Eläintarhanlahden pohjukka, rannan rakentuminen

Transkriptio

1 35 Eläintarhanlahden pohjukka, rannan rakentuminen

2 Kevyen liikenteen raitti on yksitoikkoisen suora. Pyöräilijöiden vauhti on kova. Radan varren pengerrys 36

3 Kevättalvi Ilmakuva vuodelta 1943 Ilmakuva vuodelta Iso alus on parkkeerattu lahdelle. Lieneekö sotilasalus? Osasuurennoksesta näkyy laiturijärjestelyt Pitkänsillanrannassa. Pitkä rivi pieniä laiturilankkuja hahmottuu vieri vieren. Keskellä on veneiden maihinvetoramppi. Sen sivussa näyttää olevan puinen varastorakennus. Kuva on otettu keväällä (sota-arkisto). Kuva oikealla v.1931 Pitkänsillanranta Pitkänsillanranta Kuva on osasuurennos 1800-luvun maisema on väistymässä. Pitkänsillanrannan rantamuuri on rakennettu ja Kaisaniemenrannan kaislikko on häviämässä. Pitkäsilta ja Elannon tavaratalo hohtavat uutuuttaan. Valkoinen huvila muistuttaa vielä menneestä.(e.sundströmin kuva vuodelta1913, Hkm. Siltasaari ennen ja nyt, s. 64) 37

4 (Rakennusviraston arkisto no 3725), kuva esittää kadun ja rantapenkereen päällystämistä luvun loppupuolella laiturialue asfaltoidaan rannan siistimiseksi. Puukantinen laituri rakennetaan vuonna Laituri korjataan vuonna 1986 (liikuntaviraston tietojen mukaan) Pitkänsillanranta Rakennusviraston arkisto no 1551 Pitkänsillan rantapengerrys on tehty noin Rakennusviraston arkiston detaljikuva n:o 1551 on ilman vuosilukua. Kuitenkin on hyvin todennäköistä, että ranta on rakentunut näiden periaatteiden mukaisesti. Alin oikealla oleva detalji on mitä todennäköisimmin leikkaus Pitkänsillanrannan laiturialueen kohdalta. Pohjakuva leikkauskuville puuttuu. Pitkänsillanrannan alkupään osalta (joka sijaitsee lähinnä Pitkääsiltaa) on tiettävästi tehty useampia korjauksia. Siihen kohtaan osui pommi toisen maailmansodan aikana. Korjauskuvat on päivitetty , (Helsingin satama, arkisto, 34/4804/A/VII/179). Paalutus on kuvissa esitetty samalla tavalla kuin viereisessä kuvassa. Vuonna 1963 esitettiin suunnitelmia tämän osuuden leventämiseksi suorakulmaiseksi (nykytilanteessa tämä kohta on viistetty). Ilmeisesti ehdotus liittyi sen ajan suunnitelmiin lisätä Pitkänsillan suuntaiset erilliset kävelysillat molemmin puolin siltaa (Helsingin satama arkisto, n:o 34/9219/VII/417 sekä n:o 420/1350/VII/257). Kuitenkaan näin ei tehty. Vuonna 1973 rantapenger sortuu viisteen kohdalta ja paikataan siltä osin. Vuonna 1989 korjataan puisto-osuuden rantamuuri Pitkänsillan läntisellä puolella. (Rakennusviraston katuosaston kuva 26459/1). Rantoja on saatettu muiltakin osin korjata. Aina ei ole tehty edes piirustuksia, jos kyseessä on ollut pieni muurin korjaus. 38

5 Pitkänsillanranta, Pitkänsillan puoleinen pengerrys, korjaukset 1974 ja 1989 Pitkänsillanranta, Pitkänsillan puoleisen pengerryksen sortuma 1973 (Pitkänsillanrannan sortuma, tutkimuskuva piir no 20158, Helsingin kaupungin rakennusvirasto) (Rakennusviraston kuva-arkisto , hyväksytty ja tarkistettu , Piir no 26458/1, rantamuurin korjaus) 39

6 Pitkänsillanranta, suosittu laiturikansi vuodelta 1976 Asfaltoitu rantakävely ja laiturikansi vuodelta 1976, laiturikansi on uusittu vuonna Laituri on suosittu ihmisten oleskelupaikka kesäviikonloppuisin. Laiturikansi on jään runtelema ja pitäisi korjata. Rantapromenadi kaipaisi myös kunnostusta. 40

7 1910-luku, kuva otettu Työväentalon tornista (Paasitornin tarina s.98) Kuva vuodelta Mielenkiintoista on musta katkoviiva joka näyttää rannan täytön vuodelle 1923, Työ on suoritettu vaiheittain. Alla näkyy olemassa oleva rantaviiva. (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimiston arkistosta, kuva no 11, Röngren) Pitkänsillan Kaisaniemenpuoleisen rannan muuri. Perustukset ja piirrokset. Rautatie kulki rantaan, jota suunnitelmien mukaan pidennettiin 20 metriä Pitkänsillan lounaispuolella. Tätä kuvaa ei ole ilmeisesti toteutettu ollenkaan. Kuva vuodelta (Helsingin rakennusviraston arkisto no1837). Kaisaniemenranta 1860-luvun alusta lähtien ryhdyttiin Kaisaniemeen ajamaan täyttömaata Helsingin rakennustyömailta. Maata ajettiin alaville ja kosteille paikoille sekä erityisesti pohjoiselle ranta-alueelle, joka silloin kuului kasvitieteelliseen puutarhaan luvun puolivälissä laskettiin, että puutarhan maa-alue oli kasvanut rantatäyttöjen seurauk- sena noin puoli hehtaaria. Maan ajo Kaisaniemeen lopetettiin vasta 1930-luvulla. Kaisaniemen julkisen puiston uudistamisen suunnittelun alkaminen 1900-luvun alussa liittyi laajempaan Töölönlahden puistoympäristön hankkeeseen, joka lähti liikkeelle Eläintarhan puistosta. Tarkoituksena oli rakentaa kaupungin sisällä sijaitsevien merenlahtien ympärille puistojärjestelmä, jonka istutetut rantatiet yhdistäisivät kokonaisuudeksi. Vuonna 1910 päätettiin rakentaa katu Kaisaniemen kaakkoiskulman halki ja samalla aloittaa puiston kunnostus. Samaan hankkeeseen sisältyi rantapromenadi (nykyinen Kaisaniemenranta), jota varten yliopisto pitkän kiistan jälkeen luovutti kasvitieteellisen puutarhan ranta-alueen. Monen suunnitteluvaiheen päätteeksi arkkitehti Birger Brunilan laatima Kaisaniemen puiston uudistussuunnitelma ja sen osana pohjoisrannan ratkaisu on ollut pohjana toteutukselle ja puiston nykyilmeelle. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi tämä uudistus vietiin läpi vasta ja 30-lukujen vaihteessa. (Kaisaniemen puisto, Puistohistoriallinen yhteenveto, Terhi Tikkanen-Lindström). 41

8 Kaisaniemenranta rantapengerrykset Kaisaniemenrantaa on suunniteltu pitkään. Erilaisia ehdotuksia, täyttömalleja ja vaihtoehtoja löytyy arkistoista. Toisissa ei ole vuosilukua, mutta todennäköisesti ne sijoittuvat 1920-luvulle. Etenkin kaupunkisuunnitteluviraston toimiston arkistosta löytynyt täyttöehdotus vuodelta 1923 on mielenkiintoinen. Siinä näkyy mustalla katkoviivalla esitetty rantaviiva vuodelta 1923 (sivulla 42). Kaikki viittaa siihen, että Kaisaniemenrantaa on alettu toteuttaa 1910-luvulla. Työ on kestänyt melkein 20 vuotta. Vuoteen 1930 mennessä, jolloin Helsingin Soutuklubi valmistui, rantaa on täytetty ja pengerretty sinne asti. Itse soutuklubin rakennus on nimittäin perustettu täyttömaalle ja pengerretty huolellisesti kivimuurilla. Kuitenkin tie sortuu lokakuussa 1930 soutuklubin viereisen talvitien kohdalta pahasti. Kuva 30-luvun alusta (Hkm 30-luku Roos, sivulla 45). Kuvasta näkyy, että siinä on ollut kivimuuri. Kiviä on kerätty röykkiöksi kuvan etualalle. Kuvasta näkyy myös iso kaapeli, joka roikkuu sortuman keskellä ilmassa. Tien sortuminen siirtää rannan valmistumisen aina vuosiin Valokuva vuodelta 1938 näyttää Kaisaniemenrannan valmiina (sivulla 47). Puut on istutettu kadun varteen ja ranta on kohtisuoralla kivimuurilla pengerretty koko matkalta. Piirros on päivätty , (H.Winqvist. Helsingin satama, arkisto, 260/788/VII/54) Piirros on päivätty Birger Brunila (Helsingin satama, arkisto B/260/786/VII/52) 42 Piirroksesta puuttuu päiväys ( Helsingin satama, arkisto, A/261/826/VII/91 Piirros liittyy toiseen piirrokseen samalla alkunumerolla. (Helsingin satama, arkisto A/261/785/VII/51, jossa on päiväys Projekt budgeten för 1924 i nov A takoittaa että suunnitelma on toteutunut.)

9 Kaisaniemenranta rantamuurit Kaisaniemenrannan korjaussuunnitelmat vuoden 1933 keväältä. Työt valmistuivat lopullisesti vasta joskus paikkeilla. Mielenkiintoista on nähdä, että kaapelivaraus on esitetty nykyiselle paikalle jo silloin. Eli kaapelimerkintä tässä kohdasta juontaa juurensa aikaan ennen sotia. Sortumakuvista näkee, että kaapeli on ollut siellä jo sortumahetkellä. Kuva vuodelta 1933, (Helsingin satama, arkisto, A/261/789/VII/ H. Winqvist) Kuva vuodelta 1933,( Helsingin satama, arkisto, A/34/790/VII/ ) Venepaikkalaiturit kivimuurirantaan Oikeanpuoleinen kuva esittää venepaikkoja Kaisaniemenrannan varrella. A-merkintä kertoo, että ne ovat toteutuneet. Tosin ei ole minkäänlaista kuvatodistetta siitä, että näin olisi järjestetty pääsy venepaikkoihin Kaisaniemenrannassa. Sen sijaan on kylläkin toteutettu venepaikkojen laitureita näin Pitkänsillanrannassa. Vastaavilla järjestelyillä on Pitkänsillanrannassa ratkaistu pääsy veneisiin vuosikymmenenet aina 1970-luvulle saakka. (4-IV-1929, Helsingin satama, arkisto, A/35/815/VII/81) 43

10 (Helsingin satama, arkisto, 262/1635/VII/124) Ilmakuva vuodelta Kuvasta näkyy Kaisaniemenrannan sortuma. Pitkänsillanranta ja Siltasaarenkärki ovat täynnä veneitä. Ilmeisesti veneitä on siirretty pois Kaisaniemenrannasta väliaikaisesti. Kolme proomua on sijoitettu sortuman viereen vesialueelle. Kuva näyttää vilkkaan veneliikenteen rannan ja proomujen välillä. Alempaan kuvaan verrattuna näkyy, että täyttöä on jo jonkin verran lisää. Ranta alkaa hahmottua, vaikka altaassa on vielä vettä. Kaisaniemenranta Sortuma 1930 Kaisaniemenranta sortuu lokakuussa Tilanne kestää ilmeisesti useita vuosia, ennen kuin laituri saadaan korjattua vuosiin mennessä. Noin 30-luku, kuvaaja Roos (Hkm), Kaisaniemenrantaa pengerretään. Korjaustöitä ehditty aloittaa. Ihmisiä on toteamassa asia. Vuodenaika 1on syystalvi. Liekö tutustumisdelegaatio saapunut paikalle. Melkein kaikki kuvassa olevat ihmiset ovat mustapukuisia miehiä. 44

11 Vuoden 1934 valokuvasta näkee selvästi, että rantatyöt ovat vielä kesken. Sortuma on vielä korjaamatta. Pengerrykset ja portaatkin ovat vielä kesken. Mielenkiintoista on nähdä minkälaisella tekniikalla isokokoiset, puiset rusettiluistelupukukopit hinattiin maihin ja laskettiin vesille Kaisaniemenrannassa kelluen puisten tynnyreiden varassa. Avoimen veden aikaan useita koppeja laitettiin kellumaan veteen odottamaan säiden kylmenemistä ja jääntuloa. Tällaista toimintaa on vesialueella ollut talvisaikaan, kuvan mukaan vuonna 1934 (Helsingin kaupunginmuseon arkisto). Toiminta oli tietysti riippuvaista sääolosuhteista. Isompi koppi oli ilmeisesti varattu ylemmälle luokalle ja pienempi työväenluokalle. Muina aikoina nämä kopit säilytettiin maissa niille varatulla paikalla. Taustalla näkee osasuurennoksesta, että sortuman paikkaaminen on vielä kesken Helsingin Soutuklubin rakennuksen vieressä. Kivinen rantamuuri puuttuu vielä. Täyttömaata on tuotu paikalle siten, että rantaviiva on jo suunnitelmien mukainen. Tie on jo kuljettavissa. Osasuurennos, kuva on vuodelta 1934, kuvaaja Pietinen (Hkm) Rusettiluistelupukukopit 1934 Kaisaniemenlahdella Kuvat ovat vuodelta 1934, kuvaaja Pietinen (Hkm) Kysymyksessä on kaksi eri valokuvaa samalta vuodelta. Ylempi osasuurennos ja oikealla oleva osasuurennos on rajattu samasta valokuvasta. 45

12 Kaisaniemenranta 1938 Kuva Hkm, Pietinen Aarne Oy, 1938 Kaisaniemenranta Tältä ranta näytti kuvassa vuodelta Puusto on jo kasvanut kadun varressa jonkin verran, joten ranta on todennäköisesti ollut valmiina istutusten osalta jo ainakin pari vuotta. Venepaikkoja on suoraan rantamuurissa kiinni ja peräpaaluilla varustettuina. Koko alue huokuu uutuuttaan ja on upea. Kuvan etualalla työmiehet kuljettavat kottikärryjä lankkua pitkin pengerrystä alas rantapenkereelle. Veneet ovat rivissä. Portaat, jotka vievät katutasolta alas rantapromenadille ovat vastavaletut. Penkereelle niiden sivuille on istutettu nurmikkoa. Rantapromenadia on täytetty asianmukaisella tavalla soralla ja hiekalla. Seuraavien sivujen kuvista näemme, minkälaisessa kunnossa laituri on vuonna Hyvin ranta onkin kestänyt, jos ajatellaan kuinka pitkä aika on sen rakentumisesta. Huolestuttavasti rantamuurin kivet kuitenkin alkavat irtoilla ja putoilla mereen. Lahti on 1900-luvulla ollut usein rehevöitynyt. Tästä johtuu, että pohjan sedimenttikerrokset ovat lisääntyneet nopeasti ja rantavesi on tänä päivänä matalaa molemmat lahdet ruopattiin -3.0 metriin, mutta tarkka tieto siitä, miten läheltä rantaa ruoppaus suoritettiin esim. Kaisaniemenrannassa, puuttuu. Silloin tapahtunut ruoppaus tehtiin Eläintarhanlahden rantamuurin valmistuttua. 46

13 Kaisaniemen rantamuuri

14 Kronologia 1812 Helsingin siirtyminen ruhtinaskunnan pääkaupungiksi 1810 Kocken piirtämä Plan Ritning över Helsingfors 1823 Sokeritehdas siirrettiin Töölönlahden rantaan, missä se toimi aina vuoteen 1965 asti 1838 Plan af Helsingfors 1838 C.W.Gyldén, Kaavakartta 1856 Keisari hyväksyy suunnitelmat radan vetämiseksi Linnunlaulun kallion halki ja Töölönlahden vesialueen poikki 1859 Eversti Stjernvallin vahvistettu ratapihaprojekti vuodelta Rataosuus välillä Helsinki-Hämeenlinna avataan käyttöön 1893 Kymmenennen kaupunginosan asemakaava valmistuu 1890 Rantaraitti rakennetaan ratapenkereen yhteyteen 1907 Bertel Jung valitaan perustettavan asemakaavatoimikunnan sihteeriksi eli kaupunginarkkitehdiksi 1908 Helsingin kaupunki myöntää Helsingin työväenyhdistykselle tontin ja Paasitorni valmistuu arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelemana Säästöpankinranta ja rantamuuri valmistuvat 1908 Kaupunginarkkitehdin virka perustetaan 1911 Asemakaavaosasto perustetaan 1911 Ehdotus Keskuspuistoksi Helsinkiin, Bertel Jung 1912 Pitkäsilta valmistuu nykyisessä muodossaan 1913 Pitkänsillanrannan rantamuuri valmistuu 1918 Suur-Helsingin asemakaavan ehdotus, Eliel Saarinen 1910-luku Eläintarhanlahden rantaan rakennetaan useampi T-laituri Kaisaniemenrannan rantamuuria suunnitellaan ja rantaa täytetään edelleen. Vasta 1929 rantamuuria aletaan toteuttaa 1930 Tie Kaisaniemenrannassa sortuu Helsingin Soutuklubin itäpuolella 1932 Helsingin yleiskaavaehdotus, Birger Brunila, Berndt Aminoff Kaisaniemenrannan rantamuuri rakennetaan valmiiksi 1930 Helsingin Soutuklubin uusi venevaja, Hilding Ekelund 1934 Kelluvia pukukoppeja rusettiluistelua varten Kaisaniemenlahdella Eläintarhanlahden pohjoisrantaa oikaistaan lisätäytöillä ja yksi T-laituri rakennetaan 1954 Helsingin keskustasuunnitelma, arkk. Yrjö Lindegren ja Erik Kråkström Eläintarhanlahden rantamuuri rakennetaan ja viereinen puisto nimetään kaavalla Tokoinrannaksi 1964 Helsingin keskustasuunnitelma, arkkit. Alvar Aalto 1965 Kallion virastotalo, Heikki ja Kaija Sirén 1965 Ympyrätalo, arkkit. Heikki ja Kaija Sirén 1967 Kaupunginteatteri, arkkit. Timo Penttilä 1969 Kevyen liikenteen silta Eläintarhanlahden puolella rataa uusitaan. Samalla penger levennetään radan sähköistämisen yhteydessä. Luonnonrantaosuus jätetään Tokoinrantaan katuvarauksen ja radan lisäleventämisen varalle 1969 Pistoponttonilaituri sijoitetaan Eläintarhanlahdelle 1971 Finlandia-talo valmistuu 1975 Finlandia-konserttitalo laajennetaan 1976 Nykyinen puukantinen laituri Pitkänsillanrannassa rakennetaan, ranta asfaltoidaan 1976 Yleiskaava Oopperatalo valmistuu, Eero Hyvämäki - Jukka Karhunen - Risto Parkkinen

15 Arkkitehti/Arkitekten 3/1965, Helsingin keskustasuunnitelma Lähdeluettelo Lähdeaineisto Selvityksen tekstiosuus perustuu suurelta osalta julkaistuihin lähteisiin ja monisteisiin, joista mainittakoon Helsingin kaavoitushistoriaa käsitteleviä teoksia, kunnalliskertomuksia, Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahden ympäristön rakennusten historiaa koskevia selvityksiä ja tutkimuksia, kaavoitukseen liittyviä raportteja ja selvityksiä ja lehtiartikkeleita. Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahden rantojen rakentumisen historian, kehityksen ja ympäristön luonnehdintaa valottavia kaavoja, karttoja, asemapiirroksia, rakennedetaljipiirustuksia ja teknisiä piirustuksia on koottu useista arkistoista. Rakennepiirustusten ensisijainen lähdemateriaali on kerätty Helsingin kaupungin rakennusviraston, Helsingin sataman arkiston ja Helsingin kaupunginarkiston mikrofilmikokoelmista. Kuva-aineistona on käytetty sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistuja lehtikuvia. Historiallinen valokuva-aineisto on koottu etenkin kaupunginmuseon kuva-arkistosta ja Museoviraston historian kuvaarkistosta, sekä kaupunginarkiston valtuustopäätösten liiteaineistosta. Nykytilanteen valokuvat ovat Kajsa Lybeckin kuvaamia maalis-joulukuussa Arkistot: Rakennusviraston arkisto, Helsinki Museovirasto, Historian kuva-arkisto (MVHKA) Helsingin kaupunginmuseo, kuva-arkisto (HKM) Kaupunkisuunnitteluvirasto, toimiston arkisto Helsingin satama-arkisto Rakennusvalvontavirasto, Helsinki Rakennusviraston arkisto, Helsinki Helsingin kaupunki, siltatoimisto Helsingin kaupunki, puisto-osasto Helsingin kaupunginarkisto Brages pressarkiv Ilmakuvakeskus Sota-arkisto Painamattomat lähteet: Puistokilpailun liitteet Keskuskadun historiallinen selvitys Helsingin Sanomat, n:o 51 s. 5.6, , n:o 130 s. 7, , n:o 146 s. 8, , n:o 8 s. 6, , n:o 235 s.12, , Suomen Sosialidemokraatti, n:o III, , n:o 189 s. 1, (kaupunginmuseon lehtileikearkisto, kaupunginarkisto) Helsinki-lehti, no 46, s. 13 Hufvudstadsbladet, Hbl , (Brages pressarkiv, Långa brons historia), Hbl. 4/9 1932(Brages pressarkiv 469T)(Uppkomsten av arbetarsamhället norrom Långa bron, C.A.Borgström), nr 3/6 1967(kaupunginteatteri), nr 4/ (ratapihan levennys), nr 48 s. 2, Nya pressen nr 3/6 1966, (radan leventäminen) Byggaren, december 1933, (Brages pressrkiv 469T)(Gloet och stationshusets omgivningar genom tiderna, arkitekt Berndt Aminoff Grotenfeltska samlingen nr 39, (Brages pressarkiv)(helsingfors 1810, Anders Kocke, kartta ja selitteitä) Painetut lähteet: Asmo Alho Uljas Rauanheimo, Helsinki ennen meitä, Helsinki 1947 Helsingin kaupungin historia, IV osa, ensimmäinen nide, Helsingissä 1955 Sven-Erik Åström, Samhällsplanering och regionsbildning i kejsartidens Helsingfors, studier i stadens inre differentiering , Helsingfors 1957, Helsingfors stads publikationer N:o 6 Ingegerd Lundén-Cronström, Helsingin opas, painovuosi 1963 Helsingin kaupungin virastokartat, Vi 10/ Helsinki kiinteistökartta 1976 Olof Stenius, Helsingin asemakaavahistoriallinen kartasto. Helsinki 1969 Tero Tuomisto, Tienraivaajan osa, Sata vuotta Helsingin Työväenyhdistyksen historiaa , Helsinki 1984 Narinkka Painetut lähteet/sanomalehdet, aikakauslehdet Arkitekten 5/69, Ympyrätalo Bo Lönnqvist, Marja-Liisa Rönkkö, Helsinki, Kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi, Helsinki 1988

16 Päivi Herkola, Kamppi-Töölönlahti, osayleiskaavaehdotuksen selostus, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, hallinto-osaston selvityksiä H 1990:10, 1990 Mauri Virtanen, Siltasaari ennen ja nyt, Siltasaariseura ry, Rauma 1993 Mikael Sundman, Mona Schalin, Bertel Jung, suurkaupungin hahmottaja, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 1988 Entisaikain Helsinki XIV; Maunu Häyrynen, Maisemapuistosta reformipuistoon, Helsingin kaupunkipuistot ja puistopolitiikka 1880-luvulta 1930-luvulle, Helsinki-Seura-Helsingfors-Samfundet, Helsinki 1994 Minna Aarnio, Töölönlahden puistoalueiden maisema-arkkitehtuurikilpailu, Töölönlahden ympäristön historiaa , Minna Aarnio, kaupunginmuseo Sirpa Haila, Paasitornin tarina, julkaisija Helsingin Työväenyhdistys ry, Helsinki 2001 Kaija Nenonen - Kirsti Toppari, Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, painovuosi 2002 (Hämeenlinna) Helsingin Sanomat Hilding Ekelund ( ) Arkkitehti, Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja Kirjallisuusluettelo: Mikael Sundman, Kaupungin rakentumisen vaiheet, Stadier i stad, Tutkielma Helsingin kaupunkirakenteen muodostumisesta ja väestörakenteen vaiheista, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisu YB 1/80, Helsinki 1980 Entisaikain Helsinki, Helsinki Sakari Topeliuksen kuvaamana, Helsingin historiayhdistyksen vuosikirja III, Helsinki1940 Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2003