Lausunto Asikkalan kunnan Saittan asemakaavan hyväksymispäätöksestä tehtyyn valitukseen

Transkriptio

1 Lausunto Asikkalan kunnan Saittan asemakaavan hyväksymispäätöksestä tehtyyn valitukseen Saittan asemakaavamuutoksen hyväksymispäätöksestä on Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen saapunut yksi valitus Valituksen on tehnyt Hillilän jakokunta, osakaskunta Asikkala asiamiehenään Vilppula Antti, varatuomari. 1. Valittajan vaatimukset Muutoksen hakija vaatii, että kunnanvaltuuston päätös on kumottava ja asia palautettava kunnanvaltuustolle uudestaan laillisesti ratkaistavaksi. Perusteet: Kaavapäätös on lainvastainen. Asikkalan kunta on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 1 080,00 euro l- la laillisine viivästyskorkoineen. 1.1 Hillilän jakokunta Kiinteistöreksiterin mukaan Hillilän jakokunta, 99 osakaskiinteistöä, omistaa yhteisalueen , johon kuuluu neljä palstaa. Yksi niistä sijaitsee kaava -alueen välittömässä vaikutusalueessa Saittan niemen eteläkärjessä. Saittan niemen kärki on ainoa mahdollisuus yhteisalueen osakkaiden veneiden pitoon Vesijärven rannalla. Kyseessä oleva palsta on ollut vuokrattuna 50 vuoden vuokrasopimuksella viereiselle kiinteistölle. Vuokrasopimuksen mukaan osakaskunta sai käyttöönsä viisi venepaikkaa ja tieyhteyden sinne teollisuusalueen kautta. Vuokrasopimus päättyy Vastine Hillilän jakokunnan omistamat palstat ovat saaret Kajaankallio ja Vesto, mantereella sijaitseva palsta sekä mainittu Saittan niemen kärjessä sijaitseva palsta. Vesijärven ranta-alueella ei ole rantaosayleiskaavaa, jossa olisi ratkaistu ja osoitettu koko järven ranta-alueilla venevalkamat ja niiden sijainti, ja joka ohjaisi asemakaavaa laadittaessa venevalkamien sijoittumista. Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ko. Saitan niemen kärki on teollisuusaluetta. Yleiskaavan perusteella Saittan voimaan jäävä asemakaava on teollisuustoiminnan osalta ajantasainen, vaikka teollinen toiminta ei niemen kärkeen saakka ulotukaan. Vesijärven rannoilla kaavoittamattomilla alueilla on rakentamatonta rantaa, jonka kautta on pääsy rantaan sekä vakiintuneita venerantoja tieyhteyksien päässä. Vesijärven rannalla Vääksyssä on kaksi Asikkalan Vesi ja Satama W:\1389\Kunnat\A-H\Asikkala\ _Saitta_ak_muutos\Pääkansio\Valitukset\Lausunto.docx 1/8 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

2 Oy:n hallinnoimaa, kunnan maalla sijaitsevaa venepaikkaa. Hillilän jakokunnan palsta Saittan niemen kärjessä ei ole ainoa mahdollinen veneiden pitopaikka Vesijärven rannalla. Toisaalta nyt hyväksytty kaavamuutos ei ratkaise tai rajoita Saittan kärjen tulevaa maankäyttöä vaan pitää tilanteen nykyisellään, eikä rajoita toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen toteuttamista tai sen uusimista. 1.2 Kaavaprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan lähtökohdan osalta (kohta 3.1), että ka ava on todettu vanhentuneeksi niin aluerajauksen kuin kaavamääräystenkin osalta. Kaavamu u- toksen tarkoituksena on ajantasaistaa alueen vanha asemakaava vastaamaan paremmin nykytilanteen tarpeita. Alueen pohjoisosaan on tarkoitus rakentaa hakelämpölaitos. Kunnanhallitus päätti asettaa luonnosvaiheen asiakirjat virallisesti nähtäväksi ja vastaavasti ehdotusvaiheen asiakirjat. Kaavoitusjaoston kokouksen pöytäkirjassa 12 todetaan, että kaavoitusjaosto esitti mm. varattavaksi kaksi lomapaikkaa Hillilän jakokunnan yhteisalueelle pidettiin kaavaa koskeva työneuvottelu, johon osallistui kaavan laatija ja ku n- nan edustajia teknisestä toimistosta. Muistiossa todetaan poiketen kunnanhallituksen pä ä- töksistä kaava-alueen ulottuvuudesta ja kaavajaoston päätöksestä rakennusoikeuden myö n- tämisestä yhteisalueelle, että kaava-aluetta supistetaan siten, että se mahdollistaa lämpövoimalan rakentamisen, ja että nyt pois rajattavien alueiden maankäyttö suunnitellaan ja päätetään omana kaavaprosessina. Kaavoitusjaosto käsitteli asiaa uudestaan kokouksessaan Pöytäkirjassa todetaan, että ehdotusvaiheen nähtävinä olon jälkeen kaavan laatija sekä kunnan viranhalt i- jat ovat päätyneet tekemään kaavaan oleellisia muutoksia. Mitään perusteluja kaava-alueen pienentämiseen johtaneista syistä ei kerrota kunnanhallitus päätti asettaa s u- pistetun kaava-alueen vahvistusvaiheen asiakirjat virallisesti nähtäväksi. Asikkalan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan äänestämättä Oikeudellinen arviointi Kunnanvaltuuston hyväksymän supistetun asemakaavan kaavaselostuksessa todetaan, että asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ajantasaistaa alueen vanha asemakaava vasta a- maan paremmin nykytilanteen tarpeita. Alueen pohjoisosaan o n tarkoitus rakentaa hakelämpölaitos. Kaava-alueen pienentäminen ehdotusvaiheessa ei muuta kaavan päätarkoitusta. Ehdotusvaiheessa pois jätetyn alueen asemakaava voidaan ajantasaistaa myöhemmin. Työneuvottelun muistiossa todetaan: Nyt pois rajattavien alueiden maankäyttö suunnitellaan ja päätetään omana kaavaprosessinaan. Asemakaavaehdotuksen selostu k- sessa kohdassa kaavan tarkoitus todetaan: Ehdotusvaiheessa pois jätetyn alueen asemakaava voidaan ajantasaistaa myöhemmin. Kaavoittajan vas tineessa jakokunnan muistutukseen todetaan: Vanhentuneen kaava-alueen maankäyttö ratkaistaan erikseen tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena. 2/8

3 Lausumat ovat lupauksia ilman minkäänlaista varmuutta siitä, tuleeko uusi kaavaprosessi milloinkaan vireille ja jos mahdollisesti tulee niin koska. Mikä tällöin olisi nyt hyväksytyn kaavan merkitys eri alueiden maankäyttöoikeuksiin? Kaavan ulkopuolelle jätetyn alueen osalta päivättyyn kaavakarttaan merkittyjen alueiden osalta on kiistatonta kaikki muu paitsi yhteisalueen tuleva käyttötarkoitus. On kohtuutonta virittää uutta kaavaprosessia näin pienen suunnittelutarpeen perusteella. Kaava-alueen pienentäminen ei muuttanut mitenkään kaavamuutoksen alkuperäistä tavo i- tetta siltä osin kuin oli kysymys hakelämpölaitoksen rakentamisen mahdollisuudesta. Hakelämpölaitoksen sijoittaminen kaava-alueelle ei ole missään vaiheessa ollut riidanalainen. Sen sijaan supistettu versio ei toteuta kaavaprosessin alkuperäistä tavoitetta koko vanhan ja vanhentuneeksi todetun asemakaavan ajantasaistamista vastaamaan paremmin nykytilanteen tarpeita. Asikkalan kunnan hallintosäännön nojalla kunnanhallitus vastaa kaavoituksesta ja päättää kaavojen ajanmukaisuuden arvioinnista (MRL 60 ). Kaavoituksen valmistelua koskevia a sioita varten kunnassa on kaavoitusjaosto. Nämä ovat ne kunnan viranomaiset, joiden pä ä- töksien perusteella viranhaltijat ovat velvollisia toimimaan. Toimeksianto koski koko Va n- hentuneen asemakaava-alueen suunnittelua eikä viranhaltijoilla ollut kompetenssia tehdä toimeksiannon vastaisia ratkaisuja ilman uutta tarkistettua toimeksiantoa, jonka olisi tullut tapahtua joko kaavoitusjaoston tai kunnanhallituksen ratkaisuna. Ratkaisu on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja toimivalta ylittäen. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt alueiden suunnittelun tavoitteet sekä eri maanomistajien ja suunnittelualueen käyttäjien intre s- sit. Kaava-alueen supistaminen johtaa siihen, ettei Hillilän jakokunnalle erittäin tärkeä intressi yhteisalueen tarkoituksenmukaiseen osakkaiden etuja palvelevaan käyttöön estyy. Kaava-alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen suunnittelullinen kokonaisuus. Kaavamuutokselle asetetun tavoitteen mukaan koko vanha ja vanhentuneeksi todettu kaava tuli uudistaa. Tämä alue muodosti suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Jos päätetyn kaava-alueen ulkopuolinen alue kaavoitetaan myöhemmin, joudutaan tavalla tai toisella puuttumaan nyt hyväksyttyyn kaavaan. Alueen käytön yksityiskohtaista järjestämistä, kehittämistä ja rakentamista varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden ja kaavan muun ohjaustarpeen edellyttämällä tavalla. MRL 50. Pinta-alaltaan merkittävimmän alueen jättäminen hyväksytyn kaava-alueen ulkopuolelle johtaa siihen, että kaava ei täytä laissa lueteltuja edellytyksiä. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. MRL 51. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) todetaan tilanteesta, milloin asemakaava on merkittävältä osalta toteuttamatta, asiaa on arvioitava tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostavan alueen puitteissa. Saittan rakennuskaavan osalta on selkeästi todettu voimassa oleva kaava kaikilta osiltaan vanhentuneeksi. Tämän johdosta maankäytön ohjaustarve edellyttää uutta kaavaratkaisua koko alueelle. 3/8

4 Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. HE 10 1/ Edellä kerrotuin tavoin nyt hyväksytyn kaavan mahdollisesti laillistuttua, jakokunnan osakkailla ei ole mitään mahdollisuutta käyttää yhteisaluetta eikä vesialueen osakaskunnan vesialuetta vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen. Osakaskunnan yhteisalue kuuluu hyväksytyn kaava-alueen välittömään vaikutusalueeseen esimerkiksi sen johdosta, että kulku yhteisalueelle on mahdollista järjestää vain kaava-alueen kautta, vaikka alue jäisi pois aikanaan laillistuvasta kaavasta. Yksityistielain 8 :n nojalla kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten on kiinteistön saatava kulkuyhteys toisen kiinteistön kautta ja saman lain 7 :n nojalla asemakaava -alueella tietä ei saa tehdä niin, että voimassa olevan kaavan tai vastaisen kaavan toteuttaminen saattaa vaikeutua. Edellä selostetun vuokrasopimuksen päättymisen johdosta kulkuoikeuden järjestäminen venesatamaan kaavallisella ratkaisulla on varsin ajankohtaista ja sen vuoksi tien ohjeellinen sijainti on ratkaistava kaavassa. Vastauksena kaavoittaja on lausunut: Tämä asemakaava ei estä vuokrasopimuksen tekemistä tai uusimista. Sopimukseen tarvitaan kuitenkin vähintään kaksi osapuolta. Kaava ei estä sopimusta mutta ei myöskään turvaa sen tekemistä. Edelleen kaavoittaja vastaa: Veneiden säilytysmahdollisuudet ja liikenneyhteydet ratkaistaan alueen muun käytön yhteydessä. Nyt tehty kaavamuutos ei estä mahdollisen ajoyhteyden järjestämistä tulevaisuudessa. Kaavoittajalta on unohtunut, että vuokrasopimus päättyy runsaan vuoden kuluttua, jonka jälkeen osakkaiden mahdollisuus yhteisalueen käyttöön voi perustua ainoastaan tehdasalueen omistajan ja tehtaalla toimintaa harjoittavan yrityksen myötävaikutukseen. Kaava tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRL 9. Maankäytön suunnittelu tulee perustua kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Kaavaprosessin aikana ei ole tehty minkäänlaista tutkimusta yhteisalueen osalta sen soveltuvuudesta yhteisalueen osakkaita hyödyttävään tarkoitukseen. Asiakirjoista löytyy muutamia ns. lonkalta heitettyjä lausumia ilman asialliseksi katsottavaa selvitystä tai tutkimusta. Saittan päivätyn asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen kohdassa virkistys todetaan: Saittanniemen kärki on säilynyt jokseenkin rakentamattomana ja se kasvaa tiheää koivikkoa. Kulku tapahtuu teollisuusalueen läpi eikä alueella ole varsinaista virkistysarvoa. Varsin outo lausuma noin hehtaarin kokoisesta nuorta koivikkoa kasvavasta Vesijärveen rajoittuvasta rantapaikasta. Kohdassa todetaan: Voimassa olevassa asemakaavassa alueen länsi-osaan sijoittuu teollisuusalueeseen liittyvä satama-alue (LS). Kunta ei näe alueen olemassa oloa tarpeelliseksi nyt eikä tulevaisuudessa ja se voidaan poistaa kaavasta. Kohdassa 4.2.9: Alue ei valtatien ja ovitehtaan aiheuttamien häiriövaikutusten takia sovellu asuin-, matkailu- tai virkistyskäyttöön. Valtatie yhteisalueesta on noin kilometrin e täisyydellä ja tehtaan tuotantorakennukset noin puolen kilometrin etäisyydellä. Tehtaan länsipuo- 4/8

5 lella sijaitsevan mökkikyläin etäisyys valtatiestä on noin 350 m ja tehtaasta runsas 100 m. Asiakirjoissa todetaan, että mökkikylästä ei ole tullut viime aikoina purunpoistojärjestelmän uusimisen jälkeen valituksia. Lausuma osoittaa piittaamattomuutta yhteisalueen osakkaiden oikeutettuja käyttömahdollisuuksia kohtaan. Kasvillisuusselvityksessä kohdassa niemen eteläkärkeen yhteisalueelle kohdistuva kuvio 13 ja kuva siitä osoittaa, että. alue on hyväkasvuista ja runsaspuustoista koivikkoa. Asemakaavaa ei tehdä pelkästään tämän hetken tarpeisiin perustuen, vaan kaavaa laadittaessa tulee huomioida ainakin tiedossa olevat muutokset lähitulevaisuuden maankäytössä ja palvelun tarpeissa. Kaava-alueen supistaminen loukkaa Hillilän jakokunnan laillisia oikeuksia omistamansa ranta-alueen vastaisen käytön osalta. Menettely asettaa maanomistajat keskenään eriarvoiseen asemaan. Kaavoittajan ja kunnan virkamiesten pidetyn työneuvottelun esityksestä kaavoitusjaosto päätti esittää kunnanhallitukselle kaava-alueen supistamista. Yhtään perustelua päätökselle ei ole esitetty myöhemmissäkään asian käsittelyn vaiheessa. Viranomaisen päätös on aina perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Hallintolaki 45. Vastine (kohdat 1.2 ja 1.3) Asemakaavaprosessi on edennyt maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavat ovat edenneet kunnan hallinnollisessa käsittelyssä virallisiin kuulemisvaiheisiin ja edelleen päätösmenettelyyn. Kaavoitusjaosto, kunnan viranhaltijat ja kaavoituskonsultti ovat valmistelleet asiaa. Kaava on eri vaiheissaan edennyt viranhaltijoiden esittelystä kaavoitusjaostoon, kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon. Päätökset kaava-alueesta ja kaavan sisällöstä on tehty kunnahallituksessa ja valtuustossa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavoitusjaosto mm. esitti kahden loma-asunnon lisäämistä Hillilän osakaskunnan omistamalle kiinteistölle. Hillilän osakaskunta oli kaavan valmisteluvaiheessa esittänyt samansuuntaisen mielipiteen, jonka mukainen tavoite kaavaselostuksessa s. 18 esitetyin perusteluin oli aiemmissa kaavavaiheissa katsottu ongelmalliseksi toteuttaa. Kaavoitusjaoston esitysten jälkeen kunnan viranomaiset valmistelivat kaavaa yhdessä kaavakonsultin kanssa. Esitetyt neuvottelut kaava-alueella toisaalla eivät johtaneet tyydyttävään ratkaisuun. Kaavoitusjaoston esitystä kahden lomapaikan varaamiseksi Hillilän jakokunnan yhteisalueelle kunnan viranomaiset ja kaavoittaja eivät pitäneet MRL:n säännösten perusteella mahdollisena esittää kaavassa. Tähän päädyttiin viereisen teollisuustoiminnan ja siitä aiheutuvien häiriöiden, liikenteen järjestämisen, maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteella. Ympäristön olosuhteiden takia alueen osoittaminen asuin- tai virkistyskäyttöön ei täyttäisi lain 5/8

6 edellytyksiä turvallisesta, terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä, eikä olisi ollut perustellusti taspuolinen. Hyvien suunnitteluperiaatteiden mukaan maisemallisesti herkät niemet pyritään muutoinkin jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Karttatarkastelun perusteella jakokunnan saarista ainakin toisessa on rakennuksia. Mantereella oleva palsta liittyy olemassa olevaan kylärakenteeseen ja on mahdollisesti myös rakennettavissa. Toisin sanoen on ilmeistä, että jakokunta pystyy hyödyntämään maaomaisuuttaan kohtuullisella tavalla myös ilman Saittan kärjen rakentamista. Tilanne, jossa Hillilän jakokunnan maalle osoitettaisiin kaksi lomarakennusta, saattaisi toisaalta asettaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan, koska Vesijärvellä ei ole tehty kiinteistökohtaista rakennusoikeuslaskelmaa, jonka perusteella rakennuspaikat olisivat perusteltavissa. Saittanniemen käyttöä virkistykseen rajoittavat nyt ja tulevaisuudessa sen sijainti teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä sekä yhteyden järjestäminen toiminnassa olevan teollisuusalueen läpi. Alueelta tehtyjen maaperäselvitysten perusteella on ilmeistä, että alueella on pilaantuneita maa-aineksia, jotka osaltaan myös rajoittavat alueen käyttöä virkistykseen. Voimassa olevan asemakaavan satama-alue sijaitsee kaavassa teollisuusalueen yhteydessä, eikä sille ole teolliseen toimintaan liittyvää tarvetta. Sen muuttaminen kaavassa venepaikoiksi ei ole itsestän selvää. Virkistysveneilyä palvelevan sataman sijoittamista alueelle rajoittavat samat tekijät kuin virkistysaluettakin. Saittan niemessä pitkään jatkuneen teollisen toiminnan seurauksena alueen soveltuvuus asuin- tai virkistyskäyttöön edellyttäisi lisäselvityksiä maaperän pilaantuneisuudesta sekä puhdistus- ja kustannusvastuiden selvittämistä. Koska alue on myös liikenteellisesti ja sijainniltaan ongelmallinen, ei myöskään venevalkaman osoittaminen niemen kärkeen ole perusteltua, ennen kuin on selvitetty venerantojen määrän ja sijainnin tarve ja tarkoituksenmukainen sijoittaminen nyt tarkasteltua laajemmalla rantavyöhykkeellä. Jakokunnan esittämät tavoitteet ja niiden mahdolliset ratkaisut Vesijärven ranta-alueella edellyttävät lisää selvityksiä ja suunnittelua sekä neuvotteluja eri osapuolten kanssa. Jotta hakelämpölaitoksen tavoiterakentamisaikataulu ei viivästyisi enempää, ja kaavaehdotus olisi lainmukainen, esittivät kunnan viranhaltijat, että tässä vaiheessa asemakaavamuutosalue pienennetään siten, että yleisen edun kannalta tärkeä hakelämpölaitos voidaan rakentaa mahdollisimman pian. Kaava-alue rajattiin tarkoituksenmukaiseksi siten, että siinä ratkaistaan keskeiset liikennekysymykset, yhteensovitetaan uusi toiminto ja nykyinen asutus, ja samalla jätetään mahdollisuus pois jätettävän alueen suunnitteluun myöhemmin. Saittan niemen kärjen ja nykyisen voimaan jäävän 6/8

7 teollisuusalueen maankäyttö voidaan suunnitella yhtenä kokonaisuutena, vaikka nyt laadittu pohjoisosan kaavamuutos tulee voimaan. Supistetun alueen kaavamuutosehdotus esiteltiin kaavajaostolle, joka käsitteli asiaa, hyväksyi sen, ja kaavamuutos eteni kunnanhalllitukseen. Hyväksyessään kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville, kunnahallitus samalla päätti kaava-alueen supistamisesta. Muutosten takia asemakaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kunnalla on kaavoitusmonopoli ja se voi päättää kaavoitettavan alueen laajuudesta ja kaavatyön edetessä suunnittelualuetta on mahdollista supistaa. Alueen supistamisesta on kuulutettu korjatun kaavaehdotuksen kuulemisen yhteydessä. Vaikka kaava-aluetta on supistettu, toteutuu kaavan alkuperäinen tavoite myös nykyisellä kaavarajauksella. Asemakaavamuutoksen päätavoite, uuden hakelämpölaitoksen rakentamisen mahdollistaminen, toteutuu nyt hyväksytyssä asemakaavamuutoksessa. Mm. asutuksen ja teollisen toiminnan välisen suojaviheralueen edellyttäminen on vanhentuneeseen kaavaan verrattuna elinympäristön laatua parantava ajantasaistaminen. Kaavapäätökseen muutosta hakevan valitus kohdistuu osittain Saittan niemen siihen osaan, joka on kunnanvaltuuston hyväksymän kaavamuutosalueen u l- kopuolella. Nyt hyväksytty kaava-alue on rajattu siten, että muu Saittan niemen alue voidaan kaavoittaa itsenäisesti, ilman että nyt hyväksyttyä kaavaa sen tähden tarvitsisi muuttaa. Supistettu alue on myös rajattu siten, että se ei vaikeuta muun teollisuusalueen ja Saittan niemen asemakaavan laadintaa myöhemmin. Hyväksytyn kaavan ratkaisuilla ei ole vaikutusta Hillilän jakokunnan kiinteistön käyttöön eikä sen myöhempään maankäytön suunnitteluun tai kaavallisiin ratkaisuihin. Kaavan, jolla ei ratkaista tai joka ei rajoita Hillilän jakokunnan kiinteistön maankäyttöä, ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa jakokunnalle. Vuokrasopimuksen päättyminen ei ole sellainen syy, joka automaattisesti velvoittaisi kunnan muuttamaan asemakaavaa ja osoittamaan alueen maanomistajan tavoittelemaan käyttöön. Maankäytön suunnittelu on erilaisten toimintojen yhteensovittamista, jonka pitää kaikilta osin täyttää maankäyttö- ja rakennuslain asettamat vaatimukset. Kohdassa arvioidaan alueelle soveltuvaa maankäyttöä kokonaisuutena, ei ainoastaan Saittanniemen kärkeä. Kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavan mahdollistaman rakentamisen ja toiminnan toteuduttua. Siinä tilanteessa teollisuusalue voi olla rakentunut nykyistä etelämmäs. Päätös hyväksytystä kaava-alueesta perustuu kaava-asiakirjoihin. Kaavaselostuksessa on perusteltu kaavan sisältö ja esitetty kaavaprosessin eteneminen. Muistutuksiin ja lausuntoihin on esitetty vastineet, jotka osaltaan 7/8

8 toimivat kaavaratkaisun perusteluina. Kaavaprosessin aikana tehtyjä päätöksiä voidaan näin ollen pitää perusteltuina ja hallintomenettelylain mukaisina. 1.4 Yhteenveto Edellä esitetyn ja kaava-asiakirjoista ja päätöspöytäkirjoista esitetyn perusteella Asikkalan kunnanvaltuuston päätös on MRL:n mukainen: 1. Hyväksytty asemakaavamuutos vastaa maankäyttö- ja rakennuslaissa vaadittuja edellytyksiä suunnittelualueen tarkoituksenmukaisesta kokonaisuudesta 2. Ei aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa Hillilän jakokunnan osakkaille, joka kaavalle asetettuja vaatimuksia ja tavoitteita syrjäyttämättä olisi ollut mahdollista välttää 3. Osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten 4. Ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden ja kaavan muun ohjaustarpeen edellyttämällä tavalla 5. Kaava-alueen supistamista koskevat päätökset ovat syntyneet asianmukaisesti Lahdessa Kaavan laatija Annu Tulonen, arkkitehti SAFA, YKS-522 8/8