Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella (UUMA2 hanke)

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella (UUMA2 hanke)"

Transkriptio

1 Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella (UUMA2 hanke) Selvitys 1/18

2 Sisällysluettelo 1. Yleistä Yleistä uusiomateriaaleista Uusiomateriaalien syntyminen ja tyypilliset käyttökohteet Ylijäämämaat Pilaantuneet maamassat Teollisuuden sivutuotteet Lento- ja pohjatuhkat Kipsit Rikastushiekka Kaavaushiekka Sivukivet Vanhat ratapenkereet Esimerkkejä UUMA materiaalien menekeistä eri käyttökohteissa Materaalintoimittajat Yara Kuopion Energia Fortum Savon Voima Jätekukko Oy Componenta Oy Itä-Suomen murskauskeskus Oy Kuopion Kaupunki Joensuun Kaupunki Aiempia UUMA hankkeita Yleistä Kipsit Lento ja pohjatuhkat Mahdollisuuksia demonstraatiohankkeiksi Pohjois Savon ELY keskus Kuopion Kaupunki Joensuun Kaupunki Siilinjärven kunta Varkauden vuokratalot, Wartalo Oy Liikennevirasto Muut /18

3 1. Yleistä Selvityksen tarkoituksena on koota yhteen Savo-Karjalan alueen merkittävät UUMA materiaalien tuottajat ja suurimmat tilaajatahot ja urakoitsijat, sekä esittää demonstraatiohankkeita toteutettavaksi lähivuosien aikana. Lisäksi selvityksessä kuvataan mukana olevien materiaalien ominaisuuksia ja tyypillisiä käyttökohteita. 2. Yleistä uusiomateriaaleista Uuma materiaaleiksi kutsutaan ylijäämämaista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä, lievästi pilaantuneista maista, sekä vanhojen maarakenteiden materiaaleista saatuja materiaaleja, voita voidaan käyttää hyödyksi rakentamisessa perinteisten kiviainesten sijaan. Rakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja tuotetaan vuodessa lähes yhtä paljon, kuin tällä hetkellä käytettyjä kiviaineksia. Uusiomateriaalien käytön edistäminen on erittäin tehokas keino materiaalitehokkuuden edistämiseen ja sillä voidaan vähentää merkittävästi neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, sekä niiden kuljetusten tarvitseman energian kulutusta. Maarakentamisessa hyödynnettävien uusiomateriaalien käyttöä voidaan lisätä merkittävästi materiaaleja tuotteistamalla ja kaupallistamalla sekä rakentamistekniikkaa, suunnittelua ja hankintamenettelyjä kehittämällä. Uusiomateriaalien ominaisuuksien ja niiden eri käyttömahdollisuuksien tunteminen rakentamisessa on tärkeää. Vaikka uusiomateriaalien käyttö on nykyisellään hyvin hallinnassa, yhtenäinen käytön ohjeistus puuttuu edelleen. Muita Uuma-rakentamisen yhteydessä erityisesti huomioitavia asioita ovat mm. materiaalien saatavuuden ja käyttökohteeseen mahdollisimman hyvin sopivan laadun varmistaminen, sekä oikean rakennustekniikan käyttäminen. Uusiomateriaalirakentamisella on todettu olevan selkeitä etuja sekä rakentamisen laadun, kustannusten (koko elinkaari huomioiden), sekä ympäristönäkökohtien kannalta. Tärkeää kaikessa Uuma rakentamisessa on kuitenkin teollisuuden jätteisiin ja sivutuotteisiin liittyvä lupatarve- tai ilmoitusvelvollisuus. Savo-Karjalan alueella hyödynnettävistä Uuma-materiaaleista tyypillisimmät ryhmät muodostavat erilaiset tuhkat ja kipsit sekä erityyppiset heikkolaatuiset/ongelmalliset maamassat. Teollisuuden sivutuotteista saatavilla on mm. valimohiekkaa, rikastushiekkaa sekä sivukiviä. Hyötykäyttösovellutuksista tavallisimmat ovat massiivirakennekäyttö, kerrosstabilointisovellutukset sekä reaktiivisten materiaalien sideainemainen käyttö. 3/18

4 Massiivirakennesovellutuksissa hyödynnettävästä materiaalista rakennetaan yhtenäinen kerros, joka on kokonaisuudessaan kyseistä materiaalia. Hyödynnettävä Uuma-materiaali toimii siis rakennekerroksen runkomateriaalina. Kerros voi materiaalista ja/tai käyttökohteesta riippuen olla joko stabiloimaton tai stabiloitu. Tuhkat muodostavat tyypillisen massiivirakentamisessa hyödynnettävän materiaaliryhmän. Massiivikerroksina käytetään myös erilaisia hiekkamaisia materiaaleja, pima-massoja sekä heikkolaatuisia maa-aineksia, kahta viimeksi mainittua tosin käytännössä aina jalostettuna. Hyödynnettäessä tuhkia massiivirakenteissa on huomioitava rakennuskohteen ja materiaalin käyttöpaikan asettamat vaatimukset materiaalille. Pohjahiekkoja- ja tuhkia käytetään pääosin rakenteen alemmissa osissa, sellaisenaan suodatinkerroksessa, sekä erilaisissa pengerrakenteissa, täytöissä ja ympäristörakenteissa. Materiaaliominaisuudet ovat varsin lähellä hiekkaa. Lentotuhkia voidaan käyttää massiivirakenteena joko ilman sideainetta tai stabiloituna. Ilman sideainetta käytettäessä rakenteen lujittuminen perustuu pelkästään tuhkan itselujittumisominaisuuksiin. Stabiloituna käytettäessä tuhkaan lisätään sideainetta, esimerkiksi sementtiä. Sideaine kiihdyttää ja tehostaa tuhkan lujittumista ja antaa samalla tuhkarakenteelle paremman pitkäaikaiskestävyyden. Osa tuhkista on stabiloitava riittävän pitkäaikaiskestävyyden (erityisesti jäätymis-sulamiskestävyys) saavuttamiseksi mikäli niitä aiotaan käyttää rakenteen yläosissa, jakavassa tai kantavassa kerroksessa. Tyypillisiä massiivituhkakerroksen ominaisuuksia ovat luonnonmateriaaleja parempi lämmöneristyskyky, pienempi tiheys, laattamainen (kantava, tasoittava ja erottava) rakennekerros sekä luonnonmateriaaleja korkeampi E-moduli. Tuhkan ominaisuudet vaihtelevat oleellisesti tuhkan tuotantopaikasta, tuhkan käyttömuodosta sekä jalostustavasta riippuen ja esim. kantavuusmitoituksessa käytettävä E-moduli voi vaihdella stabiloimattomana hyödynnettävän kasatuhkan 50 MPa:sta stabiloidulla tuhkalla saavutettavaan, jopa suuruusluokkaa 1000 MPa olevalle tasolle. Tuhkarakentamisohjeessa suurin mitoituksessa käytettäväksi suositeltu moduli on kuitenkin 600 MPa. Tuhka on oikein käytettynä routimaton, hyvin kantava ja myös pitkällä tähtäimellä kestävä rakennemateriaali, jonka ominaisuuksia voidaan suhteellisen helposti muokata käyttökohteeseen sopiviksi. Massiivisten lentotuhkarakenteiden käyttö on teknisesti mahdollista uusien tie-, katu- ja kenttärakenteiden kerroksissa pengertäytöistä kantavan kerroksen alaosaan saakka. Massiivista lentotuhkarakennetta ei suositella rakennettavan suoraan päällysteen alapuolelle vaan väliin on syytä rakentaa vähintään 10 cm paksu murskekerros. Lisäksi on suositeltavaa, että vain täysin routimattomia tuhkamateriaaleja käytetään päällysrakennekerroksissa. Tuhkia hyödynnetään massiivikerroksina tie- ja kenttärakentamisen lisäksi myös mm. meluvallirakenteissa sekä täytöissä, penkereissä ja ympäristörakentamisessa. Pima-massoja ja heikkolaatuisia maa-aineksia voidaan hyödyntää massiivisena rakenteena, mutta yleensä edellinen edellyttää massojen ominaisuuksien parantamista jalostamalla (stabiloimalla) tai kiinteyttämällä massat. Pima-massojen käsittelyssä voidaan monissa tapauksissa hyödyntää myös muita Uuma-materiaaleja, mm. tuhkia ja kipsiä. Jalostamalla voidaan muokata sekä massojen teknisiä- että ympäristöominaisuuksia siten, että myös hyötykäyttö mahdollistuu. Tosin jalostettunakaan massojen tekniset ominaisuudet 4/18

5 eivät yleensä ole kovin korkeaa luokkaa. Edellisen vuoksi kyseisten massojen hyödyntäminen painottuu vaatimuksiltaan helpohkoihin kohteisiin kuten penkereisiin, täyttöihin ja meluvalleihin yms. Osa karkeampirakeisista massoista voidaan hyödyntää stabiloituna (routivuus + pitkäaikaiskestävyys huomioon ottaen) myös rakenteen ylemmissä rakennekerroksissa. Tältä osin hyödyntämiskelpoisuus ja saavutettavat ominaisuudet (sekä tekniset että ympäristölliset) on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Myös kipsiä, valimohiekkoja sekä rikastushiekkoja voidaan hyödyntää massiivikerroksena. Kipsin käyttö massiivikerroksena tosin edellyttää seostamista esim. tuhkan kanssa eli runkomateriaalina toimii tuhka-kipsiseos, tyypillisesti stabiloituna. Ominaisuuksiltaan stabiloitu tuhka-kipsi kerros muistuttaa lujittunutta tuhkaa, joskin lujuustaso on matalampi. Myös rikastushiekkojen käyttö on mahdollista kipsin tapaan tuhkaan seostettuna, mutta tyypillisemmin rikastushiekka hyödynnetään sellaisenaan tai lujitettuna rakenteen alaosassa (suodatinkerros) tai täytöissä, penkereissä sekä meluvallirakenteissa. Rikastushiekka muistuttaa ominaisuuksiltaan tavallista hiekkaa, mutta on huomattava, että osa rikastushiekoista on rakeisuudeltaan selvästi tierakentamisessa asetettuja vaatimuksia hienorakeisempaa. Myös rikastushiekkojen ympäristökelpoisuus rajoittaa monissa tapauksissa hyödyntämismahdollisuuksia, erityisesti ilman stabilointia. Valimohiekkoja voidaan hyödyntää hiekan tapaan edellä mainituilla sovellutusalueilla niiden ympäristökelpoisuus huomioiden. Sivukivet muodostavat täysin oman ryhmänsä Uuma-ratkaisuja. Sivukivimateriaalien laatu ja soveltuvuus täytyy arvioida tapauskohtaisesti ja arvioinnissa on huomioitava myös rakentamisessa käytettäviä materiaaleja koskevat vaatimukset CE-merkinnän suhteen. Sivukiviä on mahdollista hyödyntää sellaisenaan sitomattomana, sekä stabiloituna. Kerrosstabilointitekniikan hyödyntäminen mm. vanhan tie- tai kenttärakenteen ominaisuuksien parantamisessa (kantava ja jakava kerros) on kilpailukykyiseksi osoittautunut ratkaisuvaihtoehto selkeän toteutuksensa, kustannustensa sekä toimivuutensa takia. Tekniikan käyttö on mahdollista myös kokonaan uuden rakenteen rakentamisessa. Kerrosstabiloinnin yhteydessä käsiteltävään kerrokseen (tyypillisesti cm) sekoitusjyrsitään käytettävä sideaine. Sideaineena käytetään hyvin usein kaupallisten sideaineiden (tavallisimmin sementit) rinnalla erilaisia tuhkia, kuonia, kipsiä ym. Uumamateriaaleja, joita käyttämällä on mahdollista pienentää oleellisestikin muuten vaadittavaa kaupallisen sideainekomponentin määrää. Sideaineseoksen osakomponenteilla voidaan sideainekustannusten pienenemisen lisäksi vaikuttaa myös ratkaisun teknisiin ominaisuuksiin, esim. lujittumisnopeuteen, pitkäaikaiskestävyyteen, kutistumishalkeiluun ja/tai kemialliseen kestävyyteen. Kerrosstabilointitekniikka myös mahdollistaa vanhan rakenteen maksimaalisen hyödyntämisen osana uutta rakennetta, jolloin paikalle tuotavien uusien massojen määrä vähenee. Joissain tapauksissa saavutetaan myös huomattavaa lisäetua siitä, että tekniikkaa käytettäessä tien tasausviiva ei juurikaan nouse (esim. parannettavat alemman tieverkon kohteet, joilla paksua murskekerrosta käytettäessä tasausviivan nostaminen voi aiheuttaa huomattavia ongelmia tien leveyden/käytettävissä olevan tiealueen suhteen. Kerrosstabilointitekniikkaa käytettäessä syntyy laattamainen, erottava sekä kantava ja routaliikkeitä tasaava kerros. Ratkaisu ei kuitenkaan yksin käytettynä aina riitä korjaamaan voimakkaasta routimisesta aiheutuvia ongelmia (ei vaikuta juurikaan eristävyyteen eli 5/18

6 routanousut eivät pienenny, joskin tasoittuvat). Tästä johtuen pahoilla routavauriopaikoilla voi esiintyä halkeilua ohuehkossa stabiloidussa kerroksessa. Kerrosstabiloidun kerroksen suurin vaikutus näkyy kantavuuden kohoamisena. Käsiteltävän materiaalin laadusta sekä käytettävästä sideaineratkaisusta riippuen stabiloinnissa käytettävä kokonaissideainemäärä vaihtelee välillä 6 12 %. Pääosa edellä mainitusta sideainemäärästä on mahdollista kattaa erilaisia Uuma-materiaaleja käyttäen. Kaupallisen sideainekomponentin määrä sideaineseoksessa on tavallisimmin suuruusluokkaa 2-3 %. Stabiloidun kerroksen tyypillinen E-moduli on luokkaa MPa. Tuhkarakentamisohjeen mukaan jopa 3500 MPa käyttäminen mitoituksessa on mahdollista. Kerrosstabiloinnissa käytettävä ratkaisu valitaan siten, että vaadittava laatutaso mm. routimattomuuden ja jäätymis-sulamiskestävyyden suhteen saavutetaan. PAB - päällyste soveltuu AB:ia paremmin kerrosstabiloinnin yhteydessä käytettäväksi päällystetyypiksi (stabiloidun kerroksen ja päällysteen yhteistoiminta, muodonmuutoskestävyys vähemmän halkeamia). Reaktiivisia Uuma-materiaaleja kuten tuhkia, kuonia ja kipsiä voidaan hyödyntää tehokkaasti muiden Uuma-materiaalien jalostamisessa sideainekomponenttina, jolloin ne korvaavat osan muuten tarvittavasta kaupallisesta sideaineesta. Joissain tapauksissa kaupallinen sideainekomponentti voidaan korvata jopa kokonaan Uuma-materiaaleilla. Tältä osin saavutettavien ominaisuuksien suhteen pyritään vähintään samalle laatutasolle kuin pelkästään perinteisiä/kaupallisia sideainekomponentteja käytettäessä. Uuma-materiaaleja hyödynnettäessä kannattaa huomioida, ettei yksittäinen Uumarakennekerros tai Uuma-rakenne kokonaisuutena välttämättä vastaa kerrospaksuuksiltaan perinteistä, vastaavassa tilanteessa käytettävää, kiviainesrakennetta. Mm. monien Uumamateriaalien lujuus- ja kantavuusominaisuudet sekä lämmöneristyskyky mahdollistavat perinteisiä ratkaisuja oleellisestikin ohuempien rakennepaksuuksien käyttämisen, mutta asia on tältä osin aina arvioitava tapauskohtaisesti. Käytettävien ratkaisujen lujuusominaisuudet ja eristyskyky kannattaa pyrkiä hyödyntämään kantavuus- ja routamitoituksessa täysimääräisesti, eikä vain korvata jonkin tietyn tyyppirakenteen tiettyä kerrosta yksi yhteen Uuma-materiaalilla, jonka ominaisuudet saatavat poiketa oleellisestikin alkuperäisestä kiviaineskerroksesta. Lisäksi on hyvä huomioida erityisesti lujittuvien Uuma-rakenteiden osalta erot eri ratkaisujen käyttöiässä. Pidempi käyttöikä on merkittävä eri vaihtoehtojen keskinäisiä kokonaiskustannuksia vertailtaessa. Uuma-materiaalien hyödyntämisen yhteydessä on huomioitava joidenkin materiaalien sisältämien haitallisten komponenttien asettamat rajoitteet hyödyntämiskohteille ja/tai vaatimukset Uuma-kerroksen alapuolisille ja päälle tuleville rakenteille (esim. päällystäminen, kuivatus ja vesien kerääminen, joissain erikoistapauksissa myös muovin käyttö) jne. 3. Uusiomateriaalien syntyminen ja tyypilliset käyttökohteet 3.1 Ylijäämämaat 6/18

7 Ylijäämämaita syntyy esimerkiksi kaupunkien, kuntien ja valtion väylähankkeista, sekä muista maarakentamisen rakennushankkeista. Ylijäämämaita ovat esimerkiksi: - Savet ja soramoreenit - Hieno hiekka - Humus- ja turvemaat - Kalliolouhe - Kivituhka - Moreeni - Ruoppausmassat - Siltit - Sivukivet luonnonkivituotannossa - Sivukivet rakennushankkeissa Ylijäämämassoja voidaan läjittämisen sijasta hyödyntää niiden syntypaikoilla tai syntypaikkojen läheisyydessä ja niistä saadaan rakennus-/täyttömateriaaleja esim. stabiloimalla. Mahdollisia ylijäämämassojen käyttökohteita ovat mm. - Meluvalli-, pengertäyttö- ja maisemointitäyttömateriaalit, - Tulvavallit, tiivisterakenteet, - Kevennysrakenteet 3.2 Pilaantuneet maamassat Pilaantuneita maamassoja voidaan puhdistettuna ja käsiteltynä (esim. stabilointi tuhkalla) hyödyntää samalla tapaa kuin ylijäämämassoja. Pilaantuneiden maamassojen käyttökohteita ovat mm. - kaatopaikkojen suojarakenteet - liikenneväylien, kenttien rakennekerrokset - meluvallit 3.3 Teollisuuden sivutuotteet Lento- ja pohjatuhkat Tuhkia muodostuu energiateollisuuden polttoprosesseissa palamattomista aineista. Tuhkalaadut luokitellaan lentotuhkiin ja pohjatuhkiin. Lentotuhka on mekaanisesti tai sähköisesti savukaasuista eroteltua tuhkaa, kun taas pohjatuhka on kerätty laitoksen polttokammion pohjalta. Tuhkien laatuun vaikuttavat polttoprosessit ja polttoainejakauma. Lento- ja pohjatuhkien käyttökohteita ovat mm: - kenttärakenteet, - täytöt, - kaatopaikkojen pinta- ja maisemointityöt, - lisäaineena mm. betonin, sementin, laastin ja asfaltin tuotannossa, 7/18

8 - maa- ja pohjarakenteiden stabilointi (lentotuhka), - suodatinkerrokset (pohjatuhka), - lannoituskäyttö, - rakennuslevytuotanto (rikinpoiston sivutuotteet) Kipsit Kipsiä syntyy mm. fosforihappotuotannon sivutuotteena. Kipsin käyttökohteita ovat mm. - stabiloinnin sideaineena, - tie- katu-, ja kenttäkohteet (seoskomponenttina, esim. seostettuna lentotuhkan kanssa), - suojapenkereet, meluvallit, maisemointi, - jatkossa tutkittavia käyttökohteita ovat mm. ylijäämämaiden jalostaminen ja saastuneiden maiden käsittely. Kuva. Kipsin menekki eri rakennuskohteissa (Yara Suomi Oy, selvitys kipsin markkinapotentiaalista Suomessa ja Itämeren maissa) Rikastushiekka Rikastushiekkaa syntyy kaivosteollisuuden sivutuotteena. Rikastushiekan käyttökohteita ovat mm. 8/18

9 - läjitysalueiden peittomateriaalina, - sekatäyttönä läjityksissä, - vedenpuhdistamojen suotopatomateriaalina, - käyttöä suodatinkerrosmateriaalina tierakenteissa on tutkittava Kaavaushiekka Kaavaushiekkaa syntyy valimoteollisuuden sivutuotteena. Kaavaushiekan käyttökohteita voivat olla mm. - Tiivisrakennemateriaalina - Turvestabilointien täyttöainekomponinttina Sivukivet Sivukiviä syntyy kaivosteollisuuden sivutuotteena. Sivukivien mahdollisia käyttökohteita ovat mm. meluvallit ja pengerrakenteet. 3.4 Vanhat ratapenkereet Vanhojen ratapenkereiden pilaantuneisuutta on tutkittu mm. Kuopiossa Korsujärven ja Pienen Neulamäen alueilla. Tutkimuksissa todettiin, että ratapengerten pilaantuneisuusarvot eivät ylitä Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnys- ja ohjearvoja. Ratapenkereiden kerrosmateriaaleja voitaisiin hyödyntää mm. kenttärakenteissa ja meluvalleissa. Jatkossa on tutkittava, millaisia jatkoselvityksiä ratapengermateriaalien uusiokäyttö vaatii. 3.5 Esimerkkejä UUMA materiaalien menekeistä eri käyttökohteissa Alla esitetyt menekkiarviot perustuvat aiempiin Uuma hankkeisiin ja niistä kerättyihin määrätietoihin ja arvioihin. Käyttökohde Materiaali Yksikkö Menekki Tie- ja kenttärakenteet - Suodatinkerros 500mm pohjatuhkat t / km n Jakava kerros 300mm tuhkat t / km n Kantava kerros 150mm tuhkat, kipsi t / km n Kerrostabilointi, sideaineena (tien parannus) kipsi, tuhka t / km Meluvalli, h=5m ylijäämämaat t / 100m n Maisemointi lentotuhka kg/m2 n. 180 Eri uusiomateriaalien menekkejä tien parannuskohteissa ja kevyen liikenteen väylillä on tutkittu myös Savo-Karjalan UUMA 1 selvityksen yhteydessä Alla olevissa kaavioissa on esitetty eri materiaalien menekki tonnia / 100 m. 9/18

10 Massiivirakenne Materiaalin kulutus tonnia/100 m Tuhka Kuitutuhka Rikastushiekka Betonimurske Kipsituhka Sivukivi Tuhka Kuitutuhka Rikastushiekka Betonimurske Kipsituhka Sivukivi Tuhka Kuitutuhka Rikastushiekka Betonimurske Kipsituhka Sivukivi Kevyenliikenteenväylä Soratien perusparannus Päällystetyn tien perusparannus Taulukko 2. Uuma-materiaalin kulutus massiivirakenteessa (Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella, tiehallinnon sisäinen julkaisu ) t/100 m 40 Kerrosstabilointirakenne Materiaalin kulutus tonnia/100 m Kevyenliikenteenväylä Soratien perusparannus Päällystetyn tien perusparannus Taulukko 3. Uuma-materiaalien kulutus kerrosstabilointikohteissa (Uusiomateriaaliselvitys Savo- Karjalan alueella, tiehallinnon sisäinen julkaisu ). 10/18

11 4. Materaalintoimittajat 4.1 Yara Siilinjärven Yara:lla syntyy vuodessa uusiomateriaaliksi kelpaavia aineksia vuodessa n t. Materiaalit jakautuvat rikastushiekkaan ( t), fosfokipsiin ( t) ja pasutteeseen ( t). Lisäksi syntyy kaivannaisteollisuuden sivukiviä n t/v. Nykyisin pasute menee kokonaisuudessaan hyötykäyttöön Kiinaan, jossa siitä erotetaan metalleja. Jatkossa pasutteen hyötykäyttöä tulisi tutkia myös rakentamisessa. Rikastushiekasta on vähän käyttökokemuksia rakentamisessa, eikä sitä tällä hetkellä mene hyötykäyttöön. 4.2 Kuopion Energia Kuopion Energialla syntyy tuhkia noin t vuodessa (lentotuhka t ja pohjatuhka t). Jatkossa Kuopion Energialta saattaa syntyä myös rikinpoiston lopputuotetta. Kumpusaaren voimalaitoksen tuhkaa hyödynnetään tällä hetkellä Heinjoen ampumaradan haulikkoradan meluvalleissa. Jatkossa on tarkoitus selvittää tuhkien käyttöä yritys- ja liiketonttien aluerakenteissa. Kuopion voimalaitoksen äskettäin uusittu kattila ja polttoainejakautuman muutos on vaikuttanut tuhkan ominaisuuksiin mikä edellyttää lisätutkimuksia. Todennäköisesti tuhkan laatu maanrakentamisen näkökulmasta paranee uuden kattilan myötä. 4.3 Fortum Fortumilla Joensuussa syntyy tuhkia noin t vuodessa (lentotuhka t ja pohjatuhka t). Fortum on hakenut ympäristölupaa oman teollisuusalueensa meluvallien rakentamiseen tuhkasta. Lupa on käsittelyssä. 4.4 Savon Voima Savon Voimalla on pieniä polttolaitoksia Kuopion alueella. 4.5 Jätekukko Oy Kuopion Jätekukko ottaa vastaa ja käsittelee betoni- ja tiilijätettä noin t vuodessa. Lisäksi pala-asfalttia tulee noin t vuodessa. 4.6 Componenta Oy Iisalmen Componenta Oy:lla syntyy kaavaushiekkaa noin 6000 t vuodessa. 11/18

12 4.7 Itä-Suomen murskauskeskus Oy Itä-Suomen murskauskeskus Joensuussa tuottaa vuodessa: - Asfalttimursketta n tonnia - Betonimursketta n tonnia - Tiilimurskaa n tonnia 4.8 Kuopion Kaupunki Kuopion Kaupungin rakennushankkeista syntyy n t ( m3) louhe- ja ylijäämämaita vuodessa. Ylijäämämaita hyödynnetään nykyisellään Heinjoen meluvalleissa ja ratarakenteissa. Lisäksi moottoritien varteen rakennetaan meluvallia ylijäämämoreenista. 4.9 Joensuun Kaupunki Joensuun Kaupungin rakennushankkeista syntyy n t ( m3) ylijäämämaita vuodessa. 5. Aiempia UUMA hankkeita 5.1 Yleistä Uuma kohteita on rakennettu eri puolilla Suomea jo noin 15 vuoden ajan. Aiemmissa hankkeissa on usein tullut ilmi, että ongelmana on seurannan ja dokumentoinnin päättyminen kohteen rakentamisen jälkeen. Jatkossa toteutettavalle demohankkeelle pyritään saadaan jatkumoa paremman seurannan ja jatkotoimenpiteiden avulla. 5.2 Kipsit Kipsin käyttöä maarakentamisessa on tutkittu massiivirakenteiden, sekä kerrosstabiloinnin yhteydessä. Massiivirakenteet Kipsin käyttö massiivirakenteissa edellyttää seostamista muihin kerrosmateriaaleihin. Kipsiä on testattu lehtotuhkaan seostettuna kelirikkokohteessa Maaningan Käänninniementiellä kesällä vuonna Kipsin hankkeeseen toimitti Kemira Chemicals Oy ( nyk. Yara ) ja lehtutuhkan Kuopion Energia Oy. Seostamisena saatua kipsituhkaa käytettiin kantavan kerroksen kerrosmateriaalina. Seos jakautui fosfokipsiin (83,5 %), lentotuhkaan (12,4 %) ja masuunisementtiin (4,1 %). Kantavan kerroksen paksuus oli 200 mm ja kulutuskerroksena 70 mm paksuinen murskekerros. Havaintoja ja kokemuksia rakennuskohteesta: 12/18

13 - Tien kantavuuden todettiin kasvavan 1,5 kertaiseksi heti rakentamisen jälkeen. - Kantavuutta on mitattu uudelleen 9 vuoden jälkeen, jolloin kantavuus on laskenut takaisin lähtötasolle. Syynä tähän on todennäköisesti ollut alhainen tuhkaosuus. Tuhkan osuutta lisäämällä kantavuutta saataisiin todennäköisesti lisättyä ja saataisiin aikaiseksi pidempään kestäviä rakenteita. Myös kulutuskerroksen paksuus (70 mm) on vaikuttanut kipsituhkakerroksen kulumiseen (kelirikot, tienhoito). Jatkossa kannattaa pohtia paksumman kulutuskerroksen rakentamista. - Kantavuusmittaukset kohteesta: o Ennen rakentamista 61 Mpa (1999) o Vuonna 2000, 90 Mpa o Vuonna 2002, 83 Mpa o Vuonna 2008, 68 Mpa - Kipsituhkaosuudella on tutkittu pohjaveden fluoridi, sulfaatti ja fosfaattipitoisuuksia. Kipsituhkarakenteella ei ole todettu olevan negatiivisia ympäristövaikutuksia. - Tiemestaria haastatellessa vuonna 2008 tien on todettu olevan hyväkuntoinen ja kipsituhkarakenteen on todettu parantaneen tien kantavuutta. Kerrosstabilointi Kerrosstabiloinnilla voidaan parantaa päällystettyjen tai sorapintaisten paikallisteiden kantavuutta. Fosfokipsin, lehtotuhkan ja masuunikuonan, sekä sementin seosta on testattu kerrosstabiloinnissa Maaningalla vuonna 1999 ja Rautavaaralla 2004, sekä aiemmin Juukalla ja Juankoskella. Jatkossa stabilointia on tarkoitus kokeilla Lapinlahdella Savon Kuljetuksen parantamiskohteella. Rautavaaran pilottihanke sijoittua kantatielle Kt87 ja oli osa Tiehallinnon S14 projektia, jossa tutkittiin vähäliikenteisten teiden taloudellista ylläpitoa. Stabiloinnin sideaineena käytettiin kosteaa kipsiä (56 %), kostutettu Kuopion energian lentotuhka (8,5 %) ja masuunisementti (35,5 %). Sideaineen osuus tien nykyisestä rakennekerroksesta oli noin 12 %, stabilointisyvyydestä riippuen 50kg/m tai 62 kg/m. Stabiloinnin tavoitesyvyys oli mm. Maaningan pilottihanke sijoittui paikallistielle pt Koehanke toteutettiin kesällä Stabiloinnin sideaineena käytettiin kipsiä (56,1 %), lentotuhka (8,4 %) ja masuunisementti (35,5 %). Stabiloinnin tavoitesyvyys oli 200 mm. Havaintoja ja kokemuksia rakennuskohteista: - Rakentamisen jälkeen tehdyt rakennetutkimukset ja kuntokartoitukset ovat osoittaneet, että stabiloidut rakenteet ovat olleet ehjiä ja säilyttäneet kantavuutensa hyvin. - Rautavaaran kohteessa havaittiin 3 vuotta stabiloinnin jälkeen joitakin pituus- ja poikkisuuntaisia halkeamia ajokaistoilla ja keskiosassa tietä lähes koko tierakenteen osuudella. Maaningan kohteessa halkeilu on ollut vähäisempää. - Rautavaaran koetiellä kantavuuden (mittaukset 2005 ja 2008) stabiloinnin jälkeen on todettu olevan noin 3...3,7 kertainen verrattuna vuoden 2001 tuloksiin. Maaningan kohteessa kantavuus on kasvanut noin 1,7 kertaiseksi stabiloinnin jälkeen (mittaukset 2002). 13/18

14 - Molempien kohteiden osalta tiemestarien haastatteluista on käynyt ilmi, että kohteen kantavuus on huomattavasti parantunut ja kohteiden on todettu olevan hyvässä kunnossa, lukuunottamatta Rautavaaran kohteen päällysteen halkeilua (routanousut). - Suuremmissa kohteissa kipsikerrosstabiloinnin on todettu olevan hieman edullisempi kuin vastaava teräsverkkorakenne. Lisäksi kipsirakenne lisää kantavuutta huomattavasti teräsverkkoa enemmän. - Lopputuloksen kannalta parhaiksi työvälineiksi kipsistabiloinnissa on todettu olevan asfalttilevitin ja jyrsintästabilointilaitteet. 5.3 Lento ja pohjatuhkat Kerrostabilointi Lentotuhkan käyttöä on kokeiltu pilottihankkeen muodossa kerrostabiloinnissa Juukan ja Kontiolahden kuntien alueella sijaitsevan paikallistien pt parantamisessa. Hanke tehtiin Savo-Karjalan UUMA:n pilottihankkeena. Kohteen parantaminen toteutettiin kerrostabilointina, jossa käytettiin sideaineena lehtotuhkaa (Fortum, Joensuu) ja sementtiä. Käytössä ollut lehtotuhka ei täyttänyt MARA asetuksessa annettuja raja-arvoja, joten kohteelle haettiin koerakentamislupa. Kohde rakennettiin kesällä Kohteen ympäristövaikutuksia, sekä rakenteen kantavuutta ja kestävyyttä tutkitaan seurantakokeiden avulla. Kohteessa toteutetun seurannan yhteydessä ei ole esiintynyt ympäristöongelmia. Kohteen seuranta jatkuu Fortumin koordinoimana. Kohde on tyypillinen pahoja routavaurioita sisältävä kohde, jossa oli lähtötilanteessa myös kantavuusongelmia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan pahimmat routavauriopaikat oli tarkoitus korjata massiivituhkarakenteen ja tuhkakerrosstabiloinnin yhdistelmällä, mutta erinäisten syiden vuoksi koko tieosuus korjattiin lopulta pelkästään kerrosstabilointia käyttäen. Kerrosstabilointi ei kuitenkaan yksin käytettynä ole riittänyt pahojen routaheittojen poistamiseen ja kohteella esiintyy korjaamisen jälkeenkin routavaurioita. Kantavuus on kuitenkin parantunut. Hankalilla routavauriokohteilla olisikin aina suositeltavaa harkita esim. eristävän ja laattamaista rakennetta paksuntavan massiivituhkakerroksen (suodatinkerros) käyttöä yhdistettynä kerrosstabilointitekniikkaan. Kerrosstabilointi yksin käytettynäkin tasaa routanousueroja ja parantaa kantavuutta, mutta sillä ei juurikaan pystytä vaikuttamaan pohjamaan routimiseen ja sitä kautta syntyviin ongelmiin. Ohuehko laattamainen kerros voi myös halkeilla jyrkkäpiirteisten routanousuerojen vaikutuksesta. Massiivirakenteet Fortumin voimalaitosalueella Joensuussa on tavoitteena hyödyntää laitoksella syntyviä lentotuhkia alueen tie- ja meluvallirakenteissa. Lupaprosessi ja valmistelevat työt hankkeen osalta ovat käynnissä. 14/18

15 Pyhäsalmen kaivoksella on tutkittu tuhkan käyttöä kaivostäytössä. Pilotin valmistelu on keskeytynyt logistiikkaongelmiin ja ongelmiin tuhkan laadun suhteen. Tuhkaa on ollut tarkoitus toimittaa Kuopion Energin laitokselta. 6. Mahdollisuuksia demonstraatiohankkeiksi 6.1 Pohjois Savon ELY keskus Alueurakat - Huonokuntoisten seutu- ja kantateiden peruskorjaukset - Selvitettävä, kuinka paljon hankkeisiin sopivia uusiomateriaaleja on saatavilla ja millä aikataululla niitä on saatavilla käytettäväksi. - Mahdollisia käyttökohteita: Kerrosstabilointi (tuhkat, kipsit) Vt5 Mikkeli Juva - Tulee pohtia UUMA materiaalien käyttöä esimerkiksi meluvalleissa ja tierakenteissa. - Hankkeesta on laadittu yleissuunnitelma. - Rakennussuunnitteluvaiheessa on selvitettävä, onko osa rakenteista mahdollisuus toteuttaa uusiomateriaaleja hyödyntäen. - Mahdollisia käyttökohteita: Massiivirakenteet Kerrosstabilointi (tuhkat, kipsit) Meluvallit (ylijäämämaat, tuhkat) Maisemointi (tuhkat) Vt5 Mikkelin kohta - Rakentaminen alkaa syksyllä Kohteen rakennussuunnitelma on tekeillä. - Mahdollisia käyttökohteita: Massiivirakenteet Kerrosstabilointi (tuhkat, kipsit) Meluvallit (ylijäämämaat, tuhkat) Maisemointi (tuhkat) Leppävirta Kuopio - Tulee pohtia UUMA materiaalien käyttöä esimerkiksi meluvalleissa ja tierakenteissa. - Mahdollisia käyttökohteita: Massiivirakenteet Kerrosstabilointi (tuhkat, kipsit) Meluvallit (ylijäämämaat, tuhkat) Maisemointi (tuhkat) 15/18

16 Varkaus Viinijärvi - Hankkeen rakentaminen on alkanut maaliskuussa On selvitettävä, onko suunnitelmissa nykyisellään käytetty uusiomateriaaleja, ja olisiko suunniteltuja rakenteita mahdollisuus korvata uusiomateriaaleilla. - On selvitettävä lähialueen uusiomateriaalien tuottajat. - Mahdollisia käyttökohteita: Massiivirakenteet Kerrosstabilointi (tuhkat, kipsit) Meluvallit (ylijäämämaat, tuhkat) Maisemointi (tuhkat) Vt9 Jännevirran kohta - Jännevirran sillan parantaminen on tällä hetkellä yleisssuunnitteluvaiheessa. - Uusi silta vaatii korkeat tulopenkereet, joita varten tarvitaan suuri määrä louhetta. Suunnittelun edetessä tulee pohtia Yaran sivukivien käyttöä pengermateriaalina ja tutkia sen kustannusvaikutusta verrattuna kalliolouheeseen. Kt 75 Yaran liittymän kohta - Kohteen tiesuunnitelma on hyväksymiskäsittelyssä. - Kemiran sivukivien käytöstä hankkeella on ollut alustavia keskusteluita. Vt 9 Niirala - YVA arviointi on käynnissä. - Yleissuunnitelman laatiminen alkaa todennäköisesti syksyllä Mahdollisia käyttökohteita: Massiivirakenteet Kerrosstabilointi (tuhkat, kipsit) Meluvallit (ylijäämämaat, tuhkat) Maisemointi (tuhkat) Kevyen liikenteen väylähankkeet - UUMA materiaaleja voitaisiin hyödyntää mm. kevyen liikenteen väylien kerrosrakenteissa. 6.2 Kuopion Kaupunki - Matkuksen alue o Jatkossa on pohdittava tuhkan käyttöä teollisuusalueen aluerakenteissa. o Mahdollisia käyttökohteita: Massiivituhkarakenteet Suodatin-, jakava ja kantava kerros - Pienen Neulamäen teollisuusalue 16/18

17 o o Jatkossa on pohdittava tuhkan käyttöä teollisuusalueen aluerakenteissa. Mahdollisia käyttökohteita: Massiivituhkarakenteet Suodatin-, jakava ja kantava kerros - Sorsasalon teollisuusalue o o Jatkossa on pohdittava tuhkan käyttöä teollisuusalueen aluerakenteissa. Mahdollisia käyttökohteita: Massiivituhkarakenteet Suodatin-, jakava ja kantava kerros - Heinjoen tuhkanläjitys o Heinjoella tuhkaa käytetään haulikkoradan meluvalleissa. Meluvallien on arvioitu valmistuvan muutamassa vuodessa. - Ajoharjoittelualueet o Selvitettävä onko ajorataharjoittelualueilla tarvetta uusille meluvalleille. - Kumpusaaren aallonmurtajat o Teollisuuden sivukivien käyttöä aallonmurtajissa tulisi tutkia. - Meluvallikohteet o o Kuopion Kaupunki rakentaa meluvalleja moottorien varteen välillä Kelloniemi Päiväranta. Valleille on jo maisematyölupa. Jatkossa on selvitettävä, millä edellytyksillä myös muita uusiomateriaaleja voitaisiin hyödyntää (tuhkat, kipsit). 6.3 Joensuun Kaupunki Meluvallikohteet 6.4 Siilinjärven kunta - Siilinjärven kunta hyödyntää tällä hetkellä Lujabetonin betonijätettä mm. teollisuustonttien esirakentamisessa. Betonmurskan käytöstä ko. kohteissa on ollut hyviä kokemuksia. 6.5 Varkauden vuokratalot, Wartalo Oy Vuokrataloyhtiö on viimevuosina purkanut useita vanhoja betonirunkoisia kerrostaloja. Betonimurskeet on käytetty mm. Varkauden moottoriradan meluvalleihin ja valtatien 5 meluvalleihin Varkauden kohdalla. 17/18

18 6.6 Liikennevirasto 6.7 Muut - Jätekukko Oy o Kenttärakenteet Jätekukon alueella voitaisiin toteuttaa kenttien alus- ja peittorakenteita Liitteet Liite 1. Yhteystietoluettelo /18

19 UUMA - 2 Savo-Karjala Yhteystietoluettelo Nimi Yritys Puhelin Sähköposti Tilaajatahot Markus Simonen Pohjois-Savon ELY keskus Ossi Tukiainen Pohjois-Savon ELY keskus Jukka Rissanen Kuopion Kaupunki Ari Kainulainen Siilinjärven Kunta Materiaalituottajat Ria Kiuru Fortum Pekka Hyvärinen Jätekukko Oy Matti Voutilainen Kuopion Energia Sakari Mononen Yara Lauri Huuskonen Componenta Oy Urakoitsijat Ari Jaakkonen Savon Kuljetus Harri Korhonen Destia Oy Antti Nissinen Andament Oy Hankkeen koordinointi Pentti Lahtinen Ramboll Oy (valtakunnallinen uuma2) Harri Jyrävä Ramboll Oy (Savo-Karjalan uuma2) Teemu Matilainen Ramboll Oy (Savo-Karjalan uuma2)

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Pääkaupunkiseudun alueseminaari 27.4.2015 www.uusiomaarakentaminen.fi

Lisätiedot

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI Image size: 7,94 cm x 25,4 cm ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI 28.9.2011 Pentti Lahtinen pentti.lahtinen@ramboll.fi Z LIFE+2009 YMPÄRISTÖ HANKE LIFE09 ENV/FI/575 Sustainable

Lisätiedot

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 pentti.lahtinen@ramboll.fi harri.jyrava@ramboll.fi Alueella syntyvät UUMA-materiaalit 1000 t/vuosi 10000 10498 1000 t/vuosi 50 46 8000 40 40 6000 5442 30 4000

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017. Vuosiseminaari 10.9.2015 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017. Vuosiseminaari 10.9.2015 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Vuosiseminaari 10.9.2015 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Uusimateriaalit maanrakentamisessa Etelä-Pohjanmaan UUMA2 -alueseminaari 21.4.2016 Kari Havunen, 20.4.2016 Uusiomateriaalien käyttö Seinäjoen

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys Vesa Virtanen 28.11.2017 Uusiomateriaaliselvityksen tausta Liikennevirasto on määritellyt tavoitteita uusiomateriaalien

Lisätiedot

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: -HANKE LAHTI 7.5.2013 Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 2 -ohjelman sisältö 3 Uuma2 -kehittämisalueet 1. Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2 OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2 OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi projektipäällikkö: marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2 UUMA2 UUMA2 22.9.2014 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2 OHJELMA 2013-2017. UUMA2-ohjelman sisältö. Maarakennuspäivä 18.9.

UUMA2 UUMA2 UUMA2 UUMA2 22.9.2014 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2 OHJELMA 2013-2017. UUMA2-ohjelman sisältö. Maarakennuspäivä 18.9. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA DEMONSTRAATIO OHJELMA 2013 2017 TUOTEKEHITYS SUUNNITTELU RAKENNUTTAMINEN UUSIOMATERIAALIT

Lisätiedot

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman

Lisätiedot

Kestävä kaivostoiminta II

Kestävä kaivostoiminta II Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kestävä kaivstiminta II KOKEMUKSIA PEITTOMATERIAALEISTA 27.11.2012 FM MERJA AUTIOLA, RAMBOLL FINLAND OY KOKEMUKSIA TIIVISMATERIAALIEN TUTKIMUKSISTA KAATOPAIKKAOLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 1 -ohjelman sisältö 2 Uuma2 -kehittämisalueet 1.Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus Tekninen kelpoisuus Ympäristökelpoisuus Materiaalituotanto: logistiikka, varastointi

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA PÄÄKAUPUNKISEUDUN UUMA2 ALUESEMINAARI ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE Taavi Dettenborn / Ramboll Finland Oy ABSOILS PÄHKINÄNKUORESSA Aloitettu:

Lisätiedot

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma 2012-2017

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma 2012-2017 2017 pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 -sisältö Huonolaatuiset maaainekset: savet siltit moreenit Lievästi pilaantuneet maaainekset Maa-ainekset sedimentit Lähtötilanne Teollisuuden sivutuotteet tuhkat

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA LIFE09 ENV/FI/575 ABSOILS Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Satakunnan -aluehankeseminaari 29.10.2014

Lisätiedot

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN UUMA 2 - VUOSISEMINAARI 14.11.2013 EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN MIKKO SUOMINEN / HELSINGIN KAUPUNKI JUHA FORSMAN / RAMBOLL FINLAND ABSOILS, HEIKKOLAATUISTEN YLIJÄÄMÄMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy 28.3.2019 Ohjeen päivittämisen lähtökohtia Väyläviraston ohjeet Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa,

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA Hankesuunnittelupäivä 2018 Elina Ahlqvist, Ramboll Finland Oy JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA, MARA JA MASA-ASETUSTEN MAHDOLLISUUDET MARA-ASETUS (843/2017) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Sisältö Tausta Kuonan käsittely Kuonan ominaisuudet Kuonan hyötykäyttö - esimerkkikohteita Jatkosuunnitelmat Tausta

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI UUSIOMATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESSA Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteistä kohti kierrätysmateriaaleja Käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen Vuokra-alue 140 ha. Käytössä 30 ha Jätteitä 180 000 t Ympäristölupa n. 50 ha

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi projektipäällikkö: marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma KA- ja Murskauspäivät 2014 13.2.2014 UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen UUMA materiaalit Maarakentamiseen soveltuvia, pääosin mineraalipohjaisia materiaaleja,

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina

UUMA-inventaari. Kt 8714/9500-10500, Rautavaara. Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina UUMA-inventaari Kt 8714/9500-10500, Rautavaara Fosfokipsi ja lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineina 2008 Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1.1 Sijainti 1 1 1.2 UUMA-rakentamisen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.3

Lisätiedot

Eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella

Eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella Eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella Uusiomateriaalit hyötykäyttöön Savo-Karjalan Uuma-hankkeen seminaari 29.1.2013 Timo Pekkala, research metallurgist, PMO

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti 14.9.2016 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Diplomityö valmistui loppuvuonna 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA DEMONSTRAATIO-OHJELMA 2013-2017 TUOTEKEHITYS SUUNNITTELU -RAKENNUTTAMINEN 1 -ohjelman sisältö 2 UUMA-materiaalit maarakennuskäytössä

Lisätiedot

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015 Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry 2 Esityksen sisältö 1. Metsäteollisuuden potentiaaliset sivuvirrat maarakentamisessa Syntypaikat Hyötykäyttömäärät 2. Haasteet sivuvirtojen

Lisätiedot

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi MAA-AINESHUOLTO HELSINKI 19.8.2014 kaupungin massakoordinaattori jordgubbe Mikko Suominen MASSATALOUS 1973 JA 2011 ja 38 v. myöhemmin 2011 Näin 1973 2 HKR:N YLIJÄÄMÄMAAT

Lisätiedot

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrenkaan hyödyntäminen Kaatopaikkarakenteet Kuivatusrakenteet Kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräysrakenteet ja järjestelmät

Lisätiedot

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari 7.10.2014. Juha Forsman Ramboll Finland Oy

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari 7.10.2014. Juha Forsman Ramboll Finland Oy vuosiseminaari 7.10.2014 UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL 1. Uuma-käsikirjasto www-sivuilla 2. InfraRYL järjestelmä 3. UUMA-materiaalit InfraRYL-järjestelmään, vaihtoehtoja 4. Uusiomateriaalien nimitykset

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA2 lähtökohta 2013 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä 4. UUMA2-käsikirjasto 2 Ohjeryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista POS-ELYstä

Ajankohtaista POS-ELYstä Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) ja jätteet Juha Forsman Ramboll Finland Oy vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ 8.5.2018 VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE Taustaa Tiepiirien sivutuotteiden käyttösuunnitelmat (Tiehallinto

Lisätiedot

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy Uuden MARAn mahdollisuudet Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy 26.4.2018 MARA-ASETUS (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän valmistelun jälkeen Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista Tuli voimaan

Lisätiedot

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 UUMA2 Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät, 13.-14.2.2014 Tausta UUMA2 kehittämisohjelma on käynnistynyt Uusiomateriaalien käyttöä haittaavien tietopuutteiden poistaminen Uusiomateriaalien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa Jani Pieksemä, Rudus Oy 28.11.2017 Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA Energiantuotannon tuhkat väylä-, kenttä- ja maarakenteissa Tuhkarakentamisen käsikirja Verkkojulkaisu, PDF 13.1.2012 Kannen kuva: Olli Kiviniemi, Ramboll 2010 Ramboll Vohlisaarentie

Lisätiedot

Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa. Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue

Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa. Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue Miksi haluamme käyttää kierrätysmateriaalia rakenteissa? Kuopion kaupunki on sitoutunut

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön

Lisätiedot

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa 3.10.2017 Tampereen kaupunki HIEDANRANTA 4 km keskustasta länteen alueen koko 115

Lisätiedot

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet Kommenttipuheeenvuoro Matti Vehviläinen VARELY keskus Liikenne ja infrastruktuuri 19.8.2014 Tiehallinnon ympäristöpolitiikka (2006) Päämäärät ja tavoitteet 2010 Päämääränä

Lisätiedot

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena UUMA-inventaari Pt 14547/01/0-8165 Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos 18.3.2019 Energiantuottajien kommentti luonnokseen Heidi Lettojärvi, Energiateollisuus ry Energiantuotanto polttamalla Lauhdetuotanto ja kapasiteetti

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS. Marja-Terttu Sikiö

UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS. Marja-Terttu Sikiö UUSIOMATERIAALIOHJEEN PÄIVITYS Marja-Terttu Sikiö ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusiomateriaaliohjeen päivitys: taustaa, tavoitteet ja sisällysluetteloluonnos Uusiomateriaalien materiaalihyväksyntä Uusiomateriaalien

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari 3.10.2017 Katja Viitikko UPM METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIPAIKAT SUOMESSA 25.8.2017 2 METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT

Lisätiedot

Kestävä infrarakentaminen Tampereella

Kestävä infrarakentaminen Tampereella Kestävä infrarakentaminen Tampereella 1 Strategia ohjaa muutokseen 2 3 Yksi ote Kestävä Tampere 2030-linjauksista 4 Päästölaskenta avuksi muutoksen kohdistamisessa Tampere on teettänyt viiden rakentamiskohteen

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely Lamminpäivät 2.10.2008 Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus Taustaa 1/2 Suomessa kunnostetaan vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Materiaalivalinnat ja tehokkuus tierakentamisessa. Leena Korkiala-Tanttu

Materiaalivalinnat ja tehokkuus tierakentamisessa. Leena Korkiala-Tanttu Materiaalivalinnat ja tehokkuus tierakentamisessa Leena Korkiala-Tanttu 15.5.2019 Esityksen sisältö Materiaalitehokkuus ja kiertotalouden periaatteet Mara- ja Masa-asetukset Kestävä infra-määritelmä Materiaalien

Lisätiedot

LAYMAN S REPORT ABSOILS. Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti LIFE 09 ENV/FI/575

LAYMAN S REPORT ABSOILS. Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti LIFE 09 ENV/FI/575 LAYMAN S REPORT ABSOILS Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti LIFE 09 ENV/FI/575 TAUSTAA Rakennustoiminta on yksi suurimmista jätteiden tuottajista

Lisätiedot

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten hyötykäyttö Circwaste: Edelläkävijäkuntien verkostopäivä: Rakennusjäte-teematilaisuus Antti Leiskallio Kehityspäällikkö 13.2.2019 Mitä on tehty ja koettu vuodet 1994-2000

Lisätiedot

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA SUUNNITTELUN JA RAKENNUTTAMISEN NÄKÖKULMASTA SISÄLTÖ 1. Historia 2. Soveltuvuus ja käyttökohteet 3. Ohjeet 4. Parametrit 5. Työselostus Betonituoteteollisuusta

Lisätiedot

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ 25.10.2016 UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ TIENRAKENTAMISESSA: MITÄ HUOMIOITAVA SUUNNITTELUPROSESSISSA Pentti Lahtinen, Ramboll Pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 OHJELMAN SISÄLTÖ Figure

Lisätiedot

Bitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali

Bitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali Bitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali Aiju Heinonen luominen, demo-kohteena kattohuopaa sisältävä Työn tavoitteet ja tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Laaditut dokumentit Johtopäätökset

Lisätiedot

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa 26.10.2017 Tampereen kaupunki H I E D A N R A N TA 4 km keskustasta länteen alueen

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa Tieinfran kestävyys ja kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö Betonimurskeen työmaavalvonta Materiaalin laatuasiat

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015. Urakoitsijailtapäivä 2015

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015. Urakoitsijailtapäivä 2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015 Urakoitsijailtapäivä 2015 30.1.2015 Esityksen sisältö: Investointihankkeet 2015 Käynnissä olevat ELY-keskuksen omat uudet hankkeet Muiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Metsäteollisuuden sivuvirrat Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne

Lisätiedot

MARA-asetuksen soveltamisohje

MARA-asetuksen soveltamisohje MARA-asetuksen soveltamisohje Lakimies Marko Nurmikolu MARA-asetus (Vna 843/2017) Uusi asetus voimaan 1.1.2018» Aikaisempi MARA-asetus (Vna 591/2006) kumottiin samalla => aiemmat hyväksytyt projektit saa

Lisätiedot

Haasteista ratkaisuihin miten saamme uusiomateriaalit käyttöön infrarakentamisessa?

Haasteista ratkaisuihin miten saamme uusiomateriaalit käyttöön infrarakentamisessa? Haasteista ratkaisuihin miten saamme uusiomateriaalit käyttöön infrarakentamisessa? Timo Tirkkonen, Liikennevirasto YGOFORUM-seminaari, 2.11.2016 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Osallistumme UUMA2-ohjelman

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys Arttu Koskinen Forum Marinum 27.4.2016 Määritelmiä Ylijäämämaa-aineksilla tarkoitetaan maanrakentamisen yhteydessä syntyviä maaaineksia,

Lisätiedot

EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN. Mediatiedote, julkaisuvapaa heti 13.9.2011

EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN. Mediatiedote, julkaisuvapaa heti 13.9.2011 Mediatiedote, julkaisuvapaa heti 13.9.2011 EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN ABSOILS on LIFE+ projekti, jonka tarkoituksena on havainnollistaa heikkolaatuisten ylijäämämassojen,

Lisätiedot

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019 Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019 Taavi Dettenborn 28.3.2019 Sisällys Tausta ja tavoitteet Purkubetonijätteen purku ja jalostus Betonimurskeen

Lisätiedot

Väyläviraston materiaalihyväksyntä

Väyläviraston materiaalihyväksyntä Väyläviraston materiaalihyväksyntä Kari Lehtonen 28.3.2019 Väyläviraston materiaalihyväksyntä, esityksen sisältö 1. Miten materiaalihyväksyntää kehitetään? 2. Materiaalihyväksynnän tarkoitus 3. Hyväksyntämenettelyn

Lisätiedot

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu Tapio Siikaluoma tapio.siikaluoma@ouka.fi Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Taustaksi, kiertotaloutta ohjaavat

Lisätiedot

InfraRYL, mikä muuttuu?

InfraRYL, mikä muuttuu? InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista

Lisätiedot