Ydinvoima Euroopassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ydinvoima Euroopassa"

Transkriptio

1 Ydinvoima Euroopassa

2 Euroopan ydinvoimamaat YDINVOIMA EUROOPASSA

3 Johdanto Ydinenergialla on ollut vahva rooli Euroopan unionissa jo sen alkuvaiheista lähtien. Vuonna 1957 Rooman sopimuksella muodostettiin Euroopan atomienergiayhteisö Euratom, jonka perustamissopimus on edelleen voimassa. Nykypäivänä ilmastonmuutoksen torjunta ja tarvittavien päästövähennyksien saavuttaminen sekä kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden takaaminen ovat Euroopan suurimpia energiapoliittisia haasteita. Merkittävimpänä päästöttömänä sähköntuotantomuotona ydinvoima auttaa saavuttamaan kaikkia näitä tavoitteita. Euroopassa on yhteensä 16 ydinvoimalla sähköä tuottavaa valtioita, kun Venäjää ei oteta huomioon: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Iso-Britannia, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tšekki, Unkari sekä Ukraina. Kroatiaa voidaan pitää myös ydinvoimamaana, koska se omistaa Sloveniassa sijaitsevan Krskon ydinvoimalaitoksen yhdessä Slovenian kanssa. Tämä esite on yhteenveto Energiateollisuus ry:n vuonna 2013 tekemästä selvityksestä ydinvoiman tilanteesta ja tulevaisuudesta Euroopan unionissa. Selvityksessä tarkastellaan ydinvoiman tilannetta maailmassa sekä tarkemmin Euroopassa. Sen erityisiä teemoja ovat turvallisuus, ydinjätehuolto, yhteiskunnallinen hyväksyttävyys sekä verotus ja tuotantomaksut. Ydinvoiman roolia EU:ssa on tarkasteltu yleisen energiapolitiikan, sääntelyn ja tutkimuksen kautta. Raportissa käsitellään lyhyesti myös ydinvoiman tulevaisuudennäkymiä. Vaikka siinä käsitellään ydinvoimaa sähköntuotannossa, on hyvä muistaa, että ydinvoimaa käytetään kaukolämmön tuottamiseen mm. Bulgariassa, Unkarissa, Slovakiassa, Sveitsissä ja Ukrainassa. Selvitys on kokonaisuudessaan saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteesta: Ydinreaktoreita kaupallisessa käytössä Ydinvoimamaita Ydinvoimalla tuotettu sähkö* 2467 TWh 860 TWh Osuus kokonaissähköntuotannosta* 12,2 % 26,9 % Ydinreaktoreita rakenteilla 71 4 Ydinvoima maailmassa ja EU:ssa vuonna 2014 (* vuonna 2011) YDINVOIMA EUROOPASSA 1

4 Ydinvoima maailmassa Ydinvoimalla katetaan maailman sähköntuotannosta noin 13 prosenttia. Fossiiliset polttoaineet vastaavat yli kahta kolmasosaa maailman sähköntuotannosta. Vesi- ja ydinvoima vastaavat suurimmasta osasta maailman hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa. Muiden uusiutuvien energianlähteiden osuus on noin neljä prosenttia Lukumäärä Ydinvoimalaitosten aloitetut rakennushankkeet maailmassa vuosina YDINVOIMA EUROOPASSA

5 Biomassa ja jäte 1,6 % Tuuli 2,2 % Muut uusiutuvat 0,5 % Ydinvoima 12,2 % Maailmassa oli kesällä 2013 kaupallisessa käytössä 432 reaktoria, ja 31 maata tuottavat sähköä ydinvoimalla. Ydinreaktorit ovat keskittyneet Eurooppaan, Pohjois- Amerikkaan ja Aasiaan. Maailmassa on rakenteilla 71 uutta reaktoria 15:sta Vesi 15,4 % Kaasu 21,3 % Öljy 5,2 % Hiili 41,7 % maassa. Aasia on ydinvoiman voimakkain kasvualue. Puolet kaikista rakenteilla olevista reaktoreista sijaitsee Kiinassa. Venäjällä ja Intiassa on rakenteilla useita reaktoreita sekä muutamia Taiwanissa, Pakistanissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Euroopan unionissa on rakenteilla neljä reaktoria. Varsinkin Intian ja Kiinan on vastattava valtavaan energiatarpeen kasvuun. Ydinvoiman nopea rakentaminen on yksi keino tämän kysynnän tyydyttämiseen. Yhdysvalloissa on rakenteilla viisi reaktoria. Sähköntuotantomuotojen osuudet EU-maissa vuonna 2011 Arabiemiraatit Argentiina Brasilia Etelä-Korea Intia Japani Kiina Pakistan Ranska Slovakia Suomi Taiwan Valko-Venäjä Venäjä Yhdysvallat Lukumäärä Rakenteilla olevat ydinreaktorit maailmassa vuonna YDINVOIMA EUROOPASSA 3

6 Eurooppa ja ydinvoima Biomassa ja jäte 4,7 % Muut uusiutuvat 1,6 % Euroopan unionissa ydinvoimalla tuotetaan toiseksi eniten sähköä fossiilisten polttoaineiden jälkeen ja yli puolet kaikesta EU-maiden päästöttömästä sähköstä. Tuuli 5,4 % Ydinsähköä tuotetaan Euroopassa yhteensä 16 maassa. Ranska on selvästi Euroopan suurin ydinsähkön tuottaja. Toiseksi tulee Saksa huolimatta Fukushiman onnettomuuden jälkeisestä kahdeksan reaktorin sulkemisesta vuonna Kolmanneksi suurin ydinsähkön tuottaja tarkastelumaissa on Ukraina. Ukrainan jälkeen tulevat Iso-Britannia, Ruotsi, Espanja ja Belgia. Vesi 9,4 % Ydinvoima 26,9 % EU-maissa sekä Sveitsissä ja Ukrainassa on yhteensä 151 sähköntuotannossa olevaa reaktoria. Ranskassa sijaitsee 58 yksikköä. Vielä muutama vuosi sitten Saksassa oli 17 sähköntuotannossa olevaa reaktoria, mutta reaktoreiden sulkeminen Fukushiman onnettomuuden jälkeen pudotti määrän yhdeksään. Kaasu 21,0 % Öljy 6,2 % Hiili 24,7 % Sähköntuotantomuotojen osuudet EU-maissa vuonna Osuus sähköntuotannosta (%) EU-27 Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Iso-Britannia Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Ydinvoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta vuosina 2011 ja Suomi Sveitsi Tšekki Unkari Ukraina YDINVOIMA EUROOPASSA

7 Euroopan ydinvoimalaitokset kartalla. Ranska Iso-Britannia Ukraina Ruotsi Saksa Espanja Belgia Tšekki Sveitsi Unkari Suomi Slovakia Romania Bulgaria Slovenia Alankomaat Lukumäärä Sähköntuotannossa olevat ydinreaktorit Euroopassa vuonna YDINVOIMA EUROOPASSA 5

8 Ydinvoima ja EU:n energiapolitiikan tavoitteet Euroopan unionin energiapolitiikka perustuu kolmeen peruspilariin: kilpailukyky, ympäristö ja toimitusvarmuus. Euroopan unioni on sitoutunut kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin ja ydinvoima on tunnistettu yhtenä tärkeänä päästövähennyskeinona. Muita ratkaisuja ovat uusiutuvat energialähteet, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä energiatehokkuuden kasvattaminen. Ydinvoima tukee kaikkia Euroopan unionin energiapolitiikan pilareita. Ydinvoiman ympäristövaikutukset ja kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin vähäisiä. Merkittävin ympäristövaikutus normaalisti käyvillä ydinvoimalaitoksilla on lämpimän jäähdytysveden laskusta aiheutuva laitoksen lähivesien lämpeneminen. Ydinsähkön tuotanto on tasaista ja auttaa toimitusvarmuuden takaamisessa. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on kustannustehokasta ja tukee Euroopan unionin kilpailukykyä. Kilpailukyky, hinnan huokeus Toimitusvarmuus, omavaraisuus EU:n energiapolitiikan peruspilarit. Ympäristö, ilmastonmuutos 1600 Päästö (Tonnia CO2e/GWh) Ruskohiili Hiili Öljy Maakaasu Aurinko Biomassa Ydinvoima Vesi Tuuli Sähköntuotantomuotojen elinkaaripäästöt WNA:n raportin mukaan, violetti palkki eri tutkimusten keskiarvo ja musta viiva kuvaa tutkimusten hajontaa. 6 YDINVOIMA EUROOPASSA

9 Ominaispäästö (g CO2/kWh) Norja Sveitsi Ruotsi Ranska Latvia Itävalta Slovakia Espanja Suomi Belgia Luxemburg Portugali Slovenia Unkari Italia Romania Iso-Britannia Tanska Liettua Saksa Osuus sähköntuotannosta (%) Tšekki Irlanti Alankomaat Bulgaria Kypros Kreikka Malta Puola Viro EU-maiden sähköntuotannon ominaispäästöt (violetti palkki) ja ydinvoiman suhteelliset osuudet (oranssi palkki) vuonna Euroopan unionin jäsenmaiden sähköntuotannon ominaispäästöt vaihtelevat suuresti. Ydinvoimaa käytettävien maiden päästöt ovat matalia. Euroopassa rakenteilla ja suunnitteilla olevat reaktorit ovat keskittyneet Iso-Britanniaan, Ranskaan, Suomeen ja Itä-Euroopan maihin. Uusia ydinvoimamaita Euroopassa voivat olla tulevaisuudessa Valko-Venäjä ja Puola. Baltian maiden oli alun perin tarkoitus rakentaa yhteinen ydinvoimalaitos Liettuaan, mutta hanke joutui neuvoaantavan kansanäänestyksen vuoksi vastatuuleen. Turvallisuus on aina ollut Eurooppalaisen ydinvoimapolitiikan päälähtökohta jo Euratomperustamissopimuksen alkuajoilta. Eurooppalaisten ydinturvallisuusviranomaisten (ENSREG) mukaan Euroopan ydinvoimalaitosten turvallisuustaso on korkea. Bulgaria Iso-Britannia Liettua Puola Ranska Romania Slovakia Suomi Tšekki Ukraina Unkari Valko-Venäjä Rakenteilla Suunnitteilla Lukumäärä Rakenteilla ja suunnitteilla olevat reaktorit Euroopassa vuonna YDINVOIMA EUROOPASSA 7

10 Ydinvoiman verot ja maksut Lähes kaikki teollistuneet maat verottavat energiaa. Monissa maissa tiettyjä tuotantomuotoja verotetaan erikseen, vaikka energiaverodirektiivin mukaan sähköntuotantoa ei tulisi verottaa yhteisiä sähkömarkkinoita sotkevan vaikutuksen vuoksi. Toisaalta, sähköntuotannon päästöjä ohjaa jo päästökauppa. Ydinvoimalle kohdistettuja veroja ja maksuja on useissa EU-maissa. Ydinvoimaa verottavissa maissa verotuksen suuruus vaihtelee alle eurosta yli kymmeneen euroon per tuotettu megawattitunti. Esitettyjen verojen lisäksi Espanjassa sähköntuotannolle kohdistettiin yleinen 7 prosentin tuotantovero, mikä johti Garoñan ydinvoimalaitoksen sulkemiseen kannattamattomana. Rasite on ydinvoimalle noin 10 /MWh. Ydinvoimayhtiöt ovat kyseenalaistaneet Saksan ydinpolttoaineveron laillisuuden ja oikeuden lopullista päätöstä odotetaan. 8 YDINVOIMA EUROOPASSA

11 Maa Verotus Muut maksut Alankomaat Ei verotusta Lupamaksu 0,8 milj. per lupa, arvioitu rasite noin 0,2 /MWh Suunnitteilla 50 % korotus Belgia Tuotantovero 5 /MWh Ei muita maksuja Veron kaksinkertaistamisesta keskusteltu Bulgaria Ei verotusta Yhteensä 10,5 % vähennys jokaisesta myydystä kwh:sta, arvioitu rasite noin 2,9 /MWh Ydinjätehuollon ja käytöstäpoiston kustannuksiin Espanja Ydinjäteveroja kohdistuen Muutamilla kunnilla omaa verotusta, ydinjätteen syntyyn ja esim. Valencia tuotantovero 1,8 /MWh varastointiin Arvioitu rasite noin 1,5 /MWh Ranska Ydinlaitosvero, arvioitu Lisämaksu säteilysuojelu- ja ydinturvallisuusinstituutille rasite noin 0,8 /MWh 3 muuta lisäveroa, arvioitu rasite noin 0,3 /MWh Lisäverotusta suunnitteilla Romania Tuotantovero 2 /MWh Ei muita maksuja ydinjätehuollon kustannuksiin Ruotsi Tuotantovero lämpötehon Ydinjätehuoltoon liittyviä maksuja, perusteella, rasite rasite noin 2,9 /MWh noin 6,3 /MWh Viranomaismaksu, rasite noin 0,6 /MWh Saksa Ydinpolttoainevero Ei muita maksuja rasite noin 14 /MWh Slovakia Ydinlaitosvero ja kiinteistövero, 3 eri maksua verolain, ydinlain ja ydinrahastolain mukaan, rasite yhteensä noin 0,31 /MWh rasite yhteensä noin 5,41 /MWh Suomi Korotettu kiinteistövero, Maksu ydinjäterahastoon, rasite noin 1,6 /MWh rasite noin 0,4 /MWh Unkari Ei verotusta Maksu ydinjäterahastoon Ydinvoimalle kohdistuva tuotantoverotus ja tuotantomaksut tarkastelumaissa. YDINVOIMA EUROOPASSA 9

12 Ydinvoiman hyväksyttävyys Yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden taso vaihtelee voimakkaasti eri maiden välillä. Maissa, joissa ydinvoimaa ei käytetä, ydinvoiman hyväksyttävyys on yleensä matala. Näihin maihin lukeutuvat esimerkiksi Itävalta, Kreikka, Kypros, Malta ja Portugali. Ydinvoiman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden haasteet liittyvät erityisesti ydinturvallisuuteen, ydinjätehuoltoon ja ydinmateriaalin leviämiseen. Selvityksessä on tarkasteltu ydinvoimaa sähköntuotannossaan käyttävien maiden yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden tasoa. Sitä varten on kerätty viimeisimpien mielipidetiedustelujen tuloksia eri maista. Luvut eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, koska kysymysten asettelu vaihtelee ja eri mielipidetiedusteluista on ollut saatavilla tietoa vaihtelevasti. Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa ydinvoima nähdään yhteiskunnallisesti hyväksyttynä. Sama tilanne on monissa Itä-Euroopan maissa, kuten Tšekissä, Slovakiassa ja Bulgariassa. Belgiassa ja Espanjassa tilanne on ristiriitainen. Belgiassa ydinvoiman käyttöä halutaan jatkaa, mutta toisaalta sen osuutta halutaan pienentää. Espanjassa ydinvoimaa vastustetaan yleisesti sähköntuotantomuotona, mutta enemmistön mielestä Espanja ei pärjää ilman ydinvoimaa. Saksassa ydinvoiman hyväksyttävyys on matala. Entisten ydinvoimamaiden Liettuan ja erityisesti Italian kohdalla ydinvoimaa koskevissa kansanäänestyksissä hyväksyttävyys on ollut matala. Puolassa ei ole ydinvoimaa, mutta maa on mahdollinen tuleva ydinvoimamaa. Puolassa ydinvoimaa kannattaa hieman suurempi osa kansalaisista kuin vastustaa Muutos (%) Yhdysvallat Kiina Saudi-Arabia Ranska Intia Iso-Britannia Italia Etelä-Korea Turkki Australia Indonesia Meksiko Maailma Unkari Belgia Kanada Brasilia Saksa Ruotsi Venäjä Etelä-Afrikka Argentiina Espanja Puola Japani Ydinvoiman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden muutos Fukushiman onnettomuuden jälkeen välillä 4/2011-9/2012. Onnettomuus johti hyväksynnän laskuun, mutta on sen jälkeen kasvanut useimmissa maissa. 10 YDINVOIMA EUROOPASSA

13 Maa Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Iso-Britannia Italia Hyväksyttävyys Puolet kansasta kannattaa ydinvoiman lisärakentamista Käytön jatkaminen: 58 % kannattaa, 41 % vastustaa, 1 % Ei osaa sanoa Osuus tuotannosta: 7 % kasvatettava, 31 % samana, 62 % vähennettävä Luopuu ydinvoimasta ehdollisesti Vuoden 2013 kansanäänestyksessä 61 % kannatti ja 39 % vastusti uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista Äänestyksen tulos ei-sitova 37 % kannattaa ja 63 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona 51 % mielestä Espanja ei pärjää ilman ydinvoimaa 59 % kannattaa ja 41 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona Sähköntuotanto Iso-Britanniassa: 40 % kannattaa, 23 % vastustaa 35 % neutraaleja ja 2 % Ei osaa sanoa Luopui kansanäänestyksessä 2011 ydinvoiman jälleenrakentamisesta Luopui ydinvoimasta kahdeksankymmentäluvulla Liettua Neuvoa antavassa kansanäänestyksessä 2012 uuden ydinvoimalan rakentamista vastusti 63 % Puola Ranska Ruotsi Saksa Slovakia Suomi Sveitsi Tšekki Unkari 52 % kannattaa ja 48 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona 50 % kannattaa ja 50 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona Ydinvoiman käyttö Ranskassa: 36 % kannattaa, 14 % vastustaa, 34 % epävarma, 16 % ei mielipidettä 52 % kannattaa ja 48 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona Ydinvoiman käyttö Ruotsissa: 38 % haluaa jatkaa ja korvata vanhat, 30 % jatkaa nykyisellään, 11 % ei tiedä, 21 % haluaa luopua 26 % kannattaa ja 74 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona 70 % hyväksyy ydinvoiman Slovakiassa Yleissuhtautuminen ydinvoimaan Suomen oloissa: 41 % myönteinen, 26 % kielteinen, 33 % neutraaleja Luopui ydinvoiman lisärakentamisesta Fukushiman onnettomuuden jälkeen 61 % pitää kuitenkin ydinvoimaa välttämättömänä sähköntuotannossa Ydinvoiman kehittäminen Tšekissä: 66 % kannattaa, 34 % vastustaa 75 % hyväksyy ydinvoiman Ydinvoiman yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Euroopassa. YDINVOIMA EUROOPASSA 11

14 Ydinvoiman tulevaisuus Ydinvoiman rooli Euroopan unionin energiapolitiikassa on huomioitu tuleviksi vuosikymmeniksi mm. EU:n energia- ja ilmastotiekartassa Tällä hetkellä useat ydinvoimamaat joutuvat päättämään ydinvoiman käytön jatkamisesta, koska iso osa kapasiteetista on käyttöikänsä päässä vuoden päästä. Jos päätöksiä lisärakentamisesta ei tässä vaiheessa tehdä, on lisärakentaminen tulevaisuudessa vaikeaa. Nuoret eivät hakeudu alalle ja osaaminen rapautuu. On mahdollista, että ydinvoiman suhteellinen osuus Euroopan unionin sähköntuotannosta pienenee vaikka sen tuotannon määrä kasvaisikin. Vuonna 2050 maiden nykyisen politiikan mukaan Alankomaat, Espanja, Belgia, Saksa, ja Sveitsi eivät ole enää ydinvoimamaita. Keski-Euroopassa Iso-Britannia ja Ranska pysyvät ydinvoimamaina ja pohjoisessa Ruotsi ja Suomi. Itä-Euroopassa ydinvoimaan suhtaudutaan perinteisesti maltillisemmin ja esimerkiksi Puola voi olla tulevaisuudessa uusi ydinvoimamaa. Ydinvoiman tulevaisuus edellyttää joka tapauksessa Euroopassa talouskasvua ja kohentunutta investointiympäristöä, koska ydinvoiman alkuinvestoinnit ovat suuria. Ylipäätään koko Euroopan unionin tulevaisuus edellyttää talouskasvua. Euroopan unionin energiapolitiikka perustuu kolmeen peruspilariin: toimitusvarmuuteen, päästövähennyksiin ja kilpailukykyyn. Ydinvoima osana Euroopan sähköntuotantorakennetta tukee kaikkia EU:n energiapolitiikan peruspilareita nyt ja tulevaisuudessa. 12 YDINVOIMA EUROOPASSA

15 Maa Positiivisia Negatiivisia EU Turvallista ja tasaista sähköntuotantoa Taloudellisesta tilanteesta Vaihteleva aurinko- ja tuulisähkö tarvit- johtuva investointien puute see rinnalleen perusvoimakapasiteettia Fukushiman onnettomuuden vaikutus Päästötön sähköntuotantomuoto Voimakas vastustus esim. Saksa/Itävalta Vakaa ja kilpailukykyinen sähkön hinta Poliittinen riski Yhtenäinen ydinturvallisuus- ja Saksan päätöksen vaikutus muihin ydinjätelainsäädäntö jäsenmaihin Euratom-sopimus Epäyhtenäinen ydinvastuu Alankomaat Borsselen laitos modernisoitiin 90-luvulla Uuden laitoshankkeen tilanne epäselvä Belgia Tuottaa sähköstään yli puolet Ehdollinen ydinvoimasta luopuminen ydinvoimalla Yhteiskunnallinen vastustus Bulgaria Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Belenen laitoshankkeesta luopuminen Kozloduy 5 & 6 modernisointi 2000-luvulla Epävakaa poliittinen tilanne Espanja Ei suunnittele nykyisen kapasiteetin korvaamista Iso-Britannia Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Vanhojen laitosten ydinjätehuolto Useita laitoksia suunnitteilla Ranska Rakentaa uutta (Flamanville) Istuva presidentti haluaa vähentää Ydinvoimalla vahva asema ydinvoiman osuuden 50 prosenttiin Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Romania Ruotsi Suunnittelee uutta (Cernavoda) Mahdollista korvata nykyiset laitokset Panostus ydinjätehuoltoon Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Saksa Päättänyt luopua ydinvoimasta v reaktoria suljettu Yhteiskunnallinen vastustus Slovakia Slovenia Rakentaa uutta (Mochovce) Suunnittelee uutta (Bohunice) Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Suunnittelee uutta (Krsko) Suomi Rakentaa (Olkiluoto) ja suunnittelee uutta TVO:n (OL3) ja Fennovoiman Osuuskuntamalli (Mankala-periaate) (Hanhikivi 1) hankkeiden haasteet Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Panostus ydinjätehuoltoon Sveitsi Jäädyttänyt uusien laitosten valmistelun Tšekki Unkari Ukraina Suunnittelee uutta (Temelin) Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Mahdollista rakentaa uutta kapasiteettia Rakentaa ja suunnittelee uutta Ydinvoiman tulevaisuudennäkymiä EU:ssa ja Euroopan ydinvoimamaissa. YDINVOIMA EUROOPASSA

16 Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan etujärjestö. Se edustaa noin 260 suomalaista yritystä, jotka tuottavat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluita. ET on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitto. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B HELSINKI PL 100, HELSINKI puh faksi Finnish Energy Industries Brysselin toimisto, ET Brussels Avenue de Cortenbergh 172 (2nd floor) 1000 Bruxelles, Belgium Tel Fax

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2007 Luotu 01-Jun-2007 03:54 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2013 21.11.2014 Aarre Peltola Puuta tuotiin 11 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteita

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 40/2011 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010 10.10.2011 Aarre Peltola Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

EU ja Ydinvoima: Mikä on Brysselin rooli? Sami Tulonen Director Institutional Affairs

EU ja Ydinvoima: Mikä on Brysselin rooli? Sami Tulonen Director Institutional Affairs EU ja Ydinvoima: Mikä on Brysselin rooli? Sami Tulonen Director Institutional Affairs 5.11. 2009 Paradigman muutos: ydinvoimamyönteisyys kasvussa Brysselissä EU:n rooli vähäpäästöisten energialähteiden

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet Ympäristöviranhaltijat ry:n Lammin päivät 23 2.1.23 Jari Välimäki Suomen ympäristökeskus, Ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma www.eea.eu.int/ indeksi

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Päästöoikeuksien huutokauppa

Päästöoikeuksien huutokauppa Päästöoikeuksien huutokauppa EMV Energiamarkkinaviraston koulutustilaisuus päästöoikeuksien huutokaupasta 17-18.10.2012 Suvi Viljaranta etunimi.sukunimi@greenstream.net KATSAUS PÄÄSTÖKAUPPAMARKKINOIHIN

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto

Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto FokusPiste-hanke - kansainvälistymisseminaari Laitila 22.08.2013 Jarmo Hannula Markkinointipäällikkö Vahterus Oy MITÄ ON MARKKINOINTI? Tunnetuin lainaus

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA Flash Eurobarometer (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) A Työnumero FL A B Maakoodi FL B C Lomakenumero FL C NACE NACE-koodi (näytetieto)

Lisätiedot

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry Energiavuosi 215 Sähkö Energiateollisuus ry Sähkön kokonaiskäyttö v. 215 82,5 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 21 215 2 Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö v. 215 84,8 TWh GWh 95 9 85 8

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa Ajoneuvotekniikka Tiedote 2/2007 katsastajille 24.1.2007 ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen vaatiminen rekisteröintikatsastuksessa Muutos voimaan 1.2.2007 1.2.2007 alkaen tulee asiakkaan

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot