Automaattisten kiimantunnistusjärjestelmien luotettavuus
|
|
- Niko Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Automaattisten kiimantunnistusjärjestelmien luotettavuus Mikko Järvinen, Martta Niittynen,, Sari Kajava, Martti Suvilehto, Jaakko Mononen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 3 A, 7750 Maaninka etunimi.sukunimi@mtt.fi Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos, PL 67, 70 Kuopio, martta.niittynen@student.uef.fi, jaakko.mononen@uef.fi Onnistunut kiimanseuranta on yksi tehokkaan maidontuotannon tärkeimpiä edellytyksiä. Kiimanseuranannan avuksi on kehitetty automaattisia laitteistoja. Tässä työssä selvitimme kahden automaattisen eläinten aktiivisuuteen perustuvan kiimantunnistuslaitteiston luotettavuutta. Heatimen OP% (74, %) oli selvästi parempi (P<0,00) kuin Lactivatorilla (4, %), mutta Heatimen VP% (3,0 %) oli selvästi huonompi (P<0,00) kuin Lactivatorilla (0,8 %) (Taulukko.). Uuden algoritmin käyttöönotto ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi Heatimen OP%:iin (AL 74, % vs. UA 68,9 %, P>0,), mutta pienensi VP%:a (AL 3,0 vs. UA,9 %, P<0,00). Kun aineistosta poistettiin päivät, joilta puuttui aktiivisuuslukema, OP ei muuttunut (UA 68,9 % vs. PP 7, %, P>0,) ja VP nousi vain suuntaa antavasti (UA,9 % vs. PP, %, P=0,065). Taulukko. Lactivatorin ja Heatimen tulokset koejaksolta. Heatime kolmessa eri tilanteessa: alkuperäinen laitteisto (AL), uusi algoritmi (UA) ja datasta poistettu eläinpäivät (4785), joilta laitteisto ei antanut aktiivisuuslukemaa (PP, vain UA tilanne). Kuva. Lehmän kaulapantaan kytketty Aineisto ja Menetelmät Lilli Frondelius/ MTT Martta Niittynen / MTT Heatime-RuminAct (vas.) ja jalkaan laitettava Lactivatorin anturi. OP (OP%) ON VP (VP%) VN Σ Lactivator 57 (4,) (0,8) Heatime AL 00 (74,) (3,0) Heatime UA 93 (68,9) (,9) Heatime PP 9 (7,) (,) Tutkimusaineistona oli MTT Maaningan 0 lehmän karjasta 6,5 kuukauden aikana kerätyt kiimahavainnot. Aineisto sisälsi kaikkiaan 9998 eläinpäivää ja 35 kiimaa. Tutkittavina laitteistoina olivat Nedap Lactivator (tehdasasetuksin) ja Heatime- RuminAct. Järjestelmien hyvyyttä arvioitiin laskemalla kultaiseen standardiin verrattuna kuinka suuren osan kiimoista laitteet havaitsivat (oikeat positiiviset, OP, %) ja kuinka paljon ne antoivat aiheettomia kiimahälytyksiä (väärät positiiviset, VP, %). Kultaisena standardina käytettiin eläintenhoitajien neljästi päivässä tekemiä silmämääräisiä kiimahavaintoja. Tilastolliset vertailut tehtiin Χ -testillä: Heatime/AL vs. Lactivator sekä Heatimen tilanteet AL vs. UA ja UA vs. PP. Heatime tunnistaa noin 70 % kiimoista. Lactivatorin heikosta OP%:sta huolimatta emme väitä, että Lactivator olisi huonompi kuin Heatime. Lactivatorin osalta tutkittu tilanne ei vastaa normaalikäyttöä. Uusi algoritmi lievensi Heatimen spesifisyysongelmaa (00% VP%), mutta ei vaikuttanut laitteiston herkkyyteen (OP%). Datakatkosten huomioiminen ei vaikuttanut tuloksiin, joten Heatimen toiminta ei ollut kovin herkkä katkoksille. Maataloustieteen päivät 04
2 P4 Rapid pikaprogesteronitestin luotettavuus Sari Kajava, Salla Ruuska, Martti Suvilehto, Mikko Järvinen, Jaakko Mononen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto Yksinkertaisin menetelmä progesteronin määrittämiseen tilatasolla on lehmien hormonitasoa mittaavat pikatestit. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia P4 Rapid Progesterone Heat Detection (Ridgeway Science, UK) pikatestien luotettavuutta. Yhteensä 89 maitonäytteen pikatestitulosta verrattiin laboratorion analyysituloksiin (kultainen standardi) Pikatestitulokset luokiteltiin viiteen eri luokkaan (Kuva ) Pikatestitulosluokkien ja kultaisen standardin välinen korrelaatio laskettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiolla Kultaisen standardin antamia progesteronipitoisuuksia verrattiin Kruskall-Wallisin testillä pikatestin luokkien välillä Kuva. P4 Rapid testien tulosluokittelu. 0-tulos kuvaa matalaa progesteronitasoa, 0-tulos korkeaa(kuva dairycore.com). Pikatestin ja kultaisen standardin välillä oli vahva korrelaatio (r = 0,84) (Kuva ) s P4 Rapidin luokka 0 erosi muista luokista tilastollisesti merkitsevästi (P<0,05) lukuun ottamatta luokkaa Luokka erosi luokista, 5 ja 0 (P<0,05) Luokat, 5 ja 0 eivät eronneet toisistaan (P>0,05) Kuva. P4 Rapid -testitulosluokkien ja laboratorion progesteronianalyysien vertailu. Jokainen piste vastaa yhtä testitulosta. P4 Rapid -testin avulla voidaan tunnistaa korkeat progesteronitulokset matalista tuloksista kohtuullisen luotettavasti Luokat 0 ja eivät eronneet toisistaan, millä ei kuitenkaan välttämättä ole suurta käytännön merkitystä Testistä voi olla hyötyä erilaisissa käytännön tilanteissa kuten: lehmien tiinehtymisen varmistamisessa hiljaisten kiimojen havaitsemisessa Maataloustieteen Päivät , Helsinki
3 GAITWISE automatic lameness detection system for dairy cows: up &running and being tested in MTT Maaninka CowLab Lilli Frondelius, Koen C. Mertens, Jürgen Vangeyte, Sari Kajava, Mikko Järvinen, Jaakko Mononen,3. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Maaninka. Insititute for Agricultural and Fisheries Research ILVO, Belgium 3. Itä-Suomen yliopisto Lameness has a negative effect on animal health and welfare, and on farm economy, but detecting preclinical lameness at farm level is challenging. The Institute for Agricultural and Fisheries Research (ILVO, Belgium) is developing a fully automated lameness detection system named GAITWISE. MTT Maaninka participates in the development project. GAITWISE system: m x 6 m pressure sensitive mat Position and relative force of claws measured with respect to time Three groups of kinematic gait variables are calculated: Basic, variation between measurements (betweenand within-imprints variables) Inconsistent, variation within measurement (betweenand within-imprints variables ) Specific, based on the indicators used in various subjective lameness scoring systems Subjective scoring used as a silver standard Gait score of a cow is classified with artificial neural network (ANN) Lilli Frondelius/MTT Current stage Modelling is performed on the herd level with a sensitivity of 80 % and a specificity of 94 %. A cow specific model could increase the classification accuracy There are only two fully operational GAITWISE systems in the world (ILVO and MTT Maaninka) GAITWISE measurements are made twice a week and the data is sent to ILVO for improving Maertens ym. 0 the model. At the moment GAITWISE is used only for research purposes, but the goal is to use these prototypes to further develop systems applicable in commercial settings to provide valuable information for management veterinary check-ups further research of lameness detection Maataloustieteen päivät , Helsinki
4 Nautojen syönti-, märehtimis- ja juontiaikaa mittaavan RumiWatchlaitteen luotettavuuden arviointi: esikoe Salla Ruuska, Sari Kajava, Mikaela Mughal, Mikko Järvinen ja Jaakko Mononen, Itä-Suomen yliopisto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus RumiWatch (RW) (Itin+Hock GmbH, Sveitsi) on uusi nautojen syönti-, märehtimis- ja juontiaikaa mittaava paineanturi Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää RW-mittausten luotettavuutta Viiden parteen kytketyn lehmän syönti-, märehtimis- ja juontiaikoja mitattiin RW:lla ja jatkuvalla käyttäytymisseurannalla ( h/eläin) Lilli Frondelius/MTT RW-mittauksia verrattiin käyttäytymisseurannan tuloksiin (kultainen standardi) Sari Kajava/MTT RW mittasi syömis- ja märehtimisaikaa luotettavasti RW ei mitannut juontiaikaa luotettavasti Yksittäisten RW-päitsien mittaustarkkuus vaihteli Taulukko. RW-päitsien (A E) mittaustulokset (y) jatkuvaan seurantaan (x) verrattuna: suorien yhtälöt syönti-, märehtimis- ja juontiajalle. Spearmanin korrelaatiot (r s ) tutkittujen mittalaitteiden (n=5) yhdistettyinä tuloksina (ka ±keskihajonta) Suoran yhtälö RW Syö Märehtii Juo A y =.99x y = 0.983x y = 0.894x B y =.065x y = x y = x C y = 0.874x y = 0.554x y = 0.878x D y = x y = x y = -0.58x E y = 0.875x y = 0.835x y = 0.367x r s 0.94 ± ± ± 0. RW on luotettava lehmien syönti- ja märehtimisajan mittauslaite. Kuva. RW-mittausten (päitset A E) mittaustarkkuus käyttäytymisseurantaan (kultainen standardi) verrattuna syönti-, märehtimis- ja juontiajalle. Maataloustieteen Päivät, , Helsinki
5 Lypsylehmien karkearehun kulutuksen arviointi syöntiajan mittauksen avulla Sari Kajava, Auvo Sairanen, Mikaela Mughal, Salla Ruuska, Lilli Frondelius, Mikko Järvinen, Jaakko Mononen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto RumiWatch-päitset (RW) mittaavat automaattisesti lehmien syömiskäyttäytymistä painesensorin ja kiihtyvyysanturin avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida voidaanko RW:n syöntiaikamittauksen avulla estimoida lehmien karkearehun syöntimäärää laitumella ja navetassa. Sari Kajava/MTT 5 vuorokauden laidun- ja sisäruokintajaksot 0 lehmällä Laitumen syöntimäärä mitattiin määräalaniittotekniikalla, säilörehunsyönti rekisteröitiin automaattisilla rehuvaaoilla Lehmien RW-syöntiaikoja verrattiin laitumen ja säilörehun kulutukseen Lehmien välisiä eroja syöntinopeuksissa verrattiin toisiinsa sekä laidun- että sisäruokintajaksoilla RW-syöntiaikoja verrattiin laitumella tehtyyn jatkuvaan käyttäytymisseurantaan ja rehuvaa'alla mitattuun syöntiaikaan ja pohdinta 9/0 RW:sta mittasi luotettavasti lehmien syöntiaikaa (RW vs. jatkuva seuranta: rs= 0,94 tai rehuvaa an syöntiaika: rs = 0,9) Sisäruokintajaksolla RW-syöntiaika ennusti kohtuullisen hyvin lehmien säilörehun syöntimäärää (R = 0,83, P<0,00) Syöntiajan ja rehun kulutuksen riippuvuus kuitenkin katoaa, jos mallista poistetaan lehmä selittävänä tekijänä Laidunjaksolla RW-syöntiaika ei ennustanut lehmien laidunrehunkulutusta (R = 0,5, P>0,5) Määräalaniittotekniikan epävarmuus? Lehmien yksilölliset syöntinopeudet erosivat toisistaan sekä sisä- (P<0,00) että laidunjaksolla (P<0,05) RW mittaa luotettavasti lehmien syöntiaikaa navetassa ja laitumella, mutta lehmien yksilökohtaiset syöntinopeudet on tiedettävä ennen kuin karkearehun syöntimäärä voidaan mallintaa syöntiajan avulla. Lilli Frondelius/MTT Maataloustieteen Päivät , Helsinki
6 Lehmän makuukäyttäytymistä automaattisesti mittaavan RumiWatch Pedometrin luotettavuuden arviointi: esikoe Mikaela Mughal, Sari Kajava, Lilli Frondelius, Salla Ruuska, Mikko Järvinen, Jaakko Mononen, Itä-Suomen yliopisto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus RumiWatch Pedometri (RWP) (Itin+Hock GmbH, Sveitsi) mittaa lehmien makaamis-, seisomis- ja kävelyaikaa Lisäksi laite rekisteröi makuulta nousemis- ja laskeutumisfrekvenssit sekä askelmäärät Arvioimme esikokeessa RWP:n luotettavuutta makuuajan sekä makuulta nousemisen ja laskeutumisen mittaamisessa Laitteita testattiin kolmella lypsylehmällä erilliskarsinoissa (6 m x 3 m) Kokeessa arvioitiin mittaustulosten luotettavuutta ja laitteiden keskinäistä vastaavuutta (n=3 0 havaintotuntia) Vertailukohtana oli jatkuva käyttäytymisseuranta RW:n ja käyttäytymisseurannan tulokset vastasivat makuuajan osalta hyvin toisiaan Makuulta nousemisen ja makuulle laskeutumisen mittaamisessa satunnaisvirheitä Sari Kajava/MTT Taulukko. RW-pedometrien mittaustarkkuus jatkuvaan seurantaan verrattuna: suorien yhtälöt tutkittujen mittalaitteiden (n=7) yhdistettyinä tuloksina (ka ± keskihajonta kullekin termille) sekä Spearmanin korrelaatiot (r s ). Suoran yhtälö r s (min-max) Makuuaika y=(0,99±0,03)x-(0,037±0,5 0,983 Mittareiden keskinäinen korrelaatio makuuajalle oli hyvä Taulukko. Eläimen eri jalkoihin sijoitettujen RWpedometrien mittausten keskinäinen Spearmanin korrelaatio (r s ) kahdella ja neljällä mittarilla. Makuulta nouseminen Makuulle laskeutuminen y=(0,93±0,09)x+(0,9+0,05) 0,575 y=(0,90±0,73)x+(0,±0,) 0,555 r s - kaksi mittaria r s (min-max) neljä mittaria Makuuaika 0,996 0,973 0,994 Makuulta nouseminen 0,74 0,575,000 Makuulle laskeutuminen 0,96 0,555,000 RWP on lupaava laitteisto lehmien makuukäyttäytymisen mittaamiseen Jatkotutkimuksissa selvitetään RW pedometrien kävely- ja seisomisajan mittaamisen luotettavuutta Maataloustieteen Päivät 04, , Helsinki
Märehtimistä mittaavat laitteet
Märehtimistä mittaavat laitteet Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Joensuu/Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
LisätiedotLehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien
Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,
LisätiedotLehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien
Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,
LisätiedotProgesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla
Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotTekniikka karjanhoidon tukena
Tekniikka karjanhoidon tukena Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotMillaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?
Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Jaakko Mononen 1,2 & Martti Suvilehto 1, Auvo Sairanen 1 ja Mikko Järvinen 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka
LisätiedotNavettateknologian luotettavuus selville testausten avulla
141 Navettateknologian luotettavuus selville testausten avulla Jaakko Mononen, Sari Kajava, Salla Ruuska, Mikaela Mughal, Martta Niittynen, Mikko Järvinen, Lilli Frondelius (toim.) MTT RAPORTTI X 1 141
LisätiedotLypsylehmien ontuminen
Lypsylehmien ontuminen Lilli Frondelius 1 EuroMaito/OmaNauta Sisältö 1. Miksi ontuminen kiinnostaa? 2. Ontumisen havainnointi 3. Ontumisen vaikutus lehmän käyttäytymiseen 4. Mitä hyötyä ontumisen varhaisesta
LisätiedotRuokinta-automaattidatan analyysi
Tiedonlouhinta (4 op) kevät 2013 Harjoitustyöseminaari 20.5.2013 Ruokinta-automaattidatan analyysi Jonne Heikkinen Sami Hyvönen Salla Ruuska Johdanto Eläintutkimuksessa (ja tuotannossa) hyödynnetään monenlaista
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotMärehtimispannan tiedon käyttö ja luotettavuus
Märehtimispannan tiedon käyttö ja luotettavuus Salla Ruuska 27.3.2012 Esityksen sisältö Märehtiminen ja sen mittaustapoja Märehtimispanta RuminAct Märehtimistä mittaavan RuminAct laitteiston toiminnan
LisätiedotTäsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi
Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi 31.10.2017 Täsmäviljely Pyrkimys parempaan Tavoite parantaa viljelykasvien
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotLehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla
Lehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla Lilli Frondelius EuroMaito-hankkeessa tehtiin kaikille 12 pilottitialle Welfare Quality eläinten hyvinvoinnin arvio 2 11.4.2019 Yhteiseurooppalainen Welfare
LisätiedotProgesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla
Progesteronipitoisuuden määrittäminen tilatasolla Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka Taustaa Maitotilojen
LisätiedotEläintutkimuspäivät Subjektiivisen luonnearvion yhteys sykevälivaihteluun lypsylehmillä
Eläintutkimuspäivät 2014 Kuva: Lilli Frondelius/MTT Subjektiivisen luonnearvion yhteys sykevälivaihteluun lypsylehmillä Lilli Frondelius, Jaakko Mononen, Taija Koponen, Kirsi Järvenranta Tausta Eläinyksilöiden
LisätiedotHaluaako lehmä laiduntaa?
Haluaako lehmä? Leena Tuomisto 1), Lilli Frondelius ), Jaakko Mononen ), Auvo Sairanen 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 7175 Maaninka, etunimi.sukunimi@mtt.fi
LisätiedotLietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta vain
LisätiedotEne-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY
LisätiedotLietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistymässä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotNäkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?
Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä? Maitovalmennus 6.9.2018 LETKA Plus -hanke Olli Niskanen, olli.niskanen@luke.fi Tutkimusryhmä: Frondelius, L., Jauhiainen, L., Niskanen, O., Mughal,
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotLietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta vain
LisätiedotLaidunruokinnan käytännön toteuttaminen
Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.
LisätiedotKandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi
Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi Anna-Kaisa Ylitalo M 315, anna-kaisa.ylitalo@jyu.fi Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2018 2 Havaintomatriisi Havaintomatriisi
LisätiedotMaaningan toimipiste. Mikko Järvinen, ryhmäpäällikkö
Maaningan toimipiste Mikko Järvinen, ryhmäpäällikkö Maidon ja naudanlihan tuotanto Suomessa Maidontuottajakunnat Top6: 1. Kokkola 51,8 Milj. litraa 2. Kiuruvesi 48,2 3. Nivala 41,8 4. Vieremä 36,2 5. Jalasjärvi
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotTUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN
TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara
TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotAsiasanat: Elopaino, lypsylehmä, energiatase, rehun hyväksikäyttö. Maataloustieteen Päivät 2014. www.smts.fi 1
Lehmien elopainon ja painonmuutosten mallintaminen päivittäisten punnitusten avulla Päivi Mäntysaari 1) ja Esa Mäntysaari 2) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.sukunimi@mtt.fi
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotIlmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija
LisätiedotLEHMIEN KÄYTTÄYTYMISEEN PERUSTUVIEN KIIMANSEURANTAMENETELMIEN VERTAILU
LEHMIEN KÄYTTÄYTYMISEEN PERUSTUVIEN KIIMANSEURANTAMENETELMIEN VERTAILU Martta Väärälä Pro Gradu Itä-Suomen Yliopisto Biologian laitos 2015 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Biologian laitos VÄÄRÄLÄ, MARTTA: Lehmien
LisätiedotMittausten jäljitettävyysketju
Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut
LisätiedotLietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistä myös Keski-Euroopassa.
LisätiedotLehmän poikimiskäyttäytymistä indikoivien piirteideneristys. Tiedonlouhinta 2013 Sari Kajava, Ville Kumpulainen, Nina Hänninen
Lehmän poikimiskäyttäytymistä indikoivien piirteideneristys kiihtyvyysdatasta Tiedonlouhinta 2013 Sari Kajava, Ville Kumpulainen, Nina Hänninen Sisältö Yleiskuva Alkuperäisen datan kuvaus Esiprosessointi
LisätiedotNurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla
Nurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla Sari Kajava Luke EuroDairysta EuroMaitoon EuroDairy-hanke 2016 2019, EuroMaito 2017 2018 Tavoitteena parantaa maidontuotannon taloudellista,
LisätiedotEnergiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä
Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun
LisätiedotSoberIT Software Business and Engineering institute
T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User
LisätiedotKuvaa Nautaa lämpökuvaus nautojen hoidon tukena. EIP-ryhmien tapaaminen Helsinki Salla Ruuska Kuvaa Nautaa -hankkeen projektipäällikkö
Kuvaa Nautaa lämpökuvaus nautojen hoidon tukena EIP-ryhmien tapaaminen 17.1.2019 Helsinki Salla Ruuska Kuvaa Nautaa -hankkeen projektipäällikkö Kuvaa Nautaa pähkinän kuoressa Karjakokojen kasvaessa terveyden
LisätiedotSIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT
SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotEnergiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen
Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Kari Elo Maataloustieteiden laitos Kotieläintiede 1 Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen 1. Tausta 1.1 Energiavaje
LisätiedotAccu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä
Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotNurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
LisätiedotELEMET- MOCASTRO. Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions. Period
1 ELEMET- MOCASTRO Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions Period 20.02-25.05.2012 Diaarinumero Rahoituspäätöksen numero 1114/31/2010 502/10
LisätiedotHiukkasvertailut. Mika Vestenius Ilmatieteen laitos Mittaajatapaaminen 2019, Turku
Hiukkasvertailut Mika Vestenius Ilmatieteen laitos 7.5.2019 Mittaajatapaaminen 2019, Turku Sisältö PM ongoing-vertailukampanjan tulokset FIDAS-soveltuvuusvertailu, alustavia tuloksia PM 2.5 mittausten
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotEdullisten sensorien käyttö hiukkamittauksissa
Edullisten sensorien käyttö hiukkamittauksissa Hilkka Timonen, Joel Kuula, Matthew Bloss, Kimmo Teinilä, Sanna Saarikoski, Minna Aurela, Risto Hillamo et al. Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus INKA-ILMA/EAKR
LisätiedotJaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi
Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen
LisätiedotData quality points. ICAR, Berlin,
Data quality points an immediate and motivating supervision tool ICAR, Berlin, 22.5.2014 Association of ProAgria Centres Development project of Milk Recording Project manager, Heli Wahlroos heli.wahlroos@proagria.fi
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotTuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-07841-12 20.11.2012 Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-07841-12
LisätiedotEuroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
LisätiedotVideotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi
Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla
LisätiedotMittausepävarmuuden laskeminen
Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression
LisätiedotMove! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere
Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotKasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,
LisätiedotVieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotDeLaval aktiivisuusmittauksen toiminta
www.delaval.fi DeLaval aktiivisuusmittauksen toiminta Aktiivisuusmittari raportoi tiedot joka tunti 24h/vrk Tähän se käyttää radioyhteyttä. Antenni ottaa vastaan tietoa mittarista ja välittää sen Alprolle.
LisätiedotMiten tuottava lehmä käyttää aikansa? Tutkimus lehmien ajankäytöstä automaattilypsytiloilla
Miten tuottava lehmä käyttää aikansa? Tutkimus lehmien ajankäytöstä automaattilypsytiloilla Petri Koivisto 2, Heli Wahlroos 1, Jouni Pitkäranta 3, Pirjo Suhonen 1 1 Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 72, 74101
Lisätiedott osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.
T287/M03/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD. Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T287
LisätiedotAutomaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat
Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite
LisätiedotPAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi
Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:
LisätiedotLihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa
Lihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa Nettiversio 5.2.2018: Joitain dioja / tietoja poistettu ja muutettu M. bovis -hankkeen päätösseminaari Valio 17.1.2018 ELL Vera Haapala,
LisätiedotMärehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys
Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
Lisätiedot- Enemmän tuottoa ruokinnalla
KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotMittausverkon pilotointi kasvihuoneessa
Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5
LisätiedotTips for teachers and expected results
Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotVeden puhdistus Tiederetriitti, 09.01.-11.01.2015 Tomi Kupiainen & Natalia Lahén
Veden puhdistus Tiederetriitti, 09.01.-11.01.2015 Tomi Kupiainen & Natalia Lahén Tutkimussuunnitelma Onko mahdollista selvittää yksinkertaisin fysikaalisin metoiden veden juomakelpoisuutta? Ovatko retkeilijöiden
LisätiedotValumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla
Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun
LisätiedotMittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna
Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotTIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich
TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotDigital Admap Native. Campaign: Kesko supermarket
Digital Admap Native Campaign: Kesko supermarket Digital Admap Native Campaign: Kesko Supermarket Mainosmuoto: Natiivi Media: IS.fi Campaign period: 25 September Date of measurement: 26 September Unique:
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotTechnische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus
Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect
LisätiedotLX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet
LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50
LisätiedotLaboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät
Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Datan käsittely Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 3. Datan käsittely Luennon sisältö: Havaintovirheet tähtitieteessä Korrelaatio Funktion sovitus Aikasarja-analyysi 3.1 Havaintovirheet Satunnaiset
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotTEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts
TEST REPORT Nro VTT-S-04515-08 19.5.008 Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts Requested by: Hormex Oy TEST REPORT NRO VTT-S-04515-08 1 () Requested by Order Hormex Oy Linnanherrankuja
Lisätiedot