HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Moninaisuudessaan yhtenäinen. Istunto. torstai 25. marraskuuta 2010 EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI HYVÄKSYTYT TEKSTIT Istunto torstai 25. marraskuuta 2010 P7_TA-PROV(2010)11-25 VÄLIAIKAINEN PAINOS PE Moninaisuudessaan yhtenäinen

2

3 SISÄLTÖ PARLAMENTIN HYVÄKSYMÄT TEKSTIT P7_TA-PROV(2010)0433 Vuoden 2011 talousarvio (B7-0683/2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 vuoden 2011 talousarviosta käytävistä neuvotteluista... 1 P7_TA-PROV(2010)0434 Ihmisoikeudet sekä sosiaali- ja ympäristönormit kansainvälisissä kauppasopimuksissa (A7-0312/ Esittelijä: Tokia Saïfi) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa (2009/2219(INI))... 4 P7_TA-PROV(2010)0435 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2009 (A7-0275/ Esittelijä: Mariya Nedelcheva) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2009 (2010/2059(INI)) P7_TA-PROV(2010)0436 Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomus Euroopan parlamentille kantelua 676/2008/RT koskevan Euroopan komissiolle annetun suositusluonnoksen johdosta (työjärjestyksen 205 artiklan 2 kohta, 1. osa) (A7-0293/ Esittelijä: Chrysoula Paliadeli) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksesta kantelua 676/2008/RT koskevan Euroopan komissiolle annetun suositusluonnoksen johdosta (2010/2086(INI)) P7_TA-PROV(2010) vuosikertomus Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2008) (A7-0291/ Esittelijä: Eva Lichtenberger) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2008) (2010/2076(INI)) P7_TA-PROV(2010)0438 Julkinen yleisradiotoiminta digitaaliaikana: kaksoisjärjestelmän tulevaisuus (A7-0286/ Esittelijä: Ivo Belet) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 julkisesta yleisradiotoiminnasta digitaaliaikana: kaksoisjärjestelmän tulevaisuus (2010/2028(INI)) PE \ I

4 P7_TA-PROV(2010) vuotta YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevasta päätöslauselmasta 1325 (B7-0624, 0625, 0626, 0627 ja 0649/2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän päätöslauselman 1325 kymmenvuotispäivästä P7_TA-PROV(2010)0440 Mehiläishoitoalan tilanne (B7-0622/2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 mehiläishoitoalan tilanteesta P7_TA-PROV(2010)0441 Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle (A7-0313/ Esittelijä: Lena Kolarska-Bobińska) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 asiakirjasta "Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle " (2010/2108(INI)) P7_TA-PROV(2010)0442 Cancúnin ilmastonmuutoskokouksen (29. marraskuuta joulukuuta) valmistelut (B7-0616/2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16) P7_TA-PROV(2010)0443 Länsi-Saharan tilanne (B7-0675, 0676, 0677, 0678, 0679, 0680 ja 0682/2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 Länsi-Saharan tilanteesta P7_TA-PROV(2010)0444 Ukraina (B7-0650, 0671, 0672, 0673, 0674 ja 0681/2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 Ukrainasta P7_TA-PROV(2010)0445 Kansainvälinen kauppapolitiikka ja ilmastonmuutoksen haasteet (A7-0310/ Esittelijä: Yannick Jadot) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista (2010/2103(INI)) P7_TA-PROV(2010)0446 Yritysten yhteiskuntavastuu kansainvälisissä kauppasopimuksissa (A7-0317/ Esittelijä: Harlem Désir) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa (2009/2201(INI)) P7_TA-PROV(2010)0447 Kilpailualan horisontaaliset yhteistyösäännöt (B7-0623/2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 horisontaalista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin sovellettavien kilpailusääntöjen uudelleenarvioinnista II /PE

5 P7_TA-PROV(2010)0448 Irak - erityisesti kuolemanrangaistus (mukaan lukien Tariq Azizin tapaus) ja hyökkäykset kristittyjen yhteisöjä vastaan (B7-0629, 0630, 0631, 0632, 0633 ja 0648/2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 Irakista: kuolemanrangaistus (varsinkin Tariq Azizin tapaus) ja hyökkäykset kristittyjen yhteisöjä vastaan P7_TA-PROV(2010)0449 Tiibet - suunnitelmat kiinan kielen muuttamisesta pääopetuskieleksi (B7-0637, 0638, 0640, 0642, 0643 ja 0644/2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 Tiibetistä suunnitelmat tehdä kiinan kielestä pääopetuskieli P7_TA-PROV(2010)0450 Burma - vaalien järjestäminen ja oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin vapauttaminen (B7-0635, 0636, 0639, 0641, 0645, 0646 ja 0647/2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 Burmasta, maassa pidetyistä vaaleista ja oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin vapautuksesta P7_TA-PROV(2010)0451 Paksu- ja peräsuolen syövän torjunta Euroopan unionissa (P7_DCL(2010)0068) Euroopan parlamentin kannanotto 25. marraskuuta 2010 paksu- ja peräsuolen syövän torjuntaan Euroopan unionissa P7_TA-PROV(2010)0452 Ashrafin leiri (P7_DCL(2010)0075) Euroopan parlamentin kannanotto 25. marraskuuta 2010 Ashrafin leiriin PE \ III

6

7 P7_TA-PROV(2010)0433 Vuoden 2011 talousarvio Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 vuoden 2011 talousarviosta käytävistä neuvotteluista Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan, ottaa huomioon komission 27. huhtikuuta 2010 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 (KOM(2010)0300) ja komission 15. syyskuuta 2010, 11. lokakuuta 2010 ja 20. lokakuuta 2010 esittämät oikaisukirjelmät nro 1, 2 ja 3, ottaa huomioon neuvoston 12. elokuuta 2010 vahvistaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 (12699/2010 C7-0202/2010), ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 kaikki pääluokat 1, ottaa huomioon komission 3. maaliskuuta 2010 antaman ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (KOM(2010)0072) ja komission samana päivänä esittämän asiakirjan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisestä toimielinten sopimuksesta budjettiyhteistyöstä (KOM)2010)0073), ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2010 annetun lisätalousarvioesityksen nro 3 vuoden 2010 yleiseen talousarvioon (KOM(2010)0149) sekä 20. lokakuuta 2010 annetun lisätalousarvioesityksen nro 10 vuoden 2010 yleiseen talousarvioon (KOM(2010)0598), ottaa huomioon komission 8. huhtikuuta 2010 antaman ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta (KOM(2010)0150), ottaa huomioon neuvoston 13. syyskuuta 2010 vahvistaman kannan lisätalousarvioesitykseen nro 3/2010 (13472/2010 C7-0263/2010) ja 20. lokakuuta 2010 annetun parlamentin päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2010 varainhoitovuodeksi 2010, pääluokka III Komissio 2, 1 2 Hyväksytyt tekstit, P7_TA (2010)0372. Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0371. PE \ 1

8 ottaa huomioon 22. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 1, ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 2, ottaa huomioon työjärjestyksen 78 artiklan, A. ottaa huomioon, että neuvoston kannassa talousarvioesitykseen maksumäärärahojen rajaksi on asetettu määrä, joka vastaa 2,91 prosentin korotusta vuoden 2010 talousarvioon, B. ottaa huomioon, että parlamentti on sopinut seitsenkohtaisesta strategiasta, jolla pannaan täytäntöön Lissabonin sopimuksen määräykset budjettitarkistusten avulla, ja se on osoittanut halukkuutensa vahvistaa maksujen tason osana yleistä sopimusta, C. ottaa huomioon, että parlamentin ja neuvoston sovittelukomitea ei päässyt 15. marraskuuta 2010 sopimukseen yhteisestä tekstistä vuoden 2011 talousarvioksi, 1. on valmis helpottamaan sopimukseen pääsemistä vuoden 2011 talousarviosta ja siihen liittyvistä näkökohdista hyvin tiukassa aikataulussa, kunhan komissio ja neuvosto täyttävät seuraavat ehdot: a) sovitaan todellisista joustomekanismeista, jotka noudattavat 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa vahvistettuja, tarkistuksia koskevia nykyisiä periaatteita ja joista päättävät parlamentti ja neuvosto, joka hyväksyy ne määräenemmistöllä, niin että unionille Lissabonin sopimuksessa ja Eurooppa hankkeessa annetuista uusista toimivaltuuksista johtuvat politiikat voidaan tulevaisuudessa rahoittaa asianmukaisesti vuonna 2011 ja sitä seuraavina vuosina; b) komissio sitoutuu esittämään 1. heinäkuuta 2011 mennessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklaan perustuvia olennaisia ehdotuksia EU:n uusista omista varoista ja neuvosto sitoutuu keskustelemaan näistä ehdotuksista parlamentin kanssa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen aikana 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa olevan rahoituskehyksen tarkistusta koskevan julistuksen nro 3 mukaisesti; c) kolme toimielintä pääsevät sopimukseen yhteistyömenetelmästä, jonka mukaan parlamentti osallistuu seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviin neuvotteluihin siten, että sen jäsenet saavat osallistua asiaa koskeviin kokouksiin, ja parlamentin puhemiehen ja neuvoston ja komission puheenjohtajien tasolla pidetään säännöllisiä keskusteluja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 324 artiklan ja 312 artiklan 5 kohdan mukaisesti; 1 2 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0328. Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007) /PE

9 2. pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut eurooppalaiseen lisäarvoon ja Lissabonin sopimuksesta EU:n talousarviolle koituviin seurauksiin sekä omia varoja koskevaan täsmälliseen aikatauluun; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE \ 3

10 P7_TA-PROV(2010)0434 Ihmisoikeudet sekä sosiaali- ja ympäristönormit kansainvälisissä kauppasopimuksissa Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa (2009/2219(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3, 6 ja 21 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153, 191, 207 ja 218 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12, 21, 28, 29, 31 ja 32 artiklan, ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (1948) ja muut Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvälineet, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (1966), taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (1966), kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (1965), kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (1979) ja yleissopimuksen lapsen oikeuksista (1989), Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista (2007) ja New Yorkissa syyskuuta 2010 pidetyn Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen huippukokouksen päätösasiakirjan, ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen sekä Dohassa marraskuussa 2001 järjestetyssä neljännessä ministerikokouksessa hyväksytyn julistuksen ja erityisesti sen 31 kohdan, ottaa huomioon 20. syyskuuta 1996 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta kansanvallan periaatteiden ja ihmisoikeuksien sisällyttämisestä yhteisön ja kolmansien maiden sopimuksiin (KOM(1995)0216) 1 sekä 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa 2, ottaa huomioon 25. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kaupan avautumisesta ja demokratiasta 3, jossa se pyytää WTO:ta kunnioittamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sosiaalisia perusnormeja ja Euroopan unionia hyväksymään ILO:n päätökset, mukaan luettuna kehotukset pakotteisiin, jotka liittyvät sosiaalisten perusnormien vakaviin rikkomuksiin, EYVL C 320, , s EUVL C 290 E, , s EYVL C 112 E, , s /PE

11 ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa (KOM(2001)0252) 1, ottaa huomioon komission tiedonannon globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta etujen laajempaa jakautumista edistävät EU:n poliittiset linjaukset (KOM(2004)0383), ottaa huomioon 15. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta 2, ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman lasten hyväksikäytöstä kehitysmaissa, painopisteenä erityisesti lapsityö 3, ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät lapsityöstä 4, ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman reilusta kaupasta ja kehityksestä 5, ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman globaalista Euroopasta Kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat 6 vastauksena komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamaan tiedonantoon Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto (KOM(2006)0567), ottaa huomioon komission tiedonannon "Ihmisarvoista työtä kaikille - Yhteisön osallistuminen ihmisarvoisen työn toimintaohjelman maailmanlaajuiseen täytäntöönpanoon" (KOM(2006)0249), ottaa huomioon, että YK:n talous- ja sosiaalineuvoston vuonna 2006 täystyöllisyydestä ja ihmisarvoisesta työstä antamassa ministerijulistuksessa osapuolet tunnustivat, että täysi ja tuottava työllisyys ja kelvolliset työolot kaikille ovat kestävän kehityksen avaintekijä, ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman ihmisarvoisesta työstä kaikille 7, jossa pyydetään ihmisarvoisen työn edistämisen nimissä sisällyttämään sosiaalinormit Euroopan unionin kauppasopimuksiin, eritoten kahdenvälisiin sopimuksiin, ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2009 kansainvälisessä työkonferenssissa yksimielisesti hyväksytyt ILO:n laatiman ihmisarvoisen työn toimintaohjelman ja ILO:n kansainvälisen työllisyyssopimuksen sekä vuonna 2008 hyväksytyn julistuksen sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta, EUVL C 131 E, , s EUVL C 280 E, , s. 65. EUVL C 157 E, , s. 84. Neuvoston annetut päätelmät lapsityöstä, 10937/1/2010. EUVL C 303 E, , s EUVL C 102 E, , s EUVL C 102 E, , s PE \ 5

12 ottaa huomioon vuonna 1968 tehdyn Brysselin yleissopimuksen, sellaisena kuin se vahvistettiin tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22. joulukuuta 2000 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 44/2001 1, ottaa huomioon yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP), joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2006 ja jonka perusteella yhä useammille tuotteille myönnettiin tullivapaa pääsy markkinoille tai tariffialennus ja johon sisältyy myös uusi kannuste haavoittuville maille, joilla on erityisiä kauppaan, talouteen tai kehitykseen liittyviä tarpeita, ottaa huomioon kaikki Euroopan unionin ja kolmansien maiden väliset sopimukset, ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten (AKTmaat) sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus), joka allekirjoitettiin Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 ja jota tarkistettiin vuosina 2005 ja 2010, ottaa huomioon AKT-valtioiden ja -alueiden kanssa tekemistään talouskumppanuussopimuksista antamansa päätöslauselmat ja erityisesti 26. syyskuuta , 23. toukokuuta ja 12. joulukuuta antamansa päätöslauselmat, ottaa huomioon ympäristöä koskevat kansainväliset yleissopimukset, kuten Montrealin pöytäkirja otsonikerrosta heikentävistä aineista (1987), Baselin yleissopimus vaarallisten jätteiden rajat ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvonnasta (1989), Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja (2000) ja Kioton pöytäkirja (1997), ottaa huomioon lokakuussa 2009 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen 13 luvun, ottaa huomioon Euroopan unionin sekä Kolumbian ja Perun välisten useamman osapuolen kauppasopimusneuvottelujen loppuun saattamisen, ottaa huomioon 14. tammikuuta 2010 järjestämänsä kuulemisen "Sosiaalisten normien ja ympäristönormien soveltaminen kauppaneuvotteluissa", ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A7-0312/2010), EYVL L 12, , s. 1. EUVL C 273 E, , s EUVL C 102 E, , s EUVL C 323 E, , s /PE

13 A. katsoo, että kaupan, ihmisoikeuksien ja sosiaali- ja ympäristönormien välisestä yhteydestä on tullut talous- ja kauppasuhteiden avaintekijä ja että se on kiinteä osa vapaakauppasopimusten puitteissa käytäviä neuvotteluja, B. toteaa, että kilpailun vääristymät ja riskit polkumyyntiin sosiaali- ja ympäristönormien osalta ovat yhä yleisempiä ja ne haittaavat varsinkin Euroopan unionissa toimivia yrityksiä ja työntekijöitä, joiden on noudatettava tiukempia sosiaali-, ympäristö- ja veronormeja, C. katsoo, että suhteissaan kolmansiin maihin EU:n on hyväksyttävä vastavuoroisuuteen perustuva, mutta kauppakumppanien kehitystason mukaan eriytetty strategia sekä sosiaalisten ja ekologisten vaatimustensa että kaupan vapauttamisen suhteen, jotta voidaan luoda olosuhteet oikeudenmukaiselle ja vilpittömälle kansainväliselle kilpailulle, D. katsoo, että kahdenväliset foorumit ovat nykyään pääasiallinen väylä näiden poliittisten tavoitteiden edistämiseen, sillä näkymät kaupan, työn tai ympäristön yhteyksiä koskevien monenvälisten sääntöjen laatimiseksi WTO:n puitteissa eivät ole kovin lupaavat, E. katsoo, että on kuitenkin tarpeen pyrkiä saattamaan tasapainoon kauppaoikeus ja perusoikeudet ja vahvistaa vuoropuhelua tärkeimpien kansainvälisten organisaatioiden, erityisesti ILO:n ja WTO:n, välillä, jotta kansainvälisestä politiikasta tulisi johdonmukaisempaa ja globaalia hallintoa voitaisiin parantaa, F. katsoo, että on olemassa monia perusteita sisällyttää ihmisoikeuksia ja sosiaali- ja ympäristönormeja koskevia määräyksiä kansainvälisiin kauppasopimuksiin alkaen halusta luoda tasapuolista ja reilua kauppaa ja varmistaa hyvät kauppatavat ("level playing field") aina normatiivisempaan tarpeeseen puolustaa Euroopan unionin vaalimia yleisiä arvoja ja noudattaa johdonmukaisuutta unionin toiminnassa, G. muistuttaa, että vuonna 1986 annetussa YK:n julistuksessa oikeudesta kehitykseen todetaan, että oikeus kehitykseen on luovuttamaton ihmisoikeus, jonka nojalla jokaisella ihmisellä ja kaikilla kansoilla on oikeus osallistua taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kehitykseen, antaa siihen oma panoksensa ja nauttia siitä; katsoo siksi, että EU:n velvollisuutena on olla heikentämättä tätä oikeutta ja päinvastoin sisällyttää se kansainvälisiin sopimuksiin ja noudattaa sitä unionin politiikan suuntaviivana, H. katsoo, että Lissabonin sopimuksessa vahvistettiin, että Euroopan unionin ulkoisen toiminnan, johon kauppa kuuluu olennaisena osana, on perustuttava unionin perustamisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin; katsoo, että eurooppalaista sosiaalista mallia, jossa yhdistyvät kestävä talouskasvu ja kohentuneet työ- ja elinolosuhteet, voidaan käyttää mallina myös muille kumppaneille; katsoo, että lisäksi kauppasopimuksissa on noudatettava muita kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita, joihin sopimusvaltiot ovat sitoutuneet, valtioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti, I. pitää tärkeänä, että Euroopan unionissa voimassa olevat sosiaali- ja ympäristönormit säilytetään ja että Euroopan yhtenäismarkkinoilla toimivat ulkomaiset yritykset noudattavat niitä, PE \ 7

14 J. katsoo, että ihmisoikeuksien ja sosiaali- ja ympäristönormien sisällyttäminen kauppasopimuksiin voi tuoda niille lisäarvoa ja mahdollistaa paremman vuorovaikutuksen kansalaisyhteiskunnan kanssa, vahvistaa poliittista ja yhteiskunnallista vakautta sekä luoda siten kaupankäynnille suotuisamman ilmapiirin, K. katsoo, että kauppa sekä ihmisoikeuksien ja sosiaali- ja ympäristönormien vaaliminen on tärkeä tekijä rauhan ja hyvinvoinnin takaamisessa maailmassa, mutta että se ei ole ratkaisu kaikkiin maailman valtioiden välisiin ongelmiin; katsoo kuitenkin, että umpikujaan ajautuneista poliittisista tilanteista voidaan löytää ulospääsy vahvistamalla kauppasuhteita ja varmistamalla yhteinen etu erityisesti ympäristönsuojelun alalla ja siten ratkaista konfliktit, L. ottaa huomioon, että muut valtiot ovat antaneet myönteisiä esimerkkejä sosiaalinormien sisällyttämisestä kauppasopimuksiin, M. katsoo, että GSP-järjestelmän edellytyksenä on, että edunsaajamaat noudattavat kansainvälisten ihmisoikeusyleissopimusten ja keskeisten työnormien periaatteita ja siihen sisältyy erityinen ylimääräisten tullietuuksien järjestelmä, jolla edistetään keskeisten ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintoa koskevien kansainvälisten yleissopimusten ratifiointia ja tehokasta täytäntöönpanoa; toteaa, että ehtojen noudattamatta jättäminen voi johtaa kauppajärjestelmän soveltamisen keskeyttämiseen, 1. pyytää näin ollen, että Euroopan unionin tulevassa kauppastrategiassa kauppaa ei enää pidetä itsessään päämääränä vaan välineenä, jonka avulla voidaan edistää eurooppalaisia arvoja ja kaupallisia etuja sekä edistää oikeudenmukaista kaupankäyntiä ja yleistää sosiaali- ja ympäristönormien sisällyttämistä sopimuksiin ja tehokasta täytäntöönpanoa kaikkien EU:n kauppakumppanien kanssa; katsoo, että Euroopan unionin olisi käytävä näitä neuvotteluja myönteisestä, mutta samalla oikeudellisesti sitovasta näkökulmasta; korostaa, että kestävää kehitystä koskevien määräysten sisällyttäminen etenkin kahdenvälisiin sopimuksiin hyödyttää kaikkia osapuolia; 2. muistuttaa, että kauppapolitiikka on Euroopan unionin kokonaistavoitteita palveleva väline ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan mukaisesti Euroopan unionin kauppapolitiikkaa "harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti" ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni edistää osaltaan "maapallon kestävää kehitystä, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta, vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa, köyhyyden poistamista ja ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien suojelua, sekä kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, etenkin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamista"; Ihmisoikeudet sekä sosiaali- ja ympäristönormit monenvälisissä kauppasuhteissa 3. kehottaa tehostamaan yhteistyötä monenvälisellä tasolla WTO:n ja YK:n tärkeimpien ihmisoikeusinstanssien välillä; arvelee, että tiiviimmät yhteydet YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa sekä erityismenettelyt olisivat erityisen hyödyllisiä ihmisoikeuksien kunnioittamista edistävien monenvälisten kaupankäyntipuitteiden varmistamiseksi; katsoo myös, että ihmisoikeusvaltuutetun 8 /PE

15 asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää WTO:n paneelissa ja valituselimessä, kun todetaan vakavia ihmisoikeusrikkomuksia; 4. katsoo, että ihmisoikeusneuvoston säännöllisesti suorittama yleistarkastelu voisi olla hyödyllinen väline kansainvälisiin kauppasopimuksiin sisältyvien ihmisoikeusmääräysten noudattamisen seurannassa; 5. korostaa, että on olennaisen tärkeää syventää yhteistyötä ILO:n kanssa, joka vastaa kansainvälisten työnormien määrittelystä ja niitä koskevista neuvotteluista sekä valvoo niiden soveltamista oikeudessa ja käytännössä, sekä ottaa ILO täysin mukaan WTO:n työhön; a) pyytää tätä varten, että ILO:lle myönnetään virallinen tarkkailijan asema WTO:ssa ja oikeus käyttää puheenvuoroja WTO:n ministerikokouksissa; b) ehdottaa kauppaa ja ihmisarvoista työtä käsittelevän komitean perustamista WTO:hon kauppa- ja ympäristökomitean tapaan; vaatii, että kummallekin komitealle annetaan selkeästi määritelty tehtävä ja konkreettista vaikutusvaltaa; c) esittää, että merkittävissä tapauksissa, joissa kaupallisissa riita-asioissa on kyse kansainvälisten työtä koskevien yleissopimusten rikkomisesta, ILO samoin kuin YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto voitaisiin ottaa mukaan asian käsittelyyn; d) ehdottaa, että luodaan mahdollisuus valittaa ILO:lle, jos WTO:n jäsenvaltio katsoo riitojenratkaisuelimen kyseenalaistavan ILO:n päätökset työtä koskevien yleissopimusten noudattamisesta; 6. toteaa jälleen, että yhtäältä avoimen ja syrjimättömän monenvälisen kauppajärjestelmän säilyttämistä ja ylläpitämistä ja toisaalta ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistämisen puolesta toimimista koskevien tavoitteiden on tuettava toisiaan vastavuoroisesti; korostaa, että GATT-sopimuksen 20 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat hyväksyä kaupallisia ympäristönsuojelutoimia, jos niitä ei sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään, ja kannustaa jäsenvaltioita käyttämään tätä määräystä kattavasti; 7. on tyytyväinen WTO:n kauppa- ja ympäristökomitean olemassaoloon ja katsoo, että sen pitäisi olla keskeinen foorumi ympäristön ja kaupan välisen yhteyden syventämisen ja integroinnin jatkamiselle; toivoo, että komitean rooli ja työ kehittyvät, jotta se voi käsitellä myönteisellä tavalla kansainvälisen yhteisön tärkeimpiä kauppaan ja ympäristöön liittyviä haasteita; 8. korostaa, kuinka tärkeää on parantaa vihreiden tuotteiden ja vihreän teknologian saatavuutta, jotta saavutetaan kestävän kehityksen tavoitteet, ja kehottaa kaikkia neuvottelujen osapuolia lisäämään ponnistelujaan, jotta neuvottelut ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen tulliesteiden ja muiden esteiden vähentämisestä tai poistamisesta saadaan nopeasti päätökseen, niin että voidaan tukea uusia työllisyyspolitiikan muotoja ja työpaikkojen luomista ILO:n ihmisarvoista työtä koskevien normien mukaisesti sekä Euroopan unionin teollisuuden ja pk-yritysten kasvumahdollisuuksia; PE \ 9

16 9. korostaa tarvetta edistyä neuvotteluissa Dohan julistuksen 31 artiklan muista kohdista, jotka koskevat WTO:n olemassa olevien sääntöjen ja monenvälisissä ympäristösopimuksissa esitettyjen kaupallisten erityisvelvoitteiden suhdetta, sekä edistää tiiviimpää yhteistyötä monenvälisten ympäristösopimusten sihteeristöjen ja WTO:n komiteoiden välillä, sillä se on olennaista sen takaamisessa, että kauppaa ja ympäristöä koskevat järjestelyt kehittyvät johdonmukaisesti; 10. katsoo, että monenvälinen ilmastosopimus olisi paras tapa varmistaa hiilidioksidipäästöjä koskevien negatiivisten ulkoisten ympäristövaikutusten sisällyttäminen, mutta sellaista tuskin tehdään lähitulevaisuudessa; katsoo näin ollen, että Euroopan unionin olisi jatkossakin tutkittava mahdollisuuksia ottaa sellaisilla aloilla, joilla on osoitettu olevan hiilivuodon vaara, käyttöön soveltuvia ympäristövälineitä, eritoten "hiilen sisällyttämismekanismi" WTO:n sääntöjä noudattaen yhdessä EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvan hiilidioksidin päästöoikeuksien huutokaupan kanssa, koska tällaisella mekanismilla voitaisiin torjua riskejä hiilidioksidipäästöjen siirtämisestä kolmansiin maihin; 11. ehdottaa, että sen jälkeen kun kansainvälinen ilmastosopimus on saatu neuvoteltua ja allekirjoitettua, perustetaan todellinen Maailman ympäristöjärjestö, jotta annetut sitoumukset pannaan täytäntöön ja ympäristönormeja noudatetaan; katsoo, että esimerkiksi ympäristöperusteisen polkumyynnin tapaukset olisi annettava tämän tulevan järjestön käsiteltäväksi; Ihmisoikeudet sekä sosiaali- ja ympäristönormit kahdenvälisissä kauppasopimuksissa 12. kannattaa ehdottomasti käytäntöä, jonka mukaan Euroopan unionin kansainvälisiin sopimuksiin sisällytetään oikeudellisesti sitovia ihmisoikeuslausekkeita, mutta muistuttaa, että suurimman haasteen muodostavat näiden lausekkeiden seuranta ja täytäntöönpano; muistuttaa, että nämä lausekkeet on sisällytettävä myös kaikkiin kauppa- ja alakohtaisiin sopimuksiin Cotonoun sopimuksen 96 artiklaa vastaavan selkeän ja täsmällisen neuvottelumenettelyn kera; on tyytyväinen siihen, että tällainen lauseke on sisällytetty uuden sukupolven vapaakauppasopimuksiin; 13. painottaa, että kahdenvälisiin sopimuksiin olisi samalla tavalla sisällytettävä järjestelmällisesti kestävää kehitystä koskevia lukuja; 14. toteaa, että tulevat kauppasopimukset voitaisiin tehdä ottaen huomioon nykyinen rahoituskriisi; katsoo, että tämä ei saa johtaa siihen, että sosiaali- ja ympäristönormit ja erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä ja vaarallisten jätteiden käsittelyä koskevat normit jätetään ottamatta huomioon muiden tavoitteiden saavuttamiseksi; 15. ottaa huomioon edellä esitetyt tavoitteet ja kehottaa komissiota sisällyttämään järjestelmällisesti kaikkiin vapaakauppasopimuksiin, joista se neuvottelee kolmansien maiden kanssa, sosiaali- ja ympäristönormit, joihin kuuluu: a) luettelo vähimmäisnormeista, joita kaikkien EU:n kauppakumppanien on noudatettava; sosiaalisten kysymysten osalta näiden normien on vastattava ILO:n kahdeksaa perustavaa laatua olevaa yleissopimusta (työelämän perusnormit) sellaisina kuin ne on lueteltu perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa ILO:n julistuksessa (1998); teollisuusmaiden on noudatettava näiden 10 /PE

17 kahdeksan yleissopimuksen lisäksi ILO:n neljää keskeistä yleissopimusta; ympäristön ja ihmisoikeuksien noudattamisen alalla vähimmäisnormin on vastattava ympäristöä koskevia yleissopimuksia ja hyvän hallinnon periaatteita sellaisina kuin niistä on säädetty yleisestä tullietuusjärjestelmästä annetussa unionin asetuksessa; b) luettelo muista yleissopimuksista, jotka on pantava täytäntöön asteittain ja joustavasti ottaen huomioon kyseisen kumppanin taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen tilanteen kehittyminen; sosiaalisten kysymysten osalta perimmäisenä tavoitteena on ILO:n ihmisarvoisen työn toimintaohjelman kattava ja täydellinen täytäntöönpano; 16. korostaa, että näiden normien noudattaminen on ymmärrettävä siten, että siihen sisältyy niiden ratifiointi, saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja tehokas soveltaminen valtion koko alueella; 17. vaatii, että kaikissa tulevissa kauppasopimuksissa määrätään lapsityövoiman käytön kiellosta erityisesti luonnonkiven louhinnassa ja jalostuksessa ja että ne sisältävät unionin yhtenäisen sertifiointijärjestelmän, jonka avulla voidaan todistaa, että tuotu luonnonkivi ja siitä tehdyt tuotteet on valmistettu kaikissa arvoketjun vaiheissa ilman lapsityövoimaa ILOn yleissopimuksen 182 mukaisesti; 18. tähdentää, että vapaakauppasopimusten puitteissa voitaisiin harkita ehdollista vapauttamista, johon kuuluu tullien poistoluettelon lyhentäminen tai pääsy lisämarkkinoille sen mukaan, noudatetaanko sosiaali- ja ympäristönormeja vai ei; 19. korostaa sopimuksen täytäntöönpanon jatkuvan seurannan ja avoimen ja kattavan toimintatavan merkitystä kaikissa vaiheissa: a) panee merkille kestävää kehitystä koskevien vaikutustenarviointien käytön mutta katsoo, että niitä olisi tehtävä myös ennen neuvotteluja sekä niiden aikana ja jälkeen, jotta varmistetaan jatkuva arviointi; korostaa, että arviointien tuloksiin on tärkeää reagoida kaikilta osin; katsoo myös, että neuvottelijoiden olisi otettava paremmin huomioon näistä vaikutustenarvioinneista esiin tulevat prioriteetit ja huolen aiheet; b) kehottaa komissiota laatimaan ihmisoikeuksia koskevia vaikutustenarviointeja kestävää kehitystä koskevien vaikutustenarviointien lisäksi sellaisten ymmärrettävien kaupallisten indikaattoreiden avulla, jotka perustuvat ihmisoikeuksiin ja sosiaali- ja ympäristönormeihin; c) pyytää molempia osapuolia raportoimaan säännöllisesti sopimukseen sisältyvien sitoumusten täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä; d) pyytää komissiota takaamaan, että kumppanuusvaltioiden parlamentit osallistuvat kauppaneuvotteluihin, jotta hallintoa ja demokraattista valvontaa voidaan parantaa kehitysmaissa; e) tähdentää kansalaisten osallistumisen merkitystä neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja sopimuksen seurannassa ja pyytää tähän liittyen perustamaan kestävän PE \ 11

18 kehityksen foorumeja tai neuvoa-antavia ryhmiä, joiden tarkoituksena on työmarkkinaosapuolten ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan edustajien kuuleminen; 20. kehottaa toteuttamaan EU:n kauppasopimusten avulla mahdollisimman suuren avoimuuden, tiukat julkisia hankintoja koskevat ehdot sekä yrityksiä koskevat maakohtaiset ilmoitukset sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa laittoman pääomapaon estämiseksi; 21. kehottaa Euroopan unionia puolustamaan kauppasopimusneuvotteluissa oikeutta käyttää luonnonvaroja sekä valvomaan alkuperäiskansojen oikeuksia hyödyntää tärkeimpiä luonnonvaroja; kehottaa komissiota kytkemään kansainvälisiin kauppaneuvotteluihin ja -sopimuksiin ongelmat, jotka liittyvät maanostoon ja -omistukseen kolmansissa maissa, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa ja kehitysmaissa; 22. myöntää, että tällä hetkellä neuvoteltaviin kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyvä kestävää kehitystä käsittelevä luku on sitova, mutta katsoo, että sitä voitaisiin vahvistaa, jos siinä määrätään: a) työmarkkinaosapuolille avoimesta valitusmenettelystä; b) sosiaalisiin ongelmiin ja ympäristöongelmiin liittyvien riita-asioiden nopeaa ja tehokasta ratkaisemista varten vetoamisesta riippumattomaan elimeen, kuten asiantuntijaryhmään, jonka sopimuspuolet ovat valinneet ihmisoikeuksien, työoikeuden ja ympäristöoikeuden asiantuntemuksen perusteella ja jonka suositusten, joihin liittyy määräyksiä niiden täytäntöön panemiseksi, olisi oltava osa hyvin määriteltyä prosessia; c) samoin kuin sopimuksen muiden osien ollessa kyseessä mahdollisuudesta vedota riitojenratkaisumekanismiin, joka määrää sakkoja tilanteen parantamiseksi kyseisillä aloilla, tai tiettyjen sopimukseen sisältyvien kaupallisten etujen keskeyttämisestä ainakin väliaikaisesti, jos edellä mainittuja normeja rikotaan vakavasti; 23. korostaa, että on tärkeää täydentää sopimuksia liitännäistoimenpiteillä, mukaan luettuina teknisen avun toimet ja yhteistyöohjelmat, joilla pyritään parantamaan eritoten ihmisoikeuksia ja sosiaali- ja ympäristönormeja koskevien perustavaa laatua olevien yleissopimusten täytäntöönpanovalmiuksia; Ihmisoikeudet sekä sosiaali- ja ympäristönormit yksipuolisissa kauppasuhteissa: GSP ja GSP+ 24. katsoo, että ne 27 yleissopimusta, joiden ratifiointia ja tehokasta täytäntöönpanoa GSP+järjestelmän soveltaminen edellyttää, edustavat ainutlaatuista kokoelmaa ihmisoikeus-, työoikeus- ja ympäristönormeja ja hyvän hallinnon normeja koskevia yleissopimuksia; korostaa, että tähän asti GSP+-järjestelmällä on ollut näkyvä myönteinen vaikutus näiden yleissopimusten ratifiointiin mutta ei niinkään niiden täytäntöönpanoon, ja toivoo näin ollen, että painotetaan enemmän liitännäistoimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan täytäntöönpanovalmiuksia; katsoo lisäksi, että GSP+-järjestelmän uskottavuuden varmistamiseksi komission on käynnistettävä tutkimuksia, jos yhtenäiset 12 /PE

19 havainnot osoittavat, että jotkut valtiot eivät sovella 27:ää yleissopimusta, tarvittaessa poistettava etuisuuskohtelu; 25. katsoo, että Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisissä sopimuksissa voitaisiin ottaa käyttöön tiiviimpi yhteys ihmisoikeuslausekkeiden ja GSP+-järjestelmän välillä, erityisesti seurannan osalta; 26. kehottaa komissiota tarkistamaan GSP-järjestelmää siten, että se hyödyttää todellakin maita, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja yksinkertaistamaan alkuperäsääntöjä, jotta "kaikki paitsi aseet" -aloitteen ja GSP+-järjestelmän edunsaajavaltiot hyötyvät mahdollisimman paljon heille myönnetystä etuisuuskohtelusta; pyytää laatimaan vertailukohtia, mekanismeja ja avoimia kriteerejä etuuksien myöntämiseksi ja niiden peruuttamiseksi järjestelmän puitteissa; pyytää myös ottamaan Euroopan parlamentin täysimääräisesti mukaan koko prosessiin erityisesti kun on kyse neuvoston ehdotuksesta edunsaajamaiden luetteloksi, tutkimusten käynnistämisestä tai GSP+-järjestelmän väliaikaisesta keskeyttämisestä; 27. kehottaa komissiota tekemään pikaisesti ehdotuksen asetukseksi, jolla kielletään sellaisten tuotteiden tuonti EU:hun, jotka on tuotettu uusia orjuuden ja erityisesti haavoittuvia ryhmiä hyväksikäyttävän pakkotyön muotoja käyttäen perustavanlaatuisten ihmisoikeusnormien vastaisesti; 28. kehottaa komissiota Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen nojalla tiedottamaan aina kansainvälisistä kauppasopimuksista käytävien neuvottelujen aikana parlamentille perusteellisesti kaikista ihmisoikeuksiin sekä sosiaali- ja ympäristönormeihin liittyvistä asioista; 29. kehottaa komissiota takaamaan Lissabonin sopimukseen sisältyvien parlamentin uusien valtuuksien nojalla tehokkaan tiedonkulun parlamentille ja antamaan parlamentille sen lähettämien edustajien välityksellä tarkkailijan aseman ja antamaan heille pääsyn kaikkiin asiaa koskeviin kokouksiin ja antamaan kaikki asiaa koskevat asiakirjat heidän käyttöönsä; 30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. PE \ 13

20 P7_TA-PROV(2010)0435 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2009 Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2009 (2010/2059(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2009, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 artiklan kolmannen kohdan ja 228 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 43 artiklan, ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom 1, ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006, ottaa huomioon 5. lokakuuta 2005 annetun komission tiedonannon "Empowerment to adopt and transmit communications to the European Ombudsman and authorise civil servants to appear before the European Ombudsman" (SEC(2005)1227), ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin päätöksen tekemiseksi oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom muuttamisesta 2, ottaa huomioon oikeusasiamiehen toteuttaman täytäntöönpanosäännösten tarkistamisen, jolla otetaan huomioon ohjesääntöön tehdyt muutokset ja joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2009, ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat, ottaa huomioon työjärjestyksen 205 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen, ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A7-0275/2010), 1 2 EYVL L 113, , s. 15. EUVL L 189, , s /PE

21 A. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2009 luovutettiin virallisesti parlamentin puhemiehelle 19. huhtikuuta 2010 ja että oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 4. toukokuuta 2010, B. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artiklassa määrätään, että "jokainen unionin kansalainen voi kääntyä 228 artiklan mukaisesti asetettavan oikeusasiamiehen puoleen", C. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan "jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa", D. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan "jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä", E. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen voimaantulon seurauksena yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä Eurooppa-neuvoston toiminta kuuluvat oikeusasiamiehen toimialaan, F. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaan oikeusasiamies tästä lähtien "valitaan jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen Euroopan parlamentin vaalikauden ajaksi", joten parlamentti ei enää "nimeä" oikeusasiamiestä, G. ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen työ edistää sellaisen unionin toteutumista, "jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia", kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisessa kohdassa vahvistetaan, H. ottaa huomioon, että oikeusasiamies sai vuonna 2009 kaikkiaan kantelua (3 406 kantelua vuonna 2008) ja että kanteluista 727:n (23 prosenttia) katsottiin kuuluvan oikeusasiamiehen toimivaltaan, kun vuonna 2008 vastaava luku oli 802, I. ottaa huomioon, että vuonna 2009 oikeusasiamies käynnisti 335 tutkimusta kantelujen perusteella ja sai 318 tutkimusta päätökseen ja että päätökseen saaduista tutkimuksista 311 perustui kanteluihin ja seitsemän oli oma-aloitteisia tutkimuksia, J. ottaa huomioon, että 179:ssä vuonna 2009 päätökseen saadussa tapauksessa (eli 56 prosentissa kaikista tapauksista) asianomainen toimielin hyväksyi sovintoratkaisun tai sopi asian, mikä osoittaa toimielinten ja elinten olevan selvästi halukkaita pitämään oikeusasiamiehelle tehtyjä kanteluita tilaisuutena virheiden korjaamiseen ja yhteistyöhön oikeusasiamiehen kanssa kansalaisten hyväksi, K. ottaa huomioon, että vuonna 2009 oikeusasiamies havaitsi hallinnollisia epäkohtia 12 prosentissa tapauksista (37 tutkimusta), mikä johti kriittisiin lausuntoihin 35 tapauksessa, PE \ 15

22 L. ottaa huomioon, että vuonna 2009 annettiin 15 suositusluonnosta, M. ottaa huomioon, että yleisimpien hallinnollisten epäkohtien syynä oli avoimuuden puute, mukaan luettuna kieltäytyminen antamasta tietoja (36 prosenttia tapauksista), epäoikeudenmukaisuus tai toimivallan väärinkäyttö (14 prosenttia), vältettävissä ollut viivästys (13 prosenttia), epätyydyttävä menettely (13 prosenttia), huolimattomuus (6 prosenttia), komission laiminlyönti sen tehtävässä perussopimusten valvojana (6 prosenttia), oikeudellinen virhe (6 prosenttia) ja syrjintä (5 prosenttia), N. ottaa huomioon, että kantelujen keskimääräinen käsittelyaika lyheni 13 kuukaudesta (vuonna 2008) yhdeksään kuukauteen (vuonna 2009), mikä on osoitus oikeusasiamiehen ponnisteluista tutkimustensa keskimääräisen keston lyhentämiseksi ja asianosaisten toimielinten kesken vallitsevasta yhteistyöhengestä, O. ottaa huomioon, että yksikään hallinnollinen epäkohta ei antanut aihetta laatia erityiskertomusta Euroopan parlamentille vuonna 2009, P. ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen kriittiset huomautukset ja suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, vaan niiden tavoitteena on edistää Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä harjoitettavaa omaa valvontaa sekä välttää virheiden ja epäkohtien toistumista tulevaisuudessa, Q. ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen rooli on kehittynyt viran perustamisesta lähtien oikeusasiamiehen riippumattomuuden ja hänen toimintaansa kohdistuvan Euroopan parlamentin ja vetoomusvaliokunnan demokraattisen valvonnan ansiosta, R. pitää olennaisena, että unionin toimielimet ja elimet hyödyntävät tarvittavia resursseja täysimääräisesti täyttääkseen velvollisuutensa, jotta voidaan varmistaa, että kansalaisten tiedusteluihin, kanteluihin ja vetoomuksiin vastataan ripeästi ja konkreettisesti, S. ottaa huomioon hyvän hallintotavan säännöstön, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 6. syyskuuta 2001 antamallaan päätöslauselmalla 1, T. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiesten verkosto auttaa ohjaamaan kantelujen esittäjät kääntymään oikeusasiamiesten tai sellaisten muiden vastaavien elinten puoleen, joiden on annettava asianmukaisinta apua sekä vaihdettava tietoja ja parhaita käytäntöjä, U. katsoo, että oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan toiminta on toisiaan täydentävää ja tehostaa molempien työtä, 1. hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuosikertomuksen 2009; 2. korostaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo vahvistaa oikeusasiamiehen demokraattista legitiimiyttä, koska parlamentti valitsee oikeusasiamiehen, ja laajentaa toimivaltuudet yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Eurooppa-neuvoston toimintaan; 1 EYVL C 72 E, , s /PE

23 3. pitää ilahduttavana, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä nyt oikeudellisesti sitovassa perusoikeuskirjassa lisätään unionin kansalaisuudesta johtuviin perusoikeuksiin oikeus hyvään hallintoon; kehottaa tästä syystä oikeusasiamiestä noudattamaan perusoikeuskirjaa kanteluja käsitellessään; 4. katsoo, että avoimuus, oikeus tutustua tietoihin ja oikeuden hyvään hallintoon kunnioittaminen ovat keskeisiä ennakkoedellytyksiä sille, että pidetään yllä kansalaisten luottamusta toimielinten kykyyn valvoa heidän oikeuksiaan; 5. katsoo, että ilmaisua "hallinnolliset epäkohdat" olisi jatkossakin tulkittava laajasti siten, että se käsittää oikeudellisten sääntöjen tai eurooppalaisen hallinto-oikeuden yleisten periaatteiden, kuten puolueettomuuden, suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, rikkomisen lisäksi myös tapauksia, joissa toimielin ei toimi johdonmukaisesti ja hyvässä uskossa tai ei ota huomioon kansalaisten oikeutettuja odotuksia, mukaan luettuina tapaukset, joissa toimielin itse on luvannut kunnioittaa tiettyjä sääntöjä ja vähimmäisvaatimuksia, vaikka sen ei välttämättä tarvitsisi tehdä niin perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti; 6. panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen toiminnastaan laatiman selkeän ja helppotajuisen esityksen; ehdottaa kuitenkin, että tulevissa kertomuksissa tiivistelmässä ja aihekohtaisessa analyysissa keskitytään enemmän rakenteellisiin ongelmiin ja yleisiin suuntauksiin; 7. katsoo, että oikeusasiamies on kertomuksen käsittämän ajanjakson aikana käyttänyt toimivaltaansa aktiivisesti ja tasapainoisesti, kun hän on tutkinut ja käsitellyt kanteluja sekä tehnyt ja päättänyt tutkimuksia, pitänyt yllä rakentavia suhteita Euroopan unionin toimielimiin ja elimiin sekä rohkaissut kansalaisia käyttämään oikeuksiaan suhteissaan näihin toimielimiin ja elimiin; 8. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan välisiä erinomaisia suhteita toimielinjärjestelmässä kummankin kunnioittaessa toisten toimivaltaa; kannattaa jatkoa oikeusasiamiehen jo vakiinnuttamalle käytännölle, jonka mukaan kaikkiin vetoomusvaliokunnan kokouksiin osallistuu oikeusasiamiehen edustaja; 9. tunnustaa Euroopan oikeusasiamiesten 32 maassa ja 94 virastossa toimivan verkoston, johon vetoomusvaliokunta kuuluu yhtenä jäsenenä, toissijaisuusperiaatteen mukaisen tärkeän roolin; panee tyytyväisenä merkille Euroopan oikeusasiamiehen ja kansallisten oikeusasiamiesten ja vastaavien elinten välisen yhteistyön kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla jäsenvaltioissa; 10. ottaa huomioon, että vuonna 2009 oikeusasiamies vastaanotti kantelua ja sai päätökseen 318 tutkimusta; 11. pitää myönteisenä, että merkittävä määrä menettelyjä päättyi sovintoratkaisuun tai kyseinen toimielin sopi asian (56 prosenttia), mikä ilmentää rakentavaa yhteistyötä oikeusasiamiehen ja unionin toimielinten ja elinten välillä; rohkaisee oikeusasiamiestä sekä unionin toimielimiä ja elimiä toimimaan edelleenkin näin; PE \ 17

24 12. pitää tervetulleina oikeusasiamiehen toimia, joiden avulla tutkimusten keskimääräinen kesto saatiin lyhennettyä yhdeksään kuukauteen; kehottaa myöntämään kaikille EU:n toimielimille ja elimille niiden velvollisuuksien täyttämiseen tarvittavat budjetti- ja henkilöstöresurssit, jotta voidaan varmistaa nopea reagointi kanteluihin ja vetoomuksiin; 13. panee merkille, että yli kolmasosa oikeusasiamiehen vuonna 2009 käynnistämistä tutkimuksista koski avoimuuden puutetta; edellyttää siksi, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 käynnissä olevalla muuttamisella ei rajoiteta nykyistä oikeutta saada tutustua tietoihin ja asiakirjoihin vaan vahvistetaan ennakoivampi lähestymistapa; 14. pitää myönteisenä, että oikeusasiamiehen oikeus tutustua neuvoston luottamuksellisiin asiakirjoihin lisääntyi vuonna 2009; 15. panee merkille viestinnän ja verkkosivuston kehittämisstrategian, joka oikeusasiamiehen mukaan auttaa vähentämään sellaisten kantelujen määrää, joita ei voida ottaa tutkittavaksi, ja rohkaisee oikeusasiamiestä jatkamaan toimiaan tiedottaakseen Euroopan kansalaisille tehtävästään ja toimivaltuuksiensa rajoista sekä kansalaisten oikeuksista; 16. kannattaa oikeusasiamiehen näkemystä, jonka mukaan hallintoon sovellettavien sitovien sääntöjen noudattamisen lisäksi on kehitettävä kansalaisille tarkoitettu todellinen palvelukulttuuri, jotta varmistetaan hyvä hallinto; kehottaa näin ollen oikeusasiamiestä tekemään lisää aloitteita edistääkseen tällaista palvelukulttuuria unionin toimielimissä ja kansalaisten keskuudessa; 17. pitää valitettavana niiden kantelujen määrää, jotka liittyvät pyyntöjen rekisteröintien, tapausten käsittelyn ja päätöksenteon viivästyksiin, jotka olisivat vältettävissä; ehdottaa, että varainhoitoasetuksen muuttamisen yhteydessä siihen lisätään säännös, jonka mukaan huomattavista ja pitkittyneistä viivästyksistä maksetaan taloudellinen korvaus; 18. panee merkille, että oikeusasiamies on saanut päätökseen oma-aloitteisen tutkimuksen, joka koskee sääntöjä, joita komissio on soveltanut kansalaisten pyyntöihin saada tutustua rikkomismenettelyjä koskeviin asiakirjoihin; rohkaisee vahvistamaan vetoomusvaliokunnan kanssa tehtävää yhteistyötä ja kehottaa oikeusasiamiestä tiedottamaan valiokunnalle säännöllisesti tekemistään oma-aloitteisista tutkimuksista ja niiden tuloksista; kehottaa komissiota omaksumaan avoimemman ja myönteisemmän asenteen rikkomismenettelyjä koskevien tietojen antamiseen; 19. katsoo, että oikeusasiamiehen ehdottama hyvän hallintotavan säännöstö, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 6. syyskuuta 2001 antamallaan päätöslauselmalla, toimii oppaana ja apuvälineenä unionin kaikkien toimielinten ja elinten henkilöstölle; pitää myönteisenä, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on hyväksynyt hyvän hallintotavan säännöstön; panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on tehnyt kantelujen käsittelyä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan investointipankin kanssa; kehottaa oikeusasiamiestä tarkastelemaan hyvän hallintotavan säännöstön muuttamista kymmenen viime vuoden aikana saatujen kokemusten pohjalta ja edistämään näin parhaita käytäntöjä ja niiden vaihtoa; 20. pitää valitettavana, että kansallisten oikeusasiamiesten vastaanottamat kantelut, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön puutteelliseen soveltamiseen jäsenvaltioissa, eivät sisälly Euroopan oikeusasiamiehen rekisteriin; ehdottaa, että Euroopan oikeusasiamies 18 /PE