OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET

Transkriptio

1 HENKILÖTIETOJEN SUOJA Henkilötietojen suoja ja yksityiselämän kunnioittaminen ovat merkittäviä perusoikeuksia. Euroopan parlamentti on aina korostanut tarvetta säilyttää tasapaino turvallisuuden lisäämisen sekä ihmisoikeuksien, tietosuojan ja yksityisyyden turvaamisen välillä. EU:n tietosuojauudistuksessa lujitetaan kansalaisten oikeuksia parantamalla heidän mahdollisuuksiaan valvoa itseään koskevia tietoja ja varmistamalla, että heidän yksityisyyttään suojataan jatkossakin digitaalisella aikakaudella. OIKEUSPERUSTA Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artikla Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artikla TAVOITTEET Unionin on varmistettava, että perusoikeuskirjassa vahvistettua perusoikeutta tietosuojaan sovelletaan johdonmukaisesti. On huolehdittava siitä, että EU:ssa omaksutaan tiukempi kanta henkilötietojen suojaamiseen kaikilla politiikanaloilla, lainvalvonta ja rikoksentorjunta mukaan luettuina, ja myös sen kansainvälisissä suhteissa, etenkin globaalissa yhteiskunnassa, jossa teknologian muutokset ovat nopeita. SAAVUTUKSET A. Institutionaalinen kehys 1. Lissabonin sopimus Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa tietosuojalainsäädäntö vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella sisältyi osittain ensimmäiseen pilariin (kaupallisia ja yksityisiä tarkoituksia koskeva tietosuoja, johon sovellettiin yhteisömenetelmää) ja osittain kolmanteen pilariin (lainvalvontatarkoituksia koskeva tietosuoja, jota koskevat päätökset tehtiin hallitustenvälisellä tasolla). Vastaavasti myös päätöksenteossa noudatettiin eri sääntöjä. Pilarirakenne poistui käytöstä Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, mikä on lujittanut selkeämmän ja tehokkaamman tietosuojajärjestelmän kehittämisen perustaa. Samalla Euroopan parlamentin toimivalta lisääntyi, kun siitä tuli toinen lainsäätäjä. SEUT:n 16 artiklan mukaisesti parlamentti ja neuvosto antavat luonnollisten henkilöiden suojaa koskevat säännöt, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden, silloin kun viimeksi mainitut toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, suorittamaa henkilötietojen käsittelyä. 2. Strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2009 Tampereen ohjelman (lokakuu 1999) ja Haagin ohjelman (marraskuu 2004) jatkoksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan monivuotisen ohjelman kaudeksi Tätä uutta ohjelmaa kutsutaan Tukholman Faktatietoja Euroopan unionista

2 ohjelmaksi. Eurooppa-neuvosto määritteli kesäkuussa 2014 hyväksymissään päätelmissä lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategiset suuntaviivat tuleviksi vuosiksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella SEUT:n 68 artiklan mukaisesti. Yhtenä keskeisistä tavoitteista on parantaa EU:ssa henkilötietojen suojaa. Suuntaviivojen toteuttamisesta tehdään väliarviointi vuonna B. Tärkeimmät tietosuojasäädökset 1. EU:n perusoikeuskirja Perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa yksityiselämän kunnioittaminen ja henkilötietojen suoja tunnustetaan läheisesti toisiinsa liittyviksi mutta erillisiksi perusoikeuksiksi. Perusoikeuskirja on sisällytetty Lissabonin sopimukseen, ja se sitoo oikeudellisesti unionin toimielimiä ja elimiä sekä jäsenvaltioita näiden pannessa täytäntöön unionin lainsäädäntöä. 2. Euroopan neuvosto a. Vuonna 1981 tehty yleissopimus nro 108 Yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28. tammikuuta 1981 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus nro 108 on ensimmäinen tietosuoja-alan oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline. Sen tarkoituksena on turvata henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä jokaiselle yksilölle hänen oikeutensa ja perusvapautensa ja erityisesti hänen oikeutensa yksityisyyteen. b. Euroopan ihmisoikeussopimus Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 4. marraskuuta 1950 tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa vahvistetaan oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen. Siinä todetaan: Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. 3. EU:n nykyiset tietosuojasäädökset Aikaisemman pilarirakenteen vuoksi voimassa on monia eri säädöksiä, kuten entiseen ensimmäiseen pilariin kuuluvat säädökset (tietosuojadirektiivi 95/46/EY, sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi 2002/58/EY, jota muutettiin vuonna 2009, tietojen säilyttämisestä annettu direktiivi 2006/24/EY, jonka Euroopan unionin tuomioistuin totesi 8. huhtikuuta 2014 antamassaan tuomiossa pätemättömäksi, koska sillä puututaan vakavasti yksityiselämän suojaa ja tietosuojaa koskeviin perusoikeuksiin, ja asetus (EY) N:o 45/2001 yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamasta henkilötietojen käsittelystä) sekä entiseen kolmanteen pilariin kuuluvat säädökset, kuten marraskuussa 2008 tehty neuvoston puitepäätös rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta. Uusi kattava tietosuoja-alan EU-tason lainsäädäntökehys tulee voimaan lähiaikoina (ks. jäljempänä). a. Tietosuojadirektiivi 95/46/EY kumotaan toukokuussa 2018 Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annettu direktiivi 95/46/EY on keskeinen osa EU:n henkilötietojen suojaa koskevasta lainsäädännöstä. Direktiivissä vahvistetaan yleiset säännöt henkilötietojen käsittelyn laillisuudesta, määritellään rekisteröityjen oikeudet ja säädetään riippumattomista kansallisista valvontaviranomaisista. Direktiivin mukaan henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan, jos rekisteröity on yksiselitteisesti antanut siihen suostumuksensa ja hänelle on ennalta ilmoitettu asiasta. Faktatietoja Euroopan unionista

3 b. Neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS kumotaan toukokuussa 2018 Rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27. marraskuuta 2008 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2008/977/YOS säädetään tietosuojasta entiseen kolmanteen pilariin sisältyvänä asiana. Direktiivi 95/46/ EY, joka koskee henkilötietojen käsittelyä entisen ensimmäisen pilarin asiana, ei kata tätä alaa. Puitepäätös koskee vain jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisten ja järjestelmien välillä vaihdettavia poliisi- ja oikeudellisia tietoja, kun taas se ei koske jäsenvaltioiden sisäisiä tietoja. 4. Euroopan tietosuojavaltuutettu ja 29 artiklan mukainen työryhmä Euroopan tietosuojavaltuutettu on riippumaton valvontaelin, jonka tehtävänä on varmistaa, että EU:n toimielimet ja elimet noudattavat tietosuojavelvoitteitaan, joista on säädetty tietosuoja-asetuksessa (asetus (EY) N:o 45/2001). Euroopan tietosuojavaltuutetun ensisijaiset tehtävät ovat valvonta, neuvonta ja yhteistyö. Tietosuojadirektiivin 29 artiklan nojalla perustettu työryhmä on tietosuojaa ja yksityisyyttä käsittelevä riippumaton neuvoaantava elin. Se muodostuu jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten edustajista, Euroopan tietosuojavaltuutetusta ja komission edustajista. Se antaa suosituksia, lausuntoja ja työasiakirjoja. Uudessa yleisessä tietosuoja-asetuksessa 29 artiklan mukainen työryhmä korvataan Euroopan tietosuojaneuvostolla. 5. EU:n tietosuojauudistus toukokuusta 2018 alkaen Komissio julkaisi 25. tammikuuta 2012 kattavan lainsäädäntöpaketin EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamiseksi. Uudistuksen tarkoituksena on turvata henkilötietojen suoja koko unionissa ja parantaa kuluttajan mahdollisuuksia valvoa omia tietojaan sekä vähentää yritysten kustannuksia. Tekninen kehitys ja globalisaatio ovat muuttaneet perusteellisesti sitä, miten henkilötietoja kerätään, mitkä niiden käyttöoikeudet ovat ja miten niitä käytetään. Lisäksi 28 jäsenvaltiota ovat soveltaneet vuonna 1995 vahvistettuja sääntöjä eri tavoin. Lainsäädännön yhtenäistäminen poistaa nykyisen hajanaisuuden ja kalliiksi käyvät hallinnolliset rasitteet. Samalla voidaan auttaa lujittamaan kuluttajien luottamusta verkkopalveluihin ja vauhdittaa kasvua, työpaikkojen luomista ja innovointia Euroopassa. Pakettiin sisältyy tiedonanto uudistuksen tärkeimmistä toimintapoliittisista tavoitteista, ehdotus yleisasetukseksi, jonka tarkoituksena on nykyaikaistaa vuoden 1995 tietosuojadirektiivissä vahvistetut periaatteet, sekä ehdotus erityisdirektiiviksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa tehtävän poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla. Parlamentti (valiokuntatasolla) ja neuvosto (suurlähettilästasolla) pääsivät joulukuussa 2015 yhteisymmärrykseen uusista tietosuojasäännöistä lähes kolme vuotta kestäneiden pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Uudet säännöt, jotka julkistettiin huhtikuussa 2016 ja joita sovelletaan toukokuusta 2018, sisältyvät seuraaviin säädöksiin: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta. Faktatietoja Euroopan unionista

4 EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI Parlamentti on aina korostanut tasapainon säilyttämistä turvallisuuden lisäämisen sekä yksityisyyden ja henkilötietojen suojaamisen välillä. Se on antanut useita päätöslauselmia näistä arkaluonteisista asioista, kuten etnisestä ja rotuprofiloinnista, neuvoston Prümin sopimusta koskevasta päätöksestä rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi, henkilöskannerien käytöstä ilmailun turvaamiseksi, passien biometriikasta ja yhteisestä konsuliohjeistosta, rajavalvonnasta, internetistä ja tiedonlouhinnasta. Lissabonin sopimuksella lisättiin vastuuvelvollisuutta ja legitiimiyttä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Siinä myös otettiin yleisesti (muutamin poikkeuksin) käyttöön yhteisömenetelmä eli määräenemmistöpäätöksenteko neuvostossa ja tavallinen lainsäätämisjärjestys (aikaisempi yhteispäätösmenettely). Kansainvälisiä sopimuksia varten on otettu käyttöön uusi hyväksyntämenettely. Helmikuussa 2010 parlamentti jo käytti uutta toimivaltaansa pankkitietojen siirtämistä Yhdysvaltoihin koskevan terrorismin vastaisen sopimuksen yhteydessä: se ei antanut hyväksyntäänsä tämän terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa koskevan sopimuksen (aiemmin SWIFTsopimus) väliaikaiselle soveltamiselle. Parlamentin annettua 8. heinäkuuta 2010 asiaa koskevan päätöslauselman terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa koskeva sopimus tuli voimaan elokuussa Komissio antoi heinäkuussa 2011 tiedonannon EU:n terrorismin rahoituksen jäljittämisjärjestelmä: käytettävissä olevat vaihtoehdot, josta parlamentti toi esille huolenaiheitaan. Marraskuussa 2013 komissio totesi, ettei se aio tässä vaiheessa esittää EU:n terrorismin rahoituksen jäljittämisjärjestelmää koskevaa ehdotusta. Ratkaisevan tärkeä asia on myös EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus matkustajarekisteritietojen (PNR-tietojen) käsittelemisestä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle. Sen jälkeen kun parlamentti oli antanut hyväksyntänsä, neuvosto antoi huhtikuussa 2012 päätöksen uuden sopimuksen tekemisestä. Tämä sopimus on korvannut vuodesta 2007 asti tilapäisesti voimassa olleen EU:n ja Yhdysvaltojen välisen PNRtietoja koskevan sopimuksen. Komissio esitti helmikuussa 2011 ehdotuksen direktiiviksi PNR-tietojen käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ehkäisemistä, paljastamista, tutkimista ja syytteeseenpanoa varten. Parlamentti päätti täysistunnossaan kesäkuussa 2013 palauttaa asian käsiteltäväksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaan, joka huhtikuussa 2013 äänesti EU:n matkustajarekisterijärjestelmää koskevaa direktiiviehdotusta vastaan, koska se ei pitänyt ehdotusta oikeasuhteisena eikä siinä sen mielestä noudatettu perusoikeuksia. Pariisissa vuonna 2015 tehtyjen terrori-iskujen ja ns. vierastaistelijoiden EU:n sisäiselle turvallisuudelle mahdollisesti aiheuttamia uhkia koskevien uusien huolenaiheiden vuoksi keskustelu EU:n matkustajarekisterijärjestelmää koskevasta direktiiviehdotuksesta on virinnyt uudelleen. Parlamentti (valiokuntatasolla) ja neuvosto (suurlähettilästasolla) pääsivät joulukuussa 2015 tästä arkaluonteisesta asiasta kompromissiratkaisuun. Matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten 27. huhtikuuta 2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/681 on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 25. toukokuuta Parlamentti osallistuu myöhemmin Yhdysvaltojen kanssa tehtävän oikeudellisesti sitovan tietojen luovuttamista ja tietosuojaa koskevan puitesopimuksen hyväksymiseen Faktatietoja Euroopan unionista

5 (hyväksyntämenettelyn mukaisesti). Tavoitteena on taata henkilötietojen korkean tason suojelu, kun niitä siirretään terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan transatlanttisen yhteistyön puitteissa. Yhdysvaltojen presidentti Obama allekirjoitti helmikuussa 2016 muutoksenhakua oikeudessa koskevan lain, mikä pohjusti tietä tietosuojaa koskevan EU:n ja Yhdysvaltojen välisen puitesopimuksen allekirjoittamiselle 2. kesäkuuta Samanaikaisesti otettiin käyttöön EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestely, jotta voidaan varmistaa korkeatasoinen tietosuoja kaupallisen tiedon siirrossa. Privacy Shield -järjestelyssä otetaan huomioon vaatimukset, jotka unionin tuomioistuin vahvisti lokakuussa 2015 antamassaan tuomiossa, jossa se julisti pätemättömäksi vanhan ns. safe harbor -kehyksen (vapaaehtoiset tietosuojavaatimukset EU:n ulkopuolisille yrityksille, jotka siirtävät EU:n kansalaisten henkilötietoja Yhdysvaltoihin). Komissio antoi 12. heinäkuuta 2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY nojalla Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman suojan riittävyyttä koskevan täytäntöönpanopäätöksen, joka tuli voimaan välittömästi. Yritykset voivat 1. elokuuta 2016 alkaen liittyä Privacy Shield - järjestelyyn Yhdysvaltojen kauppaministeriössä, joka sen jälkeen tarkistaa, että niiden yksityisyyttä koskevat toimintaperiaatteet ovat järjestelyssä edellytettyjen korkeatasoisten tietosuojavaatimusten mukaisia. Transatlanttisista tietovirroista 26. toukokuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti piti myönteisenä, että Privacy Shield -järjestelyssä oli pyritty aikaansaamaan tuntuvia parannuksia sillä korvattuun safe harbor -päätökseen verrattuna, mutta se esitti siitä myös jonkin verran kritiikkiä. Parlamentti hyväksyi 12. maaliskuuta 2014 päätöslauselman Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston valvontaohjelmasta, eri jäsenvaltioiden valvontaelimistä ja niiden vaikutuksesta EU:n kansalaisten perusoikeuksiin ja transatlanttiseen yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa. Päätöslauselmaa edelsi puoli vuotta kestänyt tutkinta, jossa parlamentti selvitti EU:n kansalaisten laajamittaista sähköistä valvontaa sen jälkeen, kun väitteet Yhdysvaltojen ja eräiden EU-maiden harjoittamasta vakoilusta tulivat julki kesäkuussa Parlamentti vaati päätöslauselmassaan keskeyttämään safe harbor -periaatteiden ja terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman soveltamisen. Parlamentti antoi 29. lokakuuta 2015 päätöslauselman unionin kansalaisten laajamittaisesta sähköisestä valvonnasta 12. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman jatkotoimista ja vaati siinä jälleen keskeyttämään safe harbor -päätöksen ja terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman soveltamisen. Parlamentti on osallistunut tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tietosuojauudistuksen hyväksymiseen (ks. edellä). Uusilla tietosuojasäännöillä lujitetaan kansalaisten perusoikeuksia digitaalisella aikakaudella ja helpotetaan liiketoimintaa yksinkertaistamalla yrityksiin sovellettavia sääntöjä digitaalisilla sisämarkkinoilla. Kristiina Milt 02/2017 Faktatietoja Euroopan unionista