LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

Transkriptio

1 1 VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ LOPPUARAPORTTI

2 Linnossuo Outi, Lyyra Virpi, Salmela Arja-Riitta, Tulensalo Laura, Vainio Sirpa, Ylä-Herranen Tiina, Öhman Johanna 2

3 3 VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Sisällys 1-4. Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikköhanke 5. Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö 5.1. Palvelutuotteet ja kehittämistyö 5.2. Lastensuojelun edunvalvonta (LsL 22) Varsinais-Suomessa 5.3. Avohuollon ja perhetyön konsultaatio 5.4. Asiakaskohtaiset verkostokokoukset 5.5. Koulutukset 5.6. Lastensuojelusta ja perhetyöstä tiedottaminen 5.7. Lastensuojelun moniammatilliset asiantuntijatyöryhmät (LsL 14) 5.8. Ylikunnalliset työpajat ja työryhmät 5.9. Perhetyön kehittäminen Uusien perhetyöntekijöiden perehdytys Perhetyöntekijöiden ja ohjaajien yhdistys ry Rakenteellinen kehittämistyö - perhetyön, sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön yhteistyön kehittäminen Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyön kehittäminen 6. Lastensuojelun sijaishuolto 6.1. Sijaisperheet 6.2. Ammatilliset perhehoitokodit ja laitokset 6.3. Läheisneuvonpito 6.4. Huostaanottoprosessi 6.5. Sijoitusten seuranta 7. Sijaishuoltopalvelujen kehittämistyö ja käyttö kunnissa 8. Opetus- ja tutkimusyhteistyö

4 4 9. Vaikuttamistoiminta 9.1. Valtakunnallinen lastensuojeluyhteistyö 9.2. Maakunnallinen ja seutukunnallinen yhteistyö 9.3. Järjestöyhteistyö 9.4. Päättäjien iltakoulut 10. Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö lastensuojelun äänenä Hankkeen itse arviointiprosessi Hankkeen ulkoinen arviointi Kehittämistyön jatkuvuus Äänekästä lastensuojelua ammattilaisten viestit lastensuojelun kehittämiseksi 10.5 Kuntakirje, mitä haluamme teille kertoa! Liitteet Liite 1. Hankkeeseen osallistuvat kunnat, vuoden 2008 kuntarakenne, 47 kuntaa Liite 2. Hankkeeseen osallistuvat kunnat, vuoden 2009 kuntarakenne, 28 kuntaa

5 5 VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikköhanke Alueellisten sosiaalialan kehittämisyksiköiden perustaminen oli yksi valtakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen isoja tavoitteita. Kehittämisyksiköiden tarkoituksena oli muodostaa kunnille alansa osaavia asiakaspalveluyksiköitä, joihin yhdistyvät käytäntöä palvelevan konsultaatio-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan pysyvät rakenteet. Lastensuojelun kehittämisyksiköitä perustettiin vuosina yhteensä 17. Sosiaalialan kehittämishankkeen päätyttyä valtio kuitenkin päätti, ettei kehittämisyksiköille myönnetä pysyvää valtionavustusta. Kehittämisyksiköt ovat olleet sosiaalialan asiakastyötä tekeviä oppivia yhteisöjä. Kehittämisyksiköt ovat lisänneet oman alueensa henkilöstön ammatillista osaamista ja kytkeneet kuntien työntekijöitä lastensuojelun kehittämiseen. Kehittämisyksiköt toimivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä, jossa keskeisiä toimijoita ovat alueen kunnat, alan järjestöt, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä osaamiskeskukset. Varsinais-Suomessa lastensuojelun kehittämisyksikön suunnittelun pohjana oli useiden muiden maakunnallisten lastensuojeluhankkeiden (Yhteinen lastensuojelu hanke, Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishanke, Suunnitelmallinen perhehoito hanke ja Lastensuojelun erityisosaamisen kehittämishanke) kuluessa toteutettu kehittämis- ja suunnittelutyö. Lastensuojelun kehittämisyksikköä suunniteltiin vuosina Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Vasso Oy) lastensuojelun asiantuntijaryhmässä. Vasso ja Kaarinan kaupunki valmistelivat ja viimeistelivät hankesuunnitelman ja rahoituspäätös Sosiaali- ja terveysministeriöstä saatiin keväällä Hallinnoivaksi kunnaksi hankkeelle ryhtyi Raision kaupunki syksyllä Yksikkö toimi Vasson kanssa samoissa tiloissa Kaarinassa. Valtakunnallisessa lastensuojelun kehittämishankkeessa tuotettiin koko lastensuojelun työprosessin käsittävä ohjelma siitä, millä tavoin lastensuojelua kokonaisuutena tulisi toteuttaa. Lastensuojelulaki uudistui alkaen ja sen myötä lastensuojelun toteuttamiseen tuli kunnille uusia velvoitteita ja sisältöjä. Uudessa lastensuojelulaissa edellytetään mm. lastensuojelutarpeen arviointia, lapsen osallisuuden vahvistamista, läheisverkostojen kartoittamista ja dokumentoinnin kehittämistä, huostaan otettujen lasten biologisten vanhempien oikeutta omaan asiakassuunnitelmaan ja lastensuojelun suunnitelmallisuuden lisäämistä kunnissa. Kuntien yhdistyminen on tuonut isoja haasteita ja mahdollisuuksia lastensuojelutyön organisointiin. Erityisesti Varsinais-Suomessa kuntaliitoksia on ollut runsaasti. Vuoden vaihteen jälkeen 53 kunnan alueesta oli muodostunut 28 kunnan maakunta. Terveydenhuollon ja asukkaan yhteistoiminta-alueiden muodostamisen yhteydessä myös sosiaalihuollon organisointi on herättänyt keskustelua. Lastensuojelun ammatillisen osaamisen turvaamisen ja erityisosaamisen kehittymisen näkökulmasta myös lastensuojelutyön organisointi olisi suotavaa keskittää isompiin yksiköihin. Lastensuojelun kehittämisyksikön tehtävänä oli turvata osaaminen ja lastensuojelun kehittämistyö toiminta-alueellaan Varsinais-Suomen pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Hankkeessa oli töissä yhteensä seitsemän henkilöä, neljä kehittäjäsosiaalityöntekijää, kehittäjäperhetyöntekijä,

6 6 kehittäjäpsykologi ja kehittämispäällikkö. Lastensuojelun avohuollon, perhetyön ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun kehittämistyöstä vastasi neljän hengen avohuollon tiimi ja sijaishuollon kehittämisestä työpari. Hankevaiheessa kuntien omavastuuosuus kustannuksista oli 25% ja valtion osuus 75 %. Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille oli euroa. 5. Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö 5.1. Palvelutuotteet ja kehittämistyö Avohuollon palvelukokonaisuudet ovat muodostuneet asiakastyöstä, konsultaatioista, koulutuksista ja työpajatyöskentelystä. Erityinen painopiste on ollut perhetyön kartoittamisessa ja kehittämisessä. Rakenteellinen kehittämistyö on liittynyt osin kuntarakenneuudistukseen ja osin eri ammattikuntien välisen työnjaon määrittelyyn sekä työparityöskentelyn suunnitteluun. Kaikki työmuodot ovat olleet kuntien tilattavissa ja niitä on pyritty markkinoimaan tasapuolisesti hankekunnille tiedotteilla, kuntakohtaisilla käynneillä sekä sosiaalijohtajien tapaamisilla. Kappaleissa palvelutuotteet ja kehittämistyö esitellään tarkemmin Lastensuojelun edunvalvonta (LsL 22) Varsinais-Suomessa Lastensuojelun edunvalvonta on uuden lastensuojelulain mukainen tehtävä. Lastensuojelun edunvalvojan tehtävänä on kuulla lasta ja selvittää hänen mielipiteensä sekä toimia lapsen edun toteutumisen valvojana. Lastensuojelun edunvalvojalla on käräjäoikeuden tai maistraatin määräykseen perustuva oikeus käyttää lapsen vanhemmalle kuuluvaa lapsen puhevaltaa osana lastensuojelu- ja oikeusprosessia. Lastensuojelun edunvalvojan oikeus puhevaltaan ei poista vanhempien puhevaltaa vanhempien itsensä osalta. Lastensuojelun edunvalvojapyyntö voi olla tarpeen esimerkiksi seuraavissa lastensuojelutilanteissa: * lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö * lapsen pahoinpitely tai muu kaltoin kohtelu * pitkittyneet huolto- ja tapaamisoikeusriidat, joissa lapsi on myös lastensuojelun tarpeessa tai asiakkaana * huoltajan heikko terveydentila * huostaanottoprosessit * lapsen osallistaminen asianosaisena julkisuudessa käytävään lastensuojelukeskusteluun Lastensuojelun edunvalvojapyynnön voivat tehdä lapsen vanhemmat, sosiaalityöntekijä, poliisi, maistraatti tai hallinto-oikeus. Edunvalvojahakemus tehdään maistraattiin tai käräjäoikeuteen. Valmiit lomakepohjat ja lisätietoa lastensuojelun edunvalvonnasta: Lastensuojelun edunvalvoja toimii yhteistyössä eri viranomaisten, oikeusavustajien ja lasten vanhempien kanssa. Edunvalvojan ensisijainen tehtävä on toimia lapsen oikeuksien ja lapsen edun puolustajana joko osana lapsen tilanteeseen liittyvää oikeusprosessia tai laajempaa edunvalvontatehtävää. Hankkeen työntekijöistä kaksi kouluttautui edunvalvojiksi keväällä Hankkeen aikana on

7 7 toteutunut ainoastaan yksi edunvalvontatehtävä. Prosessi kesti kokonaisuudessaan noin vuoden ja liittyi lapsen edunvalvontaan rikosprosessissa. Toimeksianto tuli Loimaan kaupungilta. Uuden lastensuojelulain mukainen edunvalvonta ei ole vielä kovin tunnettua lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden piirissä ja tiedusteluja edunvalvojana toimimiseen on tullut vähän. Lastensuojelun edunvalvonnasta on kerrottu koulutusten yhteydessä alueen sosiaalityöntekijöille, erikseen asiasta on käyty puhumassa Tyks:n sosiaalipediatrian poliklinikan kutsusta heidän medisiinis-juridis-hallinolliselle työryhmälle sekä oikeuspsykiatrian työryhmälle. Edunvalvonnan toteuttamista Varsinais- Suomessa on aloitettu tiiviissä yhteistyössä Pelastakaa lapset ry:n kanssa. Lastensuojelun kehittämisyksikkö on osallistunut Pelastakaa Lapset ry:n kehittämässä edunvalvojien työskentelyä lapsen kanssa suunnittelevaan ja kehittävään työryhmään Avohuollon ja perhetyön konsultaatio Puhelinkonsultaatio Lastensuojelun kehittämisyksikön työntekijöille on voinut soittaa virka-aikana 9-16 ilman erillistä puhelinaikaa. Tällä olemme varmistaneet sen, että meistä joku on aina ollut tavoitettavissa. Puhelinkonsultaatio on ollut monipuolisesti käytetty palvelu muun palvelutoiminnan ohessa. Olemme saaneet yhteydenottoja myös sähköpostitse. Puhelinkonsultaatioissa kysytyt asiat ovat liittyneet lastensuojelutyön prosessin eri vaiheisiin, mm. juridisiin kysymyksiin sekä huolto- ja tapaamisriita-asioihin. Puhelinkonsultaatioita tehtiin vuosina noin 400 puhelua. Palvelua käyttivät seuraavat kunnat: Alastaro, Kaarina, Kemiö, Koski TL, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rymättylä, Uusikaupunki, Vehmaa ja Yläne. Työntekijäkonsultaatio Kuntien työntekijät ovat voineet pyytää lastensuojelun kehittämisyksikön työntekijää tapaamaan yksittäistä työntekijää liittyen erilaisiin tilanteisiin asiakastyössä ja työyhteisössä, myös uuden työntekijän perehdytystilanteissa. Perehdytystä on kaivattu erityisesti niissä kunnissa, joihin on saatu uusia perhetyön virkoja tehtäviä. Yksilötapaamisten tavoitteena on ollut työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja jaksamisen tukeminen. Tapaamisia oli Työyhteisöjen asiakaskonsultaatiot Puhelinkonsultaatioiden ja yksilötapaamisten lisäksi on järjestetty asiakaskonsultaatiota kuntien työryhmille ja työyhteisöille. Näissä konsultaatioissa on käyty läpi kuntien yksittäisiäkin asiakastilanteita ja keskusteltu kuntien työkäytännöistä. Työyhteisötapaamisten tavoitteena on ollut asiakastyön tukeminen, ratkaisujen etsiminen ja yhteisten kehittämishaasteiden määrittely. Työyhteisöjen asiakaskonsultaatioita tehtiin aikana kahdeksassa kunnassa: Vehmaa, Piikkiö, Kemiö, Yläne, Sauvo, Masku, Paimio ja Tarvasjoki. Lasten osallisuus, kuuleminen ja lausunnot Lasten osallisuus ja näkökulmat pyrittiin pitämään kaiken konsultaation perustana. Erityisesti tämä toteutui asiakaskohtaisissa verkostokokouksissa (kohta 5.4.), mutta lapsia tavattiin muutamissa

8 8 tapauksissa myös yksilökohtaisesti heidän mielipiteensä selvittämiseksi. Lasten kuulemiseen perustuvia lausuntoja laadittiin yksi. Verkkokonsultaatio Varsinais-Suomen lastensuojelun keittämisyksikkö on toiminut Sosiaaliportissa toimivan konsulttipalvelun lastensuojelun avohuollon ryhmän koordinaattorina alkaen. Ryhmä on moniammatillinen ja koottu lastensuojelun asiantuntijoista ympäri Suomea. Kehittämisyksiköstä ryhmässä asiantuntijoina ovat toimineet perhetyöntekijä Arja-Riitta Salmela, psykologi Virpi Lyyra ja sosiaalityöntekijät Laura Tulensalo ja Tiina Ylä-Herranen. Konsulttipalvelu on tarkoitettu sosiaalialan ammattilaisille ja siellä esitetyt kysymys ja vastaukset julkaistaan sosiaaliportin verkkosivuilla. Palveluun on tullut 34 kysymystä eri puolelta Suomea liittyen lastensuojelun avohuoltoon. Toiminnan koordinointia tulee jatkamaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) Asiakaskohtaiset verkostokokoukset Lastensuojelun kehittämisyksikössä asiakaskohtaista työtä on kehitettiin avoimeen dialogiin perustuvan verkostotyön avulla. Avoimeen dialogiin perustuvassa verkostotyössä asiakas sekä läheis- ja viranomaisverkostot ovat läsnä yhteisessä kokouksessa. Kehittämisyksikön työpari vastasi seuraavasta verkostotyön prosessista.: * Suunnittelutyö yhdessä koollekutsujan kanssa * Kokouksen ohjaaminen * Tuki kokouksessa sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa * Seurannan ja verkostoprosessin jatkon toteutus * Pedagogisen viitekehyksen läpikäynti * Asiakas- ja työntekijäpalautteet Kehittämisyksikön työntekijät toimivat vetäjätyöparina verkostopalaverissa, jotka lastensuojelun työntekijät olivat koonneet huolen herättyä. Yleensä apua pyydettiin monimutkaisissa tilanteissa, joissa oli laaja yhteistyöverkosto ja oli vaikeaa tietää, mihin suuntaan asiakkaan tilanteessa olisi syytä edetä. Tavoitteena oli saada aikaan asiakkaan tilannetta tukeva useamman tapaamiskerran prosessi. Ohjaamamme verkostopalaverit olivat aina moniammatillisia ja niihin osallistui lasten ympärille rakentuvia viranomais- ja läheisverkostoja. Lastensuojelun työntekijöiden (sosiaalijohtaja, sosiaalityön johtaja, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, perhetyön ohjaaja, avohuollon ohjaaja, sosiaaliohjaaja) lisäksi niihin on osallistunut seuraavia viranomaistahoja: A-klinikka, aikuispsykiatria, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, terveyskeskuspsykologi, koulupsykologi, tukiperhe, sijaisperhe, koulukuraattori, opettaja, kouluterveydenhoitaja, rehtori, lastentarhaopettaja, esikoulun opettaja, erityisopettaja, luokanopettaja, lääkäri, ammatillisen perhekodin ja lastenkodin työntekijä, yksityinen palvelun tuottaja, lastensuojelujärjestön työntekijä, erityishuoltopiirin työntekijä, äitiys- ja lastenneuvola, oppilaan ohjaaja, nuorisotyöntekijä, vapaa-ajan ohjaaja, tukihenkilö, päihdehuollon työntekijä, Ensi- ja turvakotiyhdistyksen työntekijät, kouluavustaja, lakimies, diakoni, poliisi ja Tukeva ote/tyks. Lasten läheisverkostosta ovat osallistuneet vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset, kummitädit, vanhempien uudet puolisot, tädit, ystävät, tukihenkilöt ja ex-puolisot. Verkostotapaamisissa käsiteltiin seuraavia teemoja ja huolenaiheita:

9 9 * lapsen kokemuksen esilletuominen hankalissa perhetilanteissa * nuoren häiriökäyttäytyminen, päihteiden käyttö ja rötöstely * kouluongelmat * lasten keskinäinen kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä * tuen järjestäminen lapselle * koulunkäynnin järjestäminen * vanhemman päihteidenkäyttö: alkoholi, huumeet, lääkkeet * vanhemman mielenterveysongelmien ja heikkolahjaisuuden vaikutukset lapsiin * perheväkivaltaan puuttuminen ja sen katkaisu * seksuaalisen hyväksikäytön epäily * vanhemman väsymys * avioeron ja vanhempien välisten ristiriitojen vaikutukset lapsiin * voiko lapsi asua kotona ja vanhemman kyvykkyys vanhemmuuteen * perheen taloudelliset vaikeudet * lapsen ja vanhemman pitkäaikainen sairaus ja kuolema * lastensuojelun ja perhetyön sisällön määrittely * lapsen psykiatristen tutkimusten tai tuen järjestäminen * huoltajuuden muuttaminen vanhempien kesken * käräjäoikeuden lausuntopyyntö lasten huolto- ja tapaamisasiassa * läheisiltä saatavan tuen määrittely ja sukulaisten keskinäiset ristiriidat * lapsen asumisen, sijaishuollon ja jälkihuollon järjestäminen * avohuollon sijoituksen mahdollinen päättäminen * sijaishuollon muutos ja ongelmat sijaishuoltopaikassa * sijoitetun lapsen suhde biologiseen vanhempaansa Monissa käynnistyneissä verkostotyön prosesseissa on järjestetty useita verkostopalavereja. Verkostotyön kehittämistä verkostopalaverien lisäksi tukee avoimen dialogisuuden ja verkostotyön koulutusprosessi ja työntekijöiden pedagoginen konsultaatio menetelmän käyttöönotossa. Vuoden 2009 aikana Lastensuojelun kehittämisyksikkö ohjasi 105 avoimen dialogisuuden periaatteisiin pohjautuvaa verkostokokousta 25:ssä kunnassa 2008 kuntajaon mukaan. Vuoden 2009 kuntajaon mukaan kuntia oli 19. Verkostokokouksiin osallistui 56 eri perhettä ja lukuista määrä eri alojen ammattilaisia. Kaiken kaikkiaan verkostokokouksiin osallistui yli 600 henkilöä. Yksittäisen perheen asioissa kokoontumisia järjestettiin yhdestä kuuteen kertaan. Kuntakohtaiset verkostokokousiin osallistuneet perheet vuoden 2008 kuntajaon mukaan: Alastaro Askainen Aura Aura Kaarina Koski TL Kustavi Laitila Lemu Lieto Loimaa 1 perhe / 1 kokous 1 perhe / 2 kokousta 2 perhettä / 5 kokousta 1 perhe / 1 kokous + 1/perhe ja 3 kokousta 3 perhettä / 5 kokousta 2 perhettä/ 5 kokousta 1 perhe / 2 kokousta 1 perhe/ 2 kokousta 1 perhe/ 6 kokousta 1 perhe/ 1 kokous 3 perhettä / 5 kokousta

10 10 Marttila 4 perhettä/ 5 kokousta ja yksi neljän perheen verkosto Masku 1 perhe/ 1 kokous Mynämäki 2 perhettä / 4 kokousta Naantali 4 perhettä / 8 kokousta ja kaksi neljän perheen verkostoa Naantali 1 perhe / 1 kokous +2 Nousiainen 1 perhe / 1 kokous Paimio 1 perhe/ 3 kokousta Perniö 1 perhe / 1 kokous Pöytyä 1 perhe / 3 kokousta Raisio 4 perhettä / 5 kokousta Rymättylä 2 perhettä/ 8 kokousta Suomusjärvi 1 perhe/ 2 kokousta Taivassalo 1 perhe/ 1 kokous Tarvasjoki 2 perhettä/ 5 kokousta Vehmaa 5 perhettä /12 kokousta Yläne 2 perhettä/ 10 kokousta Hankkeen loppuvaiheessa järjestettiin alueelliset palautetapaamiset lastensuojelun työntekijöille kuntiin, joissa oli ollut lastensuojelun kehittämisyksikön ohjaamia asiakasverkostokokouksia. Lisäksi otettiin käyttöön palautelomake työtekijöille ja asiakkaille. Tapaamissa käytiin läpi verkostokokousten mallinnus ja tausta-ajatukset, ns. pedagoginen viitekehys. Lisäksi suunniteltiin sitä, miten avoimen dialogin periaatteisiin pohjautuvia verkostopalavereja voitaisiin jatkaa hankkeen päätyttyä. Palautetapaamiset toteutuivat seuraavasti: Loimaan seutu , Turun itäiset kunnat , Turun läntiset kunnat ja Vakka Suomi. Asiakaskohtaisen verkostotyön kehittämisprosessia kunnissa tuettiin myös kolmipäiväisellä Avoin dialogisuus ja verkostotyö lastensuojelussa koulutuksella, jossa kouluttajina olivat professori Jaakko Seikkula ja sosiaalityöntekijä Pekka Holm Koulutukset Useamman päivän koulutuksia: Avoin dialogisuus ja verkostotyö lastensuojelussa 3 pv (183 osallistujaa) Toiminnalliset menetelmät lastensuojelussa 2 pv 2008 (24 osallistujaa) Sukulaissijaisvanhemmuus 2 pv 2008 (12 osallistujaa) Videoavusteinen perheohjaus VIG (4 osallistujaa) Lastensuojelutarpeen selvitys ja arviointi koulutukset 5 pv 4 koulutusryhmää keväällä 2009 Raisiossa 1. ryhmä yhteistyössä Ritva Alkion kanssa keväällä 2008 (25 osallistujaa) 2. ryhmä yhteistyössä Ritva Alkion kanssa keväällä 2008 (22 osallistujaa) 3. ryhmä Yläneellä, Huvituksen tiloissa syksyllä 2008 (26 osallistujaa) Osallistujat tulivat seuraavista kunnista: Raisio (4), Uusikaupunki (3), Kaarina (4), Lieto (6) Vehmaa (2), Paimio (2), Alastaro, Marttila, Tarvasjoki, Somero, Mynämäki. 4. ryhmä Salossa, LS- tarpeen selvityskoulutus&ryhmäytymisprosessi,(20 osallistujaa) 5. ryhmä Raisiossa nuorten kanssa työtä tekeville keväällä 2009, (16 osallistujaa) Yhden päivän koulutuksia:

11 11 Lasten ja nuorten osallisuus ja toimijuus lastensuojelussa Lastensuojelun asiantuntijaryhmien koulutuspäivä Samojen lasten asialla lastensuojelu ja psykiatria Päivähoito osana toimintaympäristöään (syksy 2008 / 3 x ½ pv) Lastensuojelun asiantuntijaryhmien koulutuspäivä Kaltoin kohdeltu lapsi lastensuojelussa -koulutus (kevät 2009 / 2 x ½ pv) Lastensuojelun ääni Varsinais-Suomessa (110 osallistujaa) (27 osallistujaa) (72 osallistujaa) (73 osallistujaa) (27 osallistujaa) (63 osallistujaa) (170 osallistujaa) Luennot: Lapsuuden tutkimuksen päivät (Työryhmä: Nuoren psykososiaalisen tilanteen arviointi) (työryhmä, 10 osallistujaa) Lapsiperheiden Raitti-hankkeen seminaari (1 luento, 80 osallistujaa) Lähisuhdeväkivalta: Näkymätön näkyväksi Uki ja Turku (2 luentoa, 65 osallistujaa) Lääninhallituksen väkivaltaseminaari 11/2008 (1 luento, 70 osallistujaa) Perhetyön erikoistumisopinnot Loimaan Ammattiopisto+AMK (1 luento, 20 osallistujaa) Esi- ja alkuopetuksen seminaari (1 luento, 80 osallistujaa) Uuden lastensuojelulain haasteet Alastaron sosiaali- ja sivistystoimen viranhaltijat (1 luento, 20 osallistujaa) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat (1 luento, 45 osallistujaa) Loimaan seutukunnan lastensuojelun tilanteesta ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien teosta järjestetty koulutuspäivä (1 luento, 70 osallistujaa). Verkostotyön kehittämistyö Varsinais-Suomessa (1 luento, 30 osallistujaa) Sosiaalityön tutkimuksen päivillä Lastensuojelun laatupäivä (1 luento, 154 osallistujaa) Sosionomikoulutuksen erikoistumisopinnot, Turun AMK( 1 luento, 40 osallistuja) Friends -seminaari Raisiossa (1 luento, 70 osallistujaa) 5.6. Lastensuojelusta ja perhetyöstä tiedottaminen Hankkeen tiedotussuunnitelmaan oli kirjattu tavoitteiksi työmenetelmien välittäminen kunnille, paikallisten tarpeiden esiin nostaminen lastensuojelun asiakkaiden tarpeiden ja työn tekemisen resurssien näkökulmasta, hankkeen tulosten arvioitavuus ja läpinäkyvyys sekä lastensuojelun julkisuustyö. Hankkeen toiminnasta kuntien työntekijöitä informoitiin erillisillä kuntatiedotteilla, joihin koottiin keskeinen informaatio meneillään olevista toiminnoista. Tavoitteena oli, että työntekijät saivat tiedon koulutuksista ja yksikön tarjoamista palveluista tiedotteen kautta. Lisäksi tapahtumista ja palveluista tiedotettiin erillisillä sähköpostiviesteillä ja palveluiden osalta vielä erikseen erillisillä kuntakohtaisilla käynneillä. Näin meneteltiin varsinkin, jos kunta ei ollut käyttänyt yksikön palveluita. Kuntakohtaiset tapaamiset järjestettiin seuraavissa kunnissa: Lieto (9 osallistujaa) Marttila (2) Sauvo (2) Oripää (1) Koski tl (2) Mynämäki (4) Tarvasjoki (4)

12 12 Kehittämisyksikön nettisivut eivät olleet ehkä parhaalla mahdollisella tavalla toteutetut. Läpinäkyvyyttä ja palautetta varten ajateltu hankeblogi ei saavuttanut kuntien työntekijöitä. Kehittämisyksiköllä ei ollut omia sivuja, ne löytyivät Vasson sivujen alta. Myös reitti hankeblogiin oli sieltä kautta, mikä osaltaan saattoi hankaloittaa käyttöä. Toisaalta kiristynyt työtilanne kunnissa vaikutti kuntien työntekijöiden ajankäyttöön ja mahdollisuuteen hakea tietoa ja seurata hankkeen tiedotteita netin välityksellä. Työmenetelmien osalta tiedon välittäminen tapahtui enemmän henkilökohtaisten tapaamisten, konsultaation ja koulutuksen kautta kuin kokoamalla tietoa nettiin. Osaltaan tämä oli tietoinen ratkaisu tietoa on valtavasti löydettävissä netistä konkreettisemmalta kehittämismenetelmältä tuntui myös tiedon välittämisen osalta jalkautuva, henkilökohtainen kohtaaminen työntekijöiden kanssa. Kuntien tilanteesta niin lastensuojelun asiakasnäkökulmasta kuin työn tekemisen resurssien näkökulmastakin on kertynyt tietoa tehdyn yhteistyön kautta ja sitä on voitu välittää eteenpäin haastatteluissa mm. Lounais-Suomen uutisissa. Sekä lastensuojeluilmoitusten määrän kasvusta,että työntekijäpulasta kertovaan uutisointiin kommentoitiin myös kehittämisyksikön aloittaessa järjestettyjen kuntatapaamisten uutisoinnissa. Lastensuojelun julkisuustyöhön tilattiin Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoilta " Ehjä ja onnellinen "-kampanja, jonka opiskelijat toteuttivat tapahtumana ostoskeskus Myllyssä, kirjoittamalla yleisönosastokirjoituksia ja olemalla yhteydessä kunnallisvaaliehdokkaisiin sähköpostitse. Kampanjan tarkoituksena oli muuttaa lastensuojelun julkisuuskuvaa myönteisemmäksi ja laajentaa käsitystä lasten suojelemisen merkityksestä. Opiskelijoiden toteuttama kampanja oli onnistunut ja osaltaan edisti lastensuojelusta myönteistä mielikuvaa. Turun sanomien kanssa neuvoteltiin ja suunniteltiin yhdessä kuusiosainen sarja lastensuojelusta. Ehjänä aikuisuuteen - sarjassa valotettiin koko lastensuojelun kaarta ennaltaehkäisevistä toimista huostaanottoihin. Sarjaa suunniteltaessa pyrittiin positiiviseen ja monipuoliseen kuvaan lastensuojelusta sekä huomioimaan ja tuomaan julkisuuteen tasapuolisesti hankkeen eri seuduilla tehtävää työtä. Juttusarja ilmestyi Turun sanomissa Lisäksi Turun sanomat myi sarjan Lahden seudulla ilmestyvälle sanomalehdelle. Turun sanomien toimittaja Jonna Lankisen mukaan artikkelisarja sai paljon positiivista huomiota ja palautetta lukijoilta. Vuoden 2008 aikana tiedotusta tehtiin määrällisesti seuraavasti: Esitteet 4 Tiedotteita 4 Lehtiartikkeleita 10 Radiojuttuja 2 TV-juttuja 3 Viestintäverstas 1 Hankeblogi 1 Nettisivut 1 Vuoden 2009 aikana tiedotusta tehtiin määrällisesti seuraavasti: Esitteet 2 Tiedotteita 2

13 13 Lehtiartikkeleita 6 Radiojuttuja 2 TV-juttuja 3 Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö oli hankkeen aikana mediassa esillä yhteensä 31 kertaa. Tiedotuskampanjoita järjestettiin kaksi: 1. Varsinais-Suomen lastensuojelun ääni kampanja syksyllä Sijaisperheiden rekrytointi- ja tiedotuskampanja syksyllä Lastensuojelun moniammatilliset asiantuntijaryhmät (LsL 14 ) Lastensuojelulain 14 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. Kehittämisyksikkö vastasi Turun seudun itäisten ja läntisten kuntien asiantuntijaryhmien kokoamisesta ja toiminnan aloittamisesta. Molempien ryhmien osalta kehittämisyksikkö kokosi asiantuntijat, teki sopimukset edustajien kanssa sekä keräsi suostumukset työnantajien edustajilta ja toimitti ryhmän kokoonpanon osallistuvien kuntien sosiaalilautakuntien vahvistettavaksi. Lisäksi ryhmien toiminnasta valmistettiin esitteet, jotka toimitettiin kuntien sosiaalityöntekijöille. Toimintaa organisoitiin kehittämisyksiköstä toimimalla ryhmien puheenjohtajina, sihteereinä ja keräämällä sosiaalityöntekijöiltä käsittelyyn tulevat asiat sitä varten kehitetyillä esitietolomakkeilla. Samalla informoitiin kokoukseen tarvittavia edustajia käsittelyyn tulevasta asiasta riippuen. Itäisten kuntien asiantuntijaryhmään kuuluvat Aura, Kaarina, Koski, Lieto, Marttila, Paimio, Tarvasjoki, Sauvo ja Pöytyä. Ryhmän jäsenet edustavat lakiasioita, varhaiskasvatusta, koulutointa, lastensuojelun sosiaalityötä, päihdehuoltoa, äitiys- ja lastenneuvolaa, perheneuvolaa, lasten- ja nuorten psykiatriaa sekä poliisia. Ryhmä aloitti toimintansa ja se on kokoontunut kehittämisyksikön koordinoimana kerran kuukaudessa tarjoten moniammatillista asiantuntemusta ryhmään kuuluvien kuntien sosiaalityöntekijöille. Ryhmä aloitti toimintansa tapaamalla ensin kaikkien kuntien sosiaalityöntekijät käyden keskustelua työntekijöiden odotuksista ja tutustuen eri kuntien lastensuojelun tilanteeseen yleensä. Toiminnan alettua ryhmässä on ollut joka kuukausi asiakastapaus eri kunnasta. kehittämisyksikön toiminnan aikana ryhmän asiantuntemusta käyttivät, Aura, Kaarina( 2 tapausta), Koski, Lieto, Marttila, Paimio ja Pöytyä. Läntisten kuntien asiantuntijaryhmään kuuluvat vuonna 2009 Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen ja Raisio. Ryhmää kootessa syksyllä 2008 asiantuntijoita kerättiin myös edellisiin yhdistymässä olevista kunnista: Askainen, Lemu, Rusko, Vahto Rymättylä, Merimasku, Velkua. Läntisten kuntien asiantuntijajäsenet edustavat lasten- ja nuorten psykiatriaa, poliisia, opetustoimea, lastensuojelun sosiaalityötä, päihdetyötä, kouluterveydenhoitoa, äitiys- ja lastenneuvolaa, varhaiskasvatusta ja lakiasioita. Ryhmä aloitti toimintansa kuten itäisten kuntien ryhmäkin tapaamalla ensin kaikki kuntien sosiaalityöntekijät. Kevään 2009 aikana ryhmä alkoi

14 14 käsitellä kuntien tuomia asiakastapauksia. Lisäksi kehittämisyksiköstä on osallistuttu jäsenenä Salon asiantuntijaryhmän toimintaan. Salo koordinoi itse ryhmän toimintaa. Samalla tavoin on osallistuttu Loimaan seudun asiantuntijaryhmän toimintaan. Lastensuojelun kehittämisyksikkö on toiminut seuraavissa rooleissa eri alueiden asiantuntijatyöryhmissä: Turun itäiset kunnat organisointi, koordinointi ja dokumentointi Turun läntiset kunnat organisointi, koordinointi ja dokumentointi Salon seutu konsultointi Loimaan seutu konsultointi Turun seudun itäisten ja läntisten kuntien Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmien koordinointia jatkaa vuosina Remontti-hankkeen rakennekoordinaattori Tiina Ylä-Herranen. Asiantuntijatyöryhmien toiminta juurrutetaan kuntiin vuoden 2010 kevään aikana Ylikunnalliset työpajat ja työryhmät Lastensuojelun kehittämisyksikkö on järjestänyt ylikunnallisia työpajoja, joita on organisoitu dokumentoinnista, lapsen osallisuudesta, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmista, huostaanottoprosessista ja nuorten kanssa tehtävästä työstä. Työpajat ovat kokoontuneet 1-5 kertaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat Uuden lastensuojelulain mukaisesti kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma (L 417/2007, 12 ). Suunnitelma on uusi lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnissa. Hyvinvointisuunnitelmien tekemisen osalta Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö järjesti koulutuspäivä , jossa kouluttajana oli Sirkka Rousu Kuntaliitosta. Osallistujia oli 45. Lisäksi hyvinvointisuunnitelmaan liittyvää tukea organisoitiin työpajatyyppisesti sitä haluaville. Kehittämisyksikön työntekijät toimivat työpajan koollekutsujina ja kuntakohtaisten prosessien ja kuntien välisen yhteistyön kannustajina. Työpaja kokoontui ja siihen osallistui työntekijöitä Loimaalta, Nousiaisista, Marttilasta ja Maskusta. Turun läntisten kuntien alueelle muodostettiin oma työpaja, jonka kokoontui kolme kertaa hyvinvointisuunnitelmien teon ja asiantuntijatyöryhmän järjestäytymisen tiimoilta. Tämä työpaja jatkaa työskentelyä vuoden 2009 keväällä. Siihen kuuluvat Naantalin, Raision, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kunnat. Lisäksi kehittämisyksiköstä osallistuttiin päättäjille ja johtaville viranhaltijoille tarkoitettuun Loimaan seutukunnan lastensuojelun tilanteesta ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien teosta järjestettyyn koulutuspäivään Dokumentointi Dokumentoinnin työpaja järjestettiin vertaistapaamisena. Osallistujat toivoivat dokumentoinnista järjestettävän vielä koulutusta hankkeen puitteissa. Alustava suunnitelma yhteistyöstä AMK: n

15 15 kanssa jää toteutumatta, mutta koulutusmahdollisuutta tullaan vielä keväällä 2009 selvittämään. Dokumentointiryhmä kokoontui kerran ja tapaamiseen osallistui kahdeksan työntekijää. Lapsen osallisuus Lapsen osallisuus-työpaja kokoontui kaksi kertaa ja viiden osallistujan voimin. Työpajan tavoitteeksi valittiin lapsen kaltoin kohteluun liittyvien koulutuspäivien järjestäminen keväällä Lastensuojelun työtekijöille tarkoitettu koulutus toteutetaan ja Salossa. Huostaanottotyöryhmä Huostaanottotyöryhmä koottiin keväällä 2008 kuntien työntekijöiden pyynnöstä. Uusi lastensuojelulaki ja huostaanottoihin liittyvän päätöksenteon siirtyminen hallinto-oikeuksille on lisännyt työntekijöiden asiantuntija ja vertaiskonsultoinnin tarvetta. Huostaanottotyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuonna Vuonna 2009 huostaanottoprosessien kehittämiseen liittyen järjestettiin hallinto-oikeustapaaminen klo Raision kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuudessa läsnä: olivat 10 hallinto-oikeuden tuomaria ja sihteeri, 1 asiantuntijajäsen ja 30 Varsinais-Suomen alueen sosiaalitoimen edustajaa ja 12 Satakunnan alueen sosiaalitoimen edustajaa, yhteensä 53 hlö. Tilaisuudessa kuultiin ja keskusteltiin huostaanottoprosessien ongelmista ja ratkaisuista sekä sosiaalitoimen että hallinto-oikeuden näkökulmista katsottuna. Nuorten kanssa tehtävä työ Nuorten kanssa tehtävä työn ryhmä koottiin työntekijöiden aloitteesta perhetyön ajolähdössä Työryhmässä on käsitelty ajankohtaisia haasteita nuorten kanssa tehtävässä työssä sekä työntekijöiden toimenkuvia ja tehtäviä. Nuorten kanssa tehtävän työn ryhmä kokoontui 5 kertaa ja tapaamisiin osallistui henkilöä. Varsinais-Suomen johtavat sosiaalityöntekijät ja palvelupäälliköt Johtavien viranhaltijoiden verkosto käynnistettiin alkuvuodesta Verkostoon kuuluu 12 Varsinais-Suomen keskisuurta kuntaa. Tapaamisia oli keväällä 2009 kaksi. Verkoston koordinointivastuu kiertää kunnasta toiseen, Raisio toimii koordinoijana syksy-kevät Lastenvalvojat Johtavien viranhaltijoiden verkoston aloitteesta käynnistettiin elokuussa 2009 lastenvalvojien verkosto. Verkoston tehtävänä on jakaa tietoa ja kokemuksia yhteisistä asioista ja suunnitella yhteisiä koulutuksia yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Verkostoa koordinoi vuosien ajan Salon kaupunki Perhetyön kehittäminen Hankkeen saama ensimmäinen toimeksianto tuli tammikuussa 2008 lastenpsykiatriasta ja se koski perhetyötä. Toimeksiannossa tiedusteltiin, mitä perhetyö Varsinais-Suomen kunnissa on Tähän kysymykseen lähdettiin etsimään vastausta kartoittamalla hankealueen kuntia ja perhetyön järjestämistä näissä kunnissa.

16 16 Kartoitus käynnistyi keväällä 2008 kuntakierroksella, jossa haastateltiin laajalla lomakepohjalla 23:n kunnan perhetyöntekijöitä. Kierros toi esille seuraavat kehittämistyölle suuntaa antavat epäkohdat: - ammattinimikkeiden kirjo. Samaa työtä tehdään 4-5:llä eri ammattinimikkeellä - toimenkuvien pirstaleisuus. Perhetyön lisäksi perhetyöntekijän tehtäviin saattaa kuulua aikuissosiaalityötä ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtäviä. - palkkauksessa suuria vaihteluja kuntien välillä, palkkahaitari välillä - tukirakenteiden heikkous. Työnohjausta oli vain joka 3. työntekijällä huolimatta siitä, että perhetyö on yksinäistä, vaativaa ja intensiivistä perheiden kotona tapahtuvaa ammatillista työtä - näkymätöntä työtä, josta yhteistyökumppaneilla epäselvä käsitys Haastattelukierroksen koonti julkistettiin Raisiossa perhetyöntekijöiden kokoontumisajoissa. Tilaisuudessa syntyi ajatus perhetyön yhdistyksen perustamisesta, jotta perhetyön kehittäminen voisi jatkua lastensuojelun kehittämishankkeen päättymisen jälkeenkin Uusien työntekijöiden perehdytys Perhetyöntekijät on määrällisesti kasvava ryhmä. Ammattiryhmän kasvusta kertoo se, että jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa on vähintään yksi perhetyöntekijän toimi. Hankeaikana kuntiin on valittu 17 uutta työntekijää, joiden perehdyttämisessä kehittämisyksikkö on ollut osittain mukana. Perehdytyskeskustelujen teemoina ovat olleet mm. Työntekijän henkilökohtaisten osaamisalueiden ja vahvuuksien kartoitus Perhetyön tarpeet ja painotukset ko. kunnassa Yhteistyöverkoston kartoittaminen Perhetyön sisältöjen ja menetelmien suunnittelu Perhetyön lomakkeiden työstäminen ja haltuunotto Perhetyön tukirakenteiden kartoittaminen Vertaistuen vahvistamiseksi päätimme käynnistää keväällä 2009 ryhmän työntekijöille, jotka ovat hiljattain aloittaneet perhetyöntekijöinä. Ryhmä valitsi nimekseen Untuvikot. Tässä toimintamuodossa yhdistyivät perehdyttäminen, menetelmäkoulutus sekä työntekijöiden verkostoituminen. Untuvikot- ryhmä kokoontui 5 kertaa ( 12 osallistujaa). Osallistujat tulivat seuraavista kunnista: Kaarina( 4), Masku (2), Aura (2), Lieto (2), Länsi-Turunmaa (1), Paimio (1), Marttila (1), Raisio (1). Uusia perhetyöntekijöitä perehdytettiin seuraavasti: Vehmaa Paimio Lieto Aura Masku 5 tapaamista (3 uutta työntekijää) 1 tapaaminen 1 tapaaminen 2 tapaamista ( 2 uutta työntekijää) 2 tapaamista (2 uutta työntekijää) Perhetyöntekijöiden konsultaatioita järjestettiin Vehmaalla, Yläneellä, Mynämäellä, Raisiossa,

17 17 Sauvossa, Kemiössä ja Maskussa. Videoavusteiseen perheohjaukseen liittyvään VHT / VIG-konsultaatioon osallistuvat perhetyöntekijät Kaarinasta, Paimiosta, Salosta ja Raisiosta. Laajennetun perhevalmennusmallin esittely tehtiin seuraavissa kunnissa ja koulutuksissa : Stakes/Hki osallistujaa Kauhajoki osallistujaa/ Helminauha-projekti Taivassalo osallistujaa Raisio osallistujaa Kaarina osallistujaa Salo osallistujaa Perhetyön tutustumiskäynnit tehtiin seuraaviin paikkoihin: Kuuselan perhekuntoutusyksikkö, Vantaa ja Veturi -kriisiperhetyön yksikkö Helsingin turvakodissa , 24 osallistujaa. Kehittäjäperhetyöntekijä oli uusien työntekijöiden valintahaastatteluissa mukana 2 kunnassa. Hankkeen aikana toteutuivat seuraavat perhetyön ryhmät ja koulutukset: Perhetyön vertaiset 6.3. Perhetyöntekijöiden kokoontumisajot ja Perhetyön työpajat 11 tapaamista Perheryhmän loppuarviointi 6/2008 Perheryhmän aloitusarviointi 11/2008 (10 osallistujaa) (70 osallistujaa) (40 osallistujaa) (70 osallistujaa) (6 osallistujaa) (4 osallistujaa) Varsinais-Suomen perhetyöntekijät ja ohjaajat ry. Yhdistys perustettiin syyskuussa 2008 ja sen tarkoitukseksi ja toiminnan laaduksi kirjattiin seuraavaa: Yhdistyksen tarkoituksena on: selkeyttää perhetyöntekijöiden ammattinimikkeitä ja toimenkuvia lisätä perhetyön arvostusta ja tunnettavuutta sekä nostaa ammattiprofiilia lisätä työssä jaksamista tuottaa vertaistukea ja ammatillista yhtenäisyyttä huolehtia edusvalvonnasta ja olla tarpeen vaatiessa yhteydessä alan ammattiliitoihin järjestää ammatillista täydennyskoulutusta jakaa tietoa ajankohtaisista asioista ja pitää huolta perhetyöntekijöiden yhteystietojen ajantasaisuudesta tuottaa keskustelua inhimillisen kärsimyksen minimoinnista Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää vuosittaisia perhetyöntekijöiden aluetapaamisia, vertaistyönohjausta ja opintopiirejä sekä on aktiivisesti yhteydessä tiedostusvälineisiin. Yhdistyksen jäsentiedotus tapahtuu elokuussa 2009 avattavien nettisivustojen kautta Yhdistyksen hallitus järjestäytyi marraskuussa ja hallituksen kokoonpanossa on huomioitu mahdollisimman laaja maakunnallinen kirjo ja edustus. Yhdistyksen ensimmäinen näkyvä toiminta oli kuntien sosiaalijohtajille ja johtaville sosiaalityöntekijöille lähtenyt kannanotto ammattinimikkeiden, toimenkuvien ja palkkauksen yhdenmukaistamiseksi. Yhdistys suosittaa

18 18 otettavaksi käyttöön perheohjaaja ja perhetyöntekijä nimikkeet selkeyttääkseen eri koulutuksen omaavien työntekijöiden toimenkuvia ja osaamisalueita. Kannanotolla on ollut vaikuttavuutta, sillä Kosken ja Nousiaisten kuntien ensimmäiset perhetyön toimet nimettiin perheohjaajan toimiksi. Kevään suurin tapahtuma oli perhetyöntekijöiden toiset kokoontumisajot Salossa toukokuussa Ajoihin osallistui 45 perhetyöntekijää ja ohjaajaa. Toiminta jatkuu syksyllä 2009 kuukausikokousten merkeissä Rakenteellinen kehittämistyö - perhetyön, sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön yhteistyön kehittäminen Lastensuojelun kehittämisyksikön työntekijöitä on voinut tilata ohjaamaan ja osallistumaan työyhteisön erilaisiin kehittämisprosesseihin. Kehittämistyön sisältö ja tavoitteet on räätälöity kunkin kunnan kanssa erikseen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhteiset työskentelyprosessit ovat siten sisällöiltään ja kestoiltaan olleet hyvin erilaisia. Kaikkia eri kunnissa käytyjä prosesseja on kuitenkin yhdistänyt tavoite työtä organisoimalla ja järjestämällä parantaa lastensuojelun palvelun saatavuutta ja laatua. Rakenteellisen kehittämisen osa-alueita ovat olleet: - työyhteisön tehtävä- ja toimenkuvien tarkastelu - työryhmien organisoituminen ja toiminnan tehostaminen - työryhmien organisoituminen kuntarakenneuudistuksessa - tiimiorganisaation rakentaminen ja tiimin sisäinen työskentely - palveluohjaus lastensuojelussa - yhteistyön organisointi eri sektorin toimijoiden kesken. Lastensuojelun kehittämisyksikkö on ollut mukana seuraavien kuntien työn rakenteiden kehittämisessä. Kehittäminen on osaltaan liittynyt myös työn organisoitumiseen uudessa, yhdistyvässä kunnassa. Raisio sosiaalityö-perhetyö-sosiaaliohjaus (15 osallistujaa) Raisio lastensuojelu-päivähoito-neuvola (8 osallistujaa) Kaarina - Piikkiö sosiaalityö-perhetyö-sosiaaliohjaus-johtaminen-paras (22 osallistujaa) Kaarina - Piikkiö perhetyön organisoituminen (6 osallistujaa) Loimaa Alastaro-Mellilä sosiaalityö-perhetyö, Paras(11osallistujaa) Masku sosiaalityö- perhetyö (6 osallistujaa) Naantali lastensuojelun, neuvolan ja päivähoidon yhteistyökäytännöt (10 osallistujaa) Salo - uuden Salon 10 kuntaa, sosiaalityö-perhetyö-sosiaaliohjaus-paras+alueellinen työ (20 osallistujaa) Koski tl laaja verkostoyhteistyö (16 osallistujaa) Pöytyä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien yhteistyökäytännöt (12 osallistujaa) Tarvasjoki sosiaalityö-perhetyö-tukihenkilötyö (4 osallistujaa) Uusikaupunki - perhekeskustyön kehittäminen (6 osallistujaa) Vehmaa - sosiaalityö- perhetyö-sosiaaliohjaus-johtaminen (3 osallistujaa)

19 19 Prosessien kuluessa kehittämiskertoja ao. kunnissa on ollut yhteensä 25. Työskentelyssä on ollut mukana yhteensä 90 henkilöä Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyön kehittäminen Tilaus lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyön kehittämisen osalta tuli kehittämisyksikölle useammalta taholta jo yksikön aloittaessa toimintansa ja osin sitä ennekin. Yhteistyötapaamiset aloitettiin kutsumalla seutukunnallisesti edustajat lastensuojelusta, psykiatrisilta poliklinikoilta, aikuispsykiatriasta ja perheneuvoloista keskustelemaan yhteistyöstä ja kertomaan omasta työstään yhteistyökumppaneille. Tapaamisia toteutettiin syksyllä Kaarinassa 28.8 (22 osallistujaa ), Loimaalla (27 osallistujaa) sekä Raisiossa (26 osallistujaa). Psykiatrian puolelta oli toivottu sen selventämistä, mitä perhetyö on ja voi olla lastensuojelun tarjoamana. Yhteisissä tapaamisissa Arja-Riitta Salmela esitteli tekemänsä selvityksensä perhetyöstä Varsinais-Suomessa. Kaikkiin tapaamisiin osallistui runsaasti perhetyöntekijöitä, joten tapaamisissa pystyttiin myös käymään keskustelua paikallisella tasolla, siitä mitä perhetyö pystyy nimenomaan sen psykiatrisen poliklinikan alueella tarjoamaan yhteisille asiakkaille. Tapaamisissa keskusteltiin myös muista paikallisista yhteistyökäytännöistä. Yhteisiä teemoja olivat: - asiakkuuksien aloitukset - yhteiset määrittelyt ja sopimukset - tuen ja konsultaation mahdollisuudet keskinäisessä yhteistyössä Lisäksi kehittämisyksikkö osallistui Uudessakaupungissa sekä Vehmassalmen että Uudenkaupungin vastaaviin tilaisuuksiin ja kertoi niissä toiminnastaan ja mahdollisuuksistaan olla käytettävissä yhteistyötä pohdittaessa. Salossa on sovittu vastaava tapaaminen järjestettäväksi keväällä 2009 uuden Salon aloitettua toimintansa. Lisäksi järjestetään tapaaminen perhetyön selvityksen osalta Uudessakaupungissa sekä Laitilassa ja Pyhärannassa. Jatkumona syksyllä aloitetuille tapaamisille järjestettiin yhteistyössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksen kanssa yhteinen koulutuspäivä lastensuojelun ja psykiatrian työntekijöille. Koulutuspäivä toteutui ja siihen osallistui 72 henkilöä. Nuortenpsykiatrisen akuuttihoidon (Turun ja Salon ryhmät) työryhmätapaamiset järjestettiin keväällä Tapaamisissa uudet vuonna 2008 aloittaneet työryhmät esittelivät toimintaansa alueen kuntien työntekijöille ja keskusteltiin yhteistyön ongelmista ja mahdollisuuksista. 6. Lastensuojelun sijaishuolto Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön sijaishuollon palvelutuotteet ovat olleet seuraavat: 6.1. Sijaisperheet Sijaisperheiden Rekrytointi

20 20 Valmennus Jatkokoulutus Tukipalveluiden järjestäminen Tuki- ja kriisiperheiden Rekrytointi Valmennus Jatkokoulutus Tukipalveluiden järjestäminen Sijais- ja tukiperhepankin ylläpito ja toiminta Sukulaissijaisvanhemmat Valmennus Jatkokoulutus Tukipalveluiden järjestäminen 6.2. Ammatilliset perhehoitokodit ja laitokset Ammatillisten perhehoitokotien ja laitosten pankin ylläpito ja toiminta Paikkatilanteen seuraaminen Yksiköiden toiminnan seuraaminen (yhteydenpito, vierailut) Sijoitusten seuraaminen yhdessä sijoittavan kunnan työntekijän kanssa Sijoitettujen lasten mielipiteen selvittäminen sijoituspaikasta Yhteistyö muiden laitospankkien kanssa valtakunnallisesti sijoitustarpeen mukaisesti 6.3. Läheisneuvonpito Läheisneuvonpitopankin ylläpito ja toiminta Läheisneuvonpidon koollekutsujien välittäminen kuntiin Läheisneuvonpidot osana sijoitusprosessia (vanhemmat, sukulaiset, viranomaiset) 6.4. Huostaanottoprosessi Konsultaatio huostaanottoprosessin alkuvaiheessa Yhteistyö kunnan työntekijän kanssa sijaishuoltopaikan valinnassa Läheisverkoston kartoitukset osana sijaishuoltopaikan valintaa Tutustumiskäynnit sijaishuoltopaikkaan Yhteistyö sijoitusprosessissa 1. asiakassuunnitelmaan asti 6.5. Sijoitusten seuranta Sijoitusten seuranta osana pankkitoimintaa (työparityöskentely kunnan työntekijän kanssa ja erityistilanteissa tapahtuva konsultaatio) Yhteistyö lääninhallituksen sosiaalitarkastajan kanssa sijaishuollon laadun arvioinnissa. 7. Sijaishuoltopalvelujen kehittämistyö ja käyttö kunnissa 7.1. Sijaisperhepankki

21 21 Tuki-, kriisi- ja sijaisperheiden rekrytointi: Osallistuimme valtakunnalliseen sijaisperheiden rekrytointihankkeeseen, jonka kampanjaviikot olivat syyskuussa Yhteistyössä Varsinais-Suomen sijoituslasten vanhemmat ry:n (Silava) kanssa osallistuimme esittein lasten Seikkis -rockfestivaaliin ja järjestimme Mannerlahteen pitkään toimineiden ja juuri aloittaneiden perheiden vertaistukiviikonlopun, jonne myös aiheesta kiinnostuneet perheet saivat osallistua. Yhteistyössä Turun sosionomi AMK opiskelijoiden Tukialus-toimintana tehtiin suunnitelma rekrytoinnin vuosittaisesta toteuttamisesta kunnissa toimivien yhteyshenkilöiden kautta. Opiskelijat olivat yhteydessä kaikkiin Varsinais-Suomen kuntiin ja lähettivät tehtävään lupautuneelle yhteyshenkilölle rekrytointimateriaalia levitettäväksi edelleen omassa kunnassa. Rekrytointia on toteutettu Vakka-Suomen sanomissa julkaistulla jutulla ja Salon seudun sanomissa julkaistulla ilmoituksella valmennusten alkamisesta. Infoiltoja on järjestetty sekä Turun kaupungin että Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa. Puhelimitse tulleita kyselyitä alkavista valmennuksista ja perhehoidosta on tullut 81 aiheesta kiinnostuneelta perheeltä. Sähköpostin kautta tulleiden kyselyiden lukumäärää ei ole kirjattu, mutta niitä on tullut useita kymmeniä. Sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneiden perheiden ennakkovalmennus: Perhehoidosta kiinnostuneet perheet ovat osallistuneet Pride-valmennukseen, jonka tavoitteena on turvata lastensuojelun palveluita tarvitseville lapsille tasavertaiset mahdollisuudet päästä tehtävään ennakolta valmennettuihin perheisiin ja antaa sijaisvanhemmuutta harkitseville perheille riittävästi tietoa perhehoitotoiminnasta, jotta he voivat saamansa tiedon pohjalta tehdä päätöksen sijaisvanhemmaksi ryhtymisestään. Ennakkotiedon antamisen lisäksi valmennukseen on yhdistetty arviointi, jossa perheen kykyä ja halukkuutta sijaisvanhemmuuteen arvioidaan perheiden ja kouluttajien yhteistyönä. Arvioinnin pohjana toimivat sijais- ja adoptiovanhemmilta edellytettävät viisi valmiutta: 1. Suojella ja hoivata lasta 2. Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset viiveensä 3. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen 4. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan 5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa. Pride-valmennus kestää noin 3-4 kuukautta sisältäen alkuhaastattelun lisäksi yhdeksän ryhmätapaamista (á 3h), vähintään kaksi perhekohtaista tapaamista sekä loppuarviokeskustelun. Osallistujat saavat ryhmätapaamisten jälkeen kotitehtäviä käsiteltyyn aiheeseen liittyen sekä kehitystehtäviä perhetapaamisten yhteydessä tarpeiden mukaan. Valmennusryhmää vetää kouluttajapari, joista toinen on kokenut lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja toinen on kokenut sijaistai adoptiovanhempi. Pride-valmennusta edeltäviä alkuhaastatteluja on tehty 50. Pride-valmennusryhmiä on järjestetty kuusi (Kaarina x 3, Paimio x 1, Halikko x 2) ja niihin on osallistunut 36 perhettä. Valmennuspäiviä on järjestetty yhteensä 26. Sukulaissijaisvanhempivalmennus: Sukulaissijaisvanhemmuusvalmennusprosesseissa on oltu mukana yhdeksässä eri kunnassa (Kaarina, Rusko, Raisio, Naantali, Nousiainen, Loimaa, Salo, Pöytyä, Uusikaupunki) yhdentoista eri perheen asioissa. Prosesseihin on liittynyt työntekijöiden perehdyttämistä arvion tekoon osallistumalla itse prosessiin konsultoivana ja arviointia tekevänä sekä asiakastilannetta vetävänä

22 22 tahona. Sijoitustapahtumat: Erilaisia sijoitustapahtumia on ollut kehittämisyksikön toiminta-aikana sijaisperhepankin kautta yhteensä 63, jotka ovat koskeneet kaikkiaan 85 eri lasta. Kriisiperhe löytyi 16 lapselle, tukiperhe 54 lapselle, lyhytaikainen sijoituspaikka perheeseen 13 lapselle ja pitkäaikainen sijoituspaikka perheeseen 22 lapselle. Joissakin tilanteissa lapsi on saattanut tarvita erilaisia perhehoitovaihtoehtoja runsaan vuoden aikana. Edellä mainittujen sijoitustapahtumien lisäksi 19 eri tapauksessa on tehty sijaisperhepankin tiimoilta sosiaalityöntekijän kanssa töitä ja lasten sijoittamisessa on päädytty sijaisperhepaikan vaihtoon, sijaisperheen sijaan ammatilliseen vaihtoehtoon, koko perheen kuntoutukseen tai sukulaissijoitukseen. Koko sijaisperhepankin toiminta-aikana ( ) on sijoitustapahtumia ollut yhteensä 108, jotka ovat koskeneet 138 eri lasta. Samana toiminta-aikana 42 tapauksessa on päädytty muuhun kuin sijaisperhevaihtoehtoon. Sijaisperhepankin käyttö seutukunnittain: Perhehoidon järjestämiseen, huostaanottoon ja sijoitukseen sekä vapaisiin sijaishuoltopaikkoihin liittyviä kyselyitä ja konsultaatioita on 42 kunnan sosiaalityöntekijöiltä tullut yhteensä 161. Palvelua käyttäneet kunnat ovat Salo, Halikko, Perniö, Kuusjoki, Suomusjärvi, Kisko, Somero, Raisio, Kaarina, Naantali, Paimio, Piikkiö, Lieto, Vahto, Rusko, Nousiainen, Rymättylä, Loimaa, Alastaro, Mellilä, Oripää, Marttila, Aura, Koski, Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Mynämäki, Kemiö, Parainen, Kaarina, Alastaro, Aura, Loimaa, Marttila, Pertteli, Raisio, Oripää, Vehmaa, Raisio, Naantali ja Uusikaupunki. Asiakaskonsultaatioita/tapaamisia on ollut yhteensä 24 ja näissä tapaamisissa asiakas on ollut itse mukana. Salon seutu 30 % Asukaspohja Turun seutu 42 % Nousiainen, Rymättylä Asukaspohja Loimaan seutu 10 % Asukaspohja Vakka-Suomi 10 % Asukaspohja / Salo, Halikko, Perniö, Kuusjoki, Suomusjärvi, Kisko, Somero / Raisio, Kaarina, Naantali, Paimio, Piikkiö, Lieto, Vahto, Rusko, / Loimaa, Alastaro, Mellilä,Oripää, Marttila, Aura, Koski / Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Mynämäki Turunmaa 8 % / Kemiönsaari (Kemiö), Turunmaa (Parainen) Asukaspohja Yhteensä Varsinais-Suomen pienissä ja keskisuurissa kunnissa asukaspohja Aktiivisesti vireillä olevia perhehakemuksia oli kesäkuun 2009 lopussa 38 tapausta sekä lisäksi 10

23 23 tapausta, joista oli tehty alustavia tiedusteluita, mutta perustietolomake puuttui. Selkeästi eniten koko toiminta-aikana kysyttiin tukiperheitä. Lapsen tarpeiden ja perheen valmiuksien yhdistäminen vaatii huolellista työstämistä, jotta ennakoimattomilta sijoitusten katkeamisilta vältytään. Kriisiperhetarpeisiin pystyttiin vastaamaan saman päivän aikana. Kesäkuun 2009 tilanteen mukaan pitkäaikaista sijoituspaikkaa tarvitsevat alle kouluikäiset lapset voitiin sijoittaa perheisiin nopeastikin. Sijaisperhepankin toiminnassa mukana oleviin sijaisperheisiin on oltu yhteydessä konsultaation ja tuen merkeissä 267 kertaa. Kotikäyntejä yhdessä sijoittavan kunnan kanssa on perheisiin tehty Ammatilliset perhehoitokodit ja laitokset Vuonna 2008 Sijaishuoltopaikkakyselyt 47 kertaa / puhelinkonsultaatiot ja tapaamiset Lieto 4 Kaarina 5 Raisio 4 Nousiainen 2 Naantali 3 Alastaro 2 Loimaa 4 Vahto 5 Aura 2 Rusko 1 Salo 3 Kaarina 4 Uusikaupunki 4 Vehmaa 4 Muita konsultointeja 65 kertaa, joista 19 liittynyt työntekijän tapaaminen Lieto 8 Rusko 6 Mynämäki 4 Vahto 12 Nousiainen 4 Naantali 4 Suomusjärvi 3 Alastaro 5 Loimaa 5 Marttila 1 Raisio 2 Tarvasjoki 2 Askainen 2 Uusikaupunki 7

24 24 Vuonna 2009 Työparityöskentely: Huostaanottoprosessi 2 (Rusko, Vahto) Sijaishuoltopaikan vaihdos 1 (Vahto) Lastensuojelutarpeen arviointi /asiakas 1 (Vahto) Sijaishuollon tarpeen arviointi 2 (Vahto) Ammatilliset perhehoitokodit ja laitokset: Sijaishuoltoyksiköiden tarkastukset Sijaishuoltoyksikön toiminnan laatu koska toiminnasta valitettiin) 2 (uusia laitoksia) 2 (kartoitus ja seuranta, molemmissa mukana myös lääni,. Sijaishuoltopaikkakyselyt 28 kertaa / puhelinkonsultaatiot ja tapaamiset Paimio 3 (perhettä) Naantali 1 Kaarina 4 Mynämäki 3 Länsi-Turunmaa 2 Vehmaa 2 Piikkiö 1 Lieto 3 Salo 2 Kemiönsaari 2 Raisio 2 Tarvasjoki 1 Laitila 1 Nousiainen 1 Muita konsultointeja 63 kertaa, joista 12 liittynyt työntekijän tapaaminen Vahto 6 Rusko 3 Lieto 6 Raisio 4 Uusikaupunki 4 Laitila 2 Naantali 3 Loimaa 5 Tarvasjoki 2 Paimio 3 Nousiainen 2

25 25 Salo 4 Masku 3 Vehmaa 2 Sijaishuoltoyksiköt 8 Sijaisperheet 6 Yhteistyö ammatillisten perhehoitokotien ja laitosten kanssa Kaikissa Varsinais-Suomen ammatillisissa perhekodeissa ja laitoksissa (yhteensä 42 laitosta) vierailtiin työparityönä kesän ja alkusyksyn 2008 aikana ja kartoitettiin yksiköiden toimintaa tutustumiskäynneillä ja kartoituslomakkeella, joka pohjautui osittain lääninhallituksen sijaishuollon yksiköiden tarkastuslomakkeeseen. Paikkatilanteen kartoitus kaikista yksiköistä tehtiin loppuvuodesta Yhteydenotot laitoksista liittyen paikkatilanteen päivitykseen ja muu konsultointi sijaishuoltoon tai asiakastapauksiin liittyen (34 yhteydenottoa). Varsinais-Suomen ulkopuolisten yksiköiden kanssa tehty yhteistyö: yhdeksän eri yksikön kanssa oltiin yhteyksissä heidän tarjoamien palvelujen suhteen ja myös välitettiin/markkinoitiin tarvittaessa näitä paikkoja Varsinais-Suomen kunnille (13 yhteydenottoa). Muiden kehittämisyksiköiden kautta haettiin Varsinais-Suomen kunnille sijoituspaikkaa 5 asiakastapauksessa. Läänin sosiaalitarkastaja tavattiin syksyllä kerran ja hänen kanssaan yhteistyössä selvitettiin kahta sijaishuoltoon liittyvää kysymystä. Laitospankkiin kuuluvat ammatilliset perhehoitokodit ja laitokset kunnittain Kaarina: Aapeluskodit Tuohinen ja Riihinen Kaarinan SOS-lapsikylä Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymän lastenkoti Kaarinassa Koski TL: Ammatillinen perhekoti Pähkinäpensas Kustavi: Perhekoti Spinaakkeri Laitila: Perhekuntoutuskeskus Linnunrata Oy/Pienryhmäkoti Auringonsäteet ja Tähdenlento Lieto: Perhekoti Peukaloinen Oy Perhekoti Pikku Peukaloinen Ammatillinen perhekoti Villa Rauha Oy

26 26 Loimaa: Matula Oy Tumala Perhekoti Vanilla Oy Pienryhmäkoti Unikko Mynämäki: Pienryhmäkoti Suvantopaikka / Care Component Oy Pienryhmäkoti Hovilinna Oy Masku: Perhekoti Ilola Oy Nousiainen: Pienryhmäkoti Sateenkaari Ollila/Kyrö: Heikkilä Parainen: Pikkumetsä Piikkiö: Anvolan perhekoti Oy Kyyhkyrinne / Salvum Oy Perhekoti Amanda Oy Pienryhmäkoti Pähkinärinne / Care Component Oy Raisio: Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymän lastenkoti Raisiossa Salo: Perhekoti Haukkala Ay Salon perhetukikeskus Oy / Ruoksmäen lastenkoti Kivilinnan vastaanottokoti Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymän lastenkoti Salossa Sauvo: Perhekoti Sarijanne Ay Somero: Perhekoti Edit Oy Perhekoti Valo Oy Ammatillinen perhekoti Lyhyt Ay Lyhty Tarvasjoki: Pienryhmäkoti Tuulensuoja / Autenttisen oppimisen yksikkö / Care Component Oy Perhekoti Kirsikkalaakso / Care Component Oy

27 27 Turku: Tukikoti Syli Oy Lausteen perhekuntoutuskeskus ja erityiskoulu ry / Perhekoti Rautsuonkatu 20 / Jälkihuoltoyksikkö Syrjäänrivit NMKY:n tukiasunnot (TASKU) Nuorten tukikodit Ry. Nuorten Turvatalo/SPR Perhekoti Lohirinne Oy Perhekoti Mustakissa Oy Perhekoti Villa Roosa Oy Pienryhmäkodit Merilinna ja Kivilinna Suvilinnan lastenkoti / Pelastakaa lapset Ry. Turun Ensi- ja Turvakoti ry. Invalidiliiton asumispalvelut Oy Uusikaupunki: Katrin palvelukoti Oy / Vanhakartanon perhekoti Perhekoti Vakkis Perhekoti Pyhis Oy Vahto: Pienryhmäkoti Apila Oy Otava Yläne: Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus / MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiö 7.3. Läheisneuvonpito Läheisneuvonpitopankin ylläpito ja toiminta on sovittu SIHU-yksikön tehtäväksi. Pankissa on kehittämisyksikön työntekijöiden lisäksi mukana myös yksityisiä palveluntuottajia. Läheisneuvonpitopankin tehtävänä on läheisneuvonpidon koollekutsujien välittäminen kuntiin. Sihu-pankin työntekijät vastaavat erityisesti läheisneuvonpidoista (vanhemmat, sukulaiset, viranomaiset), jotka tehdään osana sijaisperhe-, laitos- tai sukulaissijoitusprosessia. Läheisneuvonpitoa on tarjottu kahdesti kunnan sosiaalityöntekijälle, kolme kertaa on tilattu läheisneuvonpitoon koollekutsujat (Kaarina x 1 ja Naantali x 2) Huostaanottoprosessi Huostaanottoprosessin konsultoinnissa kuntien työntekijät voivat hyödyntää joko huostaanottotyöryhmää, seutukunnallisia moniammatillisia lastensuojelun asiantuntijatyöryhmiä, kehittämisyksikön työntekijöiden puhelinkonsultaatiota tai työparityöskentelyä. Konsultaatio on hyvä ajoittaa jo huostaanottoprosessin alkuvaiheeseen. Huostaanottoprosessin konsultointiin liittyy yhteistyö kunnan työntekijän kanssa sijaishuoltopaikan valinnassa, läheisverkoston kartoitukset osana sijaishuoltopaikan valintaa, tutustumiskäynnit sijaishuoltopaikkaan ja yhteistyö sijoitusprosessissa 1. asiakassuunnitelmaan asti.

28 28 8. Opetus- ja tutkimusyhteistyö Turun ammattikorkeakoulu / hyvinvointipalvelut 13 opinnäytetyön tekijää vuonna 2008 / Turku 9 sosionomi -opiskelijaa., Loimaa 4 sosionomi - opiskelijaa. (50 yksilöohjausta sähköpostitse, 5 työpariohjausta ja 6 ryhmäohjausta) Lastensuojelun hyvien työkäytäntöjen kuvauksia opiskelijatöinä/yhteistyökumppaneina Kaarinan perhetyö, Pienten lasten vastaanottokoti, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Lemun kunnan lastensuojelu ja Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä. 1 Tutkimushankeaihio nuorten kanssa tehtävän työn kehittämistyön arvioinnista yhteistyössä Turun AMK-Hyvinvointipalvelujen tulosalueen kanssa Turun AMK-Tukialus-projekti: Sijaisperheiden rekrytointi ja rekrytoinnin mallinnus syksy 2008 osana valtakunnallista hanketta (yksilöohjausta 1, ryhmäohjausta 6 tapaamista) Turun AMK-Monkey-projekti: Lastensuojelun ääni kampanja syksyllä 2008 (3 ryhmätapaamista, sähköposti- ja puhelinohjaus) Aloittavien perhetyöntekijöiden ryhmäytyminen pelikaveriprojekti AMK:n A3/Yhteisöllisen työn opintokokonaisuuden kanssa. Osallistuminen Vasson harjoittelija Henna Kylänpään (AMK-sosionomi) ohjaukseen syksyllä Yhteisjulkaisun, artikkelikokoelman tuottaminen: Tanskanen, Ilona & Timonen-Kallio, Eeva. (toim.) Lastensuojelun hyvät työkäytännöt. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 44. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita osallistui kehittämisyksikön toimintaan yhteensä 69 hlö vuosina Turun yliopisto Turun yliopiston kasvatustieteen laitokselta harjoittelija Mia Jokinen Osallistuminen Vasson harjoittelija Henna Kauppila-Suomäen (Turun yliopisto/sosiaalityö) ohjaukseen syksyllä 2008 ja Emmi Airikan (Turun yliopisto/sosiaalityö ohjaukseen keväällä kandityö/graduaihetta sosiaalityö/sosiaalipolitiikka tulossa 2 opinnäytetyötä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Opettajien koulutusiltapäivä kevät 2008 ja aamupäivä syksy 2008 Sosiaalityön johtamiskoulutuksen ja sosiaalityön asiantuntijaohjelman suunnittelu ja kouluttajana toimiminen Turun kesäyliopisto

29 29 Opettajien ja rehtoreiden koulutus lastensuojelulaista / syksy 2008 Sijaisperheiden tukimuotojen kehittäminen / koulutuspäivät ja vertaisohjaajakoulutus Oy Vasso Ab / Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Yhteistyö päihdehankkeen kanssa/2 koulutuspäivää ja kehittämistyöryhmään osallistuminen. Yhteistyö täydennyskoulutuksen koordinointi hankkeen kanssa/osallistuminen kehittämistyöryhmän työskentelyyn ja lastensuojelun täydennyskoulutus kyselypohjan teko. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koulutusten organisointi ja koulutus Nuorisopsykiatrian yksikön koulutusprosessi 2008/2 iltapäivää Psykoterapeuttisten valmiuksien koulutus lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja perhetyöntekijöille kevät ja syksy 2009 Tutkimus- ja kehittämishankekeskustelut lastenpsykiatrian kanssa 2008 Länsi-Suomen Kaste aluejohtoryhmä Remontti-hankkeen hankesuunnittelu vuosille Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Seminaari Lapsen osallisuudesta kevät 2008 ja Lastensuojelun ääni kevät Lapsuuden tutkimuksen päivät /Työryhmä nuorten psykososiaalisen tilanteen arvioinnista Näkymätön nuori seminaari Loimaan seutukunta Varhaiskasvattajien koulutus lastensuojelusta syksy 2008 / 3 puolikasta päivää Seutukoulutus sosiaali- ja terveystoimen ajankohtaisista haasteista Perhehoitoliitto Valtakunnallinen Alueelliset mallit -työryhmä 1, joka suunnittelee perhehoidon keskitettyä järjestämistä kuntien yhteistyöllä. Luotu Varsinais-Suomen oma malli syksyllä Vaikuttamistoiminta 9.1 Valtakunnallinen lastensuojeluyhteistyö

30 30 Lastensuojelun verkostotapaamiset (nk. Lasu-verkosto), 3 tapaamista keväällä ja syksyllä 2008, 1 tapaaminen keväällä Osaamiskeskusten lastensuojeluverkosto, 1 tapaaminen syksyllä 2008 ja 1 tapaaminen keväällä Yhteistyö Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa, tutustuminen Hämeenlinnan ja Jyväskylän lastensuojelun kehittämisyksiköihin. Valtakunnallinen sijaisperheiden rekrytointikampanja syksyllä 2008 Valtakunnallinen Sosiaaliportin verkkokonsultaatio lastensuojelun avohuollosta ja perhetyöstä alkaen (14 kysymystä syksyllä 2008) Valtakunnalliseen lastensuojelun laatupäivien järjestelytyöhön osallistuminen , Länsi-Suomen alueen päivien järjestäminen Maakunnallinen ja seutukunnallinen tilastointi ja yhteistyö Maakunnalliseen ja seutukunnalliseen yhteistyöhön liittyen teimme useita eri selvityksiä lastensuojelutyön tilanteesta Varsinais-Suomessa. Selvitykset koskivat lastensuojelutilastoja vuodelta 2008, perhetyöntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien määriä, toimenkuvia, tehtäviä ja palkkausta sekä pätevyyksiä. Keräsimme helmi-maaliskuussa 2009 kuntien lastensuojelutilastot vuodelta Tiedot ovat samat, jotka kerätään valtakunnallista tilastointia varten joka vuoden tammikuussa. Varsinais-Suomen lastensuojelutilastojen valossa lastensuojeluilmoitusten määrä nousi 2-3 -kertaiseksi ja asiakasmäärät nousivat 0,5-1,5 -kertaiseksi vuonna Asiakasmäärien ennakoitiin kasvavan uuden lastensuojelulain voimaantulon myötä mutta kunnissa ei osattu varautua näin suureen asiakasmäärien kasvuun. Tilanne on aiheuttanut sosiaalitoimistoihin ja erityisesti sosiaalityöhön kohtuuttoman työpaineen. Sosiaalityöntekijät Varsinais-Suomen alueella pienissä ja keskisuurissa kunnissa (27 kuntaa yhteensä) lastensuojelutyötä tekeviä sosiaalityöntekijöitä on yhteensä 59 (toukokuu 2009). Turku ei ole mukana laskelmassa. Osa sosiaalityöntekijöistä tekee vain lastensuojelun sosiaalityötä (11 kuntaa) ja osa yhdennettyä sosiaalityötä (16 kuntaa). Seuraavaan tilastoon on koottu kuntakohtaiset työntekijäresurssit lastensuojelussa. Kunta Asukasluku Työntekijäresurssit lastensuojelussa Salo Kaarina Raisio

31 31 Naantali Loimaa Uusikaupunki ,5 10, Lieto Länsi-Turunmaa Paimio Somero Masku Laitila* Pöytyä * Mynämäki* Kemiönsaari* Rusko* Nousiainen* Aura* Sauvo* Koski* ,5+1 1, Vehmaa* Pyhäranta* Marttila* ,5+0, Tarvasjoki* ,5 3,5 558 Taivassalo* Oripää* Kustavi* johto+lstt* yht asluku/ttresurssi Yhteensä * työntekijän/työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu myös muita sosiaalityön työtehtäviä kuin lastensuojelu * johto+lstt tarkoittaa sosiaalihuollosta vastaavia johtavia viranhaltijoita kunnassa ja lstt pitää sisällään kaikki kunnassa lastensuojelutyötä tekevät työntekijät: sosiaalityöntekijät, perheohjaajat, perhetyöntekijät ja sosiaaliohjaajat Työntekijämäärät on laskettu vakanssien määrän perusteella, kaikki virat eivät ole täytettyinä tällä hetkellä huhtikuussa Selvitimme samalla myös sosiaalityöntekijöiden pätevyystilanteen, joka osoittautui erittäin huolestuttavaksi. Alueen 59 lastensuojelutyötä tekevästä sosiaalityöntekijästä ainoastaan 30 on muodollisesti päteviä ja 29 epäpäteviä, määräaikaisia työntekijöitä. Perhetyöntekijät Perhetyöntekijöitä kunnissa on yhteensä 61 (kesäkuu 2009). Suurin osa perhetyöntekijöistä työskentelee lastensuojeluperheissä. Joissakin kunnissa perhetyöntekijät tekevät myös ennaltaehkäisevää perhetyötä ja kodinhoitotyötä. Kaikki perhetyöntekijät olivat työhönsä

32 32 muodollisesti päteviä. Ammattinimekkeet perhetyössä vaihtelevat ja lastensuojelun kehittämisyksikön kehittäjäperhetyöntekijä päätyikin tekemään ammattinimekkeistä suosituksen, joka on linjassa sosiaali- ja terveysministeriön tehtävärakennesuosituksen kanssa. Kierros Varsinais-Suomen kunnissa keväällä 2008 teki näkyväksi perhetyön kirjavuuden: ammattinimikkeitä, toimenkuvia ja palkkauksia on monenlaisia huolimatta siitä, että perustyö on samaa eli perhetyötä. Lastensuojelun kehittämisyksikön toiminta päättyy elokuussa 2009 ja ikään kuin "testamenttina" haluamme ottaa kantaa tulevien aikojen virkanimikkeisiin ja palkkauksiin. Lisä-äänenä kannanotossa on tammikuussa 2009 perustettu Varsinais-Suomen perhetyöntekijät ja -ohjaajat yhdistys, joka jatkaa perhetyöhön liittyvää kehittämistyötä yhdistystoiminnan muodossa. Olemme päätyneet perheohjaaja ja perhetyöntekijä nimeke ehdotuksiin tehdäksemme eron ennaltaehkäisevän perhetyön vaatimusten ja lastensuojelun perhetyön vaatimusten välillä. Erot liittyvät myös työntekijöiltä vaadittavaan peruskoulutukseen. Haluamme tehdä näkyväksi myös perhetyön monimuotoisuuden ja erilaisten työtehtävien edellyttämät erityisosaamiset ja työntekijäkohtaiset vahvuudet. Suosituksemme toimenkuviin, kelpoisuusvaatimuksiin ja palkkaukseen on seuraava: Perheohjaaja Lastensuojelun perheohjaajan tehtäviin kuuluu suunnitelmallinen ja tavoitteellinen perhetyö lastensuojelun asiakasperheissä, lastensuojelutarpeen arviointi ja selvitystyö sosiaalityöntekijän työparina, ryhmätoiminta sekä kriisi- ja verkostotyö. Perheohjaajan työ perustuu yhdessä perheen ja eri viranomaisten kanssa tehtäviin suunnitelmiin, tavoitteisiin ja sovittuun työskentelyaikaan. Tavoitteena on tukea perhettä selviytymään omin voimavaroin. Työ on jaksotyötä sisältäen ilta- ja viikonlopputyötä, jos perheiden tarpeet niin vaativat. Työskentelyä tukee säännöllinen työnohjaus ja tiimityö. Kelpoisuusvaatimuksena toimeen on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta annetun lain ( 272/2005) mukainen kelpoisuus eli Sosionomi AMK tai aikaisempi opistoasteinen tutkinto (sosiaalikasvattaja, sosiaaliohjaaja tai sosiaalialan ohjaaja). Tehtäväkohtainen palkka: 2092,45 / kk Työaika: 38,15 / vko Perhetyöntekijä Perhetyöntekijän työhön kuuluu palvelusuunnitelmaan perustuva perhetyö asiakkaan kotona, johon sisältyy lastenhoitoa, ohjausta lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, ohjausta kodinhoidollisissa tehtävissä, kokonaisvaltaista perheen arjessa selviytymisen tukemista ja auttamista, palveluohjausta.sekä keskusteluapua. Lisäksi työtehtäviin kuuluu osallistua verkostotyöhön tarpeen mukaan. Työ on jaksotyötä sisältäen ilta- ja viikonlopputyötä, jos perheiden tarpeet niin vaativat. Työskentelyä tukee säännöllinen työnohjaus ja tiimityö. Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan, kodinhoitajan tai muu vastaava sosiaalialan soveltuva koulutus esimerkiksi lastenhoitaja tai päivähoitaja. Tehtäväkohtainen palkka: / kk

33 33 Työaika: 38,15 / vko Perheohjaajien ja perhetyöntekijöiden työstä tehty tarkempi selvitys on saatavilla Varsinais-Suomen Perhetyöntekijöiden ja -ohjaajien yhdistyksestä Sosiaaliohjaaja Ohjaajan ammattinimekkeellä toimivia työntekijöitä kunnissa on yhteensä 20 ja heistä suurin osa tekee työtä nuorten kanssa. Osalla toimenkuvaan kuuluu myös perhetyötä pikkulapsiperheissä ja osallistumista lastensuojelutarpeiden selvityksiin. Ohjaajien ammattinimekkeet, toimenkuvat ja palkkaus vaihtelevat kunnittain ja koimme tarpeelliseksi tehdä suosituksen myös heidän työnkuvansa yhdenmukaistamiseksi Varsinais-Suomen alueella. Suositukset: Ammattinimeke: Sosiaaliohjaaja (jos työskentelee sosiaalitoimen organisaatiossa). Palkka: 1. Ohjaajan toimenkuvalla 2250 e / kk 2. Ohjaajan toimenkuva ja lisäksi delegoitu päätösvaltaa esim. toimeentulotukipäätökset 2450 e / kk 3. Ohjaajan toimenkuva, johon liittyy lisävastuuta, esimerkiksi tiimin vastaavan tehtävät 2350 e / kk Sosiaaliohjaajien työstä tehty tarkempi selvitys on saatavissa Liedosta hannele.vaara@lieto.fi tai Turusta outi.linnossuo@turkuamk.fi Seudulliset yhteistyötapaamiset: Seudullisia lastensuojelun työntekijöiden yhteistyökokoontumisia järjestettiin: Turun läntiset kunnat, Turun itäiset kunnat ja Turunmaa, Loimaan seutu ja Vakka-Suomi. Osallistuimme seudullisiin sosiaalijohtajien tapaamisiin: Turun läntiset kunnat, Turun itäiset kunnat, Vakka-Suomi ja Loimaan seutu. Lisäksi esittelimme toimintaamme seudullisten kuntajohtajien tapaamisissa: Turun läntiset kunnat ja Loimaan seutukunta. 9.3 Järjestöyhteistyö Yhteistyötapaamiset lastensuojelujärjestöjen kanssa: Turun ensi- ja turvakoti ry. / Pilari, Jussi-työ, Lapsen aika 5.2, Selma-projekti 11.2 (5) Huvitus / lasten ja nuorten kuntoutussäätiö (2) Lastensuojelun keskusliitto / Palve-tietokanta (3) Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Ry. (5) Pelastakaa lapset ry ja (2) MLL / Vauvaperhehanke (2) MLL / Huvitus kouluhanke (2)

34 34 SPR / Nuorten turvatalo (3) MLL Varsinais-Suomen piiri, osallistuminen (6) perhepalveluiden suunnittelutyöryhmään Varsinais-Suomen sijoituslasten vanhemmat ry:n (3) (Silava) toimintaan osallistuminen Yhteistyötapaamisissa suunniteltiin yhteishankkeita ja yhteistyötä kuntien tarpeiden pohjalta. Lausunnot: Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö on kirjoittanut puoltavia lausuntoja seuraavien järjestöjen Ray-hakemuksiin (yhteensä 6 lausuntoa):ensi- ja turvakotien liitto Selma -hanke, Kota-nuorten avohuollon kehittämishanke, Lastensuojelun keskusliitto Palve - Lapsitietokannan kehittämishanke, MLL:n kuntoutus- ja kehittämissäätiön oppilashuollon ja ehkäisevän lastensuojelutyön kehittämishankkeet, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt Ry:n jäsenjärjestöjen palvelutuotannon kehittämishanke. 9.4 Päättäjien iltakoulut Päättäjien iltakouluja järjestettiin hankkeen aikana useita (Puolueet: Keskusta, Vasemmistoliitto, Kunnat: Kaarina, Vehmaa, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo). Iltakoulujen tarkoituksena oli kertoa päättäjille uuden lastensuojelulain tuomista haasteista sekä viestiä huolta Varsinais-Suomen lastensuojelun tilanteesta. Iltakoulut räätälöitiin yhteistyössä kuntien viranhaltijoiden kanssa vastaamaan kunkin kunnan tilannetta ja tarpeita. Lisäksi päättäjien käyttöön tehtiin laaja tutkimuskatsaus lasten hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin kehittymisestä luvuilla. 10. Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö lastensuojelun äänenä 10.1 Hankkeen itse arviointiprosessi Hankkeen itse arviointiprosessi tehtiin yhteistyössä MLL:n kuntoutussäätiön Huvituksen kuntoutuskeskuksen kanssa. Itse arviointiprosessi koostui kehittämisyksikön yhteisistä alku- väli- ja loppuarviointipäivistä. Itse arviointiprosessi perustui voimavaraistavan arvioinnin periaatteille eli Fettermanilaiseen arviointiin, joka on suunnittelu- ja arviointikokonaisuus, joka ohjaa moniammatillisen tiimin tavoitteellista työskentelyä. Hankkeen alkuarviointi Ensimmäisessä itse arviointipäivässä, johon kaikki yksikön työntekijät osallistuivat Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön tavoitteiksi määriteltiin seuraavat kaksi päätavoitetta: 1. Lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja perhetyön voimavarat ovat kasvaneet osaamisen,

35 35 moniammatillisuuden ja hyvien työkäytäntöjen lisäännyttyä. 2. Varsinais-Suomeen on syntynyt pysyvä yksikkö, joka toimii kumppanina lastensuojelun kehittämistyössä. Tavoitteisiin pääsemiseksi yksikölle valittiin seuraavat kolme avaintoimintoa: 1. On rakennettu dialogisia foorumeja, joissa on tilaa hyvien työkäytäntöjen ja osaamisen jakamiselle asiakas- ja lapsilähtöisesti. 2. Tukirakenteiden luominen kehittämisyksikön sisällä. 3. Kuntien sitouttaminen kehittämistyöhön. Avaintoimintojen toteuttamiseksi ja mittaamiseksi valittiin seuraavat toimintamuodot: Dialogiset foorumit Alueelliset tapaamiset seutukunnittain, 5 kpl Työpajat/työryhmät: syntyivät edellisissä hankkeissa muodostuneista työpajoista ja mm. kuntakierroksilla esitetyistä tarpeista ja toiveista: 1. lastensuojelusuunnitelman työpaja 2. dokumentoinnin työpaja 3. perhetyön työpajat 4. lastenpsykiatrian ja lastensuojelun työpajat 5. lapsen osallisuus-työpaja 6. sijaishuollon ja toimintaohjeen työpaja 7. nuorten kanssa tehtävän työn työpaja 8. johtavien sosiaalityöntekijöiden työpaja 9. lastenvalvojien työpaja Työpajat tarjosivat sekä asiantuntija-apu että vertaistukea, koulutusta ja alueellista verkottumista. Konsultaatiot: seutukunnalliset ryhmät, joissa tapauskohtainen työskentely suoraan asiakastyöhön liittyen eli nk. verkostokokoukset. Työparityöskentely erityisesti osana sijoitusprosessia. Nettisivujen hankeblogi. Tukirakenteet kehittämisyksikön sisällä Sopimukset siitä, mitä tehdään yksin, työparina, tiiminä Konsultaatioryhmän tukirakenne, asiantuntijaryhmä Yksikkökokoukset joka viikko maanantaisin Tukiryhmä, jossa mukana aiemmat ls -hanketyöntekijät ja hallinnoivan kunnan edustaja Ryhmätyönohjaus 5 kertaa vuodessa Vertaiskäynnit muissa kehittämisyksiköissä (3 käyntiä: Satakunta, Hämeenlinna, Jyväskylä)

36 36 Koulutusprosessit kehittämistyön tukena Sijaishuollon pankkitoiminta ja toimintaohjeet Tiedottaminen ja julkisuustyö Kuntien sitouttaminen ja vaikuttamistoiminta Verkostotyö valtakunnallisesti ja Varsinais-Suomessa Hankkeen väliarviointi Hankkeen väliarviointi toteutettiin SWOT-analyysin avulla. Seuraavaan on koottu työntekijöiden arvioimat kehittämiskohteet, vahvuudet, heikkoudet ja uhat. KEHITETTÄVÄÄ Kuntien sitouttaminen-millä tasolla ja millaiseen informaatioon perustuen päätöksiä on tehty Tiedottamisen ja markkinoinnin vaikeus-oikea, riittävän henkilökohtainen, ei tuputtava tai määrällisesti liian suuri Sitouttaminen toimintoihin- eri kokoiset työyhteisöt, johtotaso Verkostotyön osalta syventäminen-keskustelut ennen/jälkeen menetelmästä työntekijöiden kanssa Palautteen kerääminen Työpajat kookoontuneet harvoin Blogi jäänyt kokonaan pois Kuntien sitouttaminen haasteellista Työn arviointi, raportointi tiedon keruu Tavoitteiden taustojen kirkastaminen Tiedotus kuntiin Kuntien työntekijöiden sitouttaminen Tiimin toiminnat, mittarit Sosiaalijohdon sitouttaminen: onko toivoa Ristiriitaiset odotukset: onko toivoa? Elämä helpompaa vs. kehittämisen haastaavuus Vaikuttamistoiminta Sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden voimaantuminen ajamaan omia ja lastensuojelun asioita omassa kunnassaan VAHVUUDET Dialogisuus, erilaisuus, samanlaisuus, huumori, tunteet, vahva ammattiosaaminen Joustavuus, empatia, helposti innostuva, luovuus, itsensä likoon laittaminen, luottamus Nopea reagointi-adaptoituminen Monipuolinen ammattitaito, sinnikkyys-yrittäminen, hyviä koulutuksia, helppo tavoittaa nopea vastaus Rohkeus, uskomme tavoitteisiin - sitoutuneisuus Ammattitaito ja työkokemus, aktiivisuus Ilo, luovuus, monenlaista osaamista, keskusteleva, avoin, tasa-arvoinen ilmapiiri Yhteinen viitekehys tsemppaus Jatkuva arviointi tehdystä työstä oppiminen

37 37 Organisoidaan yhdessä, ammatillinen itsetunto, verkostoituminen tapahtunut monella tasolla Perhetyön työpajasta pysyvä toiminto, vastuu jakautunut kuntien perhett:lle Konkreettinen apu työhön, näkökulmia, ymmärryksen kasvaminen Vertaistuen löytyminen Osaamisen, työn hallinnan kasvu (rakenteet, koulutus), jaksamisen lisääntyminen Asiakaslähtöisyys:kuntien työntekijät ja heidän asiakkaansa Työtilanteiden jakaminen-kehittyminen Työparityö Palvelu/toiminto vastaa tarpeita joustavasti Perhetyö on hahmottunut selkeämmäksi ja vuoropuhelu psykiatrian ja ls-työn välillä on käynnistynyt Psykiatrian ja lastensuojleun kohtaamisen mahdollistaminen, tilan luominen yhteistyölle Uuden ajattelun -lapsilähtöisyyden esilleottaminen Keskustelun-dialogin käyminen ja tuki Tiedon aktiivinen välittäminen kaikissa toiminnoissa Sisältö tarvetta vastaavaa Työparityö kehittämisyksikössä Asiakkaiden ja työntekijöiden verkostoituminen Tiimin osaaminen/taustat, erilaisia vahvuuksia, luottamus, huumori Byrokratiasta vapaa kehittämisyksikkö Tiedottamisen osalta paljon uutta ja erilaista Toimintojen osalta sinnikkyys, panostetaan siihen missä on toivoa, fokusointi Monipuolinen tarjonta Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja nopea reagointi/konsultointi Pankit toimivat hyvin, ne on otettu hyvin vastaan ja käyttöön kunnissa Hyvät kontaktit kuntiin Työyhteisön tuki ja toimivat käytännöt Konsultaatiota on ollut paljon, samoin alueellisia tapaamisia Työpajoissa yhteisten, hyvien työkäytäntöjen pohtiminen ja vertaistuki Käytännön, toimintakulttuurin käynnistäminen MITEN KEHITTÄMISTARPEET SIIRRETÄÄN VAHVUUDEKSI? Sitoutuminen/sosiaalijohdon foorumi keväällä 2009 asioiden ajaminen johtamisen kehittäminen lastensuojelun suunnitelmat laatuasiat sosiaalijohdon seutukuntatapaamiset MITÄ VAHVISTETAAN LISÄÄ? MITEN KÄYTETÄÄN HYVÄKSI? Sijaishuoltopankin vahvistaminen tulevaisuutta varten nykyisillä voimilla ja yhteyksillä Ydintuotteiden siirtäminen: dialogiset verkostot, työpajat, asiantuntijaryhmä Remonttihankkeeseen Avohuollon tiimi keskittyy dialogiseen verkostotyöhön Lastensuojelun ja psykiatrian jatkoyhteistyön suunnittelu MAHDOLLUSUUDET. MITEN HYÖDYNNETÄÄN VUONNA2009?

38 38 Työn sisällöissä asiakkaan näkökulma Sijaishuollon palveluille on kova kysyntä ja toive keskitetylle palvelulle Remontti Seuraava budjetti Perhetyö Testamentti: mitä olemme nähneet suhteessa siihen mitä ajattelemme hyvästä sosiaalityöstä yhteenveto, kannanotto suositus Muutokset psykiatrian puolella - kiinnostus yhteistyöhön Uudet lastensuojeluorganisaatiot luovat uusia mahdollisuuksia kuntaliitosten myötä Lastensuojelusuunnitelma on mahdollisuus, jos laajapohjainen sitoutuminen onnistuu Työ puhuu puolestaan ja työtä tehdään monella tasolla Asiakasfoorumi Sijaishuoltopankki Lastensuojelun edunvalvontaorganisaatio Remontti avohuollon tiimin työn jatkuminen Kuntien seuraavat budjetit tiedotustilaisuus, näkyväksi tekeminen Avainhenkilöina kuntien sosiaalijohtajat, ls-suunnitelmien valmistelijat Asiakkaan näkökulman tuominen esiin painotetusti Raportti: mitä nostetaan esiin ja mitä painotetaan Kuntien lastensuojelutyö huolen vyöhykkeille Perhetyöntekijöiden ja ohjaajien yhdistys UHAT MITEN VÄLTETÄÄN? Työn esimerkiksi verkostotyön mahdollisuuksia ja arvoa ei nähdä kunnissa Ajan loppuminen kesken Budjetit Kentän hajanaisuus sitoutuminen sijaishuollon yksikköön Lastensuojelun heikot rakenteet kunnissa Sosiaalijohto Työntekijät rekrytoituvat muualle Remontti ajaa ohi eli kehittämisyksikköä ei haluta tai ei päästetä mukaan Ajan loppuminen kesken Sosiaalijohtajille tiedottaminen, tiedon jakaminen mm. osallistumalla sosiaalijohdon seutukunnallisiin kokouksiin Remontti menee ohi? yritetään vaikuttaa, voidaan vaikuttaa Työntekijöiden hakeutuminen muualle? puhutaan omista suunnitelmista avoimesti mm. Remontti-työntekijöiden rekrytointi keväällä 2009 Verkostojen mahdollisuudet jäävät piiloon tiedottaminen, verkostojen ääni esiin Heikot rakenteet lastensuojelussa vaikutetaan työntekijöiden avulla

39 39 Hankkeen loppuarviointi Tavoitteet 1. Lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja perhetyön voimavarat ovat kasvaneet osaamisen, moniammatillisuuden ja hyvien työkäytäntöjen lisäännyttyä. 2. Varsinais-Suomeen on syntynyt pysyvä yksikkö, joka toimii kumppanina lastensuojelun kehittämistyössä. Avaintoimintojen arviointi (arviointiasteikko 1-10) 1. Koulutus, ka 8 Näkökulma avohuollon koulutuksesta. Lastensuojeluntarpeen selvityskoulutus hyvä kokemus. Paljon osallistujia, moniammatillinen, perhetyöntekijöiden rooli on kirkastunut ja vaikuttanut työn rakenteisiin. Koulutustarjonta on ollut monipuolinen. Koulutuspäiviä on ollut paljon. Kritiikki: 1) Luentopainotteiset koulutukset vaikuttavat vähän työntekijöiden asiakastyön käytäntöihin. (tt:n arviointi omaa työtä, koulutuksen tulisi haastaa arviointiin) 2) Hankerahoilla kouluttaminen arveluttaa suhteessa kuntien täydennyskoulutukseen ja koulutusinstituutioihin. - Työparityöskentely lisääntynyt, ylihallintokuntien menevä koulutus on lisääntynyt (psyk. ls ph koulu) - Kuuntelun dialogisuus näkynyt koulutuksissa 2. Konsultaatio, ka 8 Monitasoista. Aina kun ollaan soitettu, ollaan etsitty nopeasti vastaus. Työntekijäkohtainen konsultaatio ei ole lähtenyt toimimaan odotusten mukaisesti. Tiedotettu ja sanottu työntekijöille, että voi soittaa. Verkkokonsultaatio lastensuojelun avohuollosta oli käytetyin konsultaatiomuoto. Perhetyön kartoituskierroksella tapaamiset usein muuttuivat konsultaatioksi olisi voitu sopia kuntien / työntekijöiden kanssa konsultaatiokäyntejä. Konsultaatio vaatii luottamusta. Konsultaatiossa on korostunut asiakas- ja lapsilähtöisyys esim. verkkokonsultaatio ei ole jäänyt vain juridiseksi. Kuntien työntekijöiden voimavarat olisivat kasvaneet enemmän jos konsultaatiota olisi käytetty enemmän aika loppui kesken konsultaatiopalveluiden markkinoimisessa ja palvelujen löytymisessä. 3. Kunta- / työyhteisökohtaiset prosessit, ka 7,5 Masku, Raisio, Kaarina, Loimaa, Vehmaa, Salo, Koski ja Naantali [Pöytyä] (8/28) Tätä pyydettiin vastattiin kuntien tarpeeseen, ei tullut suunnitelmista. Tätä pitää jatkaa. Syntyi ls uusia työyhteisöjä mm. kuntaliitoksista johtuen. Uusien laajentuneiden tyyhteisöjen järjestäytyminen. Moniammatillisen yhteistyön rakentuminen lasten suojelemiseksi ls-lain mukaan.

40 40 Haasteellinen ja uusi muoto jäätiin vaiheeseen, ls-johtamisen ja rakenteiden heikkoudet tulivat esiin - johtajien tulisi osallistua myös dialogiin, nyt kokemus siitä, ettei kunnan työntekijöitä kuulla. Ammattikuntien rajat sitkeät, ei yhdessätekemisen kulttuuria prosessit ovat laittaneet liikkeelle yhdessä tekemisen, päällekkäisen työn purkamisen ja asiakaslähtöisen toiminnan. Jatkotoimenpiteenä ehdottomasti olisi tärkeä. Käytäntö dialogisen foorumin ja 1 tavoitteen saavuttamisessa. 4. Perhetyön prosessit, ka 9 Kaunein tarina: kokonaisuus, jolla oli selkeä alku. Dialoginen työskentelytapa auttoi lomakkeista huolimatta. Alkukartoitus auttoi kokonaisuuden hahmottamisessa ja työntekijöiden sitouttamisessa. Ihmisiä täytyy mennä tapaamaan: "kehittämistyö on suhteissa, ei rakenteissa". On helpompi ottaa yhteyttä, kun on nähnyt. Syntyi perhetyöntekijöiden yhdistys ja perhetyön profiilin nostaminen. Aika riitti tälle prosessille. Perhetyöntekijöiden ammatillista vahvistumista tapahtui, mutta ei vielä moniammatillista: Tärkein juttu ollut perhetyöntekijöiden yhteen saattaminen. Ls -tarpeen selvitys (koulutuksissa alkoi yhteinen keskustelu) lisäsi yhteistyötä ja työkäytäntöjen jakamista. tietoinen linjaus sosiaalityöntekijät ulkopuolelle: valtakunnallisesti uutta kehittämistyötä / toimintatapaa perhetyöhön. Jatkotyöskentelyehdotus: Mitä ls- tarpeen selvitys on? 5. Moniammatillisuuden edistäminen, ka 7,5 Asiantuntijaryhmät ovat olleet dialogisia foorumeita. Ovat palvelleet sosiaalityöntekijöitä ja muita lastensuojelun kokonaisuudesta ja monimutkaisuudesta. Asiantuntijaryhmät ovat olleet moniammatillisia ja niitä on käytetty alueilla. Niillä on vaikutettu sisältöön niin, että keskustelu on ollut dialogista, asiakas- ja lapsilähtöistä ei neuvovaa ja kyseenalaista. On lisännyt ymmärrystä asiakkaiden tarpeista: on hyvä olla yleinen käsitys esim. perhetyötä, mutta yleinen käsitys ei määritä perhekohtaisesti perhetyötä. Keskustelu on tukenut toimintatapojen löytymistä. Alueelliset tapaamiset (lasten psyk. ls, perheneuvola). Keskustelut ja kohtaamiset hyviä, mutta ei vielä konkreettista yhteistyötä. fokus on ollut perhetyön esittelyssä. 6. Asiakaskohtaiset verkostot, ka 8 Todella merkittävä innovaatio kiekas ajatus: tehdään kehittämistyötä asiakastyön kautta dialogisesti ja moniammatillisesti: ei hoideta asioita vaan ollaan suhteessa, haasteena asiakkaiden kohtaaminen, houkutus hoitaa asioita ja päätökset esim. työpaineen alla Vierailut jäivät "lehahduksiksi": muuttiko meidän vierailu työntekijöiden työtapaa? Puhutun ja eletyn ero valtava. Verkostossa käynti jäi irralliseksi, liian erilaista tähänastisiin toimintatapoihin.

41 41 Kaupattiin prosesseja - ei käyty keskusteluja, ei tarpeeksi perusteltu omaa toimintaa. Myönteinen palaute-asiakkaat ovat kokeneet mielekkääksi. Työntekijöiden palaute on ollut myös hyvää: oivallusta tapahtuu, toimintatavan omaksuminen ja rakenteet vievät aikaa. Jatkotyöskentelyehdotus: Dialogisen työn avaaminen - useampia tapaamisia mm. miten meni, yhdessä pohtiminen. 7. Kuntien sitouttaminen Johto ja päättäjät, ka 5,5 Olisi pitänyt aloittaa johdosta ja päättäjistä. Olisiko mennyt eri tavalla, jos olisi tehty samanlainen kierros, kun työntekijöiden kanssa. Kunnioitettiin liikaa johdon kiirettä. Kunta kuitenkin maksoi tästä: Jatkossa kysytään, mitä kunta haluaa xx sijoittamallaan summalla. Kaikissa kunnissa ollaan käyty, päättäjiin ei olla oltu yhteydessä. Valtion ohjaus ja linjaus on vaikuttanut kuntien sitoutumisen mahdollisuuksiin. Kunnat toivoivat, että yksikkö jatkaisi Remontissa. Työntekijöiden sitoutuminen, ka 7 - Työntekijöitä, jotka eivät ole missään yhteydessä: ei verkostoissa, tapaamisissa, koulutuksissa. + Kaikki perhetyöntekijät tavattu ja lähteneet hyvin liikkeelle. + Ei sellaista kuntaa, josta ei oltaisi ketään tavattu. + Asiakaslähtöisyyden kautta saavutettu luottamus + Työntekijöiden sitoutuminen on näkynyt myönteisenä suhtautumisena ja rohkeana mukaan lähtemisenä. Vähän kuului " Ei me haluta tätä". Työntekijöiden sitoutuminen näkyy työn haltuunotossa, haluna oppia ja kehittyä - he kertovat, miten ovat tehneet esim. intensiivistä perhetyötä. + Suhteessa hankeaikaan sitoutuminen on ollut hyvää.

42 Hankkeen ulkoinen arviointi Hankkeen ulkoinen arviointi toteutettiin Oy Vasso Ab:n tekemän kyselyn muodossa. Kyselyä valmisteli syksyllä 2008 Vasson sosiaalityön harjoittelija Henna Kauppila-Suomäki ja kyselyn tuottamaa tietoa työsti keväällä 2009 Vasson sosiaalityön harjoittelija Emmi Airikka. Kysely lähetettiin sähköpostikyselynä malliskuussa 2009 Varsinais-Suomen alueen sosiaalijohdolle (42 hlö), sosiaalityöntekijöille (59 hlö), perhetyöntekijöille (61 hlö), ohaajille (20 hlö) ja hankkeen johtoryhmän jäsenille (20 hlö). Kyselyyn vastasi 56 henkilöä kohderyhmän kokonaismäärän ollessa 202. Vastausprosentti oli 28 %. Kysely oli jaettu kolmeen osa-alueeseen, joista ensimmäisessä kysyttiin vastaajien taustatietoja, toisessa osassa kartoitettiin kehittämisyksikkö hankkeen tuntemusta ja kolmannessa osassa arviointiin hankkeen tuottamia palveluja. Saatujen vastausten pohjalta tehdyt kuviot on numeroitu kysymysten numeroinnin mukaan. A. Vastaajien taustatiedot Kuvio 1. Vastaajien jakautuminen seutukunnittain Varsinais-Suomessa. Vastaajien jakautuminen kulkee linjassa sen suhteen, miten eri seutukunnat ovat hanketta hyödyntäneet. Todennäköisesti kyselyyn ovat vastanneet ne henkilöt niistä kunnista, jotka ovat hanketta myös eniten hyödyntäneet.

43 43 Kuvio 2. Vastaajien ikäjakautuma. Vastaajat jakautuivat tasaisesti eri ikäryhmiin. Kuviossa näkyy myös 2000-luvulla tapahtuva suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja nuorten työntekijöiden rekrytoituminen sosiaalialalle. Kuvio 3. Vastaajien ammattiasema ja ammattinimeke.

44 44 Kuvio 4. Vastaajien työssäolovuodet. Vastaajien työssäolovuosien lyhyys (0-5 vuotta) kertoo suuresta vaihtuvuudesta lastensuojelun sosiaalityössä ja myös perhetyössä. Työntekijöiden siirtyminen toisiin tehtäviin ja toisiin kuntiin oli vilkasta hankeen toimintavuosien aikana. Toisaalta myös yli 16 vuotta alalla toimineita oli suhteellisen paljon (14 %).

45 45 Kuvio 5. Lastensuojelun ammattilaisten määrä vastaajan työyhteisössä. Samassa työyhteisössä toimivien lastensuojelun ammattilaisten määrän kysyminen perustui näkemykseen siitä, että lastensuojelutyön ammatilliseen kehittymiseen ja työssä jaksamiseen tarvitaan tiimin osaamista ja tukea. Suurin osa alueen työntekijöistä toimiikin osana laajempaa työyhteisöä. Pienten kuntien osalta lastensuojelutyö on usein yksittäisen työntekijän vastuulla, jonka tehtäviin kuuluu myös monia muita tehtäviä sosiaalihuollon eri sektoreilta.

46 46 B. Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön tuntemus Kuvio 6. Vastaajien tiedonsaanti kehittämisyksiköstä. Laajalla alueella toimivan kehittämisyksikön merkittävänä haasteena oli kuntien työntekijöille suunnattu tiedottaminen. Tiedottamisessa hyödynnettiin monia eri kanavia ja tiedotusvastaavana toimi erikseen sovittu tiedotusvastaava, jonka päävastuulla hankkeen tiedotus oli. Myös kehittämispäällikkö ja toimistosihteeri osallistuivat hankkeen tiedottamiseen. Jokaisella hankeen työntekijällä oli myös tiedotusvastuu omasta työstään. Hankkeen tiedottamisen eri muodot näkyvät hyvin myös vastausten jakautumisessa. Erityisen positiivista on sen että työntekijöiden kesken (35 %) on välittynyt runsaasti tietoa hankkeesta.