Medialukutaito ja uudet lukutaidot -kurssi Tampereen kesäyliopisto Maarit Jaakkola: Mitä nuoret tekevät netissä?... 2
|
|
- Oskari Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Medialukutaito ja uudet lukutaidot -kurssi Tampereen kesäyliopisto 2010 Sisällys Maarit Jaakkola: Mitä nuoret tekevät netissä?... 2 Anu Kuusisto ja Judi Rose: Haluan kuulua ryhmään... Media ja lapsen itsetunto... 4 Maaret Salminen ja Riikka Santonen: Oman itsen representaatiot yksityisyyden ja julkisuuden vuorovedessä... 7 Jaan Esken ja Julia Hyvärinen: Nuorten mediankäytön riskit... 9 Petteri Haapamäki ja Hanna-Reetta Nokso-Koivisto: Nuorten mediakriittisyys vaikuttamisen ja osallistumisen näkökulmasta
2 Maarit Jaakkola Mitä nuoret tekevät netissä? Tyypillinen suomalainen nuori vietti netissä aikaa keskimäärin kaksi tuntia päivittäin vuonna Mutta mitä netissä oikeastaan tehdään? Mikä on erilaisten web-palvelujen merkitys ja mieli nuorten näkökulmasta? Miten mediakriittisiä nykynuoret diginatiivit ovat? Tampereen kesäyliopiston medialukutaidon oppiaineeseen kuuluvan Medialukutaito ja uudet lukutaidot -kurssin osallistujat saivat tehtäväkseen haastatella nuoria ja tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Haastateltavina oli kolme pirkanmaalaisen Mediaskooppi-verkoston nuorta ( Jokaiselle työparille annettiin valmis näkökulma, josta käsin pari tulkitsi nuorten nettikäyttäytymistä ja digitaalista lukutaitoa. Työparit käsittelivät verkkoyhteisöllisyyttä, oman itsen esittämistä muille, netinkäytön riskejä ja nettivaikuttamista. Läpikantavana kysymyksenä oli: mitä mediakasvattajan tulisi ajatella nuorten nettimaailmoista? Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta Yhteisö on ihmisryhmä, jonka jäsenet ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja joita yhdistää jokin yhteinen tehtävä, päämäärä tai muu tarkoitus. Yhteisöön kuulumisen on havaittu olevan myös ihmisen perustarve. Aikaamme on sanottu uusyhteisöllisyyden ajaksi, ja verkkomuotoinen kommunikaatio perustuu pitkälti erilaisiin käyttäjien muodostamiin yhteisöihin, jotka muotoutuvat ihmisten verkkomediaan jättämien digijälkien kautta. Tutkijat ovat kiinnittäneet myös huomiota osallisuuden käsitteeseen: yhteisöjen kautta on mahdollista tulla osallisiksi yhteiskunnan ja kulttuurin prosesseista ja vaikuttaa niihin uudella tavalla. Anu Kuusisto ja Judi Rose pohtivat, mitä ja millaista yhteisöllisyys verkossa on: miten yhteisöllisyys tai yhteisöllisyyden tunne syntyy ja miten sitä ylläpidetään? Minä, minä, minä itsen esittäminen verkossa Jälkimodernia ihmistä vaivaa alati yksi keskeinen kysymys: kuka minä olen ja mihin minä kuulun? Digitaalisen kulttuurin aikaa on kutsuttu itsekeskeisyyden vallankumoukseksi (me-volution) ja (ääri-)individualismin aikakaudeksi. Uuden sukupolven elämä on kokonainen biografinen projekti, joka koostuu yksilöllisistä valinnoista. Tee-se-itse-elämäkertaan kuuluu mahdollisuus vaikuttaa omaankuvaan ja muiden näkemään (julkiseen) kuvaan erilaisten representaatioiden kautta. Virtuaalitodellisuus perustuu itsen näyttämiseen oman varta vasten rakennetun nettiprofiilin kautta. Oleminen on nähdyksi tulemista, kuten filosofi Zygmunt Bauman (1991) on postmodernia aikaamme luonnehtinut. 2
3 Maaret Salmisen ja Riikka Santosen aiheena on, miten oman itsen representaatiot vaikuttavat minäkuvaan. Missä kulkee yksityisyyden ja julkisuuden raja? Ja kaikkialla vaanivat vaarat ja riskit? Sosiologi Ulrich Beckin (1992) mukaan me länsimaalaiset elämme riskiyhteiskunnassa (Risikogesellschaft). Tieteellisen maailmankuvan on korvannut jälkimoderni epävarmuuksien tila, jossa rationaalisen maailmankuvan varmuudet kyseenalaistetaan. Nykyajan nuoret joutuvat kohtaamaan ympäristössään jatkuvasti erilaisia vaaroja ja epävarmuuksia ympäristökatastrofista tietokoneviruksiin. Nuoret ovat tutkijoiden mukaan myös entistä taipuvaisempia ottamaan erilaisia riskejä vapaa-ajallaan, jota määrittävät hedonistiset ja itsekeskeiset arvot: mitä vaarallisempaa, sitä nautinnollisempaa. Itsekin vielä nuorten ikäryhmään kuuluvat Jaan Esken ja Julia Hyvärinen tutkailevat, millaisia todellisia riskejä verkossa vaanii ja ovatko nuorten kohtaamat riskit sellaisia, että aikuisten tulisi todella huolestua niistä. Aktiivinen suhde ympäristöön: vaikuttamista ja osallistumista Suomessa ja länsimaissa on jo pitkään oltu huolestuneita siitä, että nuoret eivät ole kiinnostuneet politiikasta ja vaikuttamisesta. Kouluissa kansalaiskasvatus on ajettu alas, ja tutkimusten mukaan (esim. Suutarinen 2006) kouluissa pelätään puhua politiikkaa. Internet luo tässä suhteessa kuitenkin lupauksia moninaistamalla ainakin periaatteessa kansalaisvaikuttamisen keinoja. Nettifoorumeilla kansalaiskeskustelu näyttäytyy kuitenkin epäintellektuelleina väittelyinä ja individualistisena kevytaktivismina. Toisaalta oman äänen kuuluviin saaminen on kynnyksettömän julkaisemisen ansiosta entistä vaivattomampaa. Petteri Haapamäen ja Hanna-Reetta Nokso-Koiviston tehtävänä oli pureutua kysymykseen, millaista potentiaalia internetillä on nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä. Millaisia hyviä esimerkkejä mahdollisuuksista vaikuttaa on olemassa? 3
4 Anu Kuusisto ja Judi Rose Haluan kuulua ryhmään... Media ja lapsen itsetunto Perinteisesti yhteisöllisyys on pidetty tiettyyn maantieteelliseen paikkaan ja ihmisryhmään kuulumisena ja sellaisena sosiaalisena vuorovaikutuksena, mitä esimerkiksi kyläyhteisöissä on harjoiteltu. Ihmisen identiteetti on pitkälle muodostunut sen mukaan, mihin yhteisöön hän kuuluu. Esimerkiksi ennen vanhaa ihmisen ammatti määräytyi usein sen mukaan, kuuluiko hän työläisperheeseen vai porvarisperheeseen. Ihmiset eivät voineet aina itse päättää, mihin yhteisöön he halusivat kuulua (Kinnunen 2010, 119 ja 121). Globalisaation myötä tämän päivän yhteisöt ovat muuttuneet löyhemmiksi. Ihmiset kulkevat enemmän paikasta toiseen ja heillä on valinnan varaa, mihin yhteisöön he haluavat kuulua ja kenen kanssa he haluavat liikkua. He useimmiten valitsevat itse, millaiseksi he haluavat kehittyä, paineet kehittyä oman lähiyhteisön sanelemaan muottiin ovat hälvenemässä. Toisaalta nykyihmisellä on pakko itse valita elämänsä suuntaa, tiukka yhteisö ei ole enää tukemassa ja toisaalta rajoittamassa yksilön valintoja (Kinnunen 2010, 121). Suvulla, asuinympäristöllä kuten naapurusto, kaupunki, tai kylä ja jopa yhteiskunnalla ei ole enää niin vahvaa vaikutusta ihmiseen tänä päivänä (Myllyniemi 2008, ). Nykyihminen siis muokkaa ja rakentaa pitkälle itse identiteettiään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ihmisillä olisi etäisempi suhde muihin ihmisiin. Myllyniemen (2007, ) tutkimuksen mukaan säännöllinen yhteydenpito ystäviin varsinkin vuotiaiden keskuudessa on selvästi kasvanut. Verkkoympäristö antaa ihmisille oivan mahdollisuuden leikkiä identiteetillään. Verkkoympäristössäkin ihmisen identiteetti määräytyy sen mukaan, mihin sosiaaliseen yhteisöön hän kuuluu, mutta yhteisö voi aina vaihtaa. Kun kyllästyy johonkin yhteisöön, voidaan vaihtaa toiseen. Ominaista verkkoyhteisöissä onkin usein se, että niihin kuuluvat ihmiset yhdistää vain yksi asia: sama harrastus, samat lemmikit, samanvärinen tukka. Olennaista on kuitenkin se, että verkkoyhteisöihin kuuluvat ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuutta keskenään ja he ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa vaikka he eivät ikinä tapaisikaan toisiaan verkkoympäristön ulkopuolella. He kuitenkin vahvistavat ja rakentavat sosiaalisia siteitään (Kinnunen 2010, ). Netissä liikkuu myös ns. digitaalisia perhosia. He luovat useita päällekkäisiä profiileja, identiteettejä, saman palvelun sisällä. He voivat myös vaihdella palveluja. Heille identiteetin luominen on itse tarkoitus (Norppari et al. 2008, 93). Tämä ei ole kuitenkaan tapa, jolla nuori ilmaisee itseään, vaan se on väline, millä hän ylläpitää yhteyttä kavereihinsa (Boyd 2007, 13 teoksessa Norppari et al. 2008, 93). Tietokonepelejä, roolileikkejä, muotiblogeja. Netti on osa elämää, ja monen nuoren elämässä erilaiset nettiyhteisöt voivat olla todella tärkeällä sijalla. Vaikka ystäviä on verkon ulkopuolellakin, netti toimii välineenä tavata ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin nuori itse. Juuri yhteisöllisyys on syy, miksi monet nuoret hakeutuvat nettiyhteisöihin ja palaavat niihin päivittäin. Jokainen kaipaa samoista asioista kiinnostunutta seuraa, mutta epävarman ja itseään etsivän nuoren elämässä mielenkiintoiseen yhteisöön kuuluminen voi olla yllättävänkin tärkeää. Mutta miten mediakriittisiä nuoret diginatiivit todella ovat? Jos medialukutaidon määritteenä käytetään kykyä saavuttaa, ymmärtää, arvioida ja luoda informaatiota erilaisissa konteksteissa, tapaamamme nuoret osaavat olla kriittisempiä kuin monet aikuiset ehkä luulevatkaan. Tapaamistamme nuorista moni oli paitsi innokas alansa seuraaja, monesti myös oman nettiyhteisönsä aktiivinen kehittäjä. Jokainen siten myös ymmärtää, miten toiminta rakentuu ja millaisista osatekijöistä se koostuu. Omaa kriittisyyttä halutaan myös 4
5 tuoda esiin. Esimerkiksi netin muotiblogeja esitellyt Ida-Maria kertoi seuraavansa suosittua muotiblogia osittain sen vuoksi, että blogin pitäjä osaa ja ennen kaikkea uskaltaa tuoda kriittisenkin mielipiteensä esiin. "Arvostan kritiikkiä ja sitä, että blogin pitäjä ei kehu kaikkia", Ida-Maria sanoo. Suositun Nelliinan vaatehuone -blogin seuraajien tiedossa ovat muun muassa blogistin saamat vaatelahjoitukset, ilmaiset matkat muotinäytöksiin ja muut blogin pidon kylkiäisinä saadut lahjat. Lahjoja ja muotiblogeihin ylipäänsä liittyvää kaupallisuutta Ida-Maria ei pidä pahana, vaan muodin ja kauneuden maailmaan oleellisesti liittyvänä asiana. Kun blogisti kertoo löytäneensä upean vaatteen H&M:stä, ei siinä mitään seuraavana päivänä tuomio samaa kauppaketjua kohtaan voi olla tyly. Myös lukijoiden kommentit ovat toivottuja, ja parhaimmillaan ne voivat herättää keskustelua nettiyhteisössä pitkäänkin. Netin maailmassa solmittu ystävyys myös herättää halun nähdä samoista asioista kiinnostuneita nuoria kasvokkain. Sosiaalisia funktioita on pidetty yhtenä median tärkeimmistä tehtävistä lasten ja nuorten elämässä (Kytömäki 1999 ja Herkman 2001 kirjassa Noppari et al., 54), ja samaan päätelmään voi helposti tulla kuunneltuaan nuorta blogistia. "Omat koulukaverit eivät ole ollenkaan niin kiinnostuneita muodista. Ystäviä voi tulla myös netin kautta", perustelee Ida-Mariakin. Muotiblogeja seuravien nuorten tapaamiset ovat Ida-Marian mukaan välillä isoja ja välillä pieniä, mutta aina yhtä kiinnostavia. Parhaimmillaan ne synnyttävät kotikaupunkiin uusia tapahtumia, jotka tiivistävät yhteisöä entisestään. Jones (Matikainen 2008, 72) määrittää verkkoyhteisön neljällä tavalla. Verkkoyhteisöstä voi puhua, jos yhteisöllä on keskinäistä vuorovaikutusta, viestijöitä on useita, yhteisön jäsenet kokevat yhteenkuuluvuutta ja jos yhteisöllä on yhteinen tila. Matikaisen mukaan verkossa ei siten välttämättä synny yhteisöjä, jotka täyttäisivät kaikki kriteerit. Muotiblogistien maailmassa selvä yhteisö kuitenkin on, ja se kokoontuu tiettyjen blogien ääreen kertomaan ajatuksistaan. Matikainen nostaa mielenkiintoisella tavalla esiin myös luottamuksen (Matikainen, 75). Verkko kyseenalaistaa luottamuksen, kun vanhoihin totuttuihin tapoihin arvioida toista ei voi luottaa. Sen sijaan verkossa voi puhua annetusta ja ansaitusta luottamuksesta (Ilmonen & Jokinen 2003 kirjassa Matikainen, 75): verkossa luottamus on ansaittava. Esimerkiksi muotiblogia seuraavalla syntyy vähitellen vahva käsitys siitä, ketä kannattaa seurata keneen kannattaa luottaa. Myös täysin toisenlaista nettimaailmaa esitellyt Terhi korosti yhteisöllisyyden merkitystä. "On kiva, kun tapaa uusia ihmisiä netin kautta", Terhi toteaa. Nettikavereita on paljon, ja heitä tavataan myös kasvokkain. Terhin yhteisö, nettiroolipelaajien yhteisö, kokoaa yhteen idearikkaita ja luovia nuoria, jotka etsivät väylää oman luovuutensa käyttämiseen. Tarinapohjaiset rooliyhteisöt syntyvät kirjoittamalla ja piirtämällä, ja niissä on tarkat säännöt. Myös Terhin toinen yhteisö DeviantArt on tärkeä oman luovuuden näyttämö ja lava omien töiden esilletuomiselle. Myllyniemi (2009) selvitti, miten nuoret käyttävät nettiä luovuutensa ilmaisemiseen, levittävät omat teoksensa ja miten paljon he latasivat muiden teoksia omaan käyttöönsä. Hänen mukaansa käsitykset luovuudesta ovat muuttumassa, identiteettejä muokataan samalla tavalla kuin valokuvia, joita sitten julkaistaan IRC-Galleriassa tai Facebookissa yms. Käyttäjät voivat tehdä omia videoita ja musiikkia. Myllymäen mukaan vain pieni prosentti (6 %) nuorista julkaisevat omia teoksiaan netissä. Hän muistuttaa kuitenkin, että 6 % merkitsee n. 60,000 nuorta (mt ). Terhi ja monet muut DeviantArtin käyttäjät ovat edelläkävijöitä luovuutensa ilmaisussa netissä. He ovat löytäneet väylän ilmaista itseään ja identiteettiään muulla tavoin kuin valokuvien muokkaamisella. Taideyhteisön muiden jäsenien mielipiteillä on paljon merkitystä. "On mukava saada palautetta, ja välillä on tullut yllättävän hyvääkin palautetta", Terhi kertoo. Yhteisön jäsenet ovat yleensä muita nuoria, ja heitä arvostetaan. Kopioiminen on kiellettyä, ja siitä kärähtää, ennemmin tai myöhemmin. Terhin verkkomaailmassa taide ja kulttuuri on iso osa elämää, ja ajatuksenvaihdosta hyötyvät kaikki. Esa Sirkkunen (Matikainen, 74) esittää, että verkkoyhteisöön kuulumisen motiivit voivat olla yhteisöllisiä ja 5
6 yksilöllisiä. Yhteisöllisiä motiiveja ovat esimerkiksi tietojen ja taitojen jakaminen muiden kanssa ja yksilöllisiä motiiveja muun muassa omien taitojen kehittäminen ja vertaispalaute. Nämä kaikki piirteet näkyvät selvästi myös Terhin tapauksessa, joka pitää verkon antamaa mahdollisuutta palautteen antamiseen omista ja muiden töistä erittäin hyvänä mahdollisuutena. Omassa nettiyhteisössään taitavat nuoret näkevät, kenen sanaa voi kuunnella ja kenen ei häiriköitä on kaikkialla nettimaailmassakin, mutta aktiivinen netinkäyttäjä osaa tunnistaa ne. Yhteisöllisyyden korostamista tuo esiin myös nettipelejä esitellyt poika, jonka mielestä kavereiden kanssa yhdessä pelaaminen netissä on mukavaa ajanvietettä. Välillä pelataan tuntemattomien kanssa, välillä omien kavereiden yhtä kaikki, pelaaminen yhdistää. Nettipelien pelaamisessa kiehtoo paitsi tuttujen kavereiden kanssa yhteyden pitäminen, myös maailmanlaajuinen peliyhteisö (Noppari et al., 78). Pelien kiehtovuus "Jossain vaiheessa meillä oli vaihe, että koulun jälkeen mentiin kavereiden kanssa kaikki omiin koteihimme pelaamaan nettipelejä, mutta sitä ei kestänyt kauaa. On paljon mukavampaa pelata yhdessä", poika toteaa. Jaettu käyttökokemus voi syntyä myös kokonaan pelitodellisuudessa (Noppari et al., 78). Nettipelien avulla "nähdään" ystäviä, ja tapaaminen tulee ikään kuin konkreettiseksi liikuteltavien pelihahmojen avulla. Pelaaminen on yksi tapa hoitaa kaverisuhteita. Yhteisiin nettipeleihin osallistuminen ei kuitenkaan käy niin vain. Ensin on ostettava peli, joka mahdollistaa myös nettipelaamisen. Yhden pelin intensiivinen pelivaihe ei kestä loputtomiin (emt., 70). Välillä tietyt pelit jäävät pois muodista, ne löydetään myöhemmin uudelleen tai niiden tilalle nousee uusia. Pelit vaihtuvat, ja niitä on saatava lisää. Kaikki kolme nuorta kokevat selvästi itse olevansa kriittisiä mediankäyttäjiä, jotka tietävät mitä tekevät. Samaan tulokseen on päätynyt myös lasten mediatapoja koskenut tutkimus (emt., 77), jossa miltei kaikki lapsesta iästä riippumatta kokivat olevansa suhteellisen kykeneviä sisältöjen vastaanottajia ja arvioijia. Median mahdolliset vaarat eivät tuntuneet koskevan heitä. Asiasta puhutaan niin omien kavereiden kuin aikuistenkin kanssa, ja myös sitä kautta asia tulee tiettäväksi, näkyväksi ja entistä paremmin tiedostetuksi. Omissa yhteisöissään nuorilla ei ole hätäpäivää. Haastattelut nuorten kanssa vahvisti tutkimustuloksia, joiden mukaan tyttöjen ja poikien nettikäyttö poikkeaa paljon. Tytöt suosii enemmän yhteisösivuja (mm. IRC-Galleria, Facebook ja Habbo) kuin poikia, jotka taas suosivat pelejä (mm. World of Warcraft), nettipokeria ja vastaavia rahapelejä. Tyttöjen käyttämästä ajasta netissä 25 % kuluu yhteisösivuilla. Poikien vastaava luku on 15 % (Myllyniemi 2008, 90 92). Yhteistä kaikille nuorille on monen nettipalvelun yhtäaikainen käyttö. Esimerkiksi kun nuori menee nettiin, hän avaa ensiksi IRC-Gallerian. Sitten hän ehkä katsoo, ovatko kaverit Messengerissä. Sillä aikaa, kun hän odottaa kavereiden saapumista meseen, hän avaa YouTuben ja hakee sieltä mieluista musiikkia kuunneltavaksi. Hänellä voi olla myös jonkun blogin tai pelin keskustelufoorumi auki ja keskustelee eri ihmisten kanssa siellä ko. aiheista (Myllyniemi 2009, 88 ja Norppari et al. 2008, 5). Lähteet: Boyd, D Why Youth (Heart) Social Network Sites: The Role of Networked Publics in Teenage Social Life. Teoksessa Norppari et al. 2008). Kinnunen, J Verkkopelit sosiaalisena toimintaympäristönä. Teoksessa Meriranta, M. Mediakasvatuksen käsikirja. UNIpress: painettu EUssa. Noppari, E. et al., "Mä oon nyt online!" Lasten mediaympäristö muutoksessa. Tiedotusopin laitoksen julkaisuja, sarja A 104/2008. Tampere: Tampereen yliopisto. Matikainen, J., Verkko kasvattajana. Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta. Helsinki: Helsinki University Press.) Myllymäki, S Mitä kuuluu? Nuorisobarometri Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 39. Yliopistopaino: Helsinki. Myllymäki, S Taidekohtia. Nuorisobarometri Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 41. Yliopistopaino: Helsinki. 6
7 Maaret Salminen ja Riikka Santonen Oman itsen representaatiot yksityisyyden ja julkisuuden vuorovedessä Minän julkinen kuva ja itsen esittäminen verkossa - lukemistoon ja kolmen nuoren haastatteluun lähijaksolla nojaten Matikaisen (2008, 21) mukaan nykynuoren koti, uskonto ja isänmaa ovat koti, media ja kaverit. Kaverit ovat tiiviisti mukana myös haastattelemiemme nuorten verkkoelämässä. Facebookissa eletään kavereiden kanssa, blogia kirjoitetaan kavereille ja kavereiden blogeja luetaan ja pelejä pelataan kavereiden kanssa. Toki verkossa esiinnytään nimimerkkien suojissa (paitsi Facebookissa), mutta useimmat tunnistavat kaverinsa. Samaa nimimerkkiä käytetään eri paikoissa, joten siitä muodostuu toinen minä. Verkkominä paljastetaan rajatulle joukolle, jota voidaan myös tavata oikeasti. Oikeasti tapaaminen tuntui olevan kuitenkin tärkeää, vaikka suurimmaksi osaksi toisista tiedetään vain verkon kautta. Minuus syntyy kuitenkin aluksi verkossa (myös Matikainen 2008, 84), ja myöhempien tapaamisten vaikutelmat syntyvät sen pohjalta. Verkkoyhteisöön samaistuminen on voimakasta ja yhteisö on sosiaalisen identiteetin lähde. Nykyajan yhteisöt ovat luonteeltaan vaihtuvia eivätkä kiinteitä olivatpa ne verkossa tai muualla elämässä. (Matikainen 2008, 71-73) Tampereen yliopiston tutkimuksesta (Noppari et al. 2008) ilmenee, että sosiaaliset verkostopalvelut ovat selvästi suositumpia 14-vuotiaiden nuorten keskuudessa verrattuna nelosluokkalaisten ja 5-8-vuotiaiden mediankäyttötottumuksiin. Suosion voi todeta vierailemalla muun muassa IRC-Galleriassa tai kuvagalleriassa ii2, jonne käyttäjä rakentaa henkilökohtaista kotisivua muistuttavan profiilin. Vastaavia sosiaalisen verkoston paikkoja löytyy verkosta useita aina Facebookista ja MySpacesta alkaen ja ne mahdollistavat myös identiteeteillä leikittelyn. Nuoret liittyvät tällaisiin paikkoihin yleensä kaverien houkuttelemina pitääkseen yhteyttä ensisijaisesti heihin ja omaan reaalimaailman verkostoonsa. Heille on tärkeää säilyttää uskottavuus juuri lähipiirin silmissä. Joukkoon mahtuu myös ns. digitaalisia perhosia, jotka rakentavat palveluun tai muualle verkkoon useita profiileja. Tämänkin taustalla piilee yleensä vain halu rakentaa oma profiili uudestaan alusta ei ilmaista laajasti omaa identiteettiään. (Noppari et al. 2008, 92-93) Yksityisestä on tullut julkista (Matikainen 2008, 93). Kaikki kaverit tietävät, mitä verkossa puuhaat. Mitä Facebookissa näytät ja blogissa kirjoitat, kertoo sinusta kaiken oleellisen. Voit muokata oikeaa identiteettiäsi sopivammaksi verkossa, mutta täysin toisenlaista on vaikea luoda. Pojan on vaikea esiintyä luotettavana tyttönä pitkään, kuten eräs haastateltavamme totesi. Online ja offline-elämän sekä virtuaaliidentiteetin totuudenmukaisuuden kontrolloijina toimivat lähimmät kaveripiirit, mikä käy ilmi niin tehtävän taustamateriaalista kuin haastateltujen nuorten kommenteista, esimerkiksi blogien ja IRC-Gallerian käytössä. Jälkimmäisessä kommentteja ladatuista kuvista odotetaan ja halutaan yleisemmin ystäviltä ja tuttavilta, kuin tuntemattomilta. He kiinnostuvat yleensä vain seksuaaliväritteisistä poseerauksista, kuten ns. herutuskuvat, joihin otetaan mallia muun muassa populaarimedian kuvastoista mikä onkin yksi kritiikin aihe kuvagallerioita kohtaan. (Noppari et al. 2008, 94) Päivi Setälä pohtii vuoden 2009 Nuorisobarometrin kolumnissa nuorten tyttöjen tapaa olla kuvissa usein melko estottomasti, mikä voidaan tulkita niin nuorten kuvakokeiluiksi tai oman identiteetin etsimiseksi, kuin rajuksi paljasteluksi. Setälä hämmästelee eri ikäisten halua kenties tunnustuksellisuuden tuomasta tyydytyksestä - jakaa mitä tahansa asioitaan ja tuotoksiaan verkossa puolijulkisesti tai julkisesti. Hän näkee kuitenkin Internetin ja esimerkiksi IRC-Gallerian, Facebookin ja Twitterin antavan miltei rajattomat mahdollisuudet kertoa ja luoda itseä areenoilla, joita hyödyntävät niin aikuiset kuin nuoret. (Myllyniemi 2009, 55) 7
8 Haastateltu bloggaaja pohti oman kuvan ja blogissa esitetyn kuvan suhdetta. Hän ei uskonut, että kukaan voi täydellisesti valehdella blogissa, sillä useimmat kirjoittajat kuitenkin tunnistetaan ja kaverit paljastavat valheet. Mutta ideana on kyllä antaa blogissa itsestä ihannoitu kuva, joka ehkä kertoo toiveminästä. Oikea minämme on pysyvä, mutta niin on yleensä verkossa toimiva identiteettikin (Matikainen 2008, 89). Kun eräs bloggaaja alkoi katua vanhoja tekstejään, joita ei saa poistettua verkosta, hän aloitti uuden julkisen blogin ja jätti vanhan vain tietyille lähimmille luettavaksi. Kuin aloittaisi uuden elämän. Toisaalta verkossa jatketaan offline-elämän kaverisuhteita ja yhteisöllisyyttä, toisaalta taas siellä otetaan etäisyyttä etsiytymällä esimerkiksi keskustelufoorumille, jossa itseä voi ilmaista vapaammin tuntemattomien kanssa ilman oman ystäväpiirin vaikutusta. Verkko tarjoaa hyvän maaperän toimia anonyymisti ja muodostaa omaa identiteettiä ja mielipiteitä. (Noppari et al. 2008, 97-98) Houkutus ei-totuudenmukaisen online-minän tai profiilin rakentamiseen voi olla suuri, mutta totuudenmukainen representaatio näyttäisi ainakin vielä olevan voitolla. Profiilit, ystävälistat, kommentoinnit ja erilaiset ladatut tai ladattavat materiaalit tekevät nuorta näkyväksi sosiaalisissa verkostoissa. Antaessaan itsestään tietoja ja laajentaessaan verkostoitumistaan yksityisestä tulee julkista yhä useammalle, mikä toisaalta voi vahvistaa nuoren tärkeäksi kokemaa sosiaalista statusta, mutta myös asettaa hänet alttiiksi kiusaamiselle tai häirinnälle. Verkossa pelataan, ilmaistaan, jaetaan sisältöjä, keskustellaan ja kommentoidaan pitkälti nimimerkkien tai salanimien suojissa, mutta monissa verkostoitumisalustoissa ja blogeissa esiinnytään omalla nimellä. Julkisuuteen voi päästä paljon yksityistäkin tietoa, mikäli saatavuutta ei rajoiteta esimerkiksi asetuksilla tai kirjautumisella. Yksityisyyttä ja oman minän julkista kuvaa on siis mahdollista suojella - tulevaisuuttakin ajatellen - omalla järkevällä toiminnalla verkossa mahdolliset uhat tiedostaen. Tampereen yliopiston tutkimukseen haastatellut nuoret eivät juuri olleet rajoittaneet oma-aloitteisesti profiilinsa käyttöoikeuksia, mutta nuorilla tuntui kuitenkin olevan vahva luottamus kykyihinsä toimia verkossa ja tunnistaa esimerkiksi oudot tyypit keskustelufoorumeilta. Materiaalin vaikea poissaatavuus verkosta voi osaltaan myös rajoittaa nuorten halua julkaista siellä omia tuotoksiaan ja tietojaan joskaan syynä ei ensimmäisenä ole huoli ei-toivotun materiaalin pulpahtamisesta julkisuuteen vuosia myöhemmin, esimerkiksi työnhakutilanteessa. (Noppari et al. 2008, 103) Verkko tarjoaa nuorelle areenoja toteuttaa ja ilmaista itseään, sekä sitä kautta asettaa minäkuvansa toisten ja itsensä tarkasteltavaksi ja muokattavaksi. Julkisuuden ja yksityisyyden rajat ovat usein häilyviä, tai tietoisesti vain tiettyjen piirien saavutettavissa. Nuoren minäkuva ei välttämättä paljastu reaalielämässä edes omaisille samassa laajuudessa, kuin verkossa, ja moni ominaisuus, taito tai ajatus voi jäädä esimerkiksi koti- tai kouluelämässä näkymättömäksi. Toisaalta tämä voi olla positiivista ja vapauttavaa. Toisaalta nuoren voi olla vaikea saada ohjausta tai tukea aikuiselta esimerkiksi julkisuuteen, verkkouhkiin tai kiusaamiseen liittyvissä ongelmatilanteissa, jos he jäävät täysin nuoren online-elämän ulkopuolelle. Nuoren turvallisessa ja tasapainoisessa kasvuprosessissa avoimuus ja vuorovaikutus lienevät yhtä tärkeitä niin online- kuin offline-elämässä. Lähteet Noppari, E. et al Mä oon nyt online! Lasten mediaympäristö muutoksessa. Tiedotusopin laitoksen julkaisuja, sarja A 104/2008. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavilla verkosta: Luettu Matikainen, J. (2008). Verkko kasvattajana. Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta? Helsinki: Helsinki Univercity Press. Myllyniemi, S Taidekohtia. Nuorisobarometri Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 97 Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 41. Helsinki: Yliopistopaino Oy. Saatavilla verkossa: pdf. Luettu
9 Jaan Esken ja Julia Hyvärinen Nuorten mediankäytön riskit Verkko on avoin. Kuka tahansa pystyy tuottamaan siihen sisältöä, tiedon saatavuus on nopeaa, anonyymius helppoa ja valvonta vähäistä. Kaikki ilmiöt joihin törmäämme päivittäisessä elämässämme siirtyvät muodossa tai toisessa myös verkkoon, mukaanlukien väkivalta, seksi, huumeet, propaganda ja virheellinen tieto, pimeä kauppa, rikollisuus, kiusaaminen, sekä tavanomainen ilkivalta - onhan verkko sosiaalinen media, jolla on lukemattomia käyttäjiä. Tämä ei tarkoita, että internet olisi suoranainen laittomuuksien mellastuskenttä, esimerkiksi yhteisöpalvelu IRC-galleriassa toimii vuoden 2009 toukokuusta lähtien oma näkyvä nettipoliisinsa, johon nuoret ovat voineet ottaa yhteyttä monenlaisten aiheiden parissa. On kuitenkin totta, että internetin valvonta on vain toissijainen keino, sillä valtaosa potentiaalisesti haitallisesta sisällöstä ei ole mitenkään rikollista. Tällöin käyttäjän turvallisuus on kiinni käyttäjän omista taidoista. Pienten lasten vanhemmat voivat itse rajoittaa lasten netin käyttöä tai ohjeistaa, neuvoa ja olla läsnä. Lapselle täytyy antaa myös tilaa, sillä kenties juuri omaehtoinen kokeilu ja toiminta pienestä pitäen antavat parhaat valmiudet tulevaan verkon luku- ja käyttötaitoon. Verkko edellyttää käyttäjiltään sekä teknistä osaamista että kriittisyyttä. Medialukutaito on laaja käsite johon kuuluu kyky tekstien, sekä muun audiovisuaalisen materiaalin ymmärtämiseen, sosiaalisten sääntöjen ja tapojen tiedostamiseen, yksityisen ja julkisen erottamiseen, kulttuurinen yleistieto, sekä ennen kaikkea kriittinen tiedonhakutaito. Lukemattomien sisältöjen verkko tarjoaa etsivälle avaimet turvallisuuteen, mutta käyttäjän itsensä pitää osata erottaa oikea tieto väärästä ja faktat mielipiteistä. Verkko ei ole pelkkä media, se on kasvuympäristö, jossa korostuvat vertailu, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Tutustuimme lähikerralla kolmeen nuoreen internetin "superkäyttäjään", yksi oli innostunut charproolipelaamisesta, toinen videopeleistä ja kolmas bloggaamisesta. Kaikki kolme nuorta toimivat paljon erilaisissa sosiaalisissa verkoissa kuten facebook, irc-galleria ja muut chatit. Tämän lisäksi ajan täyttivät erilaiset harrasteisiin liittyvät sivut, kuten pelaamiselle omistautuneet yhteisöt, kuvien tekemiseen ja jakamiseen erikoistuneet palvelut, sekä muotiblogit. Haastattelemamme nuoret olivat hyvin tietoisia internetin vaaroista ja osasivat soveltaa kriittisyyttä toimissaan; peleissä väärinpelaajat/huijarit poistettiin pelistä tai raportoitiin valvojille, blogeissa kommentointi osattiin estää ilkeiltä anonyymeilta ja ongelmatapauksissa osattiin hakea neuvoa foorumeilta tai ylläpitäjiltä. Esimerkiksi muotiblogien kaupallinen sisältö nähtiin perinteisiä medioita turvallisempana, koska jäsenet pystyivät jakamaan mielipiteitään interaktiivisesti. Toisaalta ns. flogien, eli silkkaan mainontaan luotujen, tekaistujen blogien määrää ei osattu arvioida. Käyttäjät olivat hyvin tietoisia yksityisyydensuojansa merkityksestä ja osasivat säädellä itsestään jakamansa tiedon määrää kulloisenkin tarpeen mukaan. Tietenkin tietyt palvelut mahdollistivat eritasoisen anonyymiteetin toisia paremmin. Mielenkiintoisin huomio painottui käyttäjien voimakkaaseen yhteisöllisyyden kokemukseen, jossa harrastukset ja aktiviteetit määräsivät oman virtuaalisen kaveriporukan laadun ja luonteen. Koemme nykynuorten olevan kehittyneitä ja monipuolisia verkossa toimijoita, jotka tiedostavat sekä kasvottoman vuorovaikutuksen riskit, että teknisen vaaran, kuten virukset ja troijalaiset. Taitojen kehitystä iän mukana olisi mielenkiintoista tutkija lisää. Havainnot tukevat kuitenkin mietintää siitä, että rajoitusten ja muun ehkäisevän toiminnan sijaan vanhempien tulisi pyrkiä kasvattamaan lastensa medialuku- ja käyttötaitoja. Lähteet Matikainen, J. (2008). Verkko kasvattajana - Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta. Helsinki: Yliopistopaino,
10 Petteri Haapamäki ja Hanna-Reetta Nokso-Koivisto Nuorten mediakriittisyys vaikuttamisen ja osallistumisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on nykyajan nuorisolle kovin etäistä. Nuoret ovat harvoin kiinnostuneita politiikasta, mutta usein heitä kuitenkin kiinnostaa muiden auttaminen. Hieman lähemmäksi politiikkaa nuoret saattavat päästä lukemalla poliitikkojen blogeja. Poliitikkojen olisikin hyvä huomata tämä sauma ja tarttua rohkeammin haasteeseen. Pelkkä oman (poliittisen) blogin kirjoittaminen ei välttämättä vielä nuorisoa houkuttele, mutta osallistuminen nuorisokulttuuriin esim. kommentoimalla nuorten omia blogeja voisi avata poliitikoille uuden kanavan nuorten maailmaan. Useat etsivät itselleen sopivaa tapaa vaikuttaa tai osallistua jonkin yhteisön toimintaan. Nuoria itseään lähellä olevat asiat kiinnostavat. Uusiin asioihin paneutuminen voi myös kannustaa monia nuoria, jotka haluavat kerätä uusia kokemuksia erilaisissa järjestöissä tai jossakin poliittisessa puoluetoiminnassa. Nuoret voisivat innostua, jos heille tarjottaisiin enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Digitaalisen ajan kulttuuri mahdollistaa nuorille uudenlaisen vaikuttamisen. Tieto leviää nopeasti ja sitä on paljon saatavilla. Yksi sisällönhallitsemistapa on hyödyntää käyttäjiä. Monet verkkoympäristöt, esim. keskustelupalstat, ovat moderoituja ja moderaattoreina toimivat käyttäjät itse, tavalla tai toisella. Tätä kautta myös käyttäjät oppivat kriittisiksi lukemansa tiedon suhteen. (Kangas, Lundvall & Sintonen 2008). Mediakulttuurin osallistujat voidaan jakaa viiteen ryhmään: Kehittäjä tuottaa ja julkaisee aktiivisesti sisältöjä itse. Kriitikko antaa oman arvionsa verkkokohteesta, joka voi olla vaikkapa kirja, lomamatka, elokuva tai uutinen. Keräilijä kerää itselleen mielenkiintoisia linkkejä ja kohteita omaan tarpeeseensa. Linkittäjä osallistuu aktiivisesti yhteisöpalveluihin ja haastaa uusia käyttäjiä mukaan. Kuluttaja käyttää nettiä aktiivisesti, mutta ei rekisteröidy, arvioi, tuota sisältöä tai kommentoi keskusteluita (Mediakulttuuriin osallistujien roolit. Taulukko: Kangas, Lundvall & Sintonen 2008). Kuuluipa nuori mihin tahansa näistä ryhmistä, niin faktaa on, että vaikuttaminen muuttuu. Digitalisoituva mediakulttuuri mahdollistaa pienryhmien ja verkostojen sujuvamman luomisen ja toiminnan. Yksittäinen ihminen tai ryhmä voi keinot hallitessaan vaikuttaa verkossa mielipiteillään ja ajatuksillaan suhteellisen laajaltikin. Nettikulttuurin myötä entisenkaltaisella aikuiskulttuurilla ei ole enää samanlaista auktoriteettiasemaa. (Kangas, Lundvall & Sintonen 2008). Harrastukset ja mielenkiinnot yhdistävät nuoria netissä. Netistä löytyy paljon sivustoja, joita nuoret itse ylläpitävät. Joillekin sivustoille ylläpitäjä jakaa käyttöoikeudet ja siten päättää keitä sivustolle haluaa.. On myös paljon sivustoja, joihin ei tarvitse käyttäjätunnusta eikä salasanaa sivulle kirjautumiseksi. Vierailut sivuilla ovat ajasta riippumattomia, sivustoa voi mennä lukemaan milloin se itselle sopii. Nuorilla on hyvät käyttäjätaidot monella eri välineellä ja laitteella. Diginatiivit pääsevät helposti tutustumaan jopa globaalisti maailman tapahtumiin ja ihmisten toimintaan. Sähköisissä viestimissä koko maailma on tullut lähemmäksi nuoria. Sivustoilla vieraileviin voidaan vaikuttaa monin tavoin. On sivustoja, joissa on paljon lukijoita, toisissa on vain pieniä ryhmiä. Sivuilla pitää olla jotakin annettavaa, jotta mielenkiinto pysyisi yllä. Nettimaailma on kilpailevia sivustoja täynnä. Nuorilla on uutena vaikuttamisen ja osallistumisen kanavana blogit. Luennolla näimme esimerkkejä nuorten ylläpitämistä blogeista, joilla on laaja lukijakunta ja joiden avulla nuoret ovat päässeet vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin kuten muoti ja pukeutuminen. Jotkut taitavimmat bloggaajat ovat 10
11 saaneet arvokkaita palkintoja, jopa ulkomaanmatkoja, blogiensa avulla ja päässeet vaikuttamaan vaikkapa tapahtumien järjestämiseen. He pääsevät mukaan luomaan trendejä ja toimivat mielipidevaikuttajina kirjoittamalla arvostelujaan tuotteista. Ida-Maria kävi keskustelua muodista ja kävi katsomassa ystäviensä luomia vaatteita. Kuvilla oli suuri merkitys. Jotta sivuista saisi mielenkiintoisia, on niiden suunnitteluun hyvä kiinnittää huomiota ja jatkuvasti tehdä parannuksia. Ida-Marian näyttämät sivut olivat todella visuaalisesti loistavia. Muodista kiinnostuneita tällainen vetää puoleensa. Trendit syntyvät monien blogaajien avulla. Terhi oli saanut mielikuvituspelilleen laajan käyttäjäkunnan, jotka myös osallistuvat itse pelin rakentamiseen. Peli kokonaisuudessa, sen pelitilanteet, roolit ja juonet kehittyvät ajan kuluessa. Terhi oli luonut säännöt pelaamisen mahdollistamiseksi. Hän on myös sivujensa ylläpitäjä. Sivujen tavoite on luoda mahdollisimman hyvä roolipeli ja mahdollisesti luoda hyviä ystävyyssuhteita muiden pelaajien kanssa. Lisäksi Terhi ja hänen monet kaverinsa esittelivät kuviaan Deciant art sivustolla, missä omia kuvia tuodaan sivustolle kommentoitavaksi ja kommentoidaan muiden kuvia. Juho tietää mistä pelejä netistä löytyy. Hän pelaa paljon netissä. Kun hänen mielenkiintonsa muuttuvat, hän vaihtaa peliä silloin, kun mieli tekee. Juhoa kiinnostavat erilaiset aiheet, kutakin varten on omia sivustoja. Myös ystäviä voi tavata netissä tai ottaa selvää (irc-galleria ja Facebook), mitä vanhoille tutuille nykyään kuuluu. Tämän päivän nuoret altistuvat jo hyvin varhain laajalle mediakirjolle. Lukemisen, musiikin kuuntelun ja tv:n katselun lisäksi internetin sosiaaliset mediat ja pikaviestimet ovat nuorten arkipäivää. Lasten ja nuorten mediakulttuuri on luonteeltaan osallistumisen kulttuuria, jossa itsetehtyjen tuotosten jakamisen kynnys on matala. "Mä oon nyt online" -tutkimuksen mukaan lapset alkavat itse tuottaa sisältöä internettiin 10 ikävuoden jälkeen. Tutkimuksessa yli puolet 11-vuotiaista ja yli 80% 14-vuotiaista oli itse tehnyt sisältöjä nettiin. Yleisintä sisällöntuotantoa ovat blogitekstit, keskustelufoorumit ja chatit sekä erilaiset virtuaalimaailmat. IRC-galleria on 14-vuotiaiden sosiaalisen median suosikki ja he jakavat myös videoitaan YouTubessa. Mediaa käytetään koska se on kivaa, viihdyttävää ja halutaan rentoutua. Media täyttää myös tiedollisia tarpeita. Median käytöllä voi olla jollekin lapselle myös ei-sosiaalisia ja eskapistisiä funktioita. (Noppari et al. 2008). Kaikkien ikäryhmien elämää lasten tutkimuksessa määrittelivät pitkälti kaupalliset ja viihteelliset mediasisällöt. Nuorten suosimassa Habbo Hotellissa on annettu myös huumevalistusta. Salatut elämät palkittu muun muassa homoseksuaalisuutta käsittelevän tiedon välittämisestä. Helposti päivitettävät blogit ovat lasten ja nuorten maailmassa syrjäyttäneet perinteiset verkkosivut. Mediaan suoranaisesti liittymättömät tuotemerkit ja palvelut tulevat nuorten tietoisuuteen mainosten kautta. (Noppari et al. 2008). Media tarjoaa nuorille leikin jatkoaikaa. Lasten on helpointa jakaa kokemuksiaan ikätoveriensa kanssa. Toisaalta anonyymisyys antaa mahdollisuuden oman identiteetin ja mielipiteiden muodostukselle. Yleensä alle 10-vuotiaat eivät vielä hyödynnä medialaitteita sosiaalisessa viestinnässä. Tekstiviestien sijaan nuorten keskuudessa käytetään yhä useammin Messengeriä. Nykyään Mesen käyttäjät jakavat keskenään mielipiteitä, näkemyksiä, kokemuksia ja näkökulmia. Tyypillistä sosiaalisen median sisällöille on jatkuva keskeneräisyys ja kehittyminen. Palveluihin oli useimmiten kirjauduttu kavereiden houkuttelemana ja monet olivat palvelun kautta tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka he tunsivat henkilökohtaisesti. (Noppari et al. 2008). Arkipäivän median käyttö ja mediakulttuurin läsnäolo leikeissä, harrastuksissa, oppimisessa ja muussa toiminnassa kehittävät lasten medialukutaitoa. Diginatiiveilla on hurja etumatka tämän päivän aikuisiin nähden. Vaikuttamisen ja vaikuttumisen keinoja lapsilla ja nuorilla on käytettävissä enemmän kuin aikuiset ehtivät ymmärtää ja kontrolloida. Tämä haastaa diginatiivien kasvattajat uusien haasteiden eteen, joihin toivottavasti pian löydetään hyviä ratkaisuja. 11
12 Lähteet Noppari, E. et al. (2008). Mä oon nyt online! Lasten mediaympäristö muutoksessa. Tiedotusopin laitoksen julkaisuja, sarja A 104/2008. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavilla verkosta: Kangas, Lundvall & Sintonen (2008). Lasten ja nuorten mediamaalima pähkinänkuoressa. Liikenne- ja viestintäministeriön Lasten ja nuorten mediafoorumin julkaisu. Saatavilla verkosta: Haastattelut Tampereen Yliopistolla
Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle
Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita
LisätiedotAivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
LisätiedotMitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori
Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.
LisätiedotSosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto
Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen
Lisätiedotmahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011
Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotNuoret ja nettimaailma. Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi
Nuoret ja nettimaailma Annukka Saukko & Minna-Maija Saukko Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi Käsiteltävät asiat Miten nuoret käyttävät nettiä? Mitkä ovat nuorten suosimia nettipalveluita? Millaisia nuoret
LisätiedotVAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!
Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa
LisätiedotSosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä
Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,
LisätiedotReilusti nuori. Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen. 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen
Reilusti nuori Nettikiusaamisesta tulevaisuuden oppimiseen 2.2.2012, Mertalan koulu Mari Muinonen Olen olemassa? Lämmittelyä Yhä nuoremmat osaavat käyttää Reaali ja virtuaali sama asia Mobiiliteknologiat
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotVanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen
Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen
LisätiedotLasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012
1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella
LisätiedotMinun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi
Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret
LisätiedotTurvallisesti netissä
Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo
LisätiedotJokainen ryhmäläinen kertoo vuorollaan ensimmäisen ajatuksen, joka tulee mieleen sanasta itsetunto.
Julkinen itsetunto Muille näyttäytyvä itse-tunto on julkista itsetuntoa. Julkista itsetuntoa kuvaa henkilön tapa tuoda ilmi itsetuntoaan käytöksellään, toiminnallaan ja puheellaan. Julkista itsetuntoa
LisätiedotAnu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen
Anu Valtari 18.11.2014 PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Projektin tavoite ja tunnusluvut Tavoitteena oli hankkia oppilaitosten ja yrityselämän edustajilta näkemyksiä,
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotNUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
NUORTEN KOHTAAMINEN VERKOSSA - TERVEYDENHOITAJANA SOSIAALISESSA MEDIASSA ArctiChildren InNet-seminaari 24.1.2012 Rovaniemi Pia Tuovinen, Verkkoterkkari-hanke, Helsingin kaupungin terveyskeskus Taustaa
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotNuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria
Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin
LisätiedotTURVALLISESTI SOMESSA
TURVALLISESTI SOMESSA 1 VANHEMPANA DIGIAJASSA Sosiaalisesta mediasta, peleistä, erilaisista sovelluksista ja älylaitteista on tullut tärkeä osa lastemme elämää. Vanhempaa jatkuvasti muuttuvien laitteiden
LisätiedotLAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA
LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi
LisätiedotSosiaalinen media markkinointivälineenä
Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään
LisätiedotSosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.
Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ
Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut
LisätiedotTyönhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas
Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotMikä on facebook? Rekisteröityminen
Mikä on facebook? Facebook on Internetissä toimiva sosiaalinen palvelu, jonka tarkoituksena on yhdistää ystäviä, työ ja opiskelu kavereita ja tuttuja. Ihmiset käyttävät facebookkia ollakseen yhteydessä
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotMitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä
Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä Millaisia kokemuksia ja ajatuksia teillä on sosiaalisesta mediasta? Mihin koulussa voitaisiin
LisätiedotBlogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta
1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien
LisätiedotPELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke
PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,
LisätiedotSosiaalinen media työnhaussa
Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja
LisätiedotM I K A L I N D É N 16.10.2013 1
NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa
LisätiedotSopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa
Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten
LisätiedotUudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto
Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotMukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.
Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan
LisätiedotKännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä
Kännykällä tottakai! Raportti lasten matkapuhelinten käytöstä 2006 Lapset matkapuhelimen käyttäjinä Kysely toteutettiin syyskuussa 2006 ja kyselyyn vastasi 17 848 lasta. Kysely oli avoinna Habbo Hotellin,
LisätiedotTOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Julkaisuvuosi 2015 www.epliitto.fi 1. YLEISOHJEET... 3 2. ESIINNY OMANA ITSENÄSI... 3 3. HENKILÖKOHTAISEN MIELIPITEEN ILMAISEMINEN...
LisätiedotYhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa
Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä
LisätiedotJärjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)?
vastaajia vastaamattomia? 4% Kysely - Toukokuu 214 - Performanssitaidetta tekeviltä kysyttiin hdän käytännöistään ja näkemyksistään dokumentaatiosta, tekijänoikeuksista ja arkistoinnista, jakaminen jaetun
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
Lisätiedot5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)
1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston
LisätiedotDigitaaliset pelit lasten ja nuorten arjessa
Digitaaliset pelit lasten ja nuorten arjessa Frans Mäyrä & Juho Karvinen Informaatiotieteiden yksikkö TRIM/Game Tampereen yliopisto email: frans.mayra@uta.fi & juho.karvinen@uta.fi Taustaa Pelitutkimus
LisätiedotMARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila
MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.
Lisätiedot1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.
1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät
LisätiedotTUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli
TUNNE-ETSIVÄT Digitaalinen oppimisympäristö 5-12 vuotiaiden lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen Sari Lipponen KM, yliopistonopettaja Väitöstutkimus (JYU) sari.s.lipponen@jyu.fi Tunne-etsivät
LisätiedotNUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?
NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)
LisätiedotNuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen
Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö
LisätiedotLapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013
Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Tilastoja 89% suomalaisista 16 74-vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotVIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010
VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin Eteläinen poliisipiiri 2010 Mikä on IRC-Galleria? Vuonna 2000 perustettu Suomen toiseksi
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotViestinnän muutosten jalkautus
Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä
LisätiedotLapset ja uusmedia. Uusmedia
Lapset ja uusmedia Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 07.12.2011 Uusmedia Välineiden ja teknologioiden muodostama ekologia,
LisätiedotMun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin
Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä
LisätiedotHautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013
Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi
LisätiedotSosiaalinen media vuorovaikutuksen kanavana
Sosiaalinen media vuorovaikutuksen kanavana Heikki Mäntymäki viestintäpäällikkö Helsingin kaupunkiympäristön toimiala #Kaupunkisome: kuplia vai kansanvaltaa? 15.1.2018 Helsingin yliopiston Tiedekulma Tämä
LisätiedotRUUTUAJAN TUOLLA PUOLEN JOHDATUS PELIKASVATUKSEEN
RUUTUAJAN TUOLLA PUOLEN JOHDATUS PELIKASVATUKSEEN LEVEL UP! YLIVIESKA 22.3.2018 Mikko Meriläinen @MVMerilainen www.mikkomerilainen.com mikko.merilainen@uta.fi Tutkija, Tampereen yliopisto Väitöskirjatutkija,
LisätiedotTiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mandi Vermilä
Tiedekirjojen markkinointi sosiaalisessa mediassa Ajankohtaista julkaisemisessa 6.3.2015 Mitä sosiaaliset mediat ovat? Miksi sosiaalisia medioita käytetään markkinointikanavina? Koska sosiaalisen median
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotRovaniemen Palloseura Sosiaalisen median käy4ö
Rovaniemen Palloseura Sosiaalisen median käy4ö Yleistä sosiaalisesta mediasta Sosiaalinen media on 6etoverkkoja hyödyntävä vuorovaiku4einen ja käy4äjälähtöinen vies6nnän muoto Sosiaalisessa mediassa luodaan
LisätiedotOngelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen
Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio
LisätiedotSOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS
SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotLapset ja medialukutaito
Lapset ja medialukutaito Tampere 28.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen
LisätiedotSosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson
Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...
LisätiedotPelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin
Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi
LisätiedotPU:NC Participants United: New Citizens
PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn
LisätiedotHYVÄ TIETÄÄ MITÄ ON TIETOVERKON YHTEISÖPALVELUJEN YKSITYISYYS?
27.2.2008 HYVÄ TIETÄÄ 6/2008 MITÄ ON TIETOVERKON YHTEISÖPALVELUJEN YKSITYISYYS? Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Tämä esite sisältää käyttöönne
LisätiedotMiten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti
Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotLapset netissä Opas vanhemmille. Yhteistyössä
Lapset netissä Opas vanhemmille Yhteistyössä Kukaan ei ole digitaitoinen syntyessään Lapset ottavat nopeasti uusia teknologioita haltuun. He ovat syntyneet kännykkä kädessä ja siksi heitä usein kutsutaan
LisätiedotSuomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa
DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /
LisätiedotVERKON. Taloustutkimus Oy
VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
Lisätiedot11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön
11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät
LisätiedotPelitoimintaa vuotiaille Pohjois-Pohjanmaalla
Pelitoimintaa 13-17 vuotiaille Pohjois-Pohjanmaalla PERUSTIEDOT Pelimiitti on pääosin etänä järjestettävää pelitoimintaa 13-17 -vuotiaille nuorille Toiminta-alueeseen kuuluvat nykyisin Ylivieska sekä ympäryskunnat
LisätiedotRakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa
Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta
LisätiedotYAD STREET TEAM. http://www.yad.fi/streetteam
YAD STREET TEAM Netissä toimiva, pelillisyyteen perustuva nuorten vapaaehtoistyön ja kansalaisvaikuttamisen projekti. Osallistaa nuoret ennaltaehkäisevän päihdetyön menetelmien kehittämiseen, tiedon välittämiseen
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotSosiaalinen media = yhteisöllinen media
2.3.2011 1 Sosiaalinen media = yhteisöllinen media Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja
LisätiedotEtäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista
LisätiedotAsiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto
Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3
Lisätiedotja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto
Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä
LisätiedotSome, mainonta ja kuluttajuus Veera Värtinen, VTK Kuluttajaksi kasvamassa,
Some, mainonta ja kuluttajuus, VTK Kuluttajaksi kasvamassa, 7.6.2017. Gradu (#materialismionnellisuus Tutkielma nuorten aikuisten suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan ja kulutukseen) Käsittelee nuorten
LisätiedotBoysilli. Copywriter-opinnot / kampanjasuunnittelu, parityö
Boysilli Copywriter-opinnot / kampanjasuunnittelu, parityö K Tavoite Tehtävänantona oli suunnitella Boy-sillille kampanja, joka nostaisi tuotteen menekkiä nuorten sekä nuorten aikuisten keskuudessa. Vain
LisätiedotS E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta
S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho
LisätiedotVarhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään
Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Mediataidot suojaavat ja vahvistavat mediakasvatuksen tavoitteena itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan median hallinnan avaimina ovat monipuoliset
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotNuorten mediankäyttötapoja
Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
Lisätiedot