Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa! Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta.
|
|
- Anni Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa! Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta. 2/2012 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI
2 ISBN (pdf) ISSN /2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
3 Sisältö 1. Johdanto 2. Miten selvitys tehtiin 3. Maakuntien kansainvälistymiseen liittyvä aiempi tutkimus 4. Kansainvälinen toiminta maakunnissa tilastojen valossa 5. Maakuntasuunnitelmat linjaavat kansainvälisyyttä vaihtelevasti 6. Kansainvälisyys maakunnissa eri toimijoiden kuvaamina 6.1. Kansainvälisen toiminnan linjaukset ja niiden suunnittelu Yhteistyötä koulutuksen ja elinkeinoelämän kesken tarvitaan 6.2. Kansainvälisyys on hanketoimintaa, kaupankäyntiä ja opiskelijavaihtoa 6.3. Kansainvälisyys koulutuksessa Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Aikuiskoulutus 6.4. Kansainvälistymiseen asennoidutaan maakunnissa pääosin positiivisesti 7. Maakuntien välisiä eroja 8. Yhteenveto 9. Sammanfattning Liite 1 50 Lähteet 51
4 1. Johdanto Kansainvälistymisen kannalta alueellinen tasa-arvo tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet kansainväliseen liikkuvuuteen ja yhteistyöhön asuinpaikasta riippumatta. Alueellinen polarisoituminen nähdään kuitenkin uhkana monissa tulevaisuuden kuvissa. Metropolialue ja suuret kaupungit ovat kansainvälistymisessä aivan eri asemassa kuin harvaan asutut alueet. Esimerkiksi Uusimaa on perinteisesti ollut koulutussektorilla kansainvälisessä toiminnassa aktiivisin maakunta. Tämä kuitenkin selittyy osittain sillä, että Uudellamaalla on paljon oppilaitoksia. Tarkasteltaessa kansainvälistä toimintaa suhteutettuna kunkin maakunnan oppilasmäärään, erottuvat myös muiden maakuntien oppilaitokset aktiivisina kansainvälisinä toimijoina. Koulutussektori on aktiivinen toiminta-alueensa kansainvälinen toimija. Muita maakuntien kansainvälistymistä edistäviä toimijoita ovat maakuntaliitot ja kauppakamarit. Maakuntaliitto linjaa maakuntien toimintaa yleisesti ja vastaa aluekehityslain mukaan maakuntien kansainvälisten toimintojen ja yhteyksien suunnittelusta. Kauppakamarit puolestaan palvelevat maakuntien elinkeinosektoria edistämällä yritysten toimintaa ja kasvua. Kauppakamari toimii yritysten edunvalvojana ja luo tarpeellisia verkostoja. CIMO käynnisti keväällä 2011 selvityshankkeen, jossa haluttiin tarkastella sitä, miten kansainvälisyys toteutuu ja näkyy eri maakunnissa. Selvityksessä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti CIMOn tilastojen valossa? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys maakunnissa tarkoittaa ja miten se näkyy käytännössä? Mikä motivoi ja/tai mikä rajoittaa kansainvälisyyttä? Miten kansainvälisyys on linjattu? Miten asetettuja tavoitteita seurataan? Mikä on kansainvälistymisen nykytilanne ja merkitys yleissivistävässä, ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa? Miten kansainvälisyyteen maakunnissa asennoidutaan? Ensimmäiseksi nousi esiin kysymys missä maakunnissa kansainvälistä toimintaa on runsaasti ja missä taas kansainvälistyminen on vasta aluillaan taustoitusta asialle haettiin CIMOn omista hanketilastoista. Tilastollisen tarkastelun avulla valikoitiin kaksi aktiivisesti CIMOn rahoitusta hakenutta maakuntaa ja vastaavasti kaksi maakuntaa, joista CIMOn rahoittamaan
5 toimintaan oli hakeuduttu vähemmän. Tarkempaan tarkasteluun valikoidut maakunnat ovat Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme. Näistä maakunnista kahdesta ensimmäisestä on haettu paljon hankkeita ja kahdesta jälkimmäisestä maakunnasta puolestaan vähemmän. Tilastollisen tarkastelun lisäksi selvityksessä tutustuttiin Manner-Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmiin, joita analysoitiin sen pohjalta, miten kattavasti kansainvälisyys on muun muassa koulutussektorin osalta niissä huomioitu. Lisäksi kiinnostavaa on vertailla sitä, miten maakuntasuunnitelmissa linjatut tavoitteet näkyvät maakuntien ja kaupunkien arkipäivän työssä? Maakuntien kansainvälistymismekanismeja lähdettiin tarkastelemaan haastattelemalla maakuntaliiton, kauppakamarin ja koulutuskuntayhtymän edustajia valituissa neljässä maakunnassa. Lisäksi kustakin maakunnasta valittiin yksi keskisuuri kaupunki, jonka sivistystoimenjohtajaa haastateltiin. Koulutussektorin osalta selvitys keskittyy yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kansainvälisen toiminnan tarkasteluun. Korkeakoulutuksen sivuun jättäminen on selvityksessä tietoinen ratkaisu, koska korkeakoulutuksella on perinteisesti ollut vahva asema maakuntien kehittämisessä ja nyt haluttiin ensisijaisesti tarkastella muiden koulutussektoreiden roolia maakuntien kansainvälistymisen osalta. Korkeakoulujen merkitys maakuntien kansainvälistymisessä tulee kuitenkin esiin raportissa monesti. Selvitys on muodoltaan selittävää tapaustutkimusta, joka pyrkii eri tapauksia vertailemalla hakemaan tiettyä ilmiötä (tässä tapauksessa kansainvälistymistä) koskevia yhteisiä ominaisuuksia ja eroavaisuuksia. Tulosten yleistettävyyteen ei tapaustutkimuksessa edes pyritä. Yhteiskunnan eri sektoreiden kansainvälistymiseen otetaan julkisissa asiakirjoissa hyvin vaihtelevasti kantaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa kansainvälisyys näkyy aktiivisena osallistumisena Euroopan unionin kehittämiseen sekä lähialueyhteistyönä. Venäjän ja Suomen välinen vastavuoroinen liikkuvuus sekä EU:n ja Venäjän välinen opiskelijavaihto mainitaan hallitusohjelmassa edistämisen ja laajentamisen arvoisina. Aluekehityksen osalta hallitus tukee maakuntien elinvoimaa ja kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Koulutuksen osalta kansainvälisyys mainitaan tavoitteena hallitusohjelmassa korkeakoulutuksen yhteydessä. Korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa näkyväksi tekee myös erillinen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia vuosille Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolia alueidensa innovaatiotoiminnassa pyritään myös hallitusohjelmalla vahvistamaan. Perusopetuksen ja toisen asteen osalta hallitusohjelmassa puhutaan kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuuskasvatuksesta sekä maahanmuuttajaoppilaiden tukemisesta. (Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011, 31 35)
6 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) kansainvälistymisen edistämistä puolestaan korostetaan niin perusopetuksessa kuin myös ammatillisessa koulutuksessa. Perusopetuksessa yhteistyö muiden maiden kanssa on tärkeää oppimisen ja osaamisen kehittämisessä. Kansainvälistyminen nähdään myös olennaiseksi osaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa. Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat suorittavat enenevissä määrin opintoja ulkomailla (KESU , 27).
7 2. Miten selvitys tehtiin Selvitys toteutettiin kolmessa osassa. Ensimmäiseksi tarkasteltiin CIMOon saapuneiden hakemusten jakautumista maakunnittain. Tarkastelukohteena oli koko Suomi ja tarkasteltava aikajakso oli Analyysimenetelmänä käytettiin CIMOn hakemustilastojen suhteuttamista oppilasmääriin maakunnittain. Käytännössä siis hakemusten määrä jaettiin opiskelijamäärällä ja kerrottiin sadalla, jolloin saatu suhdeluku kertoo hakemusten määrän 1000 opiskelijaa kohden. Opiskelijamäärät ovat peräisin Tilastokeskuksen vuoden 2009 tilastoista ja näin ollen keskimääräisessä aktiivisuudessa kolmelta vuodelta hyödynnettiin painotettua keskiarvoa 30/40/30 siten, että vuosi 2009 sai suuremman painoarvon kuin muut vuodet. Näin lasketun painotetun keskiarvon perusteella maakunnat listattiin aktiivisuuden perusteella. Tilastollisen tarkastelun lisäksi suoritettiin sisällönanalyysi Manner-Suomen maakuntasuunnitelmille. Analyysin kohteena oli kansainvälistymiseen liittyvien strategisten tavoitteiden painottuminen maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, miten hyvin koulutussektorin merkitys kansainvälistymisessä on nostettu asiakirjoissa esiin. Maakuntasuunnitelmiin ja -ohjelmiin tutustuminen antoi vain pintapuolisen kuvan alueiden toiminnasta ja erityisesti kansainvälistymisen mekanismeihin perehtyminen vaatii haastatteluja, joihin valittiin aiheen kannalta keskeiset henkilöt. Kolmantena selvitysvaiheena haastateltiin maakuntaliittojen, koulutuskuntayhtymän ja kauppakamarin edustajia. Lisäksi haastateltiin keskisuurten kaupunkien sivistystoimenjohtajia.
8 Maakunta Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Haastatellut toimijat Maakuntaliiton suunnittelujohtaja, Kauppakamarin kehittämispäällikkö, Koulutuskuntayhtymän suunnittelujohtaja, Lieksan sivistystoimenjohtaja Maakuntaliiton kehittämisjohtaja ja yhteyspäällikkö, Kauppakamarin johtaja, Koulutuskuntayhtymäjohtaja, Kannuksen sivistystoimenjohtaja Maakuntaliiton eritysasiantuntija ja kehittämisjohtaja, Kauppakamarin toimitusjohtaja, Koulutuskuntayhtymän toimitusjohtaja, Heinolan sivistystoimenjohtaja Maakuntaliiton kehittämisjohtaja, Kauppakamarin toimitusjohtaja, Koulutuskuntayhtymän johtaja, Imatran sivistystoimenjohtaja Taulukko 1. Haastatellut toimijat maakunnittain Selvityksessä on pyritty tulkitsemaan ilmiöitä ja niihin liittyviä mekanismeja yksittäisten tapausten kautta. Selvityksen maakunnat ovat tapauksia ja näin ollen tapaustutkimukselle luonteenomaisesti niistä on haastavaa tehdä yhteenvetoa tai kehitellä yleispäteviä väittämiä ja teorioita. Tapaustutkimukset ovat kuitenkin usein lähellä tosielämän tilanteita ja sisältävät paljon yksityiskohtaista tietoa, jonka perusteella ilmiöitä voidaan kuvata.
9 3. Maakuntien kansainvälistymiseen liittyvä aiempi tutkimus Yhdistävänä tekijänä aikaisemmilla maakuntien kansainvälistymistä tarkastelevilla tutkimuksilla on ollut keskittyminen elinkeinoelämän kansainvälisen toiminnan arvioimiseen, työvoiman ja ihmisten liikkuvuuden kartoittamiseen sekä kansainvälisyyteen liittyvien asenteiden mittaamiseen. Sam Grönholm (2000) tutki Suomen Kuntaliiton teettämässä selvityksessä kuntien kansainvälistymistä. Tutkimuksessa kartoitettiin kuntien kansainvälistymisstrategioita ja kuntien kansainvälisten asioiden organisointia. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kuntien toimintaa Euroopan unionissa sekä kuntien kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälisistä asioista vastaavat viranhaltijat muodostivat tutkimuksen kohderyhmän. Tutkimuksessa todettiin, että kansainvälistyminen oli edennyt kunnissa vaihtelevalla nopeudella. Kansainvälistymisstrategia oli huomattavin kuntia erottava tekijä; strategian olemassaolo oli vauhdittanut kansainvälistymistä erityisesti suurissa kaupungeissa. Pienemmissä kunnissa kansainvälistyminen ei tutkimuksen mukaan ollut yhtä merkityksellistä, koska kansainvälisten yhteyksien (kansainvälinen elinkeinoelämä, yliopisto, satama) tarve ei ole yhtä suuri. Tutkija ei kuitenkaan halunnut antaa sitä kuvaa, että kansainvälistyminen olisi pienille ja keskisuurille kunnille tulevaisuuden kannalta merkityksetöntä. Tutkimuksen mukaan huomattava osa suomalaisten kuntien kansainvälisestä toiminnasta perustui yhä ystävyyskuntatoimintaan. (Grönholm 2000, 5) Artikkelissaan Päättäjät ja kansainvälistyminen Grönholm ja Sandberg (2003) kuvaavat niitä mekanismeja, jotka selittävät miksi kunta liittyy kansainvälisiin verkostoihin, perustaa projekteja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muuttaa organisaatiotaan vastaamaan kansainvälistymisen vaatimuksia. Aihetta on lähestytty sekä kunta- että päättäjätasolla. Selvitys lähtee liikkeelle kansainvälistymiskartoituksesta, jossa haetaan esimerkiksi väestörakenteen ja maantieteellinen sijainnin kaltaisia ulkoisia tekijöitä, jotka selittäisivät kunnan kansainvälistymisaktiviteettia. Toisessa vaiheessa tarkastellaan päättäjien mielipiteitä. Selvityksen lopputulemana tutkijat totesivat, että kuntien kansainvälistymistoimintaan vaikuttaa suuri joukko erilaisia muuttujia. Ensinnäkin kunnan toimintaympäristö (sijainti, asukasluku, korkeakoulutettujen määrä väestöstä yms.) määrää kunnan edellytykset solmia kansainvälisiä suhteita. Toiseksi kunnan tietoisella toiminnalla, kuten päätöksillä ja poliittisilla linjauksilla, oli merkitystä sille, millä tasolla kunnan kansainvälisen toiminta oli. Tärkein tulos oli kuitenkin se, että viran-
10 haltijoiden asenteilla ja toiminnalla on huomattavaa merkitystä sille, mitä kunta käytännössä tekee. (Grönholm & Sandberg 2003, 14.) Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen nykytilaa tarkastelevassa selvityksessä puolestaan tutkija käsitteli kansainvälistä liikkuvuutta, vieraskielisen opetuksen ja ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää, kansainvälisiä hankkeita, tutkimustoimintaa ja kansainvälisiä tapahtumia alueella. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä maakunnan koulutus-, kehittämis- ja kuntaorganisaatioille. Etelä-Pohjanmaa osoittautui monilla mittareilla tarkasteltuna heikosti kansainvälistyneeksi alueeksi. Tutkimuksen aktivoimana alueen verkostoitumista parantamaan luotiin rekisterit, joiden avulla esiteltiin alueen kansainvälistä hanketoimintaa ja hankeosaajia. Tämän kaltaisilla sähköisillä malleilla pyritään tutkijan mukaan parantamaan alueen organisaatioiden kansainvälistymisprosessia (Kitinoja 2009, 2) Keski-Suomen kansainvälistymistä tarkastelevassa tutkimuksessa (Itkonen, Storhammar ja Tohmo 2006) kansainvälistyminen on jaettu kokonaisuuksiin, joissa painottuvat yritystoiminnan osalta myynti (asiakkaat) ulkomaille ja ostot ulkomailta ulkomainen toiminta ja rahoitus sekä vastaava ulkomainen toiminta maakunnassa osaamisen liikkuminen rajojen yli sekä koko maakunnan ja sen eri toimijoiden osalta ulkomailla opiskelu sekä ulkomaiset opiskelijat ulkomailla työskentely sekä ulkomaalainen työvoima väestösuhteet (ulkomaalaisperäinen väestö maakunnassa ja rajat ylittävä muuttoliike) alueelle muuttaneen ulkomaalaisväestön toiminta ilmapiiri ja asenteet kansainvälistymiseen. Tutkimus osoitti, että koulutussektorilla on vahva rooli alueen kansainvälistäjänä. Oppilaitosten määrätietoinen kansainvälinen toiminta näkyy myös niiden strategioissa. 10
11 4. Kansainvälinen toiminta maakunnissa tilastojen valossa Kansainvälisyyteen liittyvistä tilastoista tarkasteluun otettiin korkeakoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa tapahtuva opiskelija- ja henkilökuntaliikkuvuus sekä CIMOon saapuneiden rahoitushakemusten jakaantuminen maakunnittain. Lisäksi tarkastellaan ulkomaalaisten osuutta väestöstä maakunnittain (ks. liite 1). Tilastoissa on keskitytty nuorisotoimialalla sekä yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa tapahtuvaan kansainväliseen toimintaan, mutta koska korkeakoulut ovat niin keskeisiä alueellisia toimijoita, on myös tältä sektorilta esitetty muutamia lukuja. Korkeakoulusektorilla opiskelijaliikkuvuus on aktiivisinta Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakouluissa. Itä-Suomi erottuu passiivisimmin opiskelijoita lähettäväksi ja vastaanottavaksi alueeksi. Taulukon 1 ja 2 alueellinen jaottelu perustuu vuoteen 2009 asti voimassa olleeseen läänijakoon. Yliopistot Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Liikkuvuus Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Etelä-Suomen lääni , ,6 Länsi-Suomen lääni , ,2 Itä-Suomen lääni , ,3 Oulun lääni , ,6 Lapin lääni , ,3 Yhteensä , ,1 Taulukko 2. Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille alueittain
12 Yliopistot Ammattikorkeakoulut Liikkuvuus Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % Liikkuvuus Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % Etelä-Suomen lääni , ,1 Länsi-Suomen lääni , ,1 Itä-Suomen lääni , ,5 Oulun lääni , ,9 Lapin lääni , ,1 Yhteensä , ,7 Taulukko 3. Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus ulkomailta Suomeen alueittain 2010 Ammatillisessa koulutuksessa Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus suhteessa samana vuonna aloittaneisiin oli vuonna 2010 aktiivisinta Etelä-Suomen ja Oulun lääneissä. Ulkomaisia opiskelijoita vastaanotettiin eniten Oulun läänin oppilaitoksissa. Suomesta Suomeen Etelä-Suomen lääni 12,5 4,9 Länsi-Suomen lääni 8,9 4,8 Itä-Suomen lääni 10,5 5,2 Oulun lääni 12,5 9,7 Lapin lääni 10,4 6,2 Yhteensä 10,9 5,4 Taulukko 4. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus 2010 lääneittäin suhteessa aloittaneisiin Poiketen korkeakoulutuksessa tapahtuvasta opiskelijaliikkuvuudesta Oulun lääni siis erottuu aktiivisena opiskelijoita lähettävänä ja vastaanottavana lääninä ammatillisessa koulutuksessa. Sitä vastoin korkeakoulutuksen liikkuvuudessa aktiivinen Länsi-Suomi on ammatillisen koulutuksen sektorilla muita läänejä passiivisempi opiskelijoita ulkomaille lähettävä ja vastaanottava lääni. 12
13 Korkeakoulutuksessa tapahtuvaa liikkuvuutta ei ole järkevää tarkastella maakunnittain, koska tällöin käytännössä puhuttaisiin enemminkin yksittäisten korkeakoulujen välisestä vertailusta kuin alueellisesta vertailusta. Ammatillisessa koulutuksessa maakunnittainen tarkastelu sitä vastoin antaa kattavan kuvan siitä, millä alueille kansainväliseen toimintaan erityisesti panostetaan. Maakunta Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä ,3 16 1, , , , , ,8 10 1,2 50 7, , ,2 76 3, , , , , , , , , , , ,1 85 5, , , , , , , , ,8 77 3, , , , ,0 18 0, , ,4 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa maakunnittain 2010 Liikkuvuustilaston mukaan Keski-Pohjanmaa on maakunta, joka sekä vastaanottaa että lähettää eniten opiskelijoita ulkomaanjaksoille suhteessa samana vuonna koulutuksessa aloittaneisiin. Satakunta ja Varsinais-Suomi taas ovat tilastoissa häntäpäässä. 13
14 Liikkuvuuslukujen lisäksi selvityksessä tarkasteltiin CIMOon saapuneita hankehakemuksia ohjelmittain. Näin saatiin mukaan myös yleissivistävässä koulutuksessa sekä nuorisosektorilla tapahtuva kansainvälinen toiminta, joista ei ole valtakunnallisia liikkuvuustilastoja. Vuoden 2010 hakemustilastot kertovat Uudenmaan ylivoimaisesta asemasta tilaston kärjessä. Vuonna 2011 Uudenmaan maakuntaan liittynyt Itä-Uusimaa sekä Etelä-Karjala ovat maakuntia, joista hakemuksia CIMOn rahoittamiin ohjelmiin tuli vuonna 2010 vähän. Youth Maakunta in Action Comenius Nordplus Leonardo da Vinci Grundtvig Transversal Erasmus Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Päijät-Häme Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Taulukko 6. CIMOn hallinnoimiin EU- ja Nordplus-ohjelmiin lähetettyjen hakemusten maakunnallinen jakautuminen
15 Pelkät maakunnalliset hakemustilastot eivät kuitenkaan ole paras menetelmä alueellisen aktiivisuuden kuvaamiseen, mutta ohjelmien esiintyvyys suhteutettuna oppilasmäärään (laskentatapa on kuvattu luvussa 2) antaa kokonaisvaltaisemman kuvan todellisuudesta. Tällä periaatteella laskettuna hankkeiden maakunnallinen jakauma on Manner-Suomessa seuraava: Maakunta Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Kainuu Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Kanta-Häme Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Ka Taulukko 7. Hakemusten määrä/oppilasmäärä *100 Vuosien tilastoista laskettujen keskiarvojen perusteella Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnat erottuvat kansainvälisessä toiminnassa aktiivisina maakuntina. Päijät-Häme ja Etelä-Karjala näyttävät puolestaan CIMOn tilastojen valossa maakunnilta, joissa kansainvälisiä hankkeita on haettu muita maakuntia vähemmän. 15
16 Tarkasteltaessa maakunnittaista jakautumista ohjelmakohtaisesti voidaan huomata, että ensisijaisesti peruskoulujen ja lukioiden kansainvälistä toimintaa rahoittavan Comeniusohjelman suurimmat hakijamäärät tulevat Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Vähiten Comenius-hankkeita on haettu Päijät-Hämeessä ja Pohjamaalla. Ammatillisen koulutuksen kansainvälistä toimintaa tukevan Leonardo da Vinci -ohjelman rahoittamia hankkeita suhteessa opiskelijamääriin on haettu eniten Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa ja vähiten Itä-Uudellamaalla 1 ja Kymenlaaksossa. Eri koulutussektorit profiloituvat siis eri tavalla eri maakunnissa. Keski-Pohjanmaan aktiivisuus näkyy myös ammatillisen koulutuksen liikkuvuustilastoissa. Nuorisotoimintaa ja koulun ulkopuolista oppimista tukeva Youth in Action -ohjelma näkyy vahvimmin CIMOn hakemustilastoissa Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Vähiten Youth in Action -ohjelmaan haettiin Satakunnasta ja Kanta-Hämeestä. Vaikka maakuntien kansainvälistä aktiivisuutta koulutussektorilla tarkastellaankin tässä selvityksessä pääosin CIMOn rahoittamien hankkeiden valossa, on syytä muistaa, että oppilaitokset harjoittavat kansainvälistä toimintaa myös muulla kuin CIMOn hallinnoimalla rahoituksella. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuudesta 41% ja opettajaliikkuvuudesta 34% oli vuonna 2010 oppilaitoksen itse rahoittamaa. Myös Opetushallitus rahoittaa koulujen ja oppilaitosten kansainvälistä toimintaa. Jos tarkastellaan ulkomaan kansalaisten määrää maakunnittain, on Uudellamaalla eniten ja Keski-Pohjanmaalla vähiten ulkomaalaistaustaista väestöä. Selvitykseen valikoituneista neljästä maakunnasta asuu Päijät-Hämeessä eniten ulkomaan kansalaisia ja toisena tulee Etelä-Karjala, jossa on paljon venäläistä väestöä. Pohjois-Karjalassa asuu koko Manner-Suomen tilastossa viidenneksi vähiten ulkomaan kansalaisia. Eli CIMOn hakemustilastojen perusteella aktiiviset maakunnat eivät erotu alueina, joissa on runsaasti ulkomaalaistaustaista väestöä. Yhteenvetona voidaan tilastojen perusteella todeta, että Itä-Suomen maakunnista haetaan vähemmän rahoitusta koulutuksen kansainvälistymistä edistäville hankkeille kuin Länsi-Suomesta. Erot eivät kuitenkaan ole systemaattisia, tästä esimerkkeinä aktiivinen Pohjois-Karjala ja kansainvälisessä toiminnassaan hiljainen Satakunta. Tässä selvityksessä kuvatut hanke- ja liikkuvuustilastot ja niiden perusteella valikoidut maakunnat eivät siten kerro koko totuutta maakuntien kansainvälistymisestä. Mitä muuta maakunnissa tapahtuu kansainvälisyyteen liittyen, selvitettiin jalkautumalla edellä mainittuihin neljään maakuntaan ja haastattelemalla alueen keskeisiä toimijoita (ks. luku 5). 1 Itä-Uusimaa on vielä mukana vuoteen 2010 päättyvässä tilastotarkastelussa. Maakunta yhdistettiin Uudenmaan maakuntaan
17 5. Maakuntasuunnitelmat linjaavat kansainvälisyyttä vaihtelevasti Tilastojen lisäksi selvityksessä tutustuttiin maakuntien poliittista tahtoa ilmaiseviin maakuntasuunnitelmiin, jotka toimivat perustana maakuntakaavalle ja maakuntaohjelmalle. Pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta pitkällä aikavälillä, noin vuoden päähän nykyhetkestä, on maakuntien keskeisin suunnitteluasiakirja. Maakuntaohjelma puolestaan konkretisoi maakuntasuunnitelman kehittämisstrategiaa: asiakirjassa priorisoidaan kehittämisen painopisteet ja keskeiset toimenpiteet. Maakuntasuunnitelmia ja -ohjelmia luettiin sitä silmällä pitäen, miten kattavasti ne huomioivat kansainvälisyyden tavoitteissaan. Sisällöllisen analyysin mukaan kansainvälisyys ja sen edistäminen näkyy tavoitteena ainakin jollakin tasolla kaikissa maakuntasuunnitelmissa. Maakuntien visiot sekä keskeisiä kansainvälistymiseen liittyviä huomioita maakuntasuunnitelmista on kerätty taulukkoon 8. Kansainvälisyys, globaalisuus tai monikulttuurisuus mainitaan 10 maakunnan visiossa. Maakuntasuunnitelmien sisällöllisen analyysin mukaan yli puolessa asiakirjoista kansainvälistyminen tavoitteena on huomioitu kattavasti. Kriteerinä kansainvälisyyden kattavalle huomioinnille on tässä selvityksessä käytetty sitä, miten hyvin kansainvälisyys on käsitelty koulutukselle asetetuissa tavoitteissa. Eli jos maakunnan kansainvälistymiseen liittyvinä strategisina päämäärinä ovat yleisestikin keskeiset elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilyttäminen ja/tai työvoiman riittävyyden turvaaminen ilman, että koulutussektorin merkitystä on suunnitelmassa selvästi huomioitu, on maakuntasuunnitelma arvioitu tässä heikosti kansainvälistymiseen paneutuvaksi asiakirjaksi. Vastaavasti jos koulutuksen- ja tutkimuksen kehittäminen ja/tai verkostoituminen ovat maakuntasuunnitelmissa useasti mainittuja kansainvälistymiseen liittyviä strategisia päämääriä, voidaan sitä pitää kattavasti kansainvälisyyttä huomioivana asiakirjana. Erillinen voimassa oleva kansainvälisyysstrategia on Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakunnilla. 17
18 Maakunta Asiakirja Visio Keskeisiä huomioita Kv näkyy Kvstrategia Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelma 2030 Etelä-Karjala on kilpailukykyinen kasvumaakunta. Maakunta on kansainvälinen ja menestyvä idän ja lännen kohtauspaikka Strategiassa on huomioitu kansainvälisiä megatrendejä kuten globalisaatio, verkostoituminen ja EU:n laajentuminen. Kansainvälisyys näkyy strategiatasolla sekä koulutuksen että yritystoiminnan kehittämisessä. Kattavasti Ei Etelä-Pohjamaa Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyysja kulttuurimaakunta Maakuntasuunnitelmassa kansainvälisyys näkyy laajasti. Nykytilaan ja toimintaympäristöä käsittelevässä osiossa kansainvälisyys on oma lukunsa. Myös maakuntaohjelmassa kansainvälisyys esiintyy tiuhaan. Kattavasti On Etelä-Savo Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia Yritystoiminnan menestys ja laadukkaat palvelut kääntävät väestökehityksen muuttovoitoksi Yritysten kilpailukyvyn parantaminen on tärkein strateginen päämäärä. Heikosti Ei Kainuu Uusiutuva Kainuu. Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 Kainuu on elämisen laatua, joka tehdään osaamisella, yrittämisellä ja yhteistyöllä Kansainvälisyys huomioidaan laajasti maakuntasuunnitelmassa. Erityisesti koulutuksen kv-yhteyksiä korostetaan. Kattavasti Ei Kanta-Häme Häme 2035 maakuntasuunnitelma Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö Kansainvälisyys on yksi yritysten toimintaedellytysten ja hyvän elämän painopisteistä. Työelämä ja osaaminen perustuvat avoimiin verkostoihin ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan. Kattavasti On Keski-Pohjanmaa Elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Keski- Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 Vuonna 2030 Keski-Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta Kansainvälisyys mainitaan kehittämisteemoissa verkostoitumisen yhteydessä. Verkostoituminen ja yritysten kansainvälinen toiminta nostetaan asiakirjassa hyvin esiin. Kattavasti Tekeillä Keski-Suomi Keski-Suomen maakuntaohjelma Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Kansainvälisyys mainitaan menestyvän yritystoiminnan strategisissa tavoitteissa. Keski-Suomen liitto on teettänyt erillisen selvityksen Keski-Suomen kansainvälistymisestä. Selvityksen mukaan kansainvälistymisen aste on kaikilla indikaattoreilla (tuotanto, työvoima, ilmapiiri) laskeva. Heikosti On, vuodelta 2006 Kymenlaakso Nupit kaakkoon kohti uutta elinkeinorakennetta. Kymenlaakson maakuntaohjelma Kymenlaakso 2030 ekotehokas, hyvinvoiva ja luova kansainvälinen vuorovaikutusalue Strategisena painotuksena yhteistyön ja avoimuuden edistäminen erityisesti Venäjän suuntaan. Kattavasti Ei 18
19 Lappi LAPPI Pohjoisen luova menestyjä Lappi on vetovoimainen asukkaan pohjoinen menestyjämaakunta, joka tunnetaan luonnoltaan ja kulttuuriltaan rikkaana, luovana ja kansainvälisesti arvostettuna kasvavien investointien alueena. Lappi antaa elämänvoimaa. Maakuntasuunnitelmassa kansainvälisyyteen otetaan kantaa erityisesti koulutusta sekä korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikkaa käsittelevässä luvussa. Kattavasti On Pirkanmaa Pirkanmaa 2025 Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. Kansainväliseen kilpailuun vastataan yritystoiminnan avulla. Tavoitteena on kansainvälistymisen ja verkostoitumisen hyödyntäminen tiedon tuottamisessa ja soveltamisessa käytäntöön. Kansainvälisyys tulee esiin osaamisen ja työvoiman kehittämiskokonaisuudessa. Kattavasti Ei Pohjanmaa Uuden energian Pohjanmaa. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 Uuden energian Pohjanmaa energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Kansainvälisyys näkyy strategisena linjauksena. Yliopiston asema vahvana kv-toimijana näkyy selvästi strategiassa. Kattavasti Ei Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan strategia 2030 Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala on luonnonläheinen, vetovoimainen ja kansainvälinen rajamaakunta Kansainvälisyys tulee vahvasti esiin maakunnan strategisissa linjauksissa. Venäjä yhteistyö on maakunnalle keskeistä Kattavasti On Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa. Nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2030 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa kansainvälisyys näkyy heikosti, mutta maakunnalla on maahanmuuttostrategia 2015, joka toimii maahanmuuttoasioita ohjaavana asiakirjana maakunnassa. Heikosti On, vanhentunut 2006 Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Savo on globaalisti kilpailukykyinen yrittäjyyden, osaamisen, laadukkaan elämisen ja asumisen maakunta. Strategisina tavoitteina kansainvälisyys näkyy liiketoiminnan tukemisessa. Strategisena tavoitteena on parantaa kuntien kykyä vastaanottaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja työvoimaa. Heikosti Ei Päijät-Häme Päijät-Häme Päijät-Häme on Itämeren alueen ympäristöosaamisen kokoaja, jossa arjen palveluiden, vapaa-ajan ja työn muotoilu mahdollista uudenlaisen erikoistumisen kansainvälisesti tuottavaan menestymiseen ja asukkaiden hyvinvointiin Palvelujen kansainvälistyminen mainitaan yhtenä megatrendinä. Kansainvälisyyteen panostaminen nähdään jatkuvana haasteena. Venäjän tuomia kansainvälisiä mahdollisuuksia hyödynnetään ja luodaan toimivia kansainvälisiä yhteistyöverkostoja Kattavasti On 19
20 Satakunta Satakunnan maakuntasuunnitelma Karhun kämmen lyö Satakunta on itsenäinen ja asukkailla on hyvä elämä. Kansainvälisyys näkyy maakuntasuunnitelmassa yhtenä toimintaympäristön muutossuuntana. Koulutuksessa ja tutkimuksessa tavoitellaan kv -vaihtojen lisäämistä. Heikosti Ei Uusimaa Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue Kansainvälistyminen mainitaan maakunnan kehitykseen vaikuttavana tekijänä. Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen on strategisena tavoitteena. Kansainvälinen kilpailu haasteena; maakunta ei ole vetovoimainen alue kansainvälisille investoinneille. Maahanmuuttajakysymyksiin vastaaminen myös kulttuurin innovaatioilla. Heikosti Ei Varsinais-Suomi Kompassi tulevaisuuteen. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Varsinais-Suomessa elämisen laatu on Suomen parasta Maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuodelta Vuoden 2030 tavoitetilaa kuvaavista osioista osaaminen ja elinkeinot mainitsee kansainvälistymisen. Strategisena tavoitteena on maakunnan kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisääntyminen. Vuotta 2030 kuvaavassa SWOT-analyysissa liikkuvuuden lisääntyminen ja yleinen monikulttuuristuminen, kuten myös tutkimus- ja kehitystyön kansainvälistyminen nähdään mahdollisuutena. Uhkina nähdään markkinoiden kansainvälistyminen ja kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen. Kattavasti Ei Taulukko 8. Maakuntasuunnitelmien analyysia Selvityksessä tarkempaan tarkasteluun valikoituneet Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Päijät- Häme ja Etelä-Karjala, profiloituvat kaikki maakuntasuunnitelmatasolla vahvasti kansainvälistymistä ja sen hyötyjä korostavina maakuntina. Kaikilla muilla maakunnilla paitsi Etelä-Karjalalla on kokemusta maakuntasuunnitelmasta erillisen kansainvälisyystrategian laadinnasta. Maakuntasuunnitelmat ja niiden sisällöt eivät siten selvityksen mukaan selitä CIMOn tilastoissa näyttäytyvää maakuntien välistä vaihtelua kansainvälisen aktiivisuuden suhteen. Pohjois-Karjala korostaa maakuntasuunnitelmassaan Venäjä-yhteistyön merkitystä. Maakuntaliitto on laatinut myös Eurooppa-strategian, tosin sen viimeisin painos on vuodelta Eurooppa-strategia loi suuntaviivat Pohjois-Karjalan kansainvälisen toimintaympäristön kehittämisen painotuksille vuoteen 2010 saakka. Strategiassa korostettiin maakunnan erityispiirteitä väljästi asuttuna EU:n raja-alueena. 20
21 Päijät-Hämeellä on erillinen kansainvälisen toiminnan ohjelma ja se on kytketty yhteen maakuntaohjelman kanssa, joten kansainvälisen toiminnan ohjelman toteutumista seurataan ja ohjelmaa päivitetään Päijät-Hämeen maakuntaohjelman yhteydessä. Maakuntaohjelman mukaan kansainvälisyyteen panostaminen on jatkuva haaste ja sitä on kyetty edistämään lähinnä hanketoiminnan kautta, mikä on käytännössä tarkoittanut sitä, että kansainvälisyyteen liittyvä osaaminen on kasvanut yksittäisissä hankkeissa. Venäjä-yhteistyön merkitystä korostetaan. Keski-Pohjanmaalla kansainvälisyys on sisään kirjoitettuna maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan Maakuntasuunnitelman mukaan Keski-Pohjanmaalla on toteutettu erityisesti bioenergiaan, teollisen tuotannon kehittämiseen sekä matkailuun liittyviä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Aktiivisinta osallistuminen on ollut Botnia-Atlantican, Pohjoisen ja Pohjoisen periferian ohjelmiin. Maakunta panostaa verkostoitumiseen kehittämisen välineenä. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen on keskeinen painopiste. Maakuntaohjelman mukaan Venäjän ja EU:n taloudellinen integroituminen johtaa siihen, että Etelä-Karjalan sijainti tulliliiton rajalla tuo sille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, joiden tehokas hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Koulutussektorilla ja yritystoiminnalla on maakunnan kansainvälistymisessä suuri merkitys. Erityisesti korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa korostetaan. Maakuntasuunnitelmista ja -ohjelmista löytyvän tiedon lisäksi selvityksessä haluttiin antaa ääni myös näiden neljän maakunnan toimijoille. Seuraavat maakuntien kansainvälistä toimintaa käsittelevät kappaleet ovat kooste kauppakamarin, maakuntaliiton, koulutuskuntayhtymän sekä sivistystoimen edustajien haastatteluista. 21
22 6. Kansainvälisyys maakunnissa eri toimijoiden kuvaamina 6.1. Kansainvälisen toiminnan linjaukset ja niiden suunnittelu Vaikka maakuntasuunnitelmiin tutustumalla saakin sen käsityksen, että kaikki neljä maakuntaa huomioivat kansainvälistymisen vahvasti suunnitelmissaan, ilmeni haastatteluissa kuitenkin eroja siinä, miten laajasti ja tarkasti kansainvälisyys on maakunnassa linjattu. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä kansainvälisyys on maakuntaliitossa keskeinen toiminta-alue, kansainvälisyysasioita hoitamaan on palkattu kokopäiväinen resurssi. Päijät-Hämeellä on kansainvälisen toiminnan ohjelma , joka on yhteenveto maakunnan kansainvälisestä toiminnasta. Kansainvälisen toiminnan ohjelmaa päivitetään maakuntaohjelman päivittämisen yhteydessä. Päijät-Hämeellä on Brysselissä toimisto South Finland EU Office, joka aikaisemmin oli jaettu Itä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen kanssa. Toimiston rahoittajapohjaan tuli muutoksia Itä-Uudenmaan liityttyä Uudenmaan maakuntaan. Toimiston rooli kv-toiminnan rakenteissa on keskeinen. Kansainvälisen toiminnan ohjelman laatimiseen osallistuvat monet tahot. Kv-toiminnan ohjelma tukeutuu maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan sekä keskeisimpien sidosryhmäorganisaatioiden kansainvälistymisstrategioihin. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma toimivat kansainvälistymissuunnittelun tukipilareina tarjoamalla maakunnan kehittämisen kärjet. Keskeisimpien organisaatioiden (esimerkiksi koulutusorganisaatiot, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Lahden alueen kehittämisyhtiö, kunnat ja kaupungit) edustajia on haastateltu ja koottu saman pöydän ääreen. Kansainvälisen toiminnan ohjelmaan kerätään kommentteja eri toimijoilta ja sen laatimisesta vastaa maakuntaliitto. Päijät-Hämeen kauppakamarilla on yrityksiä palvelemaan rakennettu Lahden alueen kilpailu- ja elinkeinostrategia, jossa on määritelty ne keihäänkärkihankkeet, joiden toteuttaminen on tähdellisintä. Kansainvälistyminen on yksi tällaisista keihäänkärjistä. Kansainvälistymiskilta, joka on avoin kaikille alueen kv-toimijoille, on vapaa foorumi tiedon- ja kokemusten vaihtoon. Yleisestikin maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa on määriteltynä ne kansainvälistymisen keihäänkärjet, joihin voimavaroja kohdennetaan. Maakuntaliitto tukee maakunnan muita toimijoita näiden tärkeimpien tavoitteiden edistämisessä. Mikäli maakunnalla on erillinen kansainvälisen toiminnan ohjelma, on tavoitteet kansainvälistymiselle määritelty siinä. Kansain- 22
23 välistymisstrategian suunnittelusta vastaa yleensä maakuntaliitto, joka kokoaa eri sektoreiden edustajien kannanotot yhteen. Kauppakamarit, koulutuskuntayhtymät ja korkeakoulusektori osallistuvat strategiseen suunnitteluun. Pohjois-Karjalan kansainvälisen toiminnan ohjelmassa kansainvälisyys määritellään osaksi arkipäivää ja luontevaksi osaksi sekä elinkeinoelämän että koulutussektorin toimintoja. Maakunnalla on pitkät perinteet kv-toimintaohjelman laadinnasta, meneillään on jo kolmas maakunnallinen kv-ohjelma. Ohjelman suunnitteluryhmään kuuluvat edustajat kauppakamarilta, seudullisista kehittämisyhtiöistä, ammattikorkeakouluista, yliopistosta ja maakuntaliitosta. Suunnittelun tueksi on pyydetty asiantuntijapuheenvuoroja eri organisaatioiden edustajilta, jotka toimivat kv-asioiden parissa. Myös nuorten kansainvälistyminen nostettiin esiin suunnittelussa. Kv-ohjelma on käynyt myös lausuntokierroksella eri asiantuntijoilla. Maakunnan kansainvälistymistavoitteissa näkyy vahvasti rajamaakunta-ajattelu eli idän ja lännen kulttuurien kohtaaminen. Tavoitteet eivät kuitenkaan ole erityisen konkreettisia (maahanmuuttolukuja jne.), vaan enemmän on kuvattu sitä, miten toimintaympäristössä tulisi toimia. Pohjois-Karjalan kauppakamarilla toimii valiokuntia, joissa on yritysten ja elinkeinoelämän sidosryhmien edustajia. Valiokunnat ovat mukana strategiatyössä yhdessä kauppakamarin hallituksen kanssa. Kauppakamari avustaa yrityksiä kansainvälistymään hyödyntämällä omia verkostojaan. Esim. globaali Finncham-verkosto kokoaa liki 100 eri puolilla maailmaa toimivaa kauppayhdistystä, kauppakamaria ja kiltaa vahvistamaan suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja vientiponnisteluja. Kauppakamarien perustama verkosto solmii kontakteja maailmalla toimivien suomalaisyritysten ja sinne lähtevien yritysten välille, avaa ovia ja vahvistaa taloussuhteita eri maiden kanssa. (Lähde: Keskuskauppakamarin www-sivut) Maakunnissa seurattavia kansainvälisen toiminnan mittareita ovat mm. alueelliset maahanmuutto- ja vientitilastot sekä ulkomaisten opiskelijoiden ja kansainvälisten vaihtojen määrä oppilaitoksissa. Koulutuksen kansainvälistymistä mitataankin maakunnissa nimenomaan vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrillä. Pelkkä vaihtolukujen tarkasteleminen antanee kuitenkin liian suppean kuvan koulutussektorin kansainvälistymisestä. Esimerkiksi perus- ja lukioasteella on paljon hanketoimintaa, mikä ei välttämättä näy tilastoissa maakuntatasolla. Kuten myöhemmin koulutuksen kansainvälistymistä käsittelevässä osiossa käy ilmi, kotikansainvälisyydelle 2 ei kunnissa ole olemassa seurattavaa mittaristoa. Haastattelujen perusteella näyttäisi olevan tavallista, että kukin maakunnan strategiseen suunnitteluun osallistunut organisaatio määrittelee omat toimenpiteensä yhteisten tavoitteiden saa- 2 Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä keinoja, joita voidaan toteuttaa oman koulun tilassa ja lähiympäristössä, avaamalla silmät ja korvat läsnä olevalle kansainvälisyydelle. (CIMO,OPH, 2008) 23
24 vuttamiseksi. Kansainvälistymisen edistäminen on haastattelujen perusteella maakunnissa yleensä eri organisaatioiden toteuttamia konkreettisia hankkeita, joten asetettujen tavoitteiden toteutuminen on siten todennäköistä. Pohjois-Karjalassa toimenpide-ehdotusten toteutumista seurataan parin vuoden välein. Seurattavia mittareita ovat esim. maakunnan kv-hankkeiden määrä, hankkeiden temaattinen ja rahoitusohjelmien määrän kehitys, kv-hankkeissa toimivien määrällinen kehitys sekä uusien toimijoiden mukaan tulo. Seurantaa tehdään suppeammassa työryhmässä kuin suunnittelua. Yksittäiset kunnat eivät juuri tee keskinäistä yhteistyötä kansainvälistymisasioissa, vaan toimivat itsenäisesti. Yhteistyön vetureina toimivat useimmiten seudulliset kehittämisyhtiöt 3, joiden kanssa kunnat valmistelevat mm. kuntien välisiä Interreg-hankkeita. Kehittämisyhtiöt ja kuntayhtymät edistävät siten kansainvälistymistä kuntatasolla. Etelä-Karjalan kunnat ovat kattavasti mukana maakunnallisessa matkailumarkkinointihankkeessa kehitysyhtiöidensä kautta. Pienillä kunnilla on liian pienet resurssit itsenäiseen kv-toimintaan. Lappeenranta toimii maakunnan kansainvälistymisen veturina Yhteistyötä koulutuksen ja elinkeinoelämän kesken tarvitaan Elinkeinoelämän ja koulutussektorin rooli maakunnan kansainvälistymisessä on siis keskeinen. Maakuntaliiton, yrityssektorin ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä tehdään selvitykseen osallistuneissa maakunnissa eri muodoissa. Yhteistyömuodot vaihtelevat ennakointityöryhmistä ja koulutusvaliokunnista yleisempään hankeyhteistyöhön. Viestiä yritysmaailman tarpeista pyritään viemään tiedoksi koulutuksen tarjoajille. Parhaimmillaan maakuntaliitto tukee kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä alueelle. 3 Seudulliset kehittämisyhtiöt edustavat kuntien tapaa organisoida kunnan kehittämispolitiikan toteuttaminen. Kunnat ovat delegoineet kehittämisyhtiöilleen sen toiminnan, jolla pyritään vahvistamaan seudun elinvoimaa eri tavoin. Lähde: 24
25 Päijät-Hämeessä kauppakamari ja yrittäjäjärjestöt toimivat ennakointityöryhmissä, joita koordinoivat vaihtelevasti oppilaitokset tai ammattiliitot. Maakunnassa toimii myös kv-strategian ohjausryhmä, jossa yrityssektori tuo viestiä koulutussektorille elinkeinoelämän tarpeista. Elinkeinoelämä on ollut vahvasti vaikuttamassa alueen oppilaitosten kv-strategioihin ja suunnitelmiin. Lisäksi elinkeinoelämä vastaanottaa ulkomaalaisia harjoittelijoita eli on oppilaitosten tukena ulkomaisten opiskelijoiden työllistämisessä. Kyllä me nähdään, että niiden harjoittelujaksojen ja työjaksojen kautta pystytään niinkö myös auttamaan meidän yrityksiä kansainvälistymään, että tulee just sitä kulttuuria ja kielitaitoasiaa, että se kynnys madaltuu. - Kauppakamarin edustaja Elinkeinosektori ja maakuntaliitot kokevat erityisesti ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeäksi maakunnan kansainvälisen toiminnan kannalta. Tämä tuli vahvasti esiin kauppakamareiden edustajille tehdyissä haastatteluissa. Keski-Pohjanmaan oppilaitokset ovat hyvin kansainvälisiä ja maakuntaliitto tekee niiden kanssa tiivistä hankeyhteistyötä. Liitossa tuetaan vahvasti ammattikorkeakoulun toimintaa mm. keräämällä koulutuksen indikaattoreita myös kansainvälistymisen asteeseen liittyen. Maakuntaliitossa halutaan edistää kv-opiskelijoiden ja tutkijoiden työllistymistä alueelle. Maakunnassa on paljon kv-yrityksiä, mikä nostaa oppilaitosten kiinnostusta kv -toimintaan. Kv-yhteistyötä tehdään Ruotsin lisäksi vahvimmin Keski-Eurooppaan ja enenevissä määrin myös Aasiaan. Keski-Pohjanmaalla nostetaan esiin tiettyjä osaamisalueita, joilla on kriittinen merkitys vientikyvykkyydelle yrityksissä. Korkeakoulujen keskeisestä roolista huolimatta, maakunnissa tunnustetaan myös ammatillisen koulutuksen merkitys kansainvälisesti osaavan työvoiman tuottajana. 25
26 Pohjois-Karjalassa kauppakamari panostaa yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön myös kansainvälisyysasioissa. Maakunnassa toimii KNOT-hanke eli kansainväliset nuoret osaajiksi työyhteisöihin. Hankkeessa kauppakamari, ammattikorkeakoulu, yliopisto ja Nuorkauppakamari tukevat yhdessä alueen työnantajia kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvät ja toimivat yhteistyöverkostot oppilaitosten ja työelämän välille. Tässä hankkeessa on mukana nyt ammattikorkea ja yliopisto ja kun he ovat todenneet että heidän pitää kansainvälistyä. Yritykset ovat todenneet että he tarvitsevat niitä kansainvälisiä resursseja, niin tavallaan tämmöisessä yhteistyössähän me sitä tehdään eli nyt että tulisi näitä kansainvälisiä opiskelijoita tänne ja totta kai me toivotaan että joku heistä jäisi sitten tänne töihin. Tai jäisi ehkä paikallisen yrityksen palvelukseen sinne omaan kotimaahansa eli sillä tavalla taas sitä kansainväistä puolta yhdessä työelämän ja oppilaitosten kanssa. - Kauppakamarin edustaja Maakunnassa toteutettiin myös EU-rahoitteinen Ennakko hanke. Yleisesti ennakointia tehdään maakunnassa laajasti. Ennakointiin panostetaan tosi paljon. Meillä on ollut oma tutkija 2002 vuodesta lähtienkö, joka tuottaa aineistoa. Se on niin valtava se massa, että ilman sitä jalostamista ei siitä sitä tietoa saa, eli jalostetaan sitä tietoa, mitenkä työllistytään, miten sijoitutaan jatko-opintoihin, kerätään opiskelijapalautetta. Siellä kysytään myöskin tästä kansainvälistymisestä. Meillä on opiskelijoille tulo-, olo- ja päättökysely. Kansainvälistyminen on yks osa sitä patteristoa. - Koulutuskuntayhtymän edustaja 6.2. Kansainvälisyys on hanketoimintaa, kaupankäyntiä ja opiskelijavaihtoa Haastateltavilta maakunnallisilta toimijoilta kysyttiin, mitä kansainvälisyys maakunnassa tarkoittaa käytännön tasolla ja mitä siltä odotetaan. Alun perin kuntien kansainvälistyminen on tarkoittanut ystävyyskaupunkitoimintaa, mutta nykyisin kunnat harjoittavat kansainvälistä yhteistyötä monipuolisemmin. Seudulliset kehittämisyhtiöt tarjoavat kansainvälistymiseen liittyviä neuvontapalveluita. Yhä useammin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti kuntien rajat ylittävässä yhteistyössä ja organisaatiomuotona on seudullinen kehittämisyhtiö (Katajala 2005, 2). Kansainvälistymiselle asetetut tavoitteet ovat erilaisia riippuen maakunnan maantieteellisestä sijainnista. Itä-Suomessa nousevat esiin toiveet kaupan esteiden poistumisesta ja venäjän kielen osaamisen vahvistumisesta alueella. Kaikissa selvitykseen osallistuneissa maakunnissa 26
27 yrityksiltä odotetaan entistä korkeampaa kansainvälistymisastetta ja myös ulkomaisia rekrytointeja. Etelä-Karjalan kansainvälisyys näkyy turismina, mikä on maakunnassa vilkasta erityisesti Venäjän suunnalta. Maakuntaliitto kuuluu eurooppalaiseen raja-alueitten yhdistykseen, jonka avulla haetaan hankepartnereita EU:n ulkopuolisista maista. Alueella on vähän kansainvälistyneitä kasvuyrityksiä ja maakuntaohjelman linjausten mukaan globaaleille markkinoille erikoistuvien yritysten määrää pyritään kasvattamaan. Selvityksen kohteena olevissa neljässä maakunnassa kansainvälistä yhteistyötä rahoitetaan EU-ohjelmilla, kansainvälisyydelle ei ole maakunnissa ja kunnissa perusrahoitusta tai erillistä kansainvälisen toiminnan budjettia. Itä-Suomessa kansainvälisyyden yleisimpiä rahoitusmekanismeja ovat raja-alueyhteistyöhön keskittyvät hankkeet. Itä-Suomessa kansainvälistyminen tarkoittaakin suurelta osin Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä. Vaikka erillistä kansainvälisen toiminnan budjettia ei maakunnissa ole, voi erityisesti kansainväliseen yhteistyöhön aktiivisesti panostavissa maakunnissa olla maakuntaliiton talousarviossa varattuna määrärahaa erilaisten kansainvälisten järjestöjen ja -verkostojen jäsenmaksuille. Näillä tuetaan alueen yritysten ja muiden organisaatioiden verkostoitumista. Lisäresurssina maakunnilla toimivat Brysselissä sijaitsevat EU-toimistot, jotka ajavat alueidensa ja toimialojensa etuja EU:ssa, seuraavat EU-asioita ja tiedottavat niistä. Useimmilla on naapurimaakuntiensa kanssa yhteinen EU-toimisto, mikä samalla edistää maakuntien välistä yhteistyötä. Kysyttäessä kauppakamareiden edustajilta, miten he kansainvälisyyden näkevät, nousee Venäjän kaupan edistäminen pääosaan kaikissa selvitykseen osallistuneissa kauppakamareissa. Maakuntatasolla kansainvälistyminen on haastateltavien mukaan lähtenyt liikkeelle Suomen EU-jäsenyydestä. EU-jäsenyys on muuttanut maakuntaliittojen roolia kansainvälistämällä niiden tehtäviä. Ne ovat muuttuneet seutusuunnittelun keskuksista aluekehityksen vetureiksi maakunnissa. Maakuntaliiton tehtävänä on tukea julkisorganisaatioiden sekä kaupunkien ja kuntien kansainvälistä toimintaa. Päijät-Hämeen liitto tukee kaupunkien ja kuntien kahdenvälisiä kv-suhteita ja alueiden välistä yhteistyötä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen liitto koordinoi kansainvälistä projektia, jossa kehitetään vanhustenhuoltoa verkostoitumalla eri maiden vanhustenhuollon asiantuntijoiden kanssa. 27
28 Haastattelujen perusteella yritykset ja koulutusorganisaatiot ovat ne tahot, joiden katsotaan edistävän aktiivisimmin kansainvälistymistä maakunnassa. Oppilaitoksilla on omat kansainväliset verkostonsa ja yrityksillä kauppakumppaninsa. Opiskelijavaihto on merkittävä alueellinen kansainvälistäjä. Opiskelijavaihto sekä tuo alueelle kansainvälisiä opiskelijoita että monipuolistaa omalta osaltaan suomalaisten opiskelijoiden ammattitaitoa ja osaamista. Kuntien sivistystoimessa kansainvälisyyttä edistävät yksittäiset aktiiviset ihmiset eli kansainvälisyys näyttäisi olevan vielä kaukana arkipäivän kuntahallintotyöstä lukuun ottamatta joitakin poikkeuksellisen aktiivisia kuntia. Lahden kaupunki koordinoi kansainvälisyystyöryhmää, johon on koottu kaupunkiorganisaation toimijat sekä maakunnallisia toimijoita. Esimerkiksi Venäjä-yhteistyö on keskeinen teema työryhmän toiminnassa. Mikä sitten motivoi maakuntia kansainvälistymään? Kansainvälistymisen positiivinen merkitys maakunnan toimintakyvylle on selvitykseen haastateltujen toimijoiden mukaan kiistaton. Kansainvälisten kumppanien kanssa toimiminen tuottaa saman lisäarvon kuin yhteistyö eri toimijoiden kanssa maakunnan sisällä. Euroopan unioniin liittymisen myötä eurooppalainen yhteistyö on arkipäiväistynyt ja toimintaympäristön muutos viimeisten vuosikymmenien aikana on johtanut siihen, että suurinta lisäarvoa maakunnat saavatkin yhteistyöstä Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Euroopan sisällä tapahtuvaa yhteistyötä ei enää mielletä kansainvälistymiseksi vaan enemmänkin sisäiseksi yhteistyöksi. Niiden toimijoiden osuus, joita kansainvälistyminen ei millään tavoin kosketa on haastateltavien mukaan jatkuvasti pienenemässä. Siis sehän on ihan ehdottoman välttämätön, että vaikka täällä elinkeinorakenne on tietysti hirveästi muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana niistä ajoista, kun tämä oli Pohjoismaiden toiseksi teollistunein maakunta ja todella erittäin vahvasti viennistä riippuvainen. Mutta kyllä tämä tuotanto edelleenkin on täällä semmoista, että kyllä ne markkinat ovat tuolla ulkona ja yhä enemmän Euroopan ulkopuolella. - Päijät-Hämeen maakuntaliiton edustaja Alueellinen kehittyminen ei olisi haastateltujen toimijoiden mukaan mahdollista ilman verkostoitumista, mm. rahoituksen turvaaminen vaatii toimimista ylikansallisissa yhteistyöverkostoissa. Elinkeinoelämän elinmahdollisuudet ovat pitkälti riippuvaisia matkailijoista ja myös osaamisen vienti on tärkeä osa kansainvälistymistä. Koulutusorganisaatioiden harjoittamaa opiskelijavaihtoa arvostetaankin maakunnissa erityisesti. Muuttotappioista kärsivät maakunnat tarvitsevat myös ulkomailta osaavaa työvoimaa. Kansainvälisen osaamisen katsotaan ole- 28
Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala
Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys
LisätiedotAIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ
FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotKansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.
LisätiedotMikä ihmeen Erasmus+ 2/2009
Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016
DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotRakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012
Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKansainväliset hankkeet Luovin kehittämisen välineenä
Kansainväliset hankkeet Luovin kehittämisen välineenä Koulutuksen ja nuorison EU-ohjelmat uudistuvat Erasmus+ alkaa 2014, Oulu Anne Tornberg Lyhyesti Luovista Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotSatakunta Lasten ja nuorten maakunta
Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+
ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotKommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö
Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015
Lisätiedotliikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita
2/2 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. NUMERO 2A/26 kotikansainvälistymistä, liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle
4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotKansainvälinen Pohjois Savo
Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO
Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen
LisätiedotLeonardo Adult Moblity Pool LAMP
Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja
LisätiedotEnergianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla
LisätiedotCIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM)
CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS 2007-2012 Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) jenni.patari @vsy.fi 16.4.2013 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tarkastelukohde CIMOn hallinnoima aikuiskoulutus yli ohjelmarajojen
LisätiedotUlkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotRAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala
RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille
LisätiedotItä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011
Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet
LisätiedotTeema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät
UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA
KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotOSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!
FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
LisätiedotSelvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia
Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa Selvityksen tuloksia Selvityksen taustaa Tekijä haettiin tarjouspyynnöllä: Vaasan yliopiston Levón-instituutti Menetelmänä teemahaastattelut
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotYhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen
Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotMissä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?
Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta
Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi
LisätiedotKainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE
Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN
LisätiedotALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi
ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016
KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation
LisätiedotArvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta
Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotOSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä
OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin
LisätiedotLapin maakuntatilaisuus 23.5.2016
Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotMaakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä
Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotNuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014
Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton
LisätiedotKainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013
Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotVirittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle
Virittäydy Erasmus+ hakukierroksen 2017 taajuudelle Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Mika Saarinen, CIMO Helsinki 4.10.2016 EU-tuella selkeä vaikutus ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotSote osana valtakunnallista ja paikallista reformia
Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet
Lisätiedot