Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A Tampere p.

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton SELITYS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry. c/o Martti Sivonen Uimarannantie Pälkäne p HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS VIITE Hämeenlinnan hallinto-oikeuden lähete , nro: 4524/11, dnro: 07016/11/5402 ASIA Selitys Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ja Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry. valittivat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä (PIRELY/309/07.01/2011). Kyseessä oli luonnonsuojelulain 72 a :n mukainen päätös liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnista ja sallitun metsän käsittelyn määrittämisestä. Luonnonsuojelupiiri ja ympäristöyhdistys vaativat valituksessaan, että hallinto-oikeus kumoaisi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) päätöksen ja palauttaisi asian ELY:lle uudelleen käsiteltäväksi. Valituksen johdosta ELY antoi lausunnon, johon tässä selityksessä vastataan. Pirkanmaan ELY-keskuksen antaman lausunnon mukana olevassa liitekartassa on merkitty liito-oravan elinympäristöksi reilun kahdeksan hehtaarin alue. Varsinaisen lisääntymis- ja levähdyspaikan (LLP) sijainnista olemme ELY:n kanssa samaa mieltä, mutta elinympäristön muusta rajauksesta emme. ELY katkaisee jostakin syystä elinympäristön (ks. ELY:n lausunnon liitekartta (ilmakuva)) heti LLP:n pohjoispuolelle kenties siksi, että ko. alueelle on suunnitteilla avohakkuu ja liito-oravan LLP-rajauksella halutaan häiritä metsätaloutta mahdollisimman vähän. Elinympäristöksi on siis rajattu juuri se alue, jolle hakkuita ei olla nyt ulottamassa, mikä vaikuttaa tarkoitushakuiselta. Todellisuudessa LLP:n pohjoispuolinen alue (LLP:n sekä sen pohjoispuolisen vanhan pihapiirin välissä, metsänkäyttöilmoituksen kuvio 300,5) runsaine järeine haapoineen ja jättiläismäisine kuusineen on ilmeisen tärkeä osa liito-oravan elinympäristöä, jopa osa lisääntymisja levähdyspaikkaa. ELY-keskuksen tekemä rajaus liito-oravan LLP:ksi on alueen liito-oravien tulevaisuutta ajatellen aivan liian pieni. Lisäksi kulkuyhteys on merkitty omituiseen paikkaan. Luonnonsuojelupiirin edustajat tekivät havaintoja liito-oravan jätöksistä muun muassa Ikolannotkon pellon laidan jättikuusten tyviltä, eivät tien varren koivujen alta, minne ELY on kulkuyhteyden merkinnyt.

2 Mielestämme koko se alue, joka jää ELY-keskuksen nyt rajaaman LLP:n sekä sen pohjoispuolisen vanhan pihapiirin väliin, pitäisi säästää hakkuilta. Alueella kasvaa runsaasti liito-oravan tarvitsemaa haapaa, myös järeää, sekä joitakin suuria kuusia, jotka niin ikään ovat liito-oravalle tärkeitä suojapuina. Tulkitsemme tilanteen niin, että alue kuuluu lisääntymis- ja levähdyspaikkaan, tai ainakin on niin tärkeää tukialuetta sille, että hakkuuta ei pitäisi missään tapauksessa sallia. Metsänkäyttöilmoituksen mukaan kyseiselle kuviolle 300,5 on tulossa avohakkuu. ELY-keskus perustelee pientä LLP-rajausta myös sillä, että liito-oravan elinympäristöön kuuluu alueella myös määräaikaisesti rauhoitettu, kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukikohde (Vehkosuon laskupuro). Maastokäyntien perusteella arvioimme, että kohde on kooltaan noin kaksi hehtaaria. Ympäristötukialueita koskevat tiedot ovat salaisia, mutta hallinto-oikeus voi tarkistaa alueen tarkan koon Pirkanmaan metsäkeskuksesta. ELY:n perusteluista saa käsityksen, että pienen kohteen määräaikainen rauhoitus turvaisi liito-oravankin elämää alueella pysyvästi. Näinhän ei suinkaan ole, vaan ympäristötukikohteiden rauhoitus kestää vain vuotta. ELY myös perustelee, että alueella on suunniteltujen hakkuiden jälkeen reilut kahdeksan hehtaaria liito-oravalle sopivaa elinympäristöä (ks. ELY:n lausunnon liitekartta). Olemme tästä eri mieltä: ELY laskee kahdeksaan hehtaariin mukaan myös muutaman hehtaarin laajuiset nuoret metsät, jotka eivät sinänsä sovellu liito-oravan varsinaiseksi asuinreviiriksi, vaikka ruokailualueiksi ne osin sopinevatkin. Mielestämme liito-oravan tulevaisuus alueella on erittäin hataralla pohjalla, jos suunnitellut hakkuut tehdään. Jos hakkuut toteutuvat, liito-oravan elinympäristö jää pahasti avohakkuiden ja muiden avoimien alueiden ympäröimäksi (ks. karttaliite). Metsänkäyttöilmoituksen mukaan edellä mainittu kuvio 300,5 sekä kuvio 310 Vehkosuontien koillispuolella avohakataan. Naapuritilalle suunniteltu louhosalue on avohakattu jo aiemmin, samoin Vehkosuon Komposti Oy:n toimialue Ryypäsvuorella on täysin avointa ja liito-oravalle sopimatonta aluetta. Lisäksi Vehkosuon Komposti Oy hakee parhaillaan uutta ympäristölupaa laajentaakseen toimintaansa entisestään. Muutamaan koivuun perustuva kulkuyhteys pohjoiseen Vehkosuontien varressa ei liito-oravaa juuri auta, jos kuviot 300,5, 310 (Vehkosuontien itä- ja koillispuoli) ja 300,2 (Moltsiantien pohjoispuoli) avohakataan metsänkäyttöilmoituksessa ja ELY-keskuksen päätöksessä esitetyn mukaisesti. Kuviota 300,5 ei käsityksemme mukaan tule hakata lainkaan, ja muutenkin avohakkuita on rajoitettava liito-oravan LLP:n tuntumassa. Jos ELY:n päätös saa lainvoiman, avohakkuut ulottuvat liito-oravan pesäkolon välittömään läheisyyteen. Tästä syystä pitäydymme kannassamme eli haluamme, että hallinto-oikeus palauttaa asian ELY-keskukselle uuteen valmisteluun. ELY-keskus viittaa lausunnossaan myös luonnonsuojelulain kohtaan maanomistajan oikeusturvasta. Haluamme tuoda esille, että avohakattavaksi aiottu LLP:n pohjoispuolinen alue (kuvio 300,5) ei ole talousmetsänä arvokasta: vanhoista haavoista ja jättimäisistä kuusista ei voi tehdä sahatavaraa nykyään käytettävissä olevalla sahauskalustolla, vaan hakkuilla saatava hyöty olisi siis hyvin vähäinen. Jos ELY sen sijaan rajaisi LLP:n laajemmin, maanomistaja voisi saada korvausta, mikäli hakkuiden rajoittamisesta seuraisi vähäistä suurempaa taloudellista haittaa. Jos ajatellaan vain rahamäärää, joka maanomistajan olisi mahdollista metsästä saada, olisi paras ratkaisu se, että ELY-keskus ehdottaisi omistajalle alueen suojelua METSO-ohjelmassa. Tällöin maanomistajalle maksettaisiin korvaus puuston määrän (mukaan lukien lahopuusto) perusteella ei sen perusteella, kuinka käyttökelpoisia alueen puut teollisuudelle ovat.

3 Viereisen tilan kallion louhinnan ja murskauksen vaikutukset Iso-Mattilan naapuritilalle RN:o 3:31 on suunniteltu kallion louhinta- ja murskaustoimintaa (ELY:n lausunnon liitekartassa Tämä alue on hakattu. Ilmakuva on vuodelta ). Hanke on jo saanut sekä maa-aines- että ympäristöluvan. Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys on juuri valittanut ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Pidämme omituisena, että ELY ei lausunnossaan sanallakaan mainitse louhoshanketta, vaikka valituksessamme olemme tuoneet sen selvästi esiin. Toki kyse on periaatteessa eri asiasta ja hankkeesta, mutta käytännössä liito-oravametsän hakkuu ja viereen suunniteltu louhinta liittyvät läheisesti toisiinsa. Kuten valituksemme liiteasiakirjoista kävi ilmi, louhoksen ympäristölupahakemuksessa on jopa mainittu mahdollisuus toiminnan laajentamisesta Iso- Mattilan tilalle. Jos kallion louhinta ja murskaus Iso-Mattilan naapuritilalla alkaa, vaikuttanee se myös liito-oravan elinmahdollisuuksiin alueella melu- ja pölyhäiriön muodossa. Mielestämme ELY:n olisi pitänyt ottaa kantaa lausunnossaan myös tähän. Louhoshankkeen negatiivisten vaikutusten vuoksi hakkuilta säästettävää liito-oravan LLP-rajausta olisi ehdottomasti laajennettava pohjoiseen ja itään, kuvioille 300,5 ja 310. Lopuksi Liito-orava (Pteromys volans) on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n nojalla. Liito-orava on Suomessa luokiteltu uhanalaiseksi, vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Jos Iso-Mattilan tilalle suunnitellut hakkuut toteutetaan, heikentävät ne selvästi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Tästä syystä pidämme Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöstä luonnonsuojelulain vastaisena ja vaadimme uutta valmistelua. Uuden valmistelun tarvetta lisää tuntuvasti myös viereen suunniteltu kallion louhinta ja murskaus. Niiden ja hakkuiden yhteisvaikutus saattaa johtaa jopa liito-oravan häviämiseen alueelta. Koska murskaus ja louhinta voivat heikentää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa siinä missä hakkuutkin, pitäisi tässä tapauksessa ELY-keskuksen syventyä ehdottomasti myös hankkeiden yhteisvaikutuksiin. Tiedämme, että normaalisti luonnonsuojelulain 72a :n mukainen liitooravapäätös tehdään vain metsänkäyttöilmoitusten perusteella. On silti käsittämätöntä, jos eri hankkeiden yhteisvaikutukset liito-oravaan jätetään vain sen vuoksi kategorisesti tarkastelematta, vaikka kyseessä olisi näin selkeästi yhteisvaikutusten arviointia vaativa tapaus. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Martti Sivonen, puheenjohtaja Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry. Marjaana Laaksonen, sihteeri Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry.

4 LIITTEET 1. Kartta (ilmakuva) Iso-Mattilan tilan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikasta ja sen lähiympäristöstä sekä suunnitelluista (avo)hakkuista. 2. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n säännöt 3. Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry:n säännöt

5 Liite 1. Iso-Mattilan tilan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka lähiympäristöineen sekä suunnitellut (avo)hakkuut

6 Liite 2. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n säännöt Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n säännöt Sääntömuutos hyväksytty Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n kevätkokouksessa Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä "piiri", nimi on Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Piiri on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja se toimii liiton piirijärjestönä Pirkanmaan alueella, jonka rajat liiton hallitus vahvistaa. 2 Piirin tarkoitus Piirin tarkoituksena on luonnon- ja ympäristönsuojelun edistäminen, tätä tarkoitusperää ajavien yhteisöjen kokoaminen, uusien luonnon- ja ympäristönhoitoa ja -suojelua ajavien yhdistysten perustamisen edistäminen sekä niiden toiminnan avustaminen. Piiri toimii yhdyssiteenä jäsentensä ja Suomen luonnonsuojeluliiton välillä. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi piiri pyrkii 1) harjoittamaan erilaista valistustyötä ja julkaisutoimintaa 2) liittymään niihin yhdistyksiin ja yhteisöihin, joiden tarkoitusperät palvelevat luonnon- ja ympäristönsuojelun ja jäsenistön etua sekä 3) välittämään jäsenilleen näiden toimintaa edistäviä tietoja ja virikkeitä 4) Varainhankinta Toimintansa tukemiseksi piiri on oikeutettu hankkimaan varoja jäsenmaksuin, keräyksin ja apurahoina, ottamaan vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hankkimaan ja omistamaan toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä asianmukaisen luvan saatuaan järjestämään rahankeräyksiä ja arpajaisia. Piiri voi myös harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. 4 Piirin jäsenet Piirin jäsenet hyväksyy ja erottaa piirikokous. Piirin varsinaisiksi äänivaltaisiksi jäseniksi voivat päästä rekisteröidyt paikalliset luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistykset, joita näissä säännöissä nimitetään paikallisyhdistyksiksi ja jotka noudattavat Suomen luonnonsuojeluliiton periaatteita ja sitoutuvat noudattamaan näitä sääntöjä sekä suorittamaan piirin antamat muut tehtävät. Piirillä voi lisäksi olla kannattavina jäseninä oikeuskelpoisia yhteisöjä, joilla on puhe- vaan ei äänioikeutta piirin kokouksissa.

7 5 Piirin jäsenen erottaminen Mikäli jäsen toimii vastoin liiton ja piirin tarkoitusperiä ja sääntöjä taikka jos erottamisperuste on yhdistyslain mukaan olemassa voidaan se erottaa piiristä, sen jälkeen kun tälle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. Jäsenen erottaa piiristä piirikokous, missä päätös erottamisesta on tehtävä kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kuitenkin on 4 :ssä tarkoitetulla piirin varsinaisella jäsenellä oikeus saada erottamispäätös Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen käsiteltäväksi ennen kuin piirikokous antaa lopullisen päätöksensä asiassa, mutta on erotettavan pyydettävä tätä oikeutta piirille antamansa selityksen yhteydessä. 6 Jäsenmaksut Piirin paikallisyhdistykset ja kannattavat jäsenet suorittavat piirille jäsenmaksun, jonka suuruuden piirin syyskokous vuosittain määrää. 7 Piirihallitus ja sen tehtävät Piirin hallituksena on piirin syyskokouksen valitsema piirihallitus, johon kuuluu vuosittain valittava puheenjohtaja, jota kutsutaan piirin puheenjohtajaksi sekä kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitut kahdeksan (8) varsinaista ja neljä (4) varajäsentä. Varsinaisista jäsenistä on erovuorossa vuosittain neljä (4), ja erovuoroisuus määrätään ensimmäisellä kerralla arvalla. Varajäsenet eroavat vuosittain. Piirihallituksen tulee olla alueellisesti edustava. Piirihallituksen varapuheenjohtajan valitsee piirihallitus keskuudestaan vuodeksi kerrallaan. Piirin sihteerin ja taloudenhoitajan valitsee piirihallitus joko keskuudestaan tai ulkopuolelta. Jos piirihallituksen jäsen on syytä ilmoittamatta pois piirihallituksen kokouksesta kolme (3) kertaa peräkkäin, voi piirikokous hänet erottaa piirihallituksesta. Piirihallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Kutsu on lähetettävä vähintään 5 päivää ennen kokousta. Piirihallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Äänestyksessä asia ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muuten puheenjohtajan ääni. Piirihallituksen puheenjohtaja, piirin sihteeri ja hallituksen jäsenistään valitsemat kaksi jäsentä muodostavat juoksevia asioita hoitavan ja hallituksen päätöksiä toimeenpanevan työvaliokunnan. Piirihallitus asettaa keskuudestaan tai ulkopuolelta muut tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat ja jaostot sekä nimeää edustajat. 8 Lakia, näitä sääntöjä ja piirikokouksen antamia ohjeita noudattaen piirihallituksen tulee 1) johtaa piirin toimintaa ja hoitaa ne asiat, jotka lain ja näiden sääntöjen mukaan sen hallitukselle kuuluvat, 2) laatia toimintasuunnitelmat ja ja johtaa niiden toimeenpanoa, 3) kutsua koolle piirikokoukset ja valmistella niille esitettävät asiat, 4) pitää jäsenluetteloa sekä seurata ja ohjata paikallisyhdistysten toimintaa ja antaa näille tukea niiden toiminnassa, 5) hoitaa piirin omaisuutta ja pitää siitä ja piirin taloudesta kirjanpitoa,

8 6) ottaa ja erottaa piirin toiminnan hoitamista varten tarvittava henkilöstö sekä määrätä heidän palkkauksensa piirikokouksen päättämin perustein, 7) ryhtyä toimenpiteisiin, jos piirin jäsenet toimivat vastoin liiton ja piirin sääntöjä ja liittokokouksen määräyksiä. 9 Piirin nimen kirjoittaminen Piirin nimen kirjoittavat piirin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä piirin sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. 10 Tili- ja toimintavuosi Piirin tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Piirin tilit on jätettävä tarkastettaviksi tilintarkastajille helmikuun 15 päivään mennessä ja on heidän annettava niistä lausuntonsa viimeistään kaksi päivää ennen kevätkokousta. 11 Piirikokoukset Piirin päätäntäoikeutta käyttää piirikokous. Piirin kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous pidetään loka-marraskuussa sekä ylimääräinen piirikokous silloin, kun piirihallitus niin päättää tai kun vähintään 1/10 piirin jäsenistä sitä kirjallisesti piirihallitukselta pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Ylimääräisen piirin kokouksen puheenjohtajana toimii piirin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan kokouksen valitsema puheenjohtaja. Piirihallitus kutsuu piirikokouksen koolle ilmoittamalla siitä kirjeellä piirin jäsenille vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta. Piirin kokouksesta on samanaikaisesti lähetettävä ilmoitus Suomen luonnonsuojeluliitolle. 12 Kokousedustus Piirin kokouksessa käyttävät äänivaltaa jäsenmaksunsa maksaneet paikallisyhdistykset valtuuttamiensa edustajien kautta. Paikallisyhdistyksellä on kokouksessa ääniä seuraavan taulukon mukaisesti: 1 ääni = 1-29 paikallisyhdistyksen jäsentä 2 ääntä = paikallisyhdistyksen jäsentä 3 ääntä = paikallisyhdistyksen jäsentä 4 ääntä = paikallisyhdistyksen jäsentä 5 ääntä = paikallisyhdistyksen jäsentä 6 ääntä = paikallisyhdistyksen jäsentä 7 ääntä = paikallisyhdistyksen jäsentä 8 ääntä = paikallisyhdistyksen jäsentä 9 ääntä = paikallisyhdistyksen jäsentä jne.

9 Jokaisella kokousedustajalla tulee olla yhdistyksensä hallituksen antama valtakirja tai kokouksen valtuutusta koskeva pöytäkirjanote. Valtakirjasta tulee ilmetä, montako ääntä hän on yhdistyksensä puolesta oikeutettu käyttämään. Piirin kokouksissa ratkaistaan asiat, mikäli yhdistyslaki tai nämä säännöt eivät toisin määrää, yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muissa asioissa ratkaisee puheenjohtajan kanta. 13 Piirin kevät- ja syyskokous Piirin kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, 2) todetaan kokouksen laillisuus, 3) valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa, 4) tarkastetaan edustajien valtakirjat, 5) esitetään piirin edellisen vuoden toimintakertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös, 6) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä piirihallitukselle ja muille tilivelvollisille, 7) valitaan edustajat Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokouksiin, 8) käsitellään muut piirihallituksen mahdollisesti esittämät asiat, 9) käsitellään jäsenten piirihallitukselle joulukuun loppuun tekemät esitykset, 10) käsitellään ja päätetään Suomen luonnonsuojeluliiton kokoukselle esittämistä asioista, 11) päätetään Suomen luonnonsuojeluliitolle tehtävistä kokouksen esityksistä, 12) käsitellään muut mahdolliset ja kokouskutsussa mainitut asiat. Piirin syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa, 2) todetaan kokouksen laillisuus, 3) valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa, 4) tarkastetaan edustajien valtakirjat, 5) vahvistetaan paikallisyhdistysten ja kannattajajäsenten piirille suoritettavien jäsenmaksujen suuruus seuraavalle vuodelle, 6) vahvistetaan piirin talousarvio seuraavalle toimintavuodelle, 7) vahvistetaan piirin toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle, 8) valitaan piirin puheenjohtaja, 9) valitaan piirihallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten ja eronneiden tilalle sekä varajäsenet, 10) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varamiehet, 11) käsitellään muut piirihallituksen mahdollisesti esittämät asiat, 12) käsitellään jäsenten piirihallitukselle elokuun loppuun mennessä tekemät esitykset, 13) käsitellään ja päätetään Suomen luonnonsuojeluliiton kokoukselle esittämistä asioista, 14) päätetään Suomen luonnonsuojeluliitolle tehtävistä kokouksen esityksistä, 15) käsitellään muut mahdolliset ja kokouskutsussa mainitut asiat. 14 Erinäiset määräykset Piirin paikallisyhdistysten tulee kuukauden kuluessa vuosikokouksestaan lähettää piirille kahtena kappaleena luettelo toimihenkilöistään ja heidän osoitteistaan, kertomus edellisen vuoden toiminnastaan sekä antaa piirille sen pyytämät muut tiedot. Piirin tulee edelleen huhtikuun 10.

10 päivään mennessä lähettää liitolle luettelo varsinaisista jäsenistään ja niiden jäsenmääristä sekä muut mahdolliset liiton pyytämät tiedot. Välittömästi piirin vuosikokouksen jälkeen tehdään liitolle toimihenkilöilmoitus piirin toimihenkilöistä ja hallituksen jäsenistä. 15 Sääntöjen muutos Näiden sääntöjen muuttamisesta hallitus voi tehdä esityksen piirikokoukselle sen jälkeen kun piirihallitus on asian käsitellyt. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmattaosaa (2/3) äänestyksessä annetusta äänimäärästä. Sääntömuutos on alistettava Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen hyväksyttäviksi. 16 Piirin purkaminen Piirin purkamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä kahdessa toisiaan seuraavassa piirin kokouksessa, joiden välillä on kulunut vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta. Päätös purkamisesta tulee voimaan, jos sitä on molemmissa kokouksissa kannattanut vähintään kolme neljättäosaa (3/4) äänestyksessä annetusta äänimäärästä. Jos piiri puretaan, luovutetaan piirin varat purkamispäätöksen tehneen piirikokouksen päättämälle sellaisellaiselle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle tai muulle oikeuskelpoiselle yhteisölle, jonka kokous katsoo lähinnä edustavan piirin tarkoitusperiä. 17 Muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

11 Liite 3. Pälkäneen seudun ympäristöyhdistyksen säännöt PÄLKÄNEEN SEUDUN YMPÄRISTÖYHDISTYS RY. SÄÄNNÖT 1.Yhdistyksen nimi on Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ja kotikunta Pälkäne. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Pälkäneen kunnan ja Kangasalan kuntaan kuuluvan Sahalahden sekä Kuhmalahden. Yhdistys on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri -nimisen piirijärjestön kautta. 2. Yhdistyksen tarkoitus on edistää toiminta-alueellaan luonnon- ja ympäristönsuojelua. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa valistus- ja neuvontatoimintaa järjestämällä kokouksia ja esitelmätilaisuuksia sekä julkaisemalla alaa käsittelevää yleisövalistusta tiedotusvälineissä, tekee aloitteita ja esityksiä viranomaisille ja yhteisöille sekä ottaa tarpeen mukaan kantaa toimialaansa liittyvissä asioissa, edistää luonnon kaikinpuolista tuntemusta järjestämällä yleisöretkiä luontoon ja antamalla siellä asianmukaista havainto-opetusta sekä edistämällä luontoon kohdistuvaa tutkimusta ja harjoittamalla nuorisotoimintaa. 3. Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu hankkimaan varoja jäsenmaksuin, keräyksin ja apurahoina. Yhdistys voi hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista omaisuutta. 4. Yhdistyksen äänivaltaisia jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, perhejäsenet, lahjoittajajäsenet ja opiskelijajäsenet. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä jokainen henkilö maksamalla vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää. Yhdistyksen perhejäseneksi voi päästä samassa taloudessa asuva varsinaisen jäsenen ja lahjoittajajäsenen perheenjäsen maksamalla vuotuisen perhejäsenmaksun, jonka yhdistyksen syyskokous määrää. Perhejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen varsinaisille jäsenille ja perhejäsenille. Yhdistyksen opiskelijajäseneksi voi päästä henkilö, joka opiskelee kokopäivätoimisesti ja maksaa vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää. Opiskelijajäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä. Yhdistyksen lahjoittajajäseneksi voi päästä jokainen henkilö maksamalla yhdistyksen syyskokouksen määräämän vuotuisen jäsenmaksun ja vapaaehtoisen lahjoitusmaksun suoraveloitukseen perustuvan lahjoitusohjelman mukaisesti. Lahjoittajajäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä. Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi päästä oikeuskelpoinen yhteisö ja säätiö, joka kannattaa yhdistyksen tarkoitusperiä, maksamalla vuotuisen kannatusjäsenmaksun, jonka yhdistyksen syyskokous määrää. 5. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kalenterivuodeksi kerrallaan valittuina 5 muuta varsinaista ja 2 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain varapuheenjohtajan. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään 3 muuta jäsentä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi milloin yhdistyslaki tai nämä säännöt toisin määräävät. Hallitus ottaa yhdistyksen sihteerin ja taloudenhoitajan keskuudestaan tai ulkopuolelta.

12 6. Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. 7. Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit on hallituksen jätettävä viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta tilintarkastajalle, joiden tulee palauttaa ne hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. 8. Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja kevätkokous helmi- maaliskuussa. Yhdistyksen jäsenet kutsutaan näihin kokouksiin vähintään viikkoa ennen sanomalehtiilmoituksella tai postitse. Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkistajaa. Hyväksytään edellisvuoden toimintakertomus. Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Valitaan piirikokousedustajat sekä muiden tarpeelliseksi katsottujen järjestöjen kokousten edustajat. Käsitellään muut hallituksen tai jäsenten ehdottamat ja kokouskutsussa mainitut asiat. Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valitaan yhdistykselle hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi. Valitaan uudet hallituksen jäsenet eroavien varsinaisten jäsenten tilalle ja 5 :ssä mainittu määrä varajäseniä. Valitaan kaksi tilintarkastajaa. Vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavalle toimintavuodelle. Päätetään tavasta, jolla kokouksiin kutsutaan 8 :n 1 mom:n rajoissa. Käsitellään muut hallituksen tai jäsenten ehdottamat ja kokouskutsussa mainitut asiat. 9. Tarpeen vaatiessa hallitus kutsuu yhdistyksen jäsenet ylimääräiseen kokoukseen 8 :ssä mainitulla tavalla ja ajassa, mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää. 10. Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, on hänen siitä ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan, mutta hän on velvollinen maksamaan jäsenmaksun koko kuluvalta toimintavuodelta. Jäsen voidaan katsoa hallituksen päätöksellä eronneeksi, mikäli hän jättää erääntyneen jäsenmaksun maksamatta kuuden kuukauden ajaksi. 11. Yhdistyksen sihteerin on lähetettävä piirille sen pyytämät tiedot sekä kahtena kappaleena heti kevätkokouksen jälkeen vuosikertomus ja syyskokouksen jälkeen ilmoitus yhdistyksen hallituksesta. 12. Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä yhdistyksen kokouksessa sen jälkeen, kun hallitus on asiaa käsitellyt. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.

13 13. Jos yhdistys puretaan, käytetään sen säästyneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen. Päätös yhdistyksen purkamisesta on pätevä vain siinä tapauksessa, että vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on sitä kannattanut kahdessa toisiaan seuraavassa kokouksessa, joiden välillä on kulunut vähintään kaksi viikkoa. Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä ilmoitus piirille, Suomen luonnonsuojeluliitolle ja yhdistysrekisteriviranomaisille. 14. Muuten noudatetaan yhdistyslain säännöksiä. Pälkäneellä 14. maaliskuuta 2010 Hallitus