TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Alempi kustannustaso ja vahvempi taloudellinen asema pohjustavat kannattavaa kasvua

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2016 Alempi kustannustaso ja vahvempi taloudellinen asema pohjustavat kannattavaa kasvua

2 Tilinpäätöstiedote 2016 Neljäs neljännes Liikevaihto oli (12 499) milj. Ruotsin kruunua Käyttökate oli (134) milj. kruunua Liikevoitto oli 107 (-878) milj. kruunua Tulos rahoituserien jälkeen oli -139 (-1 127) milj. kruunua Tulos per osake oli 0,07 (-0,88) kruunua Operatiivinen kassavirta oli (1 788) milj. kruunua Koko vuosi Liikevaihto oli (56 864) milj. kruunua Käyttökate oli (3 593) milj. kruunua Liikevoitto oli (-243) milj. kruunua Tulos rahoituserien jälkeen oli 324 (-1 171) milj. kruunua Tulos per osake oli 1,04 (-0,66) kruunua Operatiivinen kassavirta oli (3 874) milj. kruunua Hallitus esittää, ettei vuodelta 2016 jaeta osinkoa Avainluvut Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto Tulos rahoituserien jälkeen Tulos verojen jälkeen Tulos per osake, kruunua 1) 0,07-0,88 0,57 1,04-0,66 Operatiivinen kassavirta Nettovelkaantumisaste, % ) Tulos per osake on oikaistu merkintäoikeusantiin sisältyneen ilmaiselementin vuoksi. (Raportissa vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.) Toimitusjohtajan katsaus SSAB:n koko vuoden 2016 liiketulos kasvoi milj. Ruotsin kruunua ja oli milj. kruunua. Tulos parani pääosin kustannussäästöohjelman ansiosta, mukaan lukien Rautaruukin hankinnan tuomat synergiat. Kustannussäästöt saavutettiin suunniteltua nopeammin ja vuositason vaikutus on runsaat 3,0 miljardia kruunua. Kasvaneet toimitukset ja parantunut kapasiteetin käyttöaste vaikuttivat myös koko vuoden tulosparannukseen. Kasvupanostuksemme erikoisteräksissä (SSAB Special Steels) ja autoteollisuuden teräksissä lisäsivät toimituksia ja myös tuotelanseeraustemme määrä säilyi korkeana. SSAB:n vuoden 2016 viimeisen neljänneksen liiketulos heikkeni edellisestä neljänneksestä 600 milj. kruunua ja oli 107 milj. kruunua. Liiketulosta heikensi pääosin SSAB Special Steels -divisioonan suunniteltu huoltoseisokki Ruotsin Oxelösundissa ja valssaamon uudelleenkäynnistyksen yhteydessä tapahtunut toimintahäiriö. Toimintahäiriö oli seurausta valssaamoon uudelleenasennetun sähkönsyöttölaitteiston ohjausjärjestelmän virheellisestä suunnittelusta, mikä johti muuntajien vahingoittumiseen. Valssaamo käynnistettiin uudelleen helmikuun 2017 alussa ja neuvottelut vakuutusyhtiöiden kanssa mahdollisista korvauksista on aloitettu. Myös alhaisemmat hinnat ja pienemmät marginaalit Pohjois-Amerikassa vaikuttivat vuoden 2016 viimeisen neljänneksen tulokseen negatiivisesti. Erikoislujien terästen globaali kysyntä pysyi vakaana vuoden viimeisellä neljänneksellä. SSAB Special Steels - divisioonan koko vuoden toimitukset nousivat 8 % ja olivat 1 miljoona tonnia. SSAB Special Steels -divisioona kasvaa markkinoilla rakenteellisesti asiakkaiden entistä kevyempien ja vahvempien tuotteiden tarpeen myötä. 2

3 SSAB Europe -divisioonassa taustalla oleva markkinakysyntä oli vuoden viimeisellä neljänneksellä vakaata. Markkinahinnat nousivat neljänneksen aikana ja toteutuneet hinnat kasvoivat. Rajoitukset Kiinasta tuotavalle teräkselle ovat vähentäneet tuontia ja parantaneet hinnoittelua Euroopassa. Pohjois-Amerikassa alemmat toteutuneet hinnat rasittivat vuoden viimeistä neljännestä. Markkinahinnat kääntyivät kuitenkin nousuun neljänneksen aikana, minkä odotetaan vaikuttavan myönteisesti SSAB:n toteutuneisiin hintoihin vuoden 2017 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. SSAB:n tavoitteena on vähentää nettovelkaansa 10 mrd. kruunulla vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen lopusta vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden toisella neljänneksellä toteutetun merkintäoikeusannin seurauksena SSAB:n nettovelka pieneni 4,9 mrd. kruunua ja nettokassavirta vuoden toisen, kolmannen ja neljännen neljänneksen aikana oli noin 2,2 mrd. kruunua. Jäljellä oleva nettovelan vähennys saavutetaan operatiivisen kassavirran, käyttöpääoman rakenteellisen vähentämisen sekä mahdollisesti ydinliiketoimintaan kuulumattomien omaisuuserien myynnin avulla. SSAB:n ja Rautaruukin integraatio ja kustannussäästöohjelma on saatu päätökseen, mikä on tuonut yli 3,0 mrd. kruunun säästöt ja merkinnyt yli työntekijän vähennystä. Yhdessä vahvemman taloudellisen aseman kanssa olemme luoneet perustan Taking the Lead! -strategiamme toteuttamiseen tavoitteenamme saavuttaa toimialan paras kannattavuus. Saavutamme tavoitteen edistämällä tehokkuutta jatkuvien parannusten avulla, kasvamalla tietyillä valituilla alueilla sekä panostuksilla entistä vahvemmin jälkimarkkinatoimintoihin. Näistä lähtökohdista olen vakuuttunut, että vahvistamme asemaamme vuonna Liikevaihto liiketoiminta-alueittain Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi SSAB Special Steels SSAB Europe SSAB Americas Tibnor Ruukki Construction Muut Yhteensä Käyttökate (EBITDA) liiketoiminta-alueittain Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi SSAB Special Steels SSAB Europe SSAB Americas Tibnor Ruukki Construction Muut Yhteensä

4 Markkinat Maailman teräsjärjestön World Steel Association (WSA) mukaan maailman raakateräksen tuotanto nousi vuoden 2016 aikana 0,7 % edellisvuoteen verrattuna ja oli (1 592) milj. tonnia. Kiinan raakateräksen tuotanto nousi runsaat 1,0 % vuonna 2016 ja oli noin puolet maailman teräksen tuotannosta. Tuotanto laski EU-28 alueella runsaat 2 % (lähinnä Iso-Britanniassa), kun taas Pohjois-Amerikan tuotanto säilyi edellisvuoden tasolla. Kysyntä Pohjois-Amerikassa oli heikkoa vuoden viimeisen neljänneksen alussa, mutta päätös väliaikaisten tuontitullien asettamisesta kvarttolevyille muutti tilannetta, ja kysyntä nousi merkittävästi neljänneksen loppupuolella. Kysyntä jatkui vakaana Euroopassa vuoden viimeisellä neljänneksellä ja tavanomainen hidastuminen vuoden loppua kohti oli normaalia vähäisempää. Euroopassa varastotasojen arvioidaan olevan tasapainossa, kun taas Pohjois-Amerikassa niiden arvioidaan olevan melko alhaisella tasolla. Koko vuonna 2016 kysyntä Pohjois-Amerikan markkinoilla oli epävakaata. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kysyntä oli hyvällä tasolla, jonka jälkeen kysyntä oli hyvin heikkoa ennen elpymistä uudelleen vuoden loppua kohti. Pohjois- Amerikassa kvarttolevyjen tuontimäärät olivat korkealla tasollamarraskuussa päätettyyn väliaikaisten tuontitullien asettamiseen saakka. Euroopassa kysyntä kasvoi koko vuoden melko vakaasti. Varastotasot kasvoivat ensimmäisellä neljänneksellä, minkä jälkeen taustalla oleva markkinakysyntä ja todellinen kysyntä olivat tasapainossa. Pohjois-Amerikassa kvarttolevyjen markkinahinnat laskivat koko kolmannen neljänneksen ajan ja lasku jatkui myös viimeisen neljänneksen alkupuolella. Sen jälkeen markkinahinnat nousivat merkittävästi ja johtavat kvarttolevytuottajat ovat ilmoittaneet hinnankorotuksista. Euroopassa nauha- ja kvarttolevytuotteiden markkinahinnat jatkoivat nousuaan vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta tasaantuivat neljänneksen loppua kohti. Kiinassa nauha- ja kvarttolevytuotteiden hinnat nousivat kolmannella neljänneksellä ja jatkoivat nousuaan myös viimeisellä neljänneksellä. Raaka-aineet SSAB ostaa rautamalmia LKAB:ltä Ruotsista ja Severstalilta Venäjältä. Uusi hintasopimus rautamalmin toimituksista LKAB:n kanssa allekirjoitettiin toisella neljänneksellä. Hintasopimus on voimassa ja hinnat määritellään vuosineljänneksittäin. Sopimus Severstalin kanssa on voimassa ja hinnat määritellään kuukausittain. Rautapellettien keskimääräinen Yhdysvaltain dollarimääräinen ostohinta oli 32 % korkeampi ja kruunumääräinen hinta 37 % korkeampi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. SSAB:n neljännellä neljänneksellä ostamien rautapellettien Yhdysvaltain dollarimääräinen hinta nousi 20 % ja kruunumääräinen hinta 24 % edelliseen neljännekseen verrattuna. SSAB:n koko vuoden rautapellettien Yhdysvaltain dollarimääräinen ostohinta oli 2 % korkeampi ja kruunumääräinen hinta 16 % korkeampi kuin koko vuonna SSAB ostaa kivihiiltä Australiasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Venäjältä. Australialaisen, kanadalaisen ja venäläisen kivihiilen hintasopimukset tehdään kuukausittain, kun taas Yhdysvalloista ostettavan kivihiilen hinta määritellään pääosin vuosineljänneksittäin. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä SSAB:n keskimääräinen Yhdysvaltain dollarimääräinen kivihiilen ostohinta nousi 117 % ja kruunumääräinen hinta 132 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. SSAB:n Yhdysvaltain dollarimääräinen kivihiilen ostohinta oli 65 % korkeampi ja kruunumääräinen hinta 75 % korkeampi kuin kolmannella neljänneksellä. Koko vuoden 2016 keskimääräinen Yhdysvaltain dollarimainen hiilen ostohinta oli 21 % korkeampi ja kruunumääräinen hinta 27 % korkeampi kuin koko vuonna SSAB:n Yhdysvaltain tuotantolaitokset ostavat säännöllisesti romumetallia tuotantonsa raaka-aineeksi. Romumetallin spot-hinnat nousivat jyrkästi vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä. Joulukuun lopussa Yhdysvaltain dollarimääräiset spot-hinnat olivat 39 % korkeammat kuin edellisen neljänneksen lopussa ja 54 % korkeammat kuin vuoden 2015 viimeisen neljänneksen lopussa. Lähiajan näkymät Pohjois-Amerikassa kvarttolevyjen kysynnän arvioidaan olevan hyvällä tasolla vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja jakelijoiden odotetaan lisäävän ostojaan alhaisista varastotasoista johtuen. Myös Euroopassa kysynnän arvioidaan olevan hyvä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikkei suurempia muutoksia odotetakaan loppuasiakkaiden tai jakelijoiden varastotasoissa. Tuontimäärien Pohjois-Amerikkaan arvioidaan vähitellen laskevan tuontitullien seurauksena, kun taas tuontimäärissä Eurooppaan ei odoteta suuria muutoksia. Lujien terästen taustalla olevan markkinakysynnän odotetaan säilyvän muuttumattomana ensimmäisellä neljänneksellä. Oxelösundin toimintahäiriö vaikuttaa negatiivisesti toimituksiin ensimmäisen neljänneksen aikana. Kaikkiaan häiriön vaikutuksen toimituksiin arvioidaan olevan noin tonnia, josta suurin osa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. 4

5 Kokonaisuudessaan SSAB:n toimitusten arvioidaan ensimmäisellä neljänneksellä olevan jonkin verran korkeammat kuin edellisellä neljänneksellä. SSAB:n toteutuneiden hintojen arvioidaan ensimmäisellä neljänneksellä nousevan edelliseen neljännekseen verrattuna. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä on toteutettu suunniteltuja huoltoseisokkeja sekä SSAB Europe että SSAB Special Steels -divisioonassa. Oxelösundissa uudelleenkäynnistyksen yhteydessä tapahtuneen toimintahäiriön seurauksena valssausta ei voitu käynnistää uudelleen suunnitellusti joulukuun puolessa välissä vaan valssaus käynnistyi vasta helmikuun 2017 alussa. Vuonna 2017 toteutetaan useita huoltoseisokkeja pohjoismaisessa toiminnassa. Suurempi huoltoseisokki Yhdysvaltain Mobilessa alkaa ensimmäisellä neljänneksellä ja jatkuu toiselle neljännekselle. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvioidut välittömät kustannukset sekä alemmasta kapasiteetin käyttöasteesta (underabsorption) syntyvät kustannukset mutta ei tuottojen menetyksiä. Suunnitellut suuret huoltoseisokit vuonna Milj.kruunua Koko vuosi Koko vuosi 1) SSAB Special Steels SSAB Europe 1) SSAB Americas 2) Totalt ) Arvio vuoden 2016 kustannuksista on laskettu uudelleen, niin, että myös se sisältää välittömät kustannukset ja alemmasta kapasiteetin käyttöasteesta (underabsorption) syntyvät kustannukset. Synergiat ja muut säästötoimenpiteet Rautaruukin integraatio ja siihen liittyvä synergiaohjelma saatiin päätökseen vuoden 2016 toisen neljänneksen lopulla. Alkuperäinen 1,0 1,35 mrd. kruunun synergiatavoite ylittyi merkittävästi saavutetun vuositahdin ollessa 2,0 mrd. kruunua, ja lisäksi synergiat saavutettiin vuotta alun perin arvioitua aiemmin. Myös SSAB:n kokonaiskustannussäästötavoitteena ollut vuoden 2016 loppuun mennessä 2,8 mrd. kruunua alemman vuotuisen kustannustason saavuttaminen (mukaan lukien synergiat) Rautaruukin hankinnan toteuttamisajankohtaan verrattuna ylittyi ja on 3,0 mrd. kruunua. SSAB:n tavoitteena ollut yhteensä työntekijän vähennys Rautaruukin hankinnan toteuttamisajankohtaan verrattuna saavutettiin vuoden 2016 viimeisen neljänneksen lopussa, kun henkilöstön kokonaisvähennys oli yli henkilöä. 5

6 SSAB-konserni Koko vuoden yhteenveto Toimitukset ja tuotanto SSAB:n toimitukset vuonna 2016 olivat (6 436) tuhatta tonnia, mikä on 3 % enemmän kuin vuonna Raakateräksen tuotanto nousi 5 % ja levytuotanto 4 % vuoteen 2015 verrattuna. Liikevaihto Liikevaihto vuonna 2016 oli (56 864) milj. kruunua, mikä on 3 % vähemmän kuin vuonna Alemmilla hinnoilla oli 11 %-yksikön ja huonommalla tuotemixillä 1 %-yksikön negatiivinen vaikutus, kun taas valuuttakurssivaikutuksilla oli 6 %-yksikön ja korkeammilla toimitusmäärillä 3 %-yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Tulos Liikevoitto vuonna 2016 kasvoi milj. kruunua vuoteen 2015 verrattuna ja oli (-243) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin alemmista muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista, positiivisista valuuttakurssivaikutuksista, korkeammista toimitusmääristä ja parantuneesta kapasiteetin käyttöasteesta, joiden vaikutusta alemmat hinnat kuitenkin osin pienensivät. Koko vuoden nettorahoituserät olivat -889 (-928) milj. kruunua ja tulos rahoituserien jälkeen oli 324 (-1 171) milj. kruunua. Tulos verojen jälkeen ja osakekohtainen tulos Tulos verojen jälkeen (emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva) vuonna 2016 oli 937 (-508) milj. kruunua, eli 0,07 (-0,66) kruunua osaketta kohden. Koko vuoden 2016 verot olivat 619 (666) milj. kruunua. Kassavirta, rahoitus ja maksuvalmius Operatiivinen kassavirta vuonna 2016 oli (3 874) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti positiivisesti pääosin käyttökatteen kassavirta ennen poistoja/arvonalentamisia, kun taas pääosin korkeammista myyntisaatavista ja kasvaneista varastoista johtunut käyttöpääoman kasvu vaikutti kassavirtaan negatiivisesti. Nettokassavirta oli (2 283) milj. kruunua. Nettokassavirtaan vaikuttivat positiivisesti muun muassa merkintäoikeusannista saadut milj. kruunun varat. Nettokassavirtaan vaikuttivat negatiivisesti strategisiin investointeihin liittyvät maksut, mukaan lukien osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat, jotka olivat 319 (691) milj. kruunua. Kokonaisinvestoinnit olivat (2 582) milj. kruunua. Nettovelka laski milj. kruunua vuonna 2016 ja oli joulukuun lopussa milj. kruunua. Nettovelkaantumisaste vuoden 2016 lopussa oli 34 (52) %. Kokonaislainasalkun maturiteetti joulukuun 2016 lopussa oli keskimäärin 5,1 (4,6) vuotta ja keskimääräinen koron määräytymisaika 0,8 (1,1) vuotta. Konsernin rahavarat olivat yhteensä (2 711) milj. kruunua ja käyttämättömiä pankkeja sitovia luottolimiittejä oli (8 308) milj. kruunua, jotka yhteensä vastaavat 20 (19) % konsernin liukuvasta 12 kuukauden liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman ja oman pääoman tuotto Vuoden 2016 sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja ja oman pääoman tuotto verojen jälkeen olivat 2 % ja 2 %, kun koko vuoden 2015 luvut olivat vastaavasti 0 % ja -1 %. Oma pääoma Yhtiön 937 milj. kruunun tuloksen ja milj. kruunun muun laajan tuloksen (joka koostuu pääosin valuuttojen muuntoeroista) sekä vuoden toisen neljänneksen lopussa loppuunsaatetusta merkintäoikeusannista saatujen milj. kruunun varojen jälkeen yhtiön osakkeenomistajille kuuluva pääoma oli (44 393) milj. kruunua, eli 51,36 (80,82) kruunua osaketta kohden. 6

7 Liikearvo Konsernin liikearvo on kohdennettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti: Liikearvo kassavirtaa tuottavaa yksikköä kohden Milj.kruunua Liikearvo SSAB North America (incl. the SSAB Americas division) SSAB Special Steels SSAB Europe Tibnor Ruukki Construction Liikearvo yhteensä Ruukki Construction Tavaramerkit, rajoittamaton vaikutusaika 1) ) Kaikki muutokset edellisvuoteen verrattuna johtuva valuuttakurssimuutoksista Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään vuosittain vuoden viimeisen neljänneksen lopulla. Arvonalentumistestauksissa ei ilmennyt tarvetta arvonalennuksille. SSAB North America -rahavirtaa tuottavassa yksikössä marginaali arvonalentumisen tarpeelle pieneni edellisvuodesta, johtuen pääosin korkeammista pitkistä koroista Yhdysvalloissa. 7

8 Kehitys neljännellä neljänneksellä Toimitukset ja tuotanto SSAB:n toimitukset vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä olivat (1 460) tuhatta tonnia, mikä on 12 % enemmän kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla ja 7 % enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Raakateräksen tuotanto nousi 8 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta oli samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä. Levytuotanto nousi 8 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 2 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Liikevaihto Liikevaihto vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä nousi 16 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli (12 499) milj. kruunua. Korkeammilla toimitusmäärillä oli 12 %-yksikön, valuuttakurssivaikutuksilla 4 %-yksikön ja paremmalla tuotemixillä 1 %-yksikön positiivinen vaikutus, kun taas alemmilla hinnoilla oli 1 %-yksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto nousi 7 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Korkeammilla toimitusmäärillä oli 7 %- yksikön, valuuttakurssi-vaikutuksilla 3 %-yksikön ja muulla myynnillä 1 %-yksikön positiivinen vaikutus, kun taas alemmilla hinnoilla oli 3 %-yksikön ja huonommalla tuotemixillä 1 %-yksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Tulos Liikevoitto vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kasvoi 985 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 107 (-878) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin korkeammista toimitusmääristä (320 milj. kruunua), valuuttakurssivaikutuksista (240 milj. kruunua), korkeammista hinnoista (200 milj. kruunua), alemmista muuttuvista kustannuksista (150 milj. kruunua) sekä parantuneesta kapasiteetin käyttöasteesta (90 milj. kruunua). Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos laski 601milj. kruunua. Heikompi tulos johtui pääosin kausiluonteisesti korkeammista kiinteistä kustannuksista (390 milj. kruunua), alemmista hinnoista (350 milj. kruunua) ja heikommasta kapasiteetin käyttöasteesta (140 milj. kruunua), kun taas alemmat muuttuvat kustannukset (220 milj. kruunua) ja korkeammat toimitusmäärät (110 milj. kruunua) vaikuttivat tulokseen positiivisesti. Nettorahoituserät viimeisellä neljänneksellä olivat -246 (-249) milj. kruunua ja tulos rahoituserien jälkeen oli -139 (-1 127) milj. kruunua. 8

9 Tulos verojen jälkeen ja osakekohtainen tulos Tulos verojen jälkeen (emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva) vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä oli 71 (-674) milj. kruunua, eli 0,07 (-0,88) kruunua osaketta kohden. Verot olivat 212 (455) milj. kruunua. Kassavirta, rahoitus ja maksuvalmius Operatiivinen kassavirta vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä oli (1 788) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikuttivatpositiivisesti kasvanut käyttökate ja pienempi käyttöpääoma. Nettokassavirta oli 937 (1 481) milj. kruunua. Nettokassavirtaan vaikuttivat muun muassa strategisiin investointeihin liittyvät maksut, jotka olivat 83 (148) milj. kruunua. Kokonaisinvestoinnit olivat 448 (643) milj. kruunua. Nettovelka laski 305 milj. kruunua neljännellä neljänneksellä ja oli joulukuun lopussa milj. kruunua. Nettovelkaantumisaste oli 34 (52) %. Operatiivinen kassavirta ja nettovelka Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Käyttökate Käyttöpääoman muutos Ylläpitoinvestoinnit Muut Operatiivinen kassavirta Rahoituserät Verot Liiketoiminnan kassavirta Strategiset investoinnit Osakkeiden ja liiketoimintojen hankinta Osakkeiden ja liiketoimintojen luovutukset Kassavirta ennen osinkoja Emoyhtiön osakkeenomistajille maksetut osingot Merkintäoikeusanti Määräysvallattomille maksetut osingot Nettokassavirta Nettovelka kauden alussa Nettokassavirta Velkojen uudelleenarvostus 1) Muut erät 2) Nettovelka kauden lopussa ) Ulkomaantoimintojen valuuttariskien suojausten arvostuksesta. 2) Pääosin suojausinstrumenttien kassavirtavaikutuksista ja muiden ulkomaan valuutan määräisten velkojen arvostuksesta johtuvat erät. 9

10 Tieto liiketoiminta-alueista Taulukoissa esitetyt tiedot ovat ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sekä IPSCO:n ja Rautaruukin hankintaan liittyviä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Lisätietoja liiketoiminta-alueista löytyy sivulta 25. SSAB Special Steels Avainluvut Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto 1) Operatiivinen kassavirta Henkilöstö kauden lopussa ) Ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Kysyntä Raskaat kuljetusvälineet -asiakassegmentissä jatkui hyvänä vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä, kun taas Rakennuskoneet -segmentissä ja etenkin Nostovälineet -segmentissä kysyntä laski jonkin verran. Koko vuoden kysyntä nousi lähinnä Raskaat kuljetusvälineet -segmentissä, kun taas kysyntä muissa asiakassegmenteissä pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla. Ulkoiset terästoimitukset olivat vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 233 (202) tuhatta tonnia, eli nousivat 15 % edellisvuoden vastaavan ajanjaksoon verrattuna, mutta laskivat 4 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuoden 2016 ulkoiset terästoimitukset nousivat 8 % ja olivat (937) tuhatta tonnia. Raakateräksen tuotanto vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä laski 21 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, jolloin Oxelösundin pienempi masuuni oli käytössä, jotta voitiin turvata teräsaihioiden riittävyys Luulajan masuunin peruskorjauksen aikana. Raakateräksen tuotanto laski 39 % edelliseen neljännekseen verrattuna johtuen suunnitellusta huoltoseisokista. Koko vuoden raakateräksen tuotanto laski 28 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 975 (1 361) tuhatta tonnia. Tuotanto laski, johtuen siitä, että myös Oxelösundin pienempi masuuni oli käytössä suuren osan vuotta 2015, toisin kuin vuonna Levytuotanto laski 17 % edellisvuoden vastaavan ajanjaksoon verrattuna, mikä johtui pääosin neljänneksen loppupuolella tapahtuneesta toimintahäiriöstä. Suunnitellusta huoltoseisokista sekä toimintahäiriöstä johtuen levytuotanto laski 42 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuoden 2016 levytuotanto laski 1 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kasvoi 4 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli (2 942) milj. kruunua. Korkeammilla toimitus-määrillä (lopputuotteet) oli 15 %-yksikön ja valuuttakurssi-vaikutuksilla oli 3 %-yksikön positiivinen vaikutus, kun taas alemmalla muulla myynnillä (ml. teräsaihioiden sisäinen myynti) oli 14 %- yksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto nousi 3 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Korkeammalla muulla myynnillä (ml. teräsaihioiden sisäinen myynti) oli 4 %-yksikön ja valuuttakurssivaikutuksilla oli 3 %-yksikön positiivinen vaikutus, kun taas alemmilla toimitusmäärillä (lopputuotteet) oli 3 %-yksikön ja huonommalla tuotemixillä 1 %-yksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Koko vuoden 2016 liikevaihto laski 13 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli (14 382) milj. kruunua. Alemmalla muulla myynnillä (ml. teräsaihioiden sisäinen myynti) oli 18 %-yksikön ja alemmilla hinnoilla 8 %-yksikön negatiivinen vaikutus, kun taas korkeammilla toimitusmäärillä (lopputuotteet) oli 8 %-yksikön ja valuuttakurssivaikutuksilla 5 %- yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon. 10

11 Liiketulos vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä parani 105 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli -29 (-134) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin alemmista muuttuvista kustannuksista ja korkeammista toimitusmääristä, joiden vaikutusta jonkin verran alemmat hinnat, heikompi kapasiteetin käyttöaste ja Oxelösundin häiriöstä aiheutuneet kustannukset kuitenkin osin pienensivät. Edelliseen neljännekseen verrattuna liiketulos laski 482 milj. kruunua johtuen lähinnä heikommasta kapasiteetin käyttöasteesta, kausiluonteisista korkeammista kiinteistä kustannuksista sekä Oxelösundin häiriöstä aiheutuneista kustannuksista. Koko vuoden liikevoitto kasvoi 267 milj. kruunua edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 929 (662) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin alemmista muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista, korkeammista toimitusmääristä ja positiivisista valuuttakurssivaikutuksista, joiden vaikutusta alemmat hinnat ja heikompi kapasiteetin käyttöaste kuitenkin osin pienensivät (kun myös Oxelösundin pienempi masuuni oli käytössä suuren osan vuotta 2015). Operatiivinen kassavirta vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 346 (11) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti positiivisesti käyttöpääoman pienentyminen, mikä johtui pääosin alemmista myyntisaatavista, sekä positiivinenkäyttökatte. Koko vuoden 2016 operatiivinen kassavirta oli 437 (1 394) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikuttivat negatiivisesti varastojen ja myyntisaatavien kasvusta aiheutunut käyttöpääoman kasvu. Investoinnit vuoden viimeisellä neljänneksellä olivat 107 (91) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 10 (11) milj. kruunua. Koko vuoden 2016 investoinnit olivat 275 (290) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 25 (87) milj. kruunua. SSAB Europe Avainluvut Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto 1) Operatiivinen kassavirta Henkilöstö kauden lopussa ) Ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Kysyntä vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä oli hyvää Autoteollisuus- ja Raskaat kuljetusvälineet asiakassegmenteissä, kun taas kysyntä Rakennusteollisuus -segmentissä laski kausiluonteisesti. Koko vuonna 2016 kysyntä nousi eniten Autoteollisuus -segmentissä. Ulkoiset terästoimitukset olivat vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 898 (823) tuhatta tonnia, eli nousivat 9 % edellisvuoden vastaavan ajanjaksoon verrattuna ja 4 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuoden 2016 ulkoiset terästoimitukset nousivat 3 % ja olivat (3 612) tuhatta tonnia. Raakateräksen tuotanto vuoden viimeisellä neljänneksellä nousi 10 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna lähinnä sen vuoksi, että Luulajan masuuni oli osittain pois käytöstä vuonna Raakateräksen tuotanto nousi 7 % 11

12 edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuoden raakateräksen tuotanto nousi 15 % edellisvuoteen verrattuna ja oli (4 050) tuhatta tonnia johtuen pääosin siitä, että Luulajan masuuni oli käytössä koko vuoden Levytuotanto nousi 7 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 4 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuoden 2016 levytuotanto nousi 4 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kasvoi 25 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli (5 620) milj. kruunua. Korkeammilla toimitusmäärillä oli 9 %-yksikön, muulla myynnillä (ml. sisäinen myynti) 6 %-yksikön, valuuttakurssivaikutuksilla 4 %-yksikön, paremmalla tuotemixillä 4 %-yksikön ja korkeammilla hinnoilla 2 %- yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto nousi 14 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Korkeammalla muulla myynnillä (ml. teräsaihioiden sisäinen myynti) oli 5 %-yksikön, korkeammilla toimitusmäärillä 4 %-yksikön, valuuttakurssivaikutuksilla 3 %-yksikön, korkeammilla hinnoilla 1 %-yksikön ja paremmalla tuotemixillä 1 %- yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Koko vuoden liikevaihto kasvoi 1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli (25 517) milj. kruunua. Korkeammilla toimitusmäärillä oli 3 %-yksikön, valuuttakurssivaikutuksilla 3 %-yksikön, muulla myynnillä 2 %-yksikön ja paremmalla tuotemixillä 1 %- yksikön positiivinen vaikutus, kun taas alemmilla hinnoilla oli 8 %-yksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevoitto vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä parani 629 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 376 (-253) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin korkeammista hinnoista, korkeammista toimitusmääristä, positiivisista valuuttakurssivaikutuksista ja parantuneesta kapasiteetin käyttöasteesta, joiden vaikutusta korkeammat muuttuvat ja kiinteät kustannukset (lähinnä vuoden 2016 viimeisen neljänneksen huoltoseisokkeihin liittyen) kuitenkin osin pienensivät. Edelliseen neljännekseen verrattuna liiketulos laski 50 milj. kruunua johtuen lähinnä korkeammista muuttuvista ja korkeammista kiinteistä kustannuksista, joiden vaikutusta parantunut kapasiteetin käyttöaste, korkeammat hinnat ja toimitusmäärät kuitenkin osin pienensivät. Koko vuoden liikevoitto kasvoi milj. kruunua edellisvuoteen verrattuna ja oli (-175) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin alemmista muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista, parantuneesta kapasiteetin käyttöasteesta ja korkeammista toimitusmääristä, joiden vaikutusta alemmat hinnat kuitenkin osin pienensivät. Operatiivinen kassavirta vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 278 (1 178) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti negatiivisesti varastojen kasvusta aiheutunut käyttöpääoman kasvu. Koko vuoden 2016 operatiivinen kassavirta oli (363) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikuttivat pääosin positiivinen käyttökate, alemmat ylläpitoinvestoinnit ja alempi käyttöpääoma. Investoinnit vuoden viimeisellä neljänneksellä olivat 236 (349) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 22 (50) milj. kruunua. Koko vuoden 2016 investoinnit olivat 687 (1 828) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus, mukaan lukien osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat, oli 127 (468) milj. kruunua. 12

13 SSAB Americas Avainluvut Milj. Kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto 1) Operatiivinen kassavirta Henkilöstö kauden lopussa ) Ilman IPSCO:n hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Kysyntä nousi vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä johtuen pääosin siitä, että teräspalvelukeskukset täydensivät varastojaan. Kysyntä kasvoi jonkin verran myös Energia -segmentissä, kun taas kysyntä Raskaat kuljetusvälineet -segmentissä laski. Koko vuonna 2016 kysyntä kasvoi lähinnä teräspalvelukeskuksilta ja Energia -segmentissä. Ulkoiset terästoimitukset olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 502 (435) tuhatta tonnia, eli nousivat 15 % edellisvuoden vastaavan ajanjaksoon verrattuna ja 19 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuoden 2016 ulkoiset terästoimitukset nousivat 2 % edellisvuoteen verrattuna ja olivat (1 888) tuhatta tonnia. Raakateräksen tuotanto vuoden viimeisellä neljänneksellä nousi 18 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 5 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko vuoden raakateräksen tuotanto nousi 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Levytuotanto nousi 16 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 10 % edelliseen neljännekseen verrattuna Koko vuoden 2016 levytuotanto nousi 6 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kasvoi 22 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli (2 321) milj. kruunua. Korkeammilla toimitusmäärillä oli 15 %- yksikön, valuuttakurssivaikutuksilla 7 %-yksikön ja muulla myynnillä 4 %-yksikön positiivinen vaikutus, kun taas alemmilla hinnoilla oli 4 %- yksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto kasvoi 11 % edelliseen neljännekseen verrattuna. Korkeammilla toimitusmäärillä oli 19 %-yksikön, valuuttakurssivaikutuksilla 6 %-yksikön ja muulla myynnillä 1 %-yksikön positiivinen vaikutus, kun taas alemmilla hinnoilla oli 15 % yksikön negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Koko vuoden liikevaihto laski 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli (11 936) milj. kruunua. Alemmilla hinnoilla oli 29 %-yksikön ja huonommalla tuotemixillä 1 %-yksikön negatiivinen vaikutus, kun taas valuuttakurssivaikutuksilla oli 16 %-yksikön, korkeammilla toimitusmäärillä 2 %-yksikön ja muulla myynnillä 1 %-yksikön positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liiketulos vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä parani 66 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli -34 (-100) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin korkeammista toimitusmääristä, alemmista muuttuvista kustannuksista ja parantuneesta kapasiteetin käyttöasteesta, joiden vaikutusta alemmat hinnat kuitenkin osin pienensivät. 13

14 Edelliseen neljännekseen verrattuna liiketulos kasvoi 39 milj. kruunua. Parantuneeseen tulokseen vaikuttivat lähinnä alemmat muuttuvat kustannukset (huoltoseisokki kolmannella neljänneksellä) ja korkeammat toimitusmäärät, joiden vaikutusta alemmat hinnat kuitenkin osin pienensivät. Koko vuoden liikevoitto laski 318 milj. kruunua edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 110 (428) milj. kruunua. Tuloksen heikkeneminen johtui pääosin alemmista hinnoista, joiden vaikutusta alemmat muuttuvat ja kiinteät kustannukset kuitenkin osin pienensivät. Operatiivinen kassavirta vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 165 (265) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikuttivat positiivisesti etenkin käyttökate sekä alempi käyttöpääoma, joka johtui pääosin varastojen pienenemisestä. Koko vuoden 2016 operatiivinen kassavirta oli 426 (1 763) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikuttivat negatiivisesti pääosin pienempi käyttökate ja myynnin kasvusta johtunut myyntisaatavien kasvu sekä varastojen kasvu. Investoinnit vuoden viimeisellä neljänneksellä olivat 49 (154) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 18 (42) milj. kruunua. Koko vuoden 2016 investoinnit olivat 218 (356) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 55 (106) milj. kruunua. Tibnor Avainluvut Milj. Kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto 1) Operatiivinen kassavirta Henkilöstö kauden lopussa ) Ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Kokonaistoimitukset vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kasvoivat 10 % edellisvuodenvastaavaan ajanjaksoon verrattuna lähinnä Harjateräkset, Nauhatuotteet ja Kvarttolevytuotteet -segmenteissä. Edelliseen neljännekseen verrattuna toimitukset kasvoivat 16 % lähinnä Nauhatuotteet, Kvarttolevytuotteet ja Harjateräkset -segmenteissä. Koko vuoden 2016 toimitukset kasvoivat 3 % edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui lähinnä kysynnän kasvusta Nauhatuotteet ja Harjateräkset -segmenteissä. Liikevaihto vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kasvoi 14 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli (1 596) milj. kruunua johtuen pääosin korkeammista toimitusmääristä, joiden vaikutusta alemmat hinnat kuitenkin osin pienensivät. Liikevaihto kasvoi 18 % edelliseen neljännekseen verrattuna johtuen pääosin kausiluonteisesti korkeammista toimitusmääristä. Koko vuoden liikevaihto laski 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli (7 163) milj. kruunua. Liikevaihdon lasku johtui lähinnä alemmista hinnoista. Liikevoitto nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä 80 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 33 (-47) milj. kruunua. Tulosparannus johtui lähinnä alemmista muuttuvista kustannuksista, korkeammista toimitusmääristä ja korkeammista hinnoista. 14

15 Edelliseen neljännekseen verrattuna tulos heikkeni 20 milj. kruunua. Tuloksen heikkeneminen johtui pääosin kausiluonteisesti korkeammista kiinteistä kustannuksista, joiden vaikutusta korkeammat toimitusmäärät ja parantuneet katteet kuitenkin osin pienensivät. Koko vuoden liikevoitto kasvoi 118 milj. kruunua ja oli 108 (-10) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin alemmista muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista sekä korkeammista toimitusmääristä, joiden vaikutusta alemmat hinnat kuitenkin osin pienensivät. Operatiivinen kassavirta vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 211 (255) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikuttivat positiivisesti alempi käyttöpääoma sekä parempi käyttökate. Koko vuoden 2016 operatiivinen kassavirta oli 191 (375) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikuttivat positiivisesti pääosin käyttökatteen kasvu ja alempi käyttöpääoma. Investoinnit vuoden viimeisellä neljänneksellä olivat 23 (10) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 22 (9) milj. kruunua. Koko vuoden 2016 investoinnit olivat 51 (46) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli, mukaan lukien sisäiset osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat, 26 (17) milj. kruunua. Ruukki Construction Ruukki Construction Milj. Kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liikevaihto Käyttökate Liikevoitto 1) Operatiivinen kassavirta Henkilöstö kauden lopussa ) Ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Edelliseen neljännekseen verrattuna kysyntä laski kausiluonteisesti vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä, eniten Asuinrakentamisen kattotuotteet -segmentissä. Kysyntä laski yleisesti Suomessa, Puolassa ja Ukrainassa. Kysyntä koko vuonna 2016 kasvoi Ruotsissa, Puolassa ja Suomessa, mutta laski Venäjällä ja Ukrainassa. Liikevaihto vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kasvoi 9 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli (1 243) milj. kruunua. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin korkeammasta myynnistä Rakennusjärjestelmät-segmentissä, minkä vaikutusta pienempi myynti Asuinrakentamisen kattotuotteet -segmentissä kuitenkin osin pienensi. Liikevaihto laski 14 % edelliseen neljännekseen verrattuna johtuen pääosin kausiluonteisesti laskeneesta myynnistä rakennusalalla ja lähinnä Asuinrakentamisen kattotuotteet -segmentissä. Koko vuoden 2016 liikevaihto laski 1 % edellisvuoteen verrattuna ja oli (5 374) milj. kruunua. Liikevaihdon lasku johtui lähinnä pienemmästä myynnistä Asuinrakentamisen kattotuotteet -segmentissä sekä Venäjällä, minkä vaikutusta myynnin kasvu Rakennusjärjestelmät - segmentissä kuitenkin osin pienensi. 15

16 Liikevoitto nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä 4 milj. kruunua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 7 (3) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin kustannussäästöohjelman avulla saavutetuista alemmista kiinteistä kustannuksista. Edelliseen neljännekseen verrattuna liiketulos laski 130 milj. kruunua johtuen pääosin kausiluonteisesti alemmista toimitusmääristä ja korkeammista kiinteistä kustannuksista. Koko vuoden 2016 liikevoitto nousi 153 milj. kruunua ja oli 171 (18) milj. kruunua. Tulosparannus johtui pääosin kustannussäästöohjelman avulla saavutetuista alemmista kiinteistä kustannuksista. Operatiivinen kassavirta vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä oli 66 (170) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti positiivisesti käyttökatteen kasvu sekä alemmista varastoista johtunut käyttöpääoman pieneneminen. Koko vuoden 2016 operatiivinen kassavirta oli 243 (168) milj. kruunua. Kassavirtaan vaikutti positiivisesti parempi käyttökate, jonka vaikutusta varastojen ja myyntisaatavien kasvusta johtunut korkeampi käyttöpääoma kuitenkin pienensi. Investoinnit vuoden viimeisellä neljänneksellä olivat 24 (38) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 12 (37) milj. kruunua. Koko vuoden 2016 investoinnit olivat 114 (115) milj. kruunua, josta strategisten investointien osuus oli 87 (78) milj. kruunua. 16

17 Kestävä kehitys Kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet sekä lisätietoa kestävästä kehityksestä löytyy SSAB:n kotisivuilta Osinko Hallitus esittää, ettei vuodelta 2016 makseta osinkoa. Yhtiökokous SSAB:n yhtiökokous pidetään Tukholmassa klo alkaen. Vuoden 2016 vuosikertomus julkaistaan viikolla 11 ja on saatavilla yhtiön pääkonttorissa sekä internetsivuilla osoitteessa Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen alkaa ja sen tulee tehdä viimeistään ennen klo Ruotsin aikaa. Ilmoittautuminen voidaan tehdä SSAB:n internet-sivujen kautta tai puhelimitse: Riskit ja epävarmuustekijät Liiketoiminnan olennaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä kuvataan yksityiskohtaisesti yhtiön vuosikertomuksessa. Uusia tai muuttuneita olennaisia riskejä tai epävarmuustekijöitä ei ole muutoin tunnistettu kuluvan vuoden aikana. Katso myös herkkyysanalyysi sivulla 28. Laatimisperiaatteet Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti. Laatimisperiaatteet perustuvat EU:ssa hyväksyttyihin IFRS-standardeihin ja niihin liittyviin säädöksiin tilinpäätöksestä annetussa laissa (Årsredovisningslag 9. kapitel). Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen RFR 2 Redovisning för juridiska personer ja tilinpäätöksestä annettua lakia. Laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2015 vuosikertomuksen julkaisun jälkeen alkaen emoyhtiö SSAB AB on muuttanut laatimisperiaatteita koskien ulkomaalaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten käsittelyä. Laatimisperiaatemuutos tehtiin tilinpidon yhdenmukaistamiseksi Ruotsin verolainsäädännön kanssa alkaen kirjataan muutokset emoyhtiön nettosijoitusten suojauksista suoraan tuloslaskelmaan sen sijaan, että ne aiempaan tapaan kirjattaisiin laajaan tuloslaskelmaan. Muutoksen vaikutukset esitetään sivulla 28. Tämä muutos ei vaikuta konsernin tilinpitoon. Vuoden 2016 toisen neljänneksen osavuosikatsauksesta alkaen SSAB on soveltanut Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority) uusia ohjeita vaihtoehtoisista tunnusluvuista. Käytettyjen tunnuslukujen määritelmät löytyvät vuoden 2015 vuosikertomuksesta ja olennaiset täsmäytykset löytyvät tästä osavuosikatsauksesta sivulta 23. Tarkastus Tämä tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton. Tukholmassa, Martin Lindqvist Toimitusjohtaja 17

18 IFRS:n mukaiset taloudelliset tiedot - konserni Konsernin tuloslaskelma Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liikevaihto 1) Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 1) Bruttokate 1) Myynnin ja hallinnon kulut 1) Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta verojen jälkeen Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos rahoituserien jälkeen Verot Kauden tulos Jakautuminen: - Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille Avainluvut Koko vuosi Koko vuosi Liikevoitto liikevaihdosta (%) Tulos per osake, kruunua 2) 0,07-0,88 1,04-0,66 Oma pääoma per osake, kruunua 51,36 80,82 51,36 80,82 Nettovelkaantumisaste (%) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä kauden aikana (milj. kpl) 2) 1 029,8 549,2 794,3 549,2 Oikaistu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä kauden aikana (milj. kpl) 2) 1 029,8 765,0 900,3 765,0 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (milj. kpl) 3) 1 029,8 765,0 900,3 765,0 Henkilöstö kauden lopussa ) Neljänneksen tulos sisältää myyntisaatavien ja ostovelkojen valuuttakurssivaikutus 11 (-22) milj. kruunua ja koko vuoden tulos 113 -(308) milj. kruunua. Vuoden 2015 viimeiseen neljännekseen sisältyy myös kiinteistön myyntivoitto, 122 milj. kruunua 2) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ja tulos per osake on oikaistu merkintäoikeusantiin sisältyvän ilmaiselementin vuoksi. Laimennettua osakekohtaista tulosta ei ole esitetty, koska yhtiöllä ei ole muutoin avoimia osakejärjestelyjä 3) Merkintäoikeusannin seurauksena osakkeiden lukumäärä on yhteensä

19 Konsernin laaja tuloslaskelma Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Kauden tulos Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka voidaan myöhemmin luokitella tulosvaikutteisiksi: Muuntoerot Rahavirran suojaukset Ulkomaan toimintojen valuuttariskien suojaukset 1) Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä Vero laajan tuloksen eristä, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi Erät, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi, yhteensä Erät, joita ei luokitella myöhemmin tuloksvaikutteisiksi: Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät Vero laajan tuloksen eristä, joita ei luokitella tulosvaikutteisiksi Erät, joita ei luokitella tulosvaikutteisiksi, yhteensä Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä Kauden laaja tulos yhteensä Jakautuminen: - Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille ) Suojaus on toteutettu niin, että nettovelkaantumisaste ei muutu valuuttakurssien vaihdellessa. Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Milj. kruunua Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Muutokset Kauden laaja tulos Vähemmistöosuus yrityshankinnan kautta Oma pääoma Muutokset Kauden laaja tulos Merkintäoikeusanti Määräysvallattomille maksetut osingot Oma pääoma Osakemäärä on ja osakkeen nimellisarvo on 8,80 kruunua osakkeelta. 19

20 Konsernin tase Milj. kruunua Varat Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Muut rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset 2) Pitkäaikaiset varat yhteensä Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Tuloverosaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset 1) Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien osuus Oma pääoma yhteensä Laskennalliset verovelat Muut pitkäaikaiset varaukset Tuloennakot 2) Pitkäaikaiset rahoitusvelat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset rahoitusvelat Ostovelat Tuloverovelat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Oma pääoma ja velat yhteensä Annetut pantit Ehdolliset velat ) Muihin lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy pankkitalletuksia (varat sulkutileillä) (1 676) milj. kruunua. 2) Laskennallisesta verosaatavasta 219 (268) milj. kruunua liittyy Alabamassa Yhdysvalloissa tehdyistä investoinneista tulevaisuudessa saataviin verohyötyihin. Koska hyötyjä ei vielä ole kirjattu tulokseen, on taseeseen kirjattu vastaava pitkäaikainen koroton velka. 20

21 Rahoitusvarojen ja velkojen arvostus Taseen rahoitusvarat ja -velat arvostetaan sen mukaan, mihin ryhmään ne on luokiteltu, joko hankintamenoon tai käypään arvoon. Korko-, valuutta- ja hintajohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Taseen muihin lyhytaikaisiin saamisiin sisältyy johdannaisia 423 (285) milj. kruunua ja muihin lyhytaikaisiin velkoihin yhteensä 572 (623) milj. kruunua. Taseen pitkäaikaisiin korottomiin velkoihin sisältyy johdannaisia 62 (130) milj. kruunua. Taseen muut rahoitusvarat ja - velat on arvostettu hankintamenoon. Jos kiinteäkorkoiset pitkäaikaiset rahoitusvelat (mukaan lukien lyhytaikainen osa) arvostettaisiin käypään arvoon, niiden arvo ylittäisi tasearvon 115 (-312) milj. kruunulla, mutta koska lainat tullaan pitämään eräpäivään saakka, eivät ne vaikuta tasearvoon. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen Rahoitusinstrumentit luokitellaan kolmeen eri tasoon kuuluviksi sen perusteella, mitä tietoja niiden arvostamiseen käytetään. Tason 1 käyvät arvot perustuvat noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla, esimerkiksi pörssikursseihin. Tason 2 käypien arvojen määrittämisessä on käytetty muita todennettavia markkinahintoja kuin noteerattuja hintoja, esimerkiksi diskonttauskorkoja ja tuottokäyriä. Tason 3 rahoitusinstrumenttien käyvät arvot määritetään arvostusmenetelmillä, jotka eivät perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Rahoitusinstrumenttien arvostus käypään arvoon perustuu SSAB:ssä tason 2 mukaisiin tietoihin lukuun ottamatta sähköjohdannaisia, joiden käypä arvo perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja jotka siksi luokitellaan tasolle 1. Kassavirta Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liikevoitto Poistot ja arvonalentumiset Oikaisut ei-rahavirtaa tuottavat erät Saadut ja maksetut korot Maksetut verot Käyttöpääoman muutos Liiketoiminnan kassavirta Investoinnit käyttöomaisuuteen Osakkeiden ja osuuksien hankinta Osakkeiden ja osuuksien luovutukset Muut investoinnit Investointien nettorahavirta Määräysvallattomille maksetut osingot Merkintäoikeusanti Rahoitusvelkojen muutos Rahoitusvarojen muutos Rahoituksen muu nettorahavirta Rahoituksen nettorahavirta Kauden nettorahavirta Rahavarat kauden alussa Valuuttakurssimuutosten vaikutus Rahavarat kauden lopussa

22 Ei-IFRS-tunnuslukujen merkitykselliset täsmäykset Alla olevien määritelmien lisäksi määritelmät ei-ifrs-tunnusluvuista löytyy 2015 vuosikertomuksesta. Käyttökate (EBITDA) Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liikevoitto Poistot ja arvonalentumiset Käyttökate, EBITDA Käyttökate (EBITDA), ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Käyttökate Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Käyttökate, EBITDA, ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, erittely Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liiketoiminnan kulut Itä-Euroopan omaisuuserien alaskirjaus Myytävänä olevien pitkäaikaisten omaisuuserien arvostus käypään arvoon sekä voitot ja tappiot Kertaluonteiset kulut uudelleenjärjestelyistä Ruukki Constructionin kustannussäästöohjelmaan liittyvät kulut Kiinteistön myyntivoitto Muut erät Vaikutus liikevoittoon Rahoituskulut Rautaruukin osakkeista maksettu varainsiirtovero Vaikutus tulokseen rahoituserien jälkeen Verot Verovaikutukset Vaikutus tulokseen verojen jälkeen Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin on sisällytetty sellaiset kertaluonteiset tulokseen vaikuttavat erät, jotka vaikeuttavat liiketoiminnan tuloksen vertailua eri tulosjaksojen välillä. Liikevoittoon sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät neljänneksittäin Pro forma Milj. kruunua 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16 4/16 SSAB Special Steels SSAB Europe SSAB Americas Tibnor Ruukki Construction Other Total

23 Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja rullaava 12 kuukautta Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liiketulos Rahoitustuotot Yhteensä Keskimääräinen sijoitettu pääoma Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja, % 2 % 0 % Oman pääoman tuotto verojen jälkeen, rullaava 12 kuukautta Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Kauden tulos, verojen jälkeen Keskimääräinen oma pääoma Oman pääoman tuotto verojen jälkeen, % 2 % -1 % Operatiivinen kassavirta Milj. kruunua Koko vuosi Koko vuosi Liiketoiminnan kassavirta Oikaisu, saadut ja maksetut korot Oikaisu, maksetut verot Ylläpitoinvestoinnit 1) Muut investoinnit 2) Operatiivinen kassavirta ) Ylläpitoinvestointien määritelmä löytyy vuosikertomuksesta. 2) Muut investoinnit ovat pääasiassa kassavirtaa pitkäaikaisista saatavista ja investoinneista Nettovelka Milj. kruunua Rahoitusvarat 1) Rahoitusvelat 2) Nettovelka ) Rahoitusvarat koostuvat pääasiassa pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista saatavista ja investoinneista, sekä johdannaisista, kassavaroista sekä kassavaroiksi luokiteltavista eristä. 2) Rahoitusvelat koostuvat pääasiassa pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista veloista, eläkevastuista sekä johdannaisista 23

24 Tietoja liiketoiminta-alueista SSAB koostuu viidestä liiketoiminta-alueesta: kolmesta teräsdivisioonasta: SSAB Special Steels, SSAB Europe ja SSAB Americas sekä kahdesta tytäryhtiöstä: Tibnor ja Ruukki Construction. SSAB Special Steels SSAB Special Steels -divisioona vastaa globaalisti kaikkien SSAB:n nuorrutusterästen (Q&T) ja kuumavalssattujen erikoislujien terästen (AHSS), joiden myötölujuus on vähintään 700 MPa, myynnistä ja markkinoinnista. SSAB Special Steels vastaa teräksen ja levyjen tuotannosta Oxelösundissa (Ruotsi). Sen lisäksi divisioonan vastuulla on Mobilessa (USA), Raahessa (Suomi) ja Borlängessä (Ruotsi) valmistettujen em. tuotteiden myynti. Kun SSAB Special Steels myy toisessa divisioonassa valmistettuja tuotteita, tulot raportoidaan SSAB Special Steelsissa ja kulujen jako divisioonien välillä tapahtuu myytyjä tuotteita vastaavilla kuluilla. SSAB Europe SSAB Europe -divisioonalla on vastuu nauha-, kvarttolevy- ja putkituotteissa ja sillä on maailmanlaajuinen tulosvastuu autoteollisuussegmentistä (kylmävalssattu levy). SSAB Europe vastaa teräs- ja levytuotannosta Raahessa ja Hämeenlinnassa (Suomi) sekä Luulajassa ja Borlängessä (Ruotsi). SSAB Americas SSAB Americas -divisioonalla on tulosvastuu kvarttolevyistä Pohjois-Amerikassa sekä teräs- ja levytuotannosta Montpelierissä ja Mobilessa Yhdysvalloissa. Tibnor Tibnor on konsernin täyden palvelun teräksen ja metallien jakelija Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tibnor ostaa ja myy sekä SSAB:n että muiden toimittajien materiaaleja. Ruukki Construction Ruukki Construction vastaa energiatehokkaiden rakentamisen ratkaisujen tuotannosta ja myynnistä, painopisteenä Pohjois- ja Itä-Eurooppa. Plannja, joka aiemmin oli osa SSAB EMEAa, kuuluu nyt Ruukki Constructioniin. 24

25 Taloudellisia tietoja neljänneksittäin Vuoden 2014 taloudelliset tiedot ovat pro forma -tietoja sen mukaisesti kuin SSAB olisi omistanut Rautaruukin lähtien. Tiedot alla olevissa taulukoissa on esitetty ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään taulukossa sivulla 22. Konsernin tulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Pro forma Milj. kruunua 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16 4/16 Liikevaihto Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalentumiset 1) Osakkuus- ja yhteisyritykset Rahoituserät Tulos ennen veroja ) Pro forma -luvut ovat ilman Rautaruukin hankintaan liittyvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden yliarvojen poistoja. Poistot ja arvonalentumiset näkyvät alempana olevasta taulukosta Käyttökate neljänneksittäin. Liikevaihto neljänneksittäin ja liiketoiminta-alueittain Pro forma Milj. kruunua 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16 4/16 SSAB Special Steels SSAB Europe SSAB Americas Tibnor Ruukki Construction Muut Liikevaihto Käyttökate (EBITDA) neljänneksittäin Pro forma Milj. kruunua 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16 4/16 SSAB Special Steels SSAB Europe SSAB Americas Tibnor Ruukki Construction Muut Käyttökate Liikevoitto neljänneksittäin Pro forma Milj. kruunua 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16 4/16 SSAB Special Steels SSAB Europe SSAB Americas Tibnor Ruukki Construction Yliarvojen poistot, IPSCO Yliarvojen poistot, Rautaruukki Muut Liikevoitto

26 IFRS:n mukaiset taloudelliset raportit - emoyhtiö Emoyhtiön tuloslaskelma Milj. kruunua ) Koko vuosi Koko vuosi 1) Bruttokate Hallinnon kulut Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut Liiketappio Rahoitustuotot ja kulut 2) Tulos rahoituserien jälkeen Tilinpäätössiirrot Verot Tulos verojen jälkeen ) Vuoden 2015 luvut on laskettu uudelleen johtuen tehdyistä muutoksista laskentaperiaatteissa koskien ulkomaalaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten käsittelyä. 2) Vuonna 2016 jakoi SSAB Finance UK emoyhtiölle osinkoina 35 mrd. kruunua, jonka seurauksena SSAB Finance UK:n osakkeiden arvo alaskirjattiin nollaan Emoyhtiön laaja tuloslaskelma Milj. kruunua ) Koko vuosi Koko vuosi 1) Tulos verojen jälkeen Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka voidaan myöhemmin luokitella tulosvaikutteisiksi: Rahavirran suojaukset Vero laajan tuloksen eristä, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi Yhteensä erät, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä Kauden laaja tulos yhteensä ) Vuoden 2015 luvut on laskettu uudelleen johtuen tehdyistä muutoksista laskentaperiaatteissa koskien ulkomaalaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten käsittelyä. Emoyhtiön tase Milj. kruunua Varat Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Rahavarat Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Sidottu oma pääoma Vapaa oma pääoma Oma pääoma yhteensä Verottamattomat varaukset 0 - Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Oma pääoma ja velat yhteensä Merkintäoikeusannin jälkeen oma pääoma on kasvanut milj. kruunua. 26

27 Muutos laskentaperiaatteissa SSAB AB:ssä alkaen, emoyhtiö SSAB AB on muuttanut laskentaperiaatteita koskien ulkomaalaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten käsittelyä. Laskentaperiaatemuutos tehtiin tilinpidon yhdenmukaistamiseksi verolainsäädännön kanssa. Vaikutukset esitetään alla olevissa taulukoissa. Emoyhtiön tuloslaskelma, laskentaperiaatteen muutoksen vaikutus Laskentaperiaatteen muutoksen vaikutus Oikaistu Oikaistu 2015 Koko vuosi Milj. kruunua Koko vuosi Bruttokate Hallinnon kulut Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut Liiketappio Rahoitustuotot ja -kulut Tulos rahoituserien jälkeen Tilinpäätössiirrot Verot Tulos verojen jälkeen Emoyhtiön laaja tuloslaskelma, laskentaperiaatteen muutoksen vaikutus Milj. kruunua Laskentaperiaatteen muutoksen vaikutus Oikaistu Koko vuosi Oikaistu 2015 Koko vuosi Tulos verojen jälkeen Muut laajan tuloksen erät Erät, jotka voidaan myöhemmin luokitella tulosvaikutteisiksi: Ulkomaan toimintojen valuuttariskien suojaukset Rahavirran suojaukset Vero laajan tuloksen eristä, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi Yhteensä erät, jotka voidaan luokitella tulosvaikutteisiksi Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä Kauden laaja tulos yhteensä

28 Tuotanto ja toimitukset Pro forma Tuhansia tonneja 1/14 2/14 3/14 4/14 1/15 2/15 3/15 4/15 1/16 2/16 3/16 4/16 Raakaterästuotanto - SSAB Special Steels SSAB Europe SSAB Americas Yhteensä Teräslevytuotanto - SSAB Special Steels SSAB Europe SSAB Americas Yhteensä Terästoimitukset - SSAB Special Steels SSAB Europe SSAB Americas Yhteensä Herkkyysanalyysi Alla olevassa herkkyysanalyysissä on esitetty keskeisten tekijöiden vaikutus koko vuoden tulokseen rahoituserien jälkeen sekä osakekohtaiseen tulokseen. Muutos, % Tulosvaikutus, Milj. kruunua Vaikutus osakekohtaiseen tulokseen, kruunua 3) Teräksen myyntihinta ,20 Teräksen myyntimäärä 1) ,66 Rautamalmin hinta ,37 Hilen hinta ,25 Romun hinta ,39 Korkokanta 1 %-yksikkö 100 0,08 Kruunuindeksi 2) ,35 1) Ilman vajaakapasiteetin (under absorption) kustannusvaikutusta. 2) Laskettu 22 % verokannan mukaan. 3) Laskettu SSAB:n valuuttaposition mukaan ilman valuuttasuojauksia. Jos kruunu heikkenee, on muutoksella positiivinen vaikutus. Huomio: Tämä tilinpäätös on julkistettu ruotsiksi, englanniksi ja suomeksi. Mikäli kieliversioiden välillä ilmenisi eroavuuksia, ruotsinkielinen versio on alkuperäinen ja voimassaoleva. 28

29 Lisätietoja antavat: Taina Kyllönen, Konsernin viestintäjohtaja, puh Per Hillström, Sijoittajasuhdejohtaja, puh Liisa-Maija Seppänen, Sijoittajasuhdepäällikkö, puh Osavuosikatsaus : Osavuosikatsaus julkaistaan SSAB AB (publ) PL 70, Tukholma, Ruotsi Puh Fax Katuosoite: Klarabergsviadukten 70 D6, Tukholma S-posti: info@ssab.com 29