Hypermedian ohjelmointi (2 ov) kevät Yleisiä tietoja kevään kurssista. Kurssin sisältö ja suorittaminen
|
|
- Olavi Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 kevät 2005 Yleisiä tietoja kevään kurssista Opettaja: Jukka Huhtamäki Sähköposti: Huone: Td309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio Puhelin: (03) (vastaanotto: to 13-14) Luennot: keskiviikko (S3) Harjoitukset: ma 14-16, ke 8-10 ja ke (Sb204) Harjoitusassistentti: Osmo Haapaniemi Luentorunko Jukka Huhtamäki Esitiedot: Hypermedian perusteet tai vastaavat tiedot (pakollinen) Ohjelmointitaito välttämätön (~ Ohjelmointi II tai Laaja ohjelmointi) Suositeltavia: Seittiohjelmointi, Johdatus tietokantajärjestelmiin ja Rakenteiset dokumentit Kotisivu: Uutisryhmä: tut.mat.hypermedia Suorittaminen: harjoitustyö ja tentti Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 2 Kurssin sisältö ja suorittaminen Opiskelusta - mitä kurssilla oppii? Hypermedian ohjelmointi jatkaa siitä mihin Hypermedian perusteissa jäätiin. Kurssilla käsiteltävät asiat voidaan jakaa kolmitasoiseksi rakenteeksi: Menetelmät: Hypermediasovelluksen ominaisuudet, joiden toteuttaminen edellyttää ohjelmointia. Verkkopalveluiden yleiset periaatteet ja toiminnallisuus. Mahdollisuudet ja rajoitteet. Sovellukset: Hypermedian yleisten ideoiden toteuttaminen WWW-pohjaisissa verkkopalveluissa. Verkkopalvelun toteuttaminen template-kielen ja relaatiotietokannan avulla. Tekniikka: PHP: Hypertext Preprocessor (PHP) -kieli ja MySQL-tietokanta. Tarkempi tekninen rajaus: Linux/Apache/MySQL/PHP (LAMP). Hypermedian ohjelmointi vs. Seittiohjelmointi: Hypermedian ohjelmoinnissa verkkohypermediaa lähestytään käyttöliittymän ja sovelluksen toiminnallisuuden näkökulmasta. Seittiohjelmoinnissa pääpaino on verkkopalveluiden teknisessä toteuttamisessa (Java-teknologialla). Kurssien suorittaminen rinnakkain on mahdollista. Kurssin suoritus koostuu tentistä ja osana harjoituksia toteutettavasta harjoitustyöstä Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 3 Näkökulma on erityisesti asioiden sovelluksista riippumattomien perusteiden opiskelu - esim. ohjelmistojen yksityiskohtiin ei kurssilla yksityiskohtaisesti puututa. Motivaatio tälle on esitetyn asian pysyvyys: ohjelmistot ja toteutustekniikat tulevat ja menevät, ideat pysyvät. Kurssin tavoitteena on vastata mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat ohjelmoinnin tuomat lisäarvot hypermediasovelluksen toteuttamisessa? Mitä keinoja hypermediasovelluksen käyttäjän toiminnan tukemiseen on olemassa? Mitä yleisiä ominaisuuksia verkkopalveluissa on? Miten ominaisuudet voidaan toteuttaa? Miten ne toteutetaan käytännössä? Minkälainen on tietokantapohjaisen verkkopalvelun arkkitehtuuri? Kurssin aikana on tavoitteena käydä läpi joukko yleisiä hypermedian ideoita ja periaatteita, joiden toteuttaminen on mahdollista ainoastaan ohjelmointiin perustuvien ratkaisujen avulla. Esimerkiksi mukautuvan hypermedian toteuttaminen edellyttää käytännössä aina ohjelmointia Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 4
2 Mistä tällä kurssilla puhutaan? Mistä tällä kurssilla puhutaan? (jatkuu) Kurssin asiasisältö näyttää kutakuinkin seuraavalta (käsittelyjärjestys ja painotus tarkentuvat kurssin edetessä): Perusteet: asiakas/palvelin-malli, HTML-lomakkeet, Web-ohjelmointi, Xforms? Verkkopalveluarkkitehtuuri: sovellus + tietokanta, yleiset toiminnot (navigaatio, käyttäjän tunnistus, rekisteröityminen, käyttäjänhallinta, ostoskori, vahtipalvelu, uutiset, käyttäjien seuranta,...) Template-kielten perusteet, PHP Tiedon tallentaminen: toteutusvaihtoehdot, tietokannat (tallentaminen, lukeminen, päivittäminen & poistaminen), tiedon siirtäminen järjestelmien välillä Koodin uudelleenkäyttö, sivupohjan erottaminen, modulaarisuus,..., => työn automatisointi ohjelmointikielen avulla Käyttäjä: tunnistaminen, istunto (sovelluksen tila, ostoskori), oikeudet, roolit & profiilit, toiminnan tukeminen (opasteet, virheilmoitukset, sijainti),... Tiedonhaku (Information Retrieval): hakeminen, selaaminen ja suodattaminen, tiedon visualisointi Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 5 Verkkkopalvelun laadukas tekninen toteutus: MVC-mallin idea, suunnittelumalleja PHP:lle,... Sovelluksen räätälöinti: kansainvälistäminen (i18n) ja paikallistaminen (l10n), versiointi,... Tietoturva Monikanavaisuus, laiteriippumattomuus Mukauttaminen (adaptiivisuus) Valmiit ratkaisut: Mambo? Tuleeko muuta mieleen? Huomaa, että yo. lista luettelee kysymyksiä, joihin paneudutaan - ei suoraan luentojärjestystä. Huomattava osa kurssin sisällöstä avautuu harjoitusten, itseopiskelun ja harjoitustyön kautta Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 6 Harjoitukset ja harjoitustyö Kurssin kuluessa toteutetaan henkilökohtainen harjoitustyö. Harjoitustyön tekeminen ja ohjaus on olennainen osa kurssin harjoituksia. Harjoitustyön aihe on vapaavalintainen: työlle määritellään joukko ominaisuuksia, jotka sen on ainakin toteutettava. Kurssin alussa harjoituksissa käsitellään PHP-kieleen perustuvan verkkopalvelun teknisiä perusteita: HTML-lomakkeet ja lomakkeiden käsittely PHP:lla, PHP-kielen perusteet, relaatiotietokannan käsittely PHP:lla,... Taitojen karttuessa harjoitustehtävät suunnataan harjoitustyön toteuttamiseen: käyttäjän tunnistaminen, kieliversiointi ja paikallistaminen, opasteet ja virheilmoitukset,... Harjoitustyöhön liittyvistä perustoiminnoista jaetaan yhteensä kuusi (6) pistettä, jotka lasketaan mukaan kurssin suoritukseen. Pisteiden kerääminen edellyttää läsnäoloa harjoituksessa: ominaisuuden toteuttaneet opiskelijat laittavat listaan merkinnän ja muutama opiskelija pääsee esittelemään toteutuksensa muille. Perustoimintojen lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa harjoitustyöhönsä haastavampia lisäominaisuuksia, joista saaduilla pisteillä voi korvata tentin huonoimman tehtävän. Kurssin suorittaminen numeroina Kurssin päätteeksi järjestetään neljä tehtävää sisältävä tentti, josta voi kerätä korkeintaan (4 x 6 =) 24 pistettä. Kurssin harjoitustyöhön liittyvistä perustoiminnoista ja -ominaisuuksista jaetaan yhteensä (6 x 1 =) 6 pistettä. Lisäominaisuuksista on jaossa yhteensä (3 x 2 =) 6 pistettä. Siis: Kurssista voi kerätä yhteensä 30 pistettä, joista 24 pistettä tulee tentistä ja 6 pistettä harjoitustyöstä. Kurssin suorittaminen edellyttää vähintään 15 pisteen keräämistä. Tentin huonoimman tehtävän pisteet korvataan lisäominaisuuksista kerätyillä pisteillä, mikäli korvaaminen on opiskelijan kannalta edullista. Pisterajat: 0 < 15 1 >= 15 ja < 18 2 >= 18 ja < 21 3 >= 21 ja < 24 4 >= 24 ja < 27 5 >= Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 8
3 Muistettavaa & käytännön vinkkejä opiskeluun (Kertausta Hypermedian perusteista) Hypermedia WWW. Hypermediaa on mahdollista toteuttaa eri tavoin ja eri menetelmin (Director, Flash, Hypercard, ToolBook, ) Hyvän hypermedian tekeminen edellyttää aina sen sovellusalueen sisällöllistä osaamista, jonka parissa työskennellään. Koska kukaan ei osaa kaikkea, on hypermedian tekeminen ryhmätyötä Käytännön vinkkejä itse opiskeluun: - muista että kaikki hypermedia ei tähtää sähköiseen WWW-sivujen tekemiseen julkaisutoimintaan tai kaupankäyntiin - hypermediaan liittyy myös oikeaa tutkimustyötä, jota tehdään osin itsensä vuoksi (jota ei tällä kurssilla tosin sen kummemmin esitellä) - suhtaudu sovelluksiin, menetelmiin ja teoriaan kriittisesti: kysy koko ajan: miksi näin? mitä tämä tarkoittaa? miten tätä voisi käyttää? mikä tässä on olennaista? - muista että hypermedia & tietokoneet ovat ihmisen ihmiselle tekemiä asioita & kapistuksia: suhtaudu niihin sen mukaisesti (hyvässä ja pahassa) Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 9 Hypermediaa miettiessä kannattaa pitää mielessä teorian suhde käytäntöön, tutkia erikoistapauksia ja miettiä yleistyksiä (esim. mitä tämä merkitsee minulle tai miten tämä ilmenee hypermedian sovelluksissa jotka jo tunnen tai tiedän) Osa kurssilla käsiteltävästä asiasta - ainakin HTML:n auttavat perusteet - lienevät useimmille tietokonetaitoisille tuttuja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kurssilla ollaan, jotta asioita opiskeltaisiin ja opittaisiin, eli: - paikkaa tiedon reiät: yhden hypermedian osa-alueen hallitseminen on hyvä asia, mutta kannattaa yrittää laajentaa näkökulmaansa ja pohtia josko hypermedia olisi muutakin kuin vain X:n tekemistä - ole oma-aloitteinen: jos jokin asia on jo tuttua, syvennä oma-aloitteisesti tietojasi siitä etsimällä itse lisämateriaalia! On virhe on lopettaa aiheen opiskelu vain sillä perusteella, että alku on tuttua. Parempi on käyttää aikansa rakentavasti ja opiskella tasonsa mukaisesti - älä ylenkatso noviiseja: jokainen opiskelee asioita joskus ensimmäistä kertaa. Vaikka vierustoveri kysyisikin mielestäsi turhan helppoja kysymyksiä, vastaa asiallisesti. Tarpeettoman jargonin käyttö ei ole merkki asiantuntevuudesta (pätee myös luennoitsijaan!) Hypermedia on 2000-luvun käsityöläisyyttä: tekemällä oppii Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 10 Kurssin opetusmuoto ja materiaali Kurssin rungon muodostaa tämä käsillä oleva luentorunko. Luentorungon idea & tavoitteet ovat seuraavat: - jäsentää hajanainen asia, erityisesti otsikot, hallittavaan muotoon - toimia muistilappuna siinä, mitä asioita kurssin luennoilla käsiteltiin HUOM! Luentorunko ei missään tapauksessa sisällä koko kurssimateriaalia, vaan ainoastaan jäsentää sitä! Luentorungon lisäksi kurssin sisältöön kuuluvat - luentojen yhteydessä vapaamuotoisesti (esim. taululla, kalvojen tai tietokoneesimerkkien avulla) käsitellyt asiat (otsikkojen sisältö) - luentojen yhteydessä läpikäydyt esimerkit - luentorungossa ja kotisivulla mainitut lähteet (soveltuvin osin, totta kai) - kurssin harjoitukset ja harjoitustyö Luentorunkoa julkaistaan kurssin edetessä kurssin kotisivuilla PDF-muodossa Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 11 Kirjallisuus, oheismateriaali & verkkoaineisto Kurssin rungon muodostavia kalvosarjaa julkaistaan verkossa kurssin edetessä, eikä kurssikirjan ostaminen ole välttämätöntä. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ovat esim. Lowe, D. & Hall, W., Hypermedia and the Web: An Engineering Approach, John Wiley & Sons, (*) Wellingin, L. & Thomson, L., PHP And MySQL Web Development (Third Edition), Sams Publishing, (*) Lowen ja Hallin kirja on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto etenkin hypermedian sivu- tai pääaineopiskelijalle. Wellingin ja Thompsonin opus on hyödyllinen, jos tarkoituksena on oppia PHP-ohjelmointia ja verkkopalveluiden toteuttamista PHP-kielellä laajemmin. PHP-ohjelmoinnista löytyy myös materiaalia myös suomeksi: Rantala, A. PHP - web-ohjelmoinnin peruskirja, Docendo, Heinisuo, R. PHP ja MySQL: Tietokantapohjaiset verkkopalvelut, Talentum, Rantalan kirja käsittelee aihetta laajemmin ja on myös edullisempi. Heinisuon kirja jää kurssin näkökulmasta turhan yleiselle tasolle myös PHP-ohjelmoinnin osalta. Huomaa, että yksikään kirjoista ei kata kaikkia kurssilla käsiteltäviä asioita Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 12
4 World Wide Web Consortium (W3C) on edelleen keskeisessä roolissa kurssilla: The World Wide Web Consortium (ks. ) PHP-sovellusten kehittäjille suunnattua materiaalia tarjoavat esim. PHP-kielen kotisivut: php.net ( Johdanto PHP-kieleen: PHP Tutorial ( Suunnittelumalleja PHP-sovelluksiin: :: phppatterns() ( Kurssilla käytettävä tekniikkapatteri (LAMP) on vapaasti jaossa verkossa: Linux: maun mukaan esimerkiksi Fedora ( tai Debian ( Apache: MySQL: PHP: Asennusohje: Kurssin suorittaminen ei edellytä sovellusten asentamista tai konfiguroimista, koska käytössä on valittuja tekniikoita tukeva palvelinkone, johon opiskelijat saavat tunnukset Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 13 Ohjelmointiin perustuvien ratkaisujen käyttöön hypermediasovellusten toteuttamisessa on useita perusteita, esim. mekaanisen työn automatisointi, aito monikanavajulkaiseminen ja vuorovaikutuksen toteuttaminen Kurssi hypermedian ohjelmointia käsitellään lähinnä Web-pohjaisten verkkopalvelujen näkökulmasta. Syitä: WWW on olennaisilta osiltaan tekstimuotoista hypermediaa (erityisesti HTMLkieli), joten näkymien ohjelmallinen tuottaminen ja muokkaaminen on helppoa esimerkiksi perinteisiin graafisiin käyttöliittymiin verrattuna Valtaosa hypermediasta on tällä hetkellä WWW-pohjaista: kurssin opit voidaan siirtää suoraviivaisesti tuotantokäyttöön (vrt. C++ vs. Scheme ohjelmointikursseilla) WWW-soveltajien käytössä on joukko ilmaisuvoimaisia teknologioita, joiden avulla voidaan helpommin toteuttaa hypermedian edistyneitä ideoita Ohjelmoinnilla on keskeinen rooli myös multimediaan kallellaan olevassa hypermediassa (Toolbook, Flash, Visual basic, jne.). Näissä ohjelmointi keskittyy erityisesti vuorovaikutuksen toteuttamiseen Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 14 Mekaanisen työn automatisointi Monipuolisten navigoinnin apuvälineiden toteuttaminen voidaan tehdä ohjelmallisesti: Rakenteelliset linkit (murupolku, lineaarinen navigaatio, käyttäjän sijainnin esittävä valikko) voidaan kaikki tuottaa yhden rakennekuvauksen perusteella ohjelmallisesti Myös assosiatiivisten linkkien tuottaminen voidaan automatisoida määrittelemällä säännöt näkymien yhdistämiseen ohjelmointikielen avulla (vrt. RMM-malli) Tietosisällön uudelleenkäyttö onnistuu esimerkiksi siten, että tiedot tallennetaan tietokantaan tai määrämuotoiseen tekstitiedostoon ja julkaistaan halutuissa muodoissa ohjelmointikielen avulla Hypermediasovelluksen tietosisällön päivittämiseen voidaan rakentaa lomakkeisiin perustuvat toiminnot Tarkoitukseen soveltuvan ohjelmointikielen hallinta antaa mahdollisuuden prototypoinnin tai Rapid Application Development (RAD) -menetelmän hyödyntämiseen hypermediasovelluksen kehitystyössä Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 15 Monikanavajulkaiseminen Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri erottaa toisistaan resurssin ja sen representaation. Ajatuksena on se, että resurssin yksilöivä URI-tunniste säilyy samana päätelaitteesta, käyttäjästä tai käyttötilanteesta (=julkaisukonteksti) riippumatta. Resurssin erilaiset representaatiot voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti monikanavajulkaisemisen periaatteiden mukaisesti Monikanajulkaisujärjestelmä voidaan toteuttaa kahdella tavalla: Räätälöity julkaiseminen (Tailored Publishing): resurssista julkaistaan kiinteä joukko representaatiota, joista valitaan tiettyyn julkaisukontekstiin parhaiten sopiva vaihtoehto. Joustava julkaiseminen (Flexible Publishing): resurssin representaatio räätälöidään pyynnön mukana välitettävän julkaisukontekstin kuvauksen perusteella Sekä räätälöity että joustava julkaiseminen voidaan toteuttaa ohjelmointikieleen perustuvan ratkaisun avulla. Joustavan julkaisemisen toteuttaminen edellyttää aina ohjelmointia. Räätälöity julkaiseminen voidaan toteuttaa esimerkiksi XML-kielen ja XSL-muunnosten avulla (=> Rakenteiset dokumentit) Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 16
5 Vuorovaikutuksen toteuttaminen Käyttäjän syötteeseen reagointi edellyttää linkkien avulla tapahtuvaa navigointia lukuun ottamatta aina ohjelmointia. Esimerkiksi WWW-lomakkeen käsittely tapahtuu aina jonkin ohjelmointikieleen perustuvan ratkaisun avulla. Esimerkkejä toiminnoista: Hypermediasovelluksen keskeisiä ominaisuuksia ovat esimerkiksi hakutoiminto ja mahdollisuus sisällön kommentointiin (annotointiin) Verkkopalvelun yleisiä toimintoja ovat esimerkiksi rekisteröityminen, käyttäjän tunnistaminen sekä istunnon luominen ja hallinta. Tieto sovelluksessa tapahtuvista muutoksista voidaan välittää käyttäjälle uutisvirtojen avulla. Käyttäjä voi asettaa verkkopalveluun vahdin, joka raportoi muutoksista käyttäjän määrittelemien ehtojen perusteella. Mukautuvassa (adaptiivisessa) hypermediassa käyttäjästä luodaan malli, jonka perusteella sovelluksen sisältö ja navigaatio mukautetaan käyttäjälle sopivaksi. Käyttäjän mieltymykset voidaan selvittää joko esittämällä suoria kysymyksiä tai seuraamalla käyttäjän toimintaa. Käyttäjän toimintaa voidaan myös verrata muihin käyttäjiin ja ohjata käyttäjää vertailun perusteella. Käyttäjän tukeminen opasteiden ja virheilmoitusten avulla. Ohjelmointi: asiakas vai palvelin? Asiakas-palvelin mallin mukaan toimivassa sovelluksessa ohjelmointiin perustuvia ratkaisuja voidaan yleensä toteuttaa sekä asiakas- että palvelinpäässä: Tukeva asiakas (Fat/Thick/Smart client): suuri osa sovelluksen toiminnoista on toteutettu osana asiakassovelluksen toiminnallisuutta Laiha asiakas (Thin client): sovelluksen toiminnallisuus on toteutettu osana palvelinsovellusta, asiakkaalle ainoastaan välitetään näkymiä sovelluksesta WWW mahdollistaa teoriassa sekä tukevan että laihan asiakkaan toteuttamisen. Asiakaspään ratkaisuiden toimintavarmuus on WWW:ssä kuitenkin erittäin huono ja erilaiset toteutustekniikat (JavaScript, ECMAScript, Java-sovelmat, Flash, ActiveX,...) poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ongelmien takia kurssilla keskitytään palvelimella toteutettaviin ratkaisuihin. Asioita pyritään mahdollisuuksien mukaan käsittelemään niin yleisellä tasolla, että ratkaisut ovat siirrettävissä teknologiasta toiseen Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 18 Lopuksi Viime vuosituhannen loppupuolella hypermedia kehitettiin tieteenä erittäin pitkälle. Mukautuvan hypermedian tutkimuksessa tuotettiin joukko tekoälyn ideoihin perustuvia malleja ja ratkaisuja, joiden vieminen tuotantokäyttöön ei sen aikaisilla välineillä ollut mahdollista eikä edes tarpeellista: vasta WWW:n räjähdysmäinen kehitys on tuonut hypermediasovellukset suuren yleisön ulottuville. Lieneekö syynä NIH-ilmiö vai mikä, mutta WWW-maailmassa on nähtävissä valitettava suuntaus keksiä pyörä uudestaan: olemassa olevien ideoiden soveltamisen sijaan sovelluksien toimintoja ja ominaisuuksia suunnitellaan alusta asti uudestaa. WWW-soveltajien käytössä olevat ilmaisuvoimaiset ohjelmointikielet, erilaiset sovellusten toteuttamista helpottavat sovelluskehykset ja W3C:n Semanttinen Web antavat todellisen mahdollisuuden hypermedian unohdettujen ideoiden toteuttamiseen. Kurssin keskeisenä tavoitteena on tutustua joukkoon hypermedian tutkimuksessa kehitettyjä ideoita ja kertoa myös se, miten ideat voidaan toteuttaa käytössä olevien tekniikoiden avulla Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 19
Hypermedian ohjelmointi (2 ov) kevät Luentorunko. Jukka Huhtamäki Hypermedian ohjelmointi (2 ov)
kevät 2005 7307010 Hypermedian ohjelmointi (2 ov) Luentorunko Jukka Huhtamäki 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 1 Yleisiä tietoja kevään kurssista Opettaja: Jukka Huhtamäki Sähköposti: jukka.huhtamaki@tut.fi
LisätiedotMATHM Hypermedian ohjelmointi (4 op) kevät Yleisiä tietoja kevään toteutuskerrasta. Haluatko Web-ohjelmoijaksi?
kevät 2007 Luentorunko Jukka Huhtamäki Yleisiä tietoja kevään toteutuskerrasta Opettaja: Jukka Huhtamäki (vastaanotto: to 13-14) Sähköposti: jukka.huhtamaki@tut.fi Huone: TD309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio
LisätiedotMATHM Hypermedian ohjelmointi (4 op) kevät 2007
MATHM-57100 Hypermedian ohjelmointi (4 op) kevät 2007 Luentorunko Jukka Huhtamäki MATHM-57100 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2007) 1 Yleisiä tietoja kevään toteutuskerrasta Opettaja: Jukka Huhtamäki (vastaanotto:
Lisätiedot3 Verkkopalveluarkkitehtuuri
3 Verkkopalveluarkkitehtuuri Verkkopalvelun arkkitehtuuri perustuu yleisesti asiakas-palvelin -malliin Tietokantapohjaisessa (verkko)palvelussa asiakas-palvelin -malli toimii seuraavasti: 1. Käyttäjä käyttää
Lisätiedot3 Verkkopalveluarkkitehtuuri
3 Verkkopalveluarkkitehtuuri Luentokerran tavoitteena on perehtyä verkkopalveluarkkitehtuurin yleisiin periaatteisiin ja kaikille verkkopalveluille yhteisiin toimintoihin ja ominaisuuksiin: Tietokantapohjainen
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
Lisätiedot5 Verkkopalvelun sisällön hallinta
5 Verkkopalvelun sisällön hallinta Hypermediasovelluksen tärkeä erityispiirre on se, että hypermediasovelluksella on aina jokin sisältö Sisältö on verkkopalvelun hyödyllisyyden tärkein yksittäinen tekijä.
Lisätiedot10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri
10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna
Lisätiedot3 Verkkopalveluarkkitehtuuri
3 Verkkopalveluarkkitehtuuri Luentokerran tavoitteena on perehtyä verkkopalveluarkkitehtuurin yleisiin periaatteisiin ja kaikille verkkopalveluille yhteisiin toimintoihin ja ominaisuuksiin: Tietokantapohjainen
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
Lisätiedot9 Edistynyt PHP-ohjelmointi
9 Edistynyt PHP-ohjelmointi Luentokerran tavoitteena on käydä läpi joukko sellaisia PHP-sovelluksen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan parantaa verkkopalvelun totetustyön tuottavuutta
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotKurssin hallinta -työväline
Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotKurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin
LisätiedotVerkkopalveluiden saavutettavuus
Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus
LisätiedotTietokoneverkot. T Tietokoneverkot (4 op) viimeistä kertaa CSE-C2400 Tietokoneverkot (5 op) ensimmäistä kertaa
Tietokoneverkot T-110.4100 Tietokoneverkot (4 op) viimeistä kertaa CSE-C2400 Tietokoneverkot (5 op) ensimmäistä kertaa ja Matti Siekkinen Tietokoneverkot 2014 sanna.suoranta@aalto.fi Kurssista kaksi versiota
LisätiedotKurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö
LisätiedotT-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
LisätiedotProjektinhallintaa paikkatiedon avulla
Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu
LisätiedotKurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola
Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotHajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin
Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:
LisätiedotKurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Kesä Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Kesä 2018 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Kurssin materiaali
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio
LisätiedotVYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille
VYPEdit verkkosivualusta SVY-toimijoille www.vy.fi/admin/vypedit TieVie 26.8.2005 Hely Lahtinen VypEdit sisällönhallintajärjestelmällä voi www.vy.fi/admin/vypedit tuottaa ja ylläpitää www-sivustoja SVY:n
LisätiedotT harjoitustyö, kevät 2012
T-110.4100 harjoitustyö, kevät 2012 Kurssiassistentit T-110.4100@tkk.fi Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto 31.1.2012 Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä,
Lisätiedot5 Sisällönhallinta- ja julkaisujärjestelmät
Taustaa: dokumentin elinkaari Hypermediasovelluksen tärkeä erityispiirre on se, että hypermediasovelluksella on aina jokin sisältö Sisältö on verkkopalvelun hyödyllisyyden tärkein yksittäinen tekijä. Sisällön
Lisätiedothttps://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu
Johdatus ohjelmointiin 811122P Yleiset järjestelyt: Kurssin sivut noppa -järjestelmässä: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/811122p/etusivu 0. Kurssin suorittaminen Tänä vuonna kurssin suorittaminen tapahtuu
LisätiedotPLA-32820 Mobiiliohjelmointi. Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2015/
PLA-32820 Mobiiliohjelmointi Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_205/ . Luento 2 Suoritus vaatimukset Kurssin sisältö Kirjallisuus Mobiiliohjelmointi Mobiililaitteita...
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu
HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.
LisätiedotVerkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2016-17 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotTervetuloa! Matematiikka tutuksi
Tervetuloa! Matematiikka tutuksi Tavoitteet Yritetään vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä matematiikassa tutkitaan ja mihin sitä tarvitaan? Mitä tarkoitetaan todistuksella ja mitä hyötyä on käsitteiden
Lisätiedot031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op
031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op Kurssin jokaiseen kolmeen välikokeeseen on ilmoittauduttava erikseen WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/). Huom! Välikoeilmoittautuminen on PAKOLLINEN.
LisätiedotKurssiesite Lausekielinen ohjelmointi II Syksy Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi II Syksy 2016 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotUutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3
Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2
LisätiedotT harjoitustehtävät, syksy 2011
T-110.4100 harjoitustehtävät, syksy 2011 Kurssiassistentit Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto T-110.4100@tkk.fi Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä ja harjoitustehtävät
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotHAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET
HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET T-61.3020, 4 op., Kevät 2008 Luennot: Laskuharjoitukset: Harjoitustyö: Erkki Oja Elia Liiitiäinen Elia Liitiäinen TKK, Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 FOREIGN STUDENTS Lectures
Lisätiedotecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä
ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön
LisätiedotT Harjoitustyöluento
29. syyskuuta 2010 Luennon sisältö 1 2 3 Simulaatiopalvelin Moodle Harjoitustyön demoaminen 4 Aikataulu Kysyttävää? Harjoitustyössä toteutetaan ohjelma, joka simuloi reititintä: ohjelma vastaanottaa reititysdataa
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotT Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013
T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen 5 op Kevät 2013 Yleistä Suunnattu tietotekniikan opiskelijoille Esitietona T-106.1150 Tietokone ja käyttöjärjestelmä tai vastaavat tiedot Kurssin tavoitteet: Tietää
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro
Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Web Mahtava alusta tiedon välittämiseen! Information Superhighway! Web Archive! Gutenberg! DEMO Kirjasto ja analoginen media digitaaliseksi Julkaisutekniikan
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
Lisätiedot031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op
031075P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II 5,0 op Kurssin jokaiseen kolmeen välikokeeseen on ilmoittauduttava erikseen WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/). Huom! Välikoeilmoittautuminen on PAKOLLINEN.
LisätiedotOhjelmointi II. Erkki Pesonen Luennot ja harjoitukset. Itä-Suomen yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2015
Ohjelmointi II Erkki Pesonen Luennot ja harjoitukset Itä-Suomen yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2015 1 Johdantoa kurssilla opiskeluun: oppimistavoitteet. 1. Tiedän mitä asioita kurssilla opiskellaan
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotEDUBOX opetusvideopalvelu
KÄYTTÖOHJE v17072015 EDUBOX opetusvideopalvelu Sisällysluettelo Edubox online video tutorial library 2 Yleistä 3 Rekisteröityminen Käyttöoikeuden hankinta Käyttäjäryhmän valinta Käyttöliittymä 7 Kurssinäkymä
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
Lisätiedot4 Verkkopalvelun toteuttaminen
4 Verkkopalvelun toteuttaminen Tällä kerralla on tavoitteena käydä läpi verkkopalvelun toteuttamiseen liittyviä asioita Mitkä tekijät asettavat reunaehtoja verkkopalvelun toteutukselle? Mitä kaikkea verkkopalvelun
Lisätiedot8 Hypermedian suunnitteleminen
8 Hypermedian suunnitteleminen 8 Hypermedian suunnitteleminen Mietitään seuraavaksi hypermediaa teknisen suunnittelun näkökulmasta. Käytettävyyteen liittyvään suunnitteluun palataan myöhemmin kurssilla.
LisätiedotHAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET
HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET T-61.3020, 4 op., Kevät 2007 Luennot: Laskuharjoitukset: Harjoitustyö: Erkki Oja Tapani Raiko Matti Aksela TKK, Informaatiotekniikan laboratorio 1 FOREIGN STUDENTS Lectures
LisätiedotWritten by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
LisätiedotPLA-32820 Mobiiliohjelmointi. Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2016/
PLA-32820 Mobiiliohjelmointi Mika Saari mika.saari@tut.fi http://www.students.tut.fi/~saari5/pla_32820_2016/ 1. Luento 2 Suoritus vaatimukset Kurssin sisältö Kirjallisuus Mobiiliohjelmointi Mobiililaitteita...
Lisätiedot7 Mukautuvat verkkopalvelut
7 Mukautuvat verkkopalvelut Verkkopalvelun mukauttamista voi tarkastella useasta eri näkökulmasta: Laiteriippumattomuus: mahdollisuus verkkopalvelun käyttämiseen työasemalla, kämmentietokoneella, matkapuhelimella,
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotLaajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)
Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu
Lisätiedot6 Mukautuvat verkkopalvelut
6 Mukautuvat verkkopalvelut Verkkopalvelun mukauttamista voi tarkastella useasta eri näkökulmasta: Laiteriippumattomuus: mahdollisuus verkkopalvelun käyttämiseen työasemalla, kämmentietokoneella, matkapuhelimella,
LisätiedotA4.1 Projektityö, 5 ov.
A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia
LisätiedotTIE Tietorakenteet ja algoritmit 1. TIE Tietorakenteet ja algoritmit
TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 1 TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 2 Lähteet Luentomoniste pohjautuu vahvasti prof. Antti Valmarin vanhaan luentomonisteeseen
Lisätiedot811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN
811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN Harjoitus 1: Tutkimussuunnitelma 19.9.2017 Mari Karjalainen 1 Yleistä kurssin suorittamisesta Tutkimusaiheen päätät itse, voit laajentaa JTT-tutkielman pohjalta kandityön
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,
LisätiedotTietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006
Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,
LisätiedotKurssin sisältö. Kurssilla vähemmän. Johdatus ohjelmistotekniikkaan. Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan?
Kurssin sisältö Johdatus ohjelmistotekniikkaan 2 0 0 8 Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan? Mitä työkaluja ohjelmistoja kehitettäessä käytetään ja miten? Historiaa
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotTietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen. Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 2005 HajaTilin valinnainen,
LisätiedotHELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000
HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
Lisätiedot11 Valmiit ratkaisut. 11 Valmiit ratkaisut
11 Valmiit ratkaisut Kurssi lähestyessä loppuaan nostetaan tarkastelutasoa ja perehdytään muutamaan valmiiseen ratkaisuun. Tarkasteluun on kaksi perustetta: Vertailututkimus (bencmarking): Lainaa hyvät
Lisätiedot582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus
582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
LisätiedotELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi
ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2 Kurssien esittely lukukausi 2015-16 Tavoitteet. Automaatio 1 ja 2 Opiskelija tuntee erilaisten sovellusalueiden automaatioratkaisujen erot, ymmärtää automaatiojärjestelmien
LisätiedotKurssiesite Lausekielinen ohjelmointi Syksy Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi Syksy 2014 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, lehtori. Luennot, mikroharjoitukset,
LisätiedotW3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta
W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9)
Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 2 (9) Yleistä opintojaksosta Laajuus 3 op = 80 h, kokonaan lukukauden
LisätiedotT-110.4100 Harjoitustyöluento
1. lokakuuta 2009 Yhteenveto 1 2 3 Linkkitilaprotokolla 4 5 6 DL! Ensimmäinen deadline lähestyy: harjoitustyön suunnitelma pitäisi palauttaa 15.10 klo 12 mennessä. Itse harjoitustyöstä lisää tuota pikaa..
LisätiedotHarri Eskelinen, puh. 040 1979 280, email: harri.eskelinen@lut.fi Konetekniikan koulutusohjelman johtaja Tekniikan tohtori vuonna 1999 Dosentti
TkT Harri Eskelinen Harri Eskelinen, puh. 040 1979 280, email: harri.eskelinen@lut.fi Konetekniikan koulutusohjelman johtaja Tekniikan tohtori vuonna 1999 Dosentti vuodesta 2011 alkaen Tutkimusaihepiirit:
LisätiedotOHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat. Kurssisisällöstä. Tarja Systä
OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat Kurssisisällöstä Tarja Systä 1 Yleistä Esitietovaatimukset OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi (pakollinen) OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet
LisätiedotTervetuloa jatkamaan DIGITAALI- TEKNIIKAN opiskelua! Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 1 (8)
Tervetuloa jatkamaan DIGITAALI- TEKNIIKAN opiskelua! Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 1 (8) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 2 (8) Yleistä opintojaksosta Laajuus 3 op = 80 h, 1. periodilla
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI b
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Anna Kaasinen Itä-Suomen yliopisto Syksy 2016 Anna Kaasinen (Itä-Suomen yliopisto) MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Syksy 2016 0 / 9 MITÄ FLIPPED CLASSROOM ON? Flipped classroom eli
LisätiedotTietoturva. 0. Tietoa kurssista P 5 op. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi / 2015
811168P 5 op 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 811168P 5 op : 9.3. 8.5.2015 Luennot: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi puh: 0294 487934 mobile: 040 744 1368 vast. otto:
Lisätiedot1. Olio-ohjelmointi 1.1
1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotAkateemiset taidot. 2. tapaaminen
Akateemiset taidot 2. tapaaminen kurssin vastuuopettaja on Lauri Ylinen sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi huone C435 seuratkaa kurssin verkkosivua (courses.helsinki.fi/fi/mat20005/125180298)
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön
Lisätiedot031010P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I 5,0 op
031010P MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I 5,0 op Kurssin jokaiseen kolmeen välikokeeseen on ilmoittauduttava WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/etusivu.html). Huom! Välikoeilmoittautuminen on PAKOLLINEN.
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
LisätiedotVastuuopettaja. Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Syksy Lausekielinen ohjelmointi I (5 op) Lausekielinen ohjelmointi I (5 op)
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Syksy 2016 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Luennot,
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)
Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu
LisätiedotTre@Validia -projekti. Pasi Häkkinen TTY/hypermedialaboratorio 29.11.2004
1 Tre@Validia -projekti Pasi Häkkinen TTY/hypermedialaboratorio 29.11.2004 Luennon sisältö 2 A&O-evoluutio Esimerkki saavutettavuuden huomioimisesta oppimisalustalla Saavutettava multimedia: SMIL-esimerkkejä
Lisätiedot