Satu Taavitsainen (sd.) Mikkelin kaupunginvaltuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Mikkelin kaupunginhallitukselle

Transkriptio

1 Satu Taavitsainen (sd.) Mikkelin kaupunginvaltuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikkelin kaupunginhallitukselle Vastineena asianajotoimisto AA Moisanderin (asianajaja Antti Vainio) laatimaan, päivättyyn selvitykseen ja siihen sisältyviin, minuun kohdistuneisiin väitteisiin, totean seuraavaa: Vainion selvitys ei tuo uutta aiemmin esitettyihin niin kutsuttuihin työilmapiiriselvityksiin nähden. Vainion selvityksessä toistuu sama virheellinen tulkinta kuin aiemmissa työilmapiiriselvityksissä siitä, ettei minulla valtuuston puheenjohtajana olisi samoja kuntalain antamia oikeuksia tiedonsaantiin kaupungin viranhaltijoilta ja kanssakäymiseen heidän kanssaan kuin muilla valtuutetuilla. Asianajaja Antti Vainion laatima selvitys sisältää epämääräisiä ja vihjailevia näkemyksiä, joiden todenperäisyys pohjautuu selvitykseen haastateltujen viranhaltijoiden näkemyksiin ja aiempiin ilmapiiriselvityksiin. Vainion selvitykseen ei ole haastateltu minua, vaikka olen arvostelun kohteena, kuten ei myöskään koko kaupungin johtoryhmää, vaikka Vainion selvityksessä kohteena ovat nimenomaan olleet viranhaltijoiden mahdollisesti kokemat oikeudelliset loukkaukset. Vainion raportissa ei ole pyritty selvittämään minun omia perusteluja toiminnalleni valtuutettuna. Minulle ei ole turvattu mahdollisuutta kommentoida aiemmissa ja nyt käsittelyssä olevassa selvityksessä esitettyjä väitteitä. Koen, että raporttien käsittelytapa on siten ollut oikeusturvaani ja asemaani loukkaava. Vainion selvitys sisältää ilmaisuja, jotka luovat näkemykseni mukaan värittyneitä ja jopa vääriä mielikuvia siitä, minkälaisia viestejä olen lähettänyt kaupungin johtaville viranhaltijoille. Noiden viestien taustalla ovat kuitenkin aktiivisena valtuutettuna saamani palvelupalautteet kansalaisilta. Selvitykseen on irrotettu lainauksia irrallaan viestieni asiayhteyksistä, joilla on yritetty kuvata puuttumistani viranhaltijoiden toimintaan. Kaupunginhallitus ei ole vielä käynnistänyt kehittämistoimenpiteitä. Vainion raportti on osaltaan jo aiemmin todettujen asioiden toistoa. Tämä herättää minussa kysymyksen, onko Vainion selvityksen takana lähinnä minun syyllistäminen ja jo todettujen asioiden pitäminen aktiivisesti esillä. Tämä näkemykseni nojautuu myös siihen, että myös Vainion selvityksessä päädytään jo aiemmissakin selvityksissä tehtyyn johtopäätökseen, ettei asiassa ole havaittavissa sellaista, mikä edellyttäisi kaupunginhallituksen oikeudellisia toimia. Selvityksessä ei kuvata sanallakaan sitä, mikä ovat kuntalaisten itsehallintoon perustuvan kunnan luottamushenkilön tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet. Luottamushenkilön rooli on moniulotteinen. Vaikka päätyömme on kuntalaisten antamalla valtakirjalla päätöksenteko, merkittävä osa työstä on edustaa kuntalaisnäkemystä myös asioiden

2 valmistelussa. Valtuuston puheenjohtajan tehtävänä on valtuuston kokousten johtamisen lisäksi valvoa valtuuston päätösten valmistelua ja toimeenpanoa. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Luottamushenkilöt ovat aina olleet ja tulevat olemaan myös kuntalaisten viestinviejinä kunnan eri tahoille. Osa viesteistä on yleisiä näkemyksiä asioiden hoitamiseen ja osa on palaute ihmisten omista kokemuksista palvelujen saamisessa tai usein siinä olleissa ongelmissa. Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta. Kunnan päätösvaltaa käyttää valtuusto. Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken. Kunnan valvontajärjestelmässä seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille kuuluvaa sisäistä valvontaa. Luottamushenkilöiden tehtävänä on esimerkiksi seurata, miten viranhaltija käyttää hänelle delegoitua toimivaltaa. (Kuntalaki tausta ja tulkinnat, Harjula & Prättälä, s. 204, 594.) Kunnan hallinnon perustuminen asukkaiden itsehallintoon edellyttää kunnan ja sen asukkaiden tiivistä vuorovaikutusta. Kunta ei voi toimia, jollei sillä ole yhteyttä asukkaisiinsa. Ilman erityistä sääntelyäkin kunta on velvollinen huolehtimaan siitä, että päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä asukkaiden näkemykset otetaan huomioon. Samoin on huolehdittava siitä, että asukkailla on keinoja näkemystensä esiin tuomiseen. Kunnalla on vastuu ihmisten perusoikeuksien toteuttamisesta ja laajemminkin hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta ja kuntalaisten on voitava valvoa kunnan toiminnan laillisuutta. Nämä asiat korostuvat uudistetussa kuntalaissa. Uudessa kuntalaissa edellytetään entistä aktiivisempaa roolia kuntalaisille ja heidän osallisuudelleen kaikessa kunnan päätöksenteossa ja sen valmistelussa sekä palveluiden kehittämisessä. Pidän tärkeänä, että pelisääntökeskustelua käydään, koska uhkakuvana on jatkossa rooliepäselvyyksistä aiheutuvien kiistojen lisääntyminen ja tästä seuraava epäluottamuksen lisääntyminen. Yksityiskohtaiset kommentit asianajaja Antti Vainion väitteisiin 1. Toistan vastauksenani Vainion muistion väitteisiin saman, minkä olen kertonut julkisesti vastineissani aiempiin selvityksiin, että olen toiminut kuntalain mukaisesti luottamustehtävissäni ja vuorovaikutuksessa kaupungin viranhaltijoihin. Vanha kuntalaki on edelleen voimassa niiltä osin ( 43), mikä koskee kunnan luottamushenkilön oikeutta saada tietoja kunnan viranomaiselta ja uusi kuntalaki tulee voimaan 83 osalta vasta vuoden 2017 alusta. Asianajaja Vainio: Mainitun lainkohdan mukainen luottamushenkilön tietojensaantioikeus oli varsin laaja ja sitä rajoittaa pääsäännön mukaan vain viranhaltijan salassapitovelvollisuus. Säännös rajasi kuitenkin tietojen saantioikeuden niihin tietoihin, jotka luottamushenkilölle ovat tuossa "toimessaan" tarpeellisia Sähköpostien mukainen tietojen vaatiminen ei kaikilta osin ole ollut asianmukaista.

3 Osa vaadituista tiedoista on ollut sellaisia, jotka eivät ole liittyneet valtuuston omaan päätöksen tekoon eivätkä tiedot tässä suhteessa ole olleet valtuuston puheenjohtajalle tarpeellisia "toimessaan". Kunnallisen toiminnan ja kuntalain asiantuntijat Heikki Harjula ja Kari Prättälä kuvaavat valtuutettujen oikeuksia seuraavasti: Valtuutetulla on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Tämä koskee kunnan kaikkea toimintaa. Lähtökohtana on, että luottamushenkilö itse arvioi tiedontarpeensa. Luottamushenkilön tietojensaantioikeus ulottuu julkisten tietojen lisäksi niihin tietoihin, jotka eivät vielä ole julkisia. Esimerkiksi asioiden valmistelutiedot ovat tällaisia. Valtuutetun tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa kaikille säädettyä oikeutta laajempi. (Kuntalaki tausta ja tulkinnat, Harjula & Prättälä, s. 279, ) Valtuutetun toiminta kattaa koko kunnan toiminnan. Asianajaja Vainio väittää virheellisesti, ettei minulla valtuuston puheenjohtajana olisi oikeutta toimia muuta kuin valtuuston puheenjohtajalle tarpeellisessa "toimessaan". Tämän tulkinnan mukaanhan valtuutetun toimiessa lautakunnan jäsenenä, hänen toimintansa rajoittuisi vain lautakunnan toimintaan. Näin ei tietenkään ole. 2. Lain noudattamiseen Vainio ottaa kantaa seuraavasti: Erikoisimmillaan syyllistäminen on ollut silloin, kun puheenjohtaja on vaatinut operatiivisen toimintalinjan muutosta ja korostanut ettei valtuuston toimintaan osoittamien määrärahojen riittämättömyys ole peruste toimia organisaatiossa valitulla tavalla. Tässä kohdin viitataan toimeentulotuen myöntämiseen. Lain mukaan toimeentulotukihakemus on käsiteltävä seitsemän arkipäivän kuluessa. Olen puuttunut siihen, että Mikkelissä ei ole noudatettu kyseistä seitsemän arkipäivän käsittelyaikaa. Toimeentulotuki ei ole budjettiperusteinen asia ja laki ottaa kantaa tähän hyvin yksiselitteisesti. Se, että kunta ei ole ottanut talousarvioon määrärahaa, ei vapauta kuntaa suorittamasta menoa, johon laki velvoittaa tai johon kunta on omilla päätöksillään sitoutunut. Kunnan on talousarvioon varatuista määrärahoista riippumatta esimerkiksi turvattava sellaiset sosiaalietuudet ja -palvelut, joihin kuntalaisella on subjektiivinen oikeus. Tällaisia ovat muun muassa oikeus toimeentulotukeen sekä alle kouluikäisten oikeus päivähoitoon tai kotihoidontukeen. Talousarvio on lain mukaan laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. (Kuntalaki tausta ja tulkinnat, Harjula & Prättälä, s. 544, ) Perustuslain 2.3. :n mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. (Kuntalaki tausta ja tulkinnat, Harjula & Prättälä, s. 423.)

4 Perustuslain 22 :n pykälän mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kunnallisten viranomaisten on sovellettava lakeja siten, että niiden päätökset ovat perustuslain mukaisia ja tulkinnat perusoikeusmyönteisiä. (Kuntalaki tausta ja tulkinnat, Harjula & Prättälä, s. 62.) Myös Mikkelin kaupungin tarkastuslautakunta luovuttamassaan arviointikertomuksessa toteaa seuraavaa: Sosiaali- ja terveystoimen toimialan tarkoituksena on toimialaa koskevan lainsäädännön ja muiden säännösten nojalla huolehtia siitä, että palvelut on järjestetty määrällisesti ja laadullisesti yhteistoiminta-alueen kuntien väestöntarpeita vastaavasti. Toimialan tulee myös huolehtia siitä, että sille osoitetaan riittävästi voimavaroja ja että sosiaaliset ja terveysnäkökohdat otetaan huomioon muussa kaupungin kehittämisessä ja palvelutuotannossa Säästöjä tulee tehdä kaikin tavoin, kunhan peruspalvelujen määrää tai laatua ei heikennetä. Liian raju menojen supistaminen voi johtaa kurjistumiskierteeseen. Talousarviota laadittaessa määrärahoja ei saa tietoisesti alimitoittaa eikä tuloarvioita ylimitoittaa. Suomen malli hyvinvointipolitiikassa perustuu vahvaan säädösohjaukseen, joka sisältää normiohjauksen muun muassa toimeentulotuen maksamisen suhteen. Lähtökohtaisesti palvelut on rakennettu säädöksille eli valtiota ja kuntia sitovaan lainsäädäntöön. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla, eikä lainsitovuutta voi poistaa budjetoimalla liian vähän rahaa palveluihin. Olen saanut sosiaali- ja terveysjohtajalta tiedon, että toukokuussa 2015 viimeinkin Mikkelissä ollaan käsittelyajoissa lain vaatimassa rajassa. Tästä olen tyytyväinen. 3. Selvityksessä esitetyt väittämät ja esimerkit, joilla on pyritty kuvaamaan toimintaani, ovat epäasiallisia, vihjailevia ja paikkansapitämättömiä. Asianajaja Vainio: Viranhaltijoiden on väitetty tehneen lainvastaisia päätöksiä tai päätöksillään mahdollistaneen lainvastaisen asiantilan jatkumisen. Toimeentulotukipäätösten käsittelyajat Mikkelissä ovat ylittyneet lain sallimasta seitsemän arkipäivän rajasta. Olen viestinyt tästä jo viime kesästä alkaen asiasta vastaaville viranhaltijoille. Tilanteeseen on kiinnittänyt huomiota myös Itä-Suomen aluehallintovirasto, joka on vaatinut pysymistä lain määräämässä käsittelyajoissa uhkasakon uhalla. Myös kaupunginhallitus on kiinnittänyt asiaan huomiota ja luvannut parantaa tilannetta. Asiaa on käsitelty valtuuston kyselytunnilla. Näillä perusteilla minulle on epäselvää, miksi juuri minun puuttumiseni epäkohdan korjaamiseksi on koettu epäasiallisena. Yhteydenottoni asiasta ovat tapahtuneet kuntalaisten kertomien pitkittyneiden käsittelyaikojen perusteella. Olisiko minun pitänyt jättää kuntalaisten palvelupalautteet huomiotta? Palveluperiaate hallintomenettelyssä edellyttää viranomaiselta palveluiden asianmukaista saatavuutta, neuvontaa, tiedottamista, asioiden käsittelyä

5 mahdollisimman nopeasti ja joustavaa hallintokäytäntöä. Kuntalaiset ovat asiakkaita, joilla on oikeus hyvään palveluun. Olen ollut yhteydessä varhaiskasvatuksesta vastaavaan viranhaltijaan asiasta, joka koski aikuisten määrää lapsiryhmissä. Olin saanut viestiä, että lain määräämä aikuisten määrä ei Mikkelissä toteudu. Asiaan tuli korjaus puuttumiseni seurauksena. Asianajaja Vainio: On syytetty viranhaltijoita suoranaisesta valehtelusta tietoja puheenjohtajalle antaessaan Toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen tilastoinnissa oli virhe. Jouduin pyytämään useita kertoja, ennen kuin virhe korjattiin. En pidä hyväksyttävänä, että virheellistä tietoa annetaan olla toimielinten esityslistalla ja pöytäkirjoissa, vaikka asia on tiedossa ja se olisi ollut mahdollista korjata. Asianajaja Vainio: Sähköpostiviestiliikenteen perusteella valtuuston puheenjohtaja on useammassakin tapauksessa pyrkinyt vaikuttamaan omalla kirjoittelullaan ja näkemyksillään yksittäisten viranhaltijoiden päätöksentekoon ja siten kaupungin ao. virastojen operatiiviseen toimintaan. Osa viranhaltijoista on kokenut tämän painostavana tai jopa painostamisena. Yhdessäkään tapauksessa puheenjohtaja ei kuitenkaan ole pyrkinyt muuttamaan yksittäisen päätöksen sisältöä, mutta viranhaltijoiden toiminnassaan tekemiin peruslinjauksiin on haluttu puuttua. Mm. eräässä koulujen iltapäivä kerhotoimintaa koskevassa viestissä valtuuston puheenjohtaja toteaa seuraavaa: "Aion puhua tämän asian puolesta Mikkelissä kaikella sillä voimalla ja vaikutusvallalla, joka minulla on käytettävissä. Toivon, että en joutuisi taistelemaan ja olemaan ristiriidassa opetustoimenjohtavien viranhaltijoiden kanssa, vaan jakaisimme näkemyksen ja veisitte sitä vapaaehtoisesti eteenpäin." Teksti on irrotettu lähettämästäni viestistä. Koko viesti on tämän vastaukseni liitteenä. Ko. sähköpostissani esitän, että koulutoimi valmistelisi seuraavaksi syksyksi 1. ja 2. luokan oppilaille lisää iltapäiväkerhoja. Perustelen asiaa lasten ja perheiden edulla, verotulojen lisäyksellä, työllisyyden parantumisella ym. kaupungin strategiaan liittyvillä perusteilla. Viestini loppuun olen vielä korostanut, että myös itse käytän vaikutusvaltaani asian eteenpäin viemiseksi eri areenoilla. Tällaisen viestin johtavat viranhaltijat ja asianajaja Vainio ovat nähneet epäasiallisena. Koen, että tehtäväni on edistää kuntalaisten ja kansalaisten hyvinvointiin liittyviä asioita monipuolisesti kaikilla niillä päätöksenteon foorumeilla, joilla toimin. Koen, että tämä on normaali osa poliittisen päättäjän työtä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Puhuin iltapäiväkerhojen puolesta myös eduskunnan täysistunnossa.

6 4. Asianajaja Vainio: Osan sähköposteista valtuuston puheenjohtaja on merkinnyt lähettäneensä juuri valtuuston puheenjohtajana. Sähköpostieni allekirjoituksessa on vakiona nimen lisäksi myös tittelit, mm. valtuuston puheenjohtaja, SDP:n Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtaja ja nyt myös kansanedustaja. Pidän tätä asianmukaisena menettelynä. Kun on selvää, että kunnan luottamushenkilöt - riippumatta siitä, ovatko he puheenjohtajia tai ei - käyvät kuntalaisten ja muiden tahojen kanssa keskustelua sähköpostissa, facebookissa, twitterissä ym., on syytä kysyä, voidaanko tehdä eroa luottamustehtävien ja muun poliittisen roolin välillä. Mielestäni kovin yksityiskohtaiset rajaukset rooleissa päättäjän viestiessä eri kansalaisryhmille eivät ole tarkoituksenmukaisia. Sosiaalinen media on muuttanut viestinnän tapaa ja muotoja. Kovin yksityiskohtainen sääntely on nopeassa sosiaalisen median maailmassa lähestulkoon mahdotonta. 5. Asianajaja Vainio: Sähköposteissa on säännön mukaisesti ollut muitakin vastaanottajia kuin viestin kohdehenkilö. Näin viestin varsinainen kohdehenkilö on tullut samalla julkisesti mustamaalatuksi. Viestieni tarkoitus ei ole ollut syyllistää ketään henkilöä. Niiden sisältönä on ollut kuntalaisten palveluihin liittyvä palaute tai oma esitys jostain asiasta. Viestin vastaanottajiksi ovat valikoituneet näistä asioista vastaavat esimiesasemassa olevat viranhaltijat ja joskus myös luottamushenkilöitä. Viranhaltijoiden oma toimintatapa on laittaa viestit minun lisäksi omalle työtiimilleen. On siis lienee aivan normaalia keskustella asioista laajemman joukon kanssa kuin vain yhden henkilön kanssa. 6. Asianajaja Vainio: Silmiinpistävää on, että sähköposteissa kyse on yksittäisten kuntalaisten kokemista epäkohdista, joita valtuuston puheenjohtaja on ryhtynyt selvittämään ohi operatiivisen virkamiesjohdon. En tiedä, mitä tapauksia Vainio tarkoittaa, mutta itse olen pyrkinyt ottamaan yhteyden asioista aina vastaavaan johtavaan viranhaltijaan. Saan koko ajan paljon palautetta kansalaisilta, sillä olen omaksunut aktiivisen ja jatkuvan keskustelun kansalaisten kanssa poliittisen työskentelyn tavaksi. En näe mahdolliseksi kieltäytyä, kun kansalaiset pyytävät apua tai tietoa palveluista. Jos en itse osaa vastata, tapanani on ottaa asiasta selvää. Pidän tätä valtuutetun yhtenä perustehtävänä. Kohdistan aina kysymykseni ja tiedusteluni viranhaltijajohdolle, joka vastaa kyseisestä palvelusta. Kaikille valtuutetuille jaettiin valtuustokauden alussa Kuntaliiton julkaisu: Vaikuttavuutta valtuustotyöhön - vastuullisuutta päätöksentekoon -opas. Oppaassa annetaan ohjeita valtuutetulle seuraavasti:

7 "Kuntalaisen ääntä on kuultava muulloinkin kuin vaalivuosina. Kuntalaiset ovat valinneet valtuutetun omaksi edustajakseen. Valtuutettu on poliittisessa vastuussa äänestäjilleen ja kuntalaisille. Valtuutettu on monen alan poliitikko ja hänen päätöksentekoaan ja työtään auttaa perehtyminen mahdollisimman hyvin asioihin. Monesti on hyvä keskustella asioista valmistelevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa sekä niiden kanssa, joita asia eniten koskee, eli kunnan asukkaiden kanssa. Valtuutetun on oltava ahkera poliitikko ja tehtävä paljon työtä päätöksenteon pohjaksi." "Kunnassa on vaikea jakaa päätöksentekoa strategiseen ja operatiiviseen. Aina ei ole selvää, mitkä ovat isoja asioita ja mitkä taas pieniä. Kuntalaisen näkökulmasta ei ole isoja ja pieniä asioita, vaan ne kaikki ovat hänelle suuria. Vaikka valtuuston tehtävänä onkin strategiatason asioista päättäminen, eivät ne saa olla irrallaan kuntalaisen arjesta. Valtuuston johtamistehtävä ei saa jäädä pelkäksi retoriikaksi ja juhlapuheiksi. Valtuutetun on pystyttävä kertomaan valitsijoilleen, miten yksittäiset, kokonaisuuden kannalta pienetkin asiat etenevät. Tähän avuksi hän tarvitsee laajan kontaktipinnan myös kunnan henkilöstöön." "Luottamushenkilön tulee seurata asiakastyytyväisyyttä, palveluiden laatua ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista palveluiden käyttäjinä. Valtuutettujen tulee luoda edellytyksiä toimivalle käyttäjädemokratialle." 7. Vastauksena Vainion esittämään uuteen väittämään, että olisin levittänyt huhua joidenkin viranhaltijoiden välisistä suhteista, totean, etten ole näin tehnyt. Samoin väitteeseen, että olisin levittänyt tietoa viranhaltijan junailuista uusiin tehtäviin, totean, että en ole levittänyt tällaista tietoa. Pois lähteneitten viranhaltijoiden töiden virkajärjestelyistä on kyllä keskusteltu kaupunginhallituksen piirissä ja tähän liittyen olen keskustellut asiasta puhelimitse kahden kesken kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa. Olen ollut huolissani kaupungin henkilökunnan ja osan johtoryhmään kuuluvien hyvinvoinnista. Minuun on oltu kaupungin henkilökunnasta yhteydessä useita kertoja liittyen esimiesten käyttäytymiseen. Olen huolissani viranhaltijaorganisaation johtamiskulttuurista ja toimintatavoista. Minulle on tullut käsitys että ongelmia on. Viranhaltijaorganisaatiossa esiintyvät ilmapiiriongelmat todetaan myös Interniemi Oy:n laatimassa raportissa. Esimiesten on huolehdittava, että kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja asiallisesti. Näitä koskeviin epäkohtiin olen kokenut vaikeina valtuutetun roolista puuttua ja olen ohjannut henkilöt pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutettujen luo. Tarkastuslautakunta on kuullut kaupungin pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja ja lautakunnan puheenjohtaja totesi myös tiedotusvälineille, että ongelmia henkilöstön sisäisessä ilmapiirissä on.

8 Kaupungin johtamiskulttuuri tarvitsee kipeääkin analyysia ja vaiettujen asioiden tuomista keskustelupöytään. Sen ei tarvitse olla ahdistavaa, vaan vapauttavaa ja uusia mahdollisuuksia avaavaa. 8. Kaupunginhallitus on päättänyt toimenpiteistä aiempien työilmapiiriselvitysten pohjalta. Toistaiseksi ei mitään noista toimenpiteistä ole vielä toteutettu. Yksi niistä oli keskustelut luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä niin, että vuorovaikutus paranisi. Olisin odottanut näiden keskustelujen käynnistymistä, enkä uutta selvitystä. Lopuksi Kaupunginhallitus on käyttänyt kymmeniä tuhansia euroja verorahoja selvittelyyn asiasta, joka olisi pitänyt hoitaa kaupungin sisäisenä keskusteluna. Nyt asiaa on selvitelty yli puoli vuotta suuren julkisuuden saattelemana, eikä itse asia ole edennyt varsinaiseen kehittämisvaiheeseen. Minulle on syntynyt tulkinta, että näiden selvitysten taustalla ovat olleet muutkin motiivit kuin pelkkä työilmapiirin parantaminen sinänsä. Koen, että tästä huonosti hoidetusta ja motiiveiltaan epäselvästä prosessista on myös Mikkelin kaupungin maine monin tavoin kärsinyt. Mikkelissä Satu Taavitsainen (sd.) Mikkelin kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Liitteet: Viitattu sähköposti kokonaisuudessaan

9 LIITE 1: Viitattu sähköposti kokonaisuudessaan Subject: Re: Iltapäiväkerhoista From: Date: Wed, 15 Jan :58: To: Korjaus tuohon edelliseen että keskiansioisen puolikkaan verotulon menetys on kaupungille noin 3000 e. Olettaen, että kaupungille ohjautuva vero% on noin 16,5. Sehän ei ole veroäyrin kokoinen vähennyksistä johtuen. Eli jos näitä puolikasta tekeviä on vaikkapa 100 henkeä, on se jo euroa vähemmän verotuloja. Harvoin tilalle palkataan toista. Ystävällisin terveisin, Satu Taavitsainen Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattisen piirin puheenjohtaja (henk.koht), (kaupungin puh) Lähetetty ipadista "Satu Taavitsainen" kirjoitti kello 11.39: Hei! Nyt on taas ajankohtaista puhua iltapäiväkerhojen toiminnasta Mikkelissä. Ryhmiä ollaan parhaillaan muodostamassa ensi syksylle. Mielestäni kerhojen perustamisen hallinnollista perustetta tulee muuttaa. Valtuuston strategia on muutettu ja tavoitteet ovat muuttuneet. Jokainen hallintokunta on velvollinen toteuttamaan kaupungin strategiaa. Iltapäiväkerhojen toiminnalla pystytään suoraan toteuttamaan seuraavia valtuuston tavoitteita -Lapsilla ystävien määrä lisääntyy -Koulukiusaaminen vähenee -Terveet elämäntavat lisääntyy (mm. liikunta lisääntyy, tupakointi vähenee) -Työttömyysprosentti pienenee ja sitä kautta verotulot lisääntyy ILTAPÄIVÄKERHOLASKELMA IP-kerhonohjaajan palkkaus työnantajakustannuksineen noin e

10 IP-kerhonohjaajan palkkaamiseksi saadaan yleensä palkkatukea TE-toimistolta e IP-kerhonohjaajan bruttotulot noin e, joista tulee kaupungille verotuloja n e IP-kerhonohjaajasta maksettava mahdollinen Kelan sakkomaksu poistuu e Perheeltä tuleva maksu e/kk -> e/vuodessa. Jos ryhmässä on 15 lasta -> 9000 e e. Perheen molempien vanhempien työssäkäynti mahdollistuu. Ilman IP-kerhoa toinen tekee puolikasta. Eli Mikkelille ohjautuvat verotulot lisääntyvät euron bruttotuloilla n e. Laskelma osoittaa, että mitään taloudellisia perusteita olla perustamatta IP-ryhmiä, ei ole. Kaupungin hallinnon pitää muokkaantua nykyaikaa ja kaupunkilaisten tarpeita vastaavaksi ja toteuttaa valtuuston strategiaa. Virkavastuulla toimivien tehtävä on tehdä tarvittavat esitykset luottamushenkilöille asioiden eteenpäin viemiseksi. Mielestäni 1. luokkalaisten 6 kpl määrä ryhmää perustettaessa tulee poistaa. On ajateltava kokonaisuutta ja otettava huomioon kaikki ryhmään haluavat lapset. Valtakunnallisesti nyt on päätetty pidentää oppivelvollisuutta vuodella, mikä on hyvä askel eteenpäin. Mutta kun puhutaan nuorista, jotka eivät lähde opiskelemaan peruskoulun jälkeen, tai jo peruskoulun yläluokkien aikana jättäytyvät koulutyöstä paitsi, olemme kovin paljon myöhässä ja huomion pitäisi keskittyä koulupolun alkupäähän. Mitä perheen arjen näkökulmasta on lapsen alaluokkien koulunkäynti? Se on sitä, että lapsi saa koulussa laadukasta opetusta mutta, koska tunteja on viikossa niin vähän, ovat päivät lyhyitä ja päättyvät usein jo klo 11, 12 tai klo 13. Lapsi on tällöin koko päivän kotona yksin odottaen vanhemman/vanhempien kotiintuloa töistä. Monet tekevät töitä nykyään palvelualoilla, joissa työaika on esim. kaupan aukioloaika ja lapsen yksinolo voi olla nukkumaanmenoaikaan saakka. Iltapäiväkerhopaikkoja ei ole usein kuin 1. luokkalaisille tai jos tilaa on niin myös 2. luokkalaisille. Iltapäiväkerho on lapsen kannalta ihanteellinen paikka olla koulun jälkeen. Saa olla kavereiden kanssa, saa terveellisen välipalan, saa leikkiä ja saa olla turvallisen aikuisen valvonnan alla ja läksytkin tulee tehdyiksi. Vanhempi voi olla rauhallisin mielin töissä ja hakea lapsen koululta töistä päästyään. Iltapäiväkerhoilla toteutetaan nuorisotakuuta. Niihin pitäisi olla oikeus kaikilla alakoulun oppilailla näin halutessaan. On surullista, että koulujen pihoilla norkoilee 2., 3., 4., 5. ja 6. luokkalaisia katsomassa kaihoten koulun sisälle, jossa iippalaiset viettävät hauskaa. Jos ajattelee sitä, minkä aiheutamme lapsille nyt heidän pelatessaan pleikkaria, kännykkää tai tietokonetta yksin kotona kaiket iltapäivät, surffaillen netissä, syöden epäterveellisesti, joutuen huonoon seuraan, peläten, joutuen kiusatuksi, kokeillen päihteitä jne. voidaan todeta, että iltapäiväkerhoissa lasten oleminen tulisi pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle halvemmaksi, perheiden arki paranisi ja säästyttäisiin monelta inhimilliseltä tuskalta ja hädältä. Lasten

11 liikalihavuus myös pienenisi kun liikkuminen lisääntyisi ja syöminen olisi terveellisempää. Veikkaanpa myös, että lasten masennukset ja muut mielenterveydenongelmat pienenisivät ja kiinnostus elämää kohtaan lisääntyisi. Monella yläkouluikäisellä nuorella on vaikeuksia aamulla lähteä kouluun. Yöt pelataan ja päivät nukutaan. Koulu ei kiinnosta. Koulusta on satoja tunteja poissaoloja, jatko-opiskelupaikka ei kiinnosta, eikä ole huonolla todistuksella saatavilla. Arjen rytmi ja elämäntavat ovat ehtineet 9 vuoden koulutaipaleen aikana vääristyä. Nuoret myös nykyään vetävät "pikakännejä", eli heti koulun jälkeen juovat 2-3 olutta tai siideriä ja nousuhumalassa viettävät aikaa kunnes menevät kotiin klo 20 niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Uskon ennaltaehkäisyn auttavan paremmin kuin jälkien korjaamisen. Se, että lapset saisivat olla iltapäivät koulussa järkevän tekemisen parissa, ehkäisi väärille poluille joutumista. Myöskin työn määrä ja verotulot yhteiskunnassamme lisääntyisivät, sillä vanhemmat voisivat tehdä kokopäivätyötä. Nyt useat tekevät puolikasta työaikaa sen vuoksi, että pääsevät kotiin aiemmin lapsensa luo. Aion puhua tämän asian puolesta Mikkelissä kaikella sillä voimalla ja vaikutusvallalla, joka minulla on käytettävissä. Toivon, että en joutuisi taistelemaan ja olemaan ristiriidassa opetustoimen johtavien viranhaltijoiden kanssa vaan jakaisimme näkemyksen ja veisitte sitä vapaaehtoisesti eteenpäin. Mielestäni minulla on kestävät perustelut ja valtuuston hyväksymä strategia on punainen lanka joka kaupungin toimintaa ohjaa. Terv. Satu Taavitsainen Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattisen piirin puheenjohtaja puh (henk koht), (kaupungin) satu.taavitsainen@hotmail.com Tämän sähköpostin sisällössä on luottamuksellista tietoa ja tarkoitettu vain vastaanottajan tietoon. Vastaanottaja ei saa kopioida, jakaa tai muuten käyttää sähköpostin sisältämää tietoa, jos hän ei ole henkilö jolle sähköposti on tarkoitettu lähetettäväksi. Jos olet saanut vahingossa tämän sähköisen viestin, ilmoita siitä meille välittömästi puhelimitse tai paluu-sähköpostitse ja poista sähköposti ja sen kaikki liitteet koneeltasi. Kiitos!