Ydinvoima Euroopassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ydinvoima Euroopassa"

Transkriptio

1 Ydinvoima Euroopassa

2 Euroopan ydinvoimamaat YDINVOIMA EUROOPASSA

3 Johdanto Ydinenergialla on ollut vahva rooli Euroopan unionissa jo sen alkuvaiheista lähtien. Vuonna 1957 Rooman sopimuksella muodostettiin Euroopan atomienergiayhteisö Euratom, jonka perustamissopimus on edelleen voimassa. Nykypäivänä ilmastonmuutoksen torjunta ja tarvittavien päästövähennyksien saavuttaminen sekä kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden takaaminen ovat Euroopan suurimpia energiapoliittisia haasteita. Merkittävimpänä päästöttömänä sähköntuotantomuotona ydinvoima auttaa saavuttamaan kaikkia näitä tavoitteita. Euroopassa on yhteensä 16 ydinvoimalla sähköä tuottavaa valtioita, kun Venäjää ei oteta huomioon: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Iso-Britannia, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tšekki, Unkari sekä Ukraina. Kroatiaa voidaan pitää myös ydinvoimamaana, koska se omistaa Sloveniassa sijaitsevan Krskon ydinvoimalaitoksen yhdessä Slovenian kanssa. Tämä esite on yhteenveto Energiateollisuus ry:n vuonna 2013 tekemästä selvityksestä ydinvoiman tilanteesta ja tulevaisuudesta Euroopan unionissa. Selvityksessä tarkastellaan ydinvoiman tilannetta maailmassa sekä tarkemmin Euroopassa. Sen erityisiä teemoja ovat turvallisuus, ydinjätehuolto, yhteiskunnallinen hyväksyttävyys sekä verotus ja tuotantomaksut. Ydinvoiman roolia EU:ssa on tarkasteltu yleisen energiapolitiikan, sääntelyn ja tutkimuksen kautta. Raportissa käsitellään lyhyesti myös ydinvoiman tulevaisuudennäkymiä. Vaikka siinä käsitellään ydinvoimaa sähköntuotannossa, on hyvä muistaa, että ydinvoimaa käytetään kaukolämmön tuottamiseen mm. Bulgariassa, Unkarissa, Slovakiassa, Sveitsissä ja Ukrainassa. Selvitys on kokonaisuudessaan saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteesta: Ydinreaktoreita kaupallisessa käytössä Ydinvoimamaita Ydinvoimalla tuotettu sähkö* 2467 TWh 860 TWh Osuus kokonaissähköntuotannosta* 12,2 % 26,9 % Ydinreaktoreita rakenteilla 71 4 Ydinvoima maailmassa ja EU:ssa vuonna 2014 (* vuonna 2011) YDINVOIMA EUROOPASSA 1

4 Ydinvoima maailmassa Ydinvoimalla katetaan maailman sähköntuotannosta noin 13 prosenttia. Fossiiliset polttoaineet vastaavat yli kahta kolmasosaa maailman sähköntuotannosta. Vesi- ja ydinvoima vastaavat suurimmasta osasta maailman hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa. Muiden uusiutuvien energianlähteiden osuus on noin neljä prosenttia Lukumäärä Ydinvoimalaitosten aloitetut rakennushankkeet maailmassa vuosina YDINVOIMA EUROOPASSA

5 Biomassa ja jäte 1,6 % Tuuli 2,2 % Muut uusiutuvat 0,5 % Ydinvoima 12,2 % Maailmassa oli kesällä 2013 kaupallisessa käytössä 432 reaktoria, ja 31 maata tuottavat sähköä ydinvoimalla. Ydinreaktorit ovat keskittyneet Eurooppaan, Pohjois- Amerikkaan ja Aasiaan. Maailmassa on rakenteilla 71 uutta reaktoria 15:sta Vesi 15,4 % Kaasu 21,3 % Öljy 5,2 % Hiili 41,7 % maassa. Aasia on ydinvoiman voimakkain kasvualue. Puolet kaikista rakenteilla olevista reaktoreista sijaitsee Kiinassa. Venäjällä ja Intiassa on rakenteilla useita reaktoreita sekä muutamia Taiwanissa, Pakistanissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Euroopan unionissa on rakenteilla neljä reaktoria. Varsinkin Intian ja Kiinan on vastattava valtavaan energiatarpeen kasvuun. Ydinvoiman nopea rakentaminen on yksi keino tämän kysynnän tyydyttämiseen. Yhdysvalloissa on rakenteilla viisi reaktoria. Sähköntuotantomuotojen osuudet EU-maissa vuonna 2011 Arabiemiraatit Argentiina Brasilia Etelä-Korea Intia Japani Kiina Pakistan Ranska Slovakia Suomi Taiwan Valko-Venäjä Venäjä Yhdysvallat Lukumäärä Rakenteilla olevat ydinreaktorit maailmassa vuonna YDINVOIMA EUROOPASSA 3

6 Eurooppa ja ydinvoima Biomassa ja jäte 4,7 % Muut uusiutuvat 1,6 % Euroopan unionissa ydinvoimalla tuotetaan toiseksi eniten sähköä fossiilisten polttoaineiden jälkeen ja yli puolet kaikesta EU-maiden päästöttömästä sähköstä. Tuuli 5,4 % Ydinsähköä tuotetaan Euroopassa yhteensä 16 maassa. Ranska on selvästi Euroopan suurin ydinsähkön tuottaja. Toiseksi tulee Saksa huolimatta Fukushiman onnettomuuden jälkeisestä kahdeksan reaktorin sulkemisesta vuonna Kolmanneksi suurin ydinsähkön tuottaja tarkastelumaissa on Ukraina. Ukrainan jälkeen tulevat Iso-Britannia, Ruotsi, Espanja ja Belgia. Vesi 9,4 % Ydinvoima 26,9 % EU-maissa sekä Sveitsissä ja Ukrainassa on yhteensä 151 sähköntuotannossa olevaa reaktoria. Ranskassa sijaitsee 58 yksikköä. Vielä muutama vuosi sitten Saksassa oli 17 sähköntuotannossa olevaa reaktoria, mutta reaktoreiden sulkeminen Fukushiman onnettomuuden jälkeen pudotti määrän yhdeksään. Kaasu 21,0 % Öljy 6,2 % Hiili 24,7 % Sähköntuotantomuotojen osuudet EU-maissa vuonna Osuus sähköntuotannosta (%) EU-27 Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Iso-Britannia Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Ydinvoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta vuosina 2011 ja Suomi Sveitsi Tšekki Unkari Ukraina YDINVOIMA EUROOPASSA

7 Euroopan ydinvoimalaitokset kartalla. Ranska Iso-Britannia Ukraina Ruotsi Saksa Espanja Belgia Tšekki Sveitsi Unkari Suomi Slovakia Romania Bulgaria Slovenia Alankomaat Lukumäärä Sähköntuotannossa olevat ydinreaktorit Euroopassa vuonna YDINVOIMA EUROOPASSA 5

8 Ydinvoima ja EU:n energiapolitiikan tavoitteet Euroopan unionin energiapolitiikka perustuu kolmeen peruspilariin: kilpailukyky, ympäristö ja toimitusvarmuus. Euroopan unioni on sitoutunut kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin ja ydinvoima on tunnistettu yhtenä tärkeänä päästövähennyskeinona. Muita ratkaisuja ovat uusiutuvat energialähteet, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä energiatehokkuuden kasvattaminen. Ydinvoima tukee kaikkia Euroopan unionin energiapolitiikan pilareita. Ydinvoiman ympäristövaikutukset ja kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin vähäisiä. Merkittävin ympäristövaikutus normaalisti käyvillä ydinvoimalaitoksilla on lämpimän jäähdytysveden laskusta aiheutuva laitoksen lähivesien lämpeneminen. Ydinsähkön tuotanto on tasaista ja auttaa toimitusvarmuuden takaamisessa. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on kustannustehokasta ja tukee Euroopan unionin kilpailukykyä. Kilpailukyky, hinnan huokeus Toimitusvarmuus, omavaraisuus EU:n energiapolitiikan peruspilarit. Ympäristö, ilmastonmuutos 1600 Päästö (Tonnia CO2e/GWh) Ruskohiili Hiili Öljy Maakaasu Aurinko Biomassa Ydinvoima Vesi Tuuli Sähköntuotantomuotojen elinkaaripäästöt WNA:n raportin mukaan, violetti palkki eri tutkimusten keskiarvo ja musta viiva kuvaa tutkimusten hajontaa. 6 YDINVOIMA EUROOPASSA

9 Ominaispäästö (g CO2/kWh) Norja Sveitsi Ruotsi Ranska Latvia Itävalta Slovakia Espanja Suomi Belgia Luxemburg Portugali Slovenia Unkari Italia Romania Iso-Britannia Tanska Liettua Saksa Osuus sähköntuotannosta (%) Tšekki Irlanti Alankomaat Bulgaria Kypros Kreikka Malta Puola Viro EU-maiden sähköntuotannon ominaispäästöt (violetti palkki) ja ydinvoiman suhteelliset osuudet (oranssi palkki) vuonna Euroopan unionin jäsenmaiden sähköntuotannon ominaispäästöt vaihtelevat suuresti. Ydinvoimaa käytettävien maiden päästöt ovat matalia. Euroopassa rakenteilla ja suunnitteilla olevat reaktorit ovat keskittyneet Iso-Britanniaan, Ranskaan, Suomeen ja Itä-Euroopan maihin. Uusia ydinvoimamaita Euroopassa voivat olla tulevaisuudessa Valko-Venäjä ja Puola. Baltian maiden oli alun perin tarkoitus rakentaa yhteinen ydinvoimalaitos Liettuaan, mutta hanke joutui neuvoaantavan kansanäänestyksen vuoksi vastatuuleen. Turvallisuus on aina ollut Eurooppalaisen ydinvoimapolitiikan päälähtökohta jo Euratomperustamissopimuksen alkuajoilta. Eurooppalaisten ydinturvallisuusviranomaisten (ENSREG) mukaan Euroopan ydinvoimalaitosten turvallisuustaso on korkea. Bulgaria Iso-Britannia Liettua Puola Ranska Romania Slovakia Suomi Tšekki Ukraina Unkari Valko-Venäjä Rakenteilla Suunnitteilla Lukumäärä Rakenteilla ja suunnitteilla olevat reaktorit Euroopassa vuonna YDINVOIMA EUROOPASSA 7

10 Ydinvoiman verot ja maksut Lähes kaikki teollistuneet maat verottavat energiaa. Monissa maissa tiettyjä tuotantomuotoja verotetaan erikseen, vaikka energiaverodirektiivin mukaan sähköntuotantoa ei tulisi verottaa yhteisiä sähkömarkkinoita sotkevan vaikutuksen vuoksi. Toisaalta, sähköntuotannon päästöjä ohjaa jo päästökauppa. Ydinvoimalle kohdistettuja veroja ja maksuja on useissa EU-maissa. Ydinvoimaa verottavissa maissa verotuksen suuruus vaihtelee alle eurosta yli kymmeneen euroon per tuotettu megawattitunti. Esitettyjen verojen lisäksi Espanjassa sähköntuotannolle kohdistettiin yleinen 7 prosentin tuotantovero, mikä johti Garoñan ydinvoimalaitoksen sulkemiseen kannattamattomana. Rasite on ydinvoimalle noin 10 /MWh. Ydinvoimayhtiöt ovat kyseenalaistaneet Saksan ydinpolttoaineveron laillisuuden ja oikeuden lopullista päätöstä odotetaan. 8 YDINVOIMA EUROOPASSA

11 Maa Verotus Muut maksut Alankomaat Ei verotusta Lupamaksu 0,8 milj. per lupa, arvioitu rasite noin 0,2 /MWh Suunnitteilla 50 % korotus Belgia Tuotantovero 5 /MWh Ei muita maksuja Veron kaksinkertaistamisesta keskusteltu Bulgaria Ei verotusta Yhteensä 10,5 % vähennys jokaisesta myydystä kwh:sta, arvioitu rasite noin 2,9 /MWh Ydinjätehuollon ja käytöstäpoiston kustannuksiin Espanja Ydinjäteveroja kohdistuen Muutamilla kunnilla omaa verotusta, ydinjätteen syntyyn ja esim. Valencia tuotantovero 1,8 /MWh varastointiin Arvioitu rasite noin 1,5 /MWh Ranska Ydinlaitosvero, arvioitu Lisämaksu säteilysuojelu- ja ydinturvallisuusinstituutille rasite noin 0,8 /MWh 3 muuta lisäveroa, arvioitu rasite noin 0,3 /MWh Lisäverotusta suunnitteilla Romania Tuotantovero 2 /MWh Ei muita maksuja ydinjätehuollon kustannuksiin Ruotsi Tuotantovero lämpötehon Ydinjätehuoltoon liittyviä maksuja, perusteella, rasite rasite noin 2,9 /MWh noin 6,3 /MWh Viranomaismaksu, rasite noin 0,6 /MWh Saksa Ydinpolttoainevero Ei muita maksuja rasite noin 14 /MWh Slovakia Ydinlaitosvero ja kiinteistövero, 3 eri maksua verolain, ydinlain ja ydinrahastolain mukaan, rasite yhteensä noin 0,31 /MWh rasite yhteensä noin 5,41 /MWh Suomi Korotettu kiinteistövero, Maksu ydinjäterahastoon, rasite noin 1,6 /MWh rasite noin 0,4 /MWh Unkari Ei verotusta Maksu ydinjäterahastoon Ydinvoimalle kohdistuva tuotantoverotus ja tuotantomaksut tarkastelumaissa. YDINVOIMA EUROOPASSA 9

12 Ydinvoiman hyväksyttävyys Yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden taso vaihtelee voimakkaasti eri maiden välillä. Maissa, joissa ydinvoimaa ei käytetä, ydinvoiman hyväksyttävyys on yleensä matala. Näihin maihin lukeutuvat esimerkiksi Itävalta, Kreikka, Kypros, Malta ja Portugali. Ydinvoiman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden haasteet liittyvät erityisesti ydinturvallisuuteen, ydinjätehuoltoon ja ydinmateriaalin leviämiseen. Selvityksessä on tarkasteltu ydinvoimaa sähköntuotannossaan käyttävien maiden yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden tasoa. Sitä varten on kerätty viimeisimpien mielipidetiedustelujen tuloksia eri maista. Luvut eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, koska kysymysten asettelu vaihtelee ja eri mielipidetiedusteluista on ollut saatavilla tietoa vaihtelevasti. Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa ydinvoima nähdään yhteiskunnallisesti hyväksyttynä. Sama tilanne on monissa Itä-Euroopan maissa, kuten Tšekissä, Slovakiassa ja Bulgariassa. Belgiassa ja Espanjassa tilanne on ristiriitainen. Belgiassa ydinvoiman käyttöä halutaan jatkaa, mutta toisaalta sen osuutta halutaan pienentää. Espanjassa ydinvoimaa vastustetaan yleisesti sähköntuotantomuotona, mutta enemmistön mielestä Espanja ei pärjää ilman ydinvoimaa. Saksassa ydinvoiman hyväksyttävyys on matala. Entisten ydinvoimamaiden Liettuan ja erityisesti Italian kohdalla ydinvoimaa koskevissa kansanäänestyksissä hyväksyttävyys on ollut matala. Puolassa ei ole ydinvoimaa, mutta maa on mahdollinen tuleva ydinvoimamaa. Puolassa ydinvoimaa kannattaa hieman suurempi osa kansalaisista kuin vastustaa Muutos (%) Yhdysvallat Kiina Saudi-Arabia Ranska Intia Iso-Britannia Italia Etelä-Korea Turkki Australia Indonesia Meksiko Maailma Unkari Belgia Kanada Brasilia Saksa Ruotsi Venäjä Etelä-Afrikka Argentiina Espanja Puola Japani Ydinvoiman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden muutos Fukushiman onnettomuuden jälkeen välillä 4/2011-9/2012. Onnettomuus johti hyväksynnän laskuun, mutta on sen jälkeen kasvanut useimmissa maissa. 10 YDINVOIMA EUROOPASSA

13 Maa Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Iso-Britannia Italia Hyväksyttävyys Puolet kansasta kannattaa ydinvoiman lisärakentamista Käytön jatkaminen: 58 % kannattaa, 41 % vastustaa, 1 % Ei osaa sanoa Osuus tuotannosta: 7 % kasvatettava, 31 % samana, 62 % vähennettävä Luopuu ydinvoimasta ehdollisesti Vuoden 2013 kansanäänestyksessä 61 % kannatti ja 39 % vastusti uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista Äänestyksen tulos ei-sitova 37 % kannattaa ja 63 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona 51 % mielestä Espanja ei pärjää ilman ydinvoimaa 59 % kannattaa ja 41 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona Sähköntuotanto Iso-Britanniassa: 40 % kannattaa, 23 % vastustaa 35 % neutraaleja ja 2 % Ei osaa sanoa Luopui kansanäänestyksessä 2011 ydinvoiman jälleenrakentamisesta Luopui ydinvoimasta kahdeksankymmentäluvulla Liettua Neuvoa antavassa kansanäänestyksessä 2012 uuden ydinvoimalan rakentamista vastusti 63 % Puola Ranska Ruotsi Saksa Slovakia Suomi Sveitsi Tšekki Unkari 52 % kannattaa ja 48 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona 50 % kannattaa ja 50 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona Ydinvoiman käyttö Ranskassa: 36 % kannattaa, 14 % vastustaa, 34 % epävarma, 16 % ei mielipidettä 52 % kannattaa ja 48 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona Ydinvoiman käyttö Ruotsissa: 38 % haluaa jatkaa ja korvata vanhat, 30 % jatkaa nykyisellään, 11 % ei tiedä, 21 % haluaa luopua 26 % kannattaa ja 74 % vastustaa yleisesti sähköntuotantomuotona 70 % hyväksyy ydinvoiman Slovakiassa Yleissuhtautuminen ydinvoimaan Suomen oloissa: 41 % myönteinen, 26 % kielteinen, 33 % neutraaleja Luopui ydinvoiman lisärakentamisesta Fukushiman onnettomuuden jälkeen 61 % pitää kuitenkin ydinvoimaa välttämättömänä sähköntuotannossa Ydinvoiman kehittäminen Tšekissä: 66 % kannattaa, 34 % vastustaa 75 % hyväksyy ydinvoiman Ydinvoiman yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Euroopassa. YDINVOIMA EUROOPASSA 11

14 Ydinvoiman tulevaisuus Ydinvoiman rooli Euroopan unionin energiapolitiikassa on huomioitu tuleviksi vuosikymmeniksi mm. EU:n energia- ja ilmastotiekartassa Tällä hetkellä useat ydinvoimamaat joutuvat päättämään ydinvoiman käytön jatkamisesta, koska iso osa kapasiteetista on käyttöikänsä päässä vuoden päästä. Jos päätöksiä lisärakentamisesta ei tässä vaiheessa tehdä, on lisärakentaminen tulevaisuudessa vaikeaa. Nuoret eivät hakeudu alalle ja osaaminen rapautuu. On mahdollista, että ydinvoiman suhteellinen osuus Euroopan unionin sähköntuotannosta pienenee vaikka sen tuotannon määrä kasvaisikin. Vuonna 2050 maiden nykyisen politiikan mukaan Alankomaat, Espanja, Belgia, Saksa, ja Sveitsi eivät ole enää ydinvoimamaita. Keski-Euroopassa Iso-Britannia ja Ranska pysyvät ydinvoimamaina ja pohjoisessa Ruotsi ja Suomi. Itä-Euroopassa ydinvoimaan suhtaudutaan perinteisesti maltillisemmin ja esimerkiksi Puola voi olla tulevaisuudessa uusi ydinvoimamaa. Ydinvoiman tulevaisuus edellyttää joka tapauksessa Euroopassa talouskasvua ja kohentunutta investointiympäristöä, koska ydinvoiman alkuinvestoinnit ovat suuria. Ylipäätään koko Euroopan unionin tulevaisuus edellyttää talouskasvua. Euroopan unionin energiapolitiikka perustuu kolmeen peruspilariin: toimitusvarmuuteen, päästövähennyksiin ja kilpailukykyyn. Ydinvoima osana Euroopan sähköntuotantorakennetta tukee kaikkia EU:n energiapolitiikan peruspilareita nyt ja tulevaisuudessa. 12 YDINVOIMA EUROOPASSA

15 Maa Positiivisia Negatiivisia EU Turvallista ja tasaista sähköntuotantoa Taloudellisesta tilanteesta Vaihteleva aurinko- ja tuulisähkö tarvit- johtuva investointien puute see rinnalleen perusvoimakapasiteettia Fukushiman onnettomuuden vaikutus Päästötön sähköntuotantomuoto Voimakas vastustus esim. Saksa/Itävalta Vakaa ja kilpailukykyinen sähkön hinta Poliittinen riski Yhtenäinen ydinturvallisuus- ja Saksan päätöksen vaikutus muihin ydinjätelainsäädäntö jäsenmaihin Euratom-sopimus Epäyhtenäinen ydinvastuu Alankomaat Borsselen laitos modernisoitiin 90-luvulla Uuden laitoshankkeen tilanne epäselvä Belgia Tuottaa sähköstään yli puolet Ehdollinen ydinvoimasta luopuminen ydinvoimalla Yhteiskunnallinen vastustus Bulgaria Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Belenen laitoshankkeesta luopuminen Kozloduy 5 & 6 modernisointi 2000-luvulla Epävakaa poliittinen tilanne Espanja Ei suunnittele nykyisen kapasiteetin korvaamista Iso-Britannia Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Vanhojen laitosten ydinjätehuolto Useita laitoksia suunnitteilla Ranska Rakentaa uutta (Flamanville) Istuva presidentti haluaa vähentää Ydinvoimalla vahva asema ydinvoiman osuuden 50 prosenttiin Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Romania Ruotsi Suunnittelee uutta (Cernavoda) Mahdollista korvata nykyiset laitokset Panostus ydinjätehuoltoon Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Saksa Päättänyt luopua ydinvoimasta v reaktoria suljettu Yhteiskunnallinen vastustus Slovakia Slovenia Rakentaa uutta (Mochovce) Suunnittelee uutta (Bohunice) Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Suunnittelee uutta (Krsko) Suomi Rakentaa (Olkiluoto) ja suunnittelee uutta TVO:n (OL3) ja Fennovoiman Osuuskuntamalli (Mankala-periaate) (Hanhikivi 1) hankkeiden haasteet Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Panostus ydinjätehuoltoon Sveitsi Jäädyttänyt uusien laitosten valmistelun Tšekki Unkari Ukraina Suunnittelee uutta (Temelin) Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Mahdollista rakentaa uutta kapasiteettia Rakentaa ja suunnittelee uutta Ydinvoiman tulevaisuudennäkymiä EU:ssa ja Euroopan ydinvoimamaissa. YDINVOIMA EUROOPASSA

16 Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan etujärjestö. Se edustaa noin 260 suomalaista yritystä, jotka tuottavat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluita. ET on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitto. Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B HELSINKI PL 100, HELSINKI puh faksi Finnish Energy Industries Brysselin toimisto, ET Brussels Avenue de Cortenbergh 172 (2nd floor) 1000 Bruxelles, Belgium Tel Fax

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014 Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Fennovoiman omistuspohja Laitossopimus ja lopullinen sitoumus Joulukuu:

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Ydinvoima Euroopassa. Selvitys ydinvoiman tilanteesta ja tulevaisuudesta Euroopan unionissa

Ydinvoima Euroopassa. Selvitys ydinvoiman tilanteesta ja tulevaisuudesta Euroopan unionissa Ydinvoima Euroopassa Selvitys ydinvoiman tilanteesta ja tulevaisuudesta Euroopan unionissa Aalto-yliopisto Ene 59.4220 Energiatalouden harjoitustyö Selvitys ydinvoiman tilanteesta ja tulevaisuudesta Euroopan

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2007 Luotu 01-Jun-2007 03:54 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: maaliskuussa 2007 Luotu 01-Apr-2007 03:12 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting Implementation of EU Emissions Trading in Estonia practical seminar on requirements at installation level December 7th, 2005 Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2008 Luotu 01-Jun-2008 02:14 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008 1 (6) KOMISSION ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI MERKITTÄVIMMÄT PÄÄKOHDAT Ehdotus päästökaupan muutosdirektiiviksi vuosille 2013 2020 Päästöoikeuksien maakohtaisesta taakanjaosta ja kansallisista päästöoikeuksien

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot