alueella ei ole erityisiä luonnon arvokohteita (metsälaki, vesilaki, luonnonsuojelulaki) tai uhanalaisia luontotyyppejä tai lajeja. Alue on avohakattu noin 20 vuotta sitten, jonka jäljiltä alueen puusto muodostuu pääsääntöisesti harvahkosta mänty- ja kuusitaimikosta. Alueen maaperä on muokattu ja kivennäismaa on vielä osittain paljaana. Aluskasvillisuus koostuu lähinnä varpukasvillisuudesta kuten variksenmarjasta, puolukasta ja kanervasta. Alueella olevat suot

14 (25) ovat reunaosiltaan mäntyä kasvavia rahkarämeitä ja keskiosiltaan puuttomia rahkanevoja. Kuva 10. Ympäristön kohteet hankealueen läheisyydessä 10 km etäisyydellä. Kaatopaikka-alueen maaperä on tutkittu tarkemmin kallioperätutkimusten yhteydessä. Tutkimukset on tehty alueelle tehdyistä tutkimusojista ja kuopista. Maapeitteen paksuus vaihtelee 0,5 metristä yli 7 metriin. Maakerroksen pinta on huuhtoutunut hiekkaiseksi ja soraiseksi 0,51 metrin syvyyteen. Huuhtoutuneen pintakerroksen alla on hiekkainen moreeni, joka muuttuu tiiviimmäksi ja hienoainespitoisemmaksi sy-

15 (25) vemmällä lähestyttäessä kallion pintaa. Moreeni on homogeenista eikä sisällä huomattavia hiekkaisia kerroksia tai rakenteita. Moreenin kivisyys kasvaa kallion pintaa kohti. Peruskallio on alueella lähinnä kvartsiittia ja diabaasia. Kivilajit ovat voimakkaasti rakoilleita. Sähköliityntäreitti sijoittuu tiestön rinnalle, teiden läheisyyteen. Reitti sijoittuu ojitetuille, metsäisille suoalueille ja kivennäismaalle. Tien piennaralueelle sijoittuvan sähköliityntäreitin luontoselvitys tehdään kesäkuussa Vaikutukset luonnonympäristöön Hankealue on teollista ympäristöä, jossa ei esiinny luonnontilaisia osia. Tuulivoimaloilla ei ole haitallisia vaikutuksia suojelualueisiin tai suojeluohjelmakohteisiin etäisyydestä johtuen. Voimaloiden perustusten alta nykyinen muuttunut kasvillisuus katoaa. Kasvillisuuteen ja biotooppeihin ei kohdistu muutoin haitallisia vaikutuksia. Alueella ei esiinny uhanalaisia tai suojeltuja lajeja. Pesimälinnustoon ei kohdistu haitallisia vaikutuksia, koska voimalat sijoittuvat teolliseen ympäristöön, joka ei tarjoa hyviä pesimäympäristöjä. Tuulivoimaloilla voi olla jonkin verran haitallisia vaikutuksia varis- ja lokkilintuihin, mikäli ruokailulentojen määrä ei ole vähentynyt hankkeen toteuttamiseen mennessä. Kaatopaikka on tarkoitus sulkea, jonka jälkeen ruokailulennot vähenevät alueelle ja ajan myötä päättyvät todennäköisesti kokonaan. Lokki- ja varislinnut ovat taitavia lentäjiä ja voimaloiden vähäisestä määrästä johtuen linnustoon ei arvioida kohdistuvan merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Satunnaisia törmäyksiä ei voida kuitenkaan pois sulkea. 6 Pohjavesialueet ja vesistöt 6.1 Nykytila 6.2 Vaikutukset Hankealue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Korkiapalo ( ) vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, joka sijaitsee lähimmillään noin kilometrin päässä hankealueen reunasta lounaaseen (4 ja 7). Kaatopaikka-alueella on aktiivinen pohjavesien tarkkailu. Kaatopaikan esitarkkailun aikana alueelle asennettiin 6 kpl pohjavesiputkia, joiden vedenlaatua on tarkkailtu vuodesta 2003 lähtien. Lisäksi syyskuussa 2014 asennettiin yksi uusi pohjavesiputki. Tuulivoimalat sijoittuvat kaatopaikka-alueelle, jonka hule- ja suotovedet kootaan ja käsitellään ennen edelleen johtamista vesistöön.. Kaatopaikka-alueen pintavedet ja puhdistetut suotovedet johdetaan pintavalutuskentän (Korkiajänkkä) kautta Porstuaojaan ja edelleen Konttijokeen, joka laskee Kivijärven ja Jokilammen kautta Perunkajärveen. Hankealueella ei ole varsinaisia vesistöjä. Alueen maaperän vedenläpäisevyys on huono. Aivan maanpinnassa olevan huuhtoutuneen kivennäismaakerroksen vedenläpäisevyys on hiukan parempi. Alueen huonosta vedenläpäisevyydestä johtuen alueella ei muodostu merkittäviä määriä hyödynnettävää pohjavettä. Rinteessä maaperään imeytynyt vesi purkautuu lännessä suoalueille pääasiassa maaperän pintakerroksissa kulkien. Tämän lisäksi alueen kaakkoislaidalla on muutamia lähteitä. Suurimmasta lähteestä tehtyjen vesianalyysien mukaan lähteessä on havaittavissa pintavesien vaikutus. Hankkeella ei ole vaikutuksia pohjaveden muodostumiseen tai laatuun. Hanke ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä hankkeesta aiheudu haitallisia vaikutuksia pohjavesiin.

16 (25) Hanke ei muuta pintavesiolosuhteita tuulivoimaloiden sijoittuessa kaatopaikkaalueelle. Tuulivoimaloiden rakentamisesta ei aiheudu vaikutuksia pintavesien määrään tai laatuun. 7 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ASUTUKSEEN 7.1 Asutuksen ja elinympäristön nykytila Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,6 km etäisyydellä etelässä (Langonlammen ranta). Lähin loma-asutus sijaitsee lännessä noin 1,8 km etäisyydellä (Iso Kuusiseljänlammen ranta). Muutoin kaksi loma-asuntoa on noin kahden kilometrin etäisyydellä. 7.2 Melu- ja välkemallinnus Välke Tuulivoimaloiden välkkeestä on tehty liitteenä oleva WindPRO-ohjelman versiolla laskelmat. Välkevaikutusta on havainnollistettu oheisessa kuvassa (Kuva 11). Kuva 11. Laskennalliset varjostusmallinnuksen tulokset. Auringon paistaessa matalalta aamuisin ja illoin saattaa pyörivän roottorin varjo aiheuttaa lyhytaikaista ns. vilkkumista tai välkettä. Välkelaskelmissa on otettu huomioon keskimääräiset sääolot. Tällä tavoin arvioitu todennäköinen vilkkumisaika on kolmessa asunnossa niukasti yli Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevan suositusarvon 8 tuntia/vuosi (suurin vilkkumisaika 11 tuntia 20 minuuttia). Ottaen huomioon laskelmaan sovelletut oletukset, mm. sitä ettei puuston ja muun kasvillisuuden peittävää vaikutusta ole huomioitu, on hyvin todennäköistä, että vilkkumisaika on vielä laskelmassa saatua pienempi. Välkkeen kannalta kriittisissä oloissa voidaan voimala tai

17 (25) Melu voimaloita tarvittaessa helposti pysäyttää kriittisenä aikana automatiikan avulla, jolloin tämä haitta on kokonaan ehkäistävissä. Laskentatulosten 8 h/a varjostusalueella ei ole yhtäkään asuinrakennus tai lomarakennus. 1 h/a varjostusalueella on yksi lomarakennus. Laskennallisesti lomarakennuksen alueella varjostusta esiintyy tunnin vuodessa. Varjostusvaikutukset jäävät mallinnusta vähäisemmiksi, mikäli alueella kasvava puusto huomioidaan. Tuulivoimaloiden melumallinnus on tehty Ympäristöministeriön melumallinnusohjeistutuksen mukaisesti. Laskelmat on tehty Nordexin tuulivoimalalle, jonka kokonaiskorkeus on 211 metriä. Tarkastelussa käytetyn tuulivoimalan lähtömelu on 104 dba. Melumallinnuksessa käytetyn Nordex tuulivoimalan valmistajan mukaan tuotesertifioinnin yhteydessä tehdyissä äänimittauksissa ei ole esiintynyt sellaisissa määrin erityisesti häiritseviä komponentteja. Vastaavia tuulivoimaloita on sähkön tuotantokäytössä Honkajoella. Tuulivoiman käytön aikaisesta melusta suurin osa syntyy lapojen liikkeestä sekä koneiston mekaanisista äänistä. Tehtyjen laskelmien mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) yöajan ohjearvoja 50 dba lähimpien ympäri vuoden asuttavien asuntojen kohdalla ja 40 dba lähimpien vapaaajan asumiseen käytettävien alueiden kohdalla taajamien ulkopuolella. Myös ympäristöhallinnon vastaavat, tiukemmat suunnitteluohjearvot (40 dba ja 35 dba) alittuvat laskelmien mukaan kaikkien asuntojen kohdalla. Myös matalataajuiset äänitasot jäävät kaikissa rakennuksissa sisäohjearvojen alapuolelle, kun rakenteiden ääneneristävyys huomioidaan. Melun leviämistä on havainnollistettu oheisessa kuvassa (Kuva 12). Kuva 12. laskennalliset melutasot standardin ISO mukaisesti.

18 (25) Lisäksi tulee muistaa, ettei kuvassa esitetty maksimitilanne koskaan esiinny todellisuudessa koska tuulen suunta ja voimakkuus ei voi olla melun leviämisen kannalta tällä tavoin otollinen kaikkiin suuntiin samanaikaisesti. Muuta melua alueella aiheutuu rakentamisen aikana, mm. kuljetuksista, asennustöistä ja maanmuokkauksesta. Rakennusaikainen melu on tilapäistä ja lyhytaikaista. Lisäksi rakentamisaikana erikoiskuljetukset voivat aiheuttaa tilapäisiä liikennehäiriöitä. 7.3 Vaikutukset kaupungin talouteen Hanke tuo kaupungille tuloja kiinteistöveron muodossa, ja maanomistajille maanvuokrasopimusten mukaisten korvausten muodossa. Rakennusvaiheessa hanke työllistää hyvin todennäköisesti paikallisia maarakennusurakoitsijoita ja kuljetusyrittäjiä. Hankkeella on myös vaikutus kunnan energiaomavaraisuuteen. 7.4 Vaikutukset elinympäristöön ja viihtyvyyteen Melu ja välke Jäätäminen Tehtyjen mallinnusten perusteella tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) yöajan ohjearvoja 50 dba lähimpien ympäri vuoden asuttavien asuntojen kohdalla ja 40 dba lähimpien vapaa-ajan asumiseen käytettävien alueiden kohdalla. Myös ympäristöhallinnon vastaavat, tiukemmat suunnitteluohjearvot (40 dba ja 35 dba) alittuvat laskelmien mukaan kaikkien asuntojen kohdalla. Myös matalataajuiset äänitasot jäävät kaikissa rakennuksissa sisäohjearvojen alapuolelle, kun rakenteiden ääneneristävyys huomioidaan. Välkevaikutusta voi esiintyä yhden lomarakennuksen kohdalla tunnin vuodessa. Todennäköisesti ympäristön puusto lieventää vaikutusta. Tuulivoimaloista ei aiheudu viihtyvyyshaittaa eikä viihtyisyys heikkene asuinympäristöissä. Lähialueella liikuttaessa tuulivoimalat erottuvat lähimaisemassa tietyistä katelusuunnista. Pisin kokemus teollisen kokoluokan tuulivoimaloista on Pohjanlahden rannikolta Kemistä, Porista, ja Torniosta. Siipeen pinnalle voi sopivissa olosuhteissa muodostua ohut jääkerros, erityisesti voimaloiden ollessa pysähdyksissä. Nykyään käytössä olevissa voimaloista ei ole tiedossa jään aiheuttamia vahinkoja henkilöille. Tuulivoimalan siivestä sinkoavasta jäästä aiheutuvan onnettomuuden tapahtuminen edellyttää jään muodostumista ja jäänkappaleiden irtoamista sekä sitä, että jää osuisi johonkin tiettyyn kohtaan, kuten liikennevälineeseen. Näiden kaikkien tekijöiden yhtäaikaisen voimassaolon todennäköisyys on erittäin pieni. Lisäksi jää ei putoa maahan yhtenäisinä kappaleina vaan hajoa ilmassa pienemmiksi paloiksi. Osumisen todennäköisyyttä kuvaa se, että jää osuu rakennukseen kerran vuodessa, kun sadan neliön rakennus on 300 metrin päässä. Jään osumisriski on kuitenkin suurin voimalan alapuolella sen käynnistyessä. Jos jääkerroksia pääsee siipiin muodostumaan, se hidastaa roottorin pyörimisnopeutta ja aiheuttaa välittömästi vähäisiä tuotannonmenetyksiä. Tuulipuistoon voidaan asentaa jäätämisen havaitsemiseksi oma sääasemayksikkö, joka varustetaan jäänmuodostumisantureilla ja alijäähtynyttä ilmaa analysoivalla mittauslaitteistoilla. Kyseinen laitteisto antaa hälytyksen tuulivoimalan käytönvalvontajärjestelmään. Hälytyksen jälkeen tuulivoimala pysähtyy. Tuulivoimaloilla on myös tärinäanturit, jotka jään muodostumistilanteessa hälytyksen ja pysäyttävät tuulivoimalan. Eräisiin tuulivoimalamal-

19 (25) leihin voidaan asentaa siipien jäätymisen estävä sähkölämmitys. Lisäksi teiden varsille voidaan asentaa erilliset varoitustaulut ja huomiovalot jäätämistilanteiden varalle. Tuulivoimalat eivät rajoita kaatopaikka-alueen alueen käyttöä. Siipiin tai rakenteisiin mahdollisesti kertyvän jään ei nähdä aiheuttava alueella liikkuville ihmisille tai sinne sijoittuville toiminnoille riskiä, joka ei olisi hyväksyttävissä. 8 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ 8.1 Nykytila Hanke sijoittuu maisema-aluetyöryhmän mietinnön (Ympäristöministeriön maisemaaluetyöryhmä, YM 1992) mukaisessa maisemamaakuntajaossa Peräpohjola-Lapin maisemamaakunnan Peräpohjolan vaara- ja jokiseudulle. Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun maisemia hallitsevat jyrkkäpiirteiset maastonmuodot ja voimakkaiden jokivarsien asumusmaisemat. Alueella on laajoja jyrkästi kumpuilevia vaara-alueita, joitakin erillisiä vaararyhmiä hieman alavammilla mailla sekä jopa muutamia tuntureitakin. Maaperä on vaaroillakin yleensä moreenia, mutta myös kallioalueet ovat yleisiä. Suunnittelualue sijaitsee Kuusiselän vaaran koillisreunalla kaakkoon viettävällä rinnealueella. Länsi- lounaispuolella sijaitsevan vaara-alueen korkeimmat kohdat ulottuvat noin m mpy, tuulivoimaloiden sijoittuessa tasolle m mpy. Suunnittelualuetta ympäröivät alueet ovat harvaan asuttua. Lähin asutuskeskittymä on Kivitaipale, joka sijaitsee noin 6 km kaakkoon. Asuinrakennukset hankkeen läheisyydessä keskittyvät on kantatien 78 varteen. Loma-asutusta on pääosin vesistöjen rannoilla. Suunnittelualueen ympäristöön sijoittuu useita järviä ja lampia, kuten Iso Kuusiseljänlampi, Latvajärvi, Langonlampi, Perunkajärvi, Konttijärvi ja Jouttijärvi. Kemijoki virtaa suunnittelualueen itä- ja länsipuolella, noin kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueen maisemankuvan muodostuu maanpinnanmuodoiltaan vaihtelevasta vaara-alueesta, metsäalueista sekä painanteisiin muodostuneista soista. Hankkeen länsipuolelle sijoittuvat vaara-alueet estävät näkymiä tuulivoimapuistosta lännen suuntaan. Lounaispuolella Perunkavaara ja eteläpuolella Heinuvaara muodostavat näkymä esteen. Avoimia näkymiä avautuu lähinnä pohjois-koillispuoleisilta vesialueilta sekä avoimilta suoalueilta tuulivoimaloiden suuntaan katsottaessa Arvokkaat maisema- ja kulttuuriperintökohteet Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin kohde, Ounasjokivarsi (MAO120137), sijoittuu yli 30 km etäisyydelle suunnittelualueen pohjoispuolelle. Maakuntakaavassa osoitettuja arvokkaita maisema-alueita ei sijaitse alle 25 km etäisyydellä. Tuulivoimaloiden teoreettisella maksiminäkyvyysalueella (25 km) sijaitsee yhteensä 20 valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Kuva 13). Kaikki kohteet sijoittuvat yli 12 kilometrin etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Hankealueen tuntumassa (alle 10 km) ei ole suojeltuja rakennuksia.

20 (25) Kuva 13. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen sijoittuminen hankkeen ympäristöön (FCG). Suunnittelualueen maisemankuvan muodostuu maanpinnanmuodoiltaan vaihtelevasta vaara-alueesta, metsäalueista sekä painanteisiin muodostuneista soista. Hankkeen länsipuolelle sijoittuvat vaara-alueet estävät näkymiä tuulivoimapuistosta lännen suuntaan. Lounaispuolella Perunkavaara ja eteläpuolella Heinuvaara muodostavat näkymä esteen. Avoimia näkymiä avautuu lähinnä pohjois-koillispuoleisilta vesialueilta sekä avoimilta suoalueilta tuulivoimaloiden suuntaan katsottaessa. Suunnittelualuetta ympäröivät alueet ovat harvaan asuttua. Lähin asutuskeskittymä on Kivitaipale, joka sijaitsee noin 6 km kaakkoon. Asuinrakennukset hankkeen läheisyydessä keskittyvät on kantatien 78 varteen. Loma-asutusta on pääosin vesistöjen rannoilla. Suunnittelualueen ympäristöön sijoittuu useita järviä ja lampia, kuten Iso Kuusiseljänlampi, Latvajärvi, Langonlampi, Perunkajärvi, Konttijärvi ja Jouttijärvi. Kemijoki virtaa suunnittelualueen itä- ja länsipuolella, noin kilometrin etäisyydellä.

21 (25) Kuva 14. Tuulivoimalat sijoittuvat Kuusiselän vaaran länsipuolella sijaitsevaan rinteeseen Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia muinaismuistokohteita. Lähin tunnettu muinaismuisto sijaitsee yli kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Sähkönsiirtoreitiltä ei myöskään ole tiedossa muinaismuistoja. 8.2 Näkymäalueanalyysi ja kuvasovitteet Tuulivoimalat muodostavat maisemaan uusia erottuvia rakenteita, joiden teoreettinen näkyvyysalue avoimessa maastossa suotuisissa sääolosuhteissa ulottuu 20 km etäi-

22 (25) syydelle. Suomessa maaston metsäisyys ja korkeusvaihtelut rajoittavat usein merkittävästi näköyhteyden muodostumista tuulivoimaloihin. Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPRO-ohjelmalla. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Mallinnusta varten otetut valokuvat on pyritty ottamaan kohteista, joille tuulivoimalat olisivat havaittavissa. Valokuvasovitteet on laadittu Nordex N131 voimalalla, jonka roottorin halkaisija on 131 metriä ja voimalan napakorkeus 145 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on noin 210,5 metriä maapinnan yläpuolella. (FCG 2015b) Näkymäalueanalyysi osoittaa, että tuulivoimalat erottuvat hankealueen lähiympäristössä (alle 10 km) laajojen suoalueiden reunamissa sekä korkeilla maastonkohdilla (Kuva 14). Etäämpänä tuulivoimaloihin on näkymä Kemijokivarresta Ala-Korkalon alueelta, Rovaniemen keskusta-alueelta jokivarresta tietyssä kohdassa sekä Kemijokivarresta Oikaraisen kylän alueelta. Havainnekuvat tehtiin kolmesta pisteestä (Kuva 14). Selvimmin tuulivoimalat on havaittavissa hankealueen läheisyydessä Ranua-Rovaniemi maantien varresta (Kuva 15) sekä Kivitaipaleen kyläalueen reunalla. Kivitaipaleen Kivijärvelle kaikki voimalat erottuvat selvästi (Kuva 16). Rovaniemellä niin ikään tuulivoimalat on erotettavissa kaukomaisemassa, mutta vain heikosti erottuvina, eivätkä ne hallitse maisemaa (Kuva 17). Kuva 14. Näkymäalueanalyysi sekä kuvasovitteiden kuvauspaikat.

23 (25) Kuva 15. Valokuvasovite kuvauspisteestä 1. Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 3,9 km. Kuva 16. Valokuvasovite kuvauspisteestä 2 (Kivitaipale). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 6,3 km.

24 (25) Kuva 17. Valokuvasovite kuvauspisteestä 3 (Rovaniemi). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 14,8 km. 8.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriaan Hankkeella ei ole vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin eikä hanke sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Tuulivoimalat erottuvat maisemakuvassa selvimmin Kivitaipaleen Kivijärven etelärannalta. Rovaniemellä tuulivoimalat ovat erotettavissa vain heikosti maisemakuvassa etäisyydestä johtuen. 9 Lentoliikenne, säätutkat, kaivostoiminta, tv-signaali sekä muut tuulivoimalat Hankealue sijaitsee Rovaniemen lentokentän korkeusrajoitusalueella. Suurin sallittu rakenteen korkeus on hankealueella 431 metriä merenpinnasta. Ilmatieteenlaitoksen lähimmät säätutkat sijaitsevat Utajärvellä ja Sodankylässä Luostolla yli 100 km etäisyydellä (Tukesin tietokantaote ). Hankealueella tai sen tuntumassa (alle 10 km) ei ole kaivosvarauksia tai kaivospiirejä. Hankealueen läheisyydessä eikä Rovaniemellä ole rakennettu tai vireillä muita tuulivoimaloita. Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat Tervolan Varevaaraan noin 50 km etäisyydelle. Hanke ei ole ristiriidassa lentoliikenteen tai säätutkien toiminnan kannalta. Puolustusvoimien erityistarpeita parhaillaan selvitetään. Viestintävirasto on tiedottanut, että tuulivoimapuistolla voi olla vähäisiä vaikutuksia lähietäisyydellä oleviin radiojärjestelmiin, kun tuulivoimalat saattavat esimerkiksi vaimentaa radiosignaalia. Viestintäviraston tehtävänä on viestintämarkkinalain nojalla valvoa säännösten noudattamista. Tuulivoimayhtiö ilmoittaa rakennuslupavaiheessa voimaloiden tarkemmat paikat tiedossa oleville radiojärjestelmien käyttäjille hankealueen lähialueella. Vastaavasti Viestintävirasto pyrkii yhteistyöllä eri tahojen kanssa, taajuuksien käytön suunnittelulla ja radiotaajuisin mittauksin ratkaisemaan käytännössä syntyvät ongelmat tapauskohtaisesti. Hankealueella TVnäkyvyyttä ja radion kuuluvuutta ylläpidetään Tervolan sekä Rovaniemen radio- ja TV-asemilta. Tuulipuiston toteuttamisen jälkeenkin voi tarvittaessa Viestintävirastolle tehdä ilmoituksen mahdollisista esimerkiksi TV-vastaanoton näkyvyysongelmista. Tämän jäl-

25 (25) keen Viestintävirasto pyytää tarvittavat selvitykset verkkotoimiluvan haltijalta, jonka jälkeen sovitaan tuulivoimayhtiön kanssa tarvittavista toimenpiteistä. 10 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tuulivoimahankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia asuinympäristöihin. Voimaloiden melusta ei aiheudu lähiasutuksen kohdalla melutasoylityksiä. Välkevaikutus ei ulotu asutukselle lukuun ottamatta yhtä loma-asuntoa, jossa välkettä voi esiintyä tunti vuodessa. Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojeluun, pohjaveden suojeluun tai pintavesiin. Lähimmät kulttuuriympäristökohteet sijaitsevat yli 12 kilometrin etäisyydellä. Hankkeella ei ole vaikutuksia arvokkaisiin maisema- tai kulttuuriympäristökohteisiin. Hankkeen maisemakuvallinen muutos on kokonaisuudessaan vähäinen. Selvimmin tuulivoimalat erottuvat maisemakuvassa Kivitaipaleen Kivijärven alueelle.

26 (25) 11 LÄHTEET Ahma ympäristö Oy Kuusiselän kaatopaikan ympäristötarkkailuohjelma. FCG 2015: Kuusiselän tuulivoimahanke. Melu- ja varjostusmallinnukset. FCG 2015b: Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi. Valokuvasovitteet. Kreivi, Ismo Haitta- ja hyötylinnut 2014, Kuusiselän kaatopaikka Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Päätös nro 78/14/1, Dnro PSA- VI/185/04.08/2012