Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. KOMENTORIVI JA KOMENNOT Windows- ja Linux-ympäristöissä

Transkriptio

1 Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus KOMENTORIVI JA KOMENNOT Windows- ja Linux-ympäristöissä Kati Sipilä Opinnäytetyö Lokakuu 2008

2 TIIVISTELMÄ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi Informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin koulutusohjelma KATI SIPILÄ KOMENTORIVI JA KOMENNOT Windows- ja Linux-ympäristöissä Opinnäytetyö 24 s. Lokakuu 2008 Tässä opinnäytetyössä tutustutaan komentorivin ja komentojen käyttöön sekä Windows- että Linux-käyttöjärjestelmissä. Erilaisia komentoriviohjelmia ja komentoja on paljon, joten tässä työssä on käsitelty vain joitain käytetyimpiä komentoja. Yleisimmin käytettyjen komentojen lisäksi mukana on joitain tietojen käsittelyyn liittyviä komentoja ja verkonhallinnan komentoja. Avainsanat: komentoliittymä, komentorivi, komentotulkki, Linux

3 SISÄLLYS 1 ALKUSANAT TYÖN KULKU KOMENTOLIITTYMÄT JA KOMENTORIVIN KÄYTTÖ YLEISIMMÄT KOMENNOT WINDOWSISSA Tietojen käsittelyn komentoja Muita komentoja Komentojen vastaavuudet eri käyttöjärjestelmissä VERKONHALLINNAN KOMENNOT YLEISIMMÄT KOMENNOT LINUXISSA Tietojen käsittelyn komentoja Muita komentoja OMIA MIETTEITÄ...22 LÄHTEET...24

4 1 1 ALKUSANAT Tarkoitukseni on tutustua komentorivin ja komentojen käyttöön Windows- ja Linuxkäyttöjärjestelmissä. Ensimmäisen oman tietokoneeni sain tämän vuosituhannen puolella, ja kiinnostukseni tietokoneisiin ja tietotekniikkaan on herännyt vasta aivan äskettäin. Näin ollen komentorivin ja komentojen käyttö on minulle uusi asia. MS-DOSin käytöstä ei ole mieleeni jäänyt hämärästi kuin cd ja cd.. eli miten tietokoneen hakemistoissa liikutaan. Komentorivin käyttöä ei ole juuri käsitelty datanomi-opinnoissa. Se on mielestäni sääli, sillä kyse on kuitenkin ammatillisesti tärkeästä asiasta. Nykyään tavallinen tietokoneen käyttäjä voi tehdä kaiken olennaisen graafisessa käyttöliittymässä sekä Windowsissa että suosituimmissa Linux-jakeluissa. Mutta tietokoneen tehokäyttäjä voi tarvita myös komentoriviä. Vaikka asiat on mahdollista tehdä myös graafisessa käyttöliittymässä, toisinaan on perusteltua käyttää komentoriviä. Isoissa järjestelmäympäristöissä graafisen käyttöliittymän käyttö ei välttämättä ole paras tapa tehdä asioita, ja joissain ympäristöissä se ei ole edes mahdollista. Erityisesti Linuxympäristöissä olisi hyvä osata tehdä asiat myös komentoriviä hyväksi käyttäen. Lisäksi komentorivin käyttö avaa uusia mahdollisuuksia käyttää tietokonetta. 2 TYÖN KULKU Aloitin opinnäytetyön teon etsimällä aiheeseen liittyvää tietoa eri lähteistä, muun muassa Internetistä, lehdistä ja kirjoista. Käyttökelpoisimmat lähteet löytyivät kirjoista. Tutustuin aluksi Windowsin komentoihin. Olin odottanut, että komentoja käsittelevä tieto olisi vanhaa, mutta että sitä löytyisi helposti. Uudemmissa Windowskäyttöjärjestelmää käsittelevissä kirjoissa ei ollut aiheesta juuri mitään. Joten pääasiallisena lähteenä käytin vanhaa MS-DOSia käsittelevää kirjaa.

5 2 Koska käyttämäni kirjallisuus oli vanhaa, jokaista komentoa piti kokeilla käytännössä, sillä komentojen toimivuudesta ei ollut mitään takeita. Jotkut komennot osoittautuivatkin toimimattomiksi. Yllättävää oli se, että jotkut toimimattomista komennoista olisivat olleet käyttötarkoitukseltaan hyödyllisiä. Työn Windows-osioon meni jo sen verran paljon aikaa, että työtä täytyi rajata entistä tarkemmin. Koska alkuperäisenä tarkoituksena oli vain tutustua komentorivin ja komentojen käyttöön, päätin tässä vaiheessa rajata työn seuraavasti: olennaisimpia komentoja oli mielestäni hakemistoissa liikkuminen (cd), hakemiston sisällön näyttäminen (dir ja ls) ja ohjeet (help, /? ja man, info, -h, --help) sekä tietojen käsittelyyn liittyvät komennot. Otin mukaan myös joitain verkonhallinnan komentoja, koska niiden olin jo aikaisemmin havainnut olevan todella hyödyllisiä. Monia olennaisia komentoja täytyi rajata työn ulkopuolelle. Päätin jättää pois muun muassa ohjelmointiin liittyvät komennot. Aiheen rajaaminen Windowsin puolella oli helppoa. Linuxissa komentoriviä käytetään kuitenkin enemmän, ja komentoja on huomattavasti enemmän. Linuxin puolella aiheen rajaaminen oli huomattavan vaikeaa. Ennen Linuxin komentoihin tutustumista oli asennettava koneelle kyseinen käyttöjärjestelmä, tässä tapauksessa Ubuntu. Linuxin komennoista löytyi paljon tietoa eri kirjoista ja Linuxin manuaalisivut ovat varsin kattavat. Työn kuluessa tuli tehtyä jonkin verran turhaa työtä. Koska aihe oli minulle uusi, en aluksi osannut rajata aihetta järkevästi. Muutin aiheen rajausta moneen kertaan työn edetessä. Käytännössä kokeilin monia komentoja, joista osa osoittautui toimimattomiksi. Lisäksi rajasin osan komennoista kirjallisen opinnäytetyön ulkopuolelle. 3 KOMENTOLIITTYMÄT JA KOMENTORIVIN KÄYTTÖ Komentoliittymä on ohjelma, jonka kautta ihminen voi kommunikoida tietokoneen kanssa. Komentoliittymän avulla eri ohjelmia voi käynnistää, pysäyttää ja keskeyttää.

6 3 Komentoliittymästä käytetään myös nimityksiä komentorivi, komentotulkki, konsoli, pääte ja terminaali. Komentoriviä käytetään sen tarjoaman selkeyden, nopeuden ja teknisten ratkaisujen vaatimattomuuden takia. Sen käyttö on yleistä tieteellisessä tutkimuksessa, laitteiden kehittämisympäristöissä ja erilaisten laitteiden käyttöliittymissä. Komentoriviä voi käyttää myös ohjelmoinnissa, sillä se osaa tulkita erilaisia ohjelmointirakenteita. Komentorivin käyttö on välttämätöntä muun muassa suurkoneympäristöissä. Windowsissa komentoliittymänä käytetään yleensä Komentorivi-ohjelmaa (Command Prompt), joka tulee Windowsin mukana. Linuxissa, joka pohjautuu Unix-käyttöjärjestelmään, käytetään terminaaliohjelmia, jotka toimivat vastaavalla tavoin. Komennot tulkitsee Linuxissa kuitenkin shell. Komentorivin kautta käytetään shelliä, jonka avulla käytetään tietokoneen ohjelmia. Shellejä on erilaisia, mutta enimmäkseen ne toimivat samankaltaisesti. Linuxissa oletuskomentoliittymä on yleensä Bash. Komentorivillä käyttäjä kirjoittaa näytölle komennon ja painaa enter-näppäintä, jolloin tietokone käsittelee komennon ja tulostaa vastineen näytölle. Komennon suoritettuaan tietokone jää odottamaan uutta komentoa. Komentorivillä työskenneltäessä, on huomattava, että komentoa annettaessa yksi hakemisto on työhakemisto. Komentoja antaessa olet yhdessä hakemistossa ja oletuksena kaikki toiminnot kohdistuvat tuon työhakemiston sisältöön ja sen alihakemistoihin, ellet komenna toisin. Työhakemistoa voi vaihtaa komennolla cd. Lisäksi Windowsissa pitää huomioida työlevy, koska levyasemat ovat siellä erillisiä. Linuxissa ei ole erillisiä levyasemia. Valmiusmerkki osoittaa koneen olevan valmiina vastaanottamaan käyttäjän antamia komentoja. Windowsissa valmiusmerkki on C:\> (kirjain on työlevyn tunnus). Linuxissa $ tarkoittaa, että komento annetaan tavallisena käyttäjänä ja # tarkoittaa, että toimitaan pääkäyttäjänä. Jos rivin alussa ei ole kumpaakaan näistä merkeistä, se tarkoittaa komen-

7 4 non tulostetta. Windowsissa hakemistoja erottava merkki on \, kun se Linuxissa on /. Lisäksi Linuxissa kaikki komennot kirjoitetaan aina pienellä. 4 YLEISIMMÄT KOMENNOT WINDOWSISSA CD Cd-komennolla voi vaihtaa työhakemistoa. C:\>cd \koti Siirtää käyttäjän oletushakemiston alla olevaan koti-hakemistoon. C:\>cd koti Siirtyy oletushakemiston alla olevaan koti-hakemistoon. Sama kuin yllä jos oletushakemistona on päähakemisto. C:\>cd.. Siirtyy hakemistopuussa yhden tason verran ylemmäksi, edelliseen hakemistoon. C:\>D: Siirtää käyttäjän levyasemalta C toiselle levyasemalle D. DIR Dir-komennolla saa listan hakemiston sisältämistä tiedostoista ja alihakemistoista. C:\>dir Näyttää hakemistolistauksen oletushakemistosta.

8 5 KUVA 1. Dir C:\>dir D: Näyttää hakemistolistauksen D-aseman oletushakemistosta. C:\>dir \koti Näyttää hakemistolistauksen koti-hakemistosta. C:\>dir ohje.txt Näyttää tiedoston ohje.txt tiedot (päiväys, kellonaika, koko). /s Komento vaikututtaa myös alihakemistoihin. /p Listaus pysäytetään, kun kuvaruutu tulee täyteen. /os Oletushakemiston tiedostot koon mukaan nousevassa järjestyksessä. /o-d Oletushakemiston tiedostot niin, että tuoreimmat tiedostot ovat ensin ja vanhimmat listan lopussa. Esim. C:\>dir /s /p

9 6 HELP ja /? Help-komento tulostaa eri komentoihin liittyvän avustustekstin, joka kuvaa komennon käyttöä ja kertoo sen lisämääreet. C:\>help Help-komennolla saa listan komennoista. Se tulostaa listan ohjelman tuntemista komennoista sekä lyhyen kuvauksen niistä. C:\>help dir Kirjoittamalla help-komennon perään jonkun komennon nimen, saa tietoa kyseisestä komennosta. Mikäli help ei osaa antaa tietoa komennosta, voi kokeilla seuraavaa: C:\>ipconfig /? /? näyttää komennon rakenteen ja kaikki lisämääreet. Tätä voi käyttää vaihtoehtoisesti help-komennon sijasta. 4.1 Tietojen käsittelyn komentoja COPY Copy-komennolla voi kopioida tiedostoja. C:\>copy esimerkkiharjoitus.txt harjoitus.txt Kopioi tiedoston esimerkkiharjoitus.txt nimelle harjoitus.txt oletushakemistossa. C:\>copy lammas.txt D:\reseptit\lammaspata.txt Kopioi tiedoston lammas.txt D-asemalle reseptit-hakemistoon vaihtaen sen nimeksi lammaspata.txt.

10 7 DEL ja ERASE Del-komennolla voi poistaa tiedostoja. C:\>del harjoitus1.txt Poistaa tiedoston harjoitus1.txt oletushakemistosta. C:\>del \temp Poistaa kaikki temp-hakemistossa olevat tiedostot. Del-komennon sijasta voi käyttää erase-komentoa. FC Fc-komennon avulla voi esimerkiksi tutkia, miten tekstitiedoston vanhempi ja uudempi versio eroavat toisistaan. C:\>fc harjoitus2.txt harjoitus3.txt Fc-komento vertaa tiedostoja toisiinsa ja tulostaa kohdat, joissa ne eroavat toisistaan. /c Pitää isoja ja pieniä kirjaimia samanarvoisina. /n Tulostaa jokaisen tekstirivin eteen sen rivinumeron. FIND Find-komennolla voi etsiä merkkijonoja tekstitiedostoista. Toimii vain puhtaissa ASCIItiedostoissa. C:\>find /i "hauki" kalat.txt /i Pitää isoja ja pieniä kirjaimia samanarvoisina. /n Tulostaa jokaisen tekstirivin eteen sen rivinumeron.

11 8 MD C:\>md harjoitukset Perustaa oletushakemistoon uuden harjoitukset-alihakemiston. C:\>md \koulu\harjoitukset Perustaa olemassa olevaan koulu-hakemistoon harjoitukset-alihakemiston. MOVE Move-komennolla voi siirtää tiedostoja hakemistosta toiseen. C:\>move harjoitus4.txt D:\koulu\harjoitukset Siirtää harjoitus4.txt-tiedoston D-asemalle \koulu\harjoitukset-hakemistoon. RD C:\>rd harjoitukset Poistaa harjoitukset-hakemiston. Poistettavan hakemiston pitää olla tyhjä eikä se saa olla oletushakemistona. REN Ren-komennolla voi vaihtaa tiedoston nimeä. C:\>ren kala.txt hauki.txt 4.2 Muita komentoja DATE Koneen päiväyksen asettaminen.

12 9 TIME Koneen kellonajan asettaminen. 4.3 Komentojen vastaavuudet eri käyttöjärjestelmissä Windows ja Linux poikkeavat paljon toisistaan, joten täysin vastaavia komentoja ei juuri ole. Taulukko 1:ssä on ensin Windowsin komento ja sitä lähinnä vastaava Linuxin komento. (Koski ja Kajala 2004, ) TAULUKKO 1. Komentojen vastaavuudet Windows Linux cd cd dir ls help man copy cp del rm fc diff find grep md mkdir move mv rd rmdir ren mv date date time date

13 10 5 VERKONHALLINNAN KOMENNOT Osa seuraavista komennoista toimii myös Linuxissa. ARP Arp-komento näyttää IP-osoitetta vastaavan Ethernet- eli MAC-osoitteen. C:\>arp -a KUVA 2. Arp -a Näyttää koko ARP-taulukon sisällön. IPCONFIG Ipconfig-komento näyttää verkkolaitteen TCP/IP-asetukset. Sillä voidaan myös vapauttaa (/release) ja uudistaa (/renew) DHCP-laitteen verkkoasetukset. (Kaario 2002, 264.) C:\>ipconfig

14 11 KUVA 3. Ipconfig /all /release /renew Näyttää kaiken konfiguraatiotiedon. Vapauttaa määritellyn verkkoliittymän verkkoasetukset. Jos liityntää ei erikseen määritellä, komento vapauttaa kaikkien liityntöjen asetukset. Uudistaa määritellyn verkkoliitynnän verkkoasetukset. Jos liityntää ei erikseen määritellä, komento uudistaa kaikkien liityntöjen asetukset. NETSTAT Netstat-komento näyttää tilastotietoja IP-, TCP-, UDP- ja ICMP-protokollista. Komento antaa myös tietoja kyseisen hetken TCP/IP-yhteyksistä. C:\>netstat

15 12 KUVA 4. Netstat -a Näyttää kaikki aktiiviset yhteydet ja kuuntelevat portit. -e Näyttää ethernet-statistiikkaa. -n Näyttää osoitteet ja porttinumerot numeerisessa muodossa. -r Näyttää reititystaulun sisällön. -s Näyttää protokollakohtaisia tietoja. PING Pingillä voi testata verkkoasetusten toimivuutta ja palvelinten vasteaikoja. Komento lähettää oletuksena 64 tavun kokoisen ICMP-paketin määrättyyn Internet-osoitteeseen (Rantala 2003, 385). Saatujen vastausten perusteella saadaan selville kohteen tila ja verkkoviive matkalla kohteeseen. Useimmiten kohde, joka vastaa pingiin, on toimintakuntoinen. Tosin jotkin reitittimet on voitu kytkeä suodattamaan ping-viestit, jolloin ping ei kerro sen kohteesta välttämättä mitään. Oletuksena ohjelma lähettää paketteja, kunnes se keskeytetään näppäinyhdistelmällä Ctrl+C. C:\>ping KUVA 5. Ping

16 13 -n 4 Lähettää vain määrätyn määrän (4 kpl) paketteja kohteeseen. TRACEROUTE eli TRACERT Traceroutella saadaan selville datan reitti kohteeseen. Ohjelma tulostaa matkan varrella olevien reitittimien tietoja. Pingiin verrattuna etuna on se, että traceroutella voidaan mahdollisesti jäljittää matkan varrella vikatilanteen aiheuttanut laite tai linkki. Tracerouten avulla saadaan ICMP-viesti kaikilta koneilta siihen asti, kun reitti on kunnossa. C:\>tracert KUVA 6. Tracert -d Ei muuta verkko-osoitteita nimiksi. Sekä pingiä että traceroutea käytettäessä on syytä muistaa, että kaikki verkon laitteet eivät välttämättä vastaa näihin kyselyihin. Yleensä syynä on tietoturva. Näissä tapauksissa kyselyiden vastauksiin perustuvien diagnoosien tekeminen saattaa johtaa harhaan varsinaisesta vian aiheuttajasta. Kokeillessani komentoja koulun koneella, kumpikaan komento ei toiminut.

17 14 6 YLEISIMMÄT KOMENNOT LINUXISSA Ubuntussa oletushakemistona on oma kotihakemisto. Esim. /home/kati-hakemisto. CD Cd-komennolla voi vaihtaa työhakemistoa. $ cd / Siirtyy tietojärjestelmän juurihakemistoon. $ cd /home/kati/runot Siirtää käyttäjän /home/kati/runot-hakemistoon. Huomioi isot ja pienet kirjaimet, hakemistojen nimet täytyy kirjoittaa täsmälleen oikein. $ cd koulu Työhakemiston alihakemistoon voi siirtyä myös ilman /-merkkiä. $ cd ja $ cd ~ Siirtyy käyttäjän kotihakemistoon. $ cd.. Siirtyy hakemistopuussa yhden tason verran ylemmäksi, edelliseen hakemistoon. $ cd - Siirtyy edelliseen työhakemistoon. LS Linuxissa hakemistolistauksen näyttäminen tapahtuu ls-komennolla. Ls-komennolla saa listan hakemiston sisältämistä tiedostoista ja alihakemistoista.

18 15 $ ls Näyttää hakemistolistauksen oletushakemistosta. KUVA 7. Ls -a Näyttää kaikki hakemistossa olevat tiedostot, myös piilotiedostot. -l Näyttää tiedostojen ja hakemistojen tiedot: tyypin (esim. d=hakemisto, =tiedosto ja l=linkki), oikeudet, linkit, omistajan, ryhmän, koon, muokkausajan ja tiedoston nimen. -R Näyttää myös alihakemistojen sisällöt. -s Näyttää tiedostojen koot. -t Järjestää tiedostot aikajärjestyksessä.

19 16 MAN, INFO, -h ja --help Man-sivut ovat Unixien sähköinen käsikirja. Useimmista komennoista, keskeisistä tiedostoista, järjestelmäkutsuista yms. on manuaalisivu, joka kertoo kyseisestä komennosta ja sen käytöstä. Man-sivut ovat varsin kattavat. Man-sivut on jaettu yhdeksäksi eri osioiksi, joista tarkemmin man-sivuilla (ks. $ man man). Man-komento lopetetaan q- kirjaimella. $ man man Näyttää manuaali-sivut. $ man grep Kirjoittamalla man-komennon perään jonkun komennon nimen, saa tietoa kyseisestä komennosta. $ man -k grep Listaa ne Man-sivut, joissa merkkijono grep esiintyy itse komennossa tai komennon lyhyessä kuvauksessa. -k avainsana Tulostaa listan avainsanan sisältävistä tiedostoista. Joistakin ohjelmista on man-sivun sijasta info-sivu. Monen ohjelman kohdalla info-sivu on kuitenkin keskeneräinen. Komentoriviohjelmat sisältävät yleensä lyhyen käyttöohjeen, joka tulostuu komennon perään laitettavalla lisämääreellä -h tai --help.

20 Tietojen käsittelyn komentoja CP Cp-komennolla voi kopioida sekä tiedostoja että hakemistoja. Jos kohteena oleva tiedosto on jo olemassa, cp kirjoittaa sen päälle. Tämän voi estää käyttämällä -i lisämäärettä. Jos kohteena on hakemisto, tiedosto kopioidaan kyseiseen hakemistoon. Komennolla voi myös antaa kopioitavalle tiedostolle tai hakemistolle uuden nimen. (Rantala 2003, 356.) $ cp esimerkkiharjoitus.txt harjoitus.txt Kopioi tiedoston esimerkkiharjoitus.txt nimelle harjoitus.txt oletushakemistossa. $ cp -r /home/kati/harjoitukset /home/kati/koulu Kopioi harjoitukset-hakemiston kokonaisuudessaan koulu-hakemistoon. Kirjoita koko hakemistopolku. -a Säilyttää kaikki alkuperäisen tiedoston attribuutit ja rakenteen. -i Estää kopioimasta tiedostoa samannimisen tiedoston päälle. -p Säilyttää kaikki tiedoston tiedot (omistajan, oikeudet ja ajan), jos komennon suorittaja on pääkäyttäjä. Muutoin toimii vain osittain. -r Käytetään kopioitaessa hakemistoa ja sen kaikkia alihakemistoja. -P Säilyttää koko hakemistorakenteen kopioitaessa tiedostot uuteen hakemistoon. Luo väliin tarvittavat hakemistot. DIFF Diff-komennolla voidaan vertailla kahta tiedostoa, etsiä ja listata niiden väliset erot. Komennon tavallisimpia käyttökohteita on muun muassa ohjelmistokehityksessä eri versioiden vertailu. Diff osaa vertailla myös kokonaisia hakemistoja. Tällöin käytetään

21 18 -r lisämäärettä. Hakemistoja vertailtaessa diff käy läpi kaikki hakemistojen tiedostot myös alihakemistoista. $ diff -u harjoitus5.txt harjoitus6.txt -u lisämääreellä tulostus on monipuolisempi. Listauksessa näytetään vanhan ja uuden tiedoston nimet ja aikaleimat. Lisäksi näytetään muutama rivi muutoksen ympäriltä. Ne rivit jotka ovat tulleet uuteen versioon lisää, on merkitty + -merkillä, ja ne jotka ovat poistuneet, on merkitty -merkillä. FIND Find-komennolla voi etsiä tiedostoja. Joissakin tapauksissa etsiminen voi kestää kauan. Find-komennon lisämääreet määrittelevät mitä haetaan. Oletuksena käytetään print lisämäärettä, joka tulostaa haun tulokset näytölle. $ find. -name '*harjoitus*' -print Etsii tiedostot ja hakemistot, joiden nimi sisältää merkkijonon harjoitus. $ find. -name '*.html *' -print Etsii työhakemistosta alihakemistoineen html-tarkenteiset tiedostot. $ find. -type f -mtime -3 -print Etsii työhakemistosta kaikki tiedostot, joita on muutettu viimeisen kolmen päivän aikana. -name 'tiedosto' Etsii tiedostot nimen perusteella. Tässä voidaan käyttää erikoismerkkejä tarkentamaan hakua. -type d Hakee tiedostoja sen tyypin mukaan. Tärkeimmät tyypit ovat hakemisto (d) ja tiedosto (f). -mtime +n Hakee tiedostot, joita on muutettu ennen (+) tai jälkeen ( ) n-päivää -print Tulostaa haun näytölle.

22 19 GREP Grep-komennolla voi etsiä merkkijonoja tiedostoista. $ grep -i hauki kalat.txt -i Pitää isoja ja pieniä kirjaimia samanarvoisina. -n Näyttää rivinumerot. -w Hakee täysin haettavaa merkkijonoa vastaavaa sanaa. Muuten grep etsii kyseisen merkkijonon sisältävät sanat. MKDIR $ mkdir harjoitukset Perustaa oletushakemistoon uuden harjoitukset-alihakemiston. $ mkdir /home/kati/koulu/harjoitukset Perustaa olemassa olevaan koulu-hakemistoon harjoitukset-alihakemiston. MV Mv-komennolla voi siirtää tiedostoja hakemistosta toiseen. Ja vaihtaa tiedostojen nimiä. $ mv harjoitus7.txt /home/kati/koulu/harjoitukset $ mv kala.txt hauki.txt RM Rm-komennolla voi poistaa tiedostoja. Komentoa käyttäessä kannattaa olla tarkkana, sillä se voi tyhjentää koko kiintolevyn! $ rm -i harjoitus8.txt Poistaa tiedoston harjoitus8.txt oletushakemistosta, ja kysyy varmistusta.

23 20 $ rm -i -d -r /home/kati/harjoitukset Poistaa kaikki harjoitukset-hakemistossa olevat tiedostot ja alihakemistot, ja kysyy varmistusta. -d Poistaa hakemiston, vaikka se ei ole tyhjä. -i Kysyy varmistusta poistettaessa tiedostoa tai hakemistoa. -r / -R Poistaa hakemiston ja kaikki siellä olevat tiedostot ja alihakemistot. Käytä harkiten! RMDIR $ rmdir /home/kati/harjoitukset Poistaa harjoitukset-hakemiston. Poistettavan hakemiston pitää olla tyhjä. 6.2 Muita komentoja DATE Oletuksena date-komento näyttää päivämäärän ja kellonajan. Pääkäyttäjä voi muuttaa koneen päiväyksen ja kellonajan. Ks. Sudo. # date -s 2008/4/28 Päivämäärän asettaminen (kello 00:00). # date -s 12:15 Kellonajan asettaminen 12:15. -u Näyttää ajan Greenwichin ajan mukaan. Oletuksena näytetään paikallinen aika. -s Asetetaan aika. Ainoastaan pääkäyttäjä voi asettaa uuden ajan.

24 21 PASSWD Passwd-komennolla voidaan vaihtaa käyttäjän salasana. Salasanaa vaihdettaessa kysytään ensin nykyistä salasanaa, sitten uutta salasanaa kahteen kertaan. $ passwd KUVA 8. Passwd SU Su-komennolla voidaan vaihtaa tavallisesta käyttäjästä pääkäyttäjäksi tai toiseksi käyttäjäksi. Su-komentoa kannattaa käyttää, kun työskennellään tavallisena käyttäjänä, mutta johonkin järjestelmän ylläpitoon liittyvään tehtävään tarvitaan väliaikaisesti pääkäyttäjän tunnusta. $ su - $ su root Vaihdetaan pääkäyttäjäksi. Su kysyy pääkäyttäjän salasanaa. Ulos kirjautuminen tapahtuu exit-komennolla. $ su eero Vaihdetaan toiseksi käyttäjäksi. Su kysyy kyseisen käyttäjän salasanaa. Joissakin Linux-jakeluissa (mm. Ubuntu), on pääkäyttäjän tunnuksella kirjautuminen oletuksena estetty. Asennuksen yhteydessä valitaan käyttäjä, jolle annetaan oikeus suorittaa kaikkia pääkäyttäjän oikeuksia vaativia toimia sudon avulla.

25 22 SUDO Sudo-komennolla tavallinen käyttäjä voi tehdä joitain pääkäyttäjän oikeuksia vaativia tehtäviä. Pääkäyttäjä määrää mitä ohjelmia tietyt käyttäjät voivat käyttää sudon avulla. Sudon asetukset, kuten käyttäjien oikeudet, määritellään /etc/sudoers-tiedostossa. Toisin kuin sussa, sudossa käyttäjä antaa oman salasanansa pääkäyttäjän salasanan sijaan. Oletuksena sudo kysyy käyttäjän salasanaa viiden minuutin välein. Kun salasana on kerran annettu, voi käyttäjä aikaleiman voimassa ollessa käyttää sudoa ilman salasanaa. $ sudo date -s 2008/4/28 -k Pudottaa aikaleiman aiheuttaen salasanan uudelleenpyytämisen. -v Päivittää aikaleimaa pidentäen aikaleimaa uudella viiden minuutin jaksolla. -h Tulostaa lyhyet käyttöohjeet. 7 OMIA MIETTEITÄ Aiheena komentorivi ja komennot oli mielenkiintoinen. Työ oli myös haastava. Halusin tehdä opinnäytetyöstä sellaisen, että voin tarvittaessa tarkistaa siitä komennot helposti ja nopeasti. Tässä koen onnistuneeni hyvin. Haastavaa työssä oli se, että aihe oli minulle uusi. Aihe oli myös laajempi kuin olin kuvitellut. Aiheen rajaaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Työn rajausta muutin monta kertaa työn edetessä. Kaikkea mielestäni tärkeää asiaa ei voinut ottaa työhön mukaan.

26 23 Vaikka oli odotettavissa, että joutuisin käyttämään Windows-puolella hieman vanhempia teoksia, oli silti yllätys, että uudemmista kirjoista ei löytynyt komentorivin käytöstä oikeastaan mitään tietoa. Windowsin puolella käyttökelpoista materiaalia löytyi yllättävän vähän. Linuxin puolella taas materiaalia oli erittäin paljon. Tosin joistakin komennoista ei tuntunut löytyvän tietoa kirjoista. Mutta kokeilemalla ja Man-sivuihin tutustumalla komentojen toiminta selvisi. Yllätyksiä tuli erityisesti Linuxin puolella. Komennot eivät välttämättä toimineet aivan samalla tavalla kuin kirjojen esimerkeissä. Erot johtuvat pitkälti siitä, että Linuxin eri jakeluversiot ovat varsin erilaisia. Tämän johdosta komentoriviohjelmat ja komennot toimivat niissä hieman eri tavoin. Vaikeinta tässä työssä oli aloittaminen. Alussa en tiennyt miten työtä kannattaa lähteä tekemään. Myös kirjoittaminen oli vaikeaa. Kirjoittaminen on aina ollut minulle vaikeaa, ja siitä ei välillä meinannut tulla yhtään mitään. Tämän vuoksi kirjoittamiseen meni ehkä suhteettoman paljon aikaa. Kokonaisuudessaan olen erittäin tyytyväinen tekemääni opinnäytetyöhön. Lisäksi uskon oppimistani asioista olevan hyötyä myöhemmin työelämässä.

27 24 LÄHTEET Järvinen P PC-käyttäjän käsikirja DOS 6.2. Helsinki: WSOY. Kaario K TCP/IP-verkot. Jyväskylä: Docendo. Koski R. ja Kajala T Linux - Asentajan käsikirja Helsinki: Edita. Rantala A Linux. Jyväskylä: Docendo. Windows- ja Linux-käyttöjärjestelmien sisäiset ohjetiedostot.