KOULUTUSJÄRJESTELMÄ ON PÄIVITETTY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSJÄRJESTELMÄ ON PÄIVITETTY"

Transkriptio

1 KOULUTUSJÄRJESTELMÄ ON PÄIVITETTY Olet saanut 2014 syksynä tietoa koulutusjärjestelmän kehitystyöstä. Mikäli tiedotteet eivät ole sinua tavoittaneet lähetä sähköpostia osoitteeseen Lisätietoja: Tässä tiedotteessa on täydentävää tietoa taustoista sekä kokonaisuudesta seuratoimintanne tueksi. Mikä AHOT? Lyhenne on sanoista Aikaisemman Hankitun Osaamisen Tunnistaminen. Oletko ohjannut pitkään, mutta ohjaajakoulutuksissa ei ole vain tullut käytyä. Tarjoamme yksinkertaista mallia osaamisen tunnustamiseksi. 1. Katso koulutustasojen tavoitteita 2. Tee vapaamuotoinen asiakirja ohjaus- ja valmennustaustastasi peilaten tavoitteisiin (kirjaa myös aikaisemmat mahdolliset koulutustietosi) ja lähetä se 3. Saat liitosta ratkaisun mihin asetut valmentajan polulla ja tiedon seuraavan koulutuksen ajankohdasta Taustaa Strategian jalkauttaminen päätettiin liiton hallituksessa tuoda vuonna 2014 karateliitossa koulutusjärjestelmän puolelle. Tavoitteena työryhmällä oli kehittää karateliiton koulutusjärjestelmä palvelemaan paremmin seuroja ja seurojen ohjaajia ja valmentajia. Hallitus toimeenpani työryhmän pohtimaan liiton koulutusjärjestelmää.

2 Työryhmän jäsenet Niko Koivula (Seuratoimintavaliokunnan edustaja) Petri Tuominen (Kilpaurheiluvaliokunnan edustaja) Anssi Kaltevo (Karaten lajipäällikkö) Sera Kaukola (Taidon lajipäällikkö) Ensimmäisissä kokouksissa käsiteltiin suomalaisten lajiliittojen koulutusjärjestelmiä. Työryhmä selvitti seuraavien lajiliittojen koulutusjärjestelmiä. (Jalkapallo-, lentopallo-, koripallo-, judo-, suunnistus-, käsipallo-, taekwondo-, paini-, jääkiekko- ja taidoliitto). Eri lajiliittojen koulutusjärjestelmiä yhdisti VOK-mukaisuus, joka onkin otettu suomalaisen valmennusjärjestelmän yhdistäväksi tekijäksi. Lisäksi monissa lajiliitoissa oli aloitettu urheilijan polun rinnalle rakentaa erilaisia valmentajan polkuja. Huipulle tähtäävän urheilijan polku on kuvaus siitä, kuinka matka kohti maailman huippua tulisi lajissa parhaimmillaan rakentaa. Työryhmä käsiteli myös muita strategiatason liikunta- ja urheilumalleja, kuten esim. PYRAMIDI-ajattelu, BENJAMIN BLOOMin malli, SKOTLANNIN malli vuodelta 1998, LTAD; Long-Term Athlete Development, DMSP; Developmental Model of Sport Participation, LISPA; Lifelong Involvement in Sport and Physical Activity, PCDE/DPYPS; Psychological Characteristics of Developing Excellence/ Developing the Potential of Young People in Sport. Suomalainen urheilijan polku muotoilee osin LTAD-mallia. LTAD ajatus soveltuu parhaiten myöhäisen lajin huippu-urheiluun sopiviin lajiin. Kamppailu-urheilu kuuluu näihin lajeihin. Kanadassa on 1990-luvun puolesta välistä lähtien kehitelty kokonaisvaltaista kehystä urheilijoiden valmennukseen. LTAD-malli on tarkoitettu raamiksi, jota voidaan soveltaa kaikissa lajeissa ja ikäryhmissä. Kirjoittajat itse kutsuvat malliaan filosofiaksi ja kertovat avoimesti, että niissä asioissa, joista tutkimustietoa ei ole ollut käytettävissä, on tehty valintoja. LTAD:n harjoitteluvaiheet on kehitetty lähinnä optimoimaan huipulle tähtäävien urheilijoiden harjoittelu. Toisaalta urheiluseurojen ja koulujen yhteistyömallit ovat omiaan kannustamaan uusia lapsia ja nuoria liikkumaan. Mallin kehittämistä ja käyttöönottamisen tärkeyttä on perusteltu kahdella seikalla: kanadalaisten urheilijoiden menestys on heikentynyt kansainvälisissä kilpailuissa ja väestön fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. (Balyi ym ) (urheilujärjestelmiin, s. 55) Kirjainyhdistelmä LTAD tulee sanoista Long-Term Athlete Development. Mallin on tilannut ja rahoittanut Sport Canada ja sen on kehittänyt viiden hengen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat Istvan Balyi, Richard Way, Charles Cardnal, Colin Higgs ja Steven Norris. Sport Canada esitteli LTAD-mallin vuonna LTAD:ssa korostetaan, että lasten ja nuorten urheiluharjoittelun tulisi noudattaa kronologisen iän sijaan kehityksellistä ikää, johon vaikuttavat biologinen kypsyminen, fyysinen kasvu, mentaalinen, kognitiivinen ja emotionaalinen kehitys. Urheilijan harjoitettavuus (trainability) liikunnan eri osa-alueilla riippuu hänen kehitysvaiheestaan. Balyi kollegoineen kutsuu näitä optimaalisia kehitysvaiheita harjoitettavuusikkunoiksi (windows of trainability). Esimerkiksi notkeuden ja erilaisten perustaitojen harjoittaminen aloitetaan aiemmassa kehitysvaiheessa kuin voimaharjoittelu. Yksilöllisen kehitysvaiheen painottaminen

3 harjoittelun määrässä ja laadussa tekee mallista urheilijalähtöisen. LTAD:ssa harjoittelu jaetaan seitsemään vaiheeseen, jotka seuraavat toisiaan (Balyi ym. 2005) (urheilujärjestelmiin, s. 55) Côté (ks. esim. Côté 1999) on omien tutkimustensa perusteella huomannut huippu-urheilijoiden käyneen läpi yleensä kolme harjoitteluvaihetta: Useiden lajien harrastaminen (sampling years) 6 12-vuotiaat Erikoistuminen (specializing years) vuotiaat Panostaminen (investment years) yli 16-vuotiaat Eri mallien ajatuksia voidaan tuoda karateliiton koulutusjärjestelmään. Valmentajan (/Urheilijan) polku ja LTAD tuomat ajatukset ovat uuden koulutusjärjestelmän pedagogisena taustana.

4

5 Suomalainen Valmentaja- Ja OhjaajaKoulutuksen malli VOK (Valmentaja- ja ohjaajakoulutus) tukee perusteiden mukaista koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista. Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen toimintaympäristöä kuvattaessa lähtökohtana on yksittäinen urheilulaji. Urheilulajin sisällä muodostuu vaikuttamisketju, jonka ensimmäinen lenkki on lajiliitto. Ketju etenee ensin kouluttajakoulutuksen kautta lajiliiton kouluttajaan ja sen jälkeen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kautta urheiluseuran valmentajaan/ohjaajaan. Seuravalmentaja/-ohjaaja on ketjun tärkeimmässä liitoskohdassa, vuorovaikutuksessa urheilijan/liikkujan kanssa. Seuran oma sisäinen koulutus tukee valmentajan/ohjaajan ja urheilijan/liikkujan oppimista sekä lajiliiton koulutusta. Opetusministeriö on merkittävä taustavoima ja rahoittaja sekä lajiliitoille että VOK-hankkeelle. Kunnat ovat toinen tärkeä taho. Ne huolehtivat urheilulle ja liikunnalle tärkeistä olosuhteista ja liikuntapaikoista sekä tukevat urheiluseuroja. Lisäksi urheiluopistoilla, SLU-alueilla ja eri asiantuntijatahoilla on tärkeä merkitys koulutus- ja tukipalvelujen tuottajina. VOK-perusteissa kuvataan koulutuksen rakenne sekä annetaan ohjeita ja linjauksia valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen toteuttamiseen. Siinä määritellään kaikille lajeille tasojen 1-3 yhteiset osaamistavoitteet ja oppisisällöt sekä annetaan esimerkkejä oppimistehtävistä ja arviointitavoista. VOK löytyy verkkosivuilta osoitteesta Työryhmän asettamia linjauksia Palaverissa työryhmä teki seuraavat linjaukset hankesuunnittelun pohjalle. Koulutusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja sillä mahdollistetaan yhteistoiminta Taidon ja JuJutsun kanssa. Koulutuksista muodostetaan tämän kehittämisohjelman jälkeen suunnitelmia sekä hankkeita, jossa kartoitetaan mm lajien näkökulmat. Tavoitteena on muodostaa koulutuksista selkeät pedagogiset käsikirjat, jotka pitävät sisällään koulutusmateriaalin. LTAD-mallista otetaan kehityksellisen iän näkemys ja VOK-mallista yleiset periaatteet Koulutusjärjestelmässä tavoitetilana on, että paikallisella tasolla on kyky toteuttaa 0- ja 1.tason koulutukset yhteistoiminnassa karateliiton ja liiton yhteiskumppanien kanssa. 3.tason koulutuksen käyneellä tai karateliiton kouluttajalla on tietotaito pitää 0- ja 1.tason koulutuksia Koulutusjärjestelmään kehitetään kannustin- ja tunnustusjärjestelmä (todistukset ja merkit). koulutusseteli asia on päätetty sekä todistukset ovat valmiit Koulutusyhteistyökumppanit ovat; Suomen valmentajat ry, Aluejärjestöt, VALO, KIHU, OK, ja Akatemiat. Koulutuskalenteri rutiini (Vuosikello) on alusta asti mukana toimivan koulutusjärjestelmän rakentamisessa. Koulutusjärjestelmän kehitystyössä pyritään siihen, että järjestelmä ei olisi henkilösidonnainen.

6 Koulutusjärjestelmän kehittämisohjelman rakenne Koulutusohjelma on rakennettu tavoitetilan kautta yhdeksi ohjelmaksi, josta johdetaan koulutuskohtaiset suunnitelmat. Suunnitelmat etenevät hankkeiksi niiden koulutusten osalta, jotka eivät täytä nykytilan vaatimuksia. Hankkeiden valmistuttua suoritetaan arviointi nykyisten koulutusten päivittämisestä, jotta koulutusohjelma muodostaa loogisen kokonaisuuden. Kehitystyön edetessä osa näistä nimistä vaihtui ja aikataulu oli tehty liian optimistiseksi. Rakenne on pysynyt kuvan kaltaisena. Koulutusten pedagogisten käsikirjojen perusteet Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteissa koulutuksen laajuus määritellään osaamisen kautta (osaamistavoitteet). Koulutuksen suunnittelun avuksi voidaan kuitenkin hahmottaa oppijalta vaadittavaa keskimääräistä työmäärää myös tunneissa. Tällöin tulee huomioida, että yksittäisen valmentajan/ohjaajan osaamistavoitteiden saavuttamiseen tarvitsema työmäärä vaihtelee yksilöllisesti. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet on laadittu siten, että tasojen 1-3 osaamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää valmentajalta/ohjaajalta keskimäärin 300 tuntia opiskelua ja kaksi vuotta käytännön valmennus- /ohjaustyötä. Se jakautuu eri tasoille seuraavasti: 50 h /1-taso, 100 h /2-taso ja 150 h / 3-taso. Työmäärä koostuu lähiopetuksesta ja oppimistehtävien suorittamisesta. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kaikille lajeille yhteiset sisällöt on jaettu (tasoilla 1-3) kolmeen sisältöalueeseen: 1. Valmentajana ja ohjaajana toimiminen 2. Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet 3. Eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus

7 Kukin sisältöalue on jaettu teemoihin, joissa määritellään tasojen 1-3 osaamistavoitteet ja oppisisällöt. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne muodostuu oppimiskäsityksen perustalta seuraavanlaiseksi: Sisältöalue (esim. Valmentajana ja ohjaajana toimiminen) Teema (esim. valmentajana ja ohjaajana kehittyminen) Osaamistavoitteet Oppisisällöt Oppimistehtävät ja työtavat Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimistehtävät, työtavat sekä oppimisen ja osaamisen arviointi ovat esimerkkejä, joita voi vaihdella ja käyttää tilanteisiin ja/tai eri kohderyhmiin sopivilla tavoilla. Lajiliiton koulutuksen suunnittelija ja kouluttaja valitsee lajiin ja ko. aiheeseen parhaiten sopivat oppimis- ja arviointitavat. Koulutuksen suunnittelijan kannattaa huomioida, että sekä lajisisältöjen että kaikille lajeille yhteisten sisältöjen osaamistavoitteita toteutuu samanaikaisesti esimerkiksi harjoitustilanteessa. Yhteisten sisältöjen eri sisältöalueissa tai teemoissa esiintyy toisiaan muistuttavia osaamistavoitteita. Niiden oppimistehtävissä on kuitenkin erilainen oppimista suuntaava näkökulma. Koulutuksen 1-tasolla on eniten opiskelijoita ja lähiopetusjaksoilla vähiten aikaa. Sen vuoksi oppimistehtävät ja varsinkin arviointitavat kannattaa laatia sellaisiksi, että niiden purkamiseen on riittävästi aikaa. Esimerkiksi kirjallisia tehtäviä kannattaa käyttää harkiten, jotta palautteen anto on laadukasta ja oppimista tukevaa. Sen sijaan tasolla 3 oppimistehtävien purkuun ja palautteen antoon on paremmin aikaa. Koulutuksen kaikilla tasoilla on tärkeää käyttää monipuolisesti eri työ- ja arviointitapoja. Osaamistavoitteet kertovat, mitkä ovat sisältöalueen ja teeman keskeiset osaamistavoitteet. Osaamistavoitteiden määrittelyssä käytetään käsitteitä: tuntee, tietää, ymmärtää, osaa ja hallitsee. Käsitteet kuvaavat osaamisen syvenemistä siten, että hallitsee on osaamisen korkein taso. Keskeisenä lähtökohtana on arjessa tarvittava osaaminen, jonka oppija kokee merkityksellisenä ja tavoittelemisen arvoisena. Osaamistavoitteet muuttuvat vaativimmiksi, kun edetään tasolta 1 eteenpäin. Oppisisällöt rakentuvat opittavista tiedoista, taidoista ja asenteista. Niitä voidaan opettaa ja oppia luennoilla, oppimateriaalista, käytännön harjoituksissa, demonstroimalla jne. Oppimisen kannalta on tärkeää huomioida oppijan kokemukset. Niiden kautta oppisisällöstä muodostuu osa oppijan ajattelua ja toimintaa. Oppisisältöjä valittaessa on tärkeää erottaa olennainen epäolennaisesta. Yleinen virhe on opettaa mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Oppimisen kannalta on parempi opettaa vähän mutta hyvin. Oppimistehtävien avulla oppijat perehtyvät, kuvaavat, analysoivat, reflektoivat ja soveltavat oppimaansa. Monipuoliset oppimistehtävät ohjaavat oppijaa sekä osaamistavoitteiden saavuttamisessa että oman oppimisensa ohjaamisessa. Oppimistehtäviä voidaan tehdä yksin ja/tai ryhmässä, valmennus- tai ohjaustilanteessa ja/tai sen ulkopuolella. Oppimistehtäviä laadittaessa on hyvä tiedostaa, että vaikuttava oppiminen näkyy oppijan toiminnassa ja sen kehittymisessä.

8 TASO 1 Suomen Karateliitto ry. TIEDOTE 2TAM2015 Oppimisen ja osaamisen arviointi on tärkeimpiä oppimista ohjaavia tekijöitä. Se voi tapahtua monella tavalla. Kouluttajalla on arvioijana tärkeä rooli, mutta oppimisen kannalta myös itse- tai vertaisarviointi ovat merkityksellisiä. Toisen oppijan suorituksen arviointi ohjaa kiinnittämään huomiota osaamistavoitteiden kannalta tärkeisiin kohteisiin. Itsearviointi ohjaa paitsi oppimaan oppimista myös oman suorituksen tietoista säätelyä. Positiivisen arviointikulttuurin rakentaminen ja sitä kautta arvioinnin avulla saadun palautteen hyödyntäminen oppimisessa on tärkeää. TASO 1 Koulutuksen sisältö ja tavoitteet (50h): Koulutuksen tavoitteena on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. SISÄLTÖALUE 1 SISÄLTÖALUE 2 SISÄLTÖALUE 3 Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet Eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus Harjoitusryhmän hallinta ja yksilön huomioiminen Ominaisuuksien monipuolinen harjoittaminen Turvallinen valmennus- ja ohjaustilanne TAVOITE Hyvää valmennusta ja ohjausta Hyvää harjoittelua Tervettä urheilua ja liikuntaa Koulutuksen toteuttaminen Tämän tason koulutukset voidaan toteuttaa VALO:n paikallisjärjestöjen, kamppailulajiliittojen tai pelkästään karateliiton toteuttamina. Junioriohjaajakoulutukset toteutetaan lähtökohtaisesti yhteistyössä kampailulajiliittojen kanssa. Pelkästään karateliiton järjestämiä koulutuksia vältetään. Yhteistyössä VALO:n paikallisjärjestöjen kanssa Henkilö voi suorittaa valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen yleisopinnot osallistumalla molempiin vuosittain järjestettäviin VALO:n paikallisjärjestöjen koulutusviikonloppuihin. Koulutusviikonloppujen kaikkiin osuuksiin ei ole tarkoitus osallistua. Lisäksi osallistujan tulee suorittaa lajiliiton edellyttämät opinnot, joista sovitaan aina erikseen. Koulutusviikonloput + LAJIOSUUS = I-tason karateohjaaja Yleisopintojen aiheet ensimmäisellä viikonlopulla: Kannustava valmentaja ja ohjaaja (3h), Liikunnallinen elämäntapa (3 h), Harjoittelun suunnittelu ja arviointi (3h), Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet harjoittelussa (2 h), Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa (3h), Taitoharjoittelu (3 h), Tunne ja vuorovaikutustaidot valmennuksessa (2 h)

9 Yleisopintojen aiheet toisella viikonlopulla: Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu (3 h), Kasvua ja kehitystä tukeva harjoittelu (2 h), Valmentajana ja ohjaajana kehittyminen (2 h), Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa (4 h), Fyysinen harjoittelu: voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus (7 h) Ilmoittautumiset paikallisjärjestöjen koulutukseen verkkolomakkeella. Paikkakunnat, joissa yleisopintoja järjestetään: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kaarina, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Sotkamo ja Tampere Esimerkki koulutuksen kulusta ja läpiviennistä seuran omalla paikkakunnalla (Helsinki) Ilmoittautuminen osoitteeseen. Seura tai yksittäinen ohjaaja on voinut ilmoittaa itsensä klo 18 mennessä koulutukseen. Ilmoittautumisessa tarvitaan seuraavat tiedot: nimi, seura, koulutuspaikkakunta. Henkilöille tehdään tunnukset ja heille johdetaan orientointi koulutukseen verkko-opetuksessa ennen ensimmäistä paikallisjärjestön koulutusviikonloppua. VOK yleisopintoviikonloppu järjestetään Alkutehtävänä verkossa he esittelevät itsensä ja ilmoittavat alustavasti mitä osakokonaisuuksia he käyvät viikonlopuista (tummennetulla pakolliset). Koko viikonlopun käyminen on mahdollista, mutta ei välttämätöntä. Huhtikuussa järjestettävät osiot ovat: Kannustava valmentaja ja ohjaaja (3 h), Liikunnallinen elämäntapa (3 h), Harjoittelun suunnittelu ja arviointi (3 h), Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet harjoittelussa (2 h), Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa (3 h), Taitoharjoittelu (3 h) ja Tunne ja vuorovaikutustaidot valmennuksessa (2 h). Pääosa kurssilaisista suorittavat kannustava valmentaja ja ohjaaja (3 h), psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet harjoittelussa (2 h) ja taitoharjoittelu (3 h) (hinta näille koulutuksille on 68 ). Koulutusviikonlopun jälkeen suoritetaan verkossa muutamia välitehtäviä, joka on esimerkiksi yhden harjoituskerran valmistelu omalle tai haluamalleen ryhmälle. Seuraava VOK yleisopintojen koulutusviikonloppu järjestetään Syyskuussa järjestettävät osiot ovat: Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu (3 h), Kasvua ja kehitystä tukeva harjoittelu (2 h), Valmentajana ja ohjaajana kehittyminen (2 h), Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa (4 h), Fyysinen harjoittelu: voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus (7 h). (hinta näille koulutuksille on 68 ) Syyskuun koulutusviikonlopun jälkeen erikseen sovittavana päivänä toteutetaan ohjaajien seurassa tai koulutuspaikkakunnalla karaten lajiosuus, jossa käsitellään fyysinen harjoittelu, valmentajana ja ohjaajana kehittyminen, oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa, vuorovaikutustaidot valmennuksessa sekä Harjoittelun suunnittelu ja arviointi. Osaa tästä kokonaisuudesta käsitellään myös verkko-opetuksessa. Tämän kokonaisuuden kustannukset ovat kouluttajan matkakustannukset Tilakustannuksia ei ole otettu huomioon. Mikäli henkilö ei pääse kaikkiin koulutuksiin hän voi suorittaa rästissä olevat tehtävät verkko-opetuksena.

10 TASO 2 Suomen Karateliitto ry. TIEDOTE 2TAM2015 Tämä koulutuskokonaisuus on mahdollisuus toteuttaa seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kaarina, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Sotkamo ja Tampere. TASO 2 Koulutuksen sisältö ja tavoitteet (100h): Koulutuksen tavoitteena on luoda valmentajille ja ohjaajille valmiudet harjoituskauden suunnitteluun ja toteuttamiseen. SISÄLTÖALUE 1 Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Yksilön valmentaminen ja ohjaaminen osana ryhmää SISÄLTÖALUE 2 Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet Tavoitteellinen harjoittelu SISÄLTÖALUE 3 Eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus Ohjaus liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan TAVOITE Hyvää valmennusta ja ohjausta Hyvää harjoittelua Tervettä urheilua ja liikuntaa KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Tämän tason koulutukset toteutetaan Suomen valmentajat ry:n tai kamppailulajiliittojen yhteistyönä. Junioriohjaajakoulutukset toteutetaan lähtökohtaisesti yhteistyössä kampailulajiliittojen kanssa. Pelkästään karateliiton järjestämiä koulutuksia ei järjestetä. Yhteistyössä Suomen valmentajat ry:n kanssa Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen opinnot suoritetaan kahdessa Suomen valmentajat ry:n ohjaamassa viikonlopussa. Koulutusviikonloput sisältäen LAJIOSUUS = II-tason karateohjaaja. Yleisopintojen aiheet ensimmäisellä viikonlopulla rakentuvat kuudesta keskeisestä liiketaidosta, jotka ovat valmiusasento, liikeaskel, ponnistaminen ja alastulo, suunnanmuutosaskel, olkavarren- ja lapojen toiminta ja heittäminen. Kaikkia kuutta liiketaitoa kehitetään neljässä eri vaikeustasossa. Toinen aihekokonaisuus on koordinaatio. Tehokas, toiminnallinen ja turvallinen liike muodostuu kehon osien ja motoristen tekijöiden yhteistyöstä. Koulutuksen materiaali on koottu kokonaisliikemalleista, kuten juoksu, laukka, ristiaskeljuoksu ja vuorohyppely. Tavoitteena on kehittää kehon taitoa koordinoituun ja sujuvaan liikkeeseen. Ajatuksena on käyttää eri liikemalleja harjoitteina, jotka kehittävät koordinaation lisäksi mm. dynaamista liikkuvuutta, keskivartalon liikehallintaa ja askelkontaktin laatua. Toisessa yleisopintojen viikonlopussa ovat erilaiset hypyt, loikat ja kinkat sekä heitot yhdistettynä perusliikemalleihin, kuten juoksuun, sivulaukkaan ja ristiaskellukseen. Koordinaatio ja etenkin liikkeiden yhdistelykyky nousevat tärkeään asemaan. Nämä ominaisuudet ovatkin urheilullisuuden ja tehtäväsidonnaisen liikkeen tärkeimpiä osatekijöitä. Erilaisten hyppyjen ja heittojen systemaattisessa toteutuksessa on tärkeää

11 harjoitteiden moniulotteisuus, liikkeen sujuvuus ja taloudellisuus sekä toteutuksen käytännöllisyys ja turvallisuus. Jälkimmäisenä päivänä toteutetaan lajipäivä, jossa aiheina ovat toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, valmentajana ja ohjaajana kehittyminen ja toimiminen, oppiminen ja opettaminen sekä psyykkinen valmennus. Lisäksi koulutukseen kuuluu lopputyö valittavista aiheista. 1. Kohti tavoitteellista harjoittelua. Työssä on tavoitteena laatia vuosi- tai kausisuunnitelma omalle valmennettavallesi/ ohjattavallesi/ ryhmällesi huomioiden harjoittelun jaksotus ja eri ominaisuuksien kehittäminen. 2. Yhteistyötä tekevä seura. Valmistele suunnitelma, joka edistää monipuolista ja laadukasta toimintaa seurassanne. Tavoitteena on tuoda esiin yhteistyöverkostojen ja erilaisten kumppanuuksien luomisen käytännön toimet. 3. Voit myös esittää omaa aihetta, joka on koulutuksen tavoitteisiin tähtäävä. Esimerkki koulutuksen kulusta ja läpiviennistä seuran omalla paikkakunnalla (Helsinki) Ilmoittautuminen osoitteeseen. Seura tai yksittäinen ohjaaja on voinut ilmoittautua klo 18 mennessä koulutukseen. Henkilöille tehdään tunnukset ja heille johdetaan orientointi koulutukseen verkko-opetuksessa ennen ensimmäistä koulutusviikonloppua. Alkutehtävänä verkossa he esittelevät itsensä ja ilmoittavat lopputyönsä aiheen. Lisäksi koulutukseen kuuluu lopputyö valittavista aiheista. Kohti tavoitteellista harjoittelua Yhteistyötä tekevä seura Voit myös esittää omaa aihetta, joka on koulutuksen tavoitteisiin tähtäävä Yleisopintojen aiheet ensimmäisellä viikonlopulla rakentuvat kuudesta keskeisestä liiketaidosta, jotka ovat valmiusasento, liikeaskel, ponnistaminen ja alastulo, suunnanmuutosaskel, olkavarren- ja lapojen toiminta ja heittäminen. Kaikkia kuutta liiketaitoa kehitetään neljässä eri vaikeustasossa. Toinen aihekokonaisuus on koordinaatio. Tehokas, toiminnallinen ja turvallinen liike muodostuu kehon osien ja motoristen tekijöiden yhteistyöstä. Koulutuksen materiaali on koottu kokonaisliikemalleista, kuten juoksu, laukka, ristiaskeljuoksu ja vuorohyppely. Tavoitteena on kehittää kehon taitoa koordinoituun ja sujuvaan liikkeeseen. Ajatuksena on käyttää eri liikemalleja harjoitteina, jotka kehittävät koordinaation lisäksi mm. dynaamista liikkuvuutta, keskivartalon liikehallintaa ja askelkontaktin laatua. Koulutusviikonlopun jälkeen suoritetaan verkossa muutamia välitehtäviä, joka on esimerkiksi yhden harjoituskerran valmistelu omalle tai haluamalleen ryhmälle. Toisessa yleisopintojen viikonlopussa ovat erilaiset hypyt, loikat ja kinkat sekä heitot yhdistettynä perusliikemalleihin, kuten juoksuun, sivulaukkaan ja ristiaskellukseen. Koordinaatio ja etenkin liikkeiden yhdistelykyky nousevat tärkeään asemaan. Nämä ominaisuudet ovatkin urheilullisuuden ja tehtäväsidonnaisen liikkeen tärkeimpiä osatekijöitä. Erilaisten hyppyjen ja heittojen systemaattisessa toteutuksessa on tärkeää harjoitteiden moniulotteisuus, liikkeen sujuvuus ja taloudellisuus sekä toteutuksen käytännöllisyys ja turvallisuus. Jälkimmäisenä päivänä toteutetaan lajipäivä,

12 TASO 2 YKSILÖ NÄKÖKULMA Suomen Karateliitto ry. TIEDOTE 2TAM2015 jossa aiheina ovat toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, valmentajana ja ohjaajana kehittyminen ja toimiminen, oppiminen ja opettaminen sekä psyykkinen valmennus. Jälkimmäisenä päivänä toteutetaan lajipäivä, jossa aiheina ovat toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, valmentajana ja ohjaajana kehittyminen ja toimiminen, oppiminen ja opettaminen sekä psyykkinen valmennus. Osaa tästä kokonaisuudesta käsitellään myös verkko-opetuksessa. Tämän kokonaisuuden kustannukset ovat 500. Koulutuksen toteuttaminen vaatii paikkakunnalle minimissään neljä (4) osallistujaa. HUOM! Järjestävä seura voi mainostaa paikallisille seuroille suomen valmentajat ry:n koulutuspäiviä, joita kuuluu tähän koulutukseen 3 kpl. Tämä laskee seuran koulutuskustannuksia huomattavasti, jos seura järjestää koulutuksen ja saa mukaansa esimerkiksi muiden kamppailulajiseurojen ohjaajia tai valmentajia. Tällaisessa tapauksessa aina yhteys lajiliittoon, jotta saadaan toimiva kokonaisuus. TASO 2 kilpavalmentaja Koulutuksen sisältö ja tavoitteet (125h): Koulutuksen tavoitteena on luoda valmentajille ja ohjaajille valmiudet harjoituskauden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä edellytykset toimia henkilökohtaisena valmentaja kilpailutoimintaan tähtääville urheilijoille. SISÄLTÖALUE 1 Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Valmentaminen ja ohjaaminen yksilön kasvun ja tukena SISÄLTÖALUE 2 Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet Tavoitteellinen harjoittelu SISÄLTÖALUE 3 Eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus Ohjaus liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan TAVOITE Hyvää valmennusta ja ohjausta Hyvää harjoittelua Tervettä urheilua ja liikuntaa Koulutukselta halutaan sisältöalueelta 1 osalta 3.tason vaatimukset. (125h): Koulutuksen toteuttaminen Tämän koulutus toteutetaan Suomen valmentajat ry:n ja karateliiton maajoukkueen yhteistyönä. Yhteistyössä Suomen valmentajat ry:n kanssa Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen opinnot suoritetaan kahdessa Suomen valmentajat ry:n ohjaamassa viikonlopussa. Koulutusviikonloput sisältäen LAJIOSUUS = II-tason kilpavalmentaja. Koulutus sisältää kaksi viikonloppua maajoukkueen leirityksen yhteydessä Pajulahdessa. Koulutukseen kuuluu lopputyö valittavista aiheista.

13 1. Kohti tavoitteellista kilpaurheilua. Työssä on tavoitteena laatia vuosi- tai kausisuunnitelma omalle valmennettavallesi/ ohjattavallesi/ ryhmällesi huomioiden harjoittelun jaksotus ja eri ominaisuuksien kehittäminen. 2. Yhteistyötä tekevä seura. Valmistele suunnitelma, joka edistää monipuolista ja laadukasta toimintaa seurassanne. Tavoitteena on tuoda esiin yhteistyöverkostojen ja erilaisten kumppanuuksien luomisen käytännön toimet. 3. Voit myös esittää omaa aihetta, joka on koulutuksen tavoitteisiin tähtäävä. Keväällä starttikoulutus toteutetaan Pajulahdessa. Esimerkki koulutuksen kulusta ja läpiviennistä Ilmoittautuminen osoitteeseen. Seura tai yksittäinen ohjaaja on voinut ilmoittaa itsensä klo 18 mennessä koulutukseen. Henkilöille tehdään tunnukset ja heille johdetaan orientointi koulutukseen verkko-opetuksessa ennen ensimmäistä koulutusviikonloppua. Alkutehtävänä verkossa he esittelevät itsensä ja ilmoittavat lopputyönsä aiheen. Lisäksi koulutukseen kuuluu lopputyö valittavista aiheista. Kohti tavoitteellista kilpaurheilua Yhteistyötä tekevä seura Voit myös esittää omaa aihetta, joka on koulutuksen tavoitteisiin tähtäävä Ensimmäisen koulutusviikonlopun jälkeen suoritetaan verkossa muutamia välitehtäviä, joka on esimerkiksi yhden harjoituskerran valmistelu omalle tai haluamalleen ryhmälle. Toisen koulutusviikonlopun jälkimmäisenä päivänä toteutetaan lajipäivä, jossa aiheina ovat toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi, valmentajana ja ohjaajana kehittyminen ja toimiminen, oppiminen ja opettaminen sekä psyykkinen valmennus. Osaa tästä kokonaisuudesta käsitellään myös verkkoopetuksessa. Tämän kokonaisuuden kustannukset ovat 500. Koulutuksen toteutuminen vaatii vähintään neljä (4) osallistujaa. Koulutuskokonaisuuden käyminen vaatii tuomarikurssin suorittamisen. TASO 3 Koulutuksen sisältö ja tavoitteet (150h): Koulutuksen tavoitteena on luoda valmentajille valmiudet toimia henkilökohtaisena valmentajana kilpailutoimintaan tähtääville urheilijoille.

14 TASO 3 Suomen Karateliitto ry. TIEDOTE 2TAM2015 SISÄLTÖALUE 1 Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Valmentaminen ja ohjaaminen yksilön kasvun ja tukena SISÄLTÖALUE 2 Urheilun ja liikkumisen valmiudet ja ominaisuudet Yksilöllinen harjoittelu SISÄLTÖALUE 3 Eettinen ja terveyttä edistävä valmennus ja ohjaus Terveys ja hyvinvointi menestyksen taustalla TAVOITE Hyvää valmennusta ja ohjausta Hyvää harjoittelua Tervettä urheilua ja liikuntaa Koulutuksen toteuttaminen Tämän koulutus toteutetaan yhteistyössä kamppailulajiliittojen, Suomen valmentajat ry:n ja karateliiton maajoukkueen yhteistyönä. Yhteistyössä eri tahojen kanssa Koulutus sisältää neljä yleisjaksoa sekä kaksi lajijaksoa maajoukkueen leirityksen yhteydessä. Koulutukseen kuuluu lopputyö. Seuraava koulutus toteutetaan Ilmoittautuminen info@karateliitto.fi osoitteeseen. Henkilöille tehdään tunnukset ja heille johdetaan orientointi koulutukseen verkko-opetuksessa ennen ensimmäistä koulutusviikonloppua. Alkutehtävänä verkossa he esittelevät itsensä ja ilmoittavat lopputyönsä aiheen. Koulutuksen tarkka ohjelma suunnitellaan 2015 syksyllä. Mikäli henkilö ei pääse kaikkiin koulutuksiin hän voi suorittaa rästissä olevat tehtävät verkko-opetuksena. Koulutuskustannus on noin Tekijät ja lisätietoja: Anssi Kaltevo, anssi.kaltevo@karateliitto.fi, Niko Koivula, niko.koivula@karateliitto.fi,

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Aluepäivät Joensuu 2015 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 VOK koulutuksen tilanne 23.6.2015 VOK Superviikonloput toteutuneet kaikilla

Lisätiedot

VOK-1 TASON 1 VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS MONIMUOTOKOULUTUKSENA

VOK-1 TASON 1 VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS MONIMUOTOKOULUTUKSENA VOK-1 TASON 1 VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS MONIMUOTOKOULUTUKSENA Työryhmä: Marko Keskitalo, Jyrki Saarela, Tiina Heikkinen, Kustaa Ylitalo Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

SYKSY 2013. KOULUTUSkalenteri

SYKSY 2013. KOULUTUSkalenteri SYKSY 2013 KOULUTUSkalenteri 1 P ohjois-karjalan Liikunta ry järjestää monipuolista ja laadukasta koulutusta. Laadun takaavat ammattitaitoiset kouluttajamme ja hyvät koulutusmateriaalit. Avoimien koulutusten

Lisätiedot

Kuvaa ei voi näyttää. Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus, tasot 1-3

Kuvaa ei voi näyttää. Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus, tasot 1-3 Kuvaa ei voi näyttää. Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus, tasot 1-3 Kustaa Ylitalo 2014 2 Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus TASOT 1-3 VALMENTAJANA JA OHJAAJANA TOIMIMINEN AIKIDON HARJOITTELIJAN

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

OHJAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LIIKUNNAN- OPETTAJILLE

OHJAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LIIKUNNAN- OPETTAJILLE Maksutonta koulutusta OHJAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LIIKUNNAN- OPETTAJILLE 2018 2019 Yhteistyössä kuntien liikuntapalvelut ja LiikU Osaavat ja kannustavat valmentajat ovat laadun tae. Innostava vetäjä

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! 2 KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3. Kokonaisliike ja koordinaatio Suomen Suunnistusliitto 8.- 9.2. 2014

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3. Kokonaisliike ja koordinaatio Suomen Suunnistusliitto 8.- 9.2. 2014 NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3 Kokonaisliike ja koordinaatio Suomen Suunnistusliitto 8.- 9.2. 2014 NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU KOKONAISUUS Liiketaitoharjoittelun perusteet Kehonhallinta, nopeus,

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ

INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja

Lisätiedot

Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa

Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 2 KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt Lappeenranta

Kasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt Lappeenranta Kasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt 15.3. 2018 Lappeenranta Asettelemalla rajoitteita, luomme tarjoumia Työryhmä: Sami Kalaja, KIHU Jari Savolainen, URHEA Olli Cajan, Santasport Lapin Urheiluopisto

Lisätiedot

Liiketaidoista lajitaitoihin

Liiketaidoista lajitaitoihin Liiketaidoista lajitaitoihin Nuorisovalmennusseminaari 2014 Petka Lehtinen Sisältö 1. Miksi liiketaitoharjoittelua 2. Liiketaidot 3. Milloin ja miten? 4. Mistä lisätietoa? 5. Ajatuksia ja malleja käytännön

Lisätiedot

koulu tusta Yhteistyössä kuntien liikuntapalvelut

koulu tusta Yhteistyössä kuntien liikuntapalvelut Seuraohjaajille maksutonta koulu tusta 2017 2018 Yhteistyössä kuntien liikuntapalvelut ja LiikU LASTEN, NUORTEN JA AIKUISTEN HARRASTELIIKUNNAN OHJAAJILLE Matalan kynnyksen harrasteliikunta seuratoiminnassa

Lisätiedot

Suomen Cheerleadingliitto ry

Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry KOULUTUKSET 2016 Apuohjaajakoulutus - UUTUUS! 23.1. Helsinki, 20.2. Tampere, 12.3. Oulu, 6.8. Seinäjoki Active Cheer ohjaajakoulutus 9.1. Jyväskylä, 16.1. Pori, 6.2. Helsinki,

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 25.8.2016 Syyskauden avaus ja kuulumiset Liikunnan ja urheilun yhteinen menestyssuunnitelma/ Pekka Nikulainen ja Jukka Karvinen (45 min) Ajankohtaiset o Sinettiseuraseminaari

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1. Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja

Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1. Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1 Suunnistusvalmennusseminaari 25.1.2014 Katri Lilja Ohjaajan ja valmentajan polku suunnistuksessa Suunnistusliitto tarjoaa ohjaajakoulutuksia

Lisätiedot

VALMENNUKSEN LINJAUS

VALMENNUKSEN LINJAUS VALMENNUKSEN LINJAUS Valmennuksen linjauksen on tarkoitus olla suuntaa antava ja valmentajien työtä helpottava apuväline. Linjauksessa pyritään hahmottamaan, mitä taitoja pelaajien edellytetään hallitsevan

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Liiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo

Liiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo Liiketaitoharjoittelu koripallossa Jussi Räikkä 14.12.2011, Salo Valmennuksen kehä Osaan ratkaista pelitilanteita 1-2 peli-kaverin kanssa Minulla on keinot, miten voitan 1vs.1 tilanteita Peli- ja ajattelutaidot

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Teema / Ikävuodet Iso tavoite

Teema / Ikävuodet Iso tavoite Teema / Ikävuodet 4 6 7 9 10 12 13 15 Iso tavoite Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen on hauskaa. Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Kisakallioon!

Tervetuloa Kisakallioon! Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tähtiseura-ohjelma. Huippu-urheilun osa-alue

Tähtiseura-ohjelma. Huippu-urheilun osa-alue Tähtiseura-ohjelma Huippu-urheilun osa-alue Laatuseuratyön historiaa Sinettiseuratoiminta käynnistyy (1992) Foot Pass ja Ice Pass starttaavat Voimisteluliitolla Sinetti-, Priima ja Huippu-seuroja (2007)

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUKSEN. PERUSTEET tiivistelmä. www.valmentajakoulutus.fi

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUKSEN. PERUSTEET tiivistelmä. www.valmentajakoulutus.fi VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUKSEN PERUSTEET tiivistelmä www.valmentajakoulutus.fi S I S Ä L LY S L U E T T E L O 1. VOK-toimintamalli.....................................................................................................

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheen asiantuntijatyöt

Urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheen asiantuntijatyöt Urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheen asiantuntijatyöt Miten olen jalkauttanut lapsuusvaiheen asiantuntijatyötä ja sen sisältöjä omaan toimintaani? Kirjaa toteutettuja / meneillään olevia asioita

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5 Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Muistattehan, että jokainen Sinettiseura saa lähettää yhden henkilön maksutta Juniorivalmentajakoulutukseen.

Muistattehan, että jokainen Sinettiseura saa lähettää yhden henkilön maksutta Juniorivalmentajakoulutukseen. KOULUTUSTIEDOTE Elokuu 2013 Tässä tiedotteessa on kerätty syksyn koulutustarjonta aikajärjestyksessä. Koulutusta on tarjolla monipuolisesti. Koulutuksista saa lisää ideoita ja innostusta valmentamiseen

Lisätiedot

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner 3.10.2009

TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner 3.10.2009 TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija Mikko Manner 3.10.2009 Urheilija ei tervettä päivää näe KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto HEI VALKKU MIKS ME NÄIN TEHDÄÄN? Omat kokemukset

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Valmentajille maksutonta. koulutusta Yhteistyössä kuntien liikunta palvelut ja LiikU

Valmentajille maksutonta. koulutusta Yhteistyössä kuntien liikunta palvelut ja LiikU Valmentajille maksutonta koulutusta 2017 2018 Yhteistyössä kuntien liikunta palvelut ja LiikU kenelle? Valmentajakoulutukset ovat tarkoitettu valmentajille, joilla on jo jonkin verran valmentajakokemusta

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 22.9.2016 Avaus Suomen Palloliiton valmennuslinja/ Marko Viitanen (45 min) Varhaisvuosien liikuntasuositukset/ Nina Korhonen (45 min) Ajankohtaiset o Urheilun Pelisäännöt

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO. Tavoitteellista kilpaurheilua päämäärätietoista opiskelua

URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO. Tavoitteellista kilpaurheilua päämäärätietoista opiskelua URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO Urheilulinja Opiskelijoille, joilla on tavoitteellinen kilpaurheiluharrastus Aloituspaikkoja 36 Päälajit jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy, golf, yleisurheilu, uinti

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Aikaa kuluu yksilöllisesti Voidaan tehdä osina Harjoituslomake ja kynä Tavoitteet Lajin ja urheilijan psyykkisten taitojen ja niiden kehittämistarpeen analyysi

Lisätiedot

URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO. Tavoitteellista kilpaurheilua päämäärätietoista opiskelua

URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO. Tavoitteellista kilpaurheilua päämäärätietoista opiskelua URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO Urheilulinja Opiskelijoille, joilla on tavoitteellinen kilpaurheiluharrastus Aloituspaikkoja 36 Päälajit jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy, golf, yleisurheilu, uinti

Lisätiedot

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com.

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com. SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012 Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com Puheenjohtajalta Marko Ahtiainen puheenjohtaja p. 044 3044626 marko.ahtiainen@pohjois-savonliikunta.fi

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen kokonaisuudistus

Valmentajakoulutuksen kokonaisuudistus Valmentajakoulutuksen kokonaisuudistus Tavoitteena on lapsuus- ja nuoruusvaiheessa toimivien osaavien koulutettujen valmentajien määrän ja laadun lisääminen. 9/10 lapsella ja nuorella on mahdollisuus osaavaan

Lisätiedot

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi Harjoittelun suunnittelu ja arviointi KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Suomalainen urheilu loistaa Tähtiseurassa

Suomalainen urheilu loistaa Tähtiseurassa Auditointikoulutus 14.2.2019 2 Suomalainen urheilu loistaa Tähtiseurassa. 14.2.2019 3 14.2.2019 4 Tähtimerkit osa-alueittain 14.2.2019 5 14.2.2019 6 Tähtiseura-ohjelman polussa 3 vaihetta 14.2.2019 7 14.2.2019

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Tervetuloa Kisakallioon!

Tervetuloa Kisakallioon! Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus

Lisätiedot

Valmennuskeskusarviointi

Valmennuskeskusarviointi Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela 16.3.2012 Arviointitehtävä Urheiluopistojen valmennuskeskusten arviointihankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisesta valmennuskeskustoiminnasta

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen. perusteet

Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen. perusteet Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet 2007 VOK Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen Suomen Liikunta- ja Urheilu ry Nuori Suomi ry Suomen Olympiakomitea Suomen Kuntoliikuntaliitto ry Suomen

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus

Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutus 5 tasoa (ratsastusvalmentaja, lajivalmentaja, huippuvalmentaja, valmentajan ammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä. Forssan Naisvoimistelijat, Koulutusjärjestelmä Sivu 1

Koulutusjärjestelmä. Forssan Naisvoimistelijat, Koulutusjärjestelmä Sivu 1 Koulutusjärjestelmä Forssan Naisvoimistelijat järjestää koulutuspäiviä valmentajilleen ja ohjaajilleen vuosittain. Koulutukset voivat olla seuran sisäisiä koulutuksia tai Voimisteluliiton tai jonkun muun

Lisätiedot

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa Sinettiseuraseminaari 8-9.10.2016 Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Voimisteluliitossa XXX otsikko Toimintaympäristöjen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015. Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen

Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015. Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen Valmennuskeskusten yhteishanke 2013-2015 Valmennuksen osaamisen ja menetelmien kehittäminen Erityiset koulutustehtävät/okm 1. Kuortaneen valtakunnallinen huippu-urheilun erityinen kehittämistehtävä on

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hyvä rehtori, luokanvalvoja tai oppilaanohjaaja sekä oppilaat ja huoltajat VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIAN VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS

Hyvä rehtori, luokanvalvoja tai oppilaanohjaaja sekä oppilaat ja huoltajat VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIAN VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Hyvä rehtori, luokanvalvoja tai oppilaanohjaaja sekä oppilaat ja huoltajat VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIAN VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III Ohjaajatutkinnon tasot I - III Kolme sisältöaluetta Ensimmäiseksi ohjaajakoulutus kehittää ohjaajien toimintaedellytyksiä: syventämällä

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö Toim. Kaisu Mononen, Outi Aarresola, Pasi Sarkkinen, Jarkko Finni, Sami Kalaja, Asko Härkönen ja Mikko Pirttimäki

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot