Ydinvoima Euroopassa

Transkriptio

1 Ydinvoima Euroopassa

2 Euroopan ydinvoimamaat YDINVOIMA EUROOPASSA

3 Johdanto Ydinenergialla on ollut vahva rooli Euroopan unionissa jo sen alkuvaiheista lähtien. Vuonna 1957 Rooman sopimuksella muodostettiin Euroopan atomienergiayhteisö Euratom, jonka perustamissopimus on edelleen voimassa. Nykypäivänä ilmastonmuutoksen torjunta ja tarvittavien päästövähennyksien saavuttaminen sekä kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden takaaminen ovat Euroopan suurimpia energiapoliittisia haasteita. Merkittävimpänä päästöttömänä sähköntuotantomuotona ydinvoima auttaa saavuttamaan kaikkia näitä tavoitteita. Euroopassa on yhteensä 16 ydinvoimalla sähköä tuottavaa valtioita, kun Venäjää ei oteta huomioon: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Iso-Britannia, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tšekki, Unkari sekä Ukraina. Kroatiaa voidaan pitää myös ydinvoimamaana, koska se omistaa Sloveniassa sijaitsevan Krskon ydinvoimalaitoksen yhdessä Slovenian kanssa. Tämä esite on yhteenveto Energiateollisuus ry:n vuonna 2013 tekemästä selvityksestä ydinvoiman tilanteesta ja tulevaisuudesta Euroopan unionissa. Selvityksessä tarkastellaan ydinvoiman tilannetta maailmassa sekä tarkemmin Euroopassa. Sen erityisiä teemoja ovat turvallisuus, ydinjätehuolto, yhteiskunnallinen hyväksyttävyys sekä verotus ja tuotantomaksut. Ydinvoiman roolia EU:ssa on tarkasteltu yleisen energiapolitiikan, sääntelyn ja tutkimuksen kautta. Raportissa käsitellään lyhyesti myös ydinvoiman tulevaisuudennäkymiä. Vaikka siinä käsitellään ydinvoimaa sähköntuotannossa, on hyvä muistaa, että ydinvoimaa käytetään kaukolämmön tuottamiseen mm. Bulgariassa, Unkarissa, Slovakiassa, Sveitsissä ja Ukrainassa. Selvitys on kokonaisuudessaan saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteesta: Ydinreaktoreita kaupallisessa käytössä Ydinvoimamaita Ydinvoimalla tuotettu sähkö* 2467 TWh 860 TWh Osuus kokonaissähköntuotannosta* 12,2 % 26,9 % Ydinreaktoreita rakenteilla 71 4 Ydinvoima maailmassa ja EU:ssa vuonna 2014 (* vuonna 2011) YDINVOIMA EUROOPASSA 1

4 Ydinvoima maailmassa Ydinvoimalla katetaan maailman sähköntuotannosta noin 13 prosenttia. Fossiiliset polttoaineet vastaavat yli kahta kolmasosaa maailman sähköntuotannosta. Vesi- ja ydinvoima vastaavat suurimmasta osasta maailman hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa. Muiden uusiutuvien energianlähteiden osuus on noin neljä prosenttia Lukumäärä Ydinvoimalaitosten aloitetut rakennushankkeet maailmassa vuosina YDINVOIMA EUROOPASSA

5 Biomassa ja jäte 1,6 % Tuuli 2,2 % Muut uusiutuvat 0,5 % Ydinvoima 12,2 % Maailmassa oli kesällä 2013 kaupallisessa käytössä 432 reaktoria, ja 31 maata tuottavat sähköä ydinvoimalla. Ydinreaktorit ovat keskittyneet Eurooppaan, Pohjois- Amerikkaan ja Aasiaan. Maailmassa on rakenteilla 71 uutta reaktoria 15:sta Vesi 15,4 % Kaasu 21,3 % Öljy 5,2 % Hiili 41,7 % maassa. Aasia on ydinvoiman voimakkain kasvualue. Puolet kaikista rakenteilla olevista reaktoreista sijaitsee Kiinassa. Venäjällä ja Intiassa on rakenteilla useita reaktoreita sekä muutamia Taiwanissa, Pakistanissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Euroopan unionissa on rakenteilla neljä reaktoria. Varsinkin Intian ja Kiinan on vastattava valtavaan energiatarpeen kasvuun. Ydinvoiman nopea rakentaminen on yksi keino tämän kysynnän tyydyttämiseen. Yhdysvalloissa on rakenteilla viisi reaktoria. Sähköntuotantomuotojen osuudet EU-maissa vuonna 2011 Arabiemiraatit Argentiina Brasilia Etelä-Korea Intia Japani Kiina Pakistan Ranska Slovakia Suomi Taiwan Valko-Venäjä Venäjä Yhdysvallat Lukumäärä Rakenteilla olevat ydinreaktorit maailmassa vuonna YDINVOIMA EUROOPASSA 3

6 Eurooppa ja ydinvoima Biomassa ja jäte 4,7 % Muut uusiutuvat 1,6 % Euroopan unionissa ydinvoimalla tuotetaan toiseksi eniten sähköä fossiilisten polttoaineiden jälkeen ja yli puolet kaikesta EU-maiden päästöttömästä sähköstä. Tuuli 5,4 % Ydinsähköä tuotetaan Euroopassa yhteensä 16 maassa. Ranska on selvästi Euroopan suurin ydinsähkön tuottaja. Toiseksi tulee Saksa huolimatta Fukushiman onnettomuuden jälkeisestä kahdeksan reaktorin sulkemisesta vuonna Kolmanneksi suurin ydinsähkön tuottaja tarkastelumaissa on Ukraina. Ukrainan jälkeen tulevat Iso-Britannia, Ruotsi, Espanja ja Belgia. Vesi 9,4 % Ydinvoima 26,9 % EU-maissa sekä Sveitsissä ja Ukrainassa on yhteensä 151 sähköntuotannossa olevaa reaktoria. Ranskassa sijaitsee 58 yksikköä. Vielä muutama vuosi sitten Saksassa oli 17 sähköntuotannossa olevaa reaktoria, mutta reaktoreiden sulkeminen Fukushiman onnettomuuden jälkeen pudotti määrän yhdeksään. Kaasu 21,0 % Öljy 6,2 % Hiili 24,7 % Sähköntuotantomuotojen osuudet EU-maissa vuonna Osuus sähköntuotannosta (%) EU-27 Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Iso-Britannia Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Ydinvoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta vuosina 2011 ja Suomi Sveitsi Tšekki Unkari Ukraina YDINVOIMA EUROOPASSA

7 Euroopan ydinvoimalaitokset kartalla. Ranska Iso-Britannia Ukraina Ruotsi Saksa Espanja Belgia Tšekki Sveitsi Unkari Suomi Slovakia Romania Bulgaria Slovenia Alankomaat Lukumäärä Sähköntuotannossa olevat ydinreaktorit Euroopassa vuonna YDINVOIMA EUROOPASSA 5

8 Ydinvoima ja EU:n energiapolitiikan tavoitteet Euroopan unionin energiapolitiikka perustuu kolmeen peruspilariin: kilpailukyky, ympäristö ja toimitusvarmuus. Euroopan unioni on sitoutunut kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin ja ydinvoima on tunnistettu yhtenä tärkeänä päästövähennyskeinona. Muita ratkaisuja ovat uusiutuvat energialähteet, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä energiatehokkuuden kasvattaminen. Ydinvoima tukee kaikkia Euroopan unionin energiapolitiikan pilareita. Ydinvoiman ympäristövaikutukset ja kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin vähäisiä. Merkittävin ympäristövaikutus normaalisti käyvillä ydinvoimalaitoksilla on lämpimän jäähdytysveden laskusta aiheutuva laitoksen lähivesien lämpeneminen. Ydinsähkön tuotanto on tasaista ja auttaa toimitusvarmuuden takaamisessa. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on kustannustehokasta ja tukee Euroopan unionin kilpailukykyä. Kilpailukyky, hinnan huokeus Toimitusvarmuus, omavaraisuus EU:n energiapolitiikan peruspilarit. Ympäristö, ilmastonmuutos 1600 Päästö (Tonnia CO2e/GWh) Ruskohiili Hiili Öljy Maakaasu Aurinko Biomassa Ydinvoima Vesi Tuuli Sähköntuotantomuotojen elinkaaripäästöt WNA:n raportin mukaan, violetti palkki eri tutkimusten keskiarvo ja musta viiva kuvaa tutkimusten hajontaa. 6 YDINVOIMA EUROOPASSA

9 Ominaispäästö (g CO2/kWh) Norja Sveitsi Ruotsi Ranska Latvia Itävalta Slovakia Espanja Suomi Belgia Luxemburg Portugali Slovenia Unkari Italia Romania Iso-Britannia Tanska Liettua Saksa Osuus sähköntuotannosta (%) Tšekki Irlanti Alankomaat Bulgaria Kypros Kreikka Malta Puola Viro EU-maiden sähköntuotannon ominaispäästöt (violetti palkki) ja ydinvoiman suhteelliset osuudet (oranssi palkki) vuonna Euroopan unionin jäsenmaiden sähköntuotannon ominaispäästöt vaihtelevat suuresti. Ydinvoimaa käytettävien maiden päästöt ovat matalia. Euroopassa rakenteilla ja suunnitteilla olevat reaktorit ovat keskittyneet Iso-Britanniaan, Ranskaan, Suomeen ja Itä-Euroopan maihin. Uusia ydinvoimamaita Euroopassa voivat olla tulevaisuudessa Valko-Venäjä ja Puola. Baltian maiden oli alun perin tarkoitus rakentaa yhteinen ydinvoimalaitos Liettuaan, mutta hanke joutui neuvoaantavan kansanäänestyksen vuoksi vastatuuleen. Turvallisuus on aina ollut Eurooppalaisen ydinvoimapolitiikan päälähtökohta jo Euratomperustamissopimuksen alkuajoilta. Eurooppalaisten ydinturvallisuusviranomaisten (ENSREG) mukaan Euroopan ydinvoimalaitosten turvallisuustaso on korkea. Bulgaria Iso-Britannia Liettua Puola Ranska Romania Slovakia Suomi Tšekki Ukraina Unkari Valko-Venäjä Rakenteilla Suunnitteilla Lukumäärä Rakenteilla ja suunnitteilla olevat reaktorit Euroopassa vuonna YDINVOIMA EUROOPASSA 7

10 Ydinvoiman verot ja maksut Lähes kaikki teollistuneet maat verottavat energiaa. Monissa maissa tiettyjä tuotantomuotoja verotetaan erikseen, vaikka energiaverodirektiivin mukaan sähköntuotantoa ei tulisi verottaa yhteisiä sähkömarkkinoita sotkevan vaikutuksen vuoksi. Toisaalta, sähköntuotannon päästöjä ohjaa jo päästökauppa. Ydinvoimalle kohdistettuja veroja ja maksuja on useissa EU-maissa. Ydinvoimaa verottavissa maissa verotuksen suuruus vaihtelee alle eurosta yli kymmeneen euroon per tuotettu megawattitunti. Esitettyjen verojen lisäksi Espanjassa sähköntuotannolle kohdistettiin yleinen 7 prosentin tuotantovero, mikä johti Garoñan ydinvoimalaitoksen sulkemiseen kannattamattomana. Rasite on ydinvoimalle noin 10 /MWh. Ydinvoimayhtiöt ovat kyseenalaistaneet Saksan ydinpolttoaineveron laillisuuden ja oikeuden lopullista päätöstä odotetaan. 8 YDINVOIMA EUROOPASSA

11 Maa Verotus Muut maksut Alankomaat Ei verotusta Lupamaksu 0,8 milj. per lupa, arvioitu rasite noin 0,2 /MWh Suunnitteilla 50 % korotus Belgia Tuotantovero 5 /MWh Ei muita maksuja Veron kaksinkertaistamisesta keskusteltu Bulgaria Ei verotusta Yhteensä 10,5 % vähennys jokaisesta myydystä kwh:sta, arvioitu rasite noin 2,9 /MWh Ydinjätehuollon ja käytöstäpoiston kustannuksiin Espanja Ydinjäteveroja kohdistuen Muutamilla kunnilla omaa verotusta, ydinjätteen syntyyn ja esim. Valencia tuotantovero 1,8 /MWh varastointiin Arvioitu rasite noin 1,5 /MWh Ranska Ydinlaitosvero, arvioitu Lisämaksu säteilysuojelu- ja ydinturvallisuusinstituutille rasite noin 0,8 /MWh 3 muuta lisäveroa, arvioitu rasite noin 0,3 /MWh Lisäverotusta suunnitteilla Romania Tuotantovero 2 /MWh Ei muita maksuja ydinjätehuollon kustannuksiin Ruotsi Tuotantovero lämpötehon Ydinjätehuoltoon liittyviä maksuja, perusteella, rasite rasite noin 2,9 /MWh noin 6,3 /MWh Viranomaismaksu, rasite noin 0,6 /MWh Saksa Ydinpolttoainevero Ei muita maksuja rasite noin 14 /MWh Slovakia Ydinlaitosvero ja kiinteistövero, 3 eri maksua verolain, ydinlain ja ydinrahastolain mukaan, rasite yhteensä noin 0,31 /MWh rasite yhteensä noin 5,41 /MWh Suomi Korotettu kiinteistövero, Maksu ydinjäterahastoon, rasite noin 1,6 /MWh rasite noin 0,4 /MWh Unkari Ei verotusta Maksu ydinjäterahastoon Ydinvoimalle kohdistuva tuotantoverotus ja tuotantomaksut tarkastelumaissa. YDINVOIMA EUROOPASSA 9

12 Ydinvoiman hyväksyttävyys Yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden taso vaihtelee voimakkaasti eri maiden välillä. Maissa, joissa ydinvoimaa ei käytetä, ydinvoiman hyväksyttävyys on yleensä matala. Näihin maihin lukeutuvat esimerkiksi Itävalta, Kreikka, Kypros, Malta ja Portugali. Ydinvoiman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden haasteet liittyvät erityisesti ydinturvallisuuteen, ydinjätehuoltoon ja ydinmateriaalin leviämiseen. Selvityksessä on tarkasteltu ydinvoimaa sähköntuotannossaan käyttävien maiden yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden tasoa. Sitä varten on kerätty viimeisimpien mielipidetiedustelujen tuloksia eri maista. Luvut eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, koska kysymysten asettelu vaihtelee ja eri mielipidetiedusteluista on ollut saatavilla tietoa vaihtelevasti. Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa ydinvoima nähdään yhteiskunnallisesti hyväksyttynä. Sama tilanne on monissa Itä-Euroopan maissa, kuten Tšekissä, Slovakiassa ja Bulgariassa. Belgiassa ja Espanjassa tilanne on ristiriitainen. Belgiassa ydinvoiman käyttöä halutaan jatkaa, mutta toisaalta sen osuutta halutaan pienentää. Espanjassa ydinvoimaa vastustetaan yleisesti sähköntuotantomuotona, mutta enemmistön mielestä Espanja ei pärjää ilman ydinvoimaa. Saksassa ydinvoiman hyväksyttävyys on matala. Entisten ydinvoimamaiden Liettuan ja erityisesti Italian kohdalla ydinvoimaa koskevissa kansanäänestyksissä hyväksyttävyys on ollut matala. Puolassa ei ole ydinvoimaa, mutta maa on mahdollinen tuleva ydinvoimamaa. Puolassa ydinvoimaa kannattaa hieman suurempi osa kansalaisista kuin vastustaa Muutos (%) Yhdysvallat Kiina Saudi-Arabia Ranska Intia Iso-Britannia Italia Etelä-Korea Turkki Australia Indonesia Meksiko Maailma Unkari Belgia Kanada Brasilia Saksa Ruotsi Venäjä Etelä-Afrikka Argentiina Espanja Puola Japani Ydinvoiman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden muutos Fukushiman onnettomuuden jälkeen välillä 4/2011-9/2012. Onnettomuus johti hyväksynnän laskuun, mutta on sen jälkeen kasvanut useimmissa maissa. 10 YDINVOIMA EUROOPASSA

13 Maa Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Iso-Britannia Italia Hyväksyttävyys Puolet kansasta kannattaa ydinvoiman lisärakentamista Käytön jatkaminen: 58 % kannattaa, 41 % vastustaa, 1 % Ei osaa sanoa Osuus tuotannosta: 7 % kasvatettava, 31 % samana, 62 % vähennettävä Luopuu ydinvoimasta ehdollisesti Vuoden 2013 kansanäänestyksessä 61 % kannatti ja 39 % vastusti uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista Äänestyksen tulos ei-sitova 37 % kannattaa ja 63 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona 51 % mielestä Espanja ei pärjää ilman ydinvoimaa 59 % kannattaa ja 41 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona Sähköntuotanto Iso-Britanniassa: 40 % kannattaa, 23 % vastustaa 35 % neutraaleja ja 2 % Ei osaa sanoa Luopui kansanäänestyksessä 2011 ydinvoiman jälleenrakentamisesta Luopui ydinvoimasta kahdeksankymmentäluvulla Liettua Neuvoa antavassa kansanäänestyksessä 2012 uuden ydinvoimalan rakentamista vastusti 63 % Puola Ranska Ruotsi Saksa Slovakia Suomi Sveitsi Tšekki Unkari 52 % kannattaa ja 48 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona 50 % kannattaa ja 50 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona Ydinvoiman käyttö Ranskassa: 36 % kannattaa, 14 % vastustaa, 34 % epävarma, 16 % ei mielipidettä 52 % kannattaa ja 48 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona Ydinvoiman käyttö Ruotsissa: 38 % haluaa jatkaa ja korvata vanhat, 30 % jatkaa nykyisellään, 11 % ei tiedä, 21 % haluaa luopua 26 % kannattaa ja 74 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona 70 % hyväksyy ydinvoiman Slovakiassa Yleissuhtautuminen ydinvoimaan Suomen oloissa: 41 % myönteinen, 26 % kielteinen, 33 % neutraaleja Luopui ydinvoiman lisärakentamisesta Fukushiman onnettomuuden jälkeen 61 % pitää kuitenkin ydinvoimaa välttämättömänä sähköntuotannossa Ydinvoiman kehittäminen Tšekissä: 66 % kannattaa, 34 % vastustaa 75 % hyväksyy ydinvoiman Ydinvoiman yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Euroopassa. YDINVOIMA EUROOPASSA 11

14 Ydinvoiman tulevaisuus Ydinvoiman rooli Euroopan unionin energiapolitiikassa on huomioitu tuleviksi vuosikymmeniksi mm. EU:n energia- ja ilmastotiekartassa Tällä hetkellä useat ydinvoimamaat joutuvat päättämään ydinvoiman käytön jatkamisesta, koska iso osa kapasiteetista on käyttöikänsä päässä vuoden päästä. Jos päätöksiä lisärakentamisesta ei tässä vaiheessa tehdä, on lisärakentaminen tulevaisuudessa vaikeaa. Nuoret eivät hakeudu alalle ja osaaminen rapautuu. On mahdollista, että ydinvoiman suhteellinen osuus Euroopan unionin sähköntuotannosta pienenee vaikka sen tuotannon määrä kasvaisikin. Vuonna 2050 maiden nykyisen politiikan mukaan Alankomaat, Espanja, Belgia, Saksa, ja Sveitsi eivät ole enää ydinvoimamaita. Keski-Euroopassa Iso-Britannia ja Ranska pysyvät ydinvoimamaina ja pohjoisessa Ruotsi ja Suomi. Itä-Euroopassa ydinvoimaan suhtaudutaan perinteisesti maltillisemmin ja esimerkiksi Puola voi olla tulevaisuudessa uusi ydinvoimamaa. Ydinvoiman tulevaisuus edellyttää joka tapauksessa Euroopassa talouskasvua ja kohentunutta investointiympäristöä, koska ydinvoiman alkuinvestoinnit ovat suuria. Ylipäätään koko Euroopan unionin tulevaisuus edellyttää talouskasvua. Euroopan unionin energiapolitiikka perustuu kolmeen peruspilariin: toimitusvarmuuteen, päästövähennyksiin ja kilpailukykyyn. Ydinvoima osana Euroopan sähköntuotantorakennetta tukee kaikkia EU:n energiapolitiikan peruspilareita nyt ja tulevaisuudessa. 12 YDINVOIMA EUROOPASSA

15 Maa Positiivisia Negatiivisia EU Turvallista ja tasaista sähköntuotantoa Taloudellisesta tilanteesta Vaihteleva aurinko- ja tuulisähkö tarvit- johtuva investointien puute see rinnalleen perusvoimakapasiteettia Fukushiman onnettomuuden vaikutus Päästötön sähköntuotantomuoto Voimakas vastustus esim. Saksa/Itävalta Vakaa ja kilpailukykyinen sähkön hinta Poliittinen riski Yhtenäinen ydinturvallisuus- ja Saksan päätöksen vaikutus muihin ydinjätelainsäädäntö jäsenmaihin Euratom-sopimus Epäyhtenäinen ydinvastuu Alankomaat Borsselen laitos modernisoitiin 90-luvulla Uuden laitoshankkeen tilanne epäselvä Belgia Tuottaa sähköstään yli puolet Ehdollinen ydinvoimasta luopuminen ydinvoimalla Yhteiskunnallinen vastustus Bulgaria Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Belenen laitoshankkeesta luopuminen Kozloduy 5 & 6 modernisointi 2000-luvulla Epävakaa poliittinen tilanne Espanja Ei suunnittele nykyisen kapasiteetin korvaamista Iso-Britannia Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Vanhojen laitosten ydinjätehuolto Useita laitoksia suunnitteilla Ranska Rakentaa uutta (Flamanville) Istuva presidentti haluaa vähentää Ydinvoimalla vahva asema ydinvoiman osuuden 50 prosenttiin Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Romania Ruotsi Suunnittelee uutta (Cernavoda) Mahdollista korvata nykyiset laitokset Panostus ydinjätehuoltoon Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Saksa Päättänyt luopua ydinvoimasta v reaktoria suljettu Yhteiskunnallinen vastustus Slovakia Slovenia Rakentaa uutta (Mochovce) Suunnittelee uutta (Bohunice) Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Suunnittelee uutta (Krsko) Suomi Rakentaa (Olkiluoto) ja suunnittelee uutta TVO:n (OL3) ja Fennovoiman Osuuskuntamalli (Mankala-periaate) (Hanhikivi 1) hankkeiden haasteet Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Panostus ydinjätehuoltoon Sveitsi Jäädyttänyt uusien laitosten valmistelun Tšekki Unkari Ukraina Suunnittelee uutta (Temelin) Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Mahdollista rakentaa uutta kapasiteettia Rakentaa ja suunnittelee uutta Ydinvoiman tulevaisuudennäkymiä EU:ssa ja Euroopan ydinvoimamaissa. YDINVOIMA EUROOPASSA

16 Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan etujärjestö. Se edustaa noin 260 suomalaista yritystä, jotka tuottavat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluita. ET on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitto. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B HELSINKI PL 100, HELSINKI puh faksi Finnish Energy Industries Brysselin toimisto, ET Brussels Avenue de Cortenbergh 172 (2nd floor) 1000 Bruxelles, Belgium Tel Fax