ASIKKALAN KUNTA, SAITAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 ASIKKALAN KUNTA, SAITAN ASEMAKAAVAN MUUTOS VASTINERAPORTTI Viranomaislausunnot ja muistutukset, tarkistettu kaavaehdotus Tarkistettu kaavaehdotus oli uudelleen nähtävillä ja siitä saatiin 6 lausuntoa ja 3 muistutusta. Tässä on tiivistelmä saadusta palautteesta ja kaavoittajan vastineet. LAUSUNNOT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristöyksikkö/ Uudenmaan ELY-keskus (liikenne), ELY-keskus viittaa antamaansa lausuntoon ja toteaa, ettei rajausmuutoksen jälkeen ole tältä osin huomautettavaa tarkistetusta kaavaehdotuksesta. 2. Liikenteen osalta mahdolliset mainokset maanteiden varsilla tulee sijoittaa ensisijaisesti rakennusten yhteyteen, ei irralleen EV-1 alueelle. Mainoslaitteet eivät saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa maantien liikenteelle. Liikenneviraston tienvarsimainontaa ja ilmoittelua koskevan määräyksen periaatteita mainonnan sijoittamisesta on hyvä noudattaa myös asemakaavoituksen yhteydessä. Tienvarsimainontaa tulee välttää, sillä kohteessa on tapahtunut paljon liikenneonnettomuuksia ja valtatien 24 nopeusrajoitus on korkea Kaava mahdollistaa asemakaava-alueella jo olemassa olevan matalan Jeld-Wenin mainostaulun sijoittumisen. Kaavamääräyksiin on lisätty, että mainostaulun maksimikorkeus on 10m. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, ympäristöterveyskeskus, Tarkistetun asemakaavan ehdotusvaiheen materiaaleissa ei ole selvitystä tai mallia melun ja hiukkasten leviämisestä lähialueelle. Selvitykset tulisi tehdä tässä vaiheessa, koska kaavamenettely mahdollistaisi haittojen kokonaisvaltaisen arvioinnin ja toimenpiteiden tarkastelun niiden vähentämiseksi koko alue huomioiden. Kaavaehdotuksessa on tehty varauksia mm. meluvallien rakentamiselle ja suojaviheralueita on kasvatettu lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Näiden määräysten ja varausten riittävyyttä ja tehokkuutta on mahdoton arvioida, kun alueen tulevasta Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus (MRL 9 ). Teollisen toiminnan ja hakelämpölaitoksen ja asutuksen väliin on lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaista osoittaa toimintoja erottava viheralue. Suojaviheraluetta on laajennettu osallisen toivomuksesta, mikä edelleen vähentää mahdollisia häiriöitä asutuksen suuntaan. Mahdollisuus meluvallin rakentamiseen vähen- 1/6

2 kokonaismelutasosta ei ole tietoa. Lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee alittaa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoilman melun ohjearvot, pienhiukkaspitoisuuksien valtioneuvoston asetuksen 38/2011 ohjearvot sekä valtioneuvoston päätöksen 480/1996 ilmanlaadun raja- ja ohjearvot hengitettävien hiukkasten osalta. tää myös alueelta mahdollisesti aiheutuvaa meluhäiriötä ja osaltaan myös muutoin parantaa viheralueen suojaavaa vaikutusta. Kaavan laatimisen lähtökohtana on ollut 2-5- MW hakelämpölaitoksen rakentamisen mahdollistaminen. Lähtökohtana olevan kokoluokan lämpölaitoksesta aiheutuvat vaikutukset eivät ole niin merkittäviä, että ne edellyttäisivät ympäristölupaa. Ottaen huomioon hakelämpölaitoksen toiminta, suojaviheralueet ja etäisyys asutuksesta on arvioitu, että alueelle on mahdollista sijoittaa ko. kokoluokan hakelämpölaitos siten, että siitä ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia asutukselle. Kaavassa ei voida määrätä lämpölaitoksen tekniikkaa, mutta käytännössä savukaasut voidaan puhdistaa hiukkasista ympäristövaatimusten mukaisesti multisyklonilla tai vastaavalla päästöjen vähentämistekniikalla. Palamisprosessissa syntyy kaasuja, jotka johdetaan biokattilasta piipun kautta. Näkyvin osa piipusta tulevasta kaasusta on tavallista vesihöyryä. Hiilidioksidin osuus on toiseksi suurin ilmaan tulevista päästöistä. Lisäksi muodostuu rikin ja typen oksideja, sekä pienhiukkaspäästöjä. Lämpölaitosten laitteistojen ollessa kunnossa jäävät päästöjen pitoisuudet huomattavasti alle sallittujen päästörajojen. Muita haittavaikutuksia piipusta tulevien päästöjen lisäksi voi olla lämpölaitoksesta syntyvä melu. Laitoksen melua aiheuttavat kohdat ovat palamisilman ottoaukko ja savupiipiippujen päät, joista aiheutuu kaasuvirran aiheuttamaa ääntä, sekä polttoainehuollon vaatima liikenne kiinteistölle. Kattilahuoneen sisäinen melu saadaan vaimennettua rakenteellisin ratkaisuin. Lämpölaitoksen melutasoa voidaan kuvata tasaiseksi kohinaääneksi, eikä laitoksesta aiheudu sykähdysmäisiä ääniä eikä tärinää. Suunnitellun hakelämpölaitoksen aiheuttama melu voidaan hallita teknisin ratkaisuin niin, ettei se ylitä Pipo-asetuksen (Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista) rajoja. Liikennemäärien perusteella liikenteestä ei aiheudu merkittävää haittaa. Koska kaavassa ei voida määrätä laitoksen tyyppiä, on kaavassa määräys, joka mahdol- 2/6

3 listaa alueelle sijoitettavaksi vain sellaisen laitoksen, josta ei aiheudu tarpeetonta haittaa asutukselle, mikä käytännössä tarkoittaa vähintään muistutuksessa esitettyjen ohjearvojen alittamisen Ympäristölautakunta, Asemakaavamuutoksen hyväksyminen on erittäin tärkeää Asikkalan kunnan hiilineutraalisuustavoitteiden kannalta ja on merkittävä edistysaskel kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Alueen sammutusvesihuolto on jo ennestään kunnossa. Pelastuslaitos edellyttää, että kaavamuutos mahdollistaa riittävät suojaetäisyydet muihin rakennuksiin. Kaava mahdollistaa hakelämpölaitoksen sijoittumisen tontille, siten että suojaetäisyydet muihin rakennuksiin ovat riittävät. Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo, Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / rakennuskulttuuri, Ei huomautettavaa. Päijät-Hämeen liitto, Ei huomautettavaa. MUISTUTUKSET Metsä Board Oyj, Muistutus: Ei näe esteitä kaavaehdotuksen mukaiselle maankäytölle, mutta hankkeen toteuttaminen edellyttää maanomistusjärjestelyjä. 3/6

4 Esko Ensio Oksasen kuolinpesä, asiamies Antti Vilppula, Muistutus: 1. Kaavaehdotusta on supistettu, jolloin nykyisestä tehdasalueesta itään n. 70 metrin etäisyydellä oleva 2850 m²:n kiinteistö jäisi edelleen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, johon kiinteistö on täysin sopimaton. 2. Muutosehdotuksen kohdassa 3.1 suunnittelun tarve todetaan, että alueella voimassa oleva teollisuusasemakaava vuodelta 1980 on todettu vanhentuneeksi niin aluerajausten kuin kaavamääräysten osalta (MRL 51,1). Kaava on pidettävä ajan tasalla koko kaava-alueella. Kaavoituksen tavoitteena tulee olla kiinteistönomistajien tasapuolinen ja perustellut maankäyttöön liittyvät oikeudet huomioon ottava kokonaisratkaisu koko kaava-alueella. 3. Kaavaehdotus ei vastaa kaavoitukselta vaadittavaa hyvää suunnittelua. Maankäytön suunnittelun tulee perustua kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Yhden omistajan kiinteistöjä koskevalla kaavamuutoksella ei ole mahdollista varmistua siitä, että kaavamuutos muilta osin tulisi ylipäänsä joskus vireille. Ei myöskään ole mitään varmuutta, että muita kiinteistöjä tultaisiin mahdollisessa jatkosuunnittelussa kohtelemaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. (KHO 2014;54) 4. MRL mom. mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. 5. Kaavaselvitys on puutteellinen. Siinä ei ole selvitetty lainkaan kaavaehdotusalueen ulkopuolisten alueiden käyttömahdollisuuksia eikä kaavaehdotukseen otettujen alueiden mahdollisia vaikutuksia ulkopuolelle jääviin alueisiin. Saittan asemakaavan muutosehdotus on lainvastainen ja pantava sen johdosta uuteen valmisteluun, jossa ratkaistaan koko vanhentuneen kaava-alueen maankäyttö. Asemakaavamuutoksen ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa hakelämpölaitoksen rakentaminen alueelle. Kaava-alue on päädytty rajaamaan siten, että hakelämpölaitoksen maankäyttö, liikenne ja suojaviheralueet on voitu ratkaista. Muistuttajan kiinteistö liittyy ympäristönä nyt laadittavan asemakaavamuutoksen ulkopuolella olevaan Vesijärven rannan loma-asutukseen ja sen maankäyttö on tarkoituksenmukaista ratkaista samanaikaisesti muiden vastaavien kiinteistöjen kanssa. Kaavamuutosalueen ulkopuolelle jätettyjen alueiden maankäyttö ratkaistaan tarkoituksenmukaisena alueena erikseen. Nyt laadittava asemakaavamuutos ei rajoita alueen itäpuolelle sijoittuvan, jo rakennetun alueen kaavoitusta. Voimassa olemassa asemakaavassa kiinteistö 7:27 rajoittuu teollisuustonttiin. Kaavamuutoksella teollisuustontin ja ko. kiinteistön välille muodostuu pienimmillään noin 76 metriä leveä suojaviheralue. Tällä perusteella voidaan katsoa, että elinympäristön laatu ko. kiinteistöllä ei heikkene. Asemakaavaan merkitty ohjeellinen ajoyhteys mahdollistaa edelleen kiinteistön nykyisen käytön. Kunta päättää kaavojen ajantasaistamisesta. Kaavamuutosalueen ulkopuolelle jätettyjen alueiden maankäyttö ratkaistaan omana hankkeenaan erikseen tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Nyt tehty kaavaehdotus ei muuta kiinteistön maankäyttöä, eikä siten aiheuta nykytilanteeseen verrattuna sen haltijalle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. 4/6

5 Hillilän jakokunta, asiamies Antti Vilppula, Muistutus: 1. Sama kuin Esko Ensio Oksasen kuolinpesän lausunnossa: Kaavaehdotusta on supistettu, jolloin nykyisestä tehdasalueesta itään n. 70 metrin etäisyydellä oleva 2850 m2:n kiinteistö jäisi edelleen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, johon kiinteistö on täysin sopimaton. 2. Sama kuin Esko Ensio Oksasen kuolinpesän lausunnossa: Muutosehdotuksen kohdassa 3.1 suunnittelun tarve todetaan, että alueella voimassa oleva teollisuusasemakaava vuodelta 1980 on todettu vanhentuneeksi niin aluerajausten kuin kaavamääräysten osalta (MRL 51,1). Kaava on pidettävä ajan tasalla koko kaava-alueella. Kaavoituksen tavoitteena tulee olla kiinteistönomistajien tasapuolinen ja perustellut maankäyttöön liittyvät oikeudet huomioon ottava kokonaisratkaisu koko kaava-alueella. 3. Sama kuin Esko Ensio Oksasen kuolinpesän lausunnossa: Kaavaehdotus ei vastaa kaavoitukselta vaadittavaa hyvää suunnittelua. Maankäytön suunnittelun tulee perustua kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Yhden omistajan kiinteistöjä koskevalla kaavamuutoksella ei ole mahdollista varmistua siitä, että kaavamuutos muilta osin tulisi ylipäänsä joskus vireille. Ei myöskään ole mitään varmuutta, että muita kiinteistöjä tultaisiin mahdollisessa jatkosuunnittelussa kohtelemaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. (KHO 2014;54) 4. Sama kuin Esko Ensio Oksasen kuolinpesän lausunnossa: MRL mom. mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. 5. Hillilän kylän jakokunta omistaa Saittan kärjessä aiemmassa kaavaehdotuksessa maa- ja metsätalousalueeksi esitetyn yhteisalueen, Asemakaavamuutoksen ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa hakelämpölaitoksen rakentaminen alueelle. Kaava-alue on päädytty rajaamaan siten, että hakelämpölaitoksen maankäyttö, liikenne ja suojaviheralueet on voitu ratkaista. Kunta päättää kaavojen ajantasaistamisesta. Kaavamuutosalueen ulkopuolelle jätettyjen alueiden maankäyttö ratkaistaan erikseen tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Nyt tehty kaavaehdotus ei muuta kiinteistön tai 7:27 maankäyttöä, eikä siten aiheuta nykytilanteeseen verrattuna sen haltijalle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. 5. Uutta virkistysaluetta ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa irralleen muusta asutuksesta tai loma-asutuksesta teollisuusalueen viereen. Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ei liioin puolla alueen käyttöä virkistykseen. Alueen soveltuvuus muuhun kuin voimassa olevan asemakaavan mukaiseen teollisuuskäyttöön ratkaistaan erikseen. 6. Tämä asemakaava ei estä vuokrasopimuksien tekemistä tai uusimista. 7. Veneiden säilytysmahdollisuudet ja liikenneyhteydet ratkaistaan alueen muun suunnittelun yhteydessä. 8. Nyt tehty kaavamuutos ei estä mahdollisen ajoyhteyden järjestämistä tulevaisuudessa. 9. Tällä kaavamuutoksella ei ratkaista yhteisalueen maankäyttöä. Vanhentuneen kaavaalueen maankäyttö ratkaistaan erikseen tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena. 5/6

6 joka asemansa johdosta soveltuu erinomaisesti venesatamaksi ja virkistysalueeksi osakkaiden käyttöön. Alue on osa Saittan vanhentunutta rakennuskaavaa ja merkitty osittain teollisuusalueeseen liittyväksi satamaalueeksi. Teollisuudella ei enää nykyään ole tarvetta satamaan, joten alueen käyttötarkoitus tulisi ratkaista kaavalla. 6. Alue on ollut vuokrasopimuksella teollisuusyrityksen käytössä. Sopimus päättyy kuitenkin Sopimukseen sisältyy osakaskunnalle pois vuokratun alueen korvauksena oikeus viiteen venepaikkaan teollisuustontin alueelta Saittan niemen länsirannalta ja oikeus kulkea tehdasalueen läpi niemen kärkeen. Kun vuokrasopimus päättyy, nämä oikeudet raukeavat samalla. 7. Osakaskuntaan kuuluu yli sata kiinteistöä, joilla valtaosalla ei ole omaa rantaa eikä siten pääsyä yhteiselle vesialueelle. Saittan niemi on ainoa Vesijärveen rajoittuva osakaskunnan yhteisalue mantereella. 8. Kaavassa on varattava osakaskunnalle ohjeellinen tieoikeus yhteisalueelle niemen itärantaa myötäillen. 9. Kaavaselvitys on puutteellinen. Siinä ei ole selvitetty lainkaan yhteisalueen käyttömahdollisuuksia. Saittan asemakaavan muutosehdotus on lainvastainen ja pantava sen johdosta uuteen valmisteluun, jossa ratkaistaan koko vanhentuneen kaava-alueen maankäyttö. 6/6