PALKISVAARA KANNUSVAARAN TUULIPUISTOHANKE SODANKYLÄ, SAVUKOSKI, PELKOSENNIEMI

Transkriptio

1 AHMA YMPÄRISTÖ OY PALKISVAARA KANNUSVAARAN TUULIPUISTOHANKE SODANKYLÄ, SAVUKOSKI, PELKOSENNIEMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Elokuu 2013

2

3 TUULIKOLMIO OY PALKISVAARA-KANNUSVAARAN TUULIPUISTOHANKE, SODANKYLÄ, SAVUKOSKI, PELKOSENNIEMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Copyright Ahma ympäristö Oy Sisällysluettelo: SIVU YHTEENVETO JOHDANTO HANKKEESTA VASTAAVA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY YVA-MENETTELYN YLEISKUVAUS AIKATAULU YHTEYSVIRANOMAISEN YVA-OHJELMASTA ANTAMA LAUSUNTO JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS YVA-MENETTELYN JA KAAVOITUSMENETTELYN YHTEENSOVITTAMINEN HANKE JA TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT YVA-SELOSTUKSESSA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Tuulipuiston toteuttamisvaihtoehdot Sähkönsiirron reittivaihtoehdot Tulotiet hankealueelle HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Alueen valinta Hankevaihtoehtojen valinta Valtakunnalliset tavoitteet HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS Voimalatyyppi ja -koko Tuulivoimaloiden perustaminen Raivaukset ja tiestö Sähkönsiirto Tuulipuiston kytkeminen valtakunnalliseen sähkönsiirtoverkkoon Tuulivoimaloiden kunnossapito Voimaloiden käytöstä poisto LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Joukhaisselän tuulipuistohanke Kuolavaara Keulakkopään tuulivoimahanke YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETELMÄT ARVIOIDUT VAIKUTUKSET Rakentamisen aikaiset vaikutukset Käytön aikaiset vaikutukset Käytöstä poiston vaikutukset HANKKEEN VAIKUTUSALUEEN RAJAUS TEHDYT SELVITYKSET VAIHTOEHTOJEN VERTAILU, VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS 34 6 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 35

4 6.1 ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT NYKYTILA Maisema VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaihtoehto VE Vaihtoehto VE Vaihtoehto VE SÄHKÖKÖNSIIRTOVAIHTOEHDOT Sähkönsiirtovaihtoehto SVE Sähkönsiirtovaihtoehto SVE2a HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT MELU- JA VÄLKEVAIKUTUKSET PERUSTIETOA ÄÄNESTÄ JA MELUSTA ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Melu Välke MELUVAIKUTUKSET Rakentamisen aikainen melu vaihtoehdoissa VE1 ja VE Toiminnan aikainen melu vaihtoehdossa VE Toiminnan aikainen melu vaihtoehdossa VE Mallinnustulosten tulkinta VÄLKEVAIKUTUKSET VAIHTOEHDOSSA Välkevaikutukset vaihtoehdossa VE Välkevaikutukset vaihtoehdossa VE HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT VAIKUTUSTEN SEURANTA VAIKUTUKSET PORONHOITOON PERUSTIETOA PORONHOIDOSTA ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT NYKYTILA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Rakentamisen aikaiset vaikutukset vaihtoehdoissa VE1 ja VE Toiminnan aikaiset vaikutukset vaihtoehdoissa VE1 ja VE HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT VAIKUTUSTEN SEURANTA VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN ARVIOINTIMENETELMÄT JA TAUSTATIETOJA Asukaskysely Haastattelut Tuulipuiston alueen käyttö VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset tuulipuiston alueen käyttöön Vaikutukset luontoon, asumiseen ja elinkeinoelämään Hankkeen kannatus ja vastustus HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT YHTEENVETO VAIKUTUSTEN SEURANTA LIIKENNEVAIKUTUKSET ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT KULJETUSREITIT JA HÄIRIINTYVÄT KOHTEET Lentoliikenne VAIKUTUKSET TIELIIKENTEESEEN Rakentamisen aikaiset liikennemäärät Vaikutusten merkittävyys ja vaihtoehtojen vertailu

5 Käytön aikaiset liikennemäärät Etäisyydet maanteistä VAIKUTUKSET LENTOLIIKENTEESEEN HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT VAIKUTUKSET PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTAAN ARVIOINTIMENETELMÄT PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA HANKEALUEEN LÄHEISYYDESSÄ VAIKUTUKSET PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTAAN VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT NYKYTILA VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT NYKYTILA VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOTYYPPEIHIN ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT TUULIPUISTOALUEEN NYKYTILA Metsät Suot Louhikot Pienvedet Suunnittelualueen huomioitavat kohteet SÄHKÖNSIIRTOVAIHTOEHTOJEN LINJAUSTEN NYKYTILA Suunnittelualueen huomioitavat kohteet VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOTYYPPEIHIN Vaihtoehdon VE0 vaikutukset Toteutusvaihtoehdon VE1 vaikutukset Toteutusvaihtoehdon VE2 vaikutukset Sähkönsiirtovaihtoehdon SVE1 vaikutukset Sähkönsiirtovaihtoehdon SVE2a vaikutukset HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT VAIKUTUKSET LINNUSTOON ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Nykytilan kartoitukset Linnustovaikutusten arviointimenetelmät NYKYTILA Pesimälinnusto Muuttolinnusto Suojelullisesti arvokkaat lintuhavainnot VAIKUTUKSET LINNUSTOON Törmäysvaikutukset Elinympäristömuutokset Tuulipuiston häiriö- ja estevaikutukset Vaikutusten kokonaistarkastelu ja vaihtoehtojen vertailu HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT UHANALAISEN LAJIIN KOHDISTUVA LISÄSELVITYS VAIKUTUSTEN SEURANTA VAIKUTUKSET MUUHUN ELÄIMISTÖÖN ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

6 Viitasammakkoselvitys NYKYTILA Viitasammakkoselvitys VAIKUTUKSET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT VAIKUTUSTEN SEURANTA VAIKUTUKSET SUOJELUALUEISIIN SUOJELUALUEIDEN NYKYTILA Natura-alueet Muut suojelualueet VAIKUTUKSET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT VAIKUTUKSET PINTA- JA POHJAVESIIN ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT NYKYTILA Pintavedet Pohjavedet VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset pohjavesiin HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN ILMASTOVAIKUTUKSET ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT VAIKUTUKSET VAIHTOEHDOISSA VE1 JA VE HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT NYKYTILA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Nykyinen maankäyttö VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Hankealueen kaavoitus Vaikutukset nykyiseen maankäyttöön HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT MUUT VAIKUTUKSET METSÄTALOUS Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot METSÄSTYS Vaikutusten arviointi VAIKUTUKSET MATKAILUUN VAIKUTUKSET TV- JA RADIOSIGNAALEIHIN YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA LINNUSTO MAISEMA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU, VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS MENETELMÄT VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU

7 23.3 HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, LUVAT JA NIIHIN RINNASTETTAVAT PÄÄTÖKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUS HANKKEEN TEKNINEN SUUNNITTELU SOPIMUKSET MAANOMISTAJIEN KANSSA RAKENNUSLUPA YMPÄRISTÖLUPA LUONNONSUOJELULAIN MUKAINEN POIKKEAMISLUPA LENTOESTELUPA VOIMAJOHDON RAKENTAMISEEN TARVITTAVAT LUVAT VESILAIN MUKAINEN LUPA YHTEENSOVITTAMINEN MUUSSA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ EDELLYTETTYJEN SELVITYSTEN KANSSA PORONHOITOLAIN MUKAISET NEUVOTTELUT NATURA-TARVEHARKINTA PUOLUSTUSVOIMIEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA MELU JA VÄLKE PORONHOITO SOSIAALISET VAIKUTUKSET LINNUSTO JA LEPAKOT LÄHDELUETTELO KÄYTETYT LYHENTEET LIITTEET Liite 1. Kartta hankkeesta ja arvokkaista luontokohteista, A3 Liite 2. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeen tekninen kuvaus Liite 3. Natura-arvioinnin tarveharkinta Liite 4. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Liite 5. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeen linnustoselvitykset Liite 6. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuiston näkymäalue-analyysi ja valokuvasovitteet Liite 7. Asukaskysely tuulipuiston vaikutuksista 2013 Liite 8. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistoalueen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus 2011 Liite 9. Palkisvaara Kannusvaaran sähkölinjausten kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus 2012 sekä viitasammakkohavainnot 2013 Liite 10a. Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen arviointimenettelyssä Liite 10b. Yhteysviranomaiselle YVA-ohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottaminen arviointimenettelyssä Liite 11. Hankkeen sijoittuminen yleiskaavaan.

8 YVA-selostuksen tekijät, Ahma ympäristö Oy: Olli-Pekka Vieltojärvi, FM, biofysiikka - projektipäällikkö, hankekuvaus, melu- ja välkemallinnus, ilmastovaikutukset, sää- ja tuuliolosuhteet, haastattelut, vaikutukset porotalouteen Niina Lappalainen, FT, biologia - projektisihteeri, luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset, luontodirektiivin liitteen IV lajit, Natura-arvioinnin tarveharkinta, vaikutukset suojelualueisiin, muinaisjäännöksiin, metsätalouteen ja metsästykseen, hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Tuomas Väyrynen, luontokartoittaja (EAT), linnustoasiantuntija - linnustoselvitykset, linnustoon kohdistuvat vaikutukset, Natura-arvioinnin tarveharkinta Jukka Lindfors, ins. (AMK) - kartta-aineistot, maisemakuvasovitteet Sami Hamari, FM, biologia - maisemavaikutukset, luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset, luontodirektiivin liitteen IV lajit Heini Loikkanen, FM, hydrogeologia; Satu Ojala, FM, limnologia ja hydrobiologia - vaikutukset maa- ja kallioperään sekä muinaisjäännöksiin - vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Aki Nurkkala, ins. (AMK), ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka - tiestö ja liikenne Kirsi Kananen, LuK, luonnonmaantiede; Lauri Rantala, YTM, sosiologi - asukaskysely ja haastattelut, ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Muut tekijät: Tapani Honkanen, kaavoittaja, maanmittausteknikko, Seitap Oy - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Mikroliitti Oy, Hanna Poutiainen ja Antti Bilund - muinaisjäännösten inventointi WSP Finland Oy - näkymäalueanalyysi Pohjakartat: copyright Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/13 Valokuvat: Ahma ympäristö Oy (ellei toisin mainita) Kannen kuva: Näkymä Kelujärven kylän sillalta Matalajärven yli. Etäisyys tuulipuistosta 5 km. Kuva: Sami Hamari, maisemasovite: Jukka Lindfors, Ahma ympäristö Oy

9 YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava Heikki Kauppinen PL Espoo p Yhteysviranomainen Lapin elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Kalle Oiva Hallituskatu 5 C Rovaniemi p etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti Ahma ympäristö Oy Olli-Pekka Vieltojärvi Hallituskatu 20 B Rovaniemi p etunimi.sukunimi@ahmagroup.com

10 YHTEENVETO Hanke suunnittelee tuulivoimapuistoa Sodankylän kunnassa sijaitsevalle Palkisvaaran ja Kannusvaaran alueelle. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista, niiden perustuksista, voimaloiden välisistä liittymäteistä, sähköasemasta sekä sähköverkkoon liittymisen mahdollistavasta voimajohdosta. YVA-selostuksessa tarkastellaan kahta toteutusvaihtoehtoa, niiden ympäristövaikutuksia ja vaikutusten vertailua sekä ns. nollavaihtoehtoa: Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto VE1: Tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä korkeintaan 34 kappaletta, joista Palkisvaaralle sijoittuu korkeintaan 22 kpl ja Kannusvaaralle korkeintaan 12 kpl. Tuulipuiston kokonaisteho 81,6 112,2 MW, voimaloiden yksikköteho 2,4 3,3 MW. Yksittäisen voimalan tornin korkeus on metriä ja roottorin halkaisija Voimalan kokonaiskorkeus on 149,5 180 metriä. Vaihtoehto VE2: Tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä korkeintaan 34 kappaletta, joista Palkisvaaralle sijoittuu korkeintaan 22 kpl ja Kannusvaaralle korkeintaan 12 kpl. Tuulipuiston maksimi kokonaisteho on 153 MW ja voimaloiden yksikköteho 4,5 MW. Yksittäisen voimalan tornin korkeus on enintään 142 metriä ja roottorin halkaisija 128 metriä, jolloin voimalan kokonaiskorkeus on korkeintaan 206 metriä. Lisäksi tarkastellaan kahta voimajohdon reittivaihtoehtoa sähkön siirtämiseksi tuulivoimapuistosta sähköverkkoon: Vaihtoehto SVE1: Suora liityntä hankealueen itäpuolella olemassa olevaan 220 kv:n voimajohtoon, liittyminen maakaapelilla suunnitteilla olevaan Nuolivaaran sähköasemaan. Vaihtoehto SVE2: Uuden 220 kv:n voimajohdon rakentaminen hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta hankealueen itäpuolella olemassa olevalle 220 kv:n voimajohdolle ja sen rinnalla edelleen Kokkosnivan sähköasemalle. Liittyminen sähköverkkoon Kokkosnivalla. Reitti tuulipuistoalueen sähköasemalta olemassa olevalle 220 kv:n linjalle etenee seuraavasti: SVE2a: Uuden 220 kv voimajohdon rakentaminen tuulipuiston sähköasemalta Palkisvaaran eteläpuolitse, liittyen Nuolivaaran eteläpuolella olemassa olevan 220 kv:n johdon rinnalle. SVE2a:n mukainen voimajohto kulkee 4,7 km matkalla Sodankylän kunnan alueella, 2,7 km matkalla Savukosken kunnan alueella ja 22,2 km matkalla Pelkosenniemen kunnan alueella, yhteensä 29,6 km. YVA-ohjelmassa esitettiin myös sähkönsiirtovaihtoehto SVE2b, joka jätettiin pois arvioinnista yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antamassa lausunnossa esitettyjen seikkojen johdosta. Toteutusvaihtoehto VE2 on otettu mukaan ympäristövaikutusten arviointiin prosessin loppuvaiheessa. Hankesuunnitelmiin sisältyy kolme vaihtoehtoista kuljetusreittiä tuulivoimaloiden komponenttien kuljettamiseksi hankealueelle. Tarkastelussa ovat läntinen, itäinen ja uutena eteläinen tulotie. Kuljetusreitit eivät ole mukana vaikutusarvioinnissa ja vaikutusten vertailussa. Palkisvaaran ja Kannusvaaran alue on arvioitu tehdyissä esiselvityksissä hyvin tuulivoimatuotantoon sopivaksi alueeksi. 1

11 2 Kuva 0-1. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke.

12 YVA-menettely ja kaavoitus Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeen YVA -menettelyssä noudatetaan lakia ja asetusta (713/2006, muutos 359/2011) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Koska Palkisvaara Kannusvaaran voimaloiden lukumäärä olisi suurempi kuin 10 ja kokonaisteho ylittäisi 30 megawattia, hankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA-ohjelmassa helmikuussa 2013 esiteltiin hanke ja suunnitelma sen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta on arvioitu hankkeen ympäristövaikutukset, ja arvioinnin tulokset esitetään tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä hankkeesta vastaavalle. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöstä hankkeesta. YVA-menettely on kuitenkin edellytyksenä luville ja päätöksille, joita tarvitaan hankkeen toteuttamiseksi. Rinnakkain YVA-menettelyn kanssa toteutetaan osayleiskaavan laatiminen maankäyttö- ja rakennuslain (312/1999) mukaisesti. Kaavan valmisteluvaiheen julkinen nähtävillä olo on Hankkeen YVA-menettely päättyy syksyllä 2013 ja kaavoitusmenettely vuoden 2013 lopulla. Rakentamiseen tarvittavat luvat voitaisiin saada vuoden 2014 alkupuolella ja tuulipuiston rakentaminen ja käyttöönotto olisi mahdollinen vuoden 2014 aikana. 3 Arvioidut ympäristövaikutukset Vaikutusten arviointi on kohdennettu Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeessa merkittävimpiin vaikutustyyppeihin. Nämä ovat etenkin maisemaan, ihmisiin, porotalouteen ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Seuraavissa taulukoissa on tiivistelmät arvioiduista vaikutuksista: Vaikutus ja sen merkittävyys Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Lievä haitallinen vaikutus Haitallinen vaikutus Merkittävä haitallinen vaikutus Vaikutus ei ole tiedossa Toteutusvaihtoehtojen vertailu Vaikutuksen kohde VE0, hanketta ei toteuteta Maankäyttö Ei vaikutuksia nykyiseen maankäyttöön. VE1, kokonaisteho max. 112,2 MW Metsätalouskäytössä oleva alue supistuu voimaloiden rakenteiden ja tiestön tarvitseman pinta-alan verran. VE2, kokonaisteho max. 153 MW Metsätalouskäytössä oleva alue supistuu voimaloiden rakenteiden ja tiestön tarvitseman pinta-alan verran.

13 4 Vaikutuksen kohde VE0, hanketta ei toteuteta VE1, kokonaisteho max. 112,2 MW Melu Ei vaikutuksia Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni voi kuulua ajoittain hankealueen lähiympäristössä ja siinä sijaitsevilla lomaasunnoilla. Äänenpainetaso alittaa voimassa olevat ohjearvot päiväaikana (45 db) kaikissa loma-asunnoissa. Yöaikana ohjearvo (40 db) ylittyy yhden loma-asunnon osalta. Päiväajan suunnitteluohjearvo (40 db) alittuu yhtä loma-asuntoa lukuun ottamatta. Äänitaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon (35 db) lähialueen loma-asunnoilla. Välke Ei vaikutuksia Välkkeen vaikutusalue rajoittuu noin 1,5 km etäisyydelle hankealueen pohjoispuolella. Lähimmän loma-asunnon osalta välkkeen kesto on noin 13 tuntia vuodessa, jossa välke ajoittuu alkukeväälle ja myöhäissyksylle. Poroelinkeino Ei vaikutuksia Tuulipuiston toteuttamien vähentää laidunalueita hieman. Palkisvaaran aitaan sijoittuu yksi tuulivoimala, joka kuitenkin on tarkoitus siirtää kauemmas aidasta lieventävänä toimenpiteenä. Alueen sisäinen tiestö pirstoo olemassa olevaa laidunta ja voi aiheuttaa lisätyötä porojen kuljettamisessa erotusaidalle. Ihmisten elinolot Ei vaikutuksia Maiseman muuttuminen. Luonnonrauhan ja viihtyvyyden väheneminen mm. melun ja välkkeen takia. Tuulipuiston aiheuttama melu alittaa voimassa olevat ohjearvot. Välkettä esiintyy alueella jolle sijoittuu kaikkiaan seitsemän loma-asuntoa tai muuta rakennusta. Tuulipuisto ei rajoita metsästystä, mutta rakennusaikana riista voi häiriintyä. Elinkeinot Ei vaikutuksia Tuulipuiston rakentamisen ja huollon aikainen työllistävä vaikutus sekä kiinteistö- ja yhteisöverotulot kunnalle. VE2, kokonaisteho max. 153 MW Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni voi kuulua ajoittain hankealueen lähiympäristössä ja siinä sijaitsevilla lomaasunnoilla. Päiväajalle annettu ohjearvo (45 db) alittuu kaikissa loma-asunnoissa yhtä lukuun ottamatta. Yöaikana ohjearvo (40 db) ja päiväajan suunnitteluohjearvo (40 db) voi ylittyä useammassa kuin yhdellä loma-asunnolla. Äänitaso ylittää yöajan suunnitteluohjearvon (35 db) lähialueen loma-asunnoilla. Välkkeen vaikutusalue rajoittuu noin 2 km etäisyydelle hankealueen pohjoispuolella. Lähimmän loma-asunnon osalta välkkeen kesto on noin 23 tuntia vuodessa, jossa välke ajoittuu alkukeväälle ja myöhäissyksylle. Tuulipuiston toteuttamien vähentää laidunalueita hieman. Palkisvaaran aitaan sijoittuu yksi tuulivoimala, joka kuitenkin on tarkoitus siirtää kauemmas aidasta lieventävänä toimenpiteenä. Alueen sisäinen tiestö pirstoo olemassa olevaa laidunta ja voi aiheuttaa lisätyötä porojen kuljettamisessa erotusaidalle Maiseman muuttuminen. Luonnonrauhan ja viihtyvyyden väheneminen mm. melun ja välkkeen takia. Tuulipuiston aiheuttama melu ylittää voimassa olevat ohjearvot yöaikana joidenkin lomaasuntojen osalta. Välkettä esiintyy alueella jolle sijoittuu kaikkiaan seitsemän lomaasuntoa tai muuta rakennusta. Tuulipuisto ei rajoita metsästystä, mutta rakennusaikana riista voi häiriintyä. Tuulipuiston rakentamisen ja huollon aikainen työllistävä vaikutus sekä kiinteistö- ja yhteisöverotulot kunnalle.

14 5 Vaikutuksen kohde Liikennevaikutukset Puolustusvoimien toiminta VE0, hanketta ei toteuteta Liikennemäärät säilyvät ennallaan Ei vaikutuksia. VE1, kokonaisteho max. 112,2 MW Rakentamisen aikana raskaan liikenteen määrä lisääntyy hetkellisesti etenkin hankealueen lähiteillä verrattuna nykyisiin liikennemääriin. Häiriövaikutus on suhteellisen lyhytaikainen, joten kokonaisuutena vaikutuksen merkittävyys on pieni. Vaikutukset tutkien toimintaan eivät ole vielä tiedossa. Maisema Ei vaikutuksia Vaikutukset lähialueen asutukseen ovat Kelujärven ja osittain myös Orajärven osalta merkittäviä, muilta osin lievempiä tai erittäin vähäisiä. Muinaisjäännökset Maakallioperä ja Ei vaikutuksia Hankealueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Ei vaikutuksia Vaikutukset maaperään ja kallioperään rajoittuvat voimaloiden, sähköaseman ja - linjojen sekä kunnostettavan / rakennettavan tiestön alueille. Kasvillisuus Ei vaikutuksia Kasvillisuus poistetaan voimaloiden sekä tie- ja kaapelilinjausten alta. Pinta-ala on koko hankealueen pintaalaan suhteutettuna pieni. Tielinjaukselle ja sen läheisyyteen sijoittuu metsälakikohteita, vaarantunutta luontotyyppiä sekä silmälläpidettäviä luontotyyppejä, vanhaa metsää ja silmälläpidettävän arvolajin esiintymisalue. Rakentaminen heikentää erityisesti metsälakikohteiden ja vanhan metsän alueen luonnontilaisuutta. Rakentaminen voi heikentää arvolajin nykyistä esiintymisaluetta mutta myös lisää lajille sopivaa elinympäristöä. VE2, kokonaisteho max. 153 MW Rakentamisen aikana raskaan liikenteen määrä lisääntyy hetkellisesti etenkin hankealueen lähiteillä verrattuna nykyisiin liikennemääriin. Häiriövaikutus on suhteellisen lyhytaikainen, joten kokonaisuutena vaikutuksen merkittävyys on pieni. Vaikutukset tutkien toimintaan eivät ole vielä tiedossa. Vaikutukset lähialueen asutukseen ovat Kelujärven ja osittain myös Orajärven osalta merkittäviä, muilta osin lievempiä tai erittäin vähäisiä. Hankealueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Vaikutukset maaperään ja kallioperään rajoittuvat voimaloiden, sähköaseman ja - linjojen sekä kunnostettavan / rakennettavan tiestön alueille. Kasvillisuus poistetaan voimaloiden sekä tie- ja kaapelilinjausten alta. Pinta-ala on koko hankealueen pintaalaan suhteutettuna pieni. Tielinjaukselle ja sen läheisyyteen sijoittuu metsälakikohteita, vaarantunutta luontotyyppiä sekä silmälläpidettäviä luontotyyppejä, vanhaa metsää ja silmälläpidettävän arvolajin esiintymisalue. Rakentaminen heikentää erityisesti metsälakikohteiden ja vanhan metsän alueen luonnontilaisuutta. Rakentaminen voi heikentää arvolajin nykyistä esiintymisaluetta mutta myös lisää lajille sopivaa elinympäristöä.

15 6 Vaikutuksen kohde Linnusto (pl. uhanalainen laji) Linnusto (uhanalainen laji) VE0, hanketta ei toteuteta VE1, kokonaisteho max. 112,2 MW Ei vaikutuksia Elinympäristömuutoksilla ja voimaloiden häiriötekijöillä lievä haitallinen vaikutus paikalliseen pesimälinnustoon. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös merkitykseltään vähäistä törmäyskuolleisuutta. Yksilötasolla merkittäviä häiriöja estevaikutuksia sekä elinympäristömuutoksista johtuvaa pesäpaikan kelpoisuuden heikkenemistä. Suorat törmäysvaikutukset mahdollisia: laskennallisesti 0,35 yksilöä vuodessa kohdistuen alueella pesiviin lintuihin. Muu eläimistö Ei vaikutuksia Elinympäristömuutokset ja rakentamisen ja toiminnan synnyttämät häiriötekijät. Natura-alueet Ei vaikutuksia Natura-alueisiin Pintapohjavedet Ilmasto ja Ei vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin Vastaavan energiamäärän tuotanto muilla tuotantomuodoill a aiheuttaa päästöjä noin t CO 2 /vuosi vaihtoehdon VE1 mukaan ja t CO 2 /vuosi vaihtoehdon VE2 mukaan Natura-alueisiin ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia, jotka tulisi arvioida. Hankealueen ojissa lyhytaikaiset, rakentamisen aikaiset samentumat ovat mahdollisia. Ei toiminnan aikaisia vaikutuksia. Tuulivoimalla tuotettu energia ei synnytä CO 2 - NO x, SO 2 - ja hiukkaspäästöjä. VE2, kokonaisteho max. 153 MW Elinympäristömuutoksilla ja voimaloiden häiriötekijöillä lievä haitallinen vaikutus paikalliseen pesimälinnustoon. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös merkitykseltään vähäistä törmäyskuolleisuutta. Melusta johtuvan häiriövaikutuksen ja turbiinikoon kasvusta johtuvan törmäysriskin lievä kasvaminen vaihtoehtoon VE1 verrattuna. Yksilötasolla merkittäviä häiriöja estevaikutuksia sekä elinympäristömuutoksista johtuvaa pesäpaikan kelpoisuuden heikkenemistä. Suorat törmäysvaikutukset laskennallisesti hieman todennäköisempiä kun vaihtoehdossa VE1: 0,46 yksilöä vuodessa kohdistuen alueella pesiviin lintuihin. Elinympäristömuutokset ja rakentamisen ja toiminnan synnyttämät häiriötekijät. Natura-alueisiin ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia, jotka tulisi arvioida. Hankealueen ojissa lyhytaikaiset, rakentamisen aikaiset samentumat ovat mahdollisia. Ei toiminnan aikaisia vaikutuksia. Tuulivoimalla tuotettu energia ei synnytä CO 2 - NO x, SO 2 - ja hiukkaspäästöjä.

16 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vertailu Vaikutuksen kohde SVE0 SVE1 (maakaapeli) SVE2a (ilmajohto) Maankäyttö Ei vaikutuksia nykyiseen maankäyttöön. Metsätalouskäytössä oleva alue supistuu tuulipuiston tulotieltä sähköasemalle erkanevan tiealueen (sis. maakaapelin) pinta-alan verran. Melu Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Välke Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Ei vaikutuksia Poroelinkeino Ei vaikutuksia Maakaapelin sijoittaminen tien yhteyteen aiheuttaa vain vähäisiä vaikutuksia poronhoidolle. Ihmisten elinolot Ei vaikutuksia Rakennusvaiheessa voi aiheutua lievää häiriötä. Metsäluonnon pirstoutuminen. Liikennevaikutukset Puolustusvoimien toiminta Liikennemäärät säilyvät ennallaan. Maisema Ei vaikutuksia maisemaan. Maakaapelin rakentamisen aiheuttama liikenteen lisääntyminen ei ole merkittävä. 7 Metsätalouskäytössä oleva alue supistuu sähkönsiirtoon käytettävän ilmajohdon tarvitseman pinta-alan verran. Uuden sähkölinjan rakentaminen pirstoo olemassa olevaa yhtenäistä laidunaluetta, vaikutus poronhoidolle vähäinen. Rakennusvaiheessa voi aiheutua lievää häiriötä. Metsäluonnon pirstoutuminen. Lievä vaikutus maisemaan. Voimalinjan rakentamisen aiheuttama liikenteen lisääntyminen ei ole merkittävä. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Maakaapelilla ei maisemavaikutuksia. Tielinjan raivauksella lievä maisemavaikutus. Voimalinjan synnyttämä maisemamuutos sähkölinjan lähialueilla. Muinaisjäännökset Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Maa- ja kallioperä Ei vaikutuksia. Lievä vaikutus maa- ja kallioperään tuulipuiston tulotieltä sähköasemalle erkanevan tiealueen (sis. maakaapelin) osalta. Kasvillisuus Ei vaikutuksia. Kasvillisuutta poistetaan tielinjauksen (sis. maakaapelin) alueelta. Linja sivuaa vesi- ja metsälakikohteita. Linnusto (pl. uhanalainen laji) Linnusto (uhanalainen laji) Vaikutukset maa- ja kallioperään rajoittuvat voimalinjan rakenteiden rakentamisalueille. Kasvillisuutta poistetaan voimalinjan vaatiman johtokäytävän leveydeltä. Linja sivuaa vesi- ja metsälakikohteita sekä arvolajiesiintymiä. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Aiheuttaisi lievää törmäyskuolleisuutta ja elinympäristön muutoksen. Ei vaikutuksia. Aiheuttaisi lievän törmäysvaaran

17 Vaikutuksen kohde SVE0 SVE1 (maakaapeli) SVE2a (ilmajohto) Muu eläimistö Ei vaikutuksia. Linjan rakentamisen ja puuston poiston synnyttämä elinympäristöjen muutos. Natura Ei vaikutuksia. Natura-alueisiin ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia, jotka tulisi arvioida Pinta- ja pohjavedet Ei vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin. Ei vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin. 8 Linjan rakentamisen ja puuston poiston synnyttämä elinympäristöjen muutos. Linja sivuaa viitasammakon havaintopaikkoja. Natura-alueisiin ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia, jotka tulisi arvioida Pintavesi: hankealueen virtavesissä lyhytaikaiset, rakentamisen aikaiset samentumat ovat mahdollisia. Ei toiminnan aikaisia vaikutuksia. Pohjavesi: ei vaikutuksia. Ilmasto Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia. Ei vaikutuksia.

18 1 JOHDANTO suunnittelee tuulivoimapuistoa Sodankylän kunnassa sijaitsevalle Kelujärvelle, Palkisvaaran ja Kannusvaaran alueille, noin 18 kilometriä Sodankylän kuntataajamasta itään. Aluksi hanke eteni nimellä Kelujärven tuulipuistohanke. Hankkeen seurantaryhmän kehotuksesta nimi muutettiin myöhemmin hankealuetta paremmin kuvaavaksi Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeeksi. Tuulipuistoalue sijaitsee Sodankylän ja Savukosken välisen tien nro 967 eteläpuolella sekä Sodankylän ja Kemijärven välisen tien nro E63 koillispuolella (kuva 1-1). Palkisvaara Kannusvaaran alueen valintaan hankealueeksi vaikuttivat lukuiset seikat. Palkisvaara Kannusvaaran alue todettiin esiselvityksessä (ns. silent study, Lapin Vesitutkimus Oy 2010) hyvin tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi tuuliolosuhteidensa puolesta. Hankealueelle on olemassa hyvät kulkuyhteydet, minkä lisäksi hankealueen läheisyydessä sijaitsee olemassa oleva voimajohto. Hankealueen metsät ovat suurelta osin talousmetsää, ja alueelta on huomattava välimatka lähimmille Natura-alueille. Muinaismuistoja on hankealueen ympäristössä vähän, eikä lähialueella sijaitse merkittäviä pohjavesialueita. Harvaan asutulla seudulla sijaitseva hanke myös edistää harvaan asutun alueen elinkeinopohjan monipuolistamista työllistäen paikallista työvoimaa rakennusvaiheessa sekä luoden työpaikkoja huoltotehtäviin liittyen. Alue, jonka sisälle itse tuulivoimalat sijoittuisivat, on enimmillään noin 8 km pitkä ja noin 3 km leveä, ja pinta-alaltaan noin 10 km 2 (pinta-alassa huomioitu 500 m leveä vyöhyke voimaloiden ja yhdysteiden ympärillä, tämä aluerajaus ei huomioi sähkönsiirtovaihtoehtoja). Sähkönsiirron vaatima pinta-ala on maksimissaan 1,0 km 2. Koko kuvan 1-1 mukaisen alueen pinta-ala (hankealue + reilu puskurivyöhyke) on noin 64 km 2. Hankealue sijoittuu suurimmaksi osaksi yksityisten maanomistajien kiinteistöille mutta osittain myös valtion omistamalle ja Metsähallituksen hallinnoimalle kiinteistöille. Hankkeeseen ja sen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn kuuluu varsinaisten tuulivoimaloiden lisäksi myös sähkönsiirto. Sähkön siirtämiseksi tuulivoimapuistosta sähköverkkoon tarkastellaan linjausvaihtoehtoja, jotka kulkevat Sodankylän kunnan lisäksi osittain myös Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueella. Alueelle voitaisiin rakentaa tuulipuisto, jonka koko olisi maksimissaan 34 tuulivoimalaa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kahta toteutusvaihtoehtoa (VE1 ja VE2), jotka poikkeavat toisistaan voimaloiden koon ja yksikkötehon suhteen. Sähkön siirtämiseksi tuulivoimapuistosta sähkönsiirtoverkkoon tarkastellaan kahta eri linjausvaihtoehtoa (SVE1, SVE2a). Yksittäinen tuulivoimalaitos muodostuu perustuksen päälle asennettavasta tornista, 3- lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Toteutusvaihtoehdossa VE1 tarkastellaan 2,4 3,3 MW yksikkötehon turbiineja, napakorkeuden ollessa korkeintaan 119 metriä ja turbiinin halkaisijan ollessa korkeintaan 117 metriä. Vaihtoehdossa VE1 esitetty minimikorkeus ja maksimikorkeus riippuvat eri turbiinityypeistä, eikä sitä voi määrittää ainoastaan tornin minimi- tai maksimikorkeuden ja turbiinin minimi- tai maksimihalkaisijan perusteella. Vaihtoehdossa VE1 tuulivoimalan kokonaiskorkeus voi olla maksimissaan noin 180 metriä. Toteutusvaihtoehdossa VE2 voimalan napakorkeus olisi 142 metriä ja turbiinin halkaisija 128 metriä, kokonaiskorkeuden ollessa 206 metriä. YVA-ohjelmassa esitettiin toteutusvaihtoehdolle VE1 laitoskokoa 1,8 3,0 MW, kokonaiskorkeuden ollessa maksimissaan noin 180 metriä. Turbiinimallin valintaan ja turbiinin optimaalisen korkeuden määrittelyyn vaikuttaa kuitenkin monet tekijät, joita selvitetään jatkuvasti hankkeen teknisen suunnittelun edetessä. Hankkeen toteutumisen kannalta realistiset vaihtoehdot ja niiden vaikutusarviointi on esitetty tässä YVA-selostuksessa. 9

19 10 Tuulivoiman perustusten päätyypit ovat maanvarainen perustus, ankkuroitu perustus (kallio) ja paalutettu perustus. Tuulivoimalan torni on putkirakenteinen standarditerästorni tai hybridi betoniterästorni. Jokaiselle voimalalle rakennetaan tieyhteys, hyötyleveydeltään tyypillisesti noin 10 metriä. Voimaloiden juurelle rakennetaan noin hehtaarin kokoinen asennuskenttä, joka toimii voimaloiden noston aikana nostoalustana. Tuulivoimalaitokset kytketään toisiinsa 30 kv:n maakaapeleilla, jotka kaivetaan maahan mahdollisuuksien mukaan yhdysteiden yhteyteen. Maakaapelit yhdistetään uuteen sähköasemaan, joka on suunniteltu sijoitettavaksi joko 1) puiston itäpuolelle tai 2) puiston sisälle. Puiston itäpuolelle (1) suunniteltu sähköasema liitetään suoraan olemassa olevaan 220 kv:n voimajohtoon, kun taas suunnitellulta puiston sisäiseltä (2) sähköasemalta sähkö siirretään uutena 220 kv:n ilmajohtona Kokkosnivalle, ja liitetään Kokkosnivalla sijaitsevaan sähköasemaan. Kuva 1-1. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeen sijainti. Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus on loppuraportti Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. YVA-selostuksen on laatinut Ahma ympäristö Oy. Eri osioiden laatijat ja heidän koulutuksensa on esitetty YVAselostuksen alussa sisällysluettelon jälkeen.

20 2 HANKKEESTA VASTAAVA 11 Hankkeesta vastaa, joka kuuluu Enersis / Infraventus Group konserniin. Enersis / Infraventus Group on kehittänyt ja operoinut maailmanlaajuisesti yli 1,2 GW tuulivoimakapasiteettia. :n toimintaperiaatteena on kehittää itse projektinsa sekä omistaa ja operoida tuulivoimapuistoja paikallisten tytäryhtiöiden kautta. on perustanut Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistolle paikallisyhtiön (Kaamostuuli Oy), joka vastaa tuulivoimapuiston operoinnista.

21 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 3.1 YVA-menettelyn yleiskuvaus 12 Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeen YVA -menettelyssä noudatetaan lakia (468/1994, muutos 458/2006) ja asetusta (713/2006, muutos 359/2011) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Muutos 359/2011 astui voimaan huhtikuussa 2011 ja se laajensi YVA -asetuksen 713/2006 hankeluettelon käsittämään myös tuulivoimalahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. Palkisvaara Kannusvaaran voimaloiden lukumäärä tulee suunnitelmien mukaan olemaan selvästi suurempi kuin 10 ja kokonaisteho ylittää 30 megawattia, jolloin hankkeessa sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Sähkönsiirron osalta laki (YVA-laki 468/1994 ja 267/1999) ja asetus (YVA-asetus 268/1999 ja 792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä edellyttävät YVA-menettelyä vähintään 220 kv ja 15 kilometrin pituisissa voimajohtohankkeissa. Palkisvaara Kannusvaaran toinen sähkönsiirtovaihtoehto sisältää uuden enimmillään 30 km pitkän 220 kv:n voimajohdon, joten hankkeessa sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä myös sähkönsiirtovaihtoehtojen osalta. Arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa yhteysviranomaiselle eli ELYkeskukselle arviointiohjelman. YVA-ohjelmassa esitellään hanke ja suunnitelma sen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Yhteysviranomainen kuuluttaa hankkeesta ja ohjelman nähtävillä olosta ja järjestää hankkeen vaikutusalueella yleisötilaisuuden, jossa kansalaiset ja yhteisöt voivat esittää mielipiteitään arvioinnin kohteena olevasta hankkeesta. Ohjelmasta annettujen lausuntojen, mielipiteiden, yleisötilaisuudessa esille tulleiden seikkojen ja muun lisäinformaation pohjalta yhteysviranomainen antaa ohjelmasta lausuntonsa ja toteaa, miltä osin arviointiohjelmaa on tarkistettava (kuva 3-1). YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta arvioidaan hankkeen ympäristövaikutukset ja arvioinnin tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. jätetään yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa arviointiselostuksen nähtävilläolosta ja järjestää yleisötilaisuuden. Selostuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen selvitysten riittävyydestä. Yhteysviranomainen laatii selostuksesta oman lausuntonsa. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa arviointiselostuksesta antamansa lausunnon hankkeesta vastaavalle. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöstä hankkeesta. YVA-menettely on kuitenkin edellytyksenä luville ja päätöksille, joita tarvitaan hankkeen toteuttamiseksi. Lupia tai niihin rinnastettavia päätöksiä haettaessa arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hakemuksiin. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.

22 13 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA ARVIOINTIOHJELMASTA KUULEMINEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET OHJELMASTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS ARVIOINTISELOSTUKSESTA KUULEMINEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SELOSTUKSESTA LAUSUNTO JA ARVIOINTISELOSTUS LUPAHAKEMUKSIEN LIITTEEKSI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO PÄÄTÖKSESTÄ KÄYTÄVÄ ILMI, MITEN ARVIOINTISELOSTUS JA LAUSUNTO OTETTU HUOMIOON Kuva 3-1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku. 3.2 Aikataulu Hankkeen tämänhetkinen aikataulu on kuvattu seuraavassa: YVA-ohjelma 2013 alku YVAn työvaihe valmis Elokuu 2013 Yleiskaavamuutos Loppuvuosi 2013 Rakentamiseen tarvittavat luvat Alkuvuosi 2014 Tuulimittaukset (aloitus) Joulukuu 2010 Tekninen suunnittelu Rakentamisen aloitus 2014 Tuotannon käynnistyminen 2014 lopussa 3.3 Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antama lausunto ja sen huomioon ottaminen Yhteysviranomaisena toimiva Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antoi ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta lausuntonsa (LAPELY1/07.04/2013). Lausunnossa esitetyt näkökohdat ja niiden huomiointi ympäristövaikutusten arvioinnin aikana on koottu liitteeseen 10a. Liitteeseen 10b on koottu yhteysviranomaiselle toimitetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt näkökohdat ja niiden huomiointi ympäristövaikutusten arvioinnin aikana.

23 3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutus 14 Osallistuminen ja vuorovaikutus ovat oleellinen osa YVA-menettelyä. Yleisölle avoimet esittely- ja keskustelutilaisuudet järjestetään sekä YVA-ohjelmavaiheessa että YVAselostusvaiheessa. Jokaisella on oikeus esittää mielipiteensä ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja aikanaan myös arviointiselostuksesta. Kannanotot tulee esittää kirjallisena yhteysviranomaiselle (Lapin ELY-keskus) arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomaisen julkaisemassa YVA-kuulutuksessa on tiedot mm. YVA-ohjelman ja YVAselostuksen nähtävillä olosta, yleisötilaisuudesta ja miten kannanottoja on mahdollista esittää. Kuulutus julkaistaan hankkeen vaikutusalueen kuntien (Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen) ilmoitustauluilla, sanomalehdessä tai -lehdissä (Lapin Kansa, Sompio) sekä internetissä osoitteessa (hakupolkuna Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > vireillä olevat YVA-hankkeet >Energian tuotanto > Palkisvaara-Kannusvaaran tuulivoimapuisto). YVA-ohjelma oli nähtävillä välisenä aikana Sodankylän kunnanvirastossa, Savukosken kunnanvirastossa, Pelkosenniemen kunnanvirastossa, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Rovaniemellä, Sompion seutukirjaston Sodankylän toimipisteessä, Savukosken toimipisteessä ja Pelkosenniemen toimipisteessä sekä internetissä. YVA-ohjelma on ollut kuulutusajan jälkeenkin nähtävillä koko arviointimenettelyn ajan em. paikoissa. Hanketta varten on perustettu seurantaryhmä, joka toimii tiedon välittäjänä eri sidosryhmien, yleisön, viranomaistahojen ja hanketta suunnittelevien välillä. Seurantaryhmän välityksellä on mahdollista tuoda esiin eri yhteisöjen näkemyksiä ja tietoa hankkeen suunnittelua varten. Seurantaryhmän kautta saadaan esiin myös siihen osallistuvien viranomaistahojen näkemykset hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeen seurantaryhmään kuuluivat seuraavat tahot: Lapin liitto Lapin ELY-keskus Sodankylän kunta Savukosken kunta Pelkosenniemen kunta Metsähallitus, Metsätalous, Lappi Metsähallitus, Luontopalvelut, Lappi Fingrid Oyj Sodankylän riistanhoitoyhdistys Orajärvi, Oraseura ry Puolakkavaaran kylätoimikunta Puolakkavaaran kehitys ry Kelujärven kyläyhdistys ry Maanomistajien edustajat Paliskuntain yhdistys Lapin luonnonsuojelupiiri Lapin lintutieteellinen yhdistys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsänhoitoyhdistys Sodankylä Ilmatieteen laitos Seurantaryhmään on osallistunut lisäksi hankkeesta vastaavan (), YVAkonsultin (Ahma ympäristö Oy) ja kaavoituskonsultin (Seitap Oy) edustajat. Seurantaryhmä

24 15 kokoontui ensimmäisen kerran YVA-ohjelman luonnosvaiheessa. Seurantaryhmän kokouksia järjestetään YVA-menettelyn aikana tarpeen mukaan. Seurantaryhmän kokoontumiset pidettiin Sodankylän kunnantalolla seuraavasti: Kokouksessa käsiteltiin YVA-ohjelmaluonnosta Kokouksessa käsiteltiin YV-selostusluonnosta. Hankkeen YVA-menettelyä ja kaavoitusta ohjaa lisäksi ohjausryhmä, johon kuuluu hankkeesta vastaavan ja YVA-konsultin edustajien lisäksi Sodankylän kunta. Ohjausryhmän tarkoituksena on ollut varmista kunnan näkemysten huomioon ottaminen hankkeen eri vaiheissa. Ohjausryhmä on kokoontunut pääasiassa ennen seurantaryhmän kokoontumista. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestettiin luonnosvaiheessa ylimääräinen yleisötilaisuus Sodankylän kunnanvirastolla, jonne yleisöä kutsuttiin paikallislehti Sompiossa olleen ilmoituksen kautta. YVA-ohjelmasta järjestettiin varsinainen yleisötilaisuus Sodankylän kunnanvirastolla, jonne yleisöä kutsuttiin paikallislehti Sompiossa sekä maakuntalehti Lapin Kansassa olleiden ilmoitusten kautta. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 30 henkilöä. Molemmista yleisötilaisuuksista laadittiin muistiot. Hankkeesta vastaava on järjestänyt myös muita keskustelu/tiedotustilaisuuksia Oraniemen paliskunnan kanssa poronhoitoon ja tuulivoimaloihin sekä tiestöön liittyvistä asioista sekä YVA-ohjelman että YVA-selostuksen luonnosvaiheissa. Tilaisuuksia on järjestetty kolme kappaletta Sodankylässä päivämäärillä , ja Myös Orajärvellä on järjestetty keskustelutilaisuus , joka pidettiin Orajärven Orapirtillä. Poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu on pidetty on elokuussa 2013 järjestänyt paikallisille asukkaille tutustumiskäynnin Tervolassa sijaitsevalle toiminnassa olevalle tuulipuistolle. Tutustumiskäynti toteutettiin Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen nähtävillä olon aikana järjestetään yleisötilaisuus., jonka suunniteltu ajankohta on syys-lokakuussa YVA-menettelyn ja kaavoitusmenettelyn yhteensovittaminen Rinnakkain YVA-menettelyn kanssa toteutetaan osayleiskaavan laatiminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti (luku 24.2). Kaikki YVA-menettelyä varten tehtävät selvitykset ovat käytettävissä myös kaavoitusmenettelyssä. YVA-menettelyssä pidettävissä ohjaus- ja seurantaryhmien kokouksissa sekä yleisötilaisuuksissa käsitellään myös kaavoitusmenettelyä. Kaavoituksen viranomaisneuvottelu pidettiin ja siellä käytiin läpi mm. YVAmenettelyn selvityksissä saatuja alustavia tuloksia. Osayleiskaavan luonnos valmistuu yhtä aikaa YVA-selostuksen kanssa ja tavoitteellinen aikataulu osayleiskaavan viemiseksi Sodankylän kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi on vuoden 2013 loppuun mennessä.

25 16 PALKISVAARA-KANNUSVAARAN TUULIPUISTOHANKKEEN YVA-MENETTELY JA OSAYLEISKAAVAN LAATIMINEN TOTEUTUSAIKATAULU VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III YVA-MENETTELYN OSATEHTÄVÄT YVA-ohjelma YVA-ohjelmaluonnos seurantaryhmälle Seurantaryhmän 1. kokous YVA-ohjelma yhteysviranomaiselle Yleisötilaisuus Lausunto YVA-ohjelmasta luonnos seurantaryhmälle Seurataryhmän 2. kokous Poronhoitolain 53 kokous yhteysviranomaiselle YVA-kuulutus YVA-selostuksen nähtävilläolo Yleisötilaisuus Lausunto YVA-selostuksesta ERILLISSELVITYKSET SVA-tutkimus ja porotalousselvitys Linnusto Luontoselvitykset Maisemaselvitys Melu- ja välkemallinnus Muinaisjäännökset KAAVOITUSMENETTELY Esitys osayleiskaavan laatimisesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuulutus kaavan vireilletulosta 1. viranomaisneuvottelu Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavan valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotuksen viimeistely Kaavaehdotuksen julkinen nähtävillä pito Lausunnot kaavaehdotuksesta 2. viranomaisneuvottelu Osayleiskaavan hyväksyminen Kuva 3-2. Hankkeen YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen päävaiheet ja aikataulu.

26 4 HANKE JA TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT 4.1 YVA-selostuksessa arvioitavat vaihtoehdot Tuulipuiston toteuttamisvaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tarkastellaan seuraavia toteuttamisvaihtoehtoja: Vaihtoehto Kuvaus Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta, alueelle ei rakenneta tuulivoimaloita. Vaihtoehto VE1: Tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä korkeintaan 34 kpl, joista Palkisvaaralle sijoittuu korkeintaan 22 kpl ja Kannusvaaralle korkeintaan 12 kpl (kuva 4-13). Tuulipuiston kokonaisteho 81,6 112,2 MW, voimaloiden yksikköteho 2,4 3,3 MW. Yksittäisen voimalan tornin korkeus on metriä ja roottorin halkaisija Voimalan kokonaiskorkeus on 149,5 180 metriä. Vaihtoehto VE2: Tuulivoimaloita rakennetaan yhteensä korkeintaan 34 kpl, joista Palkisvaaralle sijoittuu korkeintaan 22 kpl ja Kannusvaaralle korkeintaan 12 kpl (kuva 4-13). Tuulipuiston kokonaisteho 153 MW, voimaloiden yksikköteho 4,5 MW. Yksittäisen voimalan tornin korkeus on enintään 142 metriä ja roottorin halkaisija 128 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on korkeintaan 206 metriä. Kuva 4-1. Suunnitelman mukaiset tuulivoimaloiden sijainnit sekä suunnitelmaan liittyvät rakenteet ja sähkönsiirtovaihtoehdot.

27 Sähkönsiirron reittivaihtoehdot Sähkön siirtäminen tuulivoimapuistosta sähköverkkoon kuuluu YVA-menettelyyn. Sähkönsiirron päävaihtoehtoja on kaksi. YVA-ohjelmassa sähkönsiirron päävaihtoehto SVE2 oli jaettu kahteen vaihtoehtoiseen reittiin. Näistä vaihtoehto SVE2b jätettiin pois tarkastelusta yhteysviranomaisen YVAohjelmasta antamassa lausunnossa esitettyjen seikkojen johdosta. Vaihtoehto SVE1 SVE2 Kuvaus Suora liityntä hankealueen itäpuolella olevaan 220 kv:n voimajohtoon. Vaihtoehto sisältää uuden sähköaseman (Nuolivaaran sähköasema) rakentamisen hankealueen itäpuolelle 220kV:n voimajohtoon liityntää varten. Sähkö siirretään tuulivoimapuistolta sähköasemalle maakaapelin avulla. Maakaapeli noudattaa tielinjausta (kuva 4-2). Uuden 220 kv:n voimajohdon (ilmajohto) rakentaminen. Pääosin uusi voimajohto sijoittuu olemassa olevan 220 kv:n voimajohdon rinnalle. Vaihtoehto sisältää uuden sähköaseman rakentamisen hankealueelle. Reitti tuulipuistoalueen sähköasemalta etenee seuraavasti: SVE2a: Uusi voimajohto kulkee ilmajohtona tuulipuiston uudelta sähköasemalta Palkisvaaran eteläpuolitse, liittyen Nuolivaaran eteläpuolella olemassa olevan 220 kv:n voimajohdon rinnalle ja edelleen Kokkosnivan sähköasemalle (kuva 4-2). Reitti myötäilee olemassa olevan voimajohdon johtokäytävää, sijoittuen sen länsipuolelle. Tuulipuiston alueelle suunnitellulta SVE2:n mukaiselta uudelta sähköasemalta lähtevä voimajohto on aluksi kohdassa esitetyn kuvan 4-9 mukainen. Hankealueen itäpuolella voimajohto voidaan sijoittaa olemassa olevan 220 kv:n rinnalle johtoalueen länsipuolelle kuvassa 4-10 esitetyn tyyppipiirustuksen mukaisesti. Liittyminen olemassa olevan 220 kv voimajohdon rinnalle tapahtuisi SVE2a mukaisesti Nuolivaaran eteläpuolella. SVE2a:n mukainen voimajohto kulkee 4,7 km matkalla Sodankylän kunnan alueella, 2,7 km matkalla Savukosken kunnan alueella ja 22,2 km matkalla Pelkosenniemen kunnan alueella. SVE2a:n mukainen voimajohto on yhteensä noin 29,6 km pitkä.

28 19 Kuva 4-2. Sähkönsiirron vaihtoehdot SVE1 ja SVE2a sekä suunniteltu tuulivoimapuisto rakenteineen.

29 Tulotiet hankealueelle Tuulivoimaloiden komponenttien kuljetukset sekä huoltokulkemiselle on kolme vaihtoehtoista kulkureittiä. Näistä kaksi (läntinen ja itäinen tulotie) esiteltiin YVA-ohjelmassa, minkä jälkeen tarkasteltavaksi tulotievaihtoehdoksi on otettu myös kolmas tulotievaihtoehto, eteläinen tulotie. Tulotievaihtoehdot on esitetty kuvassa 4-3. Kulku hankealueelle tapahtuu Sodankylän ja Tanhuan kylän välisestä seututietä n:o 967 tai Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntakeskuksien välillä kulkevaa valtatietä nro 5. Hankealueelle johtava tulotie haarautuu joko seututiestä n:o 967 tai valtatiestä nro 5. Tiestön arvioitu kunnostustarve on esitetty hankkeen teknisessä kuvauksessa (liite 2). Läntinen tulotie (Palkisvaarantie) haarautuu Sodankylän ja Tanhuan kylän välisestä seututiestä n:o 967 Siurunmaan itäpuolella. Läntisellä tulotiellä on pituutta 12,7 km. Itäinen tulotie (Kousivaarantie Nuolikuruntie) haarautuu seututiestä n:o 967 Kelujärven kylän itäpuolella. Itäisellä tulotiellä on pituutta 8,7 km. Eteläinen tulotie (Seväseläntie uusi tie) haarautuu Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntakeskuksien välillä kulkevasta valtatie nro 5:stä Orakylän itäpuolella. Eteläisellä tulotiellä on pituutta 11,9 km. Kuva 4-3. Hankealueelle johtavat vaihtoehtoiset tulotiet. 4.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet Alueen valinta Palkisvaara Kannusvaaran alueelle on tehty tuulivoimapuiston sijoituspaikkojen esiselvitys, ns. silent study (Lapin Vesitutkimus Oy 2010), jossa käsiteltiin mm. hankealueen maankäyttöä sekä tuulivoimasta mahdollisesti häiriintyviä kohteita ja toimintoja. Selvitysalue kattoi tässä YVA-selostuksessa esitettävää hankealuetta huomattavasti laajemman alueen

30 21 Sodankylän itäosassa Oratunturin ympäristössä. Selvitysalueella nimettiin viisi tuulisuusolosuhteiltaan potentiaalista kohdetta: Palkisvaaran ja Kannusvaaran lisäksi Laukkuvaara, Iso Venevaara, Hangasselkä ja Oratunturi. Näistä Oratunturia on tarkasteltu myös Lapin liiton selvityksessä Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat Lapin tunturit ja vaarat (Lapin liitto 2005). Palkisvaara Kannusvaaran alueen valintaan vaikuttivat lukuiset seikat. Palkisvaara Kannusvaaran alue todettiin esiselvityksessä hyvin tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi tuuliolosuhteidensa puolesta (Lapin Vesitutkimus Oy 2010). Lisäksi hankealueelle on hyvät olemassa olevat kulkuyhteydet ja hankealueen läheisyydessä sijaitsee olemassa oleva voimajohto, mikä mahdollistaa sujuvan valtakunnalliseen sähkönsiirtoverkkoon liittymisen. Hankealueelta on myös huomattava välimatka lähimmille Natura-alueille, minkä johdosta vaikutusten todennäköisyys Natura-alueiden suojeluarvoille on hyvin pieni. Aluetta valittaessa ei alueella ollut tiedossa uhanalaisten lintulajien pesäpaikkoja. Hankealueen metsät ovat suurelta osin talousmetsää, mikä vähentää kasvillisuusvaikutuksien merkittävyyttä. Hanke sijaitsee harvaan asutulla seudulla minkä johdosta vaikutuksia hankkeen johdosta kokevien alueella vakituisesti asuvien tai säännöllisesti lomailevien ihmisten määrä on pieni. Muinaismuistoja on hankealueen ympäristössä vähän, eikä lähialueella sijaitse merkittäviä pohjavesialueita. Hanke myös edistää harvaan asutun alueen elinkeinopohjan monipuolistamista työllistäen paikallista työvoimaa rakennusvaiheessa sekä luoden työpaikkoja huoltotehtäviin liittyen. Alueen valintaan vaikutti merkittävästi myös alueen maanomistajien vahva tahtotila. Taulukkoon 4-1 on koottu Tuuliatlas käyttöliittymästä vuosikeskiarvoja tuuliolosuhteista Palkisvaaran alueelta. Suomen Tuuliatlas on internet-pohjainen työväline, joka on kehitetty kaavoituksen, aluesuunnittelun ja tuulivoimarakentamisen suunnittelun tueksi. Sen avulla voidaan vertailla tuuliolojen vuotuista ja kuukausittaista vaihtelua koko Suomen alueella tai rajatulla alueella. Säämallilla on tarkasteltu Suomen tuuliolosuhteita 2,5 km x 2,5 km suuruisilla alueilta metrin korkeuksilta koko maan alueella. Tietyillä alueilla, kuten rannikolla, saaristossa ja tunturialueilla tuulen keskinopeus eri korkeuksilla annetaan tarkemmalla 250 m x 250 m resoluutiolla. Kuvassa 4-4 on esitetty keskimääräiset tuulen voimakkuudet kuukausittain eri korkeuksilta. Hankealueen tuulisuus on erittäin hyvä, yli 7,0 m/s yli 100 metrin korkeudessa. Erittäin hyvän tuulisuuden rajana on esimerkiksi Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksessä käytetty arvoa 7 m/s (merialueella). Maanpinnan tasolla suoritettujen tuulimittausten perusteella voidaan tuulen suuntaa ja voimakkuutta 100 metrin korkeudessa arvioida teoreettisesti. Täsmällisten tuulitietojen hankkimiseksi alueella suoritetaan tuulimittauksia, jotka on aloitettu joulukuussa 2010 mittausmastoon useille eri korkeuksille sijoitetuilla mittausvälineillä. Mittausmaston pystytykseen on saatu Sodankylän kunnalta määräaikainen toimenpidelupa joulukuussa Mittauksia on tarkoitus jatkaa vielä puiston operatiivisen toiminnan käynnistyttyä, vähintään 2 vuotta. Taulukko 4-1. Tuuliolosuhteet Palkisvaaran alueella, koordinaattipiste (ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmä) (Tuuliatlas , 250 m x 250 m resoluutio). Korkeus Kuukausittainen keskimääräinen tuulennopeus Vuosi maan pinnasta k.a. m m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s

31 22 11 Keskimääräinenkuukausittainen tuulennopeus eri korkeuksilla maan pinnasta, Palkisvaara Keskimääräinen tuulennopeus, m/s m 125 m 100 m 75 m 50 m vuosi Kuva 4-4. Tuuliolosuhteet Palkisvaaran alueella (Tuuliatlas ). Voimaloiden kehittyminen on ollut viime vuosina nopeaa. Tuulivoimateknologia on kehittynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän johdosta Lapin liiton vuonna 2005 laatima selvitys tuulivoiman tuotannolle soveltuvista alueista rajaa pois hyvin tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita vanhentunein perustein. Tuulivoimaloiden valmistajat ovat kehittäneet voimalamalleja matalatuulisille alueille, jolloin hyötysuhteen paraneminen ja tuulivoimaturbiinien soveltuminen myös matalamman tuuliluokan markkinoille ovat johtaneet siihen, että sisämaan ja tunturialueet soveltuvat hyvin tuulisähkön tuotannolle. (Pyrhönen ym. 2013) Tuulivoimaloiden maksimituulennopeus määrää sen soveltuvuuden eri olosuhteisiin. Turbiinit jaetaankin IEC standardissa eri tuuliluokkiin I-III ja S. Tuuliluokan I turbiinit soveltuvat kovatuulisimmille rannikko- ja merialueille, kun taas tuuliluokat III ja S edustavat sisämaan matalatuulisimpia olosuhteita. (Pyrhönen ym. 2013) Hankevaihtoehtojen valinta Palkisvaara Kannusvaaran alueelle on tehty tuulivoimapuiston sijoituspaikkojen esiselvitys, ns. silent study (Lapin Vesitutkimus Oy 2010), jossa selvitettiin varsin laajalta alueelta eri potentiaalisia tuulipuistojen sijoituspaikkoja. Esiselvityksen perusteella teki alustavat laskelmat tuulivoimaloiden sijoituspaikoksi eri hankealueilla ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Vuoden 2010 lopulla Tuulikolmio asensi mittausmaston Palkisvaaran laelle, jonka perusteella Tuulikolmio pystyi tarkentamaan esiselvityksen perusteella tehtyjä laskelmia. Tuulikolmio suunnitteli ja simuloi jo ennen Palkisvaara-Kannusvaaran tuulipuistohankkeeseen liittyvään YVA menettelyyn ryhtymistä lukuisia eri vaihtoehtoja hankkeen turbiinimäärälle ja sijoituspaikoille. Suunnittelussa otettiin huomioon teknistaloudelliset tekijät, luonto ja muut luvituksen liittyvät tekijät, joiden perusteella Tuulikolmio päätyi VE0 vaihtoehdon lisäksi kahteen vaihtoehtoon, joissa kummassakin turbiinien lukumäärä on 34kpl, jotka ovat nyt tässä hankkeessa vaihtoehtoina VE1 ja VE2.

32 23 Tuulikolmio päätyi tähän lukumäärään tehtyään alustavan teknisen ja luontovaikutusanalyysin, sekä arvioituaan paikallisen tuuliresurssin, sosiaaliset vaikutukset ja muut teknistaloudelliset seikat. Alustava tekninen analyysi sisältää toisistaan eroavia toimistotyönä tehtyjä mallinnuksia ja laskelmia, joiden perusteella Tuulikolmio on päätynyt VE1 ja VE2 vaihtoehtoihin. Tähän liittyvät analyysit ovat olleet: Alustava tekninen analyysi Hankkeen tässä kehitysvaiheessa oli tiedossa vain alustavat tuulimittaukset, sekä yleisesti saatavilla oleva tuuliresurssiaineisto, jonka johdosta Tuulikolmio päätyi hankealueeseen ja turbiinimäärään. Hankealue on monin osin soveltuva tuulivoimatuotantoon, mutta teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna luo alue kaksi haastetta. Etäisyys lähimpään sähköasemaan Kokkosnivalla (SVE2) on noin 30km, joka vaikuttaa hankkeen investointitarpeeseen merkittävästi. Kustannuksiltaan lähes samansuuruinen investointi vaaditaan vaihtoehdossa SVE1, jossa rakennetaan uusi sähköasema Nuolivaaraan. Investointitarpeen kasvaessa on hankkeen kannattavuuden kannalta arvioitava hankkeen vähimmäistuotto. Sisäisessä tarkastelussa todettiin, että hankkeen kannattavuuslaskelman vähimmäismäärä on 34 turbiinia VE1 mukaisilla nimellistehoilla. Tuulikolmio tarkasteli 20, 30 ja 40 tuulivoimalan vaihtoehtoja alueella ja alle 34 turbiinin vaihtoehto VE1 mukaisilla nimellistehoilla oli kannattavuuslaskelman vähimmäismäärä. Tuulikolmio pystyisi teknisesti rakentamaan myös 40 turbiinia alueelle, mutta luopui tästä vaihtoehdosta johtuen kerrannaisvaikutuksista luontoon, eliöstöön ja linnustoon. Toinen tekninen vaikuttaja on vallitseva tuulen suunta ja hankealueen topografia. Koska hankealueen vaarat ovat kummatkin optimaalisesti sijoitettuna vallitsevaan tuulensuuntaan, Tuulikolmio simuloi eri turbiinimäärien rakentamista hankealueelle, joista pienin määrä oli 20 ja suurin 40 turbiinia. Turbiinien sijoittaminen vaatii tietyt vähimmäisetäisyydet sivu- ja peräkkäissunnissa, jolloin 40 turbiinia olisi hankealueella maksimimäärä. Edellä mainitun kappaleen mukaisesti alle 34 turbiinin määrä ei ole taloudellisesti kannattavaa, mutta 40 turbiinia jälleen aiheuttaisi suurempia ympäristöllisiä vaikutuksia kuin 34. Myös johtuen vaarojen topografiasta, sekä vallitsevasta tuulen suunnasta, ainoa vaihtoehto on sijoittaa turbiinit riviin, kuten vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on esitetty. Muita vaihtoehtoja ei turbiinien geometriselle sijoittelulle ole, josta johtuen ei myöskään muita vaihtoehtoja kuin VE1 ja VE2 ole esitetty. Alustava luontovaikutusanalyysi Tuulikolmion simulaatioissa tarkasteltiin myös 20, 30 ja 40 turbiinin vaihtoehtoja ympäristövaikutuksien osalta. Vaikka pienemmällä turbiinimäärällä luontovaikutukset ovat teoreettisesti pienemmät, on huomioitava, että hankkeen ulottuessa kahden vaaran laen päästä päähän, on hankealueen huoltotie turbiinien määrästä huolimatta rakennettava kummankin vaaran laelle. Näin ollen turbiinimäärän vähentäminen vaarojen laella olisi luontovaikutuksien kannalta kosmeettista, sillä rakennettavan tien ympäristövaikutukset ovat kasvuston ja eliöstön, sekä porotalouden kannalta merkityksellisemmät kuin turbiinien lukumäärä. Alustava sosiaalisien vaikutuksien analyysi 20, 30 ja 40 turbiinin simulaatioissa, jotka tehtiin ennen tämän YVA:n aloittamista, arvioitiin myös vaikutukset hankkeen lähialueiden asukkaisiin, sekä sidosryhmiin kuten porotalouteen. Koska aiemmissa kohdissa kuvatuista syistä johtuen 20 tai 30 turbiinin vaihtoehdot eivät olleet taloudellisesti kannattavia, tarkastelussa olivat yli 30 turbiinin ja 40 turbiinin vaihtoehdot.

33 24 Porotalouden kannalta edellä mainitusti pääasiallinen haitta syntyy rakennettavasta tiestöstä, jos oletetaan että turbiineja on vähintään 20 kappaletta. Suurimpia haasteita porotaloudelle on laidunalueiden muuttuminen ja porojen ajon hankaloituminen kun käytetään esimerkiksi helikoptereita. Se onko turbiineja 30 vaiko 40 kappaletta on merkityksellinen, mutta VE1 ja VE2 malleissa esitettynä, 34 turbiinin vaihtoehdoissa jää turbiinien välille vähintään 350m, jolloin helikopterilla ajaminen ei merkittävästi vaikeudu. Jos turbiineja olisi 40, vaikutukset porotalouteen voisi jopa estää helikopterilla ajon, josta johtuen 34 turbiinin vaihtoehto oli jälleen toimiva kompromissi näiden välillä. Vaikutuksen lähialueiden asukkaisiin ovat pääasiallisesti melu, välke ja estetiikka. 40 turbiinin simuloinnissa todettiin, että turbiinien aiheuttama välke voisi ylittää Tuulikolmion sisäisen ohjesäännön määräämät arvot, josta johtuen tarkasteltiin turbiinin vaihtoehtoja. 20 ja 35 turbiinin vaihtoehtojen välke- ja meluhaitat eivät suuresti poikenneet toisistaan ja lisäksi se, onko lentoestevaloja asennettuna 20 vaiko 34 turbiinin ei koettu merkitykselliseksi, sillä jo 10 lentoestevalon vaikutus aiheuttaa haitan, joka ei kuitenkaan merkittävästi lisäänny turbiinien lukumäärän lisääntyessä. Kysymys on tässä enemmän siitä onko lentoestevaloja tai turbiineja luonnossa ollenkaan vaiko ei, ei niinkään se, onko niitä 20, 30 vaiko 34. Tämän oletuksen vahvisti myöhemmin tämän YVA:n yhteydessä tehdyt asukaskyselyt. Näin ollen Tuulikolmio päätyi kahteen vaihtoehtoon VE1 ja VE2, joissa kummassakin on 34 turbiinia. Teknistaloudellisesti suurempi turbiinimäärä on kannattavampaa, sähkönsiirtovaihtoehtojen korkeiden kustannuksien vuoksi, mutta turbiinimäärän lisääntyessä vaikutukset ympäristöön luonnollisesti kasvata. On kuitenkin tärkeää huomioida, että haittaa ei voi mitata lineaarisesti, sillä haitan aiheuttanee jo yksi tuulivoimala. Joten kyse ei välttämättä ole siitä onko turbiineja 20, 30 vai 40, vai siitä onko niitä ollenkaan vai onko niitä teknistaloudellisesti tarkasteltuna riittävä määrä. Tämän vuoksi vaihtoehdot VE0, VE1 ja VE2 ovat esitetty tässä vaiheessa Valtakunnalliset tavoitteet Joulukuussa 2008 Euroopan unionin hyväksymällä ilmasto- ja energiapaketilla EU teki itsestään ainoan teollisuusmaa-alueen, joka on sopinut sitovista tavoitteista. EU-maat sopivat, että jokainen jäsenmaa sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kyseinen 20 prosentin vähennys lasketaan vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energioiden osuutta noin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Sopimuksessa painotettiin myös energiatehokkuuden lisäämistä vuoteen 2020 mennessä. Näitä EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteita kutsutaan usein tavoitteiksi. Tehty sopimus on tullut voimaan vuoden 2013 alusta lähtien. Tällä hetkellä ainoastaan 0,3 % Suomen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Suomessa parhaiten tuulivoimalle soveltuvia alueita löytyy mereltä, rantojen läheisyydestä ja sisämaasta korkeilla alueilla. Jotta Suomella olisi mahdollisuus saavuttaa Euroopan komission tavoitteet, on se määrittänyt tiettyjä keinoja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassaan. Lisäystavoite uusiutuvan energian käytöstä on äärimmäisen haastava ja sen saavuttamiseksi on Suomen panostettava uusituvan energian tuotantomuodon lisäämiseen. Tuulivoiman näkökulmasta, tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoimaloiden on tuotettava 6 TWh energiaa vuonna TWh energiaa vastaa noin 6 prosenttia kokonaissähkönkulutuksesta. Tämä merkitsee noin 700 uuden tuulivoimalan rakentamista ja MW:n kapasiteettia. Vuodelle 2025 tuulivoiman tuotantotavoite on energia- ja ilmastostrategian päivityksen mukaan noin 9 TWh.

34 4.3 Hankkeen tekninen kuvaus 25 Alustavien suunnitelmien mukaan hankealueelle rakennettaisiin maksimissaan 34 tuulivoimalaitosta, joiden kokonaisteho olisi 81,6 112,2 MW (toteutusvaihtoehto VE1) tai 153 MW (toteutusvaihtoehto VE2). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista, niiden perustuksista, voimaloiden välisistä liittymäteistä, sähköasemasta sekä sähköverkkoon liittymisen mahdollistavasta voimajohdosta. Tuulivoimalaitoksen maksimihyötysuhde on teoriassa 59 prosentin luokkaa. Käytännössä kuitenkin turbiinin hyötysuhde on maksimissaan noin 50 prosenttia. Häviö syntyy esimerkiksi siksi, että turbiini pystyy hyödyntämään virtauksesta ainoastaan pyörimisakselin suuntaisen nopeuskomponentin ja ilmavirtaus on usein turbulenttista. Turbiinin lisäksi hyötysuhdehäviötä syntyy pieniä määriä mekaanisessa voimansiirrossa. (Motiva 1999) Voimalatyyppi ja -koko Yksittäinen tuulivoimalaitos muodostuu perustuksen päälle asennettavasta tornista, 3- lapaisesta turbiinista sekä konehuoneesta (kuva 4-5). Palkisvaara Kannusvaaran suunnitelmien mukaan laitokset tulevat olemaan vaaka-akselivoimaloita. Voimaloissa on putkirakenteinen standarditerästorni tai hybridi betoniterästorni, jonka perustukset ovat betonia. Suunnitelmien mukaan laitoksien yksikkötehot olisivat 2,4 3,3, MW (toteutusvaihtoehto VE1) tai 4,5 MW (toteutusvaihtoehto VE2). Yksittäinen tuulivoimalaitos koostuisi metriä (toteutusvaihtoehto VE1) tai 142 metriä korkeasta tornista sekä turbiinista, jonka halkaisija olisi metriä (toteutusvaihtoehto VE1) tai 128 metriä (toteutusvaihtoehto VE2). Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi voimalamallista riippuen 149,5 180 metriä (toteutusvaihtoehto VE1) tai 206 metriä (toteutusvaihtoehto VE2). YVA-ohjelmassa esitettiin toteutusvaihtoehdolle VE1 laitoskokoa 1,8 3,0 MW, kokonaiskorkeuden ollessa maksimissaan noin 180 metriä. Hankkeen teknisen suunnittelun kuluessa on kuitenkin noussut esiin mahdollisuus tätä suuremman turbiinityypin käyttöön, jota tarkastellaan vaihtoehdossa VE2. Toteutusvaihtoehdon VE1 mukainen turbiinityyppi vastaa YVA-ohjelmassa esitettyä voimalamitoitusta.

35 26 Kuva 4-5. Vasemmalla 3 MW:n tuulivoimalaitos, jonka tornin alaosa on betonia ja yläosa terästä, napakorkeus ja roottori ovat 100 m (kuva: WinWinD). Oikealla on periaatekuva tuulivoimalasta (kuva: planete-energies.com). Tuulivoimapuiston tornien generaattorit ovat todennäköisesti 4- tai 6-napaisia epätahtigeneraattoreita. Konehuoneen moottorit kääntävät anturin ja säätölaitteen avulla konehuonetta tuulen suuntaan. Konehuoneen runko ja kuori valmistetaan teräksestä tai lasikuidusta. Tuulivoimalaitokset varustellaan Trafin ja Finavian edellyttämin lentoestevaloin. Lentoestevaloja koskevat tarkemmat vaatimukset määritellään Liikenteen turvallisuusvirastolta (TraFi) haettavassa lentoesteluvassa. TraFi edellyttää päivätyssä ohjeistuksessaan lentoestevalon olevan päiväaikaan valkoinen valo ja yöaikaan valkoinen tai punainen valo (TraFi 2013). Mikäli voimalan maston korkeus on vähintään 105 m, tulee maston välikorkeuksiin puuston yläpuolelle sijoittuvalla osuudella sijoittaa pienitehoiset lentoestevalot tasaisin välein Tuulivoimaloiden perustaminen Tuulivoiman perustusten päätyypit ovat maanvarainen perustus, ankkuroitu perustus (kallio) ja paalutettu perustus. Perustamissyvyys on kaikilla kolmella noin kolmen metrin luokkaa. Maanvaraisessa ja paalutetussa perustuksessa halkaisija on noin 20 ja ankkuroidussa 14 metriä. Hankkeessa käytettävä tuulivoimaloiden perustamistapa selviää myöhemmin tapahtuvassa hankkeen teknisessä suunnittelussa. Kuva 4-6. Tuulivoimalan betonilaatta ennen sen peittämistä maa-aineksilla (kuva: Vetrna energie HL Raivaukset ja tiestö Puusto ja muu korkeampi kasvillisuus raivataan tuulivoimalan ympäriltä rakennus- ja asennustöitä varten enintään n. 1 hehtaarin alueelta. Kuljetettavat tuulivoimalakomponentit vaativat hyötyleveydeltään vähintään 5 metriä leveän tien. Palkisvaaran Kannusvaaran hankkeessa tien suunnittelussa varaudutaan n. 10 metrin tieleveyteen, sisältäen ojat.

36 27 Kuva 4-7. Tuulivoimalaitoksen koneiston kuljetusta (kuva: WinWinD Sähkönsiirto Tuulivoimalaitokset kytketään toisiinsa 30 kv:n maakaapeleilla, jotka kaivetaan noin metrin syvyyteen ja mahdollisuuksien mukaan teiden yhteyteen. Maakaapelit yhdistetään joko 1) suoraan olemassa olevaan voimajohtoon liitettävään uuteen sähköasemaan tai 2) puiston sisäiseen uuteen sähköasemaan, josta sähkö siirretään ilmajohtona voimajohtoon liitettyyn sähköasemaan. Suoraan kantaverkkoon liitettävän sähköaseman (1) rakentaminen vaatii 7,5 hehtaarin tilavarauksen, sillä sähköasemaan varataan tilaa myös muille mahdollisille liittyjille. Puiston sisäisen sähköaseman (2) rakentamista varten on varattava noin 5 hehtaarin alue. Tuulipuiston kytkemistä valtakunnalliseen sähkönsiirtoverkkoon käsitellään tarkemmin luvussa

37 28 Kuva 4-8. Esimerkki sähköasemasta (kuva: Net Resources International 2011, powertechnology.com) Tuulipuiston kytkeminen valtakunnalliseen sähkönsiirtoverkkoon Tuulipuiston kytkeminen valtakunnalliseen sähkönsiirtoverkkoon voi tapahtua kahdella tavalla, joko 1) suoraan olemassa olevaan voimajohtoon liitettävän uuden sähköaseman kautta tai 2) uudesta sähköasemasta uutena 220 kv:n ilmajohtona edelleen olemassa olevan sähköaseman kautta olemassa olevaan voimajohtoon. Uuden voimajohdon rakentaminen edellyttää maastoon varattavaa johtoaluetta, joka koostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeistä (kuva 4-9). Rakennettava johto vaatii uutta johtoaluetta reunavyöhykkeineen karkean arvion mukaan noin 50 metrin leveydeltä. Johtoaukean kasvillisuus poistetaan kokonaan tietyltä leveydeltä. Tämän lisäksi johtoalueen molemmille puolille tulee jättää reunavyöhyke, jolla puuston kasvua rajoitetaan siten, etteivät ne kaatuessaan osu johtimiin. Uuden voimajohdon liittyessä olemassa olevan voimajohdon rinnalle tulee olemassa olevan johtoalueen leveyttä lisätä raivaamalla kasvillisuutta johtoalueen reunalta. Rakennettava johto vaatii uutta johtoaluetta karkean arvion mukaan noin 30 metrin leveydeltä (kuva 4-10).

38 29 Kuva kv:n voimajohdon tyyppipiirustus. Kuva Rinnakkaisten 220 kv ja 220 kv voimajohtojen suuntaa-antava tyyppipiirustus (Pohjakuva: Fingrid Oyj 2006, Fingrid Oyj 2013).

39 Tuulivoimaloiden kunnossapito Huoltokäyntejä on tarpeen tehdä kullakin tuulivoimalalla 1-2 kertaa vuodessa huoltoohjelman mukaan, saman verran tulee lisäksi ns. ennakoimattomia huoltokäyntejä. Yhteensä huoltokäyntejä tulee siis vuosittain arviolta 2-4 voimalaitosta kohden Voimaloiden käytöstä poisto Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on vuotta. Käyttöikää voidaan pidentää uusimalla koneistoja tarpeen mukaan, jolloin tuulivoimapuiston käyttöikä olisi noin 50 vuotta. Voimaloiden käytöstä poistamisen jälkeen perustukset ja kaapelit jätetään paikoilleen tai puretaan sen mukaisesti, mitä yhtiön ja maanomistajien välillä on sovittu, ottaen huomioon viranomaismääräykset. Tämän hetken tiedon mukaan todennäköisin vaihtoehto on maisemointi. 4.4 Liittyminen muihin hankkeisiin Joukhaisselän tuulipuistohanke Sodankylän kunnan alueella, noin 33 kilometriä Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistosta lounaaseen, on suunnitteilla Metsähallituksen ja Fortumin Joukhaisselän 10 voimalan tuulipuistohanke. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely ja kaavoitusmenettely ovat loppuunsaatettu. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui kesäkuussa Sodankylän kunnanvaltuusto on helmikuussa 2013 hyväksynyt tuulipuiston osayleiskaavan. Osayleiskaava on lainvoimainen Kuolavaara Keulakkopään tuulivoimahanke Kittilän ja Sodankylän kuntien alueella, noin 55 kilometriä Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistosta länsi-luoteeseen, on suunnitteilla Metsähallituksen ja Fortumin Kuolavaara Keulakkopään noin 20 voimalan tuulipuistohanke. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on loppuunsaatettu. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui tammikuussa Kittilän ja Sodankylän kunnanvaltuustot ovat marraskuussa 2012 hyväksyneet Kuolavaara Keulakkopään tuulipuiston osayleiskaavan. Osayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen.

40 31 Kuva Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke sekä Joukhaisselän ja Kuolavaara Keulakkopään tuulipuistohankkeet.

41 32 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETELMÄT 5.1 Arvioidut vaikutukset YVA-menettelyn aikana vaikutukset arvioitiin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. YVAmenettelyssä arvioitiin hankkeen vaikutukset YVA-lain edellyttämiin asiakokonaisuuksiin: - ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön - luonnonvarojen hyödyntämiseen - edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Vaikutusten arviointi on kohdennettu hankkeessa ennalta arvioiden merkittävimpiin vaikutustyyppeihin. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeessa vaikutusten arvioinnin painopiste on maisemaan, ihmisiin, porotalouteen ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Vaikutusarviointi on tehty toteuttamisvaihtoehtojen VE1 ja VE2 sekä sähkönsiirtovaihtoehtojen SVE1 ja SVE2a mukaisilla vaihtoehdoilla ja niiden välisiä eroja on tarkasteltu kunkin asiakokonaisuuden yhteydessä. Vaikutusten vertailtavuuden helpottamiseksi tiivistelmä kunkin asiakokonaisuuden vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä on esitetty taulukkomuodossa kappaleessa Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset ja tuulipuiston käytön aiheuttamat vaikutukset ovat hyvin erilaisia kuin tuulipuiston käytön aikaiset vaikutukset. Rakentamisella voi olla vaikutuksia kallio- ja maaperään, kasvillisuuteen ja eläimistöön. Rakentamistöiden mahdollisesta melusta ja hetkellisestä liikenteen lisääntymisestä aiheutuvia häiriövaikutuksia arvioitiin erikseen Käytön aikaiset vaikutukset Tuulipuiston käytön aikaisia vaikutuksia on arvioitu tässä YVA-selostuksessa. Yhteenveto eri hankevaihtoehtojen vaikutuksista, vaikutusten merkittävyydestä sekä arvio hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta on esitetty YVA-selostuksen luvussa Käytöstä poiston vaikutukset Tuulivoimapuiston käytön lopettamisen jälkeisiä vaikutuksia arvioitiin olettaen, että tuulivoimaloiden maanpäälliset osat puretaan ja perustukset jätetään maahan. Palkisvaara Kannusvaaran tuulivoimaloiden käyttöikä on vuotta, jonka jälkeen ne todennäköisesti puretaan ja niiden sisältämät metallit kierrätetään. Tiensä päähän tullut voimala voidaan korvata uudella tuulivoimalalla tai alue otetaan muuhun käyttöön. Vanhan voimalan perustuksia voidaan käyttää uuden voimalan perustuksien pohjana. Mikäli alueelle ei sijoiteta uusia tuulivoimaloita, maisema palautuu lähes ennalleen tuulivoimalan käytön lopettamisen jälkeen 5.2 Hankkeen vaikutusalueen rajaus Vaikutusalueella tarkoitetaan sitä aluetta, jolle vaikutuksia arvioinnin aikana todetaan aiheutuvan. Alueen laajuus riippuu vaikutustyypistä; esimerkiksi maisemavaikutukset ulottuvat laajalle, kun taas kasvillisuusvaikutukset ilmenevät lähinnä sillä alueella, jonne rakentamistoimenpiteet kohdistuvat. Seuraavassa on esitetty vaikutusalueen rajaus vaikutustyypeittäin. Tarkemmat arviointiperusteet löytyvät asiakohdittain ko. luvuissa. Molemmissa toteuttamisvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on käytetty samaa vaikutusalueen rajausta.

42 33 Maisemavaikutukset arvioitiin sillä laajuudella, jolla tuulivoimapuisto voidaan ihmissilmin havaita, eli noin 30 kilometrin säteellä tuulipuistosta. Linnustovaikutusten arvioidaan ulottuvan linnuille ominaisesta liikkuvuudesta johtuen laajemmalle alueelle kuin varsinainen tuulipuistoalue tai voimalinjat. Vaikutusaluetta ei voida kuitenkaan rajata tarkasti mainitusta liikkumisesta ja eri lajien herkkyydestä johtuen. Yleisesti ottaen kulloinkin suunnittelun kohteena olevan hankkeen vaikutuksia voi ilmetä lintujen muuttoliikkeiden vuoksi kaukaisillakin pesimä- tai talvehtimisalueilla. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohankkeen vaikutukset arvioidaan kuitenkin jäävän paikallisiksi kohdistuen lähialueella pesiviin lintuihin. Useimpien lintulajien kohdalla voimaloiden vaikutusten arvioidaan jäävän korkeintaan parin sadan metrin säteelle voimaloista, mutta mahdollisesti vaikutuksia voi olla herkimpien lajien (mm. petolintujen) kohdalla tätä kauempana. Yli 5 km:n etäisyydellä voimaloista linnustovaikutusten esiintyminen olisi hyvin epätodennäköistä. Melun ja välkkeen vaikutukset arvioitiin siinä laajuudessa, kun hankkeella arvioitiin olevan kyseisiä vaikutuksia. Tarkastelun laajuus noin 5 km hankealueesta. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ulottuvat käytännössä tuulivoimaloiden näkyvyyden, melun ja välkkeen vaikutusalueelle. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa painotettiin tuulipuiston lähiasutukseen. Asukaskysely toteutettiin 10 km säteellä tuulipuistosta, minkä lisäksi asuntokeskittymien kohdalla käytettiin suurempaa etäisyyttä. Lisäksi kyselyyn osallistettiin sähkönsiirtolinjauksen lähiasutus, noin 1 km etäisyydellä sähkölinjasta. Asukaskysely toteutettiin hankkeen siinä vaiheessa kun suunnitelmana oli ainoastaan VE1 mukainen toteutusvaihtoehto. Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä eläimistöön aiheutuvien vaikutuksien arvioitiin kohdentuvan niille alueille, joilla rakennetaan, eli voimaloiden, teiden, maakaapelien ja voimajohtojen ympäristöt. Tarkastelussa huomioitiin erityisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Porotalouteen kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin vaikutuksina Oraniemen paliskuntaan, joka toimii tuulipuiston ja sähkönsiirtoreittien alueella. Vaikutusalue Oraniemen paliskunnan Keskikairan tokkakunnan alue. Liikennevaikutukset arvioitiin tuulipuiston lähialueen kuljetusreiteillä Sodankylään saakka. Ajallisesti vaikutuksia arvioidaan rakentamisesta käytön lopettamiseen saakka. 5.3 Tehdyt selvitykset Palkisvaara Kannusvaaran alueelle on tehty tuulivoimapuiston sijoituspaikkojen esiselvitys, ns. silent study (Lapin Vesitutkimus Oy 2010), jossa käsiteltiin mm. hankealueen maankäyttöä sekä tuulivoimasta mahdollisesti häiriintyviä kohteita ja toimintoja. Selvitysalue kattoi tässä YVA-selostuksessa esitettävää hankealuetta huomattavasti laajemman alueen Oratunturin ympäristössä (ks. kohta 4.1.1). Tuulivoimapuiston tiestöstä, sähköistämisestä ja sähkönsiirrosta on tehty tarkempi tekninen suunnitelma (liite 2). YVA-menettelyn aikana Palkisvaara Kannusvaaran hankealueella on tehty seuraavat erillisselvitykset: sosiaalisten vaikutusten arviointi: kirjekyselyt ja haastattelut porotalousselvitys linnustoselvitykset maisemaselvitys ja näkymäalueanalyysi

43 34 melu- ja välkemallinnus luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys muinaisjäännösten inventointi viitasammakkoselvitys 5.4 Vaihtoehtojen vertailu, vaikutusten merkittävyys ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus YVA-selostuksessa esitetään hankkeen eri vaihtoehtojen vertailu, jossa ovat mukana hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 ja toteuttamisvaihtoehdot VE1 ja VE2 sekä sähkönsiirron vaihtoehdot SVE1 ja SVE2a. Vaihtoehtojen vaikutuksia eritellään vaikutustyypeittäin ja kuvaillen vaikutusten ominaisuuksia (erittelevä vertailu). Hankkeen toteuttamisvaihtoehtojen vertailemiseksi luonnonympäristöön, ihmisiin ja rakennettuun ympäristöön sekä teknisiin tekijöihin kohdistuvat vaikutukset luokitellaan jokaisessa vaihtoehdossa ympäristövaikutusten arvioinnissa esitettyihin arvioihin perustuen. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa sovelletaan seuraavaa asteikkoa: Vaikutus ja sen merkittävyys Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Lievä haitallinen vaikutus Haitallinen vaikutus Merkittävä haitallinen vaikutus Vaikutus ei ole tiedossa Merkittävyyden arviointiperusteina käytetään vaikutusten ominaisuuksiin liittyviä seikkoja, kuten vaikutuksen palautuvuus, laajuus, kohdentuminen sekä ajallinen kesto. Merkittävimpiä ovat vaikutukset, jotka koskettavat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia suoraan tai välillisesti sekä sellaiset luonnonympäristöön liittyvät tekijät, jotka laissa on suojeltu tai kielloin turvattu.

44 35 6 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Maisemavaikutusten arvioinnista on vastannut FM Sami Hamari ja maisemasovitekuvat on laatinut ins. (AMK) Jukka Lindfors Ahma ympäristö Oy:stä. Näkymäalueanalyysin on tehnyt WSP Finland Oy. 6.1 Arviointimenetelmät ja niiden epävarmuustekijät Tuulipuistohankkeen maisemavaikutuksia on arvioitu vertaamalla maiseman nykytilaa tuulipuistovaihtoehtojen synnyttämiin muutoksiin maisemassa. Menetelminä on käytetty maastoselvitystä, maisemasta otettujen kuvien visualisointeja sekä näkyvyysalueanalyysiä. Maastoselvityksen yhteydessä on arvioitu ja selvitetty maiseman rakennetta, kulttuuristen rakenteiden ja elementtien sijoittumista sekä maisemassa olevien näkymien ja maamerkkien ominaisuuksia maisemantilan selvityksellä. Maastoselvitys on käsittänyt hankealueen tarkastelua hankkeen kannalta tärkeimmiltä näkymäpaikoilta, jonka yhteydessä on toteutettu myös maisemavalokuvaus (kuva 6-2). Eri näkymävyöhykkeiltä otettuja kuvia on käytetty visualisointien pohjana havainnollistamaan maisemamuutosta tuulipuiston rakentamisen jälkeen. Havainnekuvien tuulivoimaloiden valkoista väriä on korostettu, jotta voimalat erottuvat paremmin taustastaan. Tarkasteluissa käytetty näkymävyöhykejako on esitetty taulukossa 6-1. Jaon perustana ovat muutamien pohjoismaissa tehtyjen tuulipuistohankkeiden yhteydessä laaditut maisemaselvitysten luokitukset (Weckman 2006). Näkymävyöhykkeet on jaettu kolmeen päävyöhykkeeseen: lähivyöhyke (0 3 km), dominanssivyöhyke (3 7 km) ja näkyvyysvyöhyke (> 7 km). Näkyvyysvyöhyke vaihtoehdon VE1 mukaisesta 180 m korkeasta tuulivoimalasta ulottuu geometrisesti tarkasteltuna noin 47,9 km:n etäisyydelle pallopinnalla ja vaihtoehdon VE2 mukaisessa tapauksessa 206 m korkeasta tuulivoimalasta 51,2 km:n etäisyydelle (esim. tyyni merialue). Käytännössä tuulipuiston näkyvyyttä ja havaittavuutta rajoittaa myös ilman laatu, valaistus ja sääolosuhteet (vaikuttavat valon taittumiseen). Näistä syistä johtuen tuulivoimalat on mahdollista erottaa vielä noin 25 km:n etäisyydeltä, mutta käytännössä ne ovat jo näkymättömissä tällä etäisyydellä (Weckman 2006). Näkymä-alueanalyysin avulla on luotu karttaesitykset alueista, joille tuulipuisto näkyy käytettyjen lähtötietojen perusteella. Analyysin avulla voidaan myös tarkistaa, millä alueilla syntyy vaikutuksia asutuksen tai loma-asutuksen kannalta merkittäviin näkymiin tai erilaisille maiseman arvoalueille. Analyysissä on huomioitu maaston pinnanmuotojen ohella puuston synnyttämä vaikutus. Analyysi olettaa metsän peittävän näkyvyyden kokonaan, vaikka näin ei todellisuudessa aina ole. Lisäksi pienipiirteisiä elementtejä, kuten rakennusten peittovaikutusta ei ole huomioitu. Tämän vuoksi näkymäalueanalyysi ei vastaa täysin todellista tilannetta metsäalueilla ja tiheästi rakennetuilla alueilla. Se antaa kuitenkin laajalta alueelta varsin hyvän käsityksen alueesta, jolle tuulivoimalat voivat näkyä. Maisemavaikutusten arviointiin liittyy epävarmuutta, koska maisemavaikutusten arviointiin ei ole olemassa yksiselitteisiä menetelmiä. Tämä liittyy maiseman ja sen arvottamisen moniulotteisuuteen (ks. esim. Häyrynen & Immonen 1997). Esimerkiksi humanistisesta näkökulmasta katsottuna maisemaa ei ole ilman havaitsijaa. Maiseman kokeminen onkin subjektiivinen asia, johon vaikuttavat myös havaitsijan mielikuvat, tiedot ja havaitsijaa ympäröivä kulttuuri (Rantala 2006). Vaikka maisemaa voidaan tarkastella myös maantieteellisen objektiivisen tiedon perusteella, kuten tässä tarkastelussa, ihmisten kokemat maisemavaikutukset ovat joka tapauksessa aina jossain määrin henkilökohtaisia. Tästä syystä myös maisemavaikutusten arviointiin liittyy aina jonkin verran subjektiivisuutta.

45 36 Taulukko 6-1. Visuaaliset vaikutusalueet kohteen etäisyyden mukaan luokiteltuna (mukaeltu, Weckman 2006). Vyöhykkeen rajat on muodostettu lähimmän tuulivoiman etäisyyden mukaisesti. Korkeutena (h) on käytetty 210 metriä. Vyöhyke Etäisyys (x) suhteessa voimalan korkeuteen (h) Etäisyys (km) Kriteerit Lähivyöhyke x < 14h 0-3 km Alueella oleva tuulivoimala on hallitseva kaiken tyyppisissä ympäristöissä. Dominanssivyöhyke 14h x 33h 3-7 km Tuulivoimalat näkyvät hyvin, mutta niiden koon hahmottaminen on vaikeaa. Yleensä hallitsee maisemakuvaa. Näkyvyysvyöhyke x > 33h > 7 km Ulottuu niin kauas kuin tuulipuisto on nähtävissä. Kaukoalue 33h < x 57h 7-12 km Voimalat näkyvät selvästi, mutta maiseman muut elementit vähentävät niiden hallitsevuutta. Ulompi kaukoalue x > 57h > 12 km Maiseman muiden elementtien vuoksi voimalaa on vaikea hahmottaa tai havaita. Asettuu yleensä osaksi maisemakuvaa. 6.2 Nykytila Maisema Hankealue kuuluu Peräpohjolan Lapin maisemamaakuntaan ja sen Aapa-Lapin seutuun. Sen luonnonmaisemia hallitsevat laajat aapasuot ja luonnonmaamerkkeinä toimivat eri puolilla aluetta kohoavat korkeatkin vaara-alueet. Palkisvaara Kannusvaara kuuluu osana Oratunturin alueen ylänköseutuun, joita ympäröivät vaarojen väliset vaihtelevan kokoiset usein rimpipintaiset aapasuot. Keski-Lapin laajimmat aapasuokokonaisuudet sijoittuvat hankealueesta pohjoiseen, joskin pienessä mittakaavassa samoja suotyyppejä esiintyy em. vaara-alueiden reunoilla. Hankealueen maisemia hallitsevat alueen metsätalouskäytössä olevat vaarat: Palkisvaara (n. 330 mpy.) ja Kannusvaara (n. 355 mpy) sekä alueen eteläpuoliset Hangasvaara (n. 360 mpy) ja lakialueelta puuton Oratunturi (454,8 mpy). Hankealueen ja sen ympäristön vaarat ja Oratunturi käsittävät jyrkkiä kivisiä ja kallioisia rinteitä, joista hankealueelle sijoittuu kaksi huomattavimmista luonnonmuodostumista, Nuolikuru ja Nuolikirkko. Tuulipuiston lähialueella on muutamia järvialueita sekä jokialueet, Kitinen ja Luiro, joiden ranta-alueille myös alueen asutus on keskittynyt. Alueen lähimmät järvet ovat Kelujärvi, Orajärvi, Kiurujärvi sekä etäämpänä hankealueesta pohjoiseen sijaitseva Iso-Moskujärvi. Järvien maisemankuva on kaikilla järville samankaltainen, joskin jokaisella järvellä ja niiden maisemalla on omat erityispiirteensä. Järvien yli avautuu maisema, jossa luonnonmaisemat luovat varsin suurimittakaavaiset raamit aapasuoalueilta kohoaville vaaroille. Oratunturia ja sitä ympäröiviä vaaroja voidaan pitää alueen keskeisimpänä maamerkkinä, joka näkyy kaikille järvialueille. Järvien rannoilla, usein lähimaisemissa, yhdistyvät kulttuurimaisemat metsien, vaarojen ja soiden luomiin kaukomaisemiin. Kulttuurimaisemat ovat maanviljelyn ja siihen liittyvän väljän rakentamisen luomaa tasapainoista maalaismaisemaa, joihin sisältyy myös perinnemaisemia (mm. Kairalan niityt) sekä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristökohteita (mm. Puolakkavaaran asutuskylä). Hankealueen läheisyyteen sijoittuu kolme suojelualuetta, jotka kuuluvat Natura2000- verkostoon ja maiseman arvokohteisiin. Viiankiaapa ja Luiron suot ovat tärkeitä Keski-Lapin aapasuokokonaisuuksien suojelukohteita, jotka kuuluvat osittain myös soidensuojeluohjelmiin. Ellitsa käsittää viisi erillistä, pääosin vanhojen metsien

46 37 suojeluohjelmaan kuuluvaa aluetta. Näistä Ellitsa sijaitsee lähimpänä hankealuetta, noin 8 km:n etäisyydellä. Hankealueella ja sen ympäristössä tekniset rakennelmat ovat varsin vähäisiä: harva tieverkko, teiden varsien pienet sähkölinjat ja kylien tienvarsien valotolpat ja yksittäiset linkkitornit muodostavat yleensä maisemankuvassa jokseenkin pienen, mutta sijaintinsa vuoksi näkyvän ja jonkin verran muusta maisemasta poikkeavan elementin. Vaikka tuulipuiston näkyy päätieltä (seututie 967, Sodankylä-Tanhua ja valtatie 5, Sodankylä- Kemijärvi) laajemmalle ihmismäärälle kuin lähialueen järviltä, järvet ja niiden asutut rannat ovat niiden tarjoamien laajojen kaukomaisien ja vähän teknistä rakentamista käsittävien ominaisuuksiensa vuoksi herkempiä tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksille kuin tiet. Maiseman arvoalueet Muinaisjäännökset Muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta (Muinaismuistolaki 295/1963). Valtakunnallisesti merkittävät muinaismuistot ovat pääosin esihistorialliselta ajalta, mutta joukossa on myös saamelaiskohteita ja joitakin historialliselta ajalta peräisin olevia kohteita. Valtakunnallisesti merkittävien kiinteiden muinaisjäännösten luetteloon on pyritty valitsemaan tällä hetkellä tiedossa olevista muinaisjäännöksistä ne, jotka kussakin maakunnassa edustavat seudun arvokkainta ja omaleimaisinta arkeologista kulttuuriperintöä (Hamari & Ranta 2001). Sodankylässä on ainoastaan yksi valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös, Kyläselän talvikylä (Ympäristöministeriö 2008), joka sijaitsee hankkeen näkyvyysalueen ulkopuolella kuntakeskuksesta itään, Tanhuan kylästä noin 12,5 km koilliseen. Muita kiinteitä muinaisjäännöksiä hankealueen läheisyydessä on kuvattu taulukossa 6-2 (Museovirasto 2013). Etäämpänä hankealueesta kiinteitä muinaisjäännöksiä on runsaammin mm. Luirojoen ja Kitisen varressa sekä Sattasen ja Kitisen suistoalueella. Nuolikirkko on luonnonmuodostuma ja sijaitsee Palkisvaaran pohjoispuolella. Perinnemaisemat Perinnemaisemat ovat perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset (Ympäristöhallinto 2010b). Lapin perinnemaisemat on kartoitettu vuosina ja kartoitusten arvioitu kattavuus on % Lapin läänin arvokkaista perinnemaisemista. Perinnemaisemien arvoluokitukseen vaikuttavat alueen perinteisten maankäyttötapojen jatkuvuus sekä kasvillisuus ja lajisto. Perinnemaisemien arvoa laskevat mm. keinolannoitus, maanmuokkaus, kylvöt sekä näiden vuoksi yleistyvien typensuosijakasvien runsaus (Kalpio & Bergman 1999). Perinnemaisemat luokitellaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin perinnemaisemiin. Hankealueen ympäristössä on neljä perinnemaisemaksi luokiteltua kohdetta: Kenttälä Orajärven länsirannalla, Onnelan laidun Kelujoen etelärannalla, Siurunmaan kylässä, Hangastien niitty, Sodankylän kirkonkylällä, Kitisen itäpuolella, Hangastien varrella ja Lepolan niityt, Kitisen rannalla, lähellä Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien rajaa. Kohteet on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi eli niiden maankäyttö ei ole enää perinteisen kaltaista. Lisäksi niiden kasvillisuus ei ole kovin edustavaa esim. lisäruokinnan tai lannoituksen takia, pajun kasvun vuoksi ja perinnebiotooppien lajistoa voi olla jäljellä enää pieninä sirpaleina (Kalpio & Bergman 1999). Etäänpänä hankealueesta on kaksi

47 38 perinnemaisemaksi luokiteltua kohdetta: Haapalan laidun, Sattasjoen rannalla ja Kairalan niityt, Kairalan kylässä. (Kalpio & Bergmann 1999) Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnalliseen arvoluokkaan kuuluvien maisema-alueiden tulee edustaa maisemamaakunnalleen tyypillisiä tai muuten edustavia maisematyyppejä, joilla on huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Maakunnallisesti arvokkaat alueet edustavat maakunnan sisäisiä erityispiirteitä; ne voivat olla harvinaisia tai hyvin säilyneitä kohteita, joissa maakunnan sisäiset maisemien erityispiirteet tulevat esille. Ympäristöministeriössä on käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi, jonka on määrä valmistua vuonna 2015 (Ympäristöministeriö 2011). Hankealueen näkymävyöhykkeen ulkopuolella ovat kaksi valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat Kairalassa sekä Suvannon kylä (Ympäristöministeriö 1992). Hankealueelta noin 26 km kaakkoon sijaitsee Kairalan kylä, joka on edustava taajaan asuttu vanha maatalouskylä Kitisen varrella Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun ja Aapa-Lapin seudun vaihettumisvyöhykkeellä. Alueen laajuus on 1000 ha ja asutus on sijoittunut nauhamaisesti Kitisen molemmin puolin (Ympäristöministeriö 1992). Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin, kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia (Museovirasto 2009). Kulttuurimaisemaa rajaavat ympäröivät laajat suot. Kylän kaukomaisemat ovat vaikuttavan suuripiirteiset: lounaassa näkyy Pyhätunturi ja koillisessa Nivatunturi ja eri suunnilla aukeavat mahtavat suoaukeat (Ympäristöministeriö 1992). Hankealueelta noin 28 km etelään sijaitsee Suvannon kylä, joka on edustava esimerkki Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun joenvarsikylistä. Alueen laajuus on 430 ha ja säästyi Lapin sodan tuhoilta. Suvannon kylä sijaitsee Kemijokeen laskevan Kitisen pohjoisrannalla. Kylää ympäröivää luonnonmaisemaa ovat itse joki ja eteläpuolella horisontissa kohoavat Mairivaara ja Pyhätunturin Luoston jono. Kyläaukea ympäröivien mäntyvaltaisten kankaiden takana alkavat laajat, edustavat aapasuot (Ympäristöministeriö 1992). Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet Hankealuetta lähimmäksi sijoittuva suojelualueet ovat Natura2000-verkostoon kuuluvat Ellitsa (FI ), Viiankiaapa (FI ) ja Luiron suot (FI ). Ellitsa on 3376 ha laajuinen, 5 osasta muodostuva suojelualuekokonaisuus, joka käsittää vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvia alueita. Alue sijaitsee n. 8 km hankealueesta. Viiankiaapa on 6595 ha laajuinen yhtenäinen soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvat alue ja sen etäisyys hankealueelta on noin 9 km. Luiron suot ovat ha laajuinen suojelualue, josta osa kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja osa alueesta on yksityisiä suojelualueita. Alueen etäisyys hankealueelta on n. 13 km. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöjen kohteet (RKY) Museovirasto on laatinut valtakunnallisen rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin, joka on otettu valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä (Museovirasto 2009). Hankealueen näkymävyöhykkeellä on viisi valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristön kohdetta: Sodankylän kirkot, jotka ovat rakennettu vuosina 1689 ja 1859, Sodankylän linjaautoasema, joka on rakennettu vuonna 1962, Puolakkavaaran asutuskylä, Saarivaaran poroerotuspaikat ja -aidat, sekä Porttikosken uitto- ja savottatukikohta. Kaksi kohdetta on

48 39 juuri hankealueen teoreettisen visuaalisen vaikutusalueen ulkopuolella (yli 25 km), Luoston matkailukeskus ja Luoston matkailukeskus Metsä-Luosto (Museovirasto 2009). Tuulipuistoalueen voimalat näkyvät kuitenkin hyvien sääolosuhteiden vallitessa Luostotunturin laelle (kuvat 6-9 ja 6-10). Kaikki hankealueen näkyvyysalueella olevat maiseman arvokohteet on esitetty kuvassa 6-1. Taulukko 6-2. Yhteenvetotaulukko tuulipuistovaihtoehtojen näkymäalueista maiseman arvokohteilla näkymäalueanalyysin perusteella. Nro Luokka/Kohde Nimi Sijainti N (ETRS- TM35FIN) E (ETRS- TM35FIN) 1 muinaisjäännös/ Nuolikirkko Kelujärvi kultti- ja tarinapaikka 2 muinaisjäännös, hautapaikka Manalaispulju Kelujärvi muinaisjäännös, asuinpaikka Vaarala Kelujärvi muinaisjäännösryhmä Luusuankenttä / Kelujärvi Vittakenttä 5 muinaisjäännös Pikkuniemi Kelujärvi työ- ja valmistuspaikka 6 muinaisjäännös, asuinpaikka Huhta Orajärvi muinaisjäännös, asuinpaikka Kenttälä Orajärvi muinaisjäännösryhmä Seitasaari Orajärvi muinaisjäännös, hautapaikka Kiurujärvi 1 Kiurujärvi perinnemaisema Kenttälä Orajärvi perinnemaisema Onnelan laidun Siurunmaa / Kelujoki 12 perinnemaisema Hangastien niitty Sodankylä perinnemaisema Lepolan niityt Kitisen ranta perinnemaisema Haapalan laidun Sattasjoki perinnemaisema Kairalan niityt Kairala valtakunnallisesti arvokkaat Kemijoen Kairala maisema-alueet jokivarsiasutus ja kirkko maisemat Kairala 17 valtakunnallisesti arvokkaat Suvannon kylä Suvanto maisema-alueet 18 valtakunnallisesti merkittävät Sodankylän kirkot Sodankylä kulttuuriympäristöt 19 valtakunnallisesti merkittävät Sodankylän linjaautoasema Sodankylä kulttuuriympäristöt 20 valtakunnallisesti merkittävät Puolakkavaaran Puolakkavaara/ kulttuuriympäristöt asutuskylä Kelujärvi 21 valtakunnallisesti merkittävät Saarivaaran poroerotuspaikat Savukoski kulttuuriympäristöt ja -aidat 22 valtakunnallisesti merkittävät Porttikosken uitto- ja kulttuuriympäristöt savottatukikohta 23 valtakunnallisesti merkittävät Luoston Sodankylä kulttuuriympäristöt 24 valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt matkailukeskus Luoston matkailukeskus, Metsä-Luosto Sodankylä

49 40 Kuva 6-1. Maiseman arvokohteet tuulipuiston näkyvyysvyöhykkeillä.

50 6.3 Vaikutusten arviointi Vaihtoehto VE0 Mikäli tuulipuistohanketta ei toteuteta, alueen maisemat säilyvät pääpiirteissään nykyisessä asussaan. Alueella harjoitettava metsätalous on todennäköisesti myös tulevaisuudessa suurin yksittäinen maisemankuvaa muokkaava tekijä. Metsien hakkuut muuttavat yleensä voimakkaasti maisemaa esim. avaten näkymiä mm. teiden läheisyydessä kaukomaisemiin ja vastaavasti metsien sulkeutuessa peittäen tehokkaasti kaukomaisemien näkymisen. Metsien käsittelyllä ja sen sijoittumisella voi olla huomattavia paikallisia vaikutuksia maisemaan. Paikasta riippumatta niistä syntyy yleensä vaikutuksia lähimaisemaan. Tulevaisuudessa aktiivisia metsätalouden harjoittajia on nykyistä vähemmän ja väestön ikääntyessä teiden ja vesistöjen rannoille sijoittuvat yksityisten metsätilat todennäköisesti jäävät nykyistä vähäisemmälle hoidolle. Myös peltojen käyttö vähenee koko ajan ja osa pelloista pensoittuu ja kasvaa umpeen muuttaen erityisesti tienvarsinäkymiä. Alueen suurimpien järvien maisemiin vaikuttaa jossain määrin asutuksen säilyminen järvien rannoilla. Avoimina ympäristöinä järvialueiden maisemiin, joissa kaukomaisemalla on hallitseva merkitys alueen yleisilmeeseen, ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Sodankylän väestönkehitys on ollut lähes pari vuosikymmentä negatiivinen luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuton sekä Sodankylän kuntakeskukseen kohdistuneen kunnan sisäisen muuttoliikkeen seurauksena. Vuonna 2011 kunnan asukasmäärä on kuitenkin kääntynyt kasvuun ja tällä voi olla vaikutuksia Sodankylän keskustaajaman ulkopuolella sijaitsevien alueiden pysymiseen asuttuna (Suomen virallinen tilasto 2012). Kulttuurimaiseman ikätekijöihin vaikuttaa olennaisella tavalla alueen elinvoimaisuus sekä rakennuskanta ja uudis- ja korjausrakentamisen tyyli Vaihtoehto VE1 Näkymäalueanalyysin (liite 6) perusteella vaihtoehdon VE1 näkymäalueella sijaitsee yhteensä 505 rakennusta (voimalan lapojen näkyvyysalue), joista asuin- ja lomarakennuksia on 170 (34 %). Napakorkeuden mukaan tarkasteltuna voimalat näkyvät laajimmillaan 436 rakennukseen, joista asuin- ja lomarakennuksia on 144 (33 %). Näkymävyöhykkeet muodostavat itä-länsi -suunnassa venyneen ympyrän muotoisen alueen, jonka lähivyöhyke ulottuu Kelujärven etelärannan alueelle (kuva 6-2). Tällä alueella tuulipuiston maisemavaikutus on voimakas lyhyen etäisyyden vuoksi. Maisemavaikutukseen vaikuttavat merkittävästi pinnanmuodot ja jossain määrin myös asutuksen suuntautuminen suhteessa tuulipuistoon. Osa Kelujärven asuin- ja loma-asutuksesta sijoittuu järven eteläpuolelle, jossa tuulivoimalat muodostavat varsin massiivisia elementtejä maisemaan. Maisemavaikutusta lieventää lähivaaran ja puuston peittovaikutus sekä jossain määrin myös tuulipuiston sijainti suhteessa asutukseen. Toisaalta vaikutusta voi voimistaa erityisesti lähivyöhykkeellä tuulivoimaloiden lapojen synnyttämä välkkyminen sekä hämärän ja pimeän aikana syntyvä voimaloiden lentoestevalojen vilkkuminen.

51 42 Kuva 6-2. Näkymävyöhykkeiden rajat sekä maastoselvityskohteet.

52 43 Pääosa Kelujärven asutuksesta sijoittuu alle 7 km:n etäisyydelle lähimmistä voimaloista, missä tuulivoimalat muodostavat varsin voimakkaan maisemakuvaan vaikuttavan ja sitä muuttavan elementin. Vaikutus korostuu Kelujärven kylän alueella, koska valtaosa asutuksesta sijoittuu alavalle Kelujärven eteläisen ns. Matalajärven ja pohjoisen ns. Syväjärven väliselle kannakselle, jolla leimaa-antavaa on juuri etelään avautuvat järvinäkymät (kuvat 6-3 ja 6-4). Näkymävyöhykkeen kaukoalueilla merkittävimmät asuinalueet ovat Puolakkovaara Myllykylänpää Siurunmaa alue, Orajärvi sekä Kiurujärvi, jonne tuulivoimaloiden näkyvyys on kuitenkin rajoittuneempi, kuten näkymäalueanalyysin tuloksesta on nähtävissä (ks. kuva 6-5). Puolakkovaarassa sijaitsee kuitenkin asutusalueen osa, joille valtaosa voimaloista näkyy. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristökohteisiin. Tuulivoimaloiden näkymistä Orajärvelle, erityisesti järven pohjoispuoliselle Orakylän alueelle rajoittaa puusto sekä kylän ja hankealueen väliin jäävät vaarat. Maisemaselvityksen, havainnekuvien ja näkymäalueanalyysin perusteella maisemavaikutukset ulottuvat Orajärvellä järven länsi- ja eteläosiin. Tuulipuisto näkyy useille näiden alueiden asuin- ja lomarakennuksille sekä Orajärven tielle muutamaan kohtaan selvästi, erityisen hyvin Orajärven koulutien ja Orajärven läpi kulkevan päätien tiehaaran seudulta. Vaikka alue sijoittuu etäisyyden perusteella jo näkymävyöhykkeen kaukoalueelle (7-12 km), tuulivoimalat synnyttävät avarassa järvimaisemassa vaarojen reunalla kuitenkin tietyiltä alueen näkymäpaikoilta merkittävän maisemavaikutuksen (kuvat 6-6 ja 6-7). Siurunmaan kylä sijoittuu noin 8 km:n etäisyydelle tuulipuistosta. Tuulipuisto sijoittuu lähes Sodankylä-Savukoski tien suuntaisesti, minkä vuoksi pääosa tuulipuiston voimaloista näkyy tielle ja sekä muutamaan kylän taloon. Tuulivoimaloiden tornin turbiini ja lavat näkyvät metsän muodostaman horisontin rajan yläpuolella, mutta etäisyydestä ja maiseman rakenteesta johtuen ne eivät nouse kovin voimakkaasti hallitsevaksi elementiksi (kuva 6-8). Muut selkeät näkymäalueet sijoittuvat teille ja asuma-alueille varsin etäällä tuulipuistosta. Kiurujärven alueella maisemavaikutukset ulottuvat järven koillisosaan, jossa on näkyvyysvyöhyke ulottuu muutamaan asuin- tai lomarakennukseen. Kaukomaisemassa tuulipuisto näkyy Moskujärven kylälle sekä todennäköisesti Sattasen kylään. Tuulipuistoalue näkyy myös Luoston alueelle, vaikka etäisyyttä on noin 26 km. Kaikilla tuulipuiston näkymäalueen rajoille sijaittuvilla alueilla tuulipuisto ei rakennelmana ole helposti havaittavissa päivävalaistusolosuhteissa, vaikka kaikki voimalat olisivat näkyvissä (kuva 6-9). Sen sijaan hämärässä, pimeässä tai pilvien ollessa matalalla lentoestevalot voivat tehdä tuulipuistosta helposti havaittavan tietyiltä näkymäalueilta (kuva 6-10).

53 44 Kuva 6-3. Näkymä Kelujärven sillalta. Etäisyys tuulipuistosta 5 km. Tuulivoimaloiden väriä on korostettu esitysteknisistä syistä. Kuva 6-4. Näkymä Kelujärven sillalta. Etäisyys tuulipuistosta 5 km.

54 45 Kuva 6-5. Tuulipuiston näkyvyysalueet, kun laskentaperusteena on tuulivoimaloiden lapakorkeus 175 m. Näkymäalueanalyysi on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 6.

55 46 Kuva 6-6. Näkymä Orajärven kylältä, Orajärven etelärannalta. Tuulipuiston etäisyys 10,5 km. Tuulivoimaloiden väriä on korostettu esitysteknisistä syistä. Kuva 6-7. Näkymä Orajärven kylältä, Orajärven etelärannalta. Tuulipuiston etäisyys 10,5 km.

56 47 Kuva 6-8. Näkymä Siurunmaan kylältä, tuulipuiston etäisyys on 8,4 km. Lentoestevalojen vaikutus Lentoestevalot synnyttävät hämärässä ja pimeissä olosuhteissa selkeällä säällä, esimerkiksi lyhyinä talvipäivinä, tuulivoimaloiden sijaintia ja geometristä muotoa maisemassa korostavan vaikutelman. Valot korostavat näitä tuulipuiston ominaisuuksia myös alueilla, joilla sen näkyvyys muutoin on heikko tai se sulautuu mittakaavansa perusteella esimerkiksi puuston osittain synnyttämään katveeseen. Vaikutus esiintyy käytännössä em. mainituissa olosuhteissa ja sen näkyvyysalue vastaa tuulivoimaloiden napakorkeuden näkyvyyttä. Mikäli pilvikerros tai sumu on matalalla, esimerkiksi juuri tuulivoimaloiden yläpuolella, lentoestevalojen vaikutus voi korostua tuulipuiston lähialueella sekä alueella, jossa tuulipuisto sulautuu ainakin jossain määrin maisemaan eikä mittakaavallisesti muodosta suurta elementtiä. Kokonaisuutena lentoestevalot lisäävät tuulivoimaloiden näkyvyyttä myös pimeinä aikoina, lisäten näkymäalueiden rakennetun maiseman vaikutelmaa (kuvat 6-9 ja 6-10). Lentoestevalojen hämärän ja pimeän aikaan synnyttämiä maisemavaikutuksia voidaan lieventää soveltamalla liikenteen turvallisuusvirasto Trafin antaman ohjeen sallimia vaihtoehtoisia valaistusjärjestelmiä. Valaistuksessa voidaan käyttää vilkkuvan valkoisen valon sijaan myös punaista vilkkuvaa valoa tai kiinteää punaista valoa. Lisäksi hyvissä näkyvyysolosuhteissa voidaan lentoestevalojen nimellistä valovoimaa laskea 70 % näkyvyyden ollessa yli 5 km ja 90 % näkyvyyden ollessa yli 10 km. Nämä lieventämiskeinot huomioiden myös poikkeuksellisissa sääoloissa (pilvet matalalla voimaloiden yläpuolella) vilkkumisesta aiheutuvilta heijastusvaikutuksilta voidaan välttyä.

57 48 Kuva 6-9. Kuvasovite Luoston korkeimmalta kohdalta päivänvalossa. Etäisyys 28,8 km. Kuva Kuvasovite Luoston korkeimmalta kohdalta iltavalaistuksessa.

58 49 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Metsähallitus ja Fortum ovat toteuttaneet Sodankylän kunnassa sijaitsevan Joukhaiselkä- Tuorekulvakkoselkä tuulipuistohankkeen YVA-menettelyn Hankkeen toteutuessa sillä on maisemavaikutusten osalta yhteisvaikutuksia Kelujärven tuulipuistohankkeen kanssa. Joukhaisselkä-Tuorekulvakkoselkä tuulipuistohanke sijoittuu noin 35 km länteen tästä tuulipuistohankkeesta. Hankkeen yhteydessä tehdyn näkymäalueanalyysin perusteella mahdollisia yhteisvaikutuksia on odotettavissa Orajärven itäiseen puoliskoon sekä mahdollisesti Kelujärven itärannalle. Jouhkaisselkä-Tuore Kulvakkoselkä tuulipuistohanke sijoittuu Orajärveltä noin 23 km länteen ja Kelujärveltä noin 35 km länsi-luoteeseen. Hanke sijoittuu molemmissa tapauksissa todellisen näkymäalueen rajalle, jossa tuulipuisto näkyy hyvin etäällä horisontissa hyvissä valaistusolosuhteissa (ks. Weckman 2006). Orajärven länsiosiin sijoittuu kuitenkin alueita, jonne molemmat tuulipuistot näkyvät sopivissa sääolosuhteissa. Tuulivoimaloiden maisemallinen yhteisvaikutus voi korostua näillä alueilla em. luvussa kuvatuissa olosuhteissa esimerkiksi silloin, kun lentoestevalot heijastuvat matalalla olevista pilvistä. Yhteisvaikutuksen vuoksi Orajärven etelä-länsirannan alueella maisemavaikutukset ovat kokonaisuutena arvioiden merkittäviä maisemaan vaikuttavia haittatekijöitä. Kelujärvelle ulottuvaa näkymäalueanalyysiä ei ole tehty Joukhaisselkä-Tuore Kulvakkoselkä -tuulipuistohankkeen yhteydessä. Varsin suuren etäisyyden sekä molempien hankealueiden näkymäalueanalyysien perusteella yhteisvaikutukset voivat sijoittua varsin pienelle alueelle Kelujärven itärannalla. Lisäksi tuulipuistojen yhteisvaikutukset alueella ovat samoista syistä johtuen todennäköisesti varsin harvinaisia ja niiden merkitys maisemavaikutuksissa on kokonaisuutena vähäinen Vaihtoehto VE2 Näkymäalueanalyysin (liite 6) perusteella vaihtoehdon VE2 näkymäalueella sijaitsee yhteensä 542 rakennusta (voimalan lapojen näkyvyysalue), joista asuin- ja lomarakennuksia on 178 (33 %). Napakorkeuden mukaan tarkasteltuna voimalat näkyvät laajimmillaan 463 rakennukseen, joista asuin- ja lomarakennuksia on 153 kpl (33 %) (kuva 6-11).

59 50 Kuva Tuulipuiston näkyvyysalueet, kun laskentaperusteena on tuulivoimaloiden lapakorkeus 206 m. Vaihtoehdon mukaiset vaikutukset muistuttavat kokonaisuutena hyvin paljon vaihtoehdon VE1 mukaisia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden napakorkeus kasvaa vaihtoehdon VE1 tilanteeseen verrattuna n. 17 % ja kokonaiskorkeus n. 22 %, jolloin myös näkymäalueet laajenevat jonkin verran ja useampi tuulivoimala tai sen osa näkyy näille näkymäalueille (ks.

60 51 liite 6). Tuulipuiston näkymäalueet ulottuvat 7 % suurempaan joukkoon asuin- ja lomarakennuksia (lapakorkeuden perusteella) verrattuna vaihtoehtoon VE1. Maisemavaikutukset eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa kuin tuulivoimaloiden korkeus, koska muut voimaloiden ulottuvuudet eivät kasva. Yleistäen voidaan todeta, että tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa kuitenkin kasvaa. Eniten maisemavaikutukset kasvavat vaihtoehtoon VE1 verrattuna alueilla, joilla tuulivoimalat sijoittuvat osittain esim. puuston katveeseen. Tuulivoimaloiden kohotessa selvästi horisontin yläpuolelle niiden erottuvuus lisää myös niiden hallitsevuutta maisemassa, vaikka niiden muut mittasuhteet eivät kasva. Kelujärven kylä ja järvialue kuuluvat molemmissa vaihtoehdoissa näkymäalueanalyysin perusteella alueeseen, jolle näkymä pääosalta tuulivoimaloita ulottuu varsin laaja-alaisesti. Pääosa Kelujärven alueesta sijoittuu alle 7 km:n etäisyydelle hankealueesta ja korkeammat tuulivoimaloiden tornit lisäävät ennestään varsin voimakkaita maisemavaikutuksia jonkin verran (vrt. kuvat 6-12 ja 6-13). Näkymävyöhykkeen kaukoalueille sijoittuvista asuinalueista vaikutukset kasvavat Puolakkovaaran ja Siurunmaan alueella lähinnä selvemmin erottuvina voimaloina, Kiurujärvellä ja Orajärvellä vaikutukset ulottuvat useampien asuin- ja lomarakennusten ympäristöön ja myös vaikutukset ovat jonkin verran vaihtoehtoa VE1 voimakkaammat useamman tuulivoimalan näkyessä alueelle. Korkeammilla tuulivoimaloilla voi olla niiden paremman näkyvyyden vuoksi myös näkymäalueen järvien virkistyskäyttöarvoa alentava vaikutus. Näkymävyöhykkeen ulommalle kaukoalueelle sijoittuvilla alueilla vaikutukset eivät enää kasva merkittävästi, vaikka tuulivoimaloiden koko kasvaa. Etäällä tuulipuistosta tuulivoimaloiden mittakaava on maisemassa niiden koosta riippumatta (175 m tai 206 m) hyvin pieni ja ne eivät muodosta enää maisemassa pääsääntöisesti selvästi havaittavaa tai hallitsevaa elementtiä. Lentoestevalojen vaikutus Lentoestevalojen maisemavaikutus on vaihtoehdossa VE1 esitetyn kaltainen. Siitä poiketen tuulipuiston näkymäalueet ovat vaihtoehdossa VE2 laajempia, ja hämärässä ja pimeässä lentoestevalojen vilkkuminen korostaa entisestään tuulipuiston sijaintia, voimaloiden lukumäärää ja tuulipuiston vaikutus maisemankuvassa on siten suurempi. Lentoestevalojen hämärän ja pimeän aikaan synnyttämiä maisemavaikutuksia voidaan lieventää soveltamalla liikenteen turvallisuusvirasto Trafin antaman ohjeen sallimia vaihtoehtoisia valaistusjärjestelmiä, kuten luvussa on kuvattu. Lentoestevalojen vaikutus näkymävyöhykkeen ulommalla kaukoalueella ei juuri poikkea vaihtoehdon VE1 tilanteesta. Tuulipuiston näkyvyys kasvaa hyvin vähäisessä määrin näillä alueilla lentoestevalojen määrän kasvun seurauksena. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Joukhaisselkä-Tuore Kulvakkoselkä tuulipuistohankkeen vaikutukset ja yhteisvaikutusalueet ovat samoja vaihtoehdossa VE1 kuvattujen yhteisvaikutusten kanssa Kelujärven tuulipuiston näkymäalueella (luku 6.3.2). Koska vaihtoehdon VE2 maisemavaikutukset kokonaisuutena ovat jonkin verran suuremmat verrattuna vaihtoehtoon VE1, myös maisemaan kohdistuvat yhteisvaikutukset ovat vastaavasti jonkin suurempia vaihtoehtoon VE2 verrattuna. Tuulipuistojen yhteisvaikutusalueilla ne lisäävät luonnon- ja kulttuurimaisemien rakennetun maiseman vaikutelmaa, jotka alueelta tässä mittakaavassa puuttuvat nykyisellään. Mielikuva myös asuttujen alueiden ympäristön erämaisuudesta ja luonnontilaisuudesta voi vähentyä.

61 52 Kuva Näkymä Orajärven eteläpuolelta vaihtoehdossa VE1. Etäisyys tuulipuistoon 10,0 km. Kuva Näkymä Orajärven eteläpuolelta vaihtoehdossa VE2.

62 6.4 Sähkökönsiirtovaihtoehdot Sähkönsiirtovaihtoehto SVE1 Sähkönsiirtovaihtoehto SVE1 käsittää maakaapelin ja liitännän olemassa olevaan 220 kv:n voimalinjaan erillisen sähköaseman avulla. Näkyvin merkki sähkönsiirrosta on laajimmillaan noin 7,5 ha:n kokoinen sähköasema. Rakentamisessa käytetään hyväksi pääasiallisesti alueella olevaa tieverkostoa. Teknisestä toteutuksesta ja sähköaseman sijainnista johtuen vaihtoehdon maisemavaikutukset rajoittuvat lähimaisemaan. Koska sähkönsiirtoreitillä tai sen näkymäalueella ei ole asutusta, merkittäviä näkymäpaikkoja eikä maiseman arvoalueita ja lisäksi sähköaseman näkymäalue on hyvin suppea, vaihtoehdon maisemavaikutukset ovat hyvin paikalliset ja vaikutuksia voidaan pitää merkityksettömän pieninä Sähkönsiirtovaihtoehto SVE2a Vaihtoehto käsittää noin 29 km pitkän ilmajohdon Palkis- ja Kannusvaaran väliin sijoittuvalta sähköasemalta Palkisvaaran eteläpuolitse olemassa olevalle 220 kv:n voimalinjalle ja edelleen tämän rinnalla Kokkosnivan voimalaitokselle. Uusi voimajohto sijoittuu Palkisvaaran ja Hangasselän väliselle alueelle, jossa ilmajohto näkyy lähimaisemassa selvimmin Askanjängän kahdella muutaman sadan metrin pituisella avosuo-osuudella. Muualla voimalinja sijoittuu puustoisille alueille, jolloin sen näkyvyys rajoittuu suhteellisen pienelle alueelle. Etelän suunnasta linjan voi havaita parhaiten linjan eteläpuolisilta vaaranrinteiltä (pohjoisrinteet). Tällä alueella ei ole merkittäviä näkymäalueita, maiseman arvoalueita tai asutusta, johon ilmajohdolla olisi vaikutuksia. Vaikutuksia voi olla lähinnä alueen virkistysarvoon. Pohjois-etelä suuntainen osuus ilmajohdosta (n.22 km) sijoittuu samaan johtokäytävään olemassa olevan voimalinjan kanssa. Linjat ovat samaa kokoluokkaa, jolloin mahdollisista rakennepoikkeamista huolimatta niiden erottuvuus maastossa sijoittuu suppealle alueelle. Pääosa ilmajohdon pohjois-etelä suuntaisesta osuudesta sijoittuu nuoriin käsiteltyihin metsiin ja pienialaisille osittain puustoisille soille. Varsinaiset laajemmat avoimet alueet linjaukselta puuttuvat. Maisemallisesti merkittävimmät vaikutukset sijoittuvat Sodankylä-Kemijärvi tien ylitykseen. Alue sijoittuu Kokkosnivan ja Kitisen sillan läheisyyteen, joten maisemavaikutukset rajoittuvat tälläkin alueella suppeisiin tienäkymiin. Sähkönsiirtovaihtoehdon SVE2a:n mukaiset maisemavaikutukset ovat kokonaisuudessaan pieniä, koska näkyvyysalueet ovat suppeita ja näille alueille ei sijoitu asutusta eikä maiseman kannalta arvokkaita alueita. 6.5 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Vaikutusmahdollisuudet tuulipuiston näkyvyyteen ja sen synnyttämiin maisemavaikutuksiin ovat rajalliset, koska yksittäisen kookkaan tuulivoimalankin näkyvyysvyöhyke on varsin laaja. Vaikutuksia voidaan lieventää kuitenkin jossain määrin: tuulipuiston voimaloiden sijoittelu häiriintyvät kohteet huomioiden tuulivoimalarakenteen valinta huomioimalla niistä aiheutuvat maisemavaikutukset tuulivoimaloiden värityksen valinta paremmin taivasta vasten sulautuvaksi eri vuodenaikoina (vaalea väri ei erotu maisemassa keskimäärin niin hyvin kuin tumma), lisäksi voimaloiden mattapintainen väritys ehkäisee valosta syntyviä heijastuksia lentoestevalojen sijoittamisella ja suuntaamisella siten, että niiden alaspäin kohdistuva vaikutus olisi mahdollisimman pieni. Lisäksi lentoestevalot laitetaan vilkkumaan yhtäaikaisesti mahdollisimman harvoin, kuitenkin viranomaismääräykset huomioiden uudet viranomaisohjeet (Trafi ) huomioiden tulisi selvittää lentoestevalojen eri värivaihtoehtojen käyttömahdollisuutta sekä valovoiman vähentämistä hyvissä näkyvyysolosuhteissa yöaikaan.

63 54 myös avoimella tiedotuksella tuulipuistohankkeesta voidaan vaikuttaa näkyvyysalueella asuvan väestön tietoon ja mielikuviin tuulipuistosta.

64 7 MELU- JA VÄLKEVAIKUTUKSET 55 Melu- ja välkevaikutusten arvioinnin on toteuttanut FM Olli-Pekka Vieltojärvi Ahma ympäristö Oy:stä. 7.1 Perustietoa äänestä ja melusta Ääni on ilmahiukkasten värähtelyä, joka aiheuttaa paineen vaihtelua staattisen ilmanpaineen ympärillä. Tätä paineen vaihtelua sanotaan äänenpaineeksi. Äänenpaineen suuruus on vain pieni osa staattisesta ilmanpaineesta, esimerkiksi miljoonasosan suuruinen äänenpaine staattisesta ilmanpaineesta vastaa n. 74 db äänenvoimakkuutta. Koska ihmisen aistiman äänenpaineen vaihteluväli on erittäin suuri (kuulokynnys 0,00002 Pa kuulovaurio 200 Pa), käytetään äänen voimakkuuden ilmaisemiseksi logaritmista desibeliasteikkoa. Desibeleinä ilmaistua äänen voimakkuutta sanotaan äänenpainetasoksi. Taulukossa 7-1 on esimerkkejä erilaisista tapahtumista, niiden aiheuttamista äänenpaineesta ja sen laskennallisesta muunnoksesta äänenpainetasoksi. (Vieltojärvi ym. 1998) Taulukko 7-1. Erilaisten tapahtumien aiheuttamia äänenpainetasoja (koottu eri lähteistä, mm. Vieltojärvi ym. 1998). Äänenpainetaso Äänenpaine Tapahtuma (db) (Pa) 0 0, Kuulokynnys 10 0, tuuleton metsä 20 0,00020 kuiskaus, lehtien havina 30 0,00063 hiljainen asunto 40 0,0020 hiljainen asuinalue yöllä 50 0,0063 vaimea keskustelu 60 0,020 normaali keskustelu 70 0,063 toimisto, ajoneuvon sisämelu 80 0,20 katuliikenne 90 0,63 kuorma-auto, rakennustyömaa 100 2,0 ohiajava juna 110 6,3 rock-yhtye ,0 suihkukone lähtökiidossa ,0 kipukynnys ,0 lähellä suihkukonetta, välitön kuuluvaurion vaara Tasaisen äänen voimakkuus voidaan arvioida hetkellisen äänenvoimakkuuden perusteella. Äänenpainetaso voi kuitenkin vaihdella ajan funktiona jolloin äänen voimakkuutta voidaan kuvata keskiäänitason eli äänen ekvivalenttitason avulla. Ekvivalenttitaso ilmoittaa keskimääräisen äänen voimakkuuden tarkastelujakson aikana. Keskiäänitason tunnuksena käytetään merkintää L eq. Ääni on tavallisesti lukemattomien eri taajuisten äänten seos. Ihmisen korva tunnistaa ääniä, joiden taajuus on Hz ja kaikkein herkimmin Hz taajuisia ääniä. Ihmisen korvan herkkyyttä eri taajuuksille kuvataan A-painotuskäyrällä, joka vaimentaa pieniä ja erittäin suuria taajuuksia ja korostaa ihmisen parhaiten aistimia taajuuksia. Melusta annetut ohjearvot koskevat yleensä nimenomaan A-painotettua keskiäänitasoa (L Aeq ). Melu on epätoivottua ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot keskiäänitasolle ulkona ja sisällä, joita sovelletaan mm. asuinalueilla ja virkistysalueilla. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Ohjearvot on esitetty taulukossa 7-2.

65 56 Taulukko 7-2. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään ULKONA Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeet tuulivoimarakentamisen suunnittelusta (Ympäristöministeriö, 2012), jossa annetaan suunnitteluohjearvot ulkomelutasolle päiväaikana (klo 7-22) ja yöaikana (klo 22-7). Taulukko 7-3. Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaiset ulkomelun suunnitteluohjearvot Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla L Aeq päiväajalle L Aeq yöajalle (klo 7-22) (klo 22-7) 45 db 40 db Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* 40 db 35 db Muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta *yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Mikäli tuulivoimalan äänen spektri sisältää melulle häiriintyvässä kohteessa tonaalisia tai kapeakaistaisia taajuuskomponentteja tai ääni on impulssimaista tai selvästi amplitudimoduloitua (äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 db ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Euroopassa voimassa olevaan lainsäädäntöön ja ohjeistuksiin verrattuna ympäristöministeriön ohjeessa annetut suunnitteluohjearvot ovat erityisen tiukat, huomioiden mm. sen tosiasian että loma-asuntoihin kohdistuva yöajalle annettu ohjearvo 35 db on pienempi kuin äänekkyydeltään hiljainen asuinalue yöllä (taulukko 7-1). Vertailukohtana ohjearvoissa ja suunnitteluohjearvoissa esitettyihin melutasoihin voidaan käyttää vuonna 2004 tehdyssä selvityksessä (Karvinen ja Savola, 2004) esitettyä hiljaisten alueiden luokitusta, joka perustuu hiljaisten alueiden äänimaisemakuvaukseen ja ihmisen toiminnasta kuuluviin ääniin. Selvityksessä hiljaiset alueet on jaoteltu neljään luokkaan: luonnonrauha-alueet, joissa luonnon äänet hallitsevia (melutaso alle db) maaseutumaiset hiljaiset alueet, joissa voi kuulua ajoittain maa- ja metsätalouden ääniä (35-40 db) kaupunkimaiset hiljaiset alueet, missä ihmistoiminnan äänet taustalla eivät estä luonnon ääniä kuulumasta (40-45 db) erityiskohteet, äänimaisemalla esim. matkailullinen merkitys kohteelle (ei yleensä yli 45 db)

66 7.2 Arviointimenetelmät ja niiden epävarmuustekijät Melu Tuulivoimaloista käytön aikana lähtevä ääni johtuu pääosin kahdesta syystä: mekaanisesta - ja aerodynaamisesta melusta. Mekaaninen melu syntyy koneiston käyntiäänistä ja lapojen vuorovaikutus ilmavirran kanssa muodostaa aerodynaamisen melun. Aerodynaaminen melu on laajakaistaista ja mekaaninen melu hieman kapeakaistaisempaa. (kuva 7-1) Kuva 7-1. Tuulivoimaturbiinin keskeiset osat ja niiden osuus äänestä (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2011) Tuulipuiston toiminnan aikaisten meluvaikutusten arvioimiseksi voimaloiden aiheuttaman melun leviämistä simuloitiin WindPRO -mallinnusohjelmalla, joka on kehitetty nimenomaan tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointiin. Mallinnustilanteen rakentamisessa käytetään mahdollisimman tarkkoja lähtötietoja tuulivoimaloiden ominaisuuksista sekä ympäröivän maaston muodoista. Mallinnus voidaan tehdä erilaisilla turbiinimalleilla ja tuulen nopeudella, jotka ovat tärkeimpiä muuttuvia tekijöitä tuulivoimaloiden meluemissiolle ja siten tuulipuistosta aiheutuville meluvaikutuksille. Ilma vaimentaa äänen etenemistä ja vaimennus on riippuvainen melulähteen taajuusjakaumasta. Matalat taajuudet etenevät ilmassa etäälle ja korkeat taajuudet vaimenevat suhteellisen nopeasti etäisyyden kasvaessa. Palkisvaaran Kannusvaaran tuulipuistohankkeen suunnitteluvaiheessa on käyty neuvotteluja useiden turbiinivalmistajien kanssa. YVA-selostuksen valmistuessa on vielä avoinna, mitä turbiinimallia tullaan käyttämään hankkeen toteutuessa. Hankkeen tässä vaiheessa vaihtoehtoisia tuuliturbiinityyppejä on vielä vähintään 8 kappaletta. Melu ja välkemallinnukset on tehty kaikkien turbiinien osalta ja YVA-arvioinnissa on toteuttamisvaihtoehdossa VE1 käytetty 2,5 MW turbiinimallia ja vaihtoehdossa VE2 4,5 MW turbiinia, joiden meluemissiot on esitetty taajuuskaistoittain taulukossa 7-4. Voimalan meluemissio vaihtelee tuulen nopeuden muuttuessa ja nopeuden ollessa 8 m/s voimalan meluemissio ei enää nouse. Mallinnuksissa käytettiin tuulen nopeutta 8 m/s.

67 58 Taulukko 7-4. Tuulivoimalan 2,5 MW (VE1) ja 4,5 MW (VE2) meluemissio L W (A) ja etäisyysvaimeneminen taajuuskaistoittain tuulen nopeudella 8 m/s. Oktaavikaista 63 Hz 125 Hz 250 Hz 500 Hz 1000 Hz meluemissio (db) vaimeneminen (db/km) 2000 Hz 4000 Hz Toteuttamisvaihtoehto VE1: 2,5 MW turbiini 8000 Hz Yht. 87,1 92,8 99,6 101,4 99,5 94,9 93,2 85,2 106,0 0,1 0,4 1,0 1,9 3,7 9,7 32,8 117,0 Toteuttamisvaihtoehto VE2: 4,5 MW turbiini meluemissio (db) vaimeneminen (db/km) 89,1 96,1 99,5 102,1 101,9 99,0 94,2 84,7 107,5 0,1 0,4 1,0 1,9 3,7 9,7 32,8 117,0 Tuulivoimalan melu etenee pistemäisen melulähteen tavoin vaimentuen geometrisesti etäisyyden kasvaessa. Teoriassa vapaassa tilassa pistemäisestä lähteestä peräisin oleva melu vaimenee 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa ja maan pinnalla olevasta pistemäisestä lähteestä melu vaimenee 3 db etäisyyden kaksinkertaistuessa. Kaksi samanlaista melulähdettä aiheuttaa yhdessä meluemission, joka on 3 db suurempi kuin yksittäisen vastaavan melulähteen meluemissio. Geometrisen vaimenemisen lisäksi äänen etenemiseen vaikuttaa säätila, joka tietyissä olosuhteissa voi vahvistaa äänen etenemistä ja toisenlaisissa olosuhteissa heikentää sitä. Tuulen nopeus ja suunta sekä ilman lämpötila ja kosteus vaikuttavat äänen etenemiseen, samoin kuin niiden vaihtelut eri korkeuksilla maanpinnasta. Ääniaalto etenee alemmassa lämpötilassa paremmin kuin korkeassa, jolloin neutraali-ilmakehässä (lämpötila alenee ylöspäin mentäessä) ääniaallot kaareutuvat ylöspäin. Stabiilissa ilmakehässä (lämpötila nousee alailmakehässä ylöspäin mentäessä) ääniaallot taipuvat alaspäin (kuva 7-2). Tuulen vaikutus ääniaaltojen kaareutuminen on samankaltainen kuin lämpötilajakaumalla siten, että myötätuuleen aiheutuu stabiilin ilmakehän kaltainen tilanne ääniaaltojen taipuessa alaspäin ja vastatuuleen ääniaallot taipuvat ylöspäin (kuva 7-2). Sekä lämpötilan että tuulen vaikutuksessa kaareutuminen on riippuvainen äänen taajuudesta ja havaintopisteen etäisyydestä äänilähteestä.

68 59 Kuva 7-2. Lämpötilan ja tuulen vaikutus ääniaallon etenemiseen (Di Napoli, 2007). Melun mallinnuksessa voidaan käyttää useita eri standardeihin perustuvia laskentaalgoritmeja, jotka antavat toisistaan poikkeavia tuloksia. Palkisvaara Kannusvaaran YVAarvioinnissa käytettiin ISO General -standardiin perustuvaa laskenta-algoritmia. Tuulipuistoa ympäröivän maaston korkeusmalli on hankittu Maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineistosta, jossa maanpinnan muodot on esitetty 5 metrin korkeuskäyrien mukainen. Pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen maastokarttaa rasteri, johon on lisätty voimassa olevassa yleiskaavassa rakentamiseen osoitetut rakennuspaikat. Maastomallin korkeustasot vastasivat erittäin tarkasti pohjakartan mukaisia korkeuskäyriä. Hankealue sijoittuu metsäiselle vaara-alueelle noin 100 metriä ympäröivää maastoa korkeammalle. Maanpinta on vaaran reunoilla ja ympärillä kasvillisuuden peittämä, jolloin maanpinnan ääntä heijastava ominaisuus on pienempi kuin kovalla pinnalla kuten vesialueella. Mallinnusohjelmassa voidaan maanpinnan vaimentavaa ominaisuutta parametrilla välillä 0 1, jossa 0 kuvaa kovaa maanpintaa ja 1 kasvillisuuden peittämää maanpintaa. Tässä tapauksessa on maanpinnan vaimentavalle ominaisuudelle käytetty rannikkoseudulle tarkoitettua alternative-parametria, joka vastaa maanpinnan

69 60 vaimentamiselle kerrointa 0,5. Tämä parametri kuvaa näkemyksemme mukaan parhaiten todellista olosuhdetta melun leviämisessä kyseisessä kohteessa. Melumallinnus suoritettiin toteuttamisvaihtoehdoilla VE1 ja VE2. Vaihtoehdon VE1 mukaisessa simuloinnissa tornin korkeutena käytettiin 100 m ja roottorin halkaisijana 99,8 m, jotka ovat mallinnusohjelmassa oletuksena kyseiselle voimalatyypille. Vaihtoehdon VE2 mukaisessa simuloinnissa tornin korkeus oli 142 metriä ja turbiinin halkaisija 128 metriä. Voimaloista aiheutuvat melutasot esitetään karttapohjalla 35 db, 40 db ja 45 db meluvyöhykkeinä tuulipuiston ympäristössä. Melutasot esitetään A-painotettuna ekvivalenttitasona L A,eq. Mallinnuksen tuloksena saadut meluvyöhykkeet kuvaavat tilannetta tilanteessa, jolloin äänen eteneminen kustakin tuulivoimalasta kohti tarkkailupistettä on optimaalinen. Käytännössä optimaalinen tilanne saavutetaan stabiilin ilmakehän vallitessa kun tuuli käy tuulivoimaloista kohti tarkkailupistettä. Sääolosuhteen vaikutus on sisällytetty laskennassa käytettävän ISO standardin laskenta-algoritmiin käytettäessä meteorologisen korjauksen arvoa 0. Mallinnuksella saatuja tuloksia tuleekin tulkita siten, että kyseinen melutaso saavutetaan silloin kun tuuli käy tuulipuiston suunnasta tarkkailupisteeseen ja muissa tilanteissa melutaso on pienempi kuin mallinnuksen tulos. Mallinnuksen tulokset on esitetty pohjakartalla, johon on merkitty rakentamiseen osoitetut rakennuspaikat voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Ympäristöministeriö on parhaillaan laatimassa ohjeistusta tuulivoimahankkeiden yhteydessä suoritettaville melun mallinnuksille ja mittauksille. Hankevastaavalla on halu olla kehittämässä hankkeitaan suuntaan missä lähitulevaisuuden tuulivoimarakentamisen ohjeistus on mukana suunnitelmissa. Ohjeistus tulee valmiiksi syyskuussa Välke Välkkeellä tarkoitetaan tilannetta, jossa auringon paistaessa tuulivoimalan takaa voimalan lavat ja niiden pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon tarkastelupisteessä. Tällainen tilanne voi esiintyä silloin, kun tarkastelupiste sijoittuu tuulivoimalan roottorin pyörimisliikkeen muodostaman ympyrän ja auringon välisen suoran jatkeelle. Välkettä voi esiintyä vain tiettyinä aikoina vuodessa ja tiettyinä kellonaikoina riippuen tarkkailupisteen sijoittumisesta tuulivoimaloihin nähden. Välkettä kohdistuu tavallisesti tuulipuiston pohjoispuolella oleville alueille, mutta pohjoisilla alueilla auringon paistaessa kesäaikana lähes läpi yön, tuulivoimaloista voi aiheutua välkettä myös puiston eteläpuolisille alueille. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa välkettä simuloitiin WindPRO mallinnusohjelmalla toteutumisvaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaisissa tilanteissa. Ohjelmisto soveltuu melumallinnuksen lisäksi erityisen hyvin myös tähän tarkoitukseen. Mallinnuksessa huomioidaan voimaloiden sijainnit ja korkeudet suhteessa ympäröivään maastoon sekä auringon asema horisontissa eri vuorokauden aikoina ja vuodenaikoina. Välkkeen esiintymiseen vaikuttaa mm. turbiinin halkaisijan koko. Mallinnuksen tuloksena saadaan havainnollinen kartta, jossa esitetään vyöhykkeittäin tuulipuistosta aiheutuva välkkeen kesto eri alueilla molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Tarkastelupisteen korkeus maanpinnasta voidaan määrittää haluttuun korkeuteen. Yleensä tarkastelupisteenä käytetään 1,5 metrin korkeutta, joka vastaa ihmisen katselukorkeutta. Mallinnuksissa käytettiin nimenomaista korkeutta. Välkkeen mallinnuksen oletuksena on että maanpinta on paljas eli kasvillisuuden vaikutusta ei huomioida. Karttatarkastelun pohjalta voidaan myös määrittää välkkeen muodostumisalueilla esiintyvien asuinrakennusten lukumäärä. Välkkeen simuloinnin lähtötietoina käytetään 3D-maastomallia ja lisäksi tarvitaan tietoja päivittäisistä aurinkotunneista sekä tuulen suunnan jakautumisesta vuoden aikana. Vilkkumismallinnuksen lähtötietoina käytetään Lapin Ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen

70 61 Sodankylän tutkimusasemalla mitattuja tuloksia vuosina (Pirinen ym, 2012). Välkemallinnuksen lähtötiedot on esitetty taulukoissa 7-5 ja 7-6. Taulukko 7-5. Vuorokaudessa keskimäärin esiintyvät aurinkotunnit Sodankylässä vuosina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu h/kk h/vrk 0,42 2,18 4,13 6,63 8,23 8,70 7,90 5,52 3,5 1,74 0,67 0,03 Taulukko 7-6. Tuulen suunnan jakautuminen Sodankylässä vuosina (Pirinen ym, 2012). Tuulen N NE E SE S SW W NW Tuulisuus tyyni suunta yhteensä h/vuosi % 11 % 7 % 7 % 16 % 20 % 12 % 9 % 13 % 95 % 5 % Välkkeen kesto voidaan esittää ns. worst case tilanteessa sekä real case tilanteessa. Worst case tilanne kuvaa sellaista teoreettista tilannetta, jossa pilvisyyttä ei esiinny lainkaan ja missä tuuli käy jatkuvasti sellaisesta suunnasta, jonka vaikutuksesta turbiinit ovat välkkeen mahdollistavassa asennossa tarkkailupisteeseen nähden. Real case tilanne kuvaa todellista tilannetta, jossa huomioidaan todelliset (keskimääräiset) aurinkotunnit ja tuulen suunnat ja niiden tilastolliset esiintymiset. Tuulisuustietojen perusteella mallinnusohjelma olettaa, että tuulivoimalat ovat toiminnassa 8322 tuntia vuodessa eli 95 %. Käytännössä kuitenkin tuulivoimalat pyörivät ajallisesti tätä vähemmän, koska hyvin hiljaisten tuulten vallitessa voimaloiden lavat eivät pyöri. Mallinnusohjelma ei huomioi tuulen voimakkuutta, ainoastaan tuulen suunnan. Aurinkoisuus vaihtelee eri vuosina, jonka seurauksena välkkeen kesto voi poiketa keskimääräisillä tiedoilla suoritettujen mallinnuksen tuloksista. Keskimääräistä aurinkoisempina vuosina välkettä aiheutuu tässä arvioitua enemmän ja keskimääräistä pilvisempinä vuosina välkevaikutus on vähäisempi. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuiston välkkeen mallinnus tehtiin sijoitusvaihtoehdoilla VE1 ja VE2, joiden vaikutukset esitetään karttapohjalla vyöhykkeinä 10h/vuosi, 5h/vuosi, ja 1h/vuosi. Voimalatyyppinä on käytetty samoja kuin melumallinnuksessa, eli vaihtoehdossa VE1 tornin korkeus on 100 metriä ja turbiinin halkaisija 99,8 metriä ja vaihtoehdossa VE2 tornin korkeus on 142 metriä ja turbiinin halkaisija 128 metriä. 7.3 Meluvaikutukset Yksilön melun kokeminen on hyvin subjektiivista: sama ääni voi eri tilanteessa ja ajankohdassa olla melua, merkityksetöntä ääntä ja nautittavaa ääntä. Melu on epätoivottua ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Voimakkaasti häiritsevä melu voi aiheuttaa myös terveyshaittoja. Tuulivoimala ei yksin aiheuta kovin suurta melua, mutta kun voimaloita sijoitetaan paikkaan, joissa on luonnostaan erittäin hiljaista, voimalan aiheuttama ääni voidaan kokea haitalliseksi (STEK 2012) Rakentamisen aikainen melu vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Tuulipuiston rakentamisen aikaista melua aiheuttavia toimintoja ovat tuulivoimaloiden perustamistyöt, kuljetus- ja asennustyöt sekä sähkönsiirtoverkon rakentamiseen liittyvät työt. Tuulivoimaloiden perustusten rakentamisessa on mahdollisesti tarpeen tehdä räjäytyksiä, jotka aiheuttavat lyhytkestoista melua ympäristöön. Materiaalien kuljetukset purkamis-,

71 62 varastointi- ja lastaustyöt (mm. kiviaines, teräs, betoni, kaapelit) aiheuttavat melua, jota voidaan kuvailla sekoitukseksi liikennemelua ja rakentamismelua. Voimalan perustusten rakentamiseen tarvittavat valumuotit tullaan todennäköisesti valmistamaan paikan päällä ja siitä aiheutuvaa melua voidaan verrata esimerkiksi talon rakentamisesta aiheutuvaan meluun. Rakentamispaikat vaihtelevat aina kulloinkin rakentamisen kohteena olevan voimalan mukaan, jolloin myös melulähteiden sijainti muuttuu rakentamispaikkojen mukaisesti. Betonimassa tuodaan paikalle autoilla ja lasketaan muotteihin. Yhden voimalan perustusten rakentaminen kestää noin 2 viikkoa, jonka jälkeen rakentaminen siirtyy seuraavan voimalan sijoituspaikalle. Rakennustöitä voidaan suorittaa myös yhtäaikaisesti usean voimalan perustuksilla, jolloin tuulipuiston rakentamisesta aiheutuva melu leviää laajemmalle mutta rakentamisen kesto on vastaavasti ajallisesti lyhyempi. Rakentamisesta aiheutuva melu rajoittuu arvion mukaan noin 500 metrin etäisyydelle rakentamispaikasta, jonka ulkopuolella melu on hyvin vähäistä. Tuulivoimalat kuljetetaan sijoituspaikoille ajoneuvoyhdistelmillä. Yhden voimalan kuljetukseen tarvitaan noin 7 kuljetusta koska voimalat tuodaan paikalle osissa. Kuljetuksesta aiheutuva melu on kertaluontoista ja vastaa normaalia raskaan ajoneuvon aiheuttamaa melua. Vaativan kuljetuksen vuoksi ajoneuvojen ajonopeus on alhainen, joka vähentää aiheuttavaa melua. Etenkin tuulipuiston sisäisillä teillä ajonopeus on hyvin alhainen. Voimaloiden pystytykseen tarvitaan ainoastaan kaksi nosturiautoa. Voimalat pysytetään yksi kerrallaan, kunnes kaikki voimalat on nostettu perustusten päälle. Yhden tuulivoimalan pystytys kestää noin 2-3 päivää. Lähimmät pysyvät asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään yli 1 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista ja rakentamisesta aiheutuva melu ei ylitä Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 esitettyä ohjearvoja rakentamisen missään vaiheessa. Lähimmät loma-asunnot Palkisvaaran pohjoispuolella sijoittuvat noin 600 metrin etäisyydelle rakennettavista tuulivoimaloista, johon rakentamisesta aiheutuvat äänet voivat kantautua sellaisissa olosuhteissa, jolloin tuuli käy etelästä. Edellä esitetty arvio rakentamisen aikaisesta melusta pätee molemmissa toteutusvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 ja niiden välillä ei ole eroa rakentamisen aikana Toiminnan aikainen melu vaihtoehdossa VE1 Tuulipuiston aiheuttama melu vaihtoehdossa VE1 on esitetty meluvyöhykkeinä kartalla kuvassa 7-3. Pohjakarttaan on merkitty pysyvän asutuksen rakennukset ja loma-asunnot sekä voimassa olevassa yleiskaavassa osoitetut rakentamisalueet. Asuinrakennukset ja loma-asunnot on merkitty karttoihin punaisella ympyrällä. Rakennuspaikoiksi esitetyt alueet näkyvät pohjakartassa nelikulmaisina tai epäsäännöllisen muotoisena keltaisina rajattuina alueina. Voimakkaimman äänen alue on luonnollisesti tuulivoimaloden välittömässä läheisyydessä, jossa äänenpainetaso on noin 55 db. Tuulivoimaloista ulommaksi siirryttäessä voimaloista aiheutuva ääni vaimenee siten, että 50 db raja ulottuu noin 300 metrin päähän voimaloista, 45 db raja noin 500 metrin etäisyydelle, 40 db raja noin 1 km etäisyydelle ja 35 db raja noin 2 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Vyöhykkeiden rajat eivät kaikissa tapauksissa ole täsmälleen edellä mainittujen etäisyyksien etäisyydellä, koska tietyissä tarkkailupisteissä melua aiheutuu pääasiassa vaaran laen suuntaisesti kulkevalle linjalle sijoittuvien tuulivoimalan vaikutuksesta ja toiseen tarkkailupisteeseen kohdistuu useiden voimaloiden äänen yhteisvaikutus. Selvimmin useiden voimaloiden yhteisvaikutus voidaan nähdä Palkisvaaran ja Kannusvaaran välisellä alueella, jossa db vyöhyke on selvästi leveämpi kuin tuulipuiston reunoilla, johtuen juuri siitä, että alueelle kohdistuu ääntä sekä Palkisvaaralle että Kannusvaaralle sijoittuvista voimaloista.

72 63 Kuva 7-3. Palkisvaara Kannusvaaran tuulivoimapuiston meluvyöhykkeet vaihtoehdossa VE1. Mallinnuksen tulosten perusteella Palkisvaaran pohjoispuolella lähimpänä tuulipuistoa olevaan loma-asuntoon kohdistuva äänenpainetaso on hieman alle 45 db. Palkisvaaran itäpäässä tuulipuiston pohjoispuolella oleville loma-asunnoille kohdistuva melutaso on alle 40 db, samoin kuin Kannusvaaran eteläpuolelle sijoittuvalle loma-asunnolle ja vaarojen länsipäässä olevalle rakennukselle. Taulukossa 7-1 esitettyihin melutapahtumiin verrattuna, voimaloiden aiheuttama ääni vastaa hiljaisella asuinalueella yöllä esiintyvää ääntä (40 db). Tuulipuiston aiheuttama ääni alittaa valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 esitetyn päiväajan ohjearvon (45 db) vapaa-ajan käytössä olevilla alueilla. Yöajalle esitetty ohjearvo (40 db) ylittyy yhden loma-asunnon kohdalla. Ympäristöministeriön antama 40 db päiväajan suunnitteluohjearvo alittuu kaikilla kaavassa osoitettavien rakennettavien kiinteistöjen alueella yhtä loma-asuntoa lukuun ottamatta. Ympäristöministeriön antama 35 db suunnitteluohjearvo yöajalle ylittyy taajaman ulkopuolella olevilla tuulipuistoa lähinnä olevilla loma-asunnoilla Toiminnan aikainen melu vaihtoehdossa VE2 Toteutusvaihtoehdossa VE2 esiintyvät melutasot tuulipuiston ympäristössä ovat hieman korkeammat kuin vaihtoehdossa VE1. Ero vaihtoehtojen välillä on noin 1,5 db ja ero johtuu turbiinien meluemissiosta. Kuvassa 7-4 on esitetty vaihtoehdon VE2 aiheuttama melu meluvyöhykkeinä kartalla. Pohjakarttaan on merkitty pysyvän asutuksen rakennukset ja

73 64 loma-asunnot sekä voimassa olevassa yleiskaavassa osoitetut rakentamisalueet. Asuinrakennukset ja loma-asunnot on merkitty karttoihin punaisella ympyrällä. Rakennuspaikoiksi esitetyt alueet näkyvät pohjakartassa nelikulmaisina tai epäsäännöllisen muotoisena keltaisina rajattuina alueina. Kuva 7-4. Palkisvaara Kannusvaaran tuulivoimapuiston meluvyöhykkeet vaihtoehdossa VE2. Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä äänenpainetaso on noin 55 db. Tuulivoimaloista ulommaksi siirryttäessä voimaloista aiheutuva ääni vaimenee siten, että 50 db raja ulottuu noin 300 metrin päähän voimaloista, 45 db raja noin 600 metrin etäisyydelle, 40 db raja noin 1,2 km etäisyydelle ja 35 db raja noin 2,3 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Kuten vaihtoehdossa VE1, meluvyöhykkeiden rajat eivät kaikissa tapauksissa ole täsmälleen edellä mainittujen etäisyyksien etäisyydellä voimaloiden yhteisvaikutuksen vuoksi. Mallinnuksen tulosten perusteella Palkisvaaran pohjoispuolella lähimpänä tuulipuistoa olevaan loma-asuntoon kohdistuva äänenpainetaso on 45 db. Palkisvaaran itäpäässä tuulipuiston pohjoispuolella oleville loma-asunnoille kohdistuva melutaso on noin 40 db, kuten myös Kannusvaaran eteläpuolelle sijoittuvalle loma-asunnolle ja vaarojen länsipäässä olevalle rakennukselle. Vaihtoehtoon VE1 verrattuna äänenpainetason kohoaminen 1-2 db verran tuulipuiston ympäristössä ei ole merkittävä. Toteutusvaihtoehdolla VE2 tuulipuiston aiheuttama ääni voi saavuttaa valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 esitetyn päiväajan ohjearvon 45 db tuulipuistoa lähimmällä lomaasunnolla. Päätöksen 993/1992 mukainen yöajalle annettu ohjearvo on sama kuin

74 65 päiväajalle annettu suunnitteluohjearvo 40 db, joka voidaan saavuttaa useamman kuin yhden loma-asunnon osalta. Tuulipuistoa lähinnä olevien loma-asuntojen osalta ääni ylittää ympäristöministeriön antaman yöajan suunnitteluohjearvon 35 db Mallinnustulosten tulkinta Melumallinnuksissa saadut tulokset pätevät niissä tapauksissa, kun tuuli käy tuulivoimaloista kohti tarkkailupistettä. Tuulisuustietojen perusteella voidaan arvioida tilastollisesti, kuinka usein tällainen tilanne toteutuu. Lapin Ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen Sodankylän tutkimusasemalla vuosina suoritettujen tuulimittausten tulosten mukaan vallitsevia tuulen suuntia ovat lounas, etelä ja kaakko, joiden osuus on 48 % tuulen suunnista. Kuvassa 7-5 on esitetty tuuliruusu, joka kuvaa Sodankylässä vallitsevia tuulia keskimäärin vuosina (Pirinen ym. 2012). Vallitsevia tuulen suuntia vastaavasti voidaan arvioida melumallinnuksella saatujen tulosten pätevyyttä ajallisesti kuten taulukossa 7-7. Taulukko 7-7. Tuulen suunnan (Pirinen ym. 2012) ja mallinnuksen tulosten vastaavuus. Tuulen suunta mallinnuksen tulokset pätevät N NE E SE S SW W NW tyyni 11 % 7 % 7 % 16 % 20 % 12 % 9 % 13 % 5 % eteläpuolellpuolellpuolellpuolellpuolellpuolellpuolellpuolella lounais- länsi- luoteis- pohjois- koillis- itä- kaakkois- ei lainkaan melua Tuuliruusu, Ilmatieteen laitos Sodankylä N NW NE W 0 E SW SE S Kuva 7-5. Tuulen suunnan jakautuminen Sodankylässä vuosina (Pirinen ym. 2012). Taulukon 7-7 mukaisesti vaihtoehdon VE1 tai VE2 mukainen tilanne Palkisvaaran pohjoispuolella esiintyy 20 % kokonaisajasta ja 80 % ajasta melu on vähäisempää kuin mallinnuksen tulos osoittaa.

75 7.4 Välkevaikutukset vaihtoehdossa Välkevaikutukset vaihtoehdossa VE1 Välkkeen mallinnuksen tuloksena on muodostettu kuvaesitys, jossa keskimääräisen tuulisuuden ja aurinkoisuuden toteutuessa on esitetty välkkeen kesto vyöhykkeittäin karttapohjalla. Vyöhykkeiden arvot on valittu siten, että ne kuvaavat tarkoituksenmukaisesti välkkeestä aiheutuvia vaikutuksia ja haittoja. Malliin on lisätty tarkastelupisteitä Palkisvaaran pohjoispuolelle sekä Kannusvaaran eteläpuolelle, joissa välkkeen esiintymisen ajankohdat on selvitetty yksityiskohtaisesti päivien ja kellonaikojen tarkkuudella. Tarkastelupisteistä kolme oli hankealueen lähialueella olevia loma-asuntoja ja yksi oli voimassa olevassa yleiskaavassa rakentamiseen osoitettu rakentamispaikka. Kuvassa 7-5 tarkastelupisteet on merkitty kirjaimilla A, B, C ja D, joista ainoastaan pisteessä C ei ole rakennusta mutta on osoitettu rakentamispaikaksi voimassa olevassa yleiskaavassa. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistosta aiheutuvia välkevaikutuksia esittävät vyöhykkeet on valittu siten, että kartalla nähdään vyöhykkeet, joissa vilkkumista esiintyy 0-1 tunti/vuosi (sininen vyöhyke), 1 5 tuntia/vuosi (vihreä vyöhyke) ja 5 10 tuntia/vuosi (keltainen vyöhyke), tuntia (punainen vyöhyke) ja yli 50 tuntia (sininen vyöhyke). Välkemallinnuksen tulokset toteuttamisvaihtoehdossa VE1 on esitetty kuvassa 7-6. Välkkeen vaikutusalue ulottuu pohjoisessa noin 1,5 km päähän tuulivoimaloista. Välkevaikutusalueen sisälle sijoittuu yhteensä 7 loma-asuntoa tai muuta rakennusta, joista viisi Palkisvaaran pohjoispuolelle, yksi Kannusvaaran eteläpuolelle ja yksi Palkisvaaran ja Kannusvaaran länsipuolelle. Pysyvän asutuksen rakennuksia välkkeen vaikutusalueelle ei sijoitu. Kuva 7-6. Palkisvaara-Kannusvaaran tuulivoimapuiston välkevaikutusten vyöhykkeet vaihtoehdossa VE1. Kirjaimet A D viittaavat tarkkailupisteisiin.

76 67 Kun tarkastellaan lähemmin tarkkailupisteessä A, B ja C esiintyvää välkettä, havaitaan välkkeen esiintymisen keskittyvän kevättalvelle (helmi-maaliskuu) ja myöhäissyksylle (syyslokakuu) ja kellonaikaan keskipäivän molemmin puolin. Tarkastelupisteessä D tilanne on selvästi erilainen ja välkettä voi esiintyä ainoastaan kesäaikana (touko-heinäkuu) klo välisenä aikana. Välkkeen kesto tarkkailupisteissä on esitetty taulukossa 8 sekä worst case tilanteessa että real case tilanteessa. Taulukko 7-8. Välkkeen kesto tarkkailupisteissä A-D tilanteissa worst case ja real case. Tarkkailupiste välkkeen kokonaiskesto tuntia/vuosi Välke, worst case välkettä aiheutuu päivänä/vuosi maksimi välkkeen kesto tunti/päivä Välke, real case välkkeen kesto, tuntia/vuosi A Loma-asunto 1 83: :52 13:27 B Loma-asunto 2 31: :55 4:19 C Rakennuspaikka 51: :27 7:53 D Loma-asunto 3 18: :21 4:42 Kuvassa 7-7 on esitetty mahdolliset välkkeen ajankohdat real case tilanteessa tarkastelupisteissä A-D. Kuva 7-7. Kannusvaaran tuulivoimapuiston lähialueella oleville loma-asunnoille (tarkkailupisteet A, B ja D) ja rakennuspaikalle (tarkkailupiste C) kohdistuva välke ja sen ajankohdat. Suomen lainsäädännössä ei ole määräyksiä tai rajoituksia tuulivoimalan aiheuttaman varjon muodostumiselle tai sen vaikutuksille asuinalueilla. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 h/vuosi. Tanskassa todellisen

77 68 varjonmuodostuksen enimmäismäärä 10 h/vuosi ja Ruotsissa 8 h/vuosi. (Ympäristöministeriö 2012). Kun Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuiston välkevaikutuksia verrataan Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa sovellettaviin ohjearvoihin, voidaan todeta että todellinen vaikutus jää näitä raja-arvoja vähäisemmäksi tarkkailupisteissä B, C ja D. Tuulipuistoa lähimpänä olevassa loma-asunnossa välkkeen kesto real case tilanteessa on vuosittain 13:27 tuntia Välkevaikutukset vaihtoehdossa VE2 Välkemallinnuksen tulokset on esitetty kuvassa 7-8. Välkkeen vaikutusalue ulottuu pohjoisessa noin 2 km päähän tuulivoimaloista. Samoin kuin vaihtoehdossa VE1, välkevaikutusalueen sisälle sijoittuu yhteensä 7 loma-asuntoa tai muuta rakennusta, joista viisi Palkisvaaran pohjoispuolelle, yksi Kannusvaaran eteläpuolelle ja yksi Palkisvaaran ja Kannusvaaran länsipuolelle. Pysyvän asutuksen rakennuksia välkkeen vaikutusalueelle ei sijoitu. Kuva 7-8. Palkisvaara-Kannusvaaran tuulivoimapuiston välkevaikutusten vyöhykkeet vaihtoehdossa VE2. Kirjaimet A D viittaavat tarkkailupisteisiin. Tarkastelupisteessä A, B ja C välkettä voidaan havaita kevättalvella helmi-maaliskuussa ja syksyllä syys-lokakuussa keskipäivän molemmin puolin. Tarkastelupisteessä D välkettä voi esiintyä ainoastaan kesäaikana (touko-heinäkuu) klo välisenä aikana ja klo 4 5 välillä. Toteutusvaihtoehdon VE2 mukainen välkkeen kesto tarkkailupisteissä on esitetty taulukossa 7-9 sekä worst case tilanteessa että real case tilanteessa.

78 69 Taulukko 7-9. Välkkeen kesto tarkkailupisteissä A-D tilanteissa worst case ja real case. Tarkkailupiste välkkeen kokonaiskesto tuntia/vuosi Välke, worst case välkettä aiheutuu päivänä/vuosi maksimi välkkeen kesto tunti/päivä Välke, real case välkkeen kesto, tuntia/vuosi A Loma-asunto 1 137: :06 23:39 B Loma-asunto 2 57: :44 8:09 C Rakennuspaikka 79: :49 12:37 D Loma-asunto 3 44: :49 10:32 Kuvassa 7-9 on esitetty mahdolliset välkkeen ajankohdat real case tilanteessa tarkastelupisteissä A-D. Kuva 7-9. Kannusvaaran tuulivoimapuiston lähialueella oleville loma-asunnoille (tarkkailupisteet A, B ja D) ja rakennuspaikalle (tarkkailupiste C) kohdistuva välke ja sen ajankohdat. Kun Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuiston toteuttamisvaihtoehdon VE2 mukaisia välkevaikutuksia, voidaan todeta että tarkastelupisteissä A, C ja D välkkeen kesto ylittää 10 tuntia vuodessa. Tuulipuistoa lähimpänä olevassa loma-asunnossa välkkeen kesto real case tilanteessa on vuosittain 23:39 tuntia. 7.5 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Vaikka tuulipuiston aiheuttamat melu- ja välkevaikutukset jäävät vähäiseksi ja alittavat voimassa olevat melun ohjearvot sekä päivä- että yöaikana, myös välkkeen kestoaika jää

79 70 suhteellisen vähäiseksi, voi subjektiivinen kokemus eri henkilöiden välillä vaihdella merkittävästi. Siinä missä toinen henkilö pitää ajoittain kuuluvaa tuulivoimalan ääntä tai välkkeen muodostumista merkityksettömänä voi toinen pitää sitä kiusallisena ja haittaa aiheuttavana. Periaatteessa haitallisen vaikutuksen vähentäminen voidaan toteuttaa poistamalla haittaa aiheuttava tekijä tai vähentämällä siitä tulevaa häiriötä. Häiritsevää melua voidaan vähentää valitsemalla pienemmän meluemission omaava voimalatyyppi. Välkkeen osalta häiritsevä vaikutus voidaan poistaa pysäyttämällä välkettä aiheuttava voimala niinä aikoina, kun häiriötä esiintyy. Voimala voidaan esimerkiksi ohjelmoida etukäteen pysähtymään tiettyinä aikoina, jolloin tiedetään sen aiheuttavan välkettä häiriintyvässä kohteessa. Voimalasta aiheutuvaa melua ja välkettä voidaan vähentää myös siirtämällä voimala kauemmaksi häiriintyvästä kohteesta. Mallinnustyökalun avulla on suhteellisen helppo suunnitella ratkaisuja voimaloiden sijoitteluun siten, että sekä meluvaikutukset että välkkeen vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. 7.6 Vaikutusten seuranta Tuulipuiston toiminnan aikaisen melun vaikutusten tarkkailua voidaan toteuttaa tuulipuiston ympäristössä suoritettavilla melumittauksilla. VTT on laatimassa ohjetta tuulivoimamelun mittaamisesta, josta on valmistunut luonnos Melumittausten tarpeellisuus voidaan määrittää lopullisesti puiston käyttöönoton jälkeen, jolloin hyödynnetään lähiseudun asukkaiden kokemuksia tuulipuiston vaikutuksista ja mm. aiheuttamasta äänestä ja sen mahdollisesta haitallisuudesta. Lähtökohtaisesti melumittausten ajankohta on tuulipuiston ensimmäisen toimintavuoden aikana. Välkkeen vaikutuksia voidaan tarkkailla lähialueella asuvien tai oleskelevien ihmisten toimesta siten, että he merkitsevät muistiin huomioita tuulipuiston aiheuttamasta välkkeestä, sen ajankohdasta ja kestosta. Havaintomerkintöjen kirjaamista varten voidaan laatia lomakkeet, johon merkitään tietoja mm. sääolosuhteista havaintohetkellä sekä muita tarpeellisia huomioita.

80 8 VAIKUTUKSET PORONHOITOON 71 Vaikutusten arvioinnin on toteuttanut FM Olli-Pekka Vieltojärvi Ahma ympäristö Oy:stä. 8.1 Perustietoa poronhoidosta Poronhoitolaissa (848/1990) määritellään poroelinkeinon harjoittamiseen tarkoitettu poronhoitoalue. Se ulottuu Pohjoisesta Lapista Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen saakka. Laki turvaa poronhoitajille poronhoito-oikeuden eli vapaan laidunnusoikeuden. Suomessa poroja voi omistaa kuka tahansa Euroopan talousalueen kansalainen. Poronhoitoa harjoittavan poron omistajan täytyy kuitenkin kuulua paliskuntaan osakkaana ja hänen tulee asua virallisesti sen kunnan alueella, minkä alueella hänen paliskuntansa kokonaan tai osittain sijaitsee. Paliskunta on poronomistajien eli paliskunnan osakkaiden muodostama yhteisö, jonka tehtävä on huolehtia siitä, että alueen porot tulevat hoidetuksi lain ja määräysten mukaan. Suomen poronhoitoalueella on 56 paliskuntaa. Paliskuntain yhdistyksen tehtävänä on toimia paliskuntien yhdyssiteenä, johtaa porotaloutta, edistää poronhoitoa ja sen tutkimusta ja kehitystä sekä hoitaa porotalouden suhteita muuhun yhteiskuntaan. Paliskuntain yhdistyksen lakisääteisenä tehtävänä on myös vaikuttaa porotalouteen liittyviin elinkeinoihin porotalouden edellytysten säilymiseksi. Kaikki paliskunnat ovat Paliskuntain yhdistyksen jäseniä. Poronhoitoalue on jaettu poronhoitolailla kahteen osaan. Laissa säädetään alueen pohjoisosasta eli erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetusta alueesta (PHL 2 ): Tällä alueella olevaa valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Maan luovuttaminen tai vuokraaminen tällä alueella saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista. Poronhoitovuosi alkaa kesäkuun alussa vasojen synnyttyä. Porohoitotyöt jatkuvat yleensä juhannuksen tienoilla alkavalla vasanmerkinnällä. Kesällä porot laiduntavat kesälaitumilla hakien runsasravinteista ravintoa laajalla alueella. Syksyllä porot syövät runsaasti sieniä ja keräävät rasvavarastoja talvea varten. Syyserotukset pidetään yleensä lokakuussa samaan aikaan porojen kiima-ajan eli rykimän kanssa. Rykimäaikana hirvaat keräävät vaatimet omiksi haaremeikseen, joka on apuna myös porojen kokoamisessa erotusaitaan. Syyserotukissa erotellaan teuraaksi menevät porot ja eloporot ja merkitään kesällä merkitsemättä jääneet vasat. Osa poroista kuohitaan. Samassa yhteydessä porot voidaan myös rokottaa loisia vastaan. Talvella porot laiduntavat talvilaitumilla etsien jäkälää ja luppoa. Nykyään usein poroille hankitaan lisärehua helpottamaan porojen selviämistä talven yli. Ruokinta voidaan järjestää maastossa, toisinaan porot otetaan talveksi kotitarhoihin. Porot vasovat kevättalvella touko-kesäkuussa. Vasoma-alueita ovat useimmiten tuntureiden tai vaarojen vähälumiset rinteet tai suoalueet joilta lumi sulaa aikaisin. 8.2 Arviointimenetelmät ja niiden epävarmuustekijät Tuulivoimapuiston vaikutukset poronhoitoon voivat olla suoria tai välillisiä. Suoria vaikutuksia aiheutuu, jos laitumia poistuu poronhoidon käytöstä tai mikäli aitarakennelmia ja kämppiä joudutaan purkamaan rakentamisen tieltä. Suoria muutoksia aiheutuu myös, mikäli toiminnasta aiheutuu muutoksia porojen luontaiselle kulkemisreitille fyysisen esteen vuoksi. Välillisiä vaikutuksia poronhoidolle aiheutuu esimerkiksi rakentamisesta tai lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvan häiriövaikutuksen seurauksena, joka voi ilmetä siten, että porot

81 72 karttavat häiriölle altistunutta aluetta. Välillisiä vaikutuksia voi aiheuttaa myös. melua tuottava toiminta. Voimajohdon ja teiden rakentaminen aiheuttavat laidunalueiden pirstoutumista. Tuulivoimaloiden vaikutuksesta porojen käyttäytymiseen ei ole olemassa juurikaan tutkimukseen perustuvaa tietoa. Tästä syystä välillisten vaikutusten arviointi tehdään lähinnä kuvailevana tähän mennessä kertyneeseen kokemukseen pohjautuen. Kvantitatiiviseen arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja esimerkiksi porotalouteen kohdistuvien taloudellisten vaikutusten arviointia ei tässä yhteydessä tehdä lainkaan. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta saaduissa lausunnoissa paliskuntain yhdistys ja paliskunnat ovat esittäneen näkemyksiään tuulipuiston vaikutuksista poronhoidolle. Vaikutusarvion pohjana on käytetty myös paliskunnan yhdistyksen paikkatietoaineistoa poronhoitoon liittyvistä rakenteista ja toiminta-alueista Oraniemen paliskunnan alueella. 8.3 Nykytila Tuulipuistoalue ja sen ympäristö kuuluu Oraniemen paliskunnan alueelle. Myös sähkönsiirron vaihtoehtoiset linjaukset kulkevat kokonaisuudessaan Oraniemen paliskunnan alueella. Oraniemen paliskunta kuuluu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. Kuvassa 8-1 on esitetty tuulipuistohankkeen sijainti suhteessa Suomessa toimiviin paliskuntiin. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 450/2010 mukaan Oraniemen paliskunnan alueella pidettävien eloporojen suurin sallittu määrä on 6000 poroa ja paliskunnan osakkaan omistamien eloporojen suurin sallittu määrä on 500 poroa. Paliskuntain yhdistyksen tilastojen mukaan eloporojen lukumäärä oli Oraniemen paliskunnassa 5464 (Poromies 2/2012, tilasto paliskuntien poromääristä 2010/2011). Poronhoitovuonna Oraniemen paliskunnassa oli yhteensä 140 osakasta (Oraniemen paliskunnan lausunto YVA-ohjelmasta). Oraniemen paliskunta on jaettu kuuteen tokkakuntaan, joissa poronhoito toteutetaan erillään muista alueista. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuiston hankealue sijoittuu paliskunnan Keskikairan tokkakunnan alueelle, jossa poronhoitoa harjoitetaan pääasiassa 10 km säteellä Kelujärvestä. Keskikairan tokkakunnan alueella on kymmenen poronomistajaa Kelujärven ja Puolakkavaaran kylistä ja alueella laiduntaa noin poroa. Palkisvaaran länsipäässä sijaitseva Palkisvaaran erotusaita sijoittuu hankealueen sisälle ja suunniteltujen voimaloiden välittömään läheisyyteen. Toinen käytössä oleva erotusaita hankealueen läheisyydessä on Niemiseljän aita, joka sijoittuu hankealueelta pohjoiseen. Paliskunnalta saatujen tietojen mukaan hankealueelle sijoittuva Nuolikurun erotusaita ei ole enää käytössä. Kuvassa 8-2 on esitetty Oraniemen paliskunnan käytössä olevat erotusaidat.

82 73 Kuva 8-1. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuiston hankealueen sijainti.

83 74 Kuva 8-2. Poroerotusaitojen sijoittuminen Oraniemen paliskunnassa (Paliskuntain yhdistys).

84 75 Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuiston hankealue sijoittuu jäkälälaitumia sisältävälle porojen talvilaidunalueelle. Oraniemen paliskunnassa on tyypillistä että talvisin porot otetaan kotitarhaan ruokittavaksi talven yli. Osa poroista jää kuitenkin laiduntamaan talvilaitumille, joita on kesälaitumiin verraten selvästi vähemmän. Paliskunnan poroista n. 85 % ruokitaan talvisin (tammi-huhtikuussa) tarhoissa. Myös Keskikairan tokkakunnassa tarharuokinta on tavanomaista. Kotitarhoihin tuodut kantavat vaatimet myös vasovat kotitarhoissa ja myös vasojen merkitys tehdään usein tarhoissa tai keskikesällä sitä varten rakennettavassa siirtoaidassa Tanhuan tien pohjoispuolella. Arviolta vasaa noin 3500 vasasta syntyy tarhassa koko paliskunnan alueella. Kesämerkitysten jälkeen porot päästetään laiduntamaan kesälaitumille. Kuvassa 8-3 on esitetty Oraniemen paliskunnan alueen talvilaitumet ja siirtymäreitit laidunten välillä. Keskikairan porot ajetaan syksyllä Palkisvaaran erotusaidalle syyserotuksiin, jossa erotetaan teuraaksi ja suoramyyntiin menevät porot ja merkitään kesällä leikkaamatta jääneet porot. Syyserotukset pidetään tyypillisesti lokakuun aikana. Pääasialliset kuljetusreitit Palkisvaaran aitaan kulkevat pohjoisesta, idästä ja etelästä, kuvan 8-4 mukaisesti. Syyserotuksiin kootaan vuosittain noin poroa, luku sisältää myös aidassa teurastettavat vasat (Siivola, suullinen tiedonanto ). Oraniemen paliskunnassa on perinteisesti käytetty helikopteria apuna porojen kokoamisessa syyserotuksiin. Talvilaidunalueen lisäksi hankealue on määritetty rykimäalueeksi. Kaikki merkittävät vasomiselle tunnistetut alueet sijoittuvat hankealueen ulkopuolelle. Kuvassa 8-5 on esitetty porojen rykimä- ja vasoma-alueet Oraniemen paliskunnan alueella

85 76 Kuva 8-3. Porojen kesä- ja talvilaitumet Oraniemen paliskunnassa ja siirtymäreitit laidunten välillä.

86 77 Kuva 8-4. Porojen kulkureitit Palkisvaaran erotusaidalle.

87 78 Kuva 8-5. Porojen rykimä- ja vasoma-alueet Oraniemen paliskunnassa.

88 8.4 Vaikutusten arviointi 79 Yleisesti voidaan sanoa, että lähes kaikenlainen rakentaminen ja erilaisten maankäyttötapojen vaikutuksesta tapahtuva maaston pirstoutuminen aiheuttaa haittavaikutuksia poronhoidolle. Porojen luontainen käyttäytyminen, vaistot ja tottumukset ovat aikojen kuluessa muodostaneet vakiintuneet reitit mm. talvi- ja kesälaitumille siirtymiseen. Uusien rakenteiden, teiden ja sähkölinjojen rakentaminen pirstaloi maastoa ja vaikuttaa poron käyttäytymiseen ohjaten niiden kulkua pois luontaisilta reiteiltä. Poronhoidolle aiheutuvat vaikutukset ovat siten lähinnä välillisiä ja täsmällisempi arviointi esimerkiksi paimentamiseen käytettävän työmäärän lisääntymisestä voidaan tehdä käytännössä vasta kokemuksiin perustuen tuulipuiston toiminnan aikana Rakentamisen aikaiset vaikutukset vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Tuulipuiston rakentaminen ajoittuu käytännössä yhden kesäkaudelle, jolloin myös sen vaikutukset rajoittuvat tälle ajalle. Merkittävin poronhoitoon kohdistuva vaikutus aiheutuu rakentamistyön melusta ja liikenteestä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan talvilaidunaluetta ja on oletettavaa että rakentamisen aikana porot eivät merkittävissä määrin laidunna hankealueella. Rakentamisen aikaisella toiminnalla ei siten arvioida olevan suurta merkitystä alueen käyttöön porojen laiduntamisessa. Vasomisalueet sijoittuvat hankealueen ulkopuolelle jolloin rakentamisella ei katsota olevan häiriövaikutusta porojen vasonnalle. Porojen rykimäaika ajoittuu kuitenkin osittain päällekkäin rakentamisen kanssa, jolla voi olla vaikutusta porojen käyttäytymiseen hankealueella ja sen läheisyydessä. Rykimäalueeksi määritetty alue, johon myös hankealue sisältyy, ulottuu pitkälle hankealueen pohjoispuolelle ja länsipuolelle jotka rakentamisesta huolimatta säilyvät kyseiseen toimintaan soveltuvina. Vaikutuksia poronhoitoon vähennetään sopimalla rakentamisaikataulun ja suunnitelmat Oraniemen paliskunnan kanssa. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukainen toteuttaminen ei aiheuta eroja vaikutuksissa poronhoitoon rakentamisen aikana Toiminnan aikaiset vaikutukset vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Porotaloudelle aiheutuvat vaikutukset voidaan erotella suoriin ja välillisiin vaikutuksiin. Suoria vaikutuksia ovat mm. suorat laidunalueiden menetykset rakentamiseen käytettävien alueiden vuoksi, poroaitojen tai kämppien purkaminen, tai muutokset porojen luontaiselle kulkemisreitille fyysisen esteen vuoksi. Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää tiestön rakentamista jokaiselle tuulivoimalalle sekä noin hehtaarin laajuista nostoaluetta kunkin voimalan kylkeen. Hankkeen toteutuessa nämä alueet poistuvat porojen laidunkäytöstä. Kyseisessä hankkeessa uutta tiestöä rakennetaan yhteensä 15,2 km. Tien suunnitteluleveytenä käytetään 10 m, joka sisältää tien lisäksi myös ojat tien molemmin puolin. Toteutusvaihtoehtojen VE1 tai VE2 toteutuessa porojen laidunalue vähenee teiden rakentamisen aiheuttamana 15,2 ha. Tuulivoimalan viereen rakennettavat nostoalueet vähentävät käytettävissä olevaa porojen laidunaluetta 34 ha. Lisäksi hankeen yhteydessä rakennettava sähköasema vähentää laidunaluetta 7,5 ha tai 5 ha sähkönsiirtovaihtoehdosta riippuen. Vaihtoehdossa SVE1 sähköaseman rakentaminen vaatii noin 7,5 ha alueen ja vaihtoehdossa SVE2a noin 5 ha alueen. Tuulipuiston rakentamisen aiheuttama suora vaikutus porojen laidunalueen vähenemiseen vaihtoehtojen VE1 ja SVE1 tai VE2 ja SVE1 toteutuessa on yhteensä 56,7 ha ja vaihtoehtojen VE1 ja SVE2a tai VE2 ja SVE2a toteutuessa 54,2 ha. Koko hankealueen koko on noin 64,3 km 2, joten siihen suhtautettuna laidunalan pieneneminen on suhteellisen vähäinen, ainoastaan 0,84 0,88 %. Vaihtoehdon VE0 toteutuessa laitumiin ei aiheudu muutosta nykytilanteeseen verrattuna.

89 80 Taulukko 8-1. Tuulipuistovaihtoehtojen suora vaikutus laidunalueiden vähenemiseen. voimaloiden ja nosto-alueen vaatima pintaala uuden tiestön vaatima pintaala sähköaseman rakentamisen vaatima pinta-ala VE VE1 + SVE1 34 ha 15,2 ha 7,5 ha 56,7 ha VE1 + SVE2a 34 ha 15,2 ha 5 ha 54,2 ha laidunnuksesta poistuva pinta-ala yhteensä Oraniemen paliskunnan talvilaidunten (kuva 8-3) pinta-ala on yhteensä noin 1225 km 2, joten hankkeen aiheuttaman talvilaitumen suora väheneminen on alle 1 koko paliskunnan talvilaitumista. Palkisvaaran alue on kuitenkin Keskikairan tokkakunnalle varsin keskeinen laidunalue, jossa paliskunnan mukaan laiduntaa vuosittain kaikki tokkakunnan porot eli poroa. Laidunalueen pienenemisestä huolimatta Keskikairan tokkakunnan porojen laiduntamiseen käytettävissä olevat alueet ovat riittävät poronhoidon turvaamiseksi paliskunnan alueella. Porokämppiä ei sijoitu hankealueelle lainkaan. Tuulivoimalat eivät myöskään muodosta sellaista fyysistä estettä joka estäisi porojen luontaisen kulkemisen laitumien välillä tai kuljettamisen erotusaitaan. Tuulipuistoon rakennettavat tiet sen sijaan voivat vaikeuttaa porojen liikkumista alueella ja johdattaa porojen kulkemista vastoin niiden luontaista taipumusta. Erityisesti porojen kuljettaminen Palkisvaaran erotusaitaan voi aiheuttaa tarvetta suuremmalle työpanokselle nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Toteutussuunnitelman VE1 ja VE2 mukaisesti Palkisvaaran erotusaidan sisään sijoittuu yksi tuulivoimala. Voimala vähentää erotusaidassa toimintaan käytettävissä olevaa pinta-alaa noin hehtaarilla eli voimalan yhteyteen varattavan nostoalueen verran. Tuulivoimalan sijoittumisesta näin lähelle erotusaitaa ei ole aikaisempia kokemuksia, mutta oletettavasti haittavaikutukset liittyvät voimalan tuottamaan meluun. Melumallinnuksen (ks. luku 7) tulosten mukaan voimalan juurella melutaso molemmissa toteuttamisvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on db joka vastaa vaimean tai normaalin keskustelu aiheuttamaa ääntä. Poroerotusten yhteydessä esiintyy työhön ja toimintaan liittyen monenlaista ja monentasoista ääntä, jonka voimakkuutta voisi kokemukseen perustuen verrata kovaääniseen keskusteluun ja jonka melutaso olisi noin 60 db. Tällöin tuulivoimalan melu ei ole vallitseva ääni poroerotusten aikana, mutta se voi kuitenkin selvästi erottua sellaisten työjaksojen aikana, jolloin työstä aiheutuvat äänet ovat vaimeita. Tuulipuistosta aiheutuva ääni on luonteeltaan tasaista ja muutokset havaittavassa äänitasossa ovat pieniä. Tämän kaltaisen äänen vaikutus poron käyttäytymiseen on todennäköisesti vähemmän haitallinen kuin äkillisiä ja voimakkaita äänenpainetason muutoksia sisältävä ääni. Porot tottuvat voimaloiden käyttöönoton jälkeen tuulivoimaloista muodostuvaan tasaiseen ääneen ja sen vaikutus laidunalueiden käyttöön arvioidaan olevan vähäinen. Sähkönsiirtoon rakennettavat sähkölinjat pirstaloivat laidunaluetta vaihtoehdossa SVE2a, jossa uutta ilmajohtoa rakennetaan yhteensä 29,6 km matkalle. Olemassa olevan linjan viereen rakennettavan 23 km pituisen linjan vaikutus poronhoidolle on vähäinen mutta rakennettava uusi ilmajohto voi ohjata porojen kulkua ja aiheuttaa häiriötä porojen luontaiselle kululle. Sähkönsiirtovaihtoehdossa SVA1 käytettävä maakaapeli ei aiheuta vaikutuksia poronelinkeinolle. Liikenteestä muodostuvaa haittavaikutusta poronhoidolle aiheutuu lähinnä tuulipuiston rakentamisen aikana, jolloin puistoalueella kulkevien ajoneuvojen määrä on suurimmillaan.

90 81 Tuulipuiston toiminnan aikana liikenne on satunnaista ja koostuu lähinnä huollon ja kunnossapidon aiheuttamasta tarpeesta. Tuulipuiston käytön aikana huoltoajoja suoritetaan arvion mukaan 2-3 kertaa kuukaudessa. Tuulipuistohankkeen toteuttaminen voi vaikeuttaa helikopterin käyttöä porojen kokoamisessa erotusaitaan. Voimaloiden rakentamisesta huolimatta helikopteria voidaan edelleen hyödyntää poronhoitotyössä, liikenneturvallisuusvirasto Trafi voi myöntää lentotyöluvan tuulipuiston alueella lentämiselle. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukainen toteuttaminen ei aiheuta eroja vaikutuksissa poronhoitoon tuulipuiston toiminnan aikana. 8.5 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Hankkeen aikana on Oraniemen paliskunnan kanssa käyty kolme neuvottelua, joissa on käsitelty hankkeesta aiheutuvia vaikutuksia poronhoidolle ja pohdittu mahdollisuuksia haittojen lieventämiselle sekä neuvoteltu haittojen kompensointiin liittyvistä taloudellisista vaikutuksista. Keskeisiksi vaikutuksiksi porotaloudelle on tunnistettu Palkisvaaran aidan käyttöön liittyvät asiat sekä laitumien pirstoutuminen uuden tiestön rakentamisen johdosta. Hankkeen alusta lähtien Oraniemen paliskunta on ollut mukana tiestön suunnittelussa ja nykyinen suunnitelma alueen sisäisestä tiestöstä on muotoutunut pitkälti sen mukaisesti, jolla on mahdollisimman vähän haittoja poroelinkeinolle. Paliskunnan poroisännän muodostama työryhmä on kommentoinut tiesuunnitelmaa useassa vaiheessa ja siitä on saatu muokattua toiminnanharjoittajan ja porotalouden näkökulmista hyväksyttävä suunnitelma. Paliskunnan mielipiteitä kuultuaan on toiminnanharjoittaja päätynyt jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ratkaisuun, jossa Palkisvaaran erotusaitaa lähinnä oleva voimala siirretään alkuperäiseen suunnitelmaan nähden noin 100 metriä pohjoiseen, kauemmaksi erotusaidasta. Myös puiston sisäisen tien linjaus kulkee etäämpänä aidasta. Suunnitelmat eteläisen tulotien käyttöön on hylätty paliskunnan toivomuksen mukaisesti. Kuvassa 8-6 on esitetty suunnitelma voimaloiden ja teiden sijoittamiseksi, jossa on huomioitu poronhoitoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet.

91 82 Kuva 8-6. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke poronhoitoon kohdistuvien lieventämistoimenpiteiden jälkeen. Vaikutusten lieventämistä voidaan tarvittaessa tehostaa voimalan pysäyttämisellä poroerotusten ajaksi. Tämä toimenpide voidaan toteuttaa ainoastaan siinä tilanteessa, mikäli voimalan vaikutukset todetaan ylitsepääsemättömän haitalliseksi. Keskusteluissa on ollut myös Niemiseljän aidan käytön lisääminen Palkisvaaran aidan sijaan, mutta se on todettu vaikeaksi toteuttaa käytännössä. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia poronhoitoon vähennetään sopimalla rakentamisaikataulun ja suunnitelmat Oraniemen paliskunnan kanssa. Toiminnanharjoittaja on neuvotellut Oraniemen paliskunnan kanssa hankkeen aiheuttamien vaikutusten taloudellisista kompensaatioista ja sopimus siitä on jo tehty. Poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu pidettiin Sodankylässä Vaikutusten seuranta Porojen liikkumista voidaan seurata poron kaulaan asennettavalla tutkapannalla. Panta lähettää tiedon sitä kantavan poron sijainnista etukäteen asetettavan ajanjakson välein. Riittävä lähetysjakso on esimerkiksi kerran vuorokaudessa. Koska porot liikkuvat usein tokassa, voidaan pantojen avulla seurata porotokan liikkeitä ja tehdä havaintoja siinä esiintyvistä muutoksista. Tutkapantaseurantaa toteutetaan alueella parhaillaankin. Tämän johdosta seurantaa voidaan tehdä jo ennen hanketta sekä puiston rakentamisen aikana. Pantaseurannan lisäksi paliskunta voi suorittaa havaintoja poronhoitotöiden aikana mm. porojen käyttäytymisestä puiston rakentamisen ja toiminnan aikana, aitaan kokoamisen aikana sekä rykimäalueen käytöstä.

92 83 9 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Tässä luvussa arvioidaan, millä tavoin hanke vaikuttaa tuulipuiston lähiasukkaiden ja lomaasukkaiden elinoloihin, viihtyvyyteen, hyvinvointiin ja sen jakautumiseen. Toimintojen tunnistamista ja arviointia, jolla on vaikutuksia ihmisen ja yhteisön hyvinvointiin ja elämään kutsutaan sosiaalisten vaikutusten arvioinniksi (SVA) (Sairinen & Kohl 2004). Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuoda esiin lähiseudun asukkaisiin ja lomaasukkaisiin kohdistuvat vaikutukset ja heidän huolenaiheensa sekä etsiä ratkaisuja niiden lieventämiseen. Vaikutusten arvioinnin ovat tehneet LuK, maantiede Kirsi Kananen Ahma ympäristö Oy:stä ja FM, sosiologi Lauri Rantala Ahma ympäristö Oy:stä / Oulun yliopiston Thule instituutista. 9.1 Arviointimenetelmät ja taustatietoja Lähiseudun asukkaiden ja loma-asukkaiden suhtautumista Palkisvaara Kannusvaara tuulipuistohankkeeseen selvitettiin asukaskyselyllä ja puhelinhaastatteluilla. Kyselyn toteutuksen aikana oli käytettävissä vaihtoehdon VE1 mukainen toteutussuunnitelma, jonka perusteella tutkimus suoritettiin. Sosiaalisia vaikutuksia käsitelläänkin vain yhden vaihtoehdon osalta, mutta koska vaihtoehto VE2 eroaa vaihtoehdosta VE1 vain voimaloiden koon osalta, katsotaan että vaihtoehdon VE2 sosiaaliset vaikutukset ovat samat kuin VE1 osalta. Eroa vaihtoehtojen välillä esiintyy maisema- sekä melu- ja välkevaikutuksissa (ks. luvut 6 ja 7). Kyselyn ja haastattelun avulla selvitettiin hankealueen yleisimmät käyttötarkoitukset sekä asukkaiden suurimmat huolenaiheet ja kysymykset tuulipuistohankkeeseen liittyen. Kerättyä aineistoa käsiteltiin tilastolliseen analysointiin soveltuvalla SPSS-ohjelmalla. Analyysin perusteella tunnistettiin väestöryhmät, joille vaikutukset ovat joko myönteisiä tai kielteisiä sekä arvioitiin miten kielteisiä vaikutuksia olisi mahdollista lieventää. Kyselyiden ja haastatteluiden ohella on otettu huomioon YVA-ohjelmavaiheessa esitetyt lausunnot ja mielipiteet Asukaskysely Asukaskysely lähetettiin huhtikuussa 2013 suunnitellun tuulivoimapuiston ja voimalinjan lähiympäristön talouksiin, noin 10 km etäisyydellä tuulivoimapuistosta ja noin kilometrin etäisyydellä voimalinjasta (kuva 9-1). Kyselyitä lähetettiin Sodankylän, Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueille vakinaisiin talouksiin, loma-asuntoihin ja rakennusluvan hankkineille henkilöille, yhteensä 461 kappaletta. Osoitetiedot saatiin Sodankylän, Pelkosenniemen ja Savukosken kunnista. Kyselyn liitteenä oli mukana saatekirje, hankekuvaus, kartta hankealueesta ja kaksi maisemasovitetta (ks. liite 7). 59 kirjettä palautui vastaamattomana, johtuen mahdollisesti vanhentuneista osoitetiedoista. Vastauksia palautui 156 kpl, jolloin vastausprosentiksi muodostui 39 %, mikä on kohtalaisen hyvä vastausprosentti kirjekyselyssä. Aineisto on riittävä tilastolliseen analysointiin. Vastauksia saapui asukkaiden ilmoituksien perusteella Kelujärveltä (54 kpl), Orajärveltä (26 kpl), Orakylältä (19 kpl), Puolakkavaaralta (17 kpl), Aapajärveltä (14 kpl), Siurunmaalta (4 kpl), Palkisvaaralta (3 kpl), Myllykylältä (2 kpl) ja Härkäjoelta (2 kpl) (kuva 9-2). Asukaskyselyn vastaajista suhteellisen suuri osa on miehiä (74 %) ja hieman yli puolet yli 60- vuotiaita (53 %) (taulukko 9-1). Alle 45-vuotiaita vastaajia oli ainoastaan vajaa kymmenes. Suurin osa vastaajista (45 %) on eläkeläisiä, mutta lähes yhtä suuri osa työssäkäyviä henkilöitä (40 %). Lähes kolme neljäsosaa vastaajista asuu alueella vakituisesti ja reilu neljännes omistaa vain loma-asunnon. Alle 5 km etäisyydellä hankealueesta ilmoitti asuvansa 40 % vastaajista ja yli 5 km etäisyydellä 60 %. Lähimmät vakituiset asutukset sijaitsevat noin 4 km etäisyydellä ja loma-asutukset noin 1 km etäisyydellä suunnitelluista

93 84 voimaloista. Hieman yli puolet vastaajista ilmoitti näkevänsä tuulivoimalat asunnoltaan. Vajaa viidennes ilmoitti omistavansa maata suunnitellun tuulipuiston alueella ja reilu kymmenes voimalinjan alueella. Kuva 9-1. Asukaskyselyn lähetysalueen rajaus.

94 85 Kuva 9-2. Hankealueen lähikylät. Taulukko 9-1. Vastaajien taustatietojen prosentuaaliset jakaumat (vastaajien määrä n = ). Muuttuja Luokka % Luokka % Luokka % Luokka % Ikä % % % yli % vuotta vuotta vuotta vuotta Sukupuoli Mies 74 % Nainen 26 % Ammatti Eläkeläinen 45 % Työssä 40 % Toimihenkilö 13 % Muu 2 % käyvä Asumismuoto Vakituinen 66 % Lomaasukas 27 % Vakituinen 7 % asukas ja loma- asukas Etäisyys 2 km tai 5 % 2 5 km 35 % 5 10 km 40 % yli % tuulipuistosta alle km Näköyhteys Kyllä 53 % Ei 47 % tuulipuistoon Maanomistus Kyllä 19 % Ei 81 % tuulipuiston alueella Maanomistus voimalinjan alueella Kyllä 11 % Ei 89 %

95 Haastattelut Asukaskyselyiden jälkeen järjestettiin puhelinhaastatteluita asukaskyselyssä halukkaiksi ilmoittautuneille. Puhelinhaastattelut suoritettiin kymmenelle henkilölle. Puhelinhaastattelussa keskusteltiin asukkaiden ja mökkiläisten kanssa heitä huolettavista asioista ja esitettiin tarkentavia kysymyksiä hankkeeseen liittyen Tuulipuiston alueen käyttö Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella on vieraillut 87 % asukaskyselyyn vastanneista. Suurin osa (39 %) vastaajista tai heidän läheisistään vierailee alueella kausiluonteisesti, painottuen syksyyn ja talveen. Alueella harrastetaan yleisimmin marjastusta ja sienestystä (66 %), metsästystä (58 %), moottorikelkkailua (56 %) sekä ulkoilua ja hiihtämistä (53 %) (kuva 9-3). Metsänhoitoa alueella harjoittaa suhteellisen suuri osa asukkaista (23 %). Poronhoitoa ja maanviljelyä harjoittaa alueella kumpaakin 4 5 % vastanneista. Muutama vastaaja ilmoitti harrastavansa alueella myös kalastusta ja pilkkimistä. Miesten ja naisten väliset erot vastauksissa ovat yleisesti hyvin vähäisiä, mutta tuulivoimapuiston alueella toimimisessa ilmenee kuitenkin eroavaisuuksia. Miehistä 72 % ilmoitti taloudessaan harrastettavan marjastusta ja sienestystä, kun naisten vastauksissa vastaava luku oli 50 %. Miesten antamissa vastauksissa harjoitettiin myös hieman naisten vastauksia enemmän moottorikelkkailua (miehet 60 %, naiset 45 %), metsänhoitoa (miehet 27 %, naiset 13 %), metsästystä (miehet 61 %, naiset 50 %) sekä ulkoilua ja hiihtämistä (miehet 55 %, naiset 45 %). Marjastus ja sienestys 66% Metsästys Moottorikelkkailu Ulkoilu ja hiihtäminen 53% 58% 56% Metsänhoito 23% Poronhoito Maanviljely 5% 4% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kuva 9-3. Toimiminen Palkisvaaran ja Kannusvaaran alueella asukaskyselyn perusteella (vastaajien määrä n = 154).

96 9.2 Vaikutusten arviointi Vaikutukset tuulipuiston alueen käyttöön Metsästys Metsästys on suurin tuulipuiston alueen toimintaa koskeva huolenaihe. Erityisesti asukkaita huolettavat tuulivoimaloiden vaikutukset hirvenpyyntiin, mutta myös huoli metsäkanalintuihin kohdistuvista vaikutuksista mainittiin useasti. Rakentamisen, liikenteen ja tuulivoimaloiden melun arveltiin karkottavan riistaa kauemmas alueelta. Muutama vastaaja oli huolestunut rajoittaako tuulipuisto metsästystä ja alueella liikkumista. Yksi vastaaja epäili, että voimaloiden ääni peittää koiran haukuntaa, mikä hankaloittaa metsästystä. Avovastauksissa mainittiin myös, että hankealue on merkittävä hirven laidunalueena. Hirvikaatoja on alueella kuitenkin tehty vähän (ks. luku 21.2). Yksi vastaaja tiedusteli kuka korvaa vahingot tilanteessa, jossa metsästäjän luoti kimpoaa tuulivoimalasta. Yhdessä vastauksessa huomautettiin, että mahdollisiin tuulivoimaloiden suoja-aitoihin tulisi kiinnittää varoitusnauhat, etteivät kanalinnut lentäisi niihin. Avovastauksissa tuotiin esiin myös hankkeen myönteisiä vaikutuksia metsästykseen. Muutama vastaaja arvioi tiestön parantamisen ja rakentamisen helpottavan alueiden saavuttavuutta ja näin helpottavan metsästystä. Kaiken kaikkiaan, metsästystä ja alueella liikkumista ei tulla rajoittamaan ja hankealueella on mahdollista harjoittaa metsästystä samoin kuin tähän asti, kuitenkin tuulivoimaloita varoen. Vastuu mahdollisista vahingoista on metsästäjällä itsellään, kuten normaalistikin metsästettäessä. On todennäköistä, että hirvieläimet välttävät aluetta rakentamisen aikaan, mutta myös palaavat sinne takaisin aktiivisen rakentamisvaiheen jälkeen (Haapaniemi (2013). Alueen saavutettavuus ja liikkuminen Yli puolet vastaajista (56 %) arvioi tiestön rakentamisen ja parantamisen vaikuttavan myönteisesti tai osittain myönteisesti alueella toimimiseen (kuva 9-4). Avovastauksissa tuotiin esiin tiestön rakentamisen ja parantamisen etuja metsästykseen, marjastukseen ja muuhun toimintaan. Toisaalta moni oli huolissaan tuulivoimaloiden rakentamisen aikaisesta tienvaurioittamisesta ja osa vastaajista arvioi tien rakentamisesta koituvan häiriötä eläimille. Yksi vastaajista piti uuden tien linjausta vääränä ja toivoi linjausta mietittävän uudelleen. Muutama vastaaja oli huolissaan tien käytön ja alueella liikkumisen rajoituksista. Voidaan kuitenkin todeta, että tuulipuiston rakentaminen ei tule rajoittamaan alueella liikkumista ja teiden käyttöoikeudet tulevat olemaan samanlaisia kuten aiemminkin. Ulkoilu ja alueella viihtyminen Kysymyksessä tuulipuiston vaikutuksista asumiseen ja alueella toimimiseen vaikutus luonnonrauhaan miellettiin kaikkein kielteisimmäksi vaikutukseksi. Jopa kolme neljästä vastaajasta (74 %) arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan kielteisesti tai osittain kielteisesti luonnonrauhan kokemiseen. Vaikutus luonnonrauhaan arveltiin sitä kielteisempänä mitä lähempänä tuulivoimaloita asunto tai loma-asunto sijaitsee, tosin vaikutukset luonnonrauhaan arvioitiin haitallisiksi kaukanakin hankealueesta. Kielteisimpänä vaikutukset luonnonrauhaan arvioivat alueella ulkoilua harrastavat asukkaat. Jopa 88 % ulkoilua ja hiihtämistä harrastavista arvioivat vaikutukset kielteisiksi tai osittain kielteisiksi. Lähes yhtä haitalliseksi hankkeen luonnonrauhalle arvioivat moottorikelkkailua, marjastusta ja sienestystä, poronhoitoa sekä metsästystä harjoittavat henkilöt. Kelujärveläiset arvioivat muihin kyläläisiin verrattuna vaikutukset kaikkein kielteisimmäksi. Luonnonrauhan häiriintyminen arvioitiin liittyvän pääosin huoleen maisema-, melu- ja välkevaikutuksista. Muutama vastaaja koki tuulipuistoalueen muuttuvan erämaamaisemasta teollisuusalueeksi. He totesivat, että ihmiset asuvat alueella luonnonrauhan takia. Muutama vastaaja koki metsän pirstoutumisen vaikuttavan kielteisesti laajoihin erämaamaisemiin.

97 88 Lähes kaksi vastaajaa kolmesta (65 %) koki tuulipuiston vaikuttavan kielteisesti myös alueen viihtyvyyteen. Lähimpänä asuvat arvioivat vaikutukset viihtyvyyteen hieman kauempana asuvia kielteisemmiksi. Muutama vastaaja koki menettävänsä tuulivoimapuiston myötä rentoutuspaikkansa. He totesivat, etteivät he tule alueelle enää mielellään viettämään vapaaaikaansa ja kiinteistö on tämän vuoksi myytävä. Muu toiminta Ulkoilun ja metsästyksen ohella alueella harjoitetaan maanviljelyä, metsänhoitoa, poronhoitoa ja moottorikelkkailua. Muutama henkilö ilmoitti harrastavansa tuulivoimapuiston alueella kalastusta ja pilkkimistä. Haastatteluissa kerrottiin erityisesti Oratunturin alueella liikkuvan matkailijoita ja retkeilijöitä. Matkailijat harrastavat haastateltavien mukaan lähialueella moottorikelkkailua, metsästystä ja kalastusta. Vaikutuksia matkailuun tarkastellaan tarkemmin luvussa 21. Maanviljelyyn, metsänhoitoon, moottorikelkkailuun ja kalastukseen ei aiheudu asukaskyselyiden vastausten perusteella merkittäviä vaikutuksia. Yksi vastaaja huomautti, että teiden reunukset tulisi rakentaa loivareunaisiksi, jolloin mönkijöiden ja moottorikelkkojen kulku on alueella helpompaa. Muutamissa vastauksissa kommentoitiin vaikutuksia poronhoitoon, joista lähes kaikissa arvioitiin tuulipuistosta aiheutuvan kielteisiä vaikutuksia. Palkisvaaran todettiin olevan merkittävää aluetta poronhoidon kannalta. Yhdessä vastauksessa arvioitiin, että tuulivoimalat estävät poroerottelun helikoptereilla. Yksi vastaaja uskoi tiestön parantamisen helpottavan poroelinkeinon harjoittamista. Vaikutuksia poronhoitoon on käsitelty tarkemmin luvussa Vaikutukset luontoon, asumiseen ja elinkeinoelämään Vaikutusten keskinäinen vertailu Kyselylomakkeessa oli sarja kysymyksiä, jossa vastaajaa pyydettiin arvioimaan tuulipuiston kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia asumiseen, alueella toimimiseen ja kuntatalouteen. Yksittäiset kysymykset koskivat mm. alueella viihtymistä ja eläimistöä. Seuraavassa kuvassa vaikutusten arviot ovat järjestetty keskenään vertailtavaan muotoon vastausten keskiarvojen perusteella kielteisimmästä myönteisimpään (kuva 9-4). Eniten kielteisiä vaikutuksia arvioitiin kohdistuvan luonnonrauhan kokemiseen, maisemaan, linnustoon ja alueen viihtyisyyteen yleensä. Myönteisiksi arvioitiin vaikutukset kunnan taloudelle, tiestön rakentaminen ja parantaminen sekä vaikutus omaan tai läheisten työllistymiseen tai tulonsaantimahdollisuuksiin. Vaikutukset eläimistöön, linnustoon ja kasvillisuuteen Yli puolet (55 %) vastaajista arvioi vaikutukset eläimistöön ja yli kaksi vastaajaa kolmesta (68 %) arvioi vaikutukset linnustoon kielteisiksi tai osittain kielteisiksi. Asukkaita huoletti eläimien häiriintyminen voimaloiden äänistä ja metsäalan pirstoutuminen. Vaikutukset eläimistöön liittyivät useassa tapauksissa huoleen metsästysharrastuksen heikkenemisestä, jolloin avovastausten perusteella huolta aiheuttavat riistaeläinten käytöksen muuttuminen. Kolmasosa (33 %) vastaajista arvioi vaikutukset kasvillisuuteen kielteisiksi.

98 89 Kielteinen vaikutus Osittain kielteinen vaikutus Ei vaikutusta Osittain myönteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Vaikutus luonnonrauhan kokemiseen Vaikutus maisemaan Vaikutus alueen linnustoon Vaikutus alueen viihtyisyyteen Vaikutus alueen muuhun eläimistöön Voimaloiden toiminnasta muodostuvat äänet Tuulivoimaloiden vilkkuvat varjot ja lentoestevalot Rakentamisen häiriöt elinpiiriini Vaikutus alueen matkailuun Vaikutus kiinteistöni arvoon Vaikutus alueen imagoon Vaikutus alueen kasvillisuuteen Vaikutus omaan tai läheisteni työllisyyteen Tiestön rakentaminen ja parantaminen Vaikutus kunnan taloudelle % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9-4. Vaikutukset asumiseen, alueella toimimiseen ja kuntatalouteen (vastaajien määrä n = 139). Ylhäällä ovat keskiarvoltaan kielteisimmäksi arvioidut vaikutukset, alhaalla myönteisimmät. Vaikutukset asumiseen Tuulipuistolla voi olla useita erilaisia vaikutuksia asumiseen, kuten maisema-, melu ja välkehaitta, joista laajimmalla alueella asumiseen vaikuttaa maiseman muuttuminen. Vastauksissa oli havaittavissa eroavaisuuksia tuulipuiston lähietäisyydellä ja kauempana hankealueesta. Lähialueen vastaukset erosivat kauempana asuvista merkittävimmin maiseman, luonnonrauhan ja rakentamisen häiriöiden kohdalla. Vastaukset vaihtelevat myös melun, viihtyvyyden sekä voimaloiden aiheuttamien varjojen ja välkkeen osalta. Mitä lähempänä hankealuetta asutaan, sitä kielteisemmiksi vaikutukset koetaan. Vastaukset vaihtelevat myös eri kylien välillä, jolloin ainoastaan etäisyys ei vaikuttanut vaikutusten arviointiin. Vaikutukset asumiseen arvioitiin vastauksissa lähes poikkeuksetta kielteisiksi.

99 90 Maisemavaikutukset arvioidaan laajimmin asumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Vastaajista yli puolet (53 %) arvioi näkevänsä tuulivoimapuistoon asunnoltaan tai loma-asunnoltaan. Lähimpänä suunniteltavia tuulivoimaloita asuvat pitävät maisemahaittaa kielteisimpänä (kuva 9-5). Alle 5 kilometrin etäisyydellä jopa 80 % arvioi maisemavaikutuksen kielteiseksi tai osittain kielteiseksi ja 5 10 km etäisyydellä asuvista 61 %. Kuitenkin yli puolet (54 %) yli 10 km etäisyydellä tuulivoimaloista asuvat mielsivät edelleen vaikutuksen kielteiseksi. Maisemavaikutus arvioidaan siis kielteiseksi asumiseen vaikuttavaksi tekijäksi hyvin laajalla alueella. Avovastauksissa maisemavaikutus mainittiin vaikutuksista useimmin. Maisemavaikutuksista on kerrottu laajemmin kappaleessa 6. Kielteinen vaikutus Ei vaikutusta Osittain kielteinen vaikutus Osittain myönteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Alle 5 km km Yli 10km % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 9-5. Maisemavaikutusten kokeminen eri etäisyyksillä hankealueesta (vastaajien määrä n = 136). Tuulipuistosta kantautuvat äänet, auringonvalon heijastukset, välkkyvät varjot ja lentoestevalot olivat asukkaille hankalammin käsitettävissä kuin maisema. Kyselyn mukana lähetettiin maisemasovitteita, jotka havainnollistivat maiseman muuttumista. Huoli melusta oli suuri kaikkien vastaajien keskuudessa (55 % kielteinen tai osittain kielteinen vaikutus). Yli 5 km etäisyydellä voimaloista asuvista lähes puolet (48 %) pitivät edelleen ääntä kielteisenä tai osittain kielteisenä vaikutuksena. Myös lentoestevalot ja välkkyvät varjot herättivät huolta yli 5 km etäisyydellä asuvissa. Mallinnuksia melusta tai välkkeestä ei kirjeen mukana lähetetty, mikä voi osaltaan vaikuttaa vastaajien epätietoisuuteen. Kyselyssä vastaajat toivoivat lisää tietoa alueen melutasosta. Voimaloiden ääni ei kantaudu missään olosuhteissa yli 5 km päähän voimaloista ja välkevaikutukset ovat hyvin rajoitettuja. Huoli edellä mainituista vaikutuksista voi tosin liittyä myös asukkaiden harrastuksiin tai muuhun toimintaan tuulivoimaloiden läheisyydessä. Melu- ja välkevaikutuksista kerrotaan tarkemmin luvussa 7. Asukkaiden vastausten perusteella suunniteltavalla tuulipuistolla on kielteisiä vaikutuksia kiinteistön arvoon erityisesti alle 5 km etäisyydellä. Lähietäisyydellä jopa lähes kaksi kolmasosaa (63 %) arvioi vaikutuksen kielteiseksi tai osittain kielteiseksi, kun yli 5 km etäisyydellä niin arvioi enää vajaa kolmannes (29 %) (kuva 9-6). Kylien suhteen kielteisimmät vaikutukset kiinteistöjen arvoon arvioitiin kohdistuvan Kelujärven ja Orajärven kyliin. On mahdollista, että tuulipuiston läheisyys tai maisematekijät voivat vaikuttaa kiinteistöjen

100 91 arvoon, vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn (Hoen ym. 2009) laajan tutkimuksen perusteella tuulipuistoilla ei havaittu olevan vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Alle 5 km Yli 5 km 62% 53% 25% 27% 10% 4% 2% 8% 5% 4% Kielteinen vaikutus Osittain kielteinen vaikutus Ei vaikutusta Osittain myönteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Kuva 9-6. Vaikutus kiinteistön arvoon eri etäisyyksillä tuulipuistosta (vastaajien määrä n = 134). Yleisesti kielteisimmin asumiseen liittyviin vaikutuksiin suhtautuivat kelujärveläiset ja orajärveläiset. Esimerkiksi kysymykseen tuulipuistoon tottuu aikanaan, eikä sitä koeta häiritsevänä vastanneista Kelujärvi ja Orajärvi erottuivat kielteisempänä muiden kylien joukosta (ks. kuva 9-7). Kelujärvellä vaikutukset jokaiseen asumiseen vaikuttavaan tekijään arvioitiin muihin kyliin verrattuna kielteisimmiksi. Kelujärven kylä sijaitsee lähimpänä hankealuetta (n. 4 km), mikä selittää useiden kielteisten vaikutusten kohdistumisen kyläläisiin. Toisaalta orakyläläiset vastasivat kysymyksiin orajärveläisiä myönteisemmin, vaikka kylä sijaitsee lähempänä hankealuetta kuin Orajärvi. Orakyläläisten myönteisyys voi osaksi selittyä sillä, ettei maisemavaikutuksia alueella synny samassa laajuudessa kuin Orajärvelle. Orakylän ja hankealueen väliset vaarat estävät näkyvyyden osaksi hankealueelle, kun taas Orajärveltä maisema aukenee järven takaa hankealueelle Orakylää selkeämpänä. Orajärven Oraseura huomauttaa myös mielipiteessään Orajärven maiseman ainutlaatuisuudesta.

101 92 Eri mieltä Osittain eri mieltä En osaa sanoa Osittain samaa mieltä Samaa mieltä Orajärvi Kelujärvi Aapajärvi Orakylä Puolakkavaara % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 9-7. Vastauksia kysymykseen tuulipuistoon tottumisesta eri kylien osalta (vastaajien määrä n = 138). Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki asumiseen kohdistuvat kielteiset vaikutukset arvioidaan vähenevän noin 5 km etäisyydellä tuulipuistosta. Ainoastaan maisemavaikutus arvioidaan merkittäväksi myös kauempana tuulivoimaloista. Meluvaikutus ja välkevaikutus huolettivat asukkaita todellisia mahdollisia vaikutuksia enemmän, mikä ilmeni myös haastatteluissa. Lähimpien loma-asuntojen osalta meluvaikutus vastaa hiljaisella asuinalueella yöllä esiintyvää ääntä (40 db), alittaen valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 esitetyt ohjearvot päivä- ja yöajan melutasoille sekä asutuilla alueilla että vapaa-ajan käytössä olevilla alueilla sekä ympäristöministeriön päiväajalle antamat suunnitteluohjearvot. Tuulipuistoa lähinnä olevien loma-asuntojen osalta ääni ylittää ympäristöministeriön antaman yöajan suunnitteluohjearvon 35 db. Lähimpien loma-asuntojen osalta välkevaikutuksen esiintyminen keskittyy kevättalvelle ja myöhäissyksylle keskipäivän molemmin puolin. Välkkeen kesto lähimmillä loma-asunnoilla on alle 14 tuntia/vuosi. Rakentamisen aikaiset häiriöt, kuten maansiirtotyöt, voimaloiden rakentaminen ja teiden kunnostaminen, voivat aiheuttaa häiriötä lähellä asuville. Lähimpiin asuinrakennuksiin ei synny melu- tai välkevaikutuksia. Vaikutukset elinkeinoelämään ja alueen arvostukseen Asukkaiden arvion mukaan huomattavin myönteinen vaikutus kohdistuu kunnan taloudelle verojen ja työllistymisen kautta, jopa 61 % arvioi vaikutukset myönteisiksi. Tuulipuisto sekä työllistää että tuo kunnalle tuloa kiinteistöveron muodossa. Noin neljäsosa (26 %) arvioi hankkeen vaikuttavan myönteisesti omaan tai läheisten työllistymiseen tai tulonsaantimahdollisuuksiin. Moni ei kuitenkaan avovastausten perusteella uskonut paikallisten asukkaiden juuri hyötyvän hankkeesta. Useassa avovastauksessa tiedusteltiin hyödynnetäänkö hankkeessa paikallista työvoimaa. Hankkeesta vastaavalla on tarkoitus työllistää mahdollisimman paljon alueen asukkaita suoraan ja välillisesti alihankintaportaassa. Rakentamisvaiheessa kaadetaan metsää, rakennetaan ja parannetaan teitä, tehdään perustukset tuulivoimaloille ja nostetaan voimalat paikoilleen.

102 93 Rakentamisvaiheen jälkeen tuulivoimaloiden huolto ja teiden auraus työllistävät koko tuulipuiston toiminnan ajan. Hankkeen vaikutus alueen imagoon arvioitiin osin kielteiseksi (53 %), osin myönteiseksi (26 %). Muutama vastaaja kertoi avovastauksissa tuulivoimaloiden herättävän jonkin verran kiinnostusta. He totesivat, että alueella saapuvia vieraita olisi mukava viedä tutustumaan tuulipuistoon. Useassa vastauksessa oli kuitenkin maininta, että erämaa-alue menettää arvonsa tuulivoimaloiden myötä. Voimalinjan vaikutukset Kyselyn toteutusvaiheessa oli sähkönsiirron vaihtoehto SVE2b vielä mukana arvioinnissa. Sähkönsiirron reittivaihtoehdot SVE1 ja SVE2a (sekä SVE2b) kulkevat asumattomien alueiden halki. Vaihtoehdossa SVE1 sähkönsiirto toteutettaisiin kokonaisuudessaan maakaapelilla. Vaihtoehdossa SVE2a rakennettaisiin noin 30 km uutta 220 kv ilmajohtoa tuulipuistosta Kokkosnivan sähköasemalle. Ilmajohto sijoittuisi olemassa olevan voimajohdon länsipuolelle. Suurin osa avovastaukseen vastanneista ilmoitti, ettei voimajohdosta aiheudu vaikutuksia ja neljä vastaajaa arvioi voimalinjasta aiheutuvan myönteisiä vaikutuksia. Viisi henkilöä arvioi voimalinjasta aiheutuvan maisemahaittaa ja muutama henkilö mainitsi voimalinjan rikkovan entisestään yhtenäistä metsäluontoa. Muutama vastaaja arvioi vaikutukset linnustoon kielteisiksi. Voimalinjan alueella maata omistaa noin kymmenesosa vastanneista, joista yksi henkilö mainitsi maanmenetyksen kielteiseksi vaikutukseksi. Vaihtoehdossa SVE2a (ja SVE2b) suuri osa ilmajohdosta kulkisi vanhan voimajohdon rinnalla, minkä voidaan arvioida vaikuttavan asukkaiden neutraaliin käsitykseen. Yksi asukas otti kantaa avovastauksessa eri voimajohtovaihtoehtoihin, ja totesi maakaapeloinnilla toteutettavan SVE1-vaihtoehdon olevan luonnonmukaisempi. Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Tuulipuistolla ei ole juuri haitallisia terveysvaikutuksia, eikä tuulivoimaloista aiheudu päästöjä. Yksi kyselyyn vastaaja epäili välkkeen aiheuttavan erityistä haittaa migreenipotilaalle. Lisäksi asukkaita huolettivat meluvaikutukset sekä matalataajuisten äänien vaikutukset, joiden vaikutuksista ei vastaajien mukaan vielä tiedetä tarpeeksi. Tuulipuistolla voidaan kokea olevan haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen melu- ja varjostusvaikutusten kautta. Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä. Tuulivoimaloiden lapoihin on suunniteltu rakennettavaksi lämmitysjärjestelmä, joka estää jään ja lumen muodostumisen lapoihin. Näin irtoavan lumen ja jään vaaraa ei alueella ole. Yksi vastaaja oli huolestunut salamien iskujen aiheuttamista metsäpaloista. Vastaaja oli huolestunut myös moottoriöljyjen leviämisestä luontoon tilanteissa joissa tuulivoimala on vaurioitunut Hankkeen kannatus ja vastustus Hankkeen kannatus Tuulipuiston osalta hankevaihtoehtoja on yksi, jossa Palkisvaaralle rakennetaan korkeintaan 22 ja Kannusvaaralle korkeintaan 12 tuulivoimalaa. Hankevaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta. Vastaajista kaksi kolmasosaa (59 %) kannattaa hanketta tai hankkeen toteuttamisella tai toteuttamatta jättämisellä ei ole heille suurta merkitystä (kuva 9-8). Kolme vastaajaa totesi kannattavansa hanketta, mikäli voimaloiden paikkoja olisi mahdollista siirtää kohti itää. Läntisimmät voimalat koettiin näissä vastauksissa haitallisimmiksi. Tuulipuiston alueella maata omistavat henkilöt kannattavat muita enemmän hanketta. Maanomistajista 67 % kannattaa hanketta, kun taas muista vastaajista hanketta kannattaa

103 94 42 %. Maanomistajat ovat arvioineet myös tottuvansa hieman muita vastaajia paremmin tuulipuistoon. Vakituisten asukkaiden ja loma-asukkaiden välillä ei ole merkittävää eroa hankkeen kannatuksessa. 41% 36% 18% 5% Kannatan hanketta Kannatan hanketta tietyin varauksin Ei suurta merkitystä En kannata Kuva 9-8. Hankkeen kannatus (vastaajien määrä n = 149). Hankkeen vastustus Kaikista vastaajista hanketta ei kannata reilu kolmannes (36 %). Syitä vastustukselle on useita, kuten maiseman muuttuminen, meluhaitta sekä vaikutukset metsästykseen, linnustoon ja alueella viihtymiseen. Suurin vastustus hankkeella on alle 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Tällä alueella hieman yli puolet (51 %) ei kannata hanketta (kuva 9-9). Vastustus laskee viiden kilometrin jälkeen reiluun neljännekseen (27 %). Kylien välillä tarkasteltuna suurin vastustus hankkeella on Kelujärvellä ja Orajärvellä (46 %) (kuva 9-10). Puolakkavaaralaiset ja orakyläläiset suhtautuvat hankkeeseen myönteisimmin.

104 95 En kannata Kannatan hanketta tietyin varauksin Ei merkitystä Kannatan hanketta Alle 5 km 52% 12% 7% 29% Yli 5 km 27% 19% 5% 49% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9-9. Palkisvaara Kannusvaara tuulipuiston kannatus suhteessa etäisyyteen tuulipuistosta (n = 140). En kannata Kannatan hanketta tietyin varauksin Ei merkitystä Kannatan hanketta Orajärvi Kelujärvi Orakylä Aapajärvi Puolakkavaara % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva Palkisvaara Kannusvaara tuulipuiston kannatus suhteessa kyliin (n = 137). Monet tuulipuistosta aiheutuvat vaikutukset, kuten maisema, välke ja melu, korostuvat lähempänä tuulipuistoa, mikä voi vaikuttaa lähempänä asuvien kielteisempään suhtautumiseen. Lähiseudun asukkaat myös vierailevat muita kauempana asuvia useammin hankealueella, mikä voi johtaa kielteiseen suhtautumiseen ja vaikuttaa erityisesti harrastustoimintaan kohdistuvien vaikutusten kokemiseen. Vaikutusten arvioinnin ohella myös epäusko tuulivoimaan energiamuotona vaikutti vastaajien vastustukseen.

105 96 Kelujärveläiset ja orajärveläiset vastustavat hanketta muita kyliä enemmän. Kelujärvellä pääosin kaikki vaikutukset on arvioitu muita kyliä kielteisemmäksi, kuten vaikutukset maisemaan, viihtyvyyteen ja luonnonrauhaan. Kelujärveläiset ja orajärveläiset arvioivat hankkeella olevan kielteisimmät vaikutukset kiinteistön arvoon. Haastatteluissa viisi henkilöä arvioi, että kylien väliset eroavaisuudet johtuvat tuulivoimaloiden erilaisista maisemavaikutuksista. Kelujärveläiset ja orajärveläiset myös uskovat tottuvansa huonoiten hankkeeseen. Hanketta vastustavat henkilöt olivat arvioineet pääosin kaikki vaikutukset kielteisiksi tai osittain kielteisiksi. Kaikki vastustajat olivat arvioineet vaikutukset maisemaan ja viihtyvyyteen kielteisiksi. Vastustajat arvioivat vaikutukset alueen imagoon (98 %), matkailuun (88 %) ja kiinteistön arvoon (86 %) hyvin kielteiseksi, kun kannattajista niin arvioi vain reilu kymmenesosa. Vastustajien keskuudessa myös lähes kaikki (98 %) arvioi vaikutukset luonnonrauhaan ja linnustoon kielteisiksi, tosin myös kannattajista noin puolet arvioi samoin. Yhdeksän kymmenestä vastustajasta arvioi vaikutukset eläimistöön kielteisiksi, kun vajaa kolmannes hanketta kannattavasta (29 %) arvioi samoin. Yli puolet vastustajista arvioi tiestön rakentamisen ja parantamisen kielteiseksi vaikutukseksi, kun ainoastaan 5 % kannattajista arvioi samoin. Yhdeksän kymmenestä (93 %) vastustajasta ei usko tottuvansa tuulipuistoon aikanaan, kun kannattajista samoin arvioi ainoastaan 6 %. Hankkeen vastustajista suuri osa (65 %) ei usko, että tuulivoima on puhdas ja kestävä tapa tuottaa energiaa, eikä kannata tuulivoiman lisäämistä Suomeen. Hankkeen kannattajista samoin ajattelee ainoastaan 3 % vastanneista. Useissa vastauksissa esiin nousi vastaajien epäusko tuulivoiman tuottamisen mahdollisuuksista pohjoisissa olosuhteissa. Useat vastaajat myös arvioivat tuulivoiman lisäämisen nostavan verotusta. Kysyttäessä hankkeen kannatusta ja perusteluja omalle näkemykselle, epäily tuulivoiman kannattavuudesta oli toiseksi merkittävin yksittäinen syy olla kannattamatta hanketta, heti maisemahaitan jälkeen. Hankkeen vastustuksen syyt liittyvät siis asukkaiden ja loma-asukkaiden arvioon hankkeen vaikutuksista sekä epäuskoon tuulivoiman kannattavuudesta. Vaihtoehtojen vertailu Asukaskyselyn perusteella vaihtoehdon SVE1 toteutuessa hankkeella on kielteisiä vaikutuksia mm. luonnonrauhan kokemiseen, maisemaan, linnustoon, viihtyvyyteen, eläimistöön ja harrastustoimintaan. Myönteisiä vaikutuksia hankkeella on alueen talouteen verotuksen ja työllisyyden lisääntymisen kautta sekä tiestön kuntoon uusien teiden rakentamisen ja vanhojen parantamisen kautta. Haastatteluissa kolme henkilöä totesi, että erityisesti Palkisvaaran voimalat olisivat haitallisempia, koska niiden lähettyvillä on Kannusvaaraa enemmän asutusta. Yksi haastateltava arvioi Kannusvaaran kielteisemmäksi alueeksi, koska Kannuslehdon luontoarvot menetettäisiin. Asukaskyselyn vastauksissa mainittiin useasti, että voimalat tulisi sijoittaa nykyisiä paikkoja mieluummin alueille, joilla ei ole asutusta. Yksi vastaaja ehdotti pohjoisimpien eli Palkisvaaran voimaloiden poistamista, ja toinen vastaaja totesi, ettei maisemavaikutusten takia voimaloita kannata rakentaa peräkkäisille vaaroille. Mikäli vaihtoehto SVE 0 toteutuu, eli hanketta ei toteuteta, hankkeella ole lainkaan vaikutuksia. 9.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kysymykseen Miten mielestäsi haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää tai myönteisiä vaikutuksia lisätä suuri osa vastaajista totesi keinoiksi tuulipuiston rakentamatta jättämisen tai voimaloiden sijoittamisen toiseen paikkaan. Muutamissa vastauksissa oltiin huolissaan huonokuntoisten teiden rikkoontumisesta kuljetuksien takia. Huonokuntoiset tiet tullaan

106 97 kuitenkin alueella parantamaan, jotta rakennusaikainen liikennöinti on mahdollista. Yhdessä vastauksessa todettiin, että välttämällä yöaikaista liikennettä lähiasukkaisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää. Toisessa vastauksessa ilmoitettiin keinoksi tuulivoimaloissa käytettävien valojen vähentämistä. Neljä vastaajaa totesi, että voimalakokoa pienentämällä voidaan lieventää haitallisia vaikutuksia. Useassa avovastauksessa mainittiin, että hankkeesta ei ole tiedotettu tarpeeksi. Muutamissa vastauksissa mainittiinkin, että kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää lisäämällä tiedotusta hankkeen eri vaiheissa ja neuvottelemalla lähiseudun asukkaiden kanssa voidaan nopeuttaa hankkeen etenemistä. Yksi vastaaja totesi, että alueen käyttäjien arkeen vaikuttavista tie-, rakennus- tai muista töistä tulee ilmoittaa riittävällä tarkkuudella. Yhdessä vastauksessa todettiin, että asianmukaisen seurannan järjestäminen esimerkiksi eläimistöön ja linnustoon kohdistuvista vaikutuksista sekä tiedottamalla havainnoista suunnitellussa aikataulussa, saa asukkaat hyväksymään hankkeen paremmin. Vastaajat kaipasivat lisätietoa useista tuulipuistoon liittyvistä asioista, erityisesti hankkeen taloudellisista vaikutuksista ja tekniikasta. Taloudellisten vaikutusten osalta vastaajia kiinnosti yleisimmin asukkaille maksettavat korvaukset ja hankkeen vaikutus kiinteistöjen arvoon. Tekniikan osalta voimaloiden toiminen talvella ja siipien lämmitysjärjestelmän kannattavuus kiinnosti useita. Asukkaat kaipasivat vertailutietoa myös siitä onko tuulivoima kannattavin energiantuotantomuoto alueella. Muutamissa vastauksissa oltiin huolissaan tuulivoimaloiden kohtalosta elinkaaren lopussa. Asukkaat tiedustelivat jäävätkö voimalat ruostumaan maastoon, ja kerätäänkö metalliromu asianmukaisesti. Vastaajat halusivat tietää myös kenen vastuulla alueen siivoaminen on. Haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoiksi mainittiin useissa vastauksista korvausten maksaminen. Yhdessä vastauksessa ehdotetaan, että lähiasukkaiden haitallisia vaikutuksia voitaisiin kompensoida sähkönhintaa laskemalla. Useassa avovastauksessa todettiin, että koko vaikutusalueen asukkaille tulisi maksaa asianmukainen korvaus haitoista. Muutama vastaaja totesi, että paikallisia asukkaita saadaan myönteisemmäksi hanketta kohtaan tukemalla paikallisia hankkeita. 9.4 Epävarmuustekijät Tuulipuistot ovat vielä suhteellisen uusi asia Lapissa, lähes puolella vastaajista (44 %) ei ollut aikaisempaa kokemusta tuulivoimaloista. Osalla paikallisista on kokemusta Joukhaisselän tuulivoimapuiston suunnitteluprosessista, kuitenkin koska tuulipuistoa ei ole vielä alettu rakentamaan, vastaajilla ei ole käytännön kokemusta tuulipuiston vaikutuksista. Esimerkiksi osa vaikutuksista, kuten melu ja välke, arvioitiin useissa tapauksissa ulottuvan hyvin kauaksi voimaloista. Tällöin vastaajalla ei mahdollisesti ole ollut tarkkaa tietoa vaikutuksen todellisesta laajuudesta. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella (Braunholtz 2003, Krohn & Damborg 1999, Warren ym. 2005, Wolsink 2007) on myös aika tyypillistä, että tuulipuiston vaikutukset arvioidaan kielteisemmäksi kuin miten ne myöhemmin tullaan kokemaan tuulipuiston rakentamisen jälkeen. Suomessa ja varsinkaan tunturialueilla tällaista tutkimusta ei ole kuitenkaan vielä luotettavasti tehty. 1 Vastaajien asennoituminen hanketta kohtaan vaikutti myös useissa tapauksissa vaikutusten arviointiin. Osa vastaajista oli arvioinut esimerkiksi vaikutukset linnustolle tai meluvaikutukset hyvin myönteisiksi. Hankkeeseen 1 Valtion omistama asiantuntijaorganisaatio Motiva teetti vuonna 2010 Suomessa selvityksen tuulipuistojen vaikutuksista vertailemalla asukkaiden näkemyksiä ennen ja jälkeen tuulipuiston rakentamisen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että asukkaiden suhtautuminen tuulipuiston vaikutuksiin, kuten meluun, lievenee selvästi tuulipuiston rakentamisen jälkeen, kun tuulipuiston todelliset vaikutukset koetaan. Tutkimuksen suurin puute on kuitenkin se, että tiedot kerättiin eri alueilta ennen ja jälkeen eivätkä ne ole tällöin vertailukelpoisia.

107 98 myönteisesti suhtautuva henkilö oli useissa tapauksissa arvioinut kaikki vaikutukset hyvin myönteisiksi ja kielteisesti suhtautuva päinvastoin. Kysely toteutettiin vaiheessa, jossa oli olemassa vain toteutusvaihtoehto VE1, joten kyselyn mukana olleet maisemasovitteet ovat mallintaneet vain kyseistä vaihtoehtoa VE1. Maisemavaikutukset eroavat jonkin verran vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä (ks. luku 6), kuten myös melu- ja välkevaikutukset (ks. luku 7). Koska vaihtoehdot VE1 ja VE2 eroavat toisistaan vain voimaloiden koon osalta, katsotaan että maisemavaikutuksia sekä melu- ja välkevaikutuksia lukuun ottamatta vaihtoehdon VE2 sosiaaliset vaikutukset ovat samat kuin vaihtoehdossa VE1. Kyseisiä vaikutuksia tarkastellaan perusteellisesti muualla YVAselostuksessa, joten katsotaan että toteutettu sosiaalisten vaikutusten arviointi on riittävä. 9.5 Yhteenveto Asukkaiden suhtautuminen hankkeeseen on kaksijakoista. Suurin osa asukkaista on myönteisiä hanketta kohtaan, mutta kolmasosa vastaajista ei kannata hanketta. Kannatus on vähäisempää alle 5 km etäisyydellä hankealueesta. Kielteisimmiksi vaikutuksiksi kyselyyn vastaajien mukaan nousivat vaikutus luonnonrauhan kokemiseen, maisemaan, linnustoon, viihtyvyyteen ja eläimistöön. Vastaajat olivat huolestuneita myös tuulivoimaloiden aiheuttamasta melusta, välkkeestä sekä hankkeen vaikutuksista metsästykseen ja kiinteistöjen arvoon. Moni vastaaja oli kielteisellä kannalla, koska suuri osa ei uskonut tuulivoimaan kannattavana energiamuotona ylipäänsä ja erityisesti pohjoisissa olosuhteissa. Vastaajat arvioivat myönteisimmiksi vaikutuksiksi vaikutukset kunnan talouteen verotuksen ja työllisyyden lisääntymisen kautta sekä tiestön rakentamisen ja parantamisen. Suurin osa vastaajista arvioi hankeen hyödyttävän kuntaa, mutta liikkumisen helpottumisen arvioitiin vaikuttavan myös paikallisiin asukkaisiin ja lomalaisiin. Laajimmin myönteiset vaikutukset kohdistuvat vastausten perusteella erityisesti Sodankylän kuntaan. Tulosten perusteella alueen asukkaille ei ole tärkeää ainoastaan pyrkiä minimoimaan tuulipuiston konkreettisia kielteisiä vaikutuksia ja lisäämään myönteisiä, kuten työllisyyttä, vaan yhtä lailla asukkaat haluavat varmistaa että hanke on eettisesti ja taloudellisesti perusteltu. On siis tärkeää käydä avointa keskustelua paikallisten ihmisten kanssa muiden vaikutusten ohella muun muassa tuulivoiman kannattavuudesta, tuuliolosuhteista pohjoisilla alueilla, uusiutuvan energian poliittisista taustoista ja energian hinnan tulevaisuuden trendeistä. 9.6 Vaikutusten seuranta Mikäli viranomainen edellyttää sosiaalisten vaikutusten seurantaa, Palkisvaara Kannusvaara tuulipuistohankkeen sosiaalisia vaikutuksia olisi mahdollista seurata noin kahden vuoden kuluttua tuulipuiston rakentamisesta. Tuulipuistojen sosiaalisia vaikutuksia on seurattu Suomessa hyvin vähän, minkä takia seurantatutkimus toisi arvokasta lisätietoa asukkaiden suhtautumisesta hankkeeseen sekä toteutuneista vaikutuksista. Sosiaalisia vaikutuksia tulisi tarkastella erityisesti alle 5 km etäisyydellä hankkeesta, sillä tällä alueella asukkaat ja lomaasukkaat arvioivat tuulipuiston aiheuttamat vaikutukset kielteisimmiksi. Seuranta tulisi toteuttaa suppeana kyselynä samankaltaisella kyselylomakkeella kuten tässä asukaskyselyssä, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Lisäksi on mahdollista käyttää tarkentavia haastatteluja.

108 10 LIIKENNEVAIKUTUKSET 99 Liikennevaikutusten arvioinnista on vastannut ins. (AMK) Aki Nurkkala Ahma ympäristö Oy:stä Arviointimenetelmät ja niiden epävarmuustekijät Liikennevaikutukset ovat suurimmillaan tuulipuiston rakentamisaikana. Arvioinnissa rakentamisen aikaista ja huoltoliikenteen määrä on arvioitu ja verrattu nykyisiin liikennemääriin. Arvioinnin kohteena on erityisesti raskas liikenne. Tarkastelun kohteena ovat kaikki kolme tulotievaihtoehtoa hankealueelta valtatielle nro 4 saakka. Lähtötietoina on käytetty hankkeen alustavan teknisen kuvauksen tietoja massamääristä ja rakentamisaikatauluista (liite 2). Tiedot sisältävät tiestön osalta uudet rakennettavat tiet sekä myös hankealueen ulkopuoliset muutostarpeet Metsähallituksen teillä ja yksityisteillä. Tiedot eivät sisällä kuljetusreittien mahdollisia yleisten teiden kunnostustarpeita, joiden arviointi sisältyy myöhemmin valmistuvaan kuljetusreittiselvitykseen. Nykytiedon mukaan merkittäviä kunnostustarpeita ei ole tiedossa. Kuljetusmäärien arvioinnissa on käytetty betonin kuljetuksessa tilavuutena 10 m 3 ja maa-aineksen kuljetuksessa tilavuutta 20 m 3 /kuljetus. Vaikutusten arvioinnissa verratessa liikennemäärien kasvua nykyisestä on huomioitu edestakaiset kuljetukset hankealueelle ja takaisin. Tulokset ovat suuntaa antavia, ja toteutuvat massamäärät ja kuljetustilavuudet voivat poiketa arvioiduista Kuljetusreitit ja häiriintyvät kohteet Tuulipuistoalueen pohjoispuolella noin 5 kilometrin päässä Palkisvaaran lakialueilta kulkee Sodankylän ja Tanhuan kylän välinen seututie n:o 967 (kuva 10-1). Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntakeskuksien välillä kulkeva valtatie nro 5 sijaitsee 6,5 kilometrin päässä tuulipuistoalueesta Kannusvaaran korkeimmalta kohdalta lounaaseen. Tämän lisäksi alueella on yksityisteitä, jotka eivät kuulu liikenneviraston tieverkostoon, esimerkiksi Palkisvaaran ja Kannusvaaran välinen tie. Vaarojen juurella on joitakin metsäautoteitä (kuva 10-2). Lisäksi on tuulimittausmastoa varten rakennettu uusi tie Palkisvaaran pohjoispuoleiselta metsäautotieltä Palkisvaaran laelle. Tuulipuiston alueelle rakennetaan tulotie, jonka linjauksena käytetään olemassa olevaa tieverkostoa mahdollisuuksien mukaan. Tulotien linjausvaihtoehdot (läntinen, itäinen ja eteläinen tulotievaihtoehto) on esitetty kuvassa Tuulipuistoalueelle rakennettavia huoltoteitä pitkin tulee pääsy jokaiselle tuulivoimalalle. Tulotie ja huoltotiet ovat sorapäällysteisiä. Puiston sisäinen tiestö noudattaa kuvassa 10-2 esitettyjä linjauksia. Tiesuunnittelussa on huomioitu vahvasti Oraniemen paliskunnan näkemyksiä tien linjauksista ja suunnittelun yhtenä tavoitteena on porotaloudelle aiheutuvien haittojen minimointi. Tuulivoimapuiston sisäisen tiestön kuormitus on voimakkaimmillaan tuulivoimaloiden rakentamisen aikana, jolloin raskaan liikenteen kuljetukset ovat suurimmillaan. Tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan erikoiskuljetuksina. Tiestön kantavuus määritetään rakentamisen aikaiselle kuormitukselle. Käytön aikainen huoltoliikenne on kevyempää ja vähäisempää.

109 100 Kuva Palkisvaara Kannusvaaran tuulivoimahankealue sekä lähialueen tieverkosto (Liikennevirasto 2013).

110 101 Kuva Palkisvaara Kannusvaaran tuulivoimahankealue, tulotievaihtoehdot sekä lähialueen yksityistie/metsäautotieverkosto (Maanmittauslaitos 2013) Lentoliikenne Lähimmät Finavian lentoasemat ovat Kittilän kenttä noin 100 kilometrin päässä ja Rovaniemen kenttä noin 110 kilometrin päässä tuulipuistoalueesta. Sodankylän lentoasema on Sodankylän kunnan ylläpitämä lentopaikka (Finavia 2012), ja se sijaitsee lähimmillään noin 19 kilometrin päässä tuulipuistosta. Sodankylän lentoasemalla ei ole reittiliikennettä. Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke ei sijoitu Finavian määrittelemille korkeusrajoitusalueille (kuva 10-3). Sodankylässä valtatien nro 4 varressa Vuojärvellä on puolustusvoimien varalaskupaikka noin 42 kilometrin päässä tuulipuistosta.

111 102 Kuva Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistoalue suhteessa Finavian korkeusrajoituspintoihin (Finavia 2013) Vaikutukset tieliikenteeseen Rakentamisen aikaista ja huoltoliikenteen määrä arvioidaan ja verrataan sitä nykyisiin liikennemääriin. Erityisesti arvioidaan raskaan liikenteen sekä tuulivoimalakomponenttien vaatimien erikoiskuljetusten vaikutuksia. Hankkeen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen arvioidaan erityisesti kuljetusreittien varrella mahdollisesti sijaitsevien häiriintyvien kohteiden (esim. kylät, koulut, päiväkodit) kannalta. Lisäksi arvioidaan nykyisten väylien soveltumista hankkeen johdosta tapahtuvalle kuljetusliikenteelle Rakentamisen aikaiset liikennemäärät Kuljetusten määrä on laskettu tapahtuvaksi kolmelle rakentamisen päävaiheelle, ja kaikille kolmelle tulotievaihtoehdoille (taulukko 10-1). Laskennan lähtötiedot kuljetusmäärien osalta sekä kunkin työvaiheen kesto on esitetty hankkeen teknisessä kuvauksessa (liite 2). Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan alueelle tiestö ja kunnostetaan olemassa olevat tiet sekä rakennetaan voimaloiden nostoalueet. Tiestön rakentaminen muodostaa

112 103 liikennemääriltään suurimman osan rakentamisvaiheen kuljetuksista: murskeen ja hiekan sekä kaivumassoja tarvitaan yhteensä 400 kuormaa (20 m 3 ) maa-ainesta rakennettavaa tiekilometriä kohden, kuten normaalissa tierakentamisessa. Teiden kunnostukseen arvioidaan tarvittavan 1/3 uuden tien rakentamiseen tarvittavista kuljetusmääristä. Yhden nostoalueen rakentamisessa tarvitaan 150 kuormaa (20 m 3 ) maa-ainesta. Tiestön ja nostoalueiden rakentamisen kestoajaksi on arvioitu 2 kuukautta. Tässä arvioinnissa on huomioitu, että tierakennusmateriaaleja voidaan joutua kuljettamaan Sodankylän lähiympäristöstä asti, joten vaikutusten tarkastelu on ulotettu valtatielle nro 4 asti, Sodankylän etelä- ja pohjoispuolelle. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 kunnostettavaa tieosuutta on noin 6,5 km ja uudelleen rakennettavaa tieosuutta noin 15,2 km. Nostoalustoja rakennetaan 34 kpl. Toisessa vaiheessa rakennetaan perustukset. Kuljetukset ovat suurimmaksi osaksi betonin kuljetusta, johon tarvitaan noin 71 kuljetusta voimalaa kohden. Betoni voidaan tuoda alueelle esim. Sodankylän betoniasemalta. Hankealueelle voidaan myös perustaa betoniasema, jolloin betonikuljetukset kohdistuvat vain voimaloiden lähiympäristön tiestöön. Muuta liikennettä aiheuttavat rakennustarvikekuljetukset, joiden määräksi arvioidaan 8 kpl/vrk. Kolmannessa vaiheessa kuljetetaan tuulivoimaloiden komponentit erikoiskuljetuksina, joita tulee noin 360 kpl. Kun viikossa pystytetään 2 voimalaa, niin erikoiskuljetusten määräksi tulee 18 kuljetusta päivässä. Taulukko Tiestön, nostoalueiden, voimaloiden perustusten ja tuulivoimaloiden komponenttien raskaan liikenteen kuljetusmäärät (Liikennevirasto 2013). Rakentamisvaihe Kuljetuksia yht. (kpl) Kesto (vrk) Kuljetuksia (kpl)/vrk Vaihe 1: Tiet (uudet sekä kunnostettavat) ja nostoalueet Vaihe 2: Voimaloiden perustukset Vaihe 3: Voimalat (erikoiskuljetukset) Vaikutusten merkittävyys ja vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto 0 Liikennemäärät pysyvät ennallaan. Raskaan liikenteen määrä on valtatiellä nro 4, Sodankylän eteläpuolella noin 224 raskasta ajoneuvoa. Seututiellä nro 967 raskaan liikenteen määrä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaihtoehto VE1 Rakentamisen aikaisten liikennemäärien vaikutus verrattuna nykyiseen raskaan liikenteen määrään on suurin seututiellä nro 967, jossa tiestön kunnostus- ja rakentamisvaiheessa raskaiden ajoneuvojen määrä vuorokaudessa on noin 20-kertainen nykyiseen verrattuna. Olettaen että kuljetukset tapahtuvat klo 8 22 välisenä aikana, sekä edestakainen liikenne huomioiden, raskaiden ajoneuvojen määrä olisi 25 kpl tunnissa. Tuulipuistoalueen läntisellä tulotievaihtoehdolla rakentamisen aikaisen liikenteen aiheuttama haitallinen vaikutus rajoittuu lähinnä Siurunmaan kylän kohdalle. Itäisellä tulotievaihtoehdolla vaikutukset ulottuvat myös Kelujärven kylään. Mikäli tierakennusmateriaalia joudutaan tuomaan kauempaa, ulottuvat vaikutukset Sodankylään asti. Valtatiellä nro 4 raskaan liikenteen määrät kasvaisivat noin 160 % nykyiseen verrattuna. Valtatiellä nro 5 raskaan liikenteen määrä kasvaisi noin 16-kertaiseksi. Perustusten rakentamisvaiheiden liikennemäärien vaikutukset vuorokausiliikenteeseen ovat vähäisemmät. Seututiellä nro 967 liikennemäärä olisi edelleen 3,7-kertainen nykyiseen

113 104 verrattuna. Valtatiellä nro 4 liikennemäärä olisi noin 30 % nykyistä suurempi, ja valtatiellä nro 5 liikennemäärä olisi noin 2,8-kertainen nykyiseen verrattuna. Mikäli alueelle perustetaan betoniasema, keskittyvät betonikuljetukset kokonaan tuulipuistoalueelle, mikä pienentäisi liikennemääriä yleisillä teillä huomattavasti. Erikoiskuljetuksista aiheutuva kokonaisliikennemäärä on 476 kpl, mikä voimaloiden pystyttämisen ajalle jaettuna on 24 ajoneuvoa/vuorokaudessa. Erikoiskuljetukset saattavat hidastaa liikennettä hetkellisesti etenkin valtatiellä nro 4, välillä Kemin Ajos - Rovaniemi Sodankylä, sekä seututiellä nro 967, välillä Sodankylä Kelujärvi. Kuva Tuulipuistoalueen ja Sodankylän lähialueen liikennemäärät vuonna 2010 (Liikennevirasto 2013). Vaihtoehto VE2 Vaihtoehdon VE2 vaikutukset ovat samat kuin toteutusvaihtoehdossa VE1 Tulotiereittivaihtoehdot Läntisen tulotievaihtoehdon pituus on noin 13 km, itäisen tulotievaihtoehdon noin 9 km ja eteläisen tulotievaihtoehdon noin 12 km. Läntisen ja eteläisen tulotievaihtoehdon varrella ei ole asutusta. Itäisen tulotievaihtoehdon varrella, Matalajärven itäpuolella on jonkin verran asutusta, joten asutuksen kannalta läntisellä ja eteläisellä tulotievaihtoehdolla olisi vähemmän haittavaikutuksia. Hankesuunnittelun edetessä on eteläinen tulotievaihtoehto jätetty pois jatkosuunnittelusta sen poronhoitoon kohdistuvien haittojen vuoksi. Yhteenveto Tuulipuiston rakentamisvaiheessa raskaan liikenteen määrä lisääntyy huomattavasti verrattuna nykyisiin liikennemääriin, etenkin hankealueen lähiteillä. Kuljetusreittien varrella ei sijaitse häiriintyviä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Asutuksen kannalta itäinen

114 105 tulotievaihtoehto on haitallisempi kuin läntinen tai eteläinen tulotievaihtoehto. Häiriövaikutus on kuitenkin suhteellisen lyhytaikainen, joten kokonaisuutena vaikutuksen merkittävyys on pieni. Toteutusvaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei muodostu eroja liikennemääriin Käytön aikaiset liikennemäärät Käytön aikaiset liikennevaikutukset jäävät vähäisiksi ja käytettävät ajoneuvot ovat kevyempiä kuin rakentamisvaiheessa. Huoltokäyntejä arvioidaan olevan yhdellä tuulivoimalalla yhteensä 2-4 kertaa vuodessa, eli koko tuulivoimapuistolla huoltokäyntien määrä on noin 2-3 huoltokäyntiä kuukaudessa. Huoltokäynnit eivät aiheuta vaikutuksia suhteessa nykyisiin liikennemääriin Etäisyydet maanteistä Liikennevirasto on antanut ohjeistuksen tuulivoimalan etäisyydestä maanteistä ja rautateistä sekä vesiväylistä. Sen mukaan liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Valta- ja kantateillä sekä maanteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan etäisyyden maantien tiealueesta tulee olla vähintään 300 m. Muilla maanteillä tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä on maantien suoja-alueen leveys lisättynä voimalan kokonaiskorkeudella (torni+ lapa). Maantien kaarrekohdassa on tuulivoimala vastaavasti sijoitettava näkemäkentän ulkopuolelle. Tuulivoimala ei saa haitata tienkäyttäjän näkemää eikä häiritä tienkäyttäjän keskittymistä liikennetilanteiden seurantaan. (Liikennevirasto 2012) Maantien suoja-alue ulottuu yleensä metrin etäisyydelle maantien ajoradan tai uloimman ajoradan keskilinjasta. Tuulivoimalan korkeuden ollessa maksimissaan 210 metriä, suojaetäisyyden tulee olla 240 metriä. Tuulivoimaloiden etäisyydet maanteihin Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistoalueelta ovat vähintään noin 4 kilometriä. Tämän perusteella tuulivoimalat ovat riittävän kaukana maanteistä Vaikutukset lentoliikenteeseen Hankkeella ei ole vaikutuksia Finavian lentoasemiin. Suunnitellut tuulivoimalat ei ulotu lentoesteiden korkeusrajoitusalueille. Varalaskupaikkojen osalta Puolustusvoimat ottavat kantaa tuulivoimaloiden riittävään etäisyyteen. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta tai Ilmavoimien Esikunta eivät ole lausunnossaan nähneet tarpeelliseksi esittää hankkeen mahdollisia vaikutuksia varalaskupaikkoihin Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Kuljetusreittien valinnassa on jo pyritty ottamaan huomioon asutus ja nykyisen tiestön kunto. Lisääntyvän liikenteen lähialueen viihtyvyyteen voidaan parantaa ajoittamalla esimerkiksi ajoittamalla kuljetukset päivä- ja ilta-aikoihin. Erikoiskuljetusten ajoittaminen yöaikaan vähentäisi etenkin valtatien nro 4 liikenteelle aiheutuvia häiriöitä. Rakentamisen aikaisen liikenneturvallisuuden lisäämiseksi voidaan käyttää tarpeen mukaan alentuneita nopeusrajoituksia ja varoitusmerkintöjä kuljetusreittien varrella. Kuljetusmääriä ja -matkoja vähennetään suunnittelemalla esim. ylijäämämaiden kuljetukset mahdollisimman lyhyiksi sekä hyödyntämällä maa-aineksia lähialueilta. Suunnitteluvaiheessa on syytä tutkia mahdollisuudet maa-ainesten ottoon hankealueelta tai mahdollisimman läheltä.

115 11 VAIKUTUKSET PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTAAN Arviointimenetelmät Hankkeen vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan on arvioitu mm. puolustusvoimilta YVAohjelmasta saadun lausunnon sekä seurantaryhmässä saatujen tietojen perusteella. Arvioinnin YVA-selostukseen ovat koostaneet FM Olli-Pekka Vieltojärvi ja FT Niina Lappalainen Puolustusvoimien toiminta hankealueen läheisyydessä Hankealuetta lähimpänä sijaitseva varuskunta on Palkisvaarasta 23 km länteen sijaitseva Sodankylän Jääkäriprikaatti. Sen harjoitus- ja ampuma-alueita löytyy Sodankylästä, noin 30 km päästä Palkisvaarasta länteen, ja Rovajärveltä sekä Kemijärven Sallasta noin 90 km päästä. Lähialueella ei ole muita varuskuntia tai muita ampuma- ja harjoitusalueita, sotilaskäytössä olevia lentokenttiä tai varalaskupaikkoja Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Puolustusvoimien Pääesikuntaan on lähetetty lausuntopyyntö Palkisvaara Kannusvaaran tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutuksista puolustusvoimien tutkajärjestelmiin. Lausunnon antamiseksi Pääesikuntaan on toimitettu yksityiskohtaiset tiedot tuulivoimaloiden lukumäärästä, kokonaiskorkeuksista sekä tarkemmat tiedot Palkisvaara Kannusvaaran rakentamisalueesta. VTT:n tutkimus hankkeen vaikutuksista puolustusvoimien tutkiin on valmistunut toukokuussa 2013, jonka jälkeen se on toimitettu puolustusvoimille. Tutkimuksen sisällöstä tai johtopäätöksistä ei ole tällä hetkellä tarkempaa tietoa. Toistaiseksi

116 12 VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN 107 Muinaisjäännösten inventoinnin hankealueella on toteuttanut Mikroliitti Oy. Vaikutusten arvioinnin ovat toteuttaneet FM Heini Loikkanen ja FT Niina Lappalainen Ahma ympäristö Oy:stä Arviointimenetelmät ja niiden epävarmuustekijät Mikroliitti Oy on laatinut hankealueen muinaisjäännöksistä selvityksen kesällä 2012 (Mikroliitti Oy 2012). Raportti löytyy liitteestä 4. Selvitys perustui maastotarkastuksiin, kirjallisuusselvityksiin sekä maastotutkimuksiin. Havaittujen kohteiden paikkatiedot tallennettiin ja kohteet dokumentoitiin valokuvaamalla. Muut kuin muinaisjäännöksiksi luokiteltavat, maankäyttöön mahdollisesti vaikuttavat kulttuurihistorialliset jäänteet kartoitettiin samassa yhteydessä. Työn suoritti kokenut Mikroliitti Oy:n arkeologi. Nykytilan kuvaus sekä arviot vaikutuksista muinaisjäännöksiin perustuu tähän selvitykseen Nykytila Tuulipuiston alueella on alun perin ollut tiedossa yksi muinaisjäännös, Nuolikirkko-niminen ajoittamaton palvontapaikka. Se sijaitsee Nuolilammen eteläpuolella hankealueen pohjoisosassa. Paikkaan liittyy vanhoja uskomuksia. (Mikroliitti Oy 2012) Suunnitelluilta voimaloiden paikoilta sekä kaapeli- ja tielinjoilta ei selvityksessä löytynyt muinaisjäännöksiä luvulla alueella suoritettuja metsähakkuita lukuun ottamatta merkkejä ihmistoiminnasta havaittiin vain vähän. Tuulipuiston rakentamisen yhteydessä parannettavaksi suunnitellun metsätien vieressä sijaitsee Nuolioja ja sen ympäristössä historiallisen ajan asumuksia. Muut selvityksen yhteydessä kartoitetut kohteet sijaitsevat kauempana rakennettavista alueista. (Mikroliitti Oy 2012) Hankealueelta löydettiin lisäksi 12 metsäkämpän jäännöstä, jotka olivat osittain maatuneita hirsikehikoiden jäännöksiä ja tulisijoja. Metsäkämppien arveltiin olevan peräisin 1920-luvun alkupuolen metsähakkuiden ajalta. Lisäksi löydettiin 7 hiilimiilua hakkuiden jälkeiseltä ajalta. Lisäksi maastossa tavattiin muutamia pilkkapuita, joita ei kuitenkaan katsottu muinaisjäännöksiksi. (Mikroliitti Oy 2012) Muita muinaisjäännöksiä ei hankealueella havaittu Vaikutukset muinaisjäännöksiin Metsäkämpät ja hiilimiilut sijaitsevat hankealueen pohjoisosissa Palkisvaaran pohjoispuolella sijaitsevan puroalueen ympäristössä rajoittuen Palkislammen ja Makianpetäjänmaan väliselle alueelle. Tuulipuiston rakennettavat alueet sijaitsevat kauempana näistä muinaisjäännöksistä. Toteutusvaihtoehdoilla VE1 ja VE2 ei ole vaikutuksia näihin muinaisjäännöksiin eikä vaihtoehtojen välillä aiheudu eroja muinaisjäännöksiin kohdistuviin vaikutuksiin. Nuoliojan historiallinen asuinpaikka sijaitsee Palkisvaaran ja Nuolivaaran välisen rotkomaisen muodostuman eteläpuolella Nuoliojan lähellä (kuva 12-1). Kohteeseen kuuluvat kahden rakennuksen perustat tulisijoineen, maakellari, heinälato sekä kaksi raivattua, avointa kenttää. Raivauksista peräisin olevat kivikasat ovat kenttien reunoilla, lähimmillään noin 57 m etäisyydellä nykyisestä tiestä. Lähin rakennuksen perusta sijaitsee noin 62 m etäisyydellä nykyisestä tielinjauksesta. Tuulipuistoalueelta sähkönsiirtovaihtoehdon SVE1 mukaiset tie- ja maakaapelilinjaukset tulisivat kulkemaan kohteen pohjoispuolella, nykyistä tielinjausta pitkin. (Mikroliitti Oy 2012) Tien parantamisella voi mahdollisesti olla vaikutusta kohteen säilymiseen. Etäisyys on kuitenkin yli 50 m, joten rakentamisen aikaiset vaikutukset

117 108 ovat epätodennäköiset. Sähkönsiirtovaihtoehdon SVE2a (voimajohto) linjaus sijaitsee kauempana kohteesta kuin tielinjaus. Sähkönsiirtovaihtoehtojen SVE1 ja SVE2a läheisyyteen sijoittuu lisäksi Askanjängän erotusaita (suullinen tieto paikalliselta asukkaalta), joka on rakennettu 1800-luvulla. Alueella on havaittavissa vielä vanhoja jäänteitä aidasta. Kuva Nuoliojan historiallinen asuinpaikka suhteessa tie- ja sähkönsiirtovaihtoehdon SVE1 (maakaapeli sininen viiva, olemassa oleva tie musta viiva) sekä sähkönsiirtovaihtoehdon SVE2a (vaaleanpunainen katkoviiva) linjauksiin Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Mikäli mahdollista, Nuoliojan läheinen historiallinen asumus ja Askanjängän erotusaita tulisi pyrkiä säilyttämään. Tuulipuistoalueen tiestön sekä sähkönsiirron rakennusvaiheessa tulee ottaa huomioon kohteiden sijainnit ja säilyttää niiden ympäristöt mahdollisimman muuttumattomina.

118 13 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN 109 Vaikutusten arvioinnin on toteuttanut FM Heini Loikkanen Ahma ympäristö Oy:stä Arviointimenetelmät ja niiden epävarmuustekijät Nykytilan kuvaus perustuu osin Airix Ympäristö Oy:n laatimaan luontoselvitykseen (Airix Ympäristö 2006). Hankealueen kallioperätarkastelu on tehty perustuen Geologian tutkimuskeskuksen digitaaliseen kallioperäkarttaan (Geologian tutkimuskeskus (1)). Maastotarkasteluja ei tehty. Maaperän osalta on lisäksi hyödynnetty GTK:n maaperäkarttoja (Geologian tutkimuskeskus (2)) sekä peruskartta-aineistoja Nykytila Hankealue sijaitsee Keski-Lapin liuskealueella eli Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, jonka kivilajit ovat pääosin vulkaanisia ja sedimenttisyntyisiä. Alueen kivilajit ovat tyypillisesti tummia ja hienorakeisia (Airix 2006). Hankealueen kallioperä koostuu kallioperäkartan mukaan kvartsiitista, kiilleliuskeesta ja emäksisistä tai ultraemäksisistä metavulkaniiteista. Alueella esiintyy joitain kapeita emäksisiä juonia. Emäksisten vulkaniittien kontaktissa on kapeita konglomeraattivyöhykkeitä. Tyypillisin ja yleisin maalaji Lapissa on moreeni. Palkisvaara Kannusvaaran suunnittelualue on viimeisen jäätiköitymisen aikana ollut jäänjakaja-aluetta. Alueen maaperä on suurimmalta osin moreenia. Sodankylän alueen moreeni on tyypillisesti jäätikön pohjan alla muodostunutta pohjamoreenia, joka on koostumukseltaan enimmäkseen hiekkamoreenia. Korkeimpien vaarojen kohdalla on louhikkoa ja kalliota. Kalliopaljastumia on kuitenkin vähän. (Airix Ympäristö 2006) Hankealueen hiekka- ja soravarannot ovat keskittyneet harjuihin. Joki- tai tulvakerrostumia alueella ei ole. Tuulipuiston alueella harjut ovat kapeita itä-länsisuuntaisia selänteitä, joiden lakikorkeus on noin 5 7 m. Niiden maa-aines on Hertta-tietokannan mukaan pääosin hiekkaa ja soraa. Sähkölinjojen suunnitellun reitin itäpuolella sijaitsee lähes pohjoiseteläsuuntainen pitkittäisharju, jota suot ympäröivät. Suunnittelualue on topografialtaan vaihteleva. Palkisvaara kohoaa noin tasolle m mpy ja Kannusvaaran korkein kohta on noin 355 m mpy. Vaarojen välissä sijaitsevien suoalueiden korkeustasot ovat noin m mpy.

119 110 Kuva Maaperäkartta (Maanmittaushallitus, Airix Ympäristö Oy 2006 mukaan, Tyrväinen 1983) Vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulipuiston rakentaminen vaikuttaa hankealueen maa- ja kallioperään paikallisesti. Vaikutukset rajoittuvat voimaloiden, sähköaseman ja -linjojen sekä kunnostettavan / rakennettavan tiestön alueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Mikäli tuulivoimalat perustetaan kalliovaraisesti, tullaan perustukset ankkuroimaan kallioon porattavin kallioankkurein. Kalliokairauksilla on paikallisia vaikutuksia hankealueen kallioperään. Muutoin rakentamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin maaperään. Toteutusvaihtoehdoilla VE1 ja VE2 ei ole eroja maa- ja kallioperään kohdistuvissa vaikutuksissa. Harjumuodostumat sijaitsevat hankealueella ja sähkölinjojen läheisyydessä siten, että kaivutoimenpiteet eivät kohdistu niihin. Sähkölinja kulkee kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa pohjamoreenissa. Sijoitusvaihtoehdossa SVE1 vaikutukset maaperään korostuvat muihin vaihtoehtoihin nähden, koska toteutusvaihtoehdossa rakennetaan maakaapeli sähkön siirtämiseksi. Kaapelin vaatima kaivanto tulee kuitenkin olemaan vain noin metrin syvyinen. Eroosion vaikutus on merkittävin jyrkkäpiirteisillä alueilla, joilla maaperää joudutaan