Suomen 4H-liitto. Taimitarhaopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen 4H-liitto. Taimitarhaopas"

Transkriptio

1 Suomen 4H-liitto Taimitarhaopas

2 Julkaisija: Suomen 4H-liitto Piirrokset: Leena Yli-Vinkka Taitto: Tiina Rinne

3 Johdanto 4H-taimitarha on itsenäinen kesätyöpaikka, jossa näkee työnsä tulokset. 4Htarhoilta metsiin vietävät taimet ovat paikallista taimituotantoa, mikä antaa niille hyvät edellytykset kehittyä laadukkaiksi puiksi. Suuret taimitarhat ovat nykyään täysin koneellistettuja ja keskittyneitä massatuotantoon, joten pienten taimiyritysten mahdollisuus on tarjota esimerkiksi suurikokoisempia tai vaikkapa erikoispuitten taimia. Taimien kasvatuksen tavoitteena on tuottaa laadukkaita metsä- ja muiden puiden taimia omalle markkina-alueelle kilpailukykyiseen hintaan. Tehdystä työstä tulee myös saada kohtuullinen palkka eli alihintaan taimia ei kannata myydä. Taimitarhan perustamiseen saa apua ja neuvoja 4H-toiminnanjohtajalta. Ensin pitää selvittää, mitä puulajia ja taimityyppiä voidaan kasvattaa. Taimet voidaan kasvattaa metsätalouskäyttöön tai koristepuiksi. Ennen taimien kasvatuksen aloittamista pitää aina varmistaa, että niille löytyy myös ostaja. 4H-taimituottaja on itsenäinen yrittäjä. Taimien kasvattajan tulee suunnitella toimintansa huolellisesti. On hyvä muistaa, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty! Apua suunnitteluun saa tästä oppaasta, muilta taimien kasvattajilta sekä tietysti 4H-yhdistyksestä. 4H:n internet-sivuilta (www.4h-liitto.fi/top) löytyy taimitarhayrityksen TOP-tehtävät, jotka osaltaan tukevat taimien kasvattamisen aloittamista.

4 Sisältö 1. TAIMITARHAN PERUSTAMINEN Riskien ja mahdollisuuksien pohdinta Taimitarhan paikka Alkuvaiheen työaikataulu TAIMIKASVATUSTAVAT Avomaakasvatus Muovihuonekasvatus KOIVUN KASVATUS Siemenestä kasvattaminen Paljasjuuristen taimien kasvatus Paakkutaimien kasvatus Koulintataimesta kasvattaminen Paljasjuuristen taimien koulinta Koulinta paakkuihin MÄNNYN JA KUUSEN KASVATUS Siemenestä kasvattaminen Paljasjuuristen taimien kasvatus Suorakylvö paakkuihin Koulintataimesta kasvattaminen Paljasjuuristen taimien koulinta Koulinta paakkuihin ERIKOISPUULAJIEN JA KORISTEKASVIEN TAIMIKASVATUS Lehtipuut ja koristepensaat Ulkomaiset havupuulajit Taimien hinta Taimien kasvattaminen siemenestä HOITOTYÖT KASVUKAUDEN AIKANA Maan hoito ja rikkaruohojen torjunta Kastelu ja tuuletus Lannoitus Koivun lannoitus Havupuut Kohotettu kasvatus Muovihuonetaimien karaisu Talvivarastointi TAIMITUHOT Taimituhojen torjunta Yleisimpiä taimituhojen aiheuttajia MYYNTIKUNNOSTUS JA PAKKAAMINEN Taimien laatuvaatimukset Taimien nosto ja luovutus myyntiin Taimitunnukset ja merkinnät TULOSLASKELMA JA MUISTIINPANOT SANASTO LIITE. TAIMIKASVATUSSOPIMUS

5 4H-TAIMITARHAOPAS 5 1. Taimitarhan perustaminen Kysyntä määrää, mitä taimia kannattaa kasvattaa. Taimia voi kasvattaa joko siemenistä tai koulintataimista. Koulinta tarkoittaa, että taimet on siirretty pois alkuperäisestä kasvupaikastaan. Puulajin ja taimityypin (paljasjuuri- vai paakkutaimi, yksi- vai kaksivuotinen jne.) valintaan vaikuttaa kysynnän lisäksi taimesta maksettava hinta, kasvatuksen riskit, käytettävissä oleva tila sekä nuoren omat tiedot ja taidot. Taimista saatava hinta pitää tietää etukäteen, jotta pystytään arvioimaan kasvatuksen kannattavuutta. Yleisesti voidaan sanoa, että taimista maksettava hinta on sitä suurempi, mitä enemmän kasvatus vaatii työtä ja mitä kauemmin taimia kasvatetaan. Paljasjuurisia taimia kasvatetaan puulajista riippuen 2-4 vuotta ja paakkutaimia 1-2 vuotta, minkä takia paljasjuurisista taimista maksetaan enemmän. Jokaisen taimityypin kasvatuksessa on omat ongelmansa, mutta puulajeista kuusella epäonnistumisen riski on ehkä pienin. Laiskuus ja huolimattomuus hoitotöissä kostautuu aina. Tärkeimpiä hoitotöitä ovat kastelu, lannoitus ja yleisimpien sienitautien torjunta. Taimia ei kasvateta tuurilla vaan taidolla!

6 6 4H-TAIMITARHAOPAS 1.1. Riskien ja mahdollisuuksien pohdinta Yrittäjäksi aikovan kannattaa pohtia tarkkaan mitä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä taimitarhatuotantoon liittyy. Taulukon 1. nelikentän yläpuoli kuvaa nykytilaa ja sisäisiä asioita, alapuolella on tulevaisuus ja ulkoiset asiat. Vasemmalla ovat myönteiset ja oikealla kielteiset asiat. Swot-analyysiä käytetään yrityksen perustamisen ja investointien suunnittelun yhteydessä. SWOT tulee englannin kielen sanoista Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet), Threats (uhat). Mieti Taulukkoon 1. lisää vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia taimitarhayritykseen liittyen. Taulukko 1. Esimerkkejä pienimuotoisen taimitarhatuotannon vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkatekijöistä. Vahvuudet - Paikallinen - Kevyt organisaatio - - Heikkoudet - Työn tuottavuus pieni - Rahoituksen järjestäminen - - Mahdollisuudet - Tunnetumpi maine paikallisesti - Yhteistyö muiden pienten kanssa - - Uhat - Isojen dumppaus - Menetetty maine vaikea palauttaa - -

7 4H-TAIMITARHAOPAS Taimitarhan paikka Millainen paikka on hyvä? - Tasainen - Valoisa - Kasteluvesi lähellä - Kivetön hieta- tai hiekkamaa - Riittävästi tilaa - Avomaa tai muovikatos - Ei aivan järvenrannassa - Ei hallanarka paikka - Ei helposti rikkaruohottuva paikka - Ei herkästi routiva paikka Oikean kasvatuspaikan valinta on tärkeää. Paikan tulee olla tasainen, mieluiten loivasti etelään viettävä. Kasteluvesi on saatava läheltä, sillä kesän aikana taimet kuluttavat suuria määriä vettä. Aivan järvenrantaan taimitarhaa ei silti saa perustaa, koska kasvatuksessa käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita, mitkä voivat pilata vesistöjä. Paikan pitää olla valoisa, sillä varjostus vaikuttaa taimien kasvuun ja altistaa varsinkin männyntaimet sienitaudeille. Lähellä kasvavat haavat, pienet vesatkin, voivat altistaa männyn taimet männynversoruosteelle. Hallanarkaan paikkaan ei taimitarhaa voi myöskään perustaa, sillä etenkin kuusen taimet paleltuvat helposti. Taimitarhaa ei kannata perustaa herkästi routiville maille eikä rikkaruohojen pahasti vaivaamiin paikkoihin. Etenkin juolavehnä pitää poistaa jo edellisenä vuotena. Sopiva maapohja on kivetöntä hieta- tai hiekkamaata, minkä seassa ei ole paljon hienojakoista maa-ainesta (hiesu, savi). Kivet ovat haittana työskentelyssä. Myös pienet kivet on syytä poistaa. Tehokkaassa käytössä ollut kasvi- tai perunamaa voisi esimerkiksi olla hyvä taimitarhan paikka. Erilaiset kasvatusalustat vaativat erilaisen tilan. Taimityyppiä ja määriä mietittäessä kannattaa ottaa selvää kuinka paljon milläkin alustalla voi taimia kasvattaa neliömetrillä, jotta tiedetään kuinka paljon koko taimitarha vaatii tilaa. Mukaan pitää laskea myös käytävien ja reuna-alueitten tilantarve. Taimia voidaan kasvattaa joko avomaalla tai muovikatoksessa. Paljasjuuritarha perustetaan joko peruslannoitettuun ja kunnostettuun maahan tai peruslannoitettuun kasvuturvealustaan. Paakkutaimia kasvatettaessa on kasvatusalustojen alle aina laitettava eristävä hiekkakerros ja suojamuovi eristämään taimet maasta ja ehkäisemään rikkaruohojen kasvua.

8 8 4H-TAIMITARHAOPAS 1.3. Alkuvaiheen työaikataulu Taimitarhayrityksen suunnittelun kannalta tärkeitä ohjeita töiden ajoituksesta; Kasvatuksen aloittamista edeltävä kesä: 1. Kasvatuspaikan valinta 2. Rikkaruohojen poisto kesannoimalla On ensiarvoisen tärkeää, että taimitarhatyöt tehdään oikeaan aikaan. Toimenpiteet on sovitettava luonnon kasvurytmin mukaan. Puiden kasvu on voimakkaimmillaan keväällä, minkä takia taimitarhan perustamis- ja hoitotyöt on aloitettava niin aikaisin, ettei kasvun kannalta arvokkaita kevätpäiviä menetetä. Kasvatuksen aloittamista edeltävä syksy: 1. Mudan, jyrsinturpeen tai karjanlannan sekoitus maahan 2. PH:n mittaus ja maan happamuuden säätely (kalkitus, puuntuhka) 3. Maan muokkaus 4. Rikkaruohojen kitkeminen käsin (5. Maan ravinteisuuden mittaus) Kasvatuksen aloittamiskevät: 1. Rikkakasvien torjunta torjunta-aineilla tai rikkakasvien kitkentä käsin 2. Lannoitus, vähintään 2 viikkoa ennen kasvatuksen aloittamista 3. Äestys ja tasoitus 2. Taimikasvatustavat 2.1. Avomaakasvatus Maapohja Erityisesti hiekkamailla kannattaa maan sekaan sekoittaa 5 cm:n paksuinen kerros mutaa, jyrsinturvetta tai hyvin kompostoitunutta karjanlantaa. Maa voi olla melko hapanta, havupuilla ph (happamuus pitoisuus) n. 4-6, koivulla ph:lla ei ole niin suurta merkitystä. PH:n voi mitata siihen tarkoitetuilla indikaattoriliuskoilla. Ensin sekoitetaan maata veteen, sitten laitetaan liuska seokseen, jolloin liuska vaihtaa väriä. Väri kertoo ph-arvon. Liuskoja voi ostaa apteekista. Happamuutta vähennetään eli ph:ta nostetaan lisäämällä maahan kalkkia. Yhden ph-yksikön nousun saa sekoittamalla aarin (10 m x 10 m) alalle noin 3 kg maanparannuskalkkia. Myös puuntuhka on hyvä kalkitusaine, mutta sen annostelussa pitää olla varovainen, sillä se nostaa ph:ta kalkkia voimakkaammin ja vähentää myös lannoitustarvetta. Rikkakasvien torjunta Töihin on hyvä ryhtyä ajoissa, jotta rikkaruohot eivät pääse valtaamaan kasvupaikkaa. Kasvatusta edeltävänä kesänä rikkaruohot poistetaan kasvatuspaikalta kesan-

9 4H-TAIMITARHAOPAS 9 noimalla tai muuten perkaamalla se tarkoin. Kemiallinen torjunta on tehokkain ja se toteutetaan edellisenä kesänä Roundup- torjunta-aineella. Pienillä aloilla suositeltu, mutta työläs tapa on kitkeä juolavehnän ym. rikkakasvien versot ja juuret käsin syksyllä ja toistamiseen keväällä. Torjunta-aineita käytettäessä noudatetaan käyttöohjetta, levitysajankohta on varhain keväällä (yleensä toukokuussa), kun kasvit ovat kasvussa. Levitys on kuitenkin tehtävä ennen nopean kasvun vaihetta. Peruslannoitus Keväällä, vähintään kaksi viikkoa ennen kasvatuksen aloittamista, maa peruslannoitetaan. Ensimmäisen lannoituksen ajankohtaa voi kuitenkin lykätä etenkin avojuuritaimilla keväthallan takia. Puitten taimet vioittuvat herkästi kloorista, joten on varmistettava, ettei käytetä esim. maatalouteen tarkoitettuja, klooripitoisia lannoitteita. Hyvä yleissääntö on, että aarille lisätään 3-5 kg tarkoitukseen sopivaa, kloorivapaata moniravinnelannoitetta. Jos maapohja on alunperinkin runsasravinteista, tai siihen on lisätty karjanlantaa, riittää pienempi lannoitemäärä. Vähätyppisiä lannoitteita kannattaa suosia, koska liika typpi rehevöittää kasvustoa ja altistaa sen taudeille ja tuholaisille. Lannoitemäärän laskemiseksi on maapohjan ravinteisuus hyvä mitata. Kasvualustan ravinnetaso voidaan mitata puristenesteen johtokykymittarilla. Mittarin saatat löytää 4H-yhdistyksestäsi tai 4H-piiristä, mutta ainakin maataloustarvikkeita myyvästä liikkeestä. Maa äestetään ja lannoite muokataan huolellisesti maahan. Lopuksi kasvatusalusta tasoitetaan niin, ettei siihen jää vettä kerääviä painanteita, ja sen pinta haravoidaan. Maapohjan ravinteisuudesta riippuen koko lannoitemäärä (perus- ja kasvatuslannoitus) on 5-8 kg:aa aarille. Lannoitemäärien ylöskirjaaminen on erittäin tärkeää, jotta vältetään virheannostukset. Kasvuturvealusta Jos taimia kasvatetaan kasvuturvealustalla, on vaivattominta käyttää valmiiksi peruslannoitettua metsätaimiturvetta. Muuhun tarkoitukseen lannoitettuja valmisturpeita ei saa käyttää, koska niiden ravinteet saattavat olla puuntaimille epätasapainossa ja siten aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Happamuuden neutralisoimiseksi kannattaa turpeeseen lisätä 1-2 kg dolomiittikalkkia. Jos kasvuturve valmistetaan itse, niin sekoitetaan 1 kg turpeen peruslannoitetta ja 2-3 kg dolomiittikalkkia yhteen kuutiometriin vähän maatunutta lannoittamatonta jyrsinturvetta. Valmiin turvealustan paksuus on oltava 10 cm:ä avomaalla ja cm:ä muovihuoneessa. Maatumisen takia turve on vaihdettava mieluiten joka vuosi tai vähintään joka toinen vuosi. Liiaksi maatuneessa turpeessa juurien hengitys estyy ja taimien kehitys häiriintyy Muovihuonekasvatus Itämistä ja taimien kasvua voidaan nopeuttaa erilaisilla muovikatoksilla, joita ovat muovihuone, -tunneli ja -karsina. Muovitunneli on molemmista päistä avoin muovihuone, ja se soveltuu käytettäväksi koko maassa. Karsina on muutaman metrin levyinen ja noin kymmenen metrin pituinen, 0,5-1,0 m:n korkuisella muovilla tai harsokankaalla ympäröity kasvupaikka. Muovikatos perustetaan valoisaan, mieluiten tuulelta suojaisaan paikkaan ja se sijoitetaan pohjois-etelä -suuntaiseksi. Muovikatos pystytetään ympäristöään korkeammalle paikalle. Huoneen tai vastaavan pohjalle asetetaan ohut rei itetty muovi (esimerkiksi lannoite- tai jätesäkkimuovia) rik-

10 10 4H-TAIMITARHAOPAS karuohottumisen estämiseksi. Muovin päälle levitetään soraa tai karkeaa hiekkaa noin 10 cm paksuksi kerrokseksi siten, että pohja jää keskeltä vähän reunoja korkeammalle. Näin ylimääräinen kasteluvesi valuu pois. Lämpötila muovin suojassa nousee helposti liian korkeaksi, joten tuuletusaukkojen tulee olla riittävän suuria ja muovin reunat helposti ylös nostettavissa. Muovihuone vaatii tarkkaa seurantaa varsinkin lämpiminä aikoina. Paras itämis- ja kasvulämpötila on astetta (ºC), eli vain hieman normaalia huonelämpötilaa korkeampi. Lämpötila ei saa kuitenkaan koskaan nousta yli 30 asteen. Harsokate Taimikasvatuksessa käytetään puutarhatuotannostakin tuttua harsoa. Harso tuetaan rimasta tai laudasta tehtyyn kehikkoon, jotta se ei paina hentoja taimia. Varsinkin koivua kasvatettaessa harson tukeminen on tärkeää. Harso lisää maan pintakerroksen lämpötilaa muutamalla asteella, mikä suojaa taimia alkukesän hallaöinä. Erityisesti kuusen taimet ovat herkkiä hallalle. Toisaalta kuumina päivinä, jolloin ilma seisoo, on huolehdittava tuuletuksesta joko reunoja nostamalla tai koko harso tilapäisesti poistamalla. Näin lämpötila ei pääse nousemaan taimille vahingollisen korkeaksi.

11 4H-TAIMITARHAOPAS Koivun kasvatus 3.1. Siemenestä kasvattaminen Siementen kylvö ja kylvöksestä huolehtiminen ovat taimikasvatuksen eniten tarkkuutta vaativia töitä. Onnistuessaan siemenestä kasvattaminen on taloudellisesti kannattavaa, koska työpalkka saadaan jokaisesta kasvatusvaiheesta. Siemenet kylvetään joko muovihuoneeseen tai avomaalle. Avomaalla kylvös peitetään usein kasvatusharsolla, mikä suojaa taimia ja jouduttaa niiden kehitystä. Betula pendula Paljasjuuristen taimien kasvatus Koivun siemenet kylvetään normaalina keväänä toukokuun alussa turvepetiin tai idätyslaatikkoon muovihuoneeseen. Turvepedin tulee olla vähintään 5 cm paksu, ja turpeen pitää olla metsätaimikasvatukseen sopivaa. Tavalliset valmisturpeet eivät käy! Siemenet kylvetään hajakylvöllä turvepetiin tai idätyslaatikoihin. Tavoiteltu kasvatustiheys on noin itävää siementä neliömetrillä. Siementen itävyysprosentin ja painon löydät siemenpurkin kyljestä. Koivun siemenet ovat erittäin kevyitä, joten siemeniä ei voi käsitellä tuulisessa paikassa. Siemenet voidaan peittää kylvön jälkeen noin 3 mm:n kerroksella hiekkaa tai jyräämällä ne kevyesti kasvualustaansa. Kylvämisen jälkeen kylvös kastellaan kunnolla. Itämisvaiheen aikana (2-3 viikkoa) turpeen on oltava tasaisen kostea koko ajan. Kuivuus tai seisova vesi pilaa varmasti yrityksen heti alkuunsa. Kuumina päivinä vettä on annettava useissa pienissä erissä. Muovia pidetään taimien päällä 6-8 viikkoa. Jos taimien päällä käytetään harsokangasta, on se aina tuettava lauta- tai riukukehikkoon siten, ettei harso pääse painamaan hentoja taimia. Taimien harvennus ja mahdollinen täydennys tehdään, kun sirkkataimet ovat ns. nelilehtiasteessa. Yleensä yhden kasvukauden jälkeen taimet koulitaan, eli irrotetaan kasvupaikastaan ja siirretään uuteen, väljempään kasvutilaan. Koulinnan ansiosta juuristosta tulee suppea ja runsashaarainen. Koulintaohjeita löydät tästä oppaasta, kohdasta 3.2. Koulintataimesta kasvatus.

12 12 4H-TAIMITARHAOPAS Paakkutaimien kasvatus Siemenet kylvetään suoraan kennoihin joko haja- tai suorakylvömenetelmällä. Kylvö tehdään normaalina keväänä toukokuun alussa muovihuoneeseen. Koivu kasvatetaan yleensä cm 3 :n kokoisissa paakuissa. Jos taimet kasvatetaan kesäistutusta varten, suositellaan pienempiä cm 3 :n kokoisia paakkuja. Kasvatuskennojen täyttö ja kylvön valmistelutyöt Kennot täytetään metsätaimille sopivalla kasvuturpeella kahdessa vaiheessa. Alkutäytössä turve levitetään tasaisesti kaikkiin kennoihin niin, että kennot täyttyvät. Tätä työvaihetta helpottaa suuresti, jos työpöytä on kaksitasoinen: turvesäkki sijoitetaan ylemmälle tasolle, mistä turve on helppo vetää kasvatuslaatikon päälle. Tämän jälkeen turve tiivistetään painelemalla sitä harjalla napakasti kerran joka kohdasta. Kannattaa kuitenkin välttää liiallista voimankäyttöä. Kennoja ei kannata pyyhkiä harjalla, etteivät niiden reunat rikkoontuisi. Puunpalaset ja suuret kasvien jäänteet pitää poistaa turpeesta. Tiivistämisen jälkeen kennot täytetään uudestaan. Jokaisen kennon on täytyttävä turpeesta siten, että 2-3 mm kennon yläreunasta jää näkyviin. Reunimmaiset kennorivit jäävät helposti muita tyhjemmiksi, joten niihin on lisättävä käsin riittävästi turvetta. Turve tiivistetään kuten ensimmäiselläkin kerralla, minkä jälkeen kennot ovat valmiita kylvettäviksi. Täytettyjä kennoarkkeja voidaan säilyttää kuivassa ja katetussa tilassa kymmenkunta laatikkoa päällekkäin, mikäli niitä ei ole täytetty kovin kostealla turpeella. On kuitenkin huolehdittava, etteivät arkit homehdu. Päällimmäiset arkit on peitettävä, jotta haihdunta ei aiheuta muutoksia turpeen koostumuksessa. Kennoarkkien kylvö ja peittäminen Ennen kylvöä tarkistetaan, että jokaisessa kennossa on riittävästi turvetta. Kennoarkin tulisi painaa kylvettäessä noin 6 kg. Arkit kastellaan hyvin ennen kylvöä. Jos kennoarkit ovat olleet pitkään varastoituina, kastelu kannattaa aloittaa jo kylvöä edeltävinä päivinä. Kylvötyötä varten varataan tuoli ja pöytä, joiden äärellä työ voidaan tehdä istuen ja selkä suorana. Kylvötyö tehdään sisätilassa tai muovihuoneessa niin, ettei siemeniä hukata. Koivun siemenet ovat hyvin kevyitä, eikä kylvö onnistu tuulisessa paikassa. Mikäli muovihuone ei ole heti käytössä, idätys voidaan aloittaa sisätiloissa, kuten autotallissa. Kennoihin kylvetään itävyydestä riippuen 1-5 siementä. Siementen itävyysprosentin löydät siemenpurkin kyljestä. Kylvön jälkeen siemenet peitetään 3 mm:n hiekka-, sahanpuru- tai turvekerroksella. Hiekan tulee olla hienoa, kivetöntä ja puhdasta, sahanpurun puhdasta ja kosteahkoa, ja turpeen kuivaa ja lannoittamatonta. Myös näiden sekoituksia voi käyttää. Peittämisen tarkoituksena on suojata siementä ja estää sen kuivuminen. Koivun taimituotannossa käytetään myös ns. priklausmenetelmää, jossa siemenet kylvetään tiheämpään. Muutaman viikon ikäisinä, kun sirkkataimet ovat nelilehtiasteessa, ne koulitaan niin, että yhteen kennoon jää vain yksi taimi. Koulitut taimet istutetaan tarkoituksella tyhjiksi jätettyihin kennoihin. Taimien harvennus ja mahdollinen täydennys tehdään, kun sirkkataimet ovat nelilehtiasteessa. Taimia voidaan siirtää pinseteillä tai varovaisesti sormin tyhjään kennoon.

13 4H-TAIMITARHAOPAS Koulintataimesta kasvattaminen Siemenestä kasvattamisen lisäksi on mahdollista kasvattaa taimet taimitarhalta saadusta taimimateriaalista. Taimien koulimisella tarkoitetaan niiden irrottamista kylvöpaikastaan tai aiemmasta kasvupaikastaan ja istuttamista harvempaan kasvutilaan. Koulinnalla pyritään tuuheuttamaan taimien juuristoa ja väljempi kasvatustiheys lisää taimien tanakkuutta. Koulintamateriaalista voidaan kasvattaa sekä paakku- että paljasjuurisia taimia. Koivun koulintamateriaali on 1M-tyyppistä, eli taimet ovat kasvaneet yhden kasvukauden muovihuoneessa. Jos taimien pituuserot ovat suuret, on mahdollisuuksien mukaan laitettava samankokoiset taimet kasvamaan samaan paikkaan. Näin isot taimet eivät varjosta pienempiä. Kun taimet saapuvat taimitarhalta, taimipakkaukset avataan ja taiminiput valeistutetaan koulintapaikan lähelle kosteaan ja varjoisaan paikkaan. On huolehdittava, että juuret eivät pääse kuivumaan. Paikka ei saa kuitenkaan olla liian märkä, sillä seisovassa vedessä taimet kuolevat hapenpuutteeseen. Mitä lyhyempi valeistutusvaihe on, sitä vähemmän taimia kuolee. Kuivuus ja auringonvalo vaurioittavat taimien juuria nopeasti. Koivun taimet koulitaan toukokuussa, ennen silmujen puhkeamista. Taimien juuristojen tulee olla haaroittuneita ja riittävän kookkaita. Latvojen tulee olla hyväkuntoisia. Koulinnan yhteydessä poistetaan huonolaatuiset, eli päätesilmuttomat, monilatvaiset, vialliset, heikkojuuriset ja alamittaiset taimet Paljasjuuristen taimien koulinta Maan puhdistaminen rikkaruohoista ennen koulintaa on erittäin tärkeää, koska koivun ollessa lehdessä torjunta-aineita ei voi käyttää. Koulittavien taimien silmut eivät saa olla puhjenneet. Koulintaa varten tarvitaan pitkä (3-6 m), pari senttiä paksu ja suora lauta. Sen toiselle sivulle tehdään sahalla lovet noin 15 cm:n välein. Laudan päihin tehdään reiät, jotta se on helppo kiinnittää kepeillä maahan työn ajaksi. Koulintalaudan viereen kaivetaan noin 15 cm:ä syvä vako. Vaon laudanpuoleinen seinämä tehdään pystysuoraksi, jotta taimi tulisi suoraan asentoon. Vaon kaivaminen on kätevintä etenemällä selkä edellä, toinen jalka laudan päällä seisten. Koulintarivien väliksi on hyvä jättää cm:ä. Riittävä kas-

14 14 4H-TAIMITARHAOPAS vutila parantaa tuuletusta ja ehkäisee siten sienitautien leviämistä. Myös harausta varten on varattava riittävästi tilaa. Mikäli taimien juuret ovat erittäin pitkiä, katkaistaan niitä nipuittain ennen koulintaa sen verran, että juuret asettuisivat suoraan vakoon. Juuret katkaistaan saksilla tai puukolla, ei repien! Ennen taimien maahan laittamista koulintavako kastellaan märäksi. Taimet asetellaan yksitellen koulintalaudan loviin siten, että ylin juurenhaara tulee 1-2 cm maanpinnan alapuolelle, taimi on suorassa ja juuret eivät ole mutkalla vaon pohjalla. Taimet peitetään mahdollisimman nopeasti, sillä valo ja tuuli aiheuttavat vaurioita paljaille juurille. Vako peitetään haravalla, maa tiivistetään ja tasoitetaan. Kun koulintalauta on nostettu pois, on maata vielä hyvä tiivistää jalalla painamalla. Koulinnan jälkeen taimet kastellaan kunnolla Koulinta paakkuihin Koivu (ja lehtikuusi) kasvatetaan yleensä cm 3 :n kokoisissa paakuissa. Jos taimet kasvatetaan kesäistutusta varten, suositellaan pienempiä cm 3 :n kokoisia paakkuja. Turve kastellaan jo koulintaa edeltävänä päivänä. Turve on sopivan kosteaa, kun sitä on helppo muovailla käsin, mutta se ei liety. Koulintapaikaksi valitaan tuulelta suojaisa ja varjoisa paikka. Koulinta kannattaa tehdä sopivan korkuisella pöydällä, minkä ääressä ei tarvitse kurotella eikä kyykistellä. Turveruukut ja kennot Turveruukkuihin ja kennoihin koulitaan joko paljasjuurisia tai pieniä paakkutaimia. Ensin otetaan kämmenelle märkää turvetta ja puristetaan se litteäksi. Turpeessa olevat puun ja kasvien palaset heitetään pois. Taimen juuristo asetetaan turpeen päälle siten, että juuret asettuvat suoraan ja levälleen. Juurten päälle laitetaan lisää turvetta ja käsi puristetaan nyrkkiin, jolloin juuristo jää kokonaan turvepaakun sisään. Kun pikkusormella ja nimettömällä koukistaa puristaessa enemmän, tulee paakusta kartiomainen. Paakun ulkopuolelle jääviä pitkiä juurenpäitä katkaistaan saksilla tai puukolla. Paakku painetaan tämän jälkeen ruukun tai kennon pohjaan asti. Potin on täytyttävä turpeesta, ja usein on tarpeen lisätä turvetta taimipaakun reunoille. Koulinta aloitetaan kennon takimmaisesta rivistä ja edetään rivi riviltä lähemmäs, etteivät valmiit kennot olisi työn tiellä. Kun kasvatuslaatikon kaikki ruukut/kennot on täytetty, viedään laatikko kasvatuspaikalle ja kastellaan heti runsaalla vedellä. Tärkeintä on, että taimet laitetaan paakun keskelle, juuret levitetään suoraksi ja kennot täytetään kokonaan turpeella.

15 4H-TAIMITARHAOPAS Männyn ja kuusen kasvatus Pinus sylvestris Picea abies 4.1. Siemenestä kasvattaminen Kuusen ja männyn siemenestä voidaan kasvattaa sekä paakku- että paljasjuuritaimia. Kylvössä käytettävän siemenen on oltava alkuperältään sopivaa ja itävyydeltään korkealaatuista. Taimipoltteen torjumiseksi siemenet voidaan peitata torjunta-aineella. Hyvälaatuinen siemen, uusi turve kasvualustana ja puhtaat taimilaatikot sekä itämiselle riittävä lämpötila ehkäisevät taimipoltetta myös tehokkaasti. Itämistä voidaan jouduttaa siemenen esikäsittelyllä ennen kylvöä. Siemeniä on suositeltavaa liottaa vedessä kylvöä edeltävän yön yli. Lumesta sulatettu vesi tai suovesi on parasta liotusvedeksi. Liotuksen jälkeen siemenet levitetään ohueksi kerrokseksi sanomalehden päälle kuivumaan. Kylvö voidaan aloittaa heti, kun siemenet eivät enää tartu toisiinsa Paljasjuuristen taimien kasvatus Kylvö tehdään muokattuun ja kunnostettuun penkkiin. Siemen itää parhaiten lämpimässä ja kosteassa maaperässä, joten avomaalle kylväminen on tehtävä maanpinnan lämmettyä riittävästi, mutta kuitenkin ennen keskikesän paahdetta ja kuivuutta. Etelä- Suomessa sopiva kylvöaika kuuselle on toukokuun loppupuoliskolla ja männylle kesäkuun alussa. Kasvatusalustaksi valitaan joko taimitarhamaaksi kunnostettu kivennäismaa tai turvepeti. Rikkakasvit kannattaa torjua ennakkoon huolellisella kesannoinnilla tai torjunta-aineilla. Varsinkin männyn taimet voivat kärsiä suuria vahinkoja rikkaruohojen varjostuksesta. Kylvöalueelle muotoillaan metrin levyiset ja noin 15 cm korkeat kylvöpenkit, jotka tasoitetaan hyvin. Penkkien väliin jätetään tuulettumista ja työskentelyä varten puolen metrin levyiset käytävät. Kylvön voi tehdä joko rivi- tai hajakylvönä. Hajakylvössä levitetään itävyydeltään korkealuokkaista siementä tasaisesti kylvö-

16 16 4H-TAIMITARHAOPAS penkkiin. Siementä kuluu männyllä noin 8-12 grammaa ja kuusella noin grammaa neliömetrille. Rivikylvö tehdään laudansyrjällä painettuun matalaan vakoon. Näihin cm:n välein oleviin vakoihin siemenet sirotellaan joko käsin tai pullon suusta. Itämisaika on 2-3 viikkoa. Jos siemeniä ei suojata harsolla, on ne suojattava 3 mm:n kerroksella hienoa, puhdasta hiekkaa. Harsonkin kanssa suojakerros on suositeltavaa. Harso suojaa siemeniä hyönteisiltä ja linnuilta. Erityisesti kuusen siemeniä myös hallalta. Muovin tai harson alla haihdunta on voimakkaampaa, joten lämpiminä päivinä kylvöstä pitää kastella usein. Harsoa ei tarvitse ottaa pois kastelun ajaksi, mutta lannoitusta tai torjuntaainekäsittelyä sen läpi ei saa tehdä. Kate poistetaan männyllä kokonaan kuukauden kuluttua kylvöstä. Kuusella katetta pidetään syys-lokakuun vaihteeseen (pohjoisessa katteen voi poistaa jo elokuun lopussa) Suorakylvö paakkuihin Havupuun paakkutaimet luokitellaan yleensä isoihin ja pieniin paakkuihin. Kaksi- tai puolitoistavuotiaaksi kasvatettavia taimia kasvatetaan isoissa, yli 100 cm 3 :n kokoisissa paakuissa ja pienempiä pienemmissä paakuissa. Kasvatettaessa pientä 1-vuotista mäntyä siemen kylvetään toukokuun aikana muovihuoneessa tai vastaavassa pieniin potteihin. 2-vuotiaaksi kasvatettavat männyt kylvetään vasta kesäkuussa suurempiin potteihin myös muovihuoneessa. Molemmissa tapauksissa muovin voi poistaa elokuun alussa. Kuusi kylvetään muovin alle toukokuun lopulla ja muovi poistetaan syyskuun lopussa. Etelä- Suomessa voidaan muovin sijasta käyttää harsoa, vaikka kasvatusolosuhteet eivät muovihuoneen veroisia olekaan. Kylvö tehdään sormilla annostelemalla, asettamalla siemenet taitetun pahvin vakoon ja siitä varovaisesti tikulla kennoon pudottamalla. Kylvön voi tehdä myös tarkoitukseen kehitetyllä kylvölaitteella. Yhteen kennoon kylvettävä siemenmäärä riippuu itävyydestä. Itävyysprosentti löytyy siemenpurkista. Itävyys >95 % - 1 siemen/kenno % - 2 siementä/kenno % siementä/kenno % siementä/kenno % - 5 siementä/kenno Kylvö on järkevintä tehdä kennorivi kerrallaan, koska pieniä siemeniä on vaikea havaita turpeen seasta. Osaan kennoista voidaan kylvää eri siemenmäärä kuin toisiin, esimerkiksi reunimmaisiin kennoihin enemmän. Myös yksisiemenkylvössä on varmistuttava siitä, että täydennystaimia on saatavissa, sillä kaikki siemenet eivät idä. Siemeniä pitää riittää myös kaikkiin kennoihin.

17 4H-TAIMITARHAOPAS Koulintataimesta kasvattaminen Siemenestä kasvattamisen lisäksi on mahdollista kasvattaa taimet taimitarhalta saadusta taimimateriaalista. Taimien koulimisella tarkoitetaan niiden irrottamista kylvöpaikastaan ja istuttamista harvempaan kasvutilaan. Koulinnalla pyritään tuuheuttamaan taimien juuristoa ja väljempi kasvatustiheys lisää taimien tanakkuutta. Koulintamateriaalista voidaan kasvattaa sekä paljasjuurisia että paakkutaimia. Kevät on paras ajankohta koulinnalle. Kuusi ja mänty on koulittava ennen kuin pituuskasvu pääsee kunnolla alkuun. Poikkeuksena paakkutaimet, jotka koulitaan isompiin paakkuihin elokuussa (kuusi) tai heinä-elokuun vaihteessa (mänty). Syyskoulinta on myös mahdollista kunhan maa, johon istutetaan, ei ole routivaa. Taimien juuristojen tulee olla haaroittuneita ja riittävän kookkaita. Latvojen tulee olla hyväkuntoisia. Koulinnan yhteydessä poistetaan huonolaatuiset eli päätesilmuttomat, monilatvaiset, vialliset, heikkojuuriset ja alamittaiset taimet. Harsoa tai muovia kannattaa käyttää taimien päällä noin kolmen viikon ajan koulinnan jälkeen, jotta juuret vahvistuisivat nopeammin Paljasjuuristen taimien koulinta Katso koulintaohjeet luvusta Paljasjuuristen taimien koulinta. Ainoa ero havupuilla on koulintatiheys. Kuusen taimet koulitaan riveihin 7-10 cm:n ja männyn taimet 5-6 cm:n välein. Koulintalautaan tehdään lovet näiden välien mukaan. Männyllä riviväliksi riittää 15 cm, mutta kuusi tarvitsee voimakkaasti leviävän pintajuuristonsa ansiosta tilaa noin 25 cm:ä koulintarivien väliin Koulinta paakkuihin Katso koulintaohjeet luvusta Koulinta paakkuihin. Jos koulinta tehdään vasta toukokuun lopulla tai sen jälkeen, on taimet ensimmäisten 2-4 viikon ajan kasvatettava joko muovihuoneessa tai harson alla, jonka jälkeen muovi tai harso poistetaan. Männyn taimet ovat valmiita istutukseen heinäkuun puolivälin jälkeen, kuusen taimet loppukesällä tai seuraavana keväänä. Paakkujen keskelle tehdään kolo pikkupaakulle joko sormella tai sopivan kokoisella tapilla. Pikkupaakku painetaan koloon. Joillain kennotyypeillä on käytettävissä erityinen työtä helpottava koulintalevy. Turve tiivistetään kastelemalla arkki heti koulinnan jälkeen. Paakku paakkuun koulinta Paakku-paakkuun -menetelmässä koulitaan pieni paakkutaimi isompaan paakkuun. Isot paakut täytetään metsätaimiturpeella.

18 18 4H-TAIMITARHAOPAS 5. Erikoispuulajien ja koristekasvien taimikasvatus Quercus robur Erikoispuulajit ja koristekasvit soveltuvat myös pienimuotoiseen taimikasvatukseen. Erikoispuulajien tai koristekasvien kasvattamisella on mahdollisuus päästä parempiin tuottoihin. Kannattaa kuitenkin aina aluksi selvittää myyntimahdollisuudet ja strategia. Kasvatettavat lajit kannattaa myös valita sen mukaan mitä uskoo saavansa kaupattua. Lajivalinnassa tulee huomioida metsäpuulajeja vakavammin kasvatettavan lajin ilmastovaatimukset. Aran kasvilajin kasvattaminen liian pohjoisessa saattaa johtaa epäonnistumiseen. Myös puulajien erityisvaatimukset, tuhoriskit ja kasvatustekniikka tulee selvittää tarkkaan. Erikoisempi kasvilaji ei kuitenkaan aina merkitse sitä, että ne olisivat vaikeampia kasvatettavia. Lajien lisäysmateriaalin valinta tulee tehdä erityisen huolellisesti ja varmistua siemenlähteen hyvästä laadusta ja kasvatusalueelle riittävästä talvenkestosta. Hyvän siemenlähteen käyttö turvaa kasvattamisen onnistumisen ja helpottaa myös taimien myyntiä. Eteläisimmässä Suomessa ilmasto suo edellytykset laajan lajivalikoiman kasvatukseen. Pohjoisempana kasvatettuja taimia on usein helpompi myydä sillä ankarampi kasvatuspaikka tuo mukanaan eräänlaisen takuun niiden talvenkestosta, näin ainakin suuremmiksi kasvatettujen taimityyppien kohdalla. Metlan internet-sivuilta (www.metla.fi/metinfo/puulajit) löytyy tietoa ulkomaisista puulajeista, jotka menestyvät myös Suomessa.

19 4H-TAIMITARHAOPAS Lehtipuut ja koristepensaat Useimmat lehtipuut ja pensaat ovat mukavia kasvatettavia, sillä ne kasvavat huomattavasti havupuita nopeammin. Niinpä useat maisemointiin tai viherrakennukseen soveltuvat taimet saa venytettyä muutamassa vuodessa varsin kookkaiksi. Sama koskee myös esimerkiksi leppien, tammien, jalavien ja vaahteroiden metsään istutettavia taimia. Jalot lehtipuut ovat yleensä arkoja pakkasille, joten kestävän siemenlähteen valitseminen on niiden kohdalla erityisen tärkeää. Ne ovat myös myyrien, jänisten, kauriiden, peurojen ja hirvien herkkua, joten taimien suojaaminen on tehtävä huolella. Useat lehtipuut kasvattavat jo pienenä syvän paalujuuren. Niinpä ne eivät aina viihdy astioissa vaan niitä voi olla helpompi kasvattaa syvämultaisessa kohopenkissä. Kannattaa muistaa, että koristetaimilla on myös omat kauppakelpoisuusvaatimuksensa Ulkomaiset havupuulajit Ulkomaisten havupuiden taimia on varsin rajoitetusti saatavissa kotimaisilta metsäpuiden taimitarhoilta luvulla taimituotanto on ollut runsainta seuraavien lajien kohdalla: siperianlehtikuusi, kontortamänty, serbiankuusi, mustakuusi sekä douglaskuusi. Kaikkia muita havupuulajeja on ollut huomattavasti vähemmän tarjolla. Lajeja, joista on ollut tarjolla pieniä eriä ovat ainakin palsamipihta, japaninpihta, siperianpihta, koreanpihta, lännenpihta ja purppurapihta sekä okakuusi, makedonianmänty, lännenhemlokki sekä tuijat. Taimien suhteellisen vähäinen tarve, lisäysmateriaalin saatavuus sekä tiedon puute ovat rajoittaneet laajamittaisemman kasvatukseen vain muutamaan yleisimmin käytettyyn havupuuhun. Suurikokoisia viherrakennustaimia on saatavilla myös erikoisemmista lajeista, mutta usein kyse on manner- Euroopasta tuoduista taimista, joiden menestyminen meillä on usein kyseenalaista. Suomeen on tuotu 1990-luvun lopussa myös ulkomailla kasvatettuja metsänviljelyyn tarkoitettuja taimieriä mm. serbiankuusesta, douglaskuusesta sekä pihdoista. Tuontierien menestymismahdollisuuksien arviointi on vaikeaa ja vaatii yleensä enemmän taustatietoja ja asiantuntemusta kuin mitä suomalaiselta ostajalta tai kauppaa välittävältä taholta löytyy. Turvallisinta on aina käyttää taimia, jotka on lisätty siemenlähteestä ja joiden menestymisestä suunnitellulla viljelyalueella on jo aiempaa kokemusta Taimien hinta Ulkomaisten puulajien taimet ovat kalliimpia kuin tavalliset kuusen ja männyntaimet. Hintaero johtuu pienistä kasvatusmääristä, kasvattamiseen liittyvästä suuremmasta riskistä, sekä myös monien lajien kasvattamisessa käytettävistä enemmän käsityötä vaativista kasvatustekniikoista. Hinnassa on yleensä myös ns. erikoisuuslisä minkä vuoksi vähiten kasvatetut lajit ovat yleensä kalleimpia riippumatta varsinaisista tuotantokustannuksista luvun puolenvälin jälkeen lehtikuusta on saanut alle 0,35 euron kappalehintaan. Kontortamänty ja mustakuusi ovat maksaneet Etelä-Suomen tarhoilla 0,35-0,5 euroa, serbiankuusi hieman enemmän ja douglaskuusen hinta on ollut lähellä 0,65 euroa. 2- vuotisten pihtakennotaimen on voinut ostaa metsikkötaimena lajista riippuen 0,7-0,8 euron hintaan.

20 20 4H-TAIMITARHAOPAS 5.4. Taimien kasvattaminen siemenestä Havupuiden alkukehitys on lehtipuita hitaampaa, mutta muuten kasvatus ei vaadi välttämättä sen monimutkaisempaa taimitarhatekniikkaa tai erikoisia kasvatustiloja. Siemeniä on myös tarjolla huomattavasti taimia parempi valikoima ja itse kasvatetut taimet ovat monin verroin halvempia. Siemenet tulee hankkia toimittajalta, joka ilmoittaa siementen keruupaikat. Esimerkiksi Arboretum Mustila Elimäellä ylläpitää siemenvarastoa, jonka lajit käsittävät lähes kaikki tässä esitellyt Suomessa menestyvät puulajit. Siemeniä voi myös kerätä itse. Tällöin on tärkeää, että pystytään arvioimaan kerättävien puiden sopivuus emopuiksi. Havupuut ovat ristipölytteisiä ja kerättävien puiden tulisi kasvaa metsiköissä. Yksittäiset puut tai pienet puuryhmät eivät mahdollista kunnon pölytystä ja tuottavat laadultaan huonoa tai lähes itämätöntä siementä. Emopuiden tulee myös olla ulkonäöltään terveitä ja hyväkuntoisia, sillä se viittaa siihen, että myös niiden jälkeläisillä olisi edellytykset kehittyä vastaavalla tavalla. Kaikki havupuusiemenet kypsyvät loppusyksyyn mennessä (Taulukko 2.). Siemenet ovat kypsiä kun niiden siemenvalkuainen muuttuu kiinteäksi. Useilla lajeilla myös käpyjen värinmuutos vihreästä keltaiseksi tai ruskeaksi on myös hyvä merkki siementen valmistumisesta. Pihdat, douglaskuusi sekä mm. makedonianmänty karisevat pian kypsymisen jälkeen. Useimmilla kuusilla ja männyillä menee kuukausia ennenkuin siemenet vapautuvat käpysuomujen alta tuulen kuljeteltaviksi. Taulukko 2. Eri puulajien siemenien ominaisuuksia. Puulaji Aika jolloin siemen Siemenen esikäsittelyt: kypsyy / karisee stratifiointi: suositeltava (1=tammikuu jne.) lämmin-/ kylmä- liotusaika vrk Pihdat Abies sp / / (1 kk) 2 A. amabilis 9-10 / / 1-2 kk 2-3 Valehemlokit Chamaecyparis 9-10 / / 2-4 kk ei merkitystä Katajat Juniperus 9-10 / kk / 4-5 kk ei merkitystä Lehtikuuset Larix 9-10 / / ( 1 kk) 2 Kuuset Picea 9-10 / / - ei lioteta Männyt Pinus 9-10 / / - ei lioteta P. peuce 9-10 / / 2-3 kk 2 P. cembra 9-10 / kk / 2-3 kk 2-3 Douglaskuusi Pseudotsuga 9-10 / / (1 kk) 2 Marjakuuset Taxus 9-10 / kk / 4-5 kk ei merkitystä Tuijat Thuja 9-10 / / 1-2 kk ei lioteta Hemlokit Tsuga 9-10 / / 1-2 kk ei tarpeen Taulukon 2. ohjeet ja aikamäärät ovat suosituksia ja yleisohjeita. Puusukujen sisällä on vaihtelua lajien välillä. Siemenerät myös poikkeavat eri vuosina toisistaan, samoin siemenen ikä ja varastointitapa vaikuttavat esikäsittelyjen laatuun ja kestoon.

21 4H-TAIMITARHAOPAS 21 Siemenen stratifiointi eli kylmäkäsittely jäljittelee luonnon talvea. Esikäsittelynä se tarkoittaa kostutetun siemenen säilyttämistä C lämpötilassa. Itse kerätty siemen on helpointa kylvää syksyllä ulos, jolloin siemen saa käsittelyn automaattisesti. Kuivan siemenen käsittely aloitetaan kevättalvella. Liotettu siemen kylvetään valmiiksi kylvölaatikoihin tai säilötään hiekan tai turpeen seassa. Kylvölaatikot ja siemenpussit säilytetään kevääseen asti jääkaapissa tai kellarissa tms. paikassa. Kellareissa siemenet ovat alttiina jyrsijöille, muoviin pussitettu siemen taas homehtuu helposti. Kylmäkäsittelyä edeltävä lämminstratifiointi suoritetaan helpoimmin kylvämällä siemen alkukesällä ulos. Kesän ja sitä seuraavan talven jälkeen siemen on valmis itämään. Taulukossa 2. oleva stratifiointiaika on suluissa mikäli se ei ole välttämätön siementen itämiselle. Suositeltu stratifiointi nopeuttaa itämistä ja saa siemenerän itämään tasaisemmin. Myös lajit, joille esikäsittelyt ilmoitetaan välttämättömiksi itävät aikanaan ilman käsittelyjäkin, mutta vasta seuraavana vuonna. Siemeniä säilytetään ilmakuivina tiiviissä rasioissa lämpötilassa. Näin säilyttäen siemenet säilyvät itämiskykyisinä useita vuosia. Eräät pihtalajit vanhenevat hyvinkin nopeasti kun taas kuuset ja männyt voivat säilyä itämiskykyisinä vuotta. Pitkäaikaisempaa säilytystä varten havupuun siemenet voidaan myös pakastaa, mutta tällöin siemenien on oltava riittävän kuivia. Liotus ei ole välttämätön, mutta yleensä nopeuttaa itämisprosessin tai esikäsittelyvaiheen käynnistymistä ja on suositeltava toimenpide. Päivää pidemmässä liotuksessa veden vaihtaminen estää homekasvustojen muodostumisen liotusveteen. Ohutkuorisimmat siemenet saattavat hajota liotuksessa. Siemenet on syytä kylvää varhain, jotta ne ehtivät kehittyä riittävästi ennen ensimmäistä talvea. Siemenet voi kylvää huhtikuussa muovihuoneeseen tai toukokuussa suoraan ulos. Ulos kylvetyt taimet jäävät hieman pienemmiksi, mutta ovat yleensä vapaita muovihuoneissa kylvöksiä uhkaavista sienitaudeista. Monien havupuiden ongelmana on ensimmäisen ja myös usein toisen vuoden liian myöhään syksyllä jatkuva kasvu, mistä seuraa puutumattomien latvojen paleltuminen. Onnistunutta talvehtimista pyritään ammattimaisessa kasvattamisessa varmistamaan mm. taimien lyhytpäiväkäsittelyllä, lannoituksen (loppukesällä PK-lannoitus ilman typpeä) ja kastelun säätelyllä. Monet havupuut ovat kevättalvella alttiita ahavalle. Sen vuoksi talvehtimispaikan tulisi mieluiten olla runsasluminen sekä suojassa tuulilta ja auringolta.

22 22 4H-TAIMITARHAOPAS 6. Hoitotyöt kasvukauden aikana Samat ohjeet sopivat sekä havu- että lehtipuille muuten paitsi lannoituksen osalta. Hoitotyöt: - Peruslannoitus - Rivivälien haraaminen (2-3 viikon välein) - Kitkentä käsin - Kastelu - Tuuletus - Lannoitus (hoito- ja syyslannoitus) 6.1. Maan hoito ja rikkaruohojen torjunta Runsas kastelu varsinkin kasvatuksen alkuvaiheessa tiivistää maata avomaatarhoilla. Rivivälit on harattava viimeistään kolmen viikon kuluttua koulimisesta. Siinä ajassa ensimmäiset rikkaruohotkin ovat jo ilmaantuneet, joten haraus on tarpeen niidenkin torjumiseksi. Rikkakasvit kannattaa aina torjua niiden ollessa vielä pieniä. Ennen ensimmäistä harausta on annettava myös ensimmäinen erä lannoitusta, jolloin se harauksen ansiosta sekoittuu maahan. Harana voidaan käyttää ns. heiluriharaa, jossa on noin cm:n terä, piikkiteräistä haraa tai kapeakärkistä kuokkaa. Haraukseen on myös olemassa moottoroituja apuvälineitä. Rikkakasvien torjunta-aineita ei voi käyttää koivun kasvun aikaan. Kitkentä käsin tai koneella on ainoa suositeltava tapa päästä rikkaruohoista eroon. Torjunta-aineen käyttö on mahdollista vain syyskoulinnoissa. Jos aineita kuitenkin käytetään, on annostelu ja levitys tehtävä erittäin huolellisesti. Multavaan ja humuspitoiseen maahan käytetään suurempia määriä torjunta-aineita kuin karumpiin hiekkamaihin. Harauksia kannattaa tehdä koko kesän ajan noin 2-3 viikon välein. Runsaiden sateiden jälkeen on aina hyvä harata, koska vesi tiivistää maata. Rivivälit pidetään puhtaina haraamalla tai torjunta-aineella. Taimien välistä on vaikea poistaa rikkaruohoja muuten kuin käsin kitkemällä. Jos rikkaruohot ovat ehtineet kasvaa taimien mittaisiksi, on käsin kitkeminen myös tarpeen Kastelu ja tuuletus Kasteluvettä kuluu kesän aikana suuria määriä, minkä takia vesi on saatava taimien läheltä. Parasta taimille on järvi- tai jokivesi. Vesijohtovettä voidaan toki käyttää, mutta sitä on hyvä seisottaa jonkin aikaa esimerkiksi tynnyrissä lämpenemisen ja hapettumisen takia. Koivu haihduttaa vettä enemmän kuin havupuut, joten se tarvitsee enemmän kasteluvettä. Pienillä tarhoilla riittää kastelukannu, mutta isommilla kastelu kannattaa järjestää puutarhoihin tarkoitettujen sadetti-

23 4H-TAIMITARHAOPAS 23 mien avulla. Sadettimet ovat hyvä vaihtoehto, jos työ tuntuu liian raskaalta käsipelillä. Sää on ratkaiseva kastelumääriin vaikuttava tekijä. Lämpimällä ja tuulisella säällä haihdunta on voimakasta ja vettä annetaan runsaammin, tyynellä ja sateisella säällä kastelutarve pienenee. Muovihuoneissa liikakastelu on yleinen virhe, kun taas avomaalla maa jää helposti liian kuivaksi. Itämisvaiheessa (1-3 viikkoa siementen kylvämisestä) kosteuden tarve on suuri. Kylvöksen pinnan on oltava jatkuvasti kostea, mutta seisovaa vettä siemenet eivät siedä. Päivittäin annettava vesimäärä on 2-5 litraa neliömetrille ja se suositellaan annettavaksi useassa erässä. Tasaisen kosteuden ylläpitäminen itämisaikana on siemenestä kasvattamisen kaikkein tärkein tehtävä. Kastelutarpeen tietää paljasjuurisia taimia kasvatettaessa sormituntumalla ja paakkutaimilla taimikennostoja tai -arkkeja punnitsemalla. Oikea paino riippuu kenno- tai arkkityypistä. Paakkutaimilla sopiva kosteus voidaan tarkistaa myös kohottamalla kasvualustaa ja kokeilemalla sen pohjan kosteutta. Kennoja kasteltaessa on hyvä muistaa, ettei vesi siirry kennon seinämien läpi. Arkin tai kennoston reunimmaiset kennot haihduttavat vettä voimakkaimmin, joten on huolehdittava, että myös ne saavat riittävästi vettä. Harsoa ei tarvitse poistaa kastelun ajaksi. Sirkkataimivaiheen jälkeen taimia kastellaan harvemmin, mutta kerralla annetaan enemmän vettä. Liian useat kastelukerrat pienellä vesimäärällä saattaa homehduttaa pintamaan, vaikka juuret kärsisivätkin kuivuudesta. Avomaatarhalla maa kannattaa harata kastelun jälkeen, ettei se tiivisty liikaa. Tuuletuksella säädellään kosteutta ja lämpötilaa. Erityisesti rauduskoivu ei pidä pitkäaikaisesta liikakosteudesta. Muovihuoneessa ja harsonalaisessa tarhassa on pidettävä lämpömittaria tuuletustarpeen määrittämistä varten. Mittari sijoitetaan lähelle taimia ja lämpötilaa tarkkaillaan päivittäin. Tavoitelämpötila on astetta (ºC). Jos lämpö nousee yli 25 asteen, nostetaan harson reunoja tai avataan muovihuoneen päätyluukut. Luukut suljetaan, ennen kuin lämpötila laskee alle 20 asteen. Paakkutaimien kasvatuksessa tuuletusta edistetään siten, että kahden taimilaatikkorivin jälkeen jätetään noin puolen metrin levyinen tyhjä väli ennen seuraavaa riviä.

24 24 4H-TAIMITARHAOPAS 6.3. Lannoitus Lannoituksella pyritään luomaan kasvualustaan sellaiset ravinneolosuhteet, missä pystytään tuottamaan tasapainoisia ja terveitä, istutuksen jälkeen mukautumiskykyisiä taimia. Lannoittamisessa perussääntönä on, että liian pienet määrät aiheuttavat kasvutappioita ja liian suuret taas altistumista kasvitaudeille. Käytännössä lannoituksen ongelmat kiteytyvät kysymyksiin: kuinka paljon, missä suhteessa, missä muodossa ja milloin ravinteita on annettava. Metsäpuun taimia lannoitetaan kloorivapailla moniravinnelannoitteilla. Lannoitteita ja lannoitusohjeita saa maataloustarvikkeita myyvien liikkeitten kautta. Ravinteiden anto on usein jaettu peruslannoitukseen, hoitolannoitukseen ja syyslannoitukseen. Peruslannoituksella tarkoitetaan ravinteiden, usein myös kalkin, sekoittamista kasvualustaan ennen siemenien kylvämistä. Peruslannoitustarve suositellaan määritettäväksi maa-analyysin perusteella ja ravinteet annettavaksi hidasliukoisina lannoitteina. Turpeeseen lisättävän kalkitusaineen ja lannoitteen määrän lisäksi niiden sekoitustasaisuus vaikuttaa taimien laatuun. Hoitolannoituksella ylläpidetään kasvualustan ravinteisuutta antamalla ravinteet helppoliukoisessa muodossa kasvukauden aikana. Ravinteet annetaan joko vesiliukoisena kasteluveden mukana, lannoiterakeina kasvualustan pintaan tai sijoituslannoitettuna taimirivien väliin. Hoitolannoite annetaan yleensä määräajoin tasasuuruisina annoksina. Syyslannoituksessa ravinteet annetaan taimien kasvun hidastuttua tai sen päättymisen jälkeen. Tällöin taimien ravinnepitoisuus voi nousta ilman, että lannoitus vaikuttaa taimien kasvuun tai karaistumiseen. Tätä taimien ravinnepitoisuuden kohottamista syyslannoituksella on ruvettu kutsumaan ravinnetankkaukseksi. Sen on havaittu parantavan taimien juurtumista ja lisäävän niiden kilpailukykyä pintakasvillisuutta vastaan. Kesäkuussa taimet tarvitsevat typpeä, heinäkuussa fosforia ja elokuussa kaliumia eli samaa lannoitetta ei käytetä koko kesää. Typpilannoitteita ei käytetä syksyllä, koska typpi haittaa taimien varautumista talveen ja taimet saattavat kärsiä pakkasvaurioita. Jos lannoitetaan rakeisilla lannoitteilla, maa kastellaan ennen lannoitusta sekä lannoituksen jälkeen. Näin ravinteet liukenevat veteen ja ovat taimien käytettävissä. Jos lannoite annetaan veden mukana, on taimitarha myös kasteltava oikeaan kosteuteen lannoituksen jälkeen. Tarkkaa lannoitustarvetta on vaikea arvioida silmällä. Kasvualustan ravinnetaso voidaan mitata puristenesteen johtokykymittarilla. Mittarin saatat löytää 4H-yhdistyksestäsi tai 4H-piiristä, mutta ainakin maataloustarvikkeita myyvästä liikkeestä.

25 4H-TAIMITARHAOPAS 25 Esimerkkejä lannoitustyypeistä: - Kekkilän Turve-Superex on täysin vesiliukoinen NPK-lannoite, joka sisältää sivuja hivenravinteita. - Kekkilän Taimi-Superex - Kekkilän Syys-Superex on typetön ja täysin vesiliukoinen PK-lannoite. Huom! Lannoitemäärät ovat vain esimerkkejä! Oikea lannoitemäärä riippuu lannoitteesta ja eri valmistajien lannoitteet annostellaan eri tavalla. Lannoitteiden mukana saat ohjeet käytettävistä lannoitemääristä! Koivun lannoitus Koivulla ensimmäisen kasvukauden lannoitteet annetaan vesiliukoisina. Myöhemmin voidaan käyttää myös rakeisia lannoitteita, mitkä levitetään käsin joko hajalannoituksena tai rivien väliin. Lannoiterakeita ei saisi jäädä taimien lehdille, joten ne ravistetaan alas. Lannoituksen jälkeen taimitarha kastellaan ja harataan. Koulittujen paljasjuuritaimien kasvatuslannoitukset Lannoituksista noin puolet annetaan koulinnan jälkeen kasvatuslannoituksina. Perusja kasvatuslannoitteen yhteismäärä on esimerkiksi 8-10 kg aarille. Lannoitukseen käytetään salpietaria 2 viikkoa koulinnan jälkeen ja kesäkuun puolivälissä. Myöhemmin käytetään moniravinnelannoitetta. Kasvukauden viimeinen lannoitus tehdään typpivapaalla lannoitteella Havupuut Koulittujen taimien kasvatuslannoitukset aloitetaan niin paljasjuurisilla kuin paakkutaimillakin 2 viikkoa koulinnan jälkeen. Ensin lannoitetaan salpietarilla ja käsittely toistetaan parin viikon kuluttua. Myöhemmin kesällä lannoitetaan moniravinnelannoitteella, ja loppukesästä typettömällä lannoitteella. Lannoitustiheyttä ja määriä suunniteltaessa otetaan huomioon peruslannoituksen määrä, taimien elinvoimaisuus ja kasvu. Kylmänä kesänä taimien kasvu on heikompaa Kennotaimien kasvatuslannoitukset Lannoittaminen aloitetaan, kun taimet ovat nelilehtiasteessa. Täydennysistutuksen ja harventamisen jälkeen on tosin jätettävä pari viikkoa. Lannoite levitetään tasaisesti ja mieluiten useassa pienessä erässä. Lannoitetta annetaan kerralla noin 0,6-1 kg aarille. Kesäkuussa lannoitetaan joka viikko, heinäkuussa joka toinen viikko. Viimeinen lannoitus annetaan heinä-elokuun vaihteessa, ja tällöin käytetään typetöntä lannoitetta. Veteen liuotettavat lannoitteet on annettava mietoina liuoksina, esimerkiksi 0,1 %:n vahvuisena (100 grammaa lannoitetta 100 litraan vettä). Vettä ei kuitenkaan saa antaa taimille liikaa, vaan viileällä tai kostealla säällä voidaan antaa väkevämpää lannoiteseosta. Liuoksen väkevyys riippuu lannoitteesta, mutta esimerkiksi 0,5 %:n liuoksen saa sekoittamalla 100 grammaa lannoitetta 20 litraan vettä. Väkevämpää liuosta kuin 0,5 %:sta ei voi yleensä käyttää. kuin lämpimänä kesänä, joten lannoitustarvekin on pienempi. Kylvösten kasvatuslannoitukset aloitetaan, kun siemenkuori irtoaa sirkkataimen kärjestä. Ensimmäisenä kasvukautena lannoitteet annetaan veteen liuotettuina. Lannoituksia jatketaan heinä-elokuun vaihteeseen saakka. Lannoitteet annetaan mieluiten useina pieninä erinä esimerkiksi viikoittain. Lannoiteliuoksen väkevyys riippuu lannoitteesta.

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu Esikasvatus (koristekrassit, ruusupapu) Krassit ja ruusupavun voi kylvää eteläisimmässä Suomessa suoraan kasvupaikalleen, mutta esikasvattamalla taimet sisätiloissa, ne kukkivat aikaisemmin. Kasvatus on

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja 2014. Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja 2014. Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille Metsätaimitarhatuotteet Rauno Kataja 2014 Jaottelu 1 Kasvualustat 2 Lannoitteet 3 Muut 4 Odotukset turpeelle ja lannoitteille 2 1 1 Kasvualustat 3 Kasvualustat Päätuote White 420 F6 W Yleisturve kaikille

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin Taimihuolto Taimen tie tarhalta metsään Kuljetuksen jälkeen vastuu taimista siirtyy asiakkaalle - välivarastoi ja hoida taimet oikein! Vastaanottotarkastus Välivarastointi

Lisätiedot

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Kasvualustat ammattiviljelyyn Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Erikoispuiden taimien tuottaminen

Erikoispuiden taimien tuottaminen Erikoispuiden taimien tuottaminen Massbybacka Taimisto-Plantskola Visio: Kotimaista kestävästi Massbybacka www.taimet.fi Etelä-Sipoossa, Söderkullassa, pääkaupunkiseudulla Kasvihuonepinta-alaa 800m2; ulkokastelualue

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1 Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN

Lisätiedot

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. Männyn metsäkylvössä kannattaa aina käyttää perimältään parasta mahdollista siementä. TAIMITARHAT Taimitarhantie 800 Puhelin 00

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus 1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi Liitetään kaivulupaan VIHERTYÖOHJE NURMIKOT Rakennustyöaikainen suojaus Säilytettävä nurmikko suojataan rakentamalla tukeva aita (korkeus 1,5 m) nurmikkoalueen ympärille,

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Pekka Helenius Markku Nygren Katri Himanen Sinikka Köylijärvi Eila Tillman-Sutela 1 Hyvä lukija Tämän ohjeen tavoitteena on auttaa

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi ikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

KOTIPIHAN PERENNAOHJE KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia

Lisätiedot

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko 3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji Jättiputki -vaarallinen vieraslaji Jättiputki - vaarallinen vieraslaji Jättiputkea on tuotu Suomeen koristekasviksi komean kukintonsa ja kokonsa vuoksi. Jättiputki leviää nopeasti ja tehokkasti myös puutarhojen

Lisätiedot

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on

Lisätiedot

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään T U O T E K U V A S T O Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään 30 cm 20 cm 10 cm Kuusi, pikkupaakku Kuusi, pikkupaakku 2-VUOTIAS Kuusi, keskipaakku Kuusi, keskipaakku 2-VUOTIAS Paakkutyyppi

Lisätiedot

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju Rikkakasvihankkeen tuloksia Jukka Reiniharju Johdanto Rikkakasvit paakkutaimituotannossa Varjostavat Kilpailevat vedestä ja ravinteista Kilpailevat juuritilasta paakussa Taimiarkit suuralustoilla Kitkeminen

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua

Lisätiedot

3521.1 Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.

3521.1 Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. 1 35 Viherrakentaminen 3521 Kylvönurmikon tekeminen 3521.1 Nurmikoiden materiaalit Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. Siemenkauppiaiden liiton siemenseosluokituksen

Lisätiedot

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka Valvojakurssi 2015 Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö Pentti Toikka Tmi Pentti Toikka Osa kuvista Katja Börjesson Kekkilä oy Hyvä multa on käyttötarkoitukseensa sopiva

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

Dansand. Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille

Dansand. Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille Dansand Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille Ehkäise rikkaruohoja ympäristöystävällisesti ja luonnollisesti Dansand Joint Filling Sand pitää kiveykset puhtaina rikkaruohoista

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m. Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Viherympäristöliiton hyväksymät

Viherympäristöliiton hyväksymät Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Nurmikonhoito. Tu u hea kuin ka rhu n tu rkki! LUONNONMUKAINEN NURMIKONHOITO UUSI NURMIKKO KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. www.neudorff.

Nurmikonhoito. Tu u hea kuin ka rhu n tu rkki! LUONNONMUKAINEN NURMIKONHOITO UUSI NURMIKKO KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. www.neudorff. H Y V I Ä N E U VO J A L U O N N O L L I S E S T I Nurmikonhoito LUONNONMUKAINEN NURMIKONHOITO UUSI NURMIKKO KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA Tu u hea kuin ka rhu n tu rkki! www.neudorff.fi Vihreän olohuoneen

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Taudinaiheuttajat siemenillä

Taudinaiheuttajat siemenillä Taudinaiheuttajat siemenillä Arja Lilja 1), Jack R. Sutherland 2) 1) Metla, Vantaan toimintayksikkö, PL 18, FI-01301 Vantaa 2) Applied Forest Science Ltd. 1963 St. Ann Street, V8R 5V9 Victoria, B.C., Canada

Lisätiedot

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE Istutus on helppoa, kun opit perusasiat. Tästä työohjeesta saat tietoa, kuinka istutat puutarhan monivuotiset kasvit: pensaat, puut, perennat ja köynnökset. Sisältää: Ensin paikat

Lisätiedot

Taimien istutusohjeet

Taimien istutusohjeet Taimien istutusohjeet Kärhöjen istutus Kasvupaikka: Aurinkoinen Kasvualusta: Tasaisen hikevä, runsasravinteinen, kalkittu ja salaojitettu kasvualusta. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta

Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Hyvän taimen tunnusmerkit Uudistusalalle sopiva alkuperä

Lisätiedot

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Metsäpuiden siementen idätystestit ISTA:n säännöt ja nykykäytännöt Pekka Helenius Metla / Suonenjoki / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta

Lisätiedot

Tee itse kasvilava pyörien päälle

Tee itse kasvilava pyörien päälle 1 / 9 27.4.2013 12:46 Tee itse kasvilava pyörien päälle Avainsanat kasvi, kuisti, kukkapenkki, laatikko, levy, LVI, muovi, oja, ovi, ovia, penkki, piha, pinta, pohja, rakennus, rakennusmuovi, rappaus,

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot