Hypermedian perusteet (3 ov) syksy Yleisiä tietoja syksyn kurssista. Mistä tällä kurssilla puhutaan? Kurssin sisältö ja suorittaminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hypermedian perusteet (3 ov) syksy Yleisiä tietoja syksyn kurssista. Mistä tällä kurssilla puhutaan? Kurssin sisältö ja suorittaminen"

Transkriptio

1 syksy 2004 Luentorunko Ossi Nykänen Yleisiä tietoja syksyn kurssista Opettaja: Jukka Huhtamäki Sähköposti: Huone: Td309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio Puhelin: (03) (vastaanotto: to 13-14) Luennot: ti ja to (S4) Harjoitukset: ma, to sekä ti, ke (Sb204) Harjoitusassistentti: Ilkka Kaikuvuo Esitiedot ~ tietotekniikan perustiedot Internet/WWW -hypermedian perusteet Kotisivu: Uutisryhmä: tut.mat.hypermedia Suorittaminen: harjoitustyö ja tentti HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 2 Kurssin sisältö ja suorittaminen Kurssilla perehdytään hypermedian perusteisiin ja sen tekemisen eri osa-alueisiin. Osansa saavat hypermedian ja tietokoneen käytön teoriat, ohjelmistot, Internet, WWW ja HTML, standardit, käytännöt sekä sovellutukset. Hypermedia ei ole selkeärajainen kokonaisuus, eikä sitä sellaisena tulla kurssilla esittelemään. Sovelluksista ja esimerkeistä johtuen WWW:n rooli kurssilla on suuri. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hypermedia olisi yhtä kuin WWW. WWW on eittämättä tärkein hypermedian ilmentymä, joskin vain osa WWW:stä on aitoa hypermediaa. HUOM! Kurssilla käsitellään siis myös asioita, joita perus-html-koodari ei välttämättä koe tarvitsevansa. Kaikki käsiteltävä asia ei myöskään ole luonteeltaan teknistä. Tämä on suoraa seurausta yllä olevasta. Kurssin tavoitteena on peruskäsitteiden ja -taitojen omaksuminen. Idealistisena tavoitteena on aiheen kartoittaminen siten, että kurssilla muodostuisi perusta, jonka varassa asioihin voi tutustua yksityiskohtaisemmin siinä vaiheessa kun asioita pitää oikeasti tehdä ja osata HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 3 Mistä tällä kurssilla puhutaan? Kurssin asiasisältö näyttää kutakuinkin seuraavalta (käsittelyjärjestys vaihtelee): johdantoa, taustoja, ideoita, peruskäsitteitä teksti ja hyperteksti Internet, WWW ja hypermedia hypermedia, metaforat ja tietokoneet hypermedian teoreettiset mallit tiedon esitysmuodot ja esitystavat (tietokoneissa) + menetelmät hypertekstin rakenne hypertekstin eri tulkinnat hypermedian (suunnittelu ja) tekeminen hyperteksti ja tiedon hakeminen, monimutkaiset hyperdokumentit ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus hypermedia vs. tietokäsitykset ja oppiminen hypermedian erikoiskysymyksiä Huomaa, että yo. lista luettelee kysymyksiä, joihin paneudutaan - ei suoraan luentojärjestystä. Huomattava osa kurssin sisällöstä avautuu harjoitusten, itseopiskelun ja erilaisiin ohjelmistoihin tutustumisen kautta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 4

2 Poimintoja sisällöstä Seuraavat hypermedian tekemiseen liittyvät tekniset tai menetelmätason asiat ansaitsevat tulla erikseen mainituiksi: WWW, HTML & CSS kuva & animaatio, kuvan käsittely ja käyttö videokuva, videodigitointi, käsittely ja käyttö ääni, äänen digitointi, käsittely ja käyttö multimedia, multimediasovellusten kokoaminen ja käyttö Käsitteellisellä tai periaatteellisella tasolla esitellään myös esim.: kognitiivinen tieto- ja oppimiskäsitys muisti ja havaitseminen tekstin kirjoitus- ja lukuprosessit hypermedian suunnittelu- ja lukuprosessit Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea opittua ei voi suoraan koodata WWWsivuiksi, vaan osa asioista jää suosiolla hautumaan (myös tulevien kurssien pohjaksi). Käytettävyyden osuus jää vuonna 2004 aikaisempia vuosia vähemmälle huomiolle, koska aiheesta järjestetään opetusta erikseen HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 5 Ohjelmistoista Kurssin kuluessa tutustutaan (osin myös kantapään kautta) ainakin seuraaviin järjestelmiin ja ohjelmiin (lisenssisyistä muutamaa vain esitellään, eikä niitä pääse itse käyttämään): Windows-käyttöliittymä & Unix-perusperusperusteet SSH Mozilla, Internet Explorer & Lynx Notepad Goldwave Mozilla Composer, MS Frontpage(?) MS Word CorelDRAW Macromedia Director, Macromedia Dreamweaver*, Macromedia Flash*(?) Adobe Photoshop*, Adobe Premiere* Visual Basic*(?), yms. yms. Perusohjelmat on pyritty valitsemaan siten, että niiden kokeilu myös kotona olisi mahdollista HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 6 Opiskelusta - mitä kurssilla oppii? Kurssin opetusmuoto, materiaali & suoritukset Kurssilla luodaan yleiskatsaus hypermediaan. Painopiste on tietyssä mielessä pikemminkin teoreettinen kuin soveltava. Käytännössä tämä näkyy siinä, että perusperiaatteet esitellään käsitteellisesti, minkä jälkeen niitä sitten puntaroidaan eri sovelluksissa Näkökulma on erityisesti asioiden sovelluksista riippumattomien perusteiden opiskelu - esim. laajojen ohjelmistoihin yksityiskohtiin ei kurssilla yksityiskohtaisesti puututa. Motivaatio tälle on esitetyn asian pysyvyys: ohjelmistot tulevat ja menevät, ideat pysyvät Tavoitteena on nyt lähinnä vastata seuraaviin yksinkertaisiin kysymyksiin (sekä harjaantua puuhastelemaan asioiden parissa myös käytännössä): - mitä hypermedia tarkoittaa ja miten hypermediaa ja sen eri osia tehdään? - miten hypermediaa tehdään WWW-ympäristössä ja mitä sillä saa aikaan? - miten WWW-hypermediasta tehdään laitteistoriippumatonta/saavutettavaa? - miten multimedian elementtejä tuotetaan ja käytetään? - mitä asiaan liittyvää on olemassa? HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 7 Kurssin rungon muodostaa tämä käsillä oleva luentorunko. Luentorungon idea & tavoitteet ovat seuraavat: - jäsentää hajanainen asia, erityisesti otsikot, hallittavaan muotoon - toimia muistilappuna siinä, mitä asioita kurssin luennoilla käsiteltiin HUOM! Luentorunko ei missään tapauksessa sisällä koko kurssimateriaalia, vaan ainoastaan jäsentää sitä! Luentorungon lisäksi kurssin sisältöön kuuluvat - luentojen yhteydessä vapaamuotoisesti (esim. taululla, kalvojen tai tietokoneesimerkkien avulla) käsitellyt asiat (otsikkojen sisältö) - luentojen yhteydessä läpikäydyt esimerkit - luentorungossa ja kotisivulla mainitut lähteet (soveltuvin osin, totta kai) - kurssin harjoitukset ja harjoitustyö Luentorunkoa julkaistaan kurssin edetessä kurssin kotisivuilla PDF-muodossa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 8

3 Muistettavaa & käytännön vinkkejä opiskeluun Hypermedia WWW. Hypermediaa on mahdollista toteuttaa eri tavoin ja eri menetelmin (Director, Flash, Hypercard, ToolBook, ) Hyvän hypermedian tekeminen edellyttää aina sen sovellusalueen sisällöllistä osaamista, jonka parissa työskennellään. Koska kukaan ei osaa kaikkea, on hypermedian tekeminen ryhmätyötä Käytännön vinkkejä itse opiskeluun: - muista että kaikki hypermedia ei tähtää sähköiseen WWW-sivujen tekemiseen julkaisutoimintaan tai kaupankäyntiin - hypermediaan liittyy myös oikeaa tutkimustyötä, jota tehdään osin itsensä vuoksi (jota ei tällä kurssilla tosin sen kummemmin esitellä) - suhtaudu sovelluksiin, menetelmiin ja teoriaan kriittisesti: kysy koko ajan: miksi näin? mitä tämä tarkoittaa? miten tätä voisi käyttää? mikä tässä on olennaista? - muista että hypermedia & tietokoneet ovat ihmisen ihmiselle tekemiä asioita & kapistuksia: suhtaudu niihin sen mukaisesti (hyvässä ja pahassa) Hypermediaa miettiessä kannattaa pitää mielessä teorian suhde käytäntöön, tutkia erikoistapauksia ja miettiä yleistyksiä (esim. mitä tämä merkitsee minulle tai miten tämä ilmenee hypermedian sovelluksissa jotka jo tunnen tai tiedän) Osa kurssilla käsiteltävästä asiasta - ainakin HTML:n auttavat perusteet - lienevät useimmille tietokonetaitoisille tuttuja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kurssilla ollaan, jotta asioita opiskeltaisiin ja opittaisiin, eli: - paikkaa tiedon reiät: yhden hypermedian osa-alueen hallitseminen on hyvä asia, mutta kannattaa yrittää laajentaa näkökulmaansa ja pohtia josko hypermedia olisi muutakin kuin vain X:n tekemistä - ole oma-aloitteinen: jos jokin asia on jo tuttua, syvennä oma-aloitteisesti tietojasi siitä etsimällä itse lisämateriaalia! On virhe on lopettaa aiheen opiskelu vain sillä perusteella, että alku on tuttua. Parempi on käyttää aikansa rakentavasti ja opiskella tasonsa mukaisesti - älä ylenkatso noviiseja: jokainen opiskelee asioita joskus ensimmäistä kertaa. Vaikka vierustoveri kysyisikin mielestäsi turhan helppoja kysymyksiä, vastaa asiallisesti. Tarpeettoman jargonin käyttö ei ole merkki asiantuntevuudesta (pätee myös luennoitsijaan!) Hypermedia on 2000-luvun käsityöläisyyttä: tekemällä oppii HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 10 Kirjallisuus, oheismateriaali & verkkoaineisto Kurssin rungon muodostavia kalvosarjaa julkaistaan verkossa kurssin edetessä, eikä kurssikirjan ostaminen ole välttämätöntä. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ovat esim. Cotton, B. & Oliver, R., Understanding Hypermedia 2.000: Multimedia origins, Internet Future, Phaidon Press, Heimbürger, A., Alkula, R. & Kuhanen, T., Hyperteksti ja hypermedia, VTTK, Ekholm, K. & Oesch, K., Hypermedia, Otava, Erämetsä, H. & Kanerva, J. (toim.), Tarttuvaan tietoon, Yliopistolehti/Yliopistopaino, Kämäräinen, J. & Haapasalo, L., HYPERTEKSTI - Laatiminen ja käyttö oppimisen, tiedonhankinnan ja kirjallisuuden näkökulmista, MEDUSA-Software, (*) McKnight, C., Dillon, A. & Richardson, J. (toim.), Hypertext - A Psychological Perspective, Ellis Horwood, Nielsen, J., Hypertext and Hypermedia, Academic Press, Nielsen, J. Multimedia and Hypertext: The Internet and Beyond, Academic Press, (*) Paananen, V-M. & Lallukka, L., Multimedia - kohti hypermediaa, Teknolit OY, Preece, J., Human-Computer Interaction, Addison-Wesley, Lowe, D. & Hall, W., Hypermedia & the Web, John Wiley & Sons, (*) Kuriositeettina mainittakoon vielä hypermediaosuuden sisältyminen myös STeS:n kirjaan: Hyvönen, E., Karanta, I. & Syrjänen, M. (toim.), Tekoälyn ensyklopedia, Gaudeamus, Listan kokoajan mielestä yksikään edellä mainittu kirja (ikävä kyllä) ei ole erityisen hyvä. Kurssin näkökulmasta suositeltavaa iltalukemista ovat osin kuitenkin tähdellä (*) merkityt Kämäräisen & Haapasalon, Lowen & Hallin ja Nielsenin kirjat. Kirjat ovat miellyttäviä lukea - kirjan ostamista yksinomaan tätä kurssia varten ei kuitenkaan suositella HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 12

4 Hyödyllistä luettavaa kurssin aihepiiristä, erityisesti WWW:stä löytyy verkosta esim. osoitteista The World Wide Web Consortium (ks. ) HTML Home Page (ks. ) Em. osoitteet sisältävät myös huomattavan teknistä luettavaa. Nimenomaan WWWkehittäjille suunnattua materiaalia tarjoavat esim. The HTML Writers Guild (ks. Web Developer's Virtual Library (ks. W3Schools ( Aiheeseen liittyviä ohjelmistoja välittävät esim. Tucows (ks. ) CNET.com (ks. ) Myös hypermediaa käsittelevää oppimateriaalia on tarjolla, ks. esim. The Electronic Labyrinth(ks HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 13 Verkosta löytyy myös alan klassikkoja, ks. esim. Vannevar Bushin artikkeli "As We May Think" (ks. esim. ) Balasubramanian V., Hypermedia Issues and Applications, A State of the Art Review on Hypermedia Issues and Applications, Graduate School of Management, Rutgers University, Newark, New Jersey, (ks. Hypermedian tutkimuksesta makua antakoon esim. artikkeli (kiinnitä huomiota esityksen tyyliin - asiasisältöön ei nyt kannata keskittyä) Dottolo et al, A Distributed, Self-Adaptive Model of Hypermedia System (ks. Kaiken kaikkiaan aiheeseen yleisesti liittyvää verkkomateriaalia on ymmärrettävästi Webissä varsin paljon, joskaan ei suoranaisesti juuri hypermedian otsikon alla. Hypermedian nimikkeen alaiset kirjoitukset vaikuttavat vahvasti vanhentuneilta. Termit ovat muuttuneet: 1900-luvun lopussa kohistiin uusmediasta, 2000-luvun alkupuolella keskeinen termi alalla on verkkopalvelu. Uusmediayritykset kilpailevat sisältötuotannolla (ks. Google-haku: verkkopalvelu (ks HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 14 Hypermedian ja uusmedia suhdetta voisi lyhyesti luonnehtia vaikkapa sanomalla, että uusmedia on hypermedian ja tietoverkkojen vahvasti kaupallistettu sovellutus. Termi verkkopalvelu korostaa pääasiaa: keskeistä on käyttäjän palveleminen tämän tarpeiden mukaisesti (verkossa). Yksityiskohtaisempia viitteitä annetaan jatkossa luentojen aihepiirien mukaisesti. Tiedon etsiminen verkosta yksinomaan linkkejä seuraamalla on ilmeisen toivoton urakka. Helpotuksen asiaan tuovat erilaiset hakukoneet, ks. esim. Google (ks. AltaVista (ks. Lycos (ks. Jotta kurssin alku noudattaisi klassista kaavaa, aloitamme hypermedian määritelmästä. Webin vankkumaton oraakkeli, whatis.com, määrittelee hypermedian seuraavasti Hypermedia, a term derived from hypertext, extends the notion of the hypertext link to include links among any set of multimedia objects, including sound, motion video, and virtual reality. It can also connote a higher level of user/network interactivity than the interactivity already implicit in hypertext. Samaan ovat aikaisemmin päätyneet myös monet muut kirjoittajat. Esim. Paananen & Lallukka kirjoittavat: Kun multimedian komponenttien: tekstin, grafiikan, äänen, animaation ja liikkeen muodostamaan tietoverkkoon lisätään hypertekstiominaisuus ja tieto esitetään assosiatiivisesti ja epälineaarisesti, kutsutaan sovellusta hypermediaksi. Hypermedian keskeisiä ominaisuuksia ovat siis hypertekstimäisyys, multimedia sekä tapa jolla sovellus kootaan (jäsennys/organisointi) Yleisessä tapauksessa hypermedia on tyypillisesti osa suurempaa sovellusta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 16

5 Hypermedian peruskäsitteet tiivistetysti Hypermedia voidaan esittää kätevästi seuraavien käsitteiden kautta: - teksti (ks. esim. ) - hyperteksti (ks. esim. ) - multimedia (ks. esim. & ) -..hypermedia (ks. esim. & ) - multimedian, hypertekstin ja -median rajat ovat sovelluksissa hämärtyneet! Epämääräisenä terminä hypermedia jäsennetään joskus jopa multimedian osaksi. Tällä kurssilla käsitteellinen jako on kuitenkin seuraavanlainen: hyperm edia hyperteksti tek sti Hypermedian harjoittaminen Edellä kuvattu jako liittyy lähinnä itse hypermedian käsitteeseen. Hypermedian tekemiseen liittyy useita näkökulmia, joita voidaan löyhästi ryhmitellä esim. seuraaviin kolmeen luokkaan Hypermedian teoria (minkä perustan varassa tehdään?) Hypermedian käytäntö (miten tehdään ja kenelle?) Hypermedian filosofia (mitä ollaan tekemässä ja miksi?) Näiden yhtymäkohtien kautta hypermedia liittyy lukuisiin muihin teorioihin ja sovelluksiin. Suoraviivaisimmat yhtymäkohdat ovat tietenkin tietojenkäsittelytieteen ja ohjelmistotekniikan kanssa (ks. seuraava sivu) WWW:n myötä hypermedian valtavirta ohjautui Internetiin. Hypermedian historian näkökulmasta tämä on enemmän kuin luonnollista, ovathan Webin ideoiden taustalla juuri hypermedian klassiset nimet (esim. Bush & Nelson) m u ltim e d ia HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 18 Hypermedian harjoitus - käsitteellinen jäsennys Hypermedian historiasta algoritmit ja tiedon esittäminen tietojenkäsittely ohjelmistosuunnittelu HCI kognitiotiede psykologia "MINKÄ PERUSTEELLA?" teoria Hypermedia käytäntö hypermedian filosofia menneisyys nykytila tulevaisuus tietokäsitys oppimiskäsitys arvot "MITÄ JA MIKSI?" tekniikat standardit ympäristöt ja alustat ohjelmistot sisällöt tuotteet menetelmät "MITEN JA KENELLE?" HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 19 Hypertekstin tiivistetyn aikajanan voi kirjoittaa esim. muotoon - Ennen hypertekstiä - Memex - HES, FRESS - Augment/NLS, ZOG, Aspen Movie Map - NoteCards, Intermedia, Guide - Hypercard, Xanadu - WWW Ks esim. ( & ) Huomioita hypermedian historiasta: - kyse on pitkälti informaation ja tiedon tallettamisesta, käytöstä ja levittämisestä tarkoituksenmukaisessa ja taloudellisessa muodossa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 20

6 - tiedon esittämisen menetelmien kenties pysyvin rajoite on ihminen itse; aistien, muistin ja huomiokyvyn rajoittuneisuus - tekniset esittämisen tekniset rajoitteet ovat historian kuluessa väljentyneet, tämä näkyy tavassa, jossa ideoita on voitu toteuttaa ja ottaa käyttöön - ensimmäiset konkreettiset hypertekstisovellukset olivat selvästi paikallisia, lokaaleja, valmiita tuotteita - Internetin myötä hypertekstisovellukset ovat saaneet hajaantuneen, globaalin luonteen. Tämä vaikuttaa vahvasti paitsi hypertekstin tekemiseen ja ylläpitoon, myös näkemykseen hypermediasta yleensä - hypermedian seuraava aalto on lähtenyt liikkeelle kannettavien laitteiden myötä; hypermedia tullee ulos kaapistaan (laatikosta) osaksi ihmisten arkielämää (asian hyvyys on oma kysymyksensä) - suuri osa hypermediaan liittyvistä ideoista keksitään uudestaan kerta kerran jälkeen; sovellusten kehittäjän on syytä perehtyä myös hypermedian menneisyyteen Hypermedian hyvyyttä & käyttökelpoisuutta ja tekemistä pohtiessa on hyvä huomata, että tiedon perinteisellä tekstimuotoisella esitystavalla on vahva kulttuurihistoriallinen tausta: länsimaiset ihmiset saavat mallin jäsentää ajatuksensa paperille klassisen tekstin muodossa liki äidinmaidosta! HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 21 Näkökulmia hypermediaan: tutkijan näkökulma Hypermediaa voidaan aluksi helpoimmin lähestyä sen käsitteellisen rakenteen ja menetelmien kautta, kuten edellä. Tällöin päädytään esim. seuraavaan kehityspolkuun: kertomus teksti tiedon esittäminen ja käsittely tietokoneella hyperteksti multimedia ääni kuva & animaatio videokuva hypermedia välineet & menetelmät uudet odottamattomat sovellukset & takaisinkytkentä Yo. kehityskaari on paitsi käsitteellinen, myös pitkälti historiallinen HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 22 Näkökulmia hypermediaan: soveltajan näkökulma Toinen lähestymistapa on edetä puhtaasti soveltamisen näkökulmasta, ongelmakeskeisesti: hypermediaan päädytään jonkin konkreettisen ongelman ratkaisun kautta. Tällöin homma voi edetä esim. seuraavasti: ongelma ("kunpa avoimen yliopiston kursseja voisi osin suorittaa kotoa") tavoitteet ("jaellaan oppimateriaali ja tehtävät verkossa") tunnetut ratkaisumallit ("WWW:hän voisi sopia tähän") ratkaisu ("jaellaan luennot videoleikkeinä ja muu materiaali hypertekstinä") hypermedia ("hei, tästähän tuli WWW-seitti!") Yleensä nälkä kuitenkin (tässä tapauksessa oikeutetusti) kasvaa syödessä ja homman edetessä keksitään uusia hyviä tavoitteita ja päämääriä kehityspaineet ("miksei verkossa voisi myös jutella muiden kanssa ja tehdä ryhmätöitä? pitäisikö käyttäjät jakaa ryhmiin? voisiko tästä periä maksua? kunpa systeemi osaisi itse opastaa noviiseja! voisiko järjestelmä mukautua käyttäjien tietotasoon? entäpä jos") ohjelmistotuote ("hei, tässähän joutuu suunnittelemaan, toteuttamaan ja ylläpitämään hajautettuja tietokoneohjelmistoja!") HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 23 Tutkija vs. soveltaja Tutkijan näkökulmasta katsottuna hyperteksti on tekstin yleistys, ja hypermedia taas (multimedian kattava) hypertekstin yleistys. Eli: "Ensin keksitään puukko jolla voi sitten vuolla esim. pajupillin." Soveltajan näkökulmasta katsottuna hypermedia on tarkoituksenmukainen tapa esittää ja jäsentää tietoa. Eli: "Jassoo - haluttiin pajupilli. Tämä vuolemiseksi pitäisi vissiin keksiä puukko." Käytännössä ääripäät tietenkin tukevat ja täydentävät toisiaan On syytä huomata, että käytännön hypermediasovellukset sisältävät multimediahypertekstin ohella myös vuorovaikutteisia elementtejä, yhteistoiminnallisuus ja erilaisia työkaluja - joskus erottelun tekeminen näiden ja puhtaan hypermedian välillä on hankalaa Edellä olevasta pitäisi käydä myös ilmi se tosiseikka, että laajamittaisen hypermedian tekeminen vastaa käytännössä ohjelmistotuotteen kehittämistä - suunnittelun ja systemaattisuuden merkitys työssä + uusien tavoitteiden päälle liimaamisesta ei ohjelmistoprojekteissa yleensä hyvää seuraa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 24

7 Hypermedian sovellusalueista; esimerkkejä ja sovelluksia Hypermedian tyypillisiä käytännöllisiä sovellusalueita ovat esim. - opetus ja koulutus (ks. esim. & - opastus (ks. esim. WinHelp) - markkinointi ja asiakaspalvelu (ks. esim. - dokumentointi (ks. esim. & - informaatiopalvelut (ks. esim. & ) - ajanviete (ks. esim. & ) - taiteet (ks. esim. - verkkoyhteisöt (ks. esim. & Teoreettisista sovellutuksista voidaan mainita esim. - tiedon mallintaminen (ks. esim. ) - informaation jäsentäminen ja visualisointi (ks. esim. & Hypermedian tutkimus (etsi itse verkosta artikkeleita aiheesta) - hypermedian sovellusalueiden kartoittaminen - tiedon rakenteen tutkimus ja visualisointi - mukautuva hypermedia - hypermedia oppimisessa & hypermedian psykologia - hypermedian teknologiat ja standardit Hypermedian eri sovellus- ja tutkimusalueille on yhteistä se, että ne eivät juurikaan tarkastele vain hypermediaa, vaan hypermediaa jossakin kontekstissa Hypermedian tutuinta aluetta ovat nimenomaan sen käytännölliset sovellukset; syvällinen hypermedia on tietojenkäsittelyn eriytyneiden osa-alueiden heiniä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 26 Käytännöllisen hypermedian tekeminen Työ ja sen tekeminen (perusperiaate) Isojen sovellusten osalta poikkeuksetta ryhmätyötä, joka edellyttää suunnittelua ja koordinointia (problems, solutions, projects, stakeholders, work products, programs, methods, processes,methodologies) Conceptualisation Problem Problem-solving Solution Realization Hypermedian tekeminen vaatii erityyppistä osaamista, tekijätiimissä tarvitaan - sisältöjä (näiden osaajia) - käyttäjäkeskeistä suunnittelua (menetelmiä ja osaajia) - teknologiaa (välineitä ja osaajia) - ulkoasun suunnittelua (tekijöitä) ja raakaa toteutus- ja koodaustyötä - välityskanava tuotosten levittämiseen - markkinoita ja kysyntää (!) - ylläpitoa ja asiakaspalvelua Isot työt ovat käytännössä (ohjelmisto)projekteja, pienet sisältö- tai teknologialähtöisiä toteutuksia. Totuus löytyy näiden kahden väliltä HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 27 Req. Analysis Design Implement. Validation Deployment Development Components Management Support Support Components Iteration Cycle Product Release (lähde: Sinan Si Alhir: UML In A Nutshell, O'Reilly, s. 25) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 28

8 Tyypillinen työtapa on ongelmien jako osaongelmiin vaatimusanalyysissä ja taas kokoamista määrittelyssä. Homman monimutkaisuudesta johtuen tarvitaan erityisesti - juridista tietoa esim. tekijänoikeuksista - kartoitustyötä, tutkimuksia, testausta ja kokeiden tekemistä - työn dokumentointia Tekemisen rajoitteita ovat asiakkaan toiveet, aika, raha ja se mitä osataan - kehitystyöhön käytettävät lähdemateriaali-, laite- ja ohjelmistoresurssit - oma henkilöstö (mitä osataan tehdä? onnistuuko projektityö?) - aika (ehditäänkö tekemään homma X uusiksi vai kopioidaanko vanha) - loppukäyttäjät (osaavatko käyttää systeemiä Y?) - välityskanava (mahtuuko? riittääkö nopeus?) - sisältö (rakenteet, sisällön vaikeus, ) - teoria (olisiko mahdollista edes periaatteessa?) - asenteet ja käytännöt ("aina ennenkin se on tehty näin") HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 29 Mitä hypermedian osaajan sitten pitäisi osata/omata? Tiimityöskentelyä ja kykyä keskustella asioista kärsivällisesti ihmisten kanssa, joilla on asioista ja asioiden tärkeysjärjestyksestä radikaalisti erilainen näkemys kuin sinulla itselläsi Kykyä nähdä metsä puilta, ennen kaikkea sovellusten tavoite, idea ja punainen lanka kaiken maailman DHTML , Java TM -, Plugin-In++ & ScriptMenu -kikkareiden seasta. Kysyä miettiä oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan - mikä tässä on oleellista? - mikä on käytetystä menetelmästä (tekniikka TAI teoria) saavutettava hyöty? Tuntea hypermedian perusmenetelmät ja käsitteet Tietää esimerkkejä & aikaisemmin tehtyjä sovelluksia Osata välineiden mahdollisuudet ja rajoitteet omata summittainen kartta siitä, mitä on olemassa jotta voisi tarvittaessa opiskella lisää sitten kun tarve vaatii HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 30 Hypermedian laatiminen ~ käsikirjoituksen laatiminen Hypertekstin ja hypermedian tekeminen on uutta muttei esim. tekstinkäsittelyyn tottuneelle välttämättä ennenkuulumattoman uutta Hypertekstin tekeminen muistuttaa tai sisältää samoja piirteitä kuin - kirjan käsikirjoituksen suunnittelu - käsitekarttojen suunnittelu ja niiden parissa työskentely - tavallisen tekstin kirjoittaminen ja sen sisällön kuvaileminen tai indeksointi - vuorovaikutteisten tietokoneohjelmien suunnittelu ja laatiminen Hypertekstin tuottamisen prosessia ei välttämättä ole tarpeen erottaa esim. kirjan kirjoittamisesta kyse on vain käytetystä menetelmästä (tietokone ja lukemisen apuvälineet) ja painotuksesta (vrt. novelli vs. hakuteos) Merkittävin uutuus on käytettävyysnäkökulmien korostuminen suunnittelussa: vaikeaselkoisen tekstin tunnistaa heti, mutta huonosti jäsennetyn käyttöliittymän analysointi vaatii miettimistä (muutokset/tottumus) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 31 Hypermedia, tietotekniikka ja ohjelmoiminen Hypermediaa tehdään ja käytetään tietokoneilla. Hypermedian tekemisessä voidaan tunnistaa kaksi eri tasoa (ilmenevät eri asioiden suhteen limittäin): 1. menetelmien ja välineiden haltuunotto (hypertekstin sisäistäminen ja WWW-seitin toteuttaminen käsin Mozilla Composer -ohjelmalla) 2. työtapojen ja tietojenkäsittelyn menetelmien automatisoiminen (sovelluksen asiasisällön mallintaminen ja ohjelmallinen kuvaaminen WWW-seitiksi) Ensimmäisessä soveltajan kehitysasteessa saavutetaan hyvät perustiedot ja käsityötaidot, toisessa jaetaan työtehtävät tietokoneiden ja ihmisten kesken (ihmiset: suunnittelu, tietokoneet: etsi/korvaa & liikkaa/leimaa) Kyse ei ole työn arvottamisesta sinänsä, vaan työn arvottamisesta tehokkuuden näkökulmasta (kannattaa miettiä mihin aikansa käyttää) Mekaanisten työtehtävien tunnistaminen edellyttää ohjelmoinnin tajua; kykyä suunnitella ja muotoilla tehtäviä siten, että ne on mahdollista sopivin osin automatisoida (vrt. tyylien käyttö MS Wordissä vs. suora inline-formatointi) Tällä kurssilla tavoitteena on 1:n perusteet myös 2:sta kannattaa miettiä! HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 32

MATHM Hypermedian perusteet (5 op) syksy 2007

MATHM Hypermedian perusteet (5 op) syksy 2007 MATHM-37000 Hypermedian perusteet (5 op) MATHM-37000 Hypermedian perusteet (5 op) syksy 2007 Luentorunko Ossi Nykänen & Jukka Huhtamäki & Ilkka Kaikuvuo MATHM-37000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2007) 1

Lisätiedot

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Hypermedian perusteet (3 ov) syksy Luentorunko HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 1

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Hypermedian perusteet (3 ov) syksy Luentorunko HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 1 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) syksy 2002 Luentorunko 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 1 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Yleisiä tietoja syksyn kurssista

Lisätiedot

Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi

Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) +\SHUPHGLDQSHUXVWHHWRY V\NV\ /XHQWRUXQNR Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi 73270 Hypermedian perusteet (3 ov)

Lisätiedot

Hypermedian ohjelmointi (2 ov) kevät Yleisiä tietoja kevään kurssista. Kurssin sisältö ja suorittaminen

Hypermedian ohjelmointi (2 ov) kevät Yleisiä tietoja kevään kurssista. Kurssin sisältö ja suorittaminen kevät 2005 Yleisiä tietoja kevään kurssista Opettaja: Jukka Huhtamäki Sähköposti: jukka.huhtamaki@tut.fi Huone: Td309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio Puhelin: (03) 3115 2418 (vastaanotto:

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Hypermedian ohjelmointi (2 ov) kevät Luentorunko. Jukka Huhtamäki Hypermedian ohjelmointi (2 ov)

Hypermedian ohjelmointi (2 ov) kevät Luentorunko. Jukka Huhtamäki Hypermedian ohjelmointi (2 ov) kevät 2005 7307010 Hypermedian ohjelmointi (2 ov) Luentorunko Jukka Huhtamäki 7307010 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2005) 1 Yleisiä tietoja kevään kurssista Opettaja: Jukka Huhtamäki Sähköposti: jukka.huhtamaki@tut.fi

Lisätiedot

T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät

T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Software design and specification methods Kurssin henkilökunta ja sponsori Luennoitsija DI Antti Karanta, Napa Oy www.napa.fi Assistentti TkL

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

9 Hypermediajärjestelmistä

9 Hypermediajärjestelmistä 9 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa: lukijan ja laatijan näkökulma Hypertekstijärjestelmä (hypermediajärjestelmä)

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

EDUBOX opetusvideopalvelu

EDUBOX opetusvideopalvelu KÄYTTÖOHJE v17072015 EDUBOX opetusvideopalvelu Sisällysluettelo Edubox online video tutorial library 2 Yleistä 3 Rekisteröityminen Käyttöoikeuden hankinta Käyttäjäryhmän valinta Käyttöliittymä 7 Kurssinäkymä

Lisätiedot

Kurssin suorittaminen. Merkkituotteet strategisessa markkinoinnissa KTT Eiren Tuusjärvi

Kurssin suorittaminen. Merkkituotteet strategisessa markkinoinnissa KTT Eiren Tuusjärvi Kurssin suorittaminen Merkkituotteet strategisessa markkinoinnissa KTT Eiren Tuusjärvi Kurssin tavoitteena: Kehittää syvällinen ymmärrys ja analyyttisiä kehikkoja brändien strategisesta roolista liiketoiminnassa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Syksy 2017 Tanja Välisalo tinyurl.com/hytk-tvt2017 Sisältö 1. Mitä teknologiataitoja tarvitsen?

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L S-72.3520, T-110.6300, TU-53.1263 Ursula Holmström T (ursula.holmstrom@tkk.fi) Maria Hyytiäinen S (maria.hyytiainen@tkk.fi) Eija Korpelainen TU (eija.korpelainen@tkk.fi)

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto 2 Kurssin tavoitteet

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,

Lisätiedot

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta? OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

DIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102

DIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102 DIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102 Jari Salo, KTT Professori (Markkinointi) Dosentti (Digitaalinen markkinointi) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Apulaispäätoimittaja Internet Research

Lisätiedot

MATHM Hypermedian ohjelmointi (4 op) kevät 2007

MATHM Hypermedian ohjelmointi (4 op) kevät 2007 MATHM-57100 Hypermedian ohjelmointi (4 op) kevät 2007 Luentorunko Jukka Huhtamäki MATHM-57100 Hypermedian ohjelmointi (kevät 2007) 1 Yleisiä tietoja kevään toteutuskerrasta Opettaja: Jukka Huhtamäki (vastaanotto:

Lisätiedot

MATHM Hypermedian ohjelmointi (4 op) kevät Yleisiä tietoja kevään toteutuskerrasta. Haluatko Web-ohjelmoijaksi?

MATHM Hypermedian ohjelmointi (4 op) kevät Yleisiä tietoja kevään toteutuskerrasta. Haluatko Web-ohjelmoijaksi? kevät 2007 Luentorunko Jukka Huhtamäki Yleisiä tietoja kevään toteutuskerrasta Opettaja: Jukka Huhtamäki (vastaanotto: to 13-14) Sähköposti: jukka.huhtamaki@tut.fi Huone: TD309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio

Lisätiedot

Kurssin sisältö. Kurssilla vähemmän. Johdatus ohjelmistotekniikkaan. Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan?

Kurssin sisältö. Kurssilla vähemmän. Johdatus ohjelmistotekniikkaan. Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan? Kurssin sisältö Johdatus ohjelmistotekniikkaan 2 0 0 8 Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan? Mitä työkaluja ohjelmistoja kehitettäessä käytetään ja miten? Historiaa

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

Luento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006

Luento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,

Lisätiedot

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013 T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen 5 op Kevät 2013 Yleistä Suunnattu tietotekniikan opiskelijoille Esitietona T-106.1150 Tietokone ja käyttöjärjestelmä tai vastaavat tiedot Kurssin tavoitteet: Tietää

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2010

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2010 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 Kai Koskimies Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto Kurssin tavoitteet Arkkitehtuurin roolin

Lisätiedot

Tietoturva. 0. Tietoa kurssista P 5 op. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi / 2015

Tietoturva. 0. Tietoa kurssista P 5 op. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi / 2015 811168P 5 op 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 811168P 5 op : 9.3. 8.5.2015 Luennot: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi puh: 0294 487934 mobile: 040 744 1368 vast. otto:

Lisätiedot

IIZT4020 Projektitoiminta

IIZT4020 Projektitoiminta IIZT4020 Projektitoiminta Jouni Huotari S2010 http://student.labranet.jamk.fi/~huojo/opetus/iizt4020/ Tutustumiskierros Kuka minä olen miksi minä opetan projektitoimintaa Keitä te olette mitä te haluatte

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen. Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen. Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 2005 HajaTilin valinnainen,

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 Kai Koskimies Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto (Kajaani), Tampereen yliopisto, Turun yliopisto,

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008

Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet Agenda Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet Johdanto Multimediasovellukset tuotetaan erilaisten tuotantotyökalujen avulla Sovellusten käsin koodaaminen on liian kallista Sovellukset

Lisätiedot

8 Hypermedian suunnitteleminen

8 Hypermedian suunnitteleminen 8 Hypermedian suunnitteleminen 8 Hypermedian suunnitteleminen Mietitään seuraavaksi hypermediaa teknisen suunnittelun näkökulmasta. Käytettävyyteen liittyvään suunnitteluun palataan myöhemmin kurssilla.

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

2. luento. CS-C2110 Ohjelmointistudio 1: mediaohjelmointi Syksy 2016 [Studio 1] Antti Tolppanen, Sanna Suoranta, Lauri Savioja

2. luento. CS-C2110 Ohjelmointistudio 1: mediaohjelmointi Syksy 2016 [Studio 1] Antti Tolppanen, Sanna Suoranta, Lauri Savioja 2. luento CS-C2110 Ohjelmointistudio 1: mediaohjelmointi Syksy 2016 [Studio 1] Antti Tolppanen, Sanna Suoranta, Lauri Savioja Tänään Ensimmäinen tehtävä Vinkkejä projektin aloittamiseen OLO-työskentelyn

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden

Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden Katariina Vuorensola Luento-opetuksen tulevaisuus Oppimisseikkailu 2017 Analytiikan kurssi Analytiikan perusteet, 4 op Maisterivaiheen

Lisätiedot

Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.

Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö Mitä opettajan tulee osata Työskentelytaidot (päätelaitteen käyttötaidot) Esiopetus esiopetuksen laitteiston peruskäyttötaidot (tekstinkäsittely, tallentaminen) tietokoneen oheislaitteiden käyttötaidot

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus 10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden kurssit suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien kurssien sisältöihin Pedanetin avulla, jotta tulet valinneeksi

Lisätiedot

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia

Lisätiedot

6 Hypermediajärjestelmistä

6 Hypermediajärjestelmistä 6 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa: lukijan ja laatijan näkökulma Hypertekstijärjestelmä (hypermediajärjestelmä)

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot

Internet ja tietoverkot 811338A 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Luennoija 811338A 5 op 9. 1. 6. 3. 2015 nimi: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi vastaanotto: torstai klo 10 12,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT)

Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT) Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT) Taustoja Interaktiivinen Tuotantoprosessi Protoluento Jatkohankkeet 1 Taustaa: visioita ja tavoitteita Mat-luonnont. tdk,

Lisätiedot

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia

Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia 25.1.2016 Sanni Siltanen, erikoistutkija VTT, TkT sanni.siltanen@vtt.fi Kuka

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

1 www-sivujen teko opetuksessa

1 www-sivujen teko opetuksessa RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla

Lisätiedot

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/

Lisätiedot

Tervetuloa! Matematiikka tutuksi

Tervetuloa! Matematiikka tutuksi Tervetuloa! Matematiikka tutuksi Tavoitteet Yritetään vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä matematiikassa tutkitaan ja mihin sitä tarvitaan? Mitä tarkoitetaan todistuksella ja mitä hyötyä on käsitteiden

Lisätiedot

HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET

HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET T-61.3020, 4 op., Kevät 2008 Luennot: Laskuharjoitukset: Harjoitustyö: Erkki Oja Elia Liiitiäinen Elia Liitiäinen TKK, Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 FOREIGN STUDENTS Lectures

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

Kurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola

Kurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book

Lisätiedot

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan Insinöörikoulutuksen foorumi 5.10.2012 Taustaa - MALog Huoli (matematiikan ja) matemaattisen logiikan osaamisen tasosta Oppimateriaalien

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Kurssin oppimistavoitteet. Heikki Lokki Kurssin suorituksen jälkeen osaat

Kurssin oppimistavoitteet. Heikki Lokki Kurssin suorituksen jälkeen osaat Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen - TVT-ajokortti (3 op) - Tietokone työvälineenä (1 op) - Opiskelutekniikka (2 op) - Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4 op) Heikki Lokki 24.9.2008 Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

AS Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma

AS Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma Kevät 2007 Perustiedot Opintopistemäärä 3op Luentojen ja harjoitustyön ohjaustilaisuuksien määrä /suorittaminen: Opettajat 6 + 4 4. Periodi TkT (Luennot)

Lisätiedot

Digi haltuun! (Valtakunnallinen projekti ) Susanna Saarvo

Digi haltuun! (Valtakunnallinen projekti ) Susanna Saarvo Digi haltuun! (Valtakunnallinen projekti 2017-2020) Susanna Saarvo Yhteistyökumppanit Kansalaisopistojen liitto (KoLry) ADHD-liitto A-Kiltojen Liitto Epilepsialiitto Mielenterveyden Keskusliitto Kuurojen

Lisätiedot

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät. Yleistä

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät. Yleistä Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Kurssisuunnitelma, kevät 2016 Olav Tirkkonen, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, Aalto-yliopisto Yleistä Esitiedot: (kurssi

Lisätiedot

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus

ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus Tulokset syksy 2015 Kokemuksen mukaan 80 % tehtävistä oikein saaneella on hyvät valmiudet jatkaa matematiikan opintoja ts. perustaidot hallussa Tulos-% PM15A

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9)

Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9) Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA! Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 1 (9) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 0 Sivu 2 (9) Yleistä opintojaksosta Laajuus 3 op = 80 h, kokonaan lukukauden

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot