KEHITYSVAMMAHUOLLON SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSVAMMAHUOLLON SELVITYS"

Transkriptio

1 KEHITYSVAMMAHUOLLON SELVITYS Pirkko Simo, Päivi Hakulinen, Aila Niinikoski Perusturvalautakunta

2 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2 2. KÄSITTEIDEN JA LAKIEN AVAAMISTA Suomen vammaispoliittinen ohjelma Vampo Keskeistä vammaispalveluja koskevasta lainsäädännöstä 4 3. KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUJEN LINJAUSTA Valtakunnallisesti Maakunnallisesti Sosiaalialan osaamiskeskus Koske Kehitysvammapoliklinikka 7 4. HISTORIA, NYKYTILA JA TULEVAISUUS JOUTSASSA Kuntayhtymästä kunnalliseksi palveluksi Toimitilat Toimintakeskus Helperi Asuntola Rutjakka ja tukiasunnot Asiakkaat Toimintakeskus Helperin asiakkaat ja toiminta Arvio työ ja päivätoiminnan jatkuvuudesta Asumispalvelut Nykytilanne Arvio asumispalvelun tarpeesta Muut palvelut Henkilöstö VERTAILUJA YKSITYISEN JA KUNNALLISEN PALVELUTUOTANNON VÄLILLÄ JOHTOPÄÄTÖKSET KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 15

3 2 1. JOHDANTO Tässä kehitysvammahuollon selvityksessä avataan Joutsan kunnan kehitysvammahuollon nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä haasteineen ja luodaan sekä viranhaltijoille että luottamushenkilöille läpinäkyvämmäksi yhden erityisryhmän kehitysvammaisten henkilöiden - elämisen puitteita ja palveluja. Tämä on ensimmäinen kirjallinen laajempi selvitys kehitysvammahuollosta. Tarpeen selvitykselle loi Joutsan kunnan hallitusohjelma vuosille , joka linjaa kehitysvammahuollon tilaa seuraavasti: Perusturvaan luodaan uusia käytäntöjä. Sosiaali- ja terveystoimen rajapintaa tarkistetaan ja tutkitaan yhteistyömahdollisuuksia.. Seuraavalle vaalikaudelle määritellään palvelurakenne, palveluihin ohjaamisen kriteerit ja tarvittavat tilat. Kuntaorganisaatiota kehitetään mm. siten, että kehitysvammahuollosta tehdään kokonaisselvitys, jossa vertaillaan omaa toimintaa ja mahdollista yksityistämistä. Helperin kiinteistö on heikkokuntoinen ja jos toiminta järjestetään omana toimintana, niin aloitetaan suunnitella päivätoiminnan siirtämistä vanhainkodin kiinteistöön tiloja peruskorjaamalla ja rakentamalla uutta tilaa. Kehitysvammaisten ikärakenteen vuoksi päivätoiminnan tarve jatkuu vielä ainakin 20 vuotta. Kehitysvammaiset henkilöt ovat hiljaisia kuntalaisia, joiden asioiden hoitaminen kuuluu kunnan tehtäviin. Joutsan erityispiirre on, että monet kehitysvammaiset henkilöt ovat yksinäisiä, joilla omaisverkosto on pieni tai puuttuu kokonaan. Kehitysvammahuollon palveluja säädetään monissa laeissa, joista keskeisin kehitysvammaisten erityishuoltolaissa ( 519/1977), jossa säädetään erityishuollon antamisesta ihmiselle, jonka kehitys ja henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen ihmisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito. Esim. päivä- ja työtoiminta sekä kuljetukset niihin ovat kehitysvammaiselle henkilön subjektiivisia oikeuksia ja ne ovat maksuttomia. Työ ja päivätoiminta sekä asuntola kunnallistettiin Joutsassa 1994 mutta Keski- Suomen erityishuollosta vastaava Suojarinteen kuntayhtymä purkautui hallinnollisesti vasta muutama vuosi sitten. Kehitysvammahuollon kunnallistaminen Joutsassa tapahtui taloudellisista syistä, juuri syvän laman aikoihin, valtionosuuksia leikattiin ja niiden maksuperusteet muuttuivat, kuntien tehtävät lisääntyivät mutta niihin kohdennetut määrärahat vähenivät ja EU:n liittyminen toi kuntiin projektit. Nyt Suomessa on meneillään kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka käynnistyi vuonna Uudistus vaatii toimivaa ja eheää kuntarakennetta, palvelurakenteiden vahvistamista ja palveluiden järjestämistä nykyistä laajemmalla väestöpohjalla, kuntien välistä yhteistyötä ja uusia

4 3 toimintatapoja. Uudistusta koskeva laki tuli voimaan helmikuussa 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Puitelain mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään noin asukkaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Joutsassa sosiaalihuollon palvelut tulevat siirtymään nykyisen seututerveyskeskuksen yhteistoiminta- alueelle. Jotta siirtyminen sujuisi hallitusti on hakeuduttu ns. aluekokeiluun, joka toteutuu projektirahoituksen turvin. Aluekokeilun tavoitteena on toteuttaa hallittu prosessi sosiaalitoimen siirtymiselle yhteistoiminta-alueilla, selvittää ja kehittää maakunnallisia sosiaalihuollon erityispalveluja ja yhteisiä seudullisia sosiaalipalveluita tulevilla Jysote ja seututerveyskeskuksen sosiaali- ja terveyskeskusalueilla sekä toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio. Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta, jonka valmistelu on aloitettu vuonna Kuntauudistuksen tavoitteena ovat vahvat peruskunnat, jotka pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Siten voidaan varmistaa laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut koko maassa sekä kestävä ja vakaa kuntatalous. Kuntakuulemiset tapahtuvat vuoden 2012 alussa. Kuntauudistus sisältää kuntalain ja valtionosuuslain uudistukset sekä rakennelain, joka korvaisi puitelain ja tulisi voimaan Rakennelain mukaiset toimeenpanot tapahtuisivat kunnissa vuosina Uudistettu kuntalaki, valtionosuuslaki sekä rakenneratkaisut tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta. (www.vm.fi) 2. KÄSITTEIDEN JA LAKIEN AVAAMISTA 2.1. Suomen vammaispoliit ti nen ohjelma Vampo Vammaispoliittinen ohjelma Vampo luo pohjan osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassa. Syrjintä on kielletty. Hyväksikäyttö ja väkivaltainen kohtelu ovat rangaistavia tekoja. Käytännössä vammaisten ihmisten ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan ja vapauksiaan tai täyttää velvollisuuksiaan. Yhteiskunnan rakenteelliset esteet ja vallitsevat asenteet rajoittavat vammaisten ihmisten itsenäistä suoriutumista, itsemääräämisoikeutta ja yhteiskunnallista osallisuutta kaikkina ikäkausina. Hallitus haluaa turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman yhteis kunnassa puuttumalla epäkohtiin konkreettisin korjaus- ja kehittämistoimenpitein. Tätä työtä varten käynnistettiin vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) valmistelu. Ohjelmassa linjataan lähivuosien ( ) konkreettiset vammaispoliittiset toimenpiteet. Samoin linjataan yhteiskunnalliset kehityskulut, joilla tavoitellaan kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Ne edellyttävät toimenpiteitä sekä lähivuosina että niitä pidemmälle ulottuvalla ajanjaksolla. Vammaispoliittisen ohjelman kärjen muodostavat toimenpiteet, joilla varmistetaan seuraavat tavoitteet: 1. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin edellyttämien säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen 2. vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta

5 4 3. erityispalvelujen ja tukitoimien saatavuuden ja laadun varmistaminen maan eri puolilla 4. yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen 5. vammaistutkimuksen vahvistaminen, tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi. Yli puolet vammaispoliittisen toimenpiteistä arvioidaan toteutettavan hallinnonaloilla ilman lisäkustannuksia. Osa toimenpiteistä edellyttää rahoitusta heti tai toimeenpanon myöhemmässä vaiheessa. Monin osin rahoitustarve täsmentyy vasta vastuullisen hallinnonalan päättäessä toimeenpanon vaiheistuksesta ja tasosta. Lähtökohtana on, että toimenpiteitä toteutetaan kulloinkin voimassaolevan valtioneuvoston kehyspäätöksen ja talousarvion puitteissa kohdentaen resursseja mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Ohjelma edellyttää toimenpiteiden tehokasta toimeenpanoa ja seurantaa. Ne käynnistetään heti ohjelman valmistuttua. Tulevaisuuden tavoitteena on kestävä vammaispolitiikka. Se antaa tilaa yhteiskunnan monimuotoisuudelle, torjuu syrjintää ja vahvistaa yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Vastuu kestävän vammaispolitiikan toteuttamisesta on yhteiskunnan kaikilla toimijoilla. ( julkaisut) 2.2. Keskeistä vammaispalveluja koskevasta lainsäädännöstä Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaan. Jos sosiaalihuoltolain tai muun lain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia, palvelut järjestetään vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan. Vammaispalvelulailla edistetään vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistään ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Laissa vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain (380/1987) mukaisia palveluja annetaan henkilölle, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Lähtökohtana palvelujen myöntämiselle on vamman tai sairauden aiheuttama tarve. Vammaispalvelun tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

6 5 Vammaispalvelulain mukaiset palvelu- ja tukitoimet jaetaan kunnan yleisen tai erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluiksi. Erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut tai tukitoimet kuuluvat ns. subjektiivisen oikeuden piiriin, joihin kunnan on varattava täysimääräisesti tarvetta vastaavat määrärahat. Tällaisia ovat kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet(apuvälineet), päivätoiminta, henkilökohtainen apu ( lähtien). Yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat yleisen palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina, kun kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tällaisia määrärahasidonnaisia ovat sopeutumisvalmennus, henkilökohtainen avustaja ( asti), välineet, koneet ja laitteet, erityisruokavaliokorvaus, erityisvaatetuskorvaus ja muut tarpeelliset palvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittamista yhdeksi vammaispalvelujen erityislaiksi. Yhteensovittaminen tehdään vaiheittain. Osana lakien vaiheittaista yhdistämistä astui voimaan vammaispalvelulain muutos. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) säädetään erityishuollon järjestämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Erityishuoltoa annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei voi saada riittäviä tai sopivia palveluja ensisijaisesti sosiaalihuoltolain tai toissijaisesti vammaispalvelulain tai muiden erityislakien perusteella. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen ihmisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito. Erityishuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja kehitysvammaisten erityishuollon asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Kehitysvammalain mukaisia palveluja voivat järjestää erityishuoltopiirit, kunnat tai yksityiset palveluntuottajat. Erityishuollon toteuttamista varten on laadittava yksilöllinen erityishuolto-ohjelma. Se määrittää kehitysvammalain mukaiset palvelut, jotka kunnan on järjestettävä kehitysvammaiselle henkilölle. Erityishuoltona annettujen palveluiden tulee olla asiakkaalle ilmaisia. Erityishuolto-ohjelma on juridinen asiapaperi, jonka pohjana on henkilön palvelusuunnitelma. Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat : tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet terveydenhuolto tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus työtoiminnan ja asumisenjärjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen yksilöllinen hoito ja muu huolenpito henkilön aviopuolison, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun huoltajan tai hänelle läheisen henkilönohjaus ja neuvonta

7 6 erityishuoltopalveluista tiedottaminen kehityshäiriöiden ehkäisy muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta 3. KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUJEN LINJAUSTA 3.1. Valtakunnallisesti Kehitysvammahuolto kuten muutkin kunnan sosiaalitoimi kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Julkisen vallan tehtävänä on huolehtia väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuudesta. Se määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Ministeriö myös valvoo palvelujen toteuttamista ja laatua Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ja aluehallintovirastojen Avin kautta. Palvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisten palvelujen valvontaohjelma. Ohjelma valmistuu syyskauden 2011 aikana. Valtakunnalliset sosiaalihuollon valvontaohjelmat ovat Valviran suorittaman ohjauksen ja valvonnan keskeisiä välineitä. Tavoitteena on valvonnan kattavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä lupahallinnon ja valvonnan yhtenäistäminen valtakunnallisesti. Valvontaohjelmiin perustuva valvonta on parhaimmillaan suunnitelmallista, oikein kohdistuvaa, ennalta ehkäisevää ja läpinäkyvää. Valtakunnallisten valvontaohjelmien kautta suositukset konkretisoituvat sekä yksittäistapauksellista päätöksentekoa ohjaavaksi että pidemmällä aikavälillä vaikuttavaksi vähimmäisvaatimusten jalkauttamiseksi käytäntöön. Valvontaohjelmissa esitetään hyvän toiminnan tavoitetasot, kuvataan keskeiset suositukset, tuodaan esiin valvonnan painopistealueet, sovitaan työnjaosta sekä kartoitetaan riskialueet ja sovitaan valvonnan kohdentamisesta. Valvonnan painopistealueita ovat henkilöstömitoitus, henkilöstön koulutustaso, toiminnan sisällöt suhteessa asiakkaiden tarpeisiin, lääkehoidon toteutus, terveydenhuolto, toimitilat, päivittäiset asiat (ruoka, hygienia, siisteys), asiakirjahallinta ja dokumentointi Maakunnallisesti Sosiaalialan osaamiskeskus Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus eli Koske on sosiaalialan osaamista vahvistava ja kehittävä maakunnallinen organisaatio ja verkosto. Kosken työyhteisö muodostuu osaamiskeskuksen henkilöstön lisäksi eri hankkeiden ja organisaatioiden kehittäjistä.

8 7 Koske on yksi maamme yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Sosiaalialan osaamiskeskusten lainmukaiset tehtävät ovat sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja erityispalvelujen kehittäminen sekä yhteydenpito koulutuksen, käytännön ja tutkimuksen välillä. Sosiaalialan osaamiskeskuksen perustoiminnan rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja sen toimintaa säätelee laki ( ) ja asetus. Kosken tavoitteena on olla keskisuomalaisen väestön tarpeista lähtevä arvostettu sosiaalialan kehittämisen yhteisö, joka tarjoaa alan ammattilaisille ja muille toimijoille pysyvän ja joustavan kehittämisrakenteen. Työn perustana ovat yhteisesti pohditut periaatteet. Keskeiset arvot ovat avoimuus, luotettavuus ja tasa-arvo. Koske pyrkii edistämään näitä arvoja kaikessa toiminnassaan Käytännössä Koske mm. järjestää ajankohtaisseminaareja ja työkokouksia eri ammattiryhmille, tuottaa sosiaaliasiamiehen palveluja ja tarjoaa konsultaatiopalveluja, koordinoi sosiaalipäivystystä, kerää ammattilaisilta ajatuksia ja ideoita kehittämistyön suuntaamiseen, välittää täydennyskoulutustarpeita koulutuksien järjestäjille, kehittää sosiaalialan käytännön harjoittelua, tarjoaa kotipesän erilaisille hankkeille ja uusien toimintamuotojen kokeiluille, luo tietoteknisiä ratkaisuja sosiaalialan ammattilaisten työn tueksi, ottaa kantaa sosiaalialan yhteiskunnallisiin kysymyksiin maakunnan julkisessa keskustelussa ja aluekehitystyössä. Kehitysvammapalveluja on kehitetty hankkeiden avulla mm. vammaispalvelujen palvelurakennetta on kehitetty siten, että kunnat ovat vähitellen ottaneet vastuun vammaisten ihmisten palveluiden järjestämisestä omalla kotipaikkakunnalla. Osa kehitystyöstä on koskenut Suojarinteen kuntayhtymän purkua ja palvelujen järjestämistä sen jälkeen. Laitospaikkojen vähentäminen on kehitysvammahuollon valakunnallisena tavoitteena ollut jo monta vuotta. Keski- Suomessa on eniten purettu laitospaikkoja koko Suomessa. Tällä hetkellä Keski-Suomessa on meneillään VammaisKaste hanke ollen osa valtakunnallista vammaispalvelujen kehittämishanketta. Hanke vuoteen 2012 saakka. Hankkeen tavoitteena on kiinnittää huomio palvelurakenteen kokonaisuuteen. Palveluiden tulee toimia ensisijaisesti lähipalveluina mutta niiden tueksi tulee saada myös konsultatiivisia, kuntouttavia ja kriisipalveluita. (hankkeet, julkaisut luettavissa Kehitysvammapoliklinikka Kehitysvammaneuvolan toiminta kuuluu Keski- Suomen sairaanhoitopiirin toimintaan. Kehitysvammapoliklinikka toimii tällä hetkellä Kinkomaalla. Joutsan kehitysvammahuollon asiakkaat saavat tarvitessaan palveluja kehitysvammapoliklinikalta. Kehitysvammapoliklinikka tarjoaa palveluja pääasiassa Keski-Suomen alueella asuville kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheilleen sekä kuntien lähityöntekijöille. Kehitysvammapoliklinikka tarjoaa tukea ja ohjausta vammaisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä, selvitetään kehitysvammaisen henkilön palvelutarpeita ja tehdään tutkimuksia tarvittavine lausuntoineen eri elämänkaaren vaiheisiin ja pulmakohtiin liittyen. Keskeinen palvelumuoto on kuntoutuksen suunnittelu ja järjestäminen yhteistyössä kehitysvammaisen henkilön, hänen perheensä ja lähityöntekijöiden kanssa. Kehitysvammapoliklinikan palvelut ovat kehitysvammalain mukaista erityispalvelua. Asiakkaat tulevat kehitysvammapoliklinikalle oman kotikunnan ohjaamana yleensä joko vammaispalvelujen työntekijän aloitteella tai lääkärin lähetteellä. Erikoissairaanhoidon tarvitsemat konsultaatiot ovat

9 8 osa tehtäväkenttää. Kehitysvammapoliklinikalla toimii moniammatillinen työryhmä, jossa työskentelevät: lääkäri, psykologi, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja seksuaaliterapeutti 4. HISTORIA, NYKYTILA JA TULEVAISUUS JOUTSASSA 4.1. Kuntayhtymästä kunnalliseksi palveluksi Joutsan kunta on kuulunut muiden Keski- Suomen kuntien tapaan Suojarinteen erityishuollon kuntayhtymään. Vuoteen 1993 saakka kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen suunnittelu ja paljolti myös toiminnan ylläpito oli erityishuollon kuntayhtymien vastuulla. Lainsäädännön muutos hajautti vastuun kuntiin. Kehitysvammapalvelut, asuntola ja toimintakeskus (työ- ja päivätoiminta) ja kotihoidon ohjaus kunnallistettiin Joutsassa , samasta ajankohdasta lähtien kunta lunasti itselleen kuntainliiton omistuksessa olleet asuntola Rutjakan ja toimintakeskus Helperin. Laitoshoito jäi Suojarinteelle, samoin kehitysvammaneuvola nykynimeltään kehitysvammapoliklinikka. Laitoshoito on purkautunut vähitellen. Asiakkaat ovat jääneet asumaan Suojarinteen alueen entisiin tai alueelle rakennettuihin asumisyksiköihin tai ovat muuttaneet muualle. Keski- Suomen Vammaispalvelusääti toimii palvelujen järjestäjänä entisellä Suojarinteen alueella. Kehitysvammapoliklinikka toimii nykyään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alaisuudessa. Kotihoidon ohjaus Joutsassa on loppunut jossain vaiheessa, ohjaukseen olisi kyllä tarvetta. Hallinnollisesti Suojarinteen kuntayhtymä on lakkautettu Monet eri syyt johtivat kuntayhtymän purkamiseen, suurimpana ehkä monet taloudelliset vaikeudet. Kunnat alkoivat hoitaa itse erityishuoltopalveluja ja sen seurauksena Suojarinteen tarjoamat palvelut kallistuivat. Taloudellisesti Joutsan kunta on kiinni edelleen muiden jäsenkuntien tapaan puretussa kuntayhtymässä maksaen eläkekuluja, Joutsan osuus vuositasolla tällä hetkellä on n Suojarinteen lakkauttaminen on merkinnyt palvelujen hajauttamista ja uuden yhteistyöverkon muodostumista. Purkaminen on pyritty tekemään hallitusti. Eri projektien avulla on kehitetty uusia toimintatapoja. Nykyään Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö on merkittävä maakunnallinen toimija kehitysvammahuollossa. Osa toiminnoista kuten kehitysvammapoliklinikka on sairaanhoitopiirin alaisuudessa. Haasteiden aika ei kuitenkaan ole ohi. Nyt kun purkamisesta on kulunut muutama vuosi alkaa esiintymään epäkohtia, jotka vaatisivat pikaista kehittämistä: Mm. kunnat/ seutukunnat ovat perustaneet omia kehitysvammapoliklinikoita vähentäen sairaanhoitopiirin vastaavan palvelun käyttöä. Kuntien edustajat ovat kuitenkin olleet sitä mieltä, että sairaanhoitopiirin kehitysvammapoliklinikkaa tarvitaan. Sairaanhoitopiirin kehitysvammapoliklinikkaa käyttävien kuntien asiakasmaksut kohonnevat koska käyttäjiä on vähemmän. Keski-Suomessa ei ole tällä hetkellä yksikköä, joka hoitaisi kriisiytyneet asiakkaat ja sellaisen tarve on ilmeinen. Kunnat ovat käyttäneet muiden kuntayhtymien paikkoja, kuten Vaalijala, Ylinen ja Eskoo mutta niihinkin pääsy on vaikeaa ja kustannukset kalliita ei-osakaskunnille. Kehitysvammapoliklinikan tilaa sekä kriisiyksikköasiaa on pohdittu maakunnallisessa vammaistyöryhmän kokouksessa ( ) Keski-Suomen Vammaiskasteprojektin järjestämänä. Joutsassa kehitysvammapoliklinikan käyttäjiä

10 9 on vuodessa n. 10 asiakasta. Kriisipaikkaa tarvitaan ajoittain. Mutta silloin kun tilanne on akuutti, pääsy sellaiseen pitäisi tapahtua nopeasti Toimitilat Toimintakeskus Helperi Toimintakeskus Helperi, osoite Myllytie 7, sijaitsee keskustan tuntumassa vanhainkotia ja terveyskeskusta vastapäätä. Helperin sijainti on hyvä, keskustan palvelut ovat helposti saavutettavissa. Helperi on rakennettu vuonna Huonetilaa on noin 300 m 2. Helperi on huonokuntoinen ja tilat ovat epäkäytännölliset, tila pienin korjauksin on pystytty pitämään yllä. Nyt 30 -vuotiaan toimintakeskuksen korjaaminen on ollut pitkään esillä. Se on ollut kuntasuunnitelmassa ja koko 2000 luvun investointiesityksenä. investointisuunnitelmassa. Pohjapiirustukset on laadittu vuonna 2003 mutta hanke ei silloin edennyt toteutukseen asti. Vuosina työsuojelupiirien yhtenä valtakunnallisena työsuojelutarkastuksen kohdealueena oli sosiaali- ja terveydenhuoltoala. Tarkastuskertomuksessa Helperin toimitiloista lausuttiin ( ) mm., että Helperin toimitiloissa ja ilmastoinnissa todettiin lukuisia puutteita. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat puutteelliset ja erillinen taukohuone uupuu samoin asianmukaiset varastotilat pienkoneille. Osa näistä puutteista on korjattu mm. ilmastointi. Tarkastuskertomuksessa todetaan lisäksi, että toimintakeskus Helperin saneeraukseen vuodelle 2006 oli Joutsan kunnan talousarvioon ( kv , 62 ) varattu määrärahaa , jota ei kuitenkaan käytetty em. tarkoitukseen. Helperin korjaussuunnitelmien tilannekatsauksessa on todettu, että tarpeelliset pienet korjaukset tehdään, mutta peruskorjausta ei tehdä ennen kuin tilojen lopullinen käyttö tiedetään tai löydetään korvaavat tilat. Lisäksi tarkastustilaisuudessa kerrottiin, että peruskorjaukseen ei tällä hetkellä ole osoitettu määrärahaa. Lausunnossaan työsuojelupiirille kunnanhallitus ( ) toteaa mm. että kosteuskartoitus on tehty, ja ilmastointikoje tutkittu ja uusittu ja että jatkossa Joutsan kunta pyrkii löytämään Helperin toiminnalle sopivan tilan nykyisistä tiloistaan Perusturvalautakunta käynnisti vuonna 2009 uudelleen toimintakeskuksen peruskorjauksen suunnittelun ja vuodelle 2010 myönnettiin suunnittelumääräraha. Suunnittelussa tarkasteltiin useita keskusteluissa esille tulleita vaihtoehtoja. Työryhmällä oli vertailussa seuraavat kohteet: toimintakeskus Helperin peruskorjaus, uuden toimintakeskuksen rakentaminen nykyiselle tontille, Opintolan peruskorjaus ja vanhainkodin alakerran saneeraus/lisärakentaminen. Keskeisenä ajatuksena oli, että toimitilatarve on vähintään nykyisen suuruiset tilat ja että tilat on löydyttävä nykyiseltä alueelta, sillä asiakkaiden jo nykyisellään käyttämät vanhainkodin ja terveyskeskuksen tilat ja palvelut samoin kuin keskustan palvelut ovat helposti asiakkaiden saavutettavissa. Näin vältytään lisäkustannuksia aiheuttavilta kuljetuksilta ja henkilöstöresurssilta. Selvittelytyön tuloksena työryhmä päätyi esittämään vanhainkodin alakerran saneeraamista ja lisätilan rakentamista toimintakeskuksen käyttöön. Tämä vaihtoehto on todennäköisesti myös käyttökustannuksiltaan edullisin. Uusi Helperi -hanke on merkitty kunnan investointisuunnitelmassa vuodelle 2013.

11 10 Kunnan hallitusohjelmassa todetaan investointien kohdalla, että Helperin tilat korvataan vanhainkodin yhteyteen peruskorjattaville ja osittain uusilla tiloilla, jos toiminta jatkuu omana toimintana Asuntola Rutjakka ja tukiasunnot Asuntola Rutjakka ja tukiasukkaat muodostavat kehitysvammaisten asumispalvelut, jotka oma kunta tuottaa. Asuntola Rutjakka (Pajatie 1) sijaitsee Joutsan keskustassa ns. Rautamäen asuntoalueella, keskustasta noin 2 kilometriä. Vuonna 1981 alkujaan paritaloksi rakennettu asuntola päädyttiin peruskorjaamaan talo sisätiloiltaan vuosina Huoneita (11m 2 ) on kahdeksan ja yksi huone tilapäisasukkaille (mm. omaishoitajien vapaapäivien lomahoito, asumisharjoittelu ja muu tilapäinen tarve). Asukkaiden yhteiset tilat muodostuvat ruokailutilasta/ olohuoneesta, saniteettitiloista ja pyykinhuoltotiloista, lisäksi keittiö ja työntekijöiden toimistotila ja sosiaalitilat. Huoneet mukaan laskien tilaa on n. 210 m 2. Asuntola on ympärivuorokautinen autetun asumisen yksikkö. Asuntola soveltuu parhaiten apuvälineitä käyttämättömille asukkaille: huoneet ovat pieniä, käytävät ja muut tilat ahtaita. Hankkeeseen saatiin ARA:n avustusta erityisryhmien asunto- olojen parantamiseksi. Avustus on sitova, erityisryhmien asumiskäytössä Rutjakka on oltava 20 vuotta. Tukiasukkaat asuvat samassa pihapiirissä olevassa rivitalossa (Pajatie 3). Tällä hetkellä tukiasukkaita asuu kolmessa asunnossa. Tukiasukkaiden määrä vaihtelee ja välillä olisi tarvetta useampaan asuntoon. Rivitalo on kunnan vuokrataloyhtiön hallinnoima, joten asukkaaksi hakeudutaan normaalin asunnonhakujärjestelmän kautta Asiakkaat Joutsan kunnan kehitysvammahuollossa on asiakkaita tällä hetkellä 30. Asiakkaiden saamat palvelut perustuvat erityishuoltolakiin ja henkilökohtaisiin palvelusuunnitelmiin, jotka tarkistetaan 2-3 vuoden välein tai tarvittaessa aikaisemmin. Palvelusuunnitelma mm. tuo esille asiakkaan tarvitsemat palvelut ja tuo suunnitelmallisuutta palveluiden järjestäjälle. Palvelusuunnitelmien työkaluina ja asiakkaan toimintakyvyn arvioimiseksi on käytetty Keto ja Psyto -arviointimenetelmiä, jotka korvataan nyt Toimilla. Toimi yhdistää molemmat edelliset ja on menetelmä psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen ja se sisältää henkilön elämäntilanteen ja elinolosuhteet, psykososiaalinen selviytyminen asuin- tai toimintaympäristössä ja perustiedot psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta. Toimin avulla laaditaan laaja-alainen kuvaus psykososiaalisen toimintakyvyn eri ulottuvuuksista ja voidaan tunnistaa toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitukset. Toimintakyvyn vahvuudet kertovat voimavaroista mielekkääksi koettuun elämään ja toimintakyvyn rajoitukset auttavat paikantamaan niitä toimintoja, joista suoriutumiseen henkilö tarvitsee apua tai tukea. Lisäksi osalle asiakkaista laaditaan kuntoutussuunnitelma terapioiden hakemiseksi terveyskeskuksen fysioterapian tai kehitysvammapoliklinikan kanssa. Valtaosa asiakkaista käy toimintakeskus Helperissä päivä- ja/tai työtoiminnassa. Osa asiakkaista on ns. avotyössä osan viikkoa tai kokonaan. Kehitysvammahuollon palveluja järjestetään myös asumisen, koulunkäynnin, tilapäisen perhehoidon ja kehitysvammapoliklinikan muodossa.

12 11 Asiakkaat ovat pääasiallisesti lapsia ja nuoria ja heitä on neljä. Kehitysvammaisten henkilöiden määrä Joutsassa on siis aleneva. On kuitenkin huomattava, että diagnoosit tehdään pitkällä aikavälillä ja että kuntaan saattaa myös muuttaa kehitysvammaisia henkilöitä Toimintakeskus Helperin asiakkaat ja toiminta Toimintakeskus Helperi tarjoaa virikkeellistä päivä- ja työtoimintaa maanantaista perjantaihin kehitysvammaisille henkilöille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Helperi on suljettu heinäkuun, joulun välipäivät ja talvilomaviikon, näille ajoille keskitetään henkilöstön vuosilomat. Työtapa sekä Helperissä että Rutjakassa/ tukiasukkailla on kuntouttava työote, jonka tavoitteena on ylläpitää ja parantaa yksilöllistä toimintakykyä kannustaen ja tukien asiakasta omiin yrityksiin ja onnistumisen kokemuksiin. Asiakkaita tuetaan, ohjataan ja autetaan selviytymään arjen askareista pyrkimyksenä, että asiakas tuntee hallitsevan omaa elämäänsä. Kehitysvammahuollon asiakkaista valtaosa(25) käy Helperissä ollen fyysiseltä iältään vuotiaita. Lisäksi Helperissä käy myös muita vammaispalvelulain mukaisia asiakkaita, tällä hetkellä yksi asiakas. Asiakkaista 1/3 ovat nuoria vuotiaita, n. 1/ vuotiaita ja 1/3 yli 60-vuotiaita. Helperissä toimitaan kolmessa ryhmässä: Päiväsalissa päivätoimintaan, Kutomon ryhmässä päivä- ja työtoimintaan ja Puuperän ryhmässä työtoimintaan osallistuvia. Helperin asiakaskuntaan kuuluvat myös ns. avotyössä olevat, jotka ovat kokonaan tai osin muualla töissä. Työtoimintaan tai avotyöhön osallistuvia on hieman vajaa puolet. Keskeistä Helperin toiminnoissa on arjen taitojen harjoitteleminen ja niiden ylläpitäminen. Helperin työtoiminta sisältää mm. pienimuotoisia puutöitä, erilaisia töitä kierrätysmateriaaleista, matonkudontaa, halkojen tekoa. Asiakkaat hoitavat valtaosan talon siivous- ja huoltotehtävistä: pihanhoito, siivous, pyykinpesu, keittiö, posti- ja ruokakuljetukset, tilan pienet kunnostukset ja maalaukset. Avotyöpaikkoja tarvittaisiin lisää samoin kuin alihankintatöitä, tavoitteena on vuoden 2012 aikana selvittää näitä asioita paremmin. Pari kertaa vuodessa järjestettävissä myyjäisissä myydään oman talon tuotteita, joita voi ostaa muulloinkin toimintakeskuksen aukioloaikoina, myös tilauksia voi tehdä kunhan tilaaja antaa riittävän pitkän toimitusajan. Päivätoiminta on pääasiallisesti virikkeellistä toimintaa sisältäen myös paljon arjen askareita kuten keittiötehtävät, siivousta ja leipomista. Ryhmien yhteisiä hetkiä ovat mm. musiikki-, jumppa ja taidepiirit. Oleellisena osana toimintaan kuuluu vierailut ja retket lähistölle tai maakuntaan. Yhteistyötä tehdään omaisten ja läheisten lisäksi seurakunnan kanssa leirien, hartausten ja kirkkopyhien merkeissä. Kansalaisopisto on uusi yhteistyökumppani, tänä syksynä viikoittain kokoontuva taidepiiri (x2) aloitti toimintansa. Joulumyyjäiset järjestetään paikkakunnan joulutapahtuman yhtenä osana. Helperin asiakkaat ovat esitelleet tuotantoaan taidenäyttelyiden muodossa Käsityökeskuksessa sekä kirjastossa parin viimeisen vuoden aikana Arvio työ ja päivätoiminnan jatkuvuudesta Päivä- ja työtoimintaa järjestäminen on siis lakisääteistä kehitysvammaisille asiakkaille. Joutsan kv-huollon asiakkaiden määrä on aleneva. Nykyisellään sen arvioidaan jatkuvan noin parikymmentä vuotta mutta kuitenkin jo nyt 1/3 asiakkaista on yli 60 - vuotiaita joten asiakkaiden määrä saattaa pudota hyvinkin nopeasti.

13 12 Toimintakeskus Helperi on tarjonnut jo pitkään muillekin erityistä tukea tarvitseville ja asiakkaina on ollut mm. mielenterveyskuntoutujia, joiden lisäksi asiakasryhminä voisivat olla pitkäaikaistyöttömät ja vajaakuntoiset. Myös yhteistyömuotoja vanhusten ja heidän parissaan työskentelevien kanssa voitaisiin kehittää erityisesti, varsinkin jos Helperin uudet tilat tulisivat vanhainkodin yhteyteen. Uusia toimintamuotoja tarvitaan vanhemmille kehitysvammaisille. On puhuttu ns. Senioriklubitoiminnasta. Mahdollisen Pajatie 3:n rivitalon peruskorjauksen yhteydessä voitaisiin kunnostaa jokin huoneisto kerhotilaksi Asumispalvelut Nykytilanne Kunnan oma asumispalvelu käsittää ympärivuorokautisen autetun asumisen asuntola Rutjakassa sekä tukiasukkaat. Vakituisten asukkaiden keski-ikä on 53 vuotta, kehitysvammaisuutensa lisäksi usealla on perussairauksia. Asumispalveluissa on 11 asukasta sekä tilapäisasukkaat eli voidaan puhua 12 asukkaasta. Asumispalvelujen saajien määrä on siis suurempi kuin mitä Ylösen selvityksessä (8,5) on kerrottu. Kunta hankkii ostopalveluna asumisen niille kehitysvammaisille asiakkailleen, joiden asuminen ei kunnan omana palvelutuotantona ole soveltuva. Tällä hetkellä asuminen hankitaan ostopalveluna neljälle asiakkaalle. Myös ostopalvelujen osalla asumisen arviointi on jatkuvaa. Mutta mikäli asiakkaalle löytyy hyvä, riittävän tuen ja hyvän elämän mahdollistava asuinpaikka kovin helposti ei asuinpaikkaa lähdetä muuttamaan. Ostopalveluista on myös tapahtunut paluuta oman kunnan yksiköihin mm. asuntola Rutjakan remontin jälkeen asiakkaita siirtyi takaisin kotikuntaansa, ja täten myös kunnalle edullisempaan asumisratkaisuun Arvio asumispalvelun tarpeesta Asiakkaiden asumisen arviointi on jatkuva prosessi. Arviointia tekevät lähiohjaajat työskennellessään asiakkaiden kanssa sillä elämisenhallinta, puutteet / häiriöt tulevat esiin arkipäivän tilanteissa. Asumista nyt ja tulevaisuudessa arvioidaan myös palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Asiakkaiden tilanteissa tapahtuu muutoksia nopeasti. Tavoitteena on kehitysvammaisen henkilön hyvä elämä ja itsemääräämisoikeus mahdollisuuksien mukaan. Asumisvaihtoehtoja täytyy olla useanlaisia koska asukkaiden tarpeet vaihtelevat elämäntilanteen, toimintakyvyn mukaisesti: toinen tarvitsee apuvälineitä enemmän, toinen lukitut ulko-ovet, joku koulun ja sen yhteyteen asunnon, joku kokee turvattomuutta yksin asuessaan, joku ei voi asua yhteisössä, ikää tulee lisää ja toimintakyky alenee sekä fyysisesti että henkisesti. Asuminen on tärkeä osa kehitysvammaisen henkilön elämää, esim. viimeisen vuoden aikana (syyskuu elokuu 2011) on Joutsan kehitysvammahuollossa asumisasioita mietitty/ kokeiltu/ muutettu 10 asiakkaalla 30 asiakkaasta eli kolmanneksella asiakkaista. Arvio asumisen uudelleen järjestämisestä 5-10 vuoden sisällä on se, että yli puolet asiakkaista tarvinnee toisentyyppisen asumismuodon kuin nyt. Nuoret (2-3 h:löä) lähtevät peruskoulun jälkeen

14 13 keskiasteen koulutukseen. Itsenäinen asumisentarve heidän osaltaan on ajankohtainen vasta n.10 vuoden kuluttua. Niillä asiakkailla, jotka nyt mukana Helperin päivä- ja/ tai työtoiminnassa, arvioidaan tulevaisuuden asumisentarvetta seuraavasti: asuntolatyyppinen (Rutjakka) asumisratkaisu: 4-5 henkilöä (jotka eivät vielä asumispalvelujen piirissä vakituisesti tai eivät ollenkaan) tuettu asuminen: 4-5 henkilöä Asuntola Rutjakan nykyisten asukkaiden kohdalla on kaavailtu siten, että asukkaat voisivat asua asuntolassa niin pitkään kuin pystyvät, Rutjakka on heidän kotinsa. Mutta tarvitessaan saattavat tarvita hoidollisemman paikan. Arvio 3 henkilöä. Nykyisistä tukiasukkaista tarvitsee tuetumman asumispaikan. Arvio 2 henkilöä. Yhteensä 5 henkilöä Mikäli asiakkaiden psyykkinen ja fyysinen vointi pysynee nykyisenkaltaisena voidaan asumispalvelu toteuttaa Joutsassa. Yhteen laskien asumispalvelun tarve/ uudelleenjärjestely Joutsassa 5-10 vuoden sisällä on henkilöä. Peruskorjattu asuntola Rutjakka palvelee pitkään sellaisia kehitysvammaisia asukkaita, joille riittävät asuntolan puitteet. Asumispalveluita tarvitaan jatkossa lisää jo aiemmin kuvatulla tavalla. Nykyisellään tukiasukkaita (3h:löä) asuu Rutjakan viereisessä rivitalossa (Pajatie 3). Sekä Rivitalo että Rutjakka ovat samassa pihapiirissä. Olisi järkevää keskittää kehitysvammaisten (ja tarvittaessa jonkun muunkin erityisryhmän) asumispalvelut Pajatielle. Pajatie 3:n rivitalo on valmistunut vuonna Yhteispinta-ala on 296,5m 2. Asuntoja on 9 kpl kooltaan 30 38,1m 2, lisäksi yhteinen sauna ja pesutupa Muut palvelut Edunvalvonta muuttui kunnallisesta valtiolliseksi Joutsan edunvalvonnan hoitaa Jyväskylän oikeusaputoimisto. Asumispalveluissa olevista miltei kaikki ja osa Helperissä kävijöistä ovat yleisen edunvalvonnan piirissä. Asiat hoituvat puhelimitse ja sähköpostitse mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne on hyvä ja muutoinkin asiat kohdallaan. Mutta pulmatilanteita tulee paljon ja sellaisia, joissa tarvittaisiin useampi henkilö pohtimaan asiakkaan asiaa. Edunvalvonnasta ei jalkauduta kentälle. Monta kertaa tarvittaisiin useampi ihminen saman pöydän ääreen. Edunvalvonta hoitaa vain taloudellisen puolen, eivät he edes ole tavanneet asiakkaitaan. Asiat ovat siis mutkistuneet kun asioidenhoito on mennyt etäämmälle. Asiakkailla ei ole omaisiakaan, joita kutsuisi neuvonpitoon. Edunvalvonnan muuttuessa ohjaajien työmäärä on kasvanut. Terveydenhuoltopalvelut asiakkaat saavat pääasiallisesti tarvitsemansa terveydenhuoltopalvelut seututerveyskeskuksen Joutsan toimipisteestä. Niitä käytetään paljon ja on hyvä, että palvelut ovat lähellä. Oma lääkäri ja omahoitaja olisivat hyvä asia. Tarvittaisiin moniammatillinen foorumi, jossa voisi pohtia asiakkaiden perusterveydenhuollon asioita Henkilöstö

15 14 Kehitysvammahuollossa toimii henkilökuntaa seuraavasti: Toimintakeskus Helperi: 3 ohjaajaa, 1 henkilökohtainen avustaja Rutjakka ja tukiasukkaat: 5 ohjaajaa, 1 hoitoapulainen Vastaava ohjaajan toimitilat ovat Helperissä. Vastuualueeseen kuuluu koko kehitysvammahuolto. Perusturvan henkilöstösuunnitelma on vireillä, lähinnä siinä kartoitetaan eläköitymistä, joka kehitysvammahuollossa ei ole kovin ajankohtainen. Kehitysvammahuollon osalta on suunnitelmaan tehty esitykset lisähenkilöstön tarpeesta ja ne tarkentuvat kun asukkaiden toimintakyky ja tuen tarve määritellään Valviran ohjeistuksen tullessa voimaan. Se tiedetään jo nyt, että asumispalveluissa on tällä hetkellä minimimäärä työntekijöitä ympärivuorokautiseksi yksiköksi. Sekä Helperissä että asumispalveluissa on sijaisista puute ja samoin kuin ammattitaitoisesta henkilökunnasta esim. lähihoitajia ei tahdo olla. Asumispalveluissa on suosittu oppisopimusopiskelua lähihoitajaksi, jolloin pitkään hoitoapulaisen nimikkeellä olleita on voitu siirtää ohjaajaksi. Ja muutoinkin on pyritty suosimaan henkilöstön kouluttautumista alan päivitetyn tiedon saamiseksi. Toimintakeskuksen henkilöstön tehtäväkuva on hyvin laaja. Henkilökunta tukee asiakkaiden selviytymistä monissa arjen asioissa ja erityisesti yksin asuvien. Seitsemän kuukauden otannalla 2011 terveydenhuoltopalveluissa ohjaaja kävi asiakkaan kanssa 10 krt/kk eli yksi ohjaaja poissa ½ 2 tuntia joka toinen päivä talosta. Asiakas saa myös apua ja tukea vaatteiden ostossa, kauppa-asioilla käymisessä ja raha- asioissa yksinkertaistettuna kaikessa. Harvalla asiakkaalla on omaisia, jotka hoitaisivat edes osan asioista. Ohjaajia on vähän suhteessa asiakkaiden tarpeeseen. Ylösen raportissa mainittiin toimintakeskuksen henkilökunnan vähäisyys. 5. VERTAILUJA YKSITYISEN JA KUNNALLISEN PALVELUTUOTANNON VÄLILLÄ Eri kuntien tuottamaa palvelua joko kunnan omana tuotantona tai yksityistämällä ei sinänsä voi keskenään vertailla. Palvelun hinta määräytyy asiakkaan tarvitseman palvelun ja tuen mukaan eli asiakas on keskiössä. Pitää olla samoista asiakkaista eri palveluntuottajien hinta. Mikäli kunta haluaa saada konkreettisen kuvan ja vertailla mitä yksityistäminen maksaisi Joutsalle, palvelu tulee kilpailuttaa. Kilpailutukseen täytyy olla asiantuntemusta ja siihen on varattava aikaa. Kilpailutuksenkin jälkeen kunta tuottaa palvelut omana tuotantona niin halutessaan. Mikäli kunta yksityistäisi: - kunnan kannattaisi olla rakentaja sillä se saa alvin palautuksen. Palvelun tuottajan täytyy olla eri kuin rakentajan. Jos palvelun tuottaja rakentaa se ei saa tukia eikä alv vähennystä ja ne vaikuttavat hoitopäivän hintaan suoraan. Useimmiten kunta toimii rakentajana tai kunnallinen vuokrataloyhtiö tms. - edelleen kunnalla säilyy vastuu asiakkaista ja se vaatii työntekijän kunnassa. Kaikki kehitysvammahuollon asiakkaat eivät käytä em. palveluja, yksityisen palveluntuottajan palvelua täytyy valvoa ja toimia yhteistyössä.

16 15 Yksityisillä palveluntuottajilla hinnat vaihtelevat joten on jokseenkin vaikea esittää nykyisen asiakaskunnan palveluntarpeen mukaista hinta-arviota. Suuntaa antavaa arviota saadaan kuitenkin Joutsan kunnan nykyisistä muille kunnille myytävistä asumis- ja työ/päivätoimintapalveluista: Asumispalvelujen hinta asuntolassa asuvalle 115 /vrk ja tukiasukkaana asuvalle 39 / vrk. Tähän saakka asuntolan puitteet ovat määritelleet asiakashinnan, jatkossahan siihen vaikuttaa myös asiakkaan palvelun tarve. Hinnat ovat varsin kohtuulliset. Kunnan omien asumispalvelujen nettomenot ovat vuonna 2011 n Käyttöpäiviä on 4160 vuodessa joten tuottajahinta on 72. Mikäli kunta ostaisi palvelut nykyisille asumispalvelujen käyttäjille yllä olevien hintojen ja em. hoitopäivien mukaan ne maksaisivat kunnalle (1095x39 )+(3065x115 ) = Tuottajahinta em. hoitopäivien mukaan 101,07. Erotus Palvelu kunnan omana tuotantona on edullisempaa. Toimintakeskus Helperin nettomenot vuonna 2011 ovat , käyttöpäiviä keskimäärin Tuottajahinta 48,43. Mikäli kunta ostaisi yksityiseltä palvelun em. hinnalla, maksaisi se vuodessa Erotus Palvelu kunnan omana tuotantona on edullisempaa. Yhteensä erotus , molemmat palvelut kunnan omana tuotantona on edullisempaa. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Kehitysvammaisten asumispalvelut olisi järkevintä keskittää Pajatielle. Äskettäin peruskorjattu Rutjakan ympärivuorokautisesti valvottu asuntola on erityisryhmien käytössä vielä pitkään. Asumispalvelun tarve/ uudelleenjärjestely Joutsassa 5 10 vuoden sisällä on henkilöä, joten lisää asianmukaisia asuntoja saataisiin peruskorjaamalla viereinen rivitalo ( Pajatie 3). Rivitaloon kunnostettaisiin myös päivätoimintatilaa vanhemmille kehitysvammaisille henkilöille. Kuntaan laadittavaan asunto-ohjelmaan (hallitusohjelman tavoite) otettava mukaan myös kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tarpeet. Olemassa olevien lukujen ja käytännön esimerkkien avulla näyttää siltä, että yksityistäminen ei tuo taloudellista etua kunnalle. Mutta jos palvelut halutaan kilpailuttaa niin toki sen voi tehdä ja arvioida sitten tilanne. Palvelun hinnan määrittää kuitenkin asiakkaan kunto, millaista tukea ja palveluja hän elämiseensä tarvitsee. Asiakas on keskiössä. Siksi ei suoraan voi vertailla kuntien kesken kv- palvelujen hintaa. Asumispalvelun ja toimintakeskuksen henkilöstömitoitus on minimitasossa. Valviran ohjeistus valmistuu syyskauden 2011 aikana. Sotepiirin muodostuminen sekä kuntauudistus ovat vireillä ja uudistukset tulevat voimaan muutaman vuoden kuluttua, vuonna Kunnan tulisi näiden tulossa olevien uudistusten kautta hakea verkostoitumista ja mahdollisia uudelleenjärjestelyjä. Toimintakeskukselle tulisi saada asianmukaiset tilat ja siihen toivotaan nyt yksituumaisuutta. Hanke on ollut vireillä jo yli kymmenen vuotta. Vaikka kunta yksityistäisi palvelut kunnan kannattaisi rakentaa tilat. Nykyisen Helperin ympäristö on saatettava asianmukaiseen kuntoon.viereisestä kenttäalueesta tehtävä puistotyyppinen alue jota sekä vanhukset, että kv-asiakkaat voivat käyttää. Parannettava rakennuksen ja koko alueen infrastruktuuria.

17 16 Koska Helperin nykyinen asiakaskunta vähenee seuraavan 20 vuoden päästä niin yhteistyökumppaneita tulee hakea muista erityisryhmistä ja perustaa erityisryhmien päivä- ja työtoimintakeskus. Tulevaisuuden palveluiden tarve tulee kartoittaa tarkemmin ja siihen tarvitaan oma suunnitelmansa. 7. KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Pajatie 3 rivitalon suunnitteleminen/rahoituksen hakeminen erityisryhmien asunnoiksi aloitetaan. Toimintakeskuksen kohtalosta on päätettävä mahdollisimman pian ja ryhdyttävä päätöksen mukaisiin toimenpiteisiin. Toimintakeskus Helperi sijaitsee nyt keskeisellä paikalla, lähellä palveluja jolloin säästytään monilta lisäkustannuksilta. Uudet toimitilat olisikin löydyttävä samaiselta alueelta. Tiloja on kartoitettu ja suunniteltu jo useaan kertaan. Koska Sote-integraatio tulee voimaan vuonna 2015 ja valmisteilla olevan kuntauudistuksen tavoitteena on tulla voimaan vuonna 2015 olisi järkevintä jatkaa nykyisellä palvelurakenteella, katsoa mitä mahdollisuuksia uudet yhteistyöalueet tuovat tullessaan ja kehittää toimintaa näiden palvelurakenteiden kautta. Terveydenhuollon palvelujen koordinoimiseksi perustetaan asiakastyöryhmä, joka vastaa kvasiakkaiden terveydenhuollosta, ja mahdollisista hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisesta. Asiakastyöryhmässä kehitysvammahuollon henkilöstöä, terveyskeskuksesta kehitysvammaisten henkilöiden oma lääkäri ja hoitaja ja tarvittaessa muuta terveydenhuollon henkilöstöä.

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Seinäjoki, 6.9.2016 Jouni Nummi, Kuntayhtymän johtaja Toimipisteet 13.9.16 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu Perusturvalautakunta 88 29.09.2016 Lumijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Ptltk 88 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä säädetään

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008

EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 1 EVIJÄRVEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2005-2008 Johdanto Vammaispoliittisen ohjelman on laatinut Evijärvellä järjestöjen edustajista ja viranhaltijoista koostunut työryhmä. Vammaispoliittinen

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Kunnan intressi? 2 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon palvelujen tilanne ja toimivuus valvonnan ja lupahallinnon Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu

Kehitysvammahuollon palvelujen tilanne ja toimivuus valvonnan ja lupahallinnon Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kehitysvammahuollon palvelujen tilanne ja toimivuus valvonnan ja lupahallinnon Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Marja-Leena Kärkkäinen Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Johtaja Oulussa 23.8.2012

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa Oulu 12.12.2016 Ylitarkastaja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Henkilökohtaisen avun päivät Assistentti.info Helsinki, Kuntatalo 22.9.2010 Hallitussihteeri Jaana Huhta, STM Esityksen näkökulmia Vammaispalvelulain muutoksesta vuosi

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot