EU rahoituksen merkitys Varsinais Suomessa toiveet ja uhat 2013 Maakuntajohtaja Juho Savo

Transkriptio

1 EU rahoituksen merkitys Varsinais Suomessa toiveet ja uhat 2013 Maakuntajohtaja Juho Savo Ma Turun kaupunginkirjaston Studio

2 Kooste EU:n ohjelmakaudesta Varsinais-Suomessa OHJELMAT: Tavoite 2 Tavoite 3 VALMA, ELMA Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA Saaristo Interreg IIIA Kansalliset EQUAL Leader+

3 Kooste EU:n ohjelmakaudesta Varsinais-Suomessa Yhteensä: 3263 hankepäätöstä 226 m (EU+valtio)

4 KAIKKI HANKKEET: EU-ohjelmakauden hankkeiden lukumääräinen jakautuminen ohjelmittain % (N=3263) Tavoite 2 (siirtymäkausi) 33,9 % Leader+ 10,4 % Tavoite 3 10,2 % Kansalliset 7,6 % Interreg IIIA Saaristo 1,9 % Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA 1,3 % EQUAL 1,9 % ELMA 2,5 % VALMA (alueellinen maaseutuohjelma) 30,2 %

5 KAIKKI HANKKEET: EU-ohjelmakauden hankkeiden euromääräinen jakautuminen ohjelmittain % (N=3263) Tavoite 3 29,1 % VALMA (alueellinen maaseutuohjelma) 20,9 % ELMA 1,0 % EQUAL 5,8 % Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA 1,5 % Interreg IIIA Saaristo 2,1 % Kansalliset 6,4 % Leader+ 3,2 % Tavoite 2 (siirtymäkausi) 30,1 %

6 Tukihankkeiden euromääräinen jakautuminen seutukunnittain/asukas (%), Seutukunta Asukasluku Seutukunnalle EUohjelmakaudella jaettu hankerahoitustuki Seutukunnalle EUohjelmakaudella jaettu hankerahoitustuki/asuk as Itä Turku euroa 404 euroa/asukas Loimaan seutu euroa 435 euroa/asukas Salon seutukunta euroa 215 euroa/asukas Turunmaan seutu euroa 1165 euroa/asukas Turun seutukunta euroa 108 euroa/asukas Vakka Suomen seutukunta euroa 875 euroa/asukas Varsinais Suomi euroa 203 euroa/asukas [1] Asukasluvut ohjelmakauden alkupuolella. Lähde: Väestörekisterikeskus

7 Painopistejakauma toimintalinjoittain: Elinkeinoelämä: 1879 hanketta; 93 m Osaaminen: 623 hanketta; 71,7 m Itämeren keskus: 96 hanketta; 11,5 m Hyvinvointi: 344 hanketta; 31,1 m Ympäristö: 233 hanketta; 9,8 m Painopisteet on määritelty yhteisesti hyväksytyssä maakuntaohjelmassa.

8 Tukihankkeiden luku- ja euromääräinen jakautuminen toimintalinjoittain KAIKKI HANKKEET: Hankkeiden lukumäärän suhteellinen jakautuminen V-S:n maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaan jaoteltuna EU-ohjelmakaudella KAIKKI HANKEET: Hankkeiden euromääräinen jakautuminen V-S:n maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaan jaoteltuna EU-ohjelmakaudella Ympäristö 6,6 % Hyvinvointi 8,9 % Itämeren keskus 2,3 % Muut hankkeet 8,6 % Osaaminen 17,3 % Muut hankkeet 15,6 % Ympäristö 4,3 % Hyvinvointi 10,4 % Itämeren keskus 3,5 % Osaaminen 27,0 % Elinkeinoelämä 56,3 % Elinkeinoelämä 39,3 %

9 Jako viranomaisittain: TEkeskus /mos TEkeskus /yos TEkeskus /tos VSL LOS Lääninhallitus Saaristomeren merenkul kupiiri STM Turun tiepiir i Hankkeet (kpl) Summa 57 m 40,4 m 74,4 m 30,5 m 12,6 m 9,0 m 0,7 m 0,53 m 0,6 m

10 Jako seutukunnittain: Loimaan seutu Salon seutu Turun seutu Turunmaan seutu Vakka Suomen seutu Koko maakunna n kattavat hankkeet Hankkeet (kpl) Summa 16,2 m 13,5 m 42,7 m 26,7 m 36,0 m 91,4 m

11 Ohjelmakausi EU ohjelmat jäivät Varsinais Suomessa samalle eurotasolle kuin edellisellä ohjelmakaudella EU ohjelmat käynnistyivät myöhässä, osittain syynä Suomen oman EURA2007 seurantajärjestelmän perustaminen Ohjelmakauden alkuvaihe 2008 oli kuitenkin lupaava, kunnes talouslama muutti tilanteen ja hanketoiminta väheni.

12 Ohjelmakausi Rahoitustilanne lokakuussa 2009 (milj. ) Seutukunta Hankkeita kpl Tukisumma Kokonaiskustannukset Vakka Suomi 99 4,5 9,9 Turunmaa 74 4,2 8,6 Loimaa 86 4,8 11,3 Turku 81 8,1 13,9 Salo 41 1,7 4,2 Yhteensä ,3 47,9 Lisäksi koko maakunnan kattavia hankkeita on yhteensä 109 kpl. Näiden hankkeiden tukisumma on yhteensä 19,6 ja kokonaiskustannukset 26.

13 Ohjelmakausi Hankerahoituksen jako ohjelmittain lokakuussa 2009, milj. Ohjelmat Hankkeita kpl Tukisumma Kokonaiskustannukset EAKR 90 6,7 8,5 ESR 35 7,1 8,6 Maaseutuohjelma ,8 33,5 Maakunnankehittämisraha 84 6,5 12,2 Yhteensä ,1 62,8

14 Tilanne ihan nyt! Valtakunnallinen matalasuhdanne ja kuntien talousahdinko on näkynyt hankehakemusten vähenemisenä. Kaikissa rakennerahasto ohjelmissa (EAKR ja ESR) ja kansallisissa rahoitusohjelmissa on edelleen käyttämättömiä varoja tälle vuodelle. Varsinais Suomen rahoittajatahot tekevät syksyn aikana seutukuntiin yhteisiä käyntejä. Ajatuksena on keskustella ja neuvoa seutukuntia nykytilanteessa. TEM uuden ohjeistuksen mukaan uusissa hankepäätöksissä riittää 15 % kuntaosuudeksi vuosina 2009 ja Koko ohjelmakaudelle tavoitellaan kuitenkin edelleen 25 % kuntarahoitusosuutta. Tämä ohjeistus koskee alueellisia EAKR ja ESR ohjelmia.

15 Haasteita Aikataulut auki NUTS ja suuralueiden rooli Kansallinen strategia ja ohjelma alueet Suomen kaksijakoinen positio? Itä ja Pohjois Suomi nostettu erityisasemaan Maailmanlaajuisuus Kilpailuetu asiat / perinteinen aluepolitiikka Uuden komissaarin nimi ja linjaukset Pohjapaperien merkitykset (Barca)

16

17 Tavoitteiden suhde ohjelmiin ja ohjelmien hierarkia Lissabonin tavoitteet Puiteohjelma -t&k Muut erityisohjelmat + innovaatiot Yli 125% + globaali integraatio +? Haasteelliset + interreg + pilotit + ymp. + t&k fasiliteetit + työvoiman erityisosaaminen Alle 75% + maaseutu + accessibility + yritysten muutostuki + työvoiman osamainen Maatalous + tuotantotuki + ympäristö investoinnit

18 Tavoitteiden suhde ohjelmiin ja ohjelmien hierarkia Lissabonin tavoitteet Puiteohjelma -t&k Muut erityisohjelmat + innovaatiot Nettomaksajien ja TEM:n linjaus Yli 125% + globaali integraatio +? Haasteelliset + interreg + pilotit + ymp. + t&k fasiliteetit + työvoiman erityisosaaminen Alle 75% + maaseutu + accessibility + yritysten muutostuki + työvoiman osamainen Maailman kauppajärjestön kautta Maatalous + tuotantotuki + ympäristö investoinnit

19 Lähtökohtia ratkaisuille Lissabonin sopimuksen territoriaalinen koheesio noteeraa erityisesti pohjoiset harvaan asutut alueen erityisalueina rakennepoliittiselle tuelle Juridinen perusta jo liittymissopimuksessa vuodelta 1995 Suomen tavoite 6 alueen harvaanasutuille alueille Erottaa Itä ja Pohjois Suomen muusta maasta

20 Barcan raportti (onko pohjana?) Oli ensimmäinen komission lanseeraama uuden rakennerahaston esitys Ohjannee keskustelua Huippukokouksen tulisi linjata 2010? Vaikuttaa nykyisen ohjelman välitarkistukseen Uudet MEP:it avainpaikalla prosessissa, jossa lopulliset päätökset tehdään kuitenkin vasta huippukokouksessa 2011

21 Barcan esitykset (1) Koheesiopolitiikan keskittäminen Uusi strateginen viitekehys (periaatteet, indikaattorit, tavoitteet) Sopimussuhde toiminnan tulokset ja todennetut sitoumukset Rahoituksen ehdollisuus tavoitteiden arviointi Täydentävä, innovatiivinen ja joustava rahoitus

22 Barcan esitykset (2) Kokeellisuus ja paikallisten toimijoiden kannustaminen Oppimisen edistäminen ja vaikutusten arviointi Komissio osaamiskeskukseksi Hallinnon yksinkertaistaminen Korkean tason poliittinen valvontajärjestelmä

23 Todennäköisesti näin (1/2): Ns. taloudellisesti köyhät alueet tulevat säilymään rakennepolitiikan pääkohteena Raja alueyhteistyö ja transnationaalinen ohjelmatyö sekä naapuruus ja kumppanuusohjelmatyö ulkorajoilla säilyvät (INTERREG ; ENPI). Tähän sisältyy myös makro alue ajattelu. Sosiaalinen osallistuminen Barcan raportin mukaisesti painokkaammin näkyviin

24 Todennäköisesti näin (2/2): Rakennepolitiikan ohjelmiin sisällytetään EU:n horisontaalisiapolitiikkoja kuten kestävän kehityksen, ilmasto, energia, tasa arvo ja innovaatiopolitiikan osiot Tavoiteohjelmien alueet NUTS 2 tasoisia Suomessa Itä Ja Pohjois Suomi perinteisen (köyhyys) rakennepolitiikan ohjelma alueita Muulta osin EU ohjelmat rakentuvat pääosin teemapohjaisesti koko EU:n kattavina

25 Makro alueet Itämeri strategia korostaa makro aluetason ohjelmanpolitiikan edistämistä Suunnitteilla osin uusia makro alueita (Tonavan alue, Alpit, eri merialueita ) Ei sovellu eikä tule korvaamaan nykyisiä tavoiteohjelmia NUTS 2 tasolla (painetta kyllä on) Etäännyttäisi kehittämistyön kansalaisista näkymättömäksi toiminnaksi (liian kauas!) Sovellettavissa osin INTERREG B ja C rakenteisiin

26 INTERREG alueet Nykyiset INTERREG A alueet ovat pääosin jo maantieteellisillä ylärajoilla toimivuuden suhteen Sama tilanne on pääosin ENPI ohjelmarakenteessa, kokemuksia toki kerätään Itämeri ohjelma tulee suhteellisesti vahvistumaan

27 Kansallisia linjauksia Nykyisiin hallintomalleihin ja rutiineihin tehtävä tehostavia uudistuksia. EAKR, ESR ja MSO uudelleen alueelliseen integraatioon (mkl ja ely). Keskushallinnon roolin on merkittävästi vähennyttävä, pikkutarkka ohjaus käsittämätöntä Keskushallinnon roolin oltava vain tukeva ja avustava

28 Varsinais Suomen omasta näkökulmasta (1/3) Kuulumme alueena nyt EU:n eliittiin Teemme kaikkemme, että emme BTV indikaattorin (BKT, työllisyys, väestökehitys) perusteella vajoa tilastoissa köyhyyden vuoksi tuettavien joukkoon asia ei kuitenkaan itsestäänselvyys! Alueen kehittämiseen 7 vuoden ohjelmakaudella saatu 226 miljoonan euron kehittämispanos on niin merkittävä, että sitä tarvittaisiin myös 2013 jälkeen

29 Varsinais Suomen omasta näkökulmasta (2/3) Mikään kokemus ei osoita, että vastaavaa kehittämispanosta alueelliseen kehittämiseen voisi saada suoraan valtion budjetista Itämeri alueen yhteisen strategian toteuttamiseen kohdistuvaa rahoitusta on mahdollista ja tavoiteltavaa lisätä (ja pysyä siinä jatkossakin aktiivisena toteuttajana) Yleiset Lissabonin strategia tyyppiset julistukset eivät käytännössä vaikuta rahoituspäätöksiin (lähes kaikki kehittämishankkeet lisäävät ns. kilpailukykyä)

30 Varsinais Suomen omasta näkökulmasta (3/3) Jokainen aiempi ohjelmakauden alku on tuonut lisää monimutkaisuutta, hallintoa ja valvontabyrokratiaa. Nyt pitäisi palata yksinkertaisiin ohjelmiin, joissa päätöksenteko ja vastuu kehittämisestä pidetään korkeintaan NUTS 2 (suuralue) tasolla EU:n legitimiteetin kannalta ohjelmapohjaista rahoitusta on voitava saada/hakea koko EU:n alueella huomion siirtäminen vain syrjäseutujen tekohengitykseen johtaa umpikujaan (myös taloudellisesti)

31 Kiitos huomiosta keskustelu jatkuu