Ossi Nykänen
|
|
- Riitta Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) +\SHUPHGLDQSHUXVWHHWRY V\NV\ /XHQWRUXQNR Ossi Nykänen
2 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) <OHLVLlWLHWRMDV\NV\QNXUVVLVWD Opettaja: Sähköposti: Ossi Nykänen Huone: Sg311, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio Puhelin: (03) (vastaanotto: to 13-14) Luennot: Harjoitukset: Esitiedot ~ Kotisivu: Suorittaminen: ke (S1) ti 14-16, ke ja to pe 8-10(?) (Sb204) tietotekniikan perustiedot Internet/WWW -hypen perusteet harjoitustyö ja tentti
3 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) XUVVLQVLVlOW MDVXRULWWDPLQHQ Kurssilla perehdytään hypermedian perusteisiin ja sen eri "tekemisen" osaalueisiin. Osansa saavat hypermedian ja tietokoneen käytön teoriat, ohjelmistot, Internet, WWW, standardit, käytännöt sekä sovellutukset. Parin vuoden tauon jälkeen kurssilla käsitellään nyt yksityiskohtaisemmin myös HTML-merkintäkieltä. Hypermedia ei ole selkeärajainen kokonaisuus, eikä sitä sellaisena tulla kurssilla esittelemään. Sovelluksista ja esimerkeistä johtuen WWW:n rooli kurssilla on suuri. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hypermedia olisi yhtä kuin WWW. WWW on eittämättä tärkein hypermedian ilmentymä, joskin vain RVDWWW:stä on "aitoa" hypermediaa XUVVLOODNlVLWHOOllQVLLVP\ VDVLRLWDMRLWDSHUXV+70/NRRGDULHL YlOWWlPlWWlNRHWDUYLWVHYDQVD Kaikki käsiteltävä asia ei myöskään ole luonteeltaan "teknistä". Tämä on suoraa seurausta yllä olevasta. Kurssin tavoitteena on peruskäsitteiden ja -taitojen omaksuminen. Idealistisena tavoitteena on aiheen kartoittaminen siten, että kurssilla muodostuisi perusta, jonka varassa asioihin voi tutustua yksityiskohtaisemmin siinä vaiheessa kun asioita pitää "oikeasti" tehdä ja osata.
4 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) +\SHUPHGLDPLWlVHRQ" Hypermedia on tapa jäsentää informaatiota hyperteksti-metaforan avulla: : WLHWRNDQQDW WDXOXWUHODDWLRW 64/ 4 NLUMDW DUWLNNHOLW \PV NlVLWWHHOOLVWl WLHWRD LQIRUPDDWLRQ HULODLVLD MlVHQQ\NVLl : K\SHUPHGLD K\SHUWHNVWLPXOWL PHGLDVHODLQ YY HORNXYDW \PV h WLHGRQMDLQIRUPDDWLRQHVLWWlPLQHQ MlVHQWlPLQHQMDPHWDIRUDQYDOLQWD WDUSHHQMDNl\WW WDUNRLWXNVHQPXNDDQ HULW\\SSLVWlGDWDDHUL WDYRLQNRRGDWWXQD GDWDLQIRUPDDWLRMDLQKLPLOOLQHQ WLHWRQlNHP\NVHWMDWLHWRWDUSHHW
5 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 0LVWlWlOOlNXUVVLOODSXKXWDDQ" Kurssin asiasisältö näyttää kutakuinkin seuraavalta (käsittelyjärjestys vaihtelee): johdantoa, taustoja, LGHRLWD, peruskäsitteitä teksti ja hyperteksti hypermedia, metaforat ja tietokoneet Internet, WWW ja hypermedia hypermedian "teoreettiset" mallit tiedon esitysmuodot ja esitystavat (tietokoneissa) + menetelmät hypertekstin rakenne hypertekstin eri tulkinnat hypermedian (suunnittelu ja) tekeminen hyperteksti ja tiedon hakeminen, monimutkaiset hyperdokumentit ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus hypermedia vs. tietokäsitykset ja oppiminen hypermedian erikoiskysymyksiä Huomaa, että yo. lista luettelee kysymyksiä, joihin paneudutaan - ei suoraan luentojärjestystä. Huomattava osa kurssin sisällöstä avautuu harjoitusten, itseopiskelun ja erilaisiin ohjelmistoihin tutustumisen kautta.
6 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 3RLPLQWRMDVLVlOO VWl Seuraavat hypermedian tekemiseen liittyvät tekniset tai menetelmätason asiat ansaitsevat tulla erikseen mainituiksi: WWW & HTML kuva & animaatio, kuvan käsittely ja käyttö videokuva, videodigitointi, käsittely ja käyttö ääni, äänen digitointi, käsittely ja käyttö multimedia, multimediasovellusten kokoaminen ja käyttö Käsitteellisellä tai periaatteellisella tasolla esitellään myös esim.: kognitiivinen tieto- ja oppimiskäsitys muisti ja havaitseminen tekstin kirjoitus- ja lukuprosessit hypermedian suunnittelu- ja lukuprosessit Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että "kaikkea opittua" ei voi suoraan koodata WWW-sivuiksi, vaan osa asioista jää suosiolla "hautumaan" (myös tulevien kurssien pohjaksi)
7 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 2KMHOPLVWRLVWD Kurssin kuluessa tutustutaan (osin myös kantapään kautta ) ainakin seuraaviin järjestelmiin ja ohjelmiin (lisenssisyistä muutamaa vain esitellään, eikä niitä pääse itse käyttämään): Windows-käyttöliittymä & Unix-SHUXVSHUXVperusteet FTP & WS FTP telnet & ssh Netscape Navigator, Internet Explorer & Lynx Notepad Goldwave Frontpage Express, Frontpage 98 MS Word WebPainter, Paint Shop Pro Macromedia Director, Macromedia Dreamweaver* Adope Photoshop*, Adobe Premiere* Visual Basic*, RTFtoHTML*, yms. yms. Perusohjelmat on pyritty valitsemaan siten, että niiden kokeilu myös kotona olisi mahdollista.
8 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 2SLVNHOXVWDPLWlNXUVVLOODRSSLL" Kurssilla luodaan yleiskatsaus hypermediaan. Painopiste on tietyssä mielessä pikemminkin "teoreettinen" kuin "soveltava". Käytännössä tämä näkyy siinä, että perusperiaatteet esitellään käsitteellisesti, minkä jälkeen niitä sitten puntaroidaan eri sovelluksissa Näkökulma on erityisesti asioiden sovelluksista riippumattomien perusteiden opiskelu - esim. laajojen ohjelmistoihin yksityiskohtiin ei kurssilla yksityiskohtaisesti puututa. Motivaatio tälle on esitetyn asian pysyvyys: ohjelmistot tulevat ja menevät, ideat pysyvät Tavoitteena on nyt lähinnä vastata seuraaviin yksinkertaisiin kysymyksiin (sekä harjaantua puuhastelemaan asioiden parissa myös käytännössä): - mitä hypermedialla tarkoitetaan, miten hypermedia menetelmiä määritellään (teknisesti) ja miten hypermediaa ja sen eri osia tehdään? - miten hypermediaa tehdään WWW-ympäristössä ja mitä sillä saa aikaan? - miten multimedian elementtejä tuotetaan ja käytetään? - mitä "asiaan liittyvää" on olemassa?
9 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) XUVVLQRSHWXVPXRWRPDWHULDDOL VXRULWXNVHW Kurssin rungon muodostaa tämä käsillä oleva "luentorunko". Luentorungon idea & tavoitteet ovat seuraavat: - jäsentää hajanainen(?) asia, erityisesti otsikot, hallittavaan muotoon - toimia muistilappuna siinä, mitä asioita kurssin luennoilla käsiteltiin +820 /XHQWRUXQNRHLPLVVllQWDSDXNVHVVDVLVlOOlNRNRNXUVVLPDWHULDDOLD YDDQDLQRDVWDDQMlVHQWllVLWl Luentorungon lisäksi kurssin sisältöön kuuluvat - luentojen yhteydessä "vapaamuotoisesti" (esim. taululla, kalvojen tai tietokone-esimerkkien avulla) käsitellyt asiat (otsikkojen VLVlOW ) - luentojen yhteydessä läpikäydyt esimerkit - luentorungossa ja kotisivulla mainitut lähteet (soveltuvin osin, totta kai) - kurssin harjoitukset ja harjoitustyö Luentorunkoa julkaistaan kurssin edetessä kurssin kotisivuilla PDF-muodossa
10 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 0XLVWHWWDYDD Nl\WlQQ QYLQNNHMlRSLVNHOXXQ Hypermedia WWW. Hypermediaa on mahdollista toteuttaa eri tavoin ja eri menetelmin (Director, Hypercard, ToolBook, ) "Hyvän" hypermedian tekeminen edellyttää aina sen VRYHOOXVDOXHHQ VLVlOO OOLVWlosaamista, jonka parissa työskennellään. Koska kukaan ei osaa kaikkea, on hypermedian tekeminen ryhmätyötä Käytännön vinkkejä itse opiskeluun: - muista että kaikki hypermedia ei tähtää sähköiseen WWW-sivujen tekemiseen julkaisutoimintaan tai kaupankäyntiin - hypermediaan liittyy myös "oikeaa" tutkimustyötä, jota tehdään osin "itsensä vuoksi" (jota ei tällä kurssilla tosin sen kummemmin esitellä) - suhtaudu sovelluksiin, menetelmiin ja teoriaan kriittisesti: kysy koko ajan: miksi näin? mitä tämä tarkoittaa? miten tätä voisi käyttää? mikä tässä on olennaista? - muista että hypermedia & tietokoneet ovat ihmisen ihmiselle tekemiä asioita & kapistuksia: suhtaudu niihin sen mukaisesti (hyvässä ja pahassa)
11 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Hypermediaa miettiessä kannattaa pitää mielessä teorian suhde käytäntöön, tutkia erikoistapauksia ja miettiä yleistyksiä (esim. mitä tämä merkitsee minulle tai miten tämä ilmenee hypermedian sovelluksissa jotka jo tunnen tai tiedän) Osa kurssilla käsiteltävästä asiasta - ainakin HTML:n auttavat perusteet - lienevät useimmille tietokonetaitoisille tuttuja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kurssilla ollaan, jotta asioita opiskeltaisiin MDRSLWWDLVLLQ, eli: - SDLNNDDWLHGRQUHLlW: yhden hypermedian osa-alueen hallitseminen on hyvä asia, mutta kannattaa yrittää laajentaa näkökulmaansa ja pohtia josko hypermedia olisi muutakin kuin vain X:n tekemistä - ROHRPDDORLWWHLQHQ: jos jokin asia on jo tuttua, V\YHQQloma-aloitteisesti tietojasi siitä etsimällä itse lisämateriaalia! On virhe on lopettaa aiheen opiskelu vain sillä perusteella, että alku on tuttua. Parempi on käyttää aikansa rakentavasti ja opiskella tasonsa mukaisesti - lol\ohqndwvrqryllvhmd: jokainen opiskelee asioita joskus ensimmäistä kertaa. Vaikka vierustoveri kysyisikin mielestäsi "turhan helppoja" kysymyksiä, vastaa asiallisesti. Tarpeettoman jargonin käyttö ei ole merkki asiantuntevuudesta (pätee myös luennoitsijaan!) Hypermedia on 1900-luvun käsityöläisyyttä: tekemällä oppii
12 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) LUMDOOLVXXVRKHLVPDWHULDDOL YHUNNRDLQHLVWR Kurssin rungon muodostavia kalvosarjaa "julkaistaan verkossa" kurssin edetessä, eikä kurssikirjan ostaminen ole välttämätöntä. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ovat esim. Cotton, B. & Oliver, R., 8QGHUVWDQGLQJ+\SHUPHGLD0XOWLPHGLDRULJLQV,QWHUQHW)XWXUH, Phaidon Press, Heimbürger, A., Alkula, R. & Kuhanen, T., +\SHUWHNVWLMDK\SHUPHGLD, VTTK, Ekholm, K. & Oesch, K., +\SHUPHGLD, Otava, Erämetsä, H. & Kanerva, J. (toim.), 7DUWWXYDDQWLHWRRQ, Yliopistolehti/Yliopistopaino, Kämäräinen, J. & Haapasalo, L.,+<3(57( 67,/DDWLPLQHQMDNl\WW RSSLPLVHQWLHGRQKDQNLQQDQMDNLUMDOOLVXXGHQQlN NXOPLVWD, MEDUSA- Software, (*) McKnight, C., Dillon, A. & Richardson, J. (toim.), +\SHUWH[W$3V\FKRORJLFDO 3HUVSHFWLYH, Ellis Horwood, 1993.
13 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Nielsen, J., +\SHUWH[WDQG+\SHUPHGLD, Academic Press, Nielsen, J. 0XOWLPHGLDDQG+\SHUWH[W7KH,QWHUQHWDQG%H\RQG, Academic Press, (*) Paananen, V-M. & Lallukka, L., 0XOWLPHGLDNRKWLK\SHUPHGLDD, Teknolit OY, Preece, J., +XPDQ&RPSXWHU,QWHUDFWLRQ, Addison-Wesley, Kuriositeettina mainittakoon vielä hypermediaosuuden sisältyminen myös STeS:n kirjaan: Hyvönen, E., Karanta, I. & Syrjänen, M. (toim.), Tekoälyn ensyklopedia, Gaudeamus, Allekirjoittaneen mielestä yksikään edellä mainittu kirja (ikävä kyllä) ei ole erityisen hyvä. Kurssin näkökulmasta suositeltavaa iltalukemista ovat osin kuitenkin tähdellä (*) merkityt Kämäräisen & Haapasalon ja Nielsenin kirjat. LUMDWRYDWPLHOO\WWlYLlOXNHDNLUMDQRVWDPLVWD\NVLQRPDDQWlWlNXUVVLD YDUWHQHLNXLWHQNDDQVXRVLWHOOD
14 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Hyödyllistä luettavaa kurssin aihepiiristä, erityisesti WWW:stä löytyy verkosta esim. osoitteista The World Wide Web Consortium (ks. ) HTML Home Page (ks. ) Em. osoitteet sisältävät myös huomattavan "teknistä" luettavaa. Nimenomaan WWW-kehittäjille suunnattua materiaalia tarjoavat esim. The HTML Writers Guild (ks. ) Web Developer's Virtual Library (ks. ) Aiheeseen liittyviä ohjelmistoja välittävät "muuten vaan" esim. Tucows (ks. ) CNET.com (ks. ) Myös varsinaista kurssimateriaalia on tarjolla hypermedian nimikkeellä, ks. esim. De Bra, +\SHUPHGLDVWUXFWXUHVDQGV\VWHPV(ks. )
15 Salampasis M.: +\SHUPHGLD,QWURGXFWLRQ. (ks. ) Verkosta löytyy myös alan "klassikkoja", ks. esim. Vannevar Bushin artikkeli "$V:H0D\7KLQN" (ks. esim. ) Hypermedian perusteet (3 ov) Balasubramanian V., +\SHUPHGLD,VVXHVDQG$SSOLFDWLRQV$6WDWHRIWKH$UW 5HYLHZRQ+\SHUPHGLD,VVXHVDQG$SSOLFDWLRQV, Graduate School of Management, Rutgers University, Newark, New Jersey, (ks. ) Hypermedian tutkimuksesta makua antakoon esim. artikkeli (kiinnitä huomiota esityksen tyyliin - asiasisältöön ei nyt kannata keskittyä) Dottolo et al, $'LVWULEXWHG6HOI$GDSWLYH0RGHORI+\SHUPHGLD6\VWHP(ks. ) Jos aikaa riittää, verkosta löytyy asiaa erilaisten linkkilistojen muodossa. Ks. esim. Paul Neubauer, : 5HVRXUFHV(ks. )
16 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Kaiken kaikkiaan aiheeseen yleisesti liittyvää verkkomateriaalia on ymmärrettävästi Webissä varsin paljon, joskaan ei suoranaisesti juuri "hypermedian" otsikon alla. Hypermedian nimikkeen alaiset kirjoitukset vaikuttavat vahvasti "vanhentuneilta". Nykyään on (markkinasyistä?) trendikkäämpää puhua uusmediasta. Uusmediasta kertoo esim. verkkouutisten artikkeli kesäkuulta 1999: 8XVPHGLD\ULW\NVHWNLOSDLOHYDWVLVlOW WXRWDQQROOD(ks. (Hypermedian jaa uusmedia suhdetta voisi lyhyesti luonnehtia vaikkapa sanomalla, että uusmedia on hypermedian ja tietoverkkojen vahvasti kaupallistettu sovellutus.) Yksityiskohtaisempia viitteitä annetaan jatkossa luentojen aihepiirien mukaisesti. Tiedon etsiminen verkosta yksinomaan linkkejä seuraamalla on ilmeisen toivoton urakka. Helpotuksen asiaan tuovat erilaiset hakukoneet, ks. esim. AltaVista (ks. ) Lycos (ks. ) Google (ks.
17 1 Johdanto -RKGDQWR Jotta kurssin alku noudattaisi klassista kaavaa, aloitamme hypermedian "määritelmästä". Webin vankkumaton oraakkeli, ZKDWLVFRP, määrittelee hypermedian seuraavasti +\SHUPHGLDDWHUPGHULYHGIURPK\SHUWH[WH[WHQGVWKHQRWLRQRIWKHK\SHUWH[W OLQNWRLQFOXGHOLQNVDPRQJDQ\VHWRIPXOWLPHGLDREMHFWVLQFOXGLQJVRXQGPRWLRQ YLGHRDQGYLUWXDOUHDOLW\,WFDQDOVRFRQQRWHDKLJKHUOHYHORIXVHUQHWZRUN LQWHUDFWLYLW\WKDQWKHLQWHUDFWLYLW\DOUHDG\LPSOLFLWLQK\SHUWH[W Samaan ovat aikaisemmin päätyneet myös monet muut kirjoittajat. Esim. Paananen & Lallukka kirjoittavat: XQPXOWLPHGLDQNRPSRQHQWWLHQWHNVWLQJUDILLNDQllQHQDQLPDDWLRQMDOLLNNHHQ PXRGRVWDPDDQWLHWRYHUNNRRQOLVlWllQK\SHUWHNVWLRPLQDLVXXVMDWLHWRHVLWHWllQ DVVRVLDWLLYLVHVWLMDHSlOLQHDDULVHVWLNXWVXWDDQVRYHOOXVWDK\SHUPHGLDNVL Hypermedian keskeisiä ominaisuuksia ovat siis "hypertekstimäisyys", "multimedia" sekä tapa jolla sovellus "kootaan" (jäsennys/organisointi) Yleisessä tapauksessa hypermedia on tyypillisesti "osa" suurempaa sovellusta
18 1 Johdanto +\SHUPHGLDQSHUXVNlVLWWHHWWLLYLVWHW\VWL Hypermedia voidaan esittää kätevästi seuraavien käsitteiden kautta ( ): - WHNVWL(ks. esim. ) - K\SHUWHNVWL(ks. esim. ) - PXOWLPHGLD(ks. esim. & ) -..K\SHUPHGLD(ks. esim. & ) - multimedian, hypertekstin ja -median rajat ovat sovelluksissa hämärtyneet! Epämääräisenä terminä hypermedia jäsennetään joskus jopa multimedian osaksi. Tällä kurssilla käsitteellinen jako on kuitenkin seuraavanlainen: K\SHUP HGLD K\SHUWHNVWL WHN VWL P X O W LP H G L D
19 1 Johdanto +\SHUPHGLDQKDUMRLWWDPLQHQ Edellä kuvattu jako liittyy lähinnä itse hypermedian käsitteeseen. Hypermedian tekemiseen liittyy useita näkökulmia, joita voidaan löyhästi ryhmitellä esim. seuraaviin kolmeen luokkaan Hypermedian WHRULD (minkä perustan varassa tehdään?) Hypermedian Nl\WlQW (miten tehdään ja kenelle?) Hypermedian ILORVRILD (mitä ollaan tekemässä ja miksi?) Näiden yhtymäkohtien kautta hypermedia liittyy lukuisiin muihin teorioihin ja sovelluksiin. Suoraviivaisimmat yhtymäkohdat ovat tietenkin tietojenkäsittelytieteen ja ohjelmistotekniikan kanssa (ks. seuraava sivu) WWW:n myötä hypermedian valtavirta ohjautui Internetiin. Hypermedian historian näkökulmasta tämä on enemmän kuin luonnollista, ovathan Webin ideoiden taustalla juuri "hypermedian" klassiset nimet (esim. Bush & Nelson)
20 1 Johdanto +\SHUPHGLDQKDUMRLWXVNlVLWWHHOOLQHQMlVHQQ\V algoritmit ja tiedon esittäminen tietojenkäsittely ohjelmistosuunnittelu HCI kognitiotiede psykologia 0,1 b 3(5867((//$" WHRULD +\SHUPHGLD YY Nl\WlQW K\SHUPHGLDQILORVRILD menneisyys nykytila tulevaisuus tietokäsitys oppimiskäsitys arvot 0,7b-$0, 6," tekniikat standardit ympäristöt ja alustat ohjelmistot sisällöt tuotteet menetelmät 0,7(1-$ (1(//("
21 1 Johdanto +\SHUPHGLDQKLVWRULDVWD Hypertekstin tiivistetyn aikajanan voi kirjoittaa esim. muotoon - Ennen hypertekstiä - Memex - HES, FRESS - Augment/NLS, ZOG, Aspen Movie Map - NoteCards, Intermedia, Guide - Hypercard, Xanadu - WWW Ks esim. ( & ) Huomioita hypermedian historiasta: - kyse on pitkälti LQIRUPDDWLRQMDWLHGRQWDOOHWWDPLVHVWDNl\W VWlMDOHYLWWlPLVHVWl WDUNRLWXNVHQPXNDLVHVVDMDWDORXGHOOLVHVVDPXRGRVVD
22 1 Johdanto - WLHGRQHVLWWlPLVHQPHQHWHOPLHQNHQWLHVS\V\YLQUDMRLWHRQLKPLQHQLWVH; aistien, muistin ja huomiokyvyn rajoittuneisuus - tekniset esittämisen tekniset rajoitteet ovat historian kuluessa väljentyneet, tämä näkyy tavassa, jossa ideoita on voitu toteuttaa ja ottaa käyttöön - ensimmäiset konkreettiset hypertekstisovellukset olivat selvästi paikallisia, lokaaleja, "valmiita" tuotteita - Internetin myötä hypertekstisovellukset ovat saaneet hajaantuneen, globaalin luonteen. Tämä vaikuttaa vahvasti paitsi hypertekstin tekemiseen ja ylläpitoon, myös QlNHP\NVHHQhypermediasta yleensä - hypermedian "seuraava aalto" tapahtuu todennäköisesti kannettavien & puettavien (tietokone)laitteiden myötä; tällöin hypermedia tullee ulos kaapistaan (laatikosta) osaksi ihmisten arkielämää (asian hyvyys on oma kysymyksensä) Hypermedian hyvyyttä & käyttökelpoisuutta ja tekemistä pohtiessa on hyvä huomata, että tiedon SHULQWHLVHOOltekstimuotoisella esitystavalla on vahva kulttuurihistoriallinen tausta: länsimaiset ihmiset saavat mallin jäsentää "ajatuksensa paperille" klassisen tekstin muodossa liki äidinmaidosta! ( )
23 1 Johdanto 1lN NXOPLDK\SHUPHGLDDQWXWNLMDQQlN NXOPD+\SHU Hypermediaa voidaan aluksi helpoimmin lähestyä sen käsitteellisen rakenteen ja menetelmien kautta, kuten edellä. Tällöin päädytään esim. seuraavaan kehityspolkuun: kertomus teksti tiedon esittäminen ja käsittely tietokoneella hyperteksti multimedia ääni kuva & animaatio videokuva K\SHUPHGLD välineet & menetelmät uudet "odottamattomat" sovellukset & takaisinkytkentä Yo. kehityskaari on paitsi käsitteellinen, myös pitkälti historiallinen.
24 1 Johdanto 1lN NXOPLDK\SHUPHGLDDQVRYHOWDMDQQlN NXOPD-,7 Toinen lähestymistapa on edetä puhtaasti soveltamisen näkökulmasta, "ongelmakeskeisesti": hypermediaan päädytään jonkin konkreettisen ongelman ratkaisun kautta. Tällöin homma voi edetä esim. seuraavasti: RQJHOPD("kunpa avoimen yliopiston kursseja voisi osin suorittaa kotoa") WDYRLWWHHW("jaellaan oppimateriaali ja tehtävät verkossa") WXQQHWXWUDWNDLVXPDOOLW("WWW:hän voisi sopia tähän") UDWNDLVX("jaellaan luennot videoleikkeinä ja muu materiaali hypertekstinä") K\SHUPHGLD("hei, tästähän tuli WWW-seitti!") Yleensä nälkä kuitenkin (tässä tapauksessa oikeutetusti) kasvaa syödessä ja homman edetessä keksitään uusia hyviä tavoitteita ja päämääriä NHKLW\VSDLQHHW("miksei verkossa voisi myös jutella muiden kanssa ja tehdä ryhmätöitä? pitäisikö käyttäjät jakaa ryhmiin? voisiko tästä periä maksua? kunpa systeemi osaisi itse opastaa noviiseja! voisiko järjestelmä mukautua käyttäjien tietotasoon? entäpä jos ") RKMHOPLVWRWXRWH ("hei, tässähän joutuu suunnittelemaan, toteuttamaan ja ylläpitämään hajautettuja tietokoneohjelmistoja!")
25 1 Johdanto +\SHUYV-,7 Tutkijan näkökulmasta katsottuna K\SHUteksti on tekstin "yleistys", ja K\SHUmedia taas (multimedian kattava) hypertekstin yleistys. Eli: "Ensin keksitään puukko jolla voi sitten vuolla esim. pajupillin." Soveltajan näkökulmasta katsottuna hypermedia on tarkoituksenmukainen tapa esittää ja jäsentää tietoa. Eli: "Jassoo - haluttiin pajupilli. Tämä vuolemiseksi pitäisi vissiin keksiä puukko." Käytännössä Hyper & JIT ääripäät tietenkin tukevat ja täydentävät toisiaan On syytä huomata, että käytännön hypermediasovellukset sisältävät "multimediahypertekstin" ohella myös vuorovaikutteisia elementtejä, yhteistoiminnallisuus ja erilaisia työkaluja - joskus erottelun tekeminen näiden ja "puhtaan" hypermedian välillä on hankalaa Edellä olevasta pitäisi käydä myös ilmi se tosiseikka, että ODDMDPLWWDLVHQ K\SHUPHGLDQWHNHPLQHQYDVWDDNl\WlQQ VVlRKMHOPLVWRWXRWWHHQNHKLWWlPLVWl - suunnittelun ja systemaattisuuden merkitys työssä + uusien tavoitteiden "päälle liimaamisesta" ei ohjelmistoprojekteissa yleensä hyvää seuraa
26 1 Johdanto +\SHUPHGLDQVRYHOOXVDOXHLVWDHVLPHUNNHMlMDVRYHOOXNVLD Hypermedian tyypillisiä "käytännöllisiä" sovellusalueita ovat esim. - opetus ja koulutus (ks. esim. & ) - opastus (ks. esim. WinHelp) - markkinointi ja asiakaspalvelu (ks. esim. ) - dokumentointi (ks. esim. & ) - informaatiopalvelut (ks. esim. & ) - ajanviete (ks. esim. & ) - taiteet (ks. esim. )
27 1 Johdanto Teoreettisista sovellutuksista voidaan mainita esim. - tiedon mallintaminen (ks. esim. ) - informaatio jäsentäminen ja visualisointi (ks. esim. ) Hypermedian tutkimus (etsi itse verkosta artikkeleita aiheesta) - hypermedian sovellusalueiden kartoittaminen - tiedon rakenteen tutkimus ja visualisointi - adaptiivinen hypermedia - hypermedia oppimisessa & hypermedian psykologia - hypermedian teknologiat ja standardit Hypermedian eri sovellus- ja tutkimusalueille on yhteistä se, että ne eivät juurikaan tarkastele "vain" hypermediaa, vaan hypermediaa MRVVDNLQ NRQWHNVWLVVD Hypermedian tutuinta aluetta ovat nimenomaan sen käytännölliset sovellukset; "syvällinen" hypermedia on tietojenkäsittelyn eriytyneiden osa-alueiden heiniä
28 1 Johdanto l\wlqq OOLVHQK\SHUPHGLDQWHNHPLQHQ Isojen sovellusten osalta poikkeuksetta ryhmätyötä, joka edellyttää VXXQQLWWHOXDja NRRUGLQRLQWLD Koska hypermedian tekeminen vaatii usean erityyppisen asian osaamista, hypermediatiimissä tarvitaan - sisältöjä (näiden osaajia) - teknologiaa (välineitä ja osaajia) - ulkoasun suunnittelua (tekijöitä) - raakaa toteutus- ja koodaustyötä - välityskanava tuotosten levittämiseen - markkinoita ja kysyntää () - ylläpitoa ja asiakaspalvelua Isot työt ovat käytännössä (ohjelmisto)projekteja, pienet sisältö- tai teknologialähtöisiä "toteutuksia". Totuus löytyy näiden kahden väliltä
29 1 Johdanto Homman monimutkaisuudesta johtuen tarvitaan vielä - juridista tietoa esim. tekijänoikeuksista - kartoitustyötä ja tutkimuksia - testausta ja kokeiden tekemistä - työn dokumentointia Tekemisen rajoitteita ovat DVLDNNDDQWRLYHHWDLNDUDKDMDVHPLWlRVDWDDQ - kehitystyöhön käytettävät lähdemateriaali-, laite- ja ohjelmistoresurssit - oma henkilöstö (mitä osataan tehdä? onnistuuko projektityö?) - aika (ehditäänkö tekemään homma X uusiksi vai kopioidaanko vanha) - loppukäyttäjät (osaavatko ne käyttää systeemiä Y?) - välityskanava (mahtuuko? riittääkö nopeus?) - sisältö (rakenteet, sisällön vaikeus, ) - teoria (olisiko mahdollista edes periaatteessa?) - asenteet ja käytännöt ("aina ennenkin se on tehty näin")
30 1 Johdanto 0LWlK\SHUPHGLDQRVDDMDQVLWWHQSLWlLVLRVDWDRPDWD" Tiimityöskentelyä ja kykyä keskustella asioista kärsivällisesti ihmisten kanssa, joilla on asioista ja asioiden tärkeysjärjestyksestä radikaalisti erilainen näkemys kuin sinulla itselläsi Kykyä nähdä metsä puilta, ennen kaikkea VRYHOOXVWHQWDYRLWHLGHDMDSXQDLQHQ ODQNDkaiken maailman DHTML , Java TM -, Plugin-In++ & ScriptMenu - kikkareiden seasta. Kysyä miettiä oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan - mikä tässä on oleellista? - mikä on käytetystä menetelmästä (tekniikka TAI teoria) saavutettava hyöty? Tuntea hypermedian perusmenetelmät ja käsitteet Tietää esimerkkejä & aikaisemmin tehtyjä sovelluksia Osata välineiden mahdollisuudet ja rajoitteet omata summittainen kartta "siitä, mitä on olemassa" jotta voisi tarvittaessa opiskella lisää sitten kun tarvis vaatii
31 1 Johdanto +\SHUPHGLDQODDWLPLQHQaNlVLNLUMRLWXNVHQODDWLPLQHQ Hypertekstin ja hypermedian tekeminen on uutta muttei esim. tekstinkäsittelyyn tottumattomalle välttämättä ennenkuulumattoman uutta Hypertekstin tekeminen muistuttaa tai sisältää samoja piirteitä kuin - kirjan käsikirjoituksen suunnittelu - käsitekarttojen suunnittelu ja niiden parissa työskentely - "tavallisen tekstin" kirjoittaminen ja sen sisällön kuvaileminen tai indeksointi - YXRURYDLNXWWHLVWHQWLHWRNRQHRKMHOPLHQsuunnittelu ja laatiminen Hypertekstin tuottamisen prosessia ei välttämättä ole tarpeen erottaa esim. kirjan kirjoittamisesta kyse on vain käytetystä menetelmästä (tietokone ja lukemisen apuvälineet) ja painotuksesta (vrt. novelli vs. hakuteos) Merkittävin "uutuus" on lienee Nl\WHWWlY\\VQlN NXOPLHQNRURVWXPLQHQ VXXQQLWWHOXVVD: vaikeaselkoisen tekstin tunnistaa "heti", mutta huonosti jäsennetyn käyttöliittymän analysointi vaatii miettimistä (muutokset/tottumus)
32 1 Johdanto +\SHUPHGLDWLHWRWHNQLLNNDMDRKMHOPRLPLQHQ Hypermediaa tehdään ja käytetään tietokoneilla. Hypermedian tekemisessä voidaan tunnistaa kaksi eri tasoa (ilmenevät eri asioiden suhteen limittäin): 1. PHQHWHOPLHQMDYlOLQHLGHQKDOWXXQRWWR (hypertekstin "sisäistäminen" ja WWW-seitin koodaaminen käsin MS Frontpage -ohjelmalla) 2. W\ WDSRMHQMDWLHWRMHQNlVLWWHO\QPHQHWHOPLHQDXWRPDWLVRLPLQHQ (sovelluksen asiasisällön mallintaminen ja ohjelmallinen kuvaaminen WWW-seitiksi) Ensimmäisessä "soveltajan kehitysasteessa" saavutetaan hyvät perustiedot ja käsityötaidot, toisessa "jaetaan työtehtävät tietokoneiden ja ihmisten kesken" (ihmiset: suunnittelu, tietokoneet: etsi/korvaa & liikkaa/leimaa) Kyse ei ole "työn arvottamisesta sinänsä", vaan "työn arvottamisesta WHKRNNXXGHQ näkökulmasta" (kannattaa miettiä mihin aikansa käyttää) Mekaanisten työtehtävien tunnistaminen edellyttää "ohjelmoinnin tajua"; kykyä suunnitella ja muotoilla tehtäviä siten, että ne on mahdollista sopivin osin automatisoida (vrt. tyylien käyttö MS Wordissä vs. suora inline-formatointi) Tällä kurssilla tavoitteena on 1:n perusteet myös 2:sta kannattaa miettiä!
73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Hypermedian perusteet (3 ov) syksy Luentorunko HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 1
73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) syksy 2002 Luentorunko 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2002) 1 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Yleisiä tietoja syksyn kurssista
LisätiedotHypermedian perusteet (3 ov) syksy Yleisiä tietoja syksyn kurssista. Mistä tällä kurssilla puhutaan? Kurssin sisältö ja suorittaminen
syksy 2004 Luentorunko Ossi Nykänen Yleisiä tietoja syksyn kurssista Opettaja: Jukka Huhtamäki Sähköposti: jukka.huhtamaki@tut.fi Huone: Td309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio Puhelin: (03)
LisätiedotMATHM Hypermedian perusteet (5 op) syksy 2007
MATHM-37000 Hypermedian perusteet (5 op) MATHM-37000 Hypermedian perusteet (5 op) syksy 2007 Luentorunko Ossi Nykänen & Jukka Huhtamäki & Ilkka Kaikuvuo MATHM-37000 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2007) 1
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotTassu Takala pääaineinfo 2.3.2009
Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin
LisätiedotOpiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL
Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot
LisätiedotEDUBOX opetusvideopalvelu
KÄYTTÖOHJE v17072015 EDUBOX opetusvideopalvelu Sisällysluettelo Edubox online video tutorial library 2 Yleistä 3 Rekisteröityminen Käyttöoikeuden hankinta Käyttäjäryhmän valinta Käyttöliittymä 7 Kurssinäkymä
LisätiedotTietotekniikan kandidaattiseminaari
Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotKurssin suorittaminen. Merkkituotteet strategisessa markkinoinnissa KTT Eiren Tuusjärvi
Kurssin suorittaminen Merkkituotteet strategisessa markkinoinnissa KTT Eiren Tuusjärvi Kurssin tavoitteena: Kehittää syvällinen ymmärrys ja analyyttisiä kehikkoja brändien strategisesta roolista liiketoiminnassa
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotKurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
LisätiedotSarjat ja integraalit, kevät 2014
Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen
LisätiedotHypermedian ohjelmointi (2 ov) kevät Yleisiä tietoja kevään kurssista. Kurssin sisältö ja suorittaminen
kevät 2005 Yleisiä tietoja kevään kurssista Opettaja: Jukka Huhtamäki Sähköposti: jukka.huhtamaki@tut.fi Huone: Td309, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio Puhelin: (03) 3115 2418 (vastaanotto:
LisätiedotOppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L
Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L S-72.3520, T-110.6300, TU-53.1263 Ursula Holmström T (ursula.holmstrom@tkk.fi) Maria Hyytiäinen S (maria.hyytiainen@tkk.fi) Eija Korpelainen TU (eija.korpelainen@tkk.fi)
LisätiedotT-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät
T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Software design and specification methods Kurssin henkilökunta ja sponsori Luennoitsija DI Antti Karanta, Napa Oy www.napa.fi Assistentti TkL
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotKurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa
Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Syksy 2017 Tanja Välisalo tinyurl.com/hytk-tvt2017 Sisältö 1. Mitä teknologiataitoja tarvitsen?
LisätiedotIIZT4020 Projektitoiminta
IIZT4020 Projektitoiminta Jouni Huotari S2010 http://student.labranet.jamk.fi/~huojo/opetus/iizt4020/ Tutustumiskierros Kuka minä olen miksi minä opetan projektitoimintaa Keitä te olette mitä te haluatte
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)
Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
Lisätiedot17/20: Keittokirja IV
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita
Lisätiedot10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus
10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on
LisätiedotTeemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT)
Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT) Taustoja Interaktiivinen verkkoluento Tuotantoprosessi Protoluento Jatkohankkeet 1 Taustaa: visioita ja tavoitteita Mat-luonnont.
LisätiedotTeemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT)
Teemu Kerola Interaktiivisen verkkomateriaalin tuotantoprosessi TKTL:llä (IVT) Taustoja Interaktiivinen Tuotantoprosessi Protoluento Jatkohankkeet 1 Taustaa: visioita ja tavoitteita Mat-luonnont. tdk,
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
LisätiedotJohdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet
Agenda Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet Johdanto Multimediasovellukset tuotetaan erilaisten tuotantotyökalujen avulla Sovellusten käsin koodaaminen on liian kallista Sovellukset
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)
Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotSosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa
Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita
LisätiedotAgenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?
OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
Lisätiedotportfolion ohjeet ja arviointi
2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN
LisätiedotKurssin sisältö. Kurssilla vähemmän. Johdatus ohjelmistotekniikkaan. Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan?
Kurssin sisältö Johdatus ohjelmistotekniikkaan 2 0 0 8 Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan? Mitä työkaluja ohjelmistoja kehitettäessä käytetään ja miten? Historiaa
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotKäyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska
Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio
LisätiedotFYSIIKKA. Henri Sulo
FYSIIKKA Henri Sulo Stereotypia? MATEMAATIKKO FYYSIKKO Diplomi-insinööri Fyysikko -Vakaa, turvallinen työpaikka -Kykenee kilpailemaan tutkijan paikoista fyysikoiden kanssa, muttei ensisijaisesti -Erityisesti
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Lisätiedot1 www-sivujen teko opetuksessa
RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotTietotekniikan laitoksen uusi linja
Tietotekniikan laitoksen uusi linja Tietotekniikan laitos 2011- Yhteisen rungon ympärille liittyvät oksina Tietotekniikan laitoksen perinteiset ja uudet linjat Haluatko harrastuksiisi liittyvän ammatin?
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
LisätiedotMiksi käytettävyys on tärkeää
WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan
LisätiedotElämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva
Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Tämä verkkokurssi toteutetaan Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin TIES463 harjoitustyönä Milloin? Verkkokurssi valmistuu kevään 2014 aikana
LisätiedotTIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.
TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin
LisätiedotPOP- Paremman Oppimisen Puolesta
POP- Paremman Oppimisen Puolesta PedaForum 20.8.2013 Elina Lehkonen Elsa Mannila Jukka Parviainen Sisältö POP esittely Ryhmätehtävä: Vuorovaikutuksellisen opetuksen kehittäminen Palauteryhmät ja POP Toimintasuunnitelma
LisätiedotDIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102
DIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102 Jari Salo, KTT Professori (Markkinointi) Dosentti (Digitaalinen markkinointi) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Apulaispäätoimittaja Internet Research
LisätiedotTervetuloa! Matematiikka tutuksi
Tervetuloa! Matematiikka tutuksi Tavoitteet Yritetään vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitä matematiikassa tutkitaan ja mihin sitä tarvitaan? Mitä tarkoitetaan todistuksella ja mitä hyötyä on käsitteiden
LisätiedotOPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!
OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile
LisätiedotSuoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.
Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu
HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.
Lisätiedoteosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre
1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin
LisätiedotDigi haltuun! (Valtakunnallinen projekti ) Susanna Saarvo
Digi haltuun! (Valtakunnallinen projekti 2017-2020) Susanna Saarvo Yhteistyökumppanit Kansalaisopistojen liitto (KoLry) ADHD-liitto A-Kiltojen Liitto Epilepsialiitto Mielenterveyden Keskusliitto Kuurojen
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
Lisätiedotopiskelun suunnittelujärjestelmä, kurki ja ilmo käyttävät kaikki samaa tietokantaa, ja uusi järjestelmä tulee osaksi tätä.
25.1.2010 Palaverin kysymyksien selvittelymuistio Mitä ominaisuuksia halutaan? Sopivat ajat sprinttien jälkeisiin demoihin/palavereihin. - mitkä ajat sopivat? Pekka : pe 12-16 Tommi : pe 8-16 Onko ohjelmointikielen
LisätiedotLuennot vuorovaikutuskeinona Peda-Forum
Luennot, joille osallistuin vaikuttivat mielenkiintoisemmilta. Jos jätin osallistumisen väliin, koin että en todennäköisesti opi enempää olemalla läsnä. Opiskelija kurssipalautteessaan Luennot vuorovaikutuskeinona
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI b
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Anna Kaasinen Itä-Suomen yliopisto Syksy 2016 Anna Kaasinen (Itä-Suomen yliopisto) MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Syksy 2016 0 / 9 MITÄ FLIPPED CLASSROOM ON? Flipped classroom eli
LisätiedotMultimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen
Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat KK Jaana Tolonen 1 Esityksen rakenne Lähestymisnäkökulmat digitaaliseen tarinankerrontaan Oppimisteoriat ja mallit multimediaoppimisessa
LisätiedotKT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)
KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina
LisätiedotELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät. Yleistä
Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Kurssisuunnitelma, kevät 2016 Olav Tirkkonen, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, Aalto-yliopisto Yleistä Esitiedot: (kurssi
LisätiedotTietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006
Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,
LisätiedotDIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102
DIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102 Jari Salo, KTT Professori (Markkinointi) Dosentti (Digitaalinen markkinointi) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Taloustieteen laitos, Maatalous-Metsätieteellinen
LisätiedotMyös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista
LisätiedotLuento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006
Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
LisätiedotALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus
ALVA ammattilaskennan valmiuksien kartoitus Tulokset syksy 2015 Kokemuksen mukaan 80 % tehtävistä oikein saaneella on hyvät valmiudet jatkaa matematiikan opintoja ts. perustaidot hallussa Tulos-% PM15A
LisätiedotTietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen. Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 2005 HajaTilin valinnainen,
LisätiedotFlipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä
Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten
LisätiedotKoulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa
http://collab0708.wordpress.com Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa Pedagogisen toimintamallin esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Web-weaving - Web weaving on työskentelytapa,
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotKäyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen
Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla.
Tentti Tentti Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tehdään sähköisesti mikroluokan Windows-koneilla. Omia koneita ei saa käyttää. Sähköisessä tentissä on paperitentin tapaan osaamisen
LisätiedotTietoyhteiskunnan perustaidot. Kesäkuu 2014
Tietoyhteiskunnan perustaidot Kesäkuu 2014 Kurssin järjestäjästä Ohjelmistotuotannon ja Tiedonhallinnan Laitos Tuotantotalouden Tiedekunta Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto Tietotekniikan koulutusohjelmasta
LisätiedotVerkkopalveluiden saavutettavuus
Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus
LisätiedotAkateemiset taidot. 2. tapaaminen
Akateemiset taidot 2. tapaaminen kurssin vastuuopettaja on Lauri Ylinen sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi huone C435 seuratkaa kurssin verkkosivua (courses.helsinki.fi/fi/mat20005/125180298)
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotYhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck
Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr
Lisätiedot- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen
SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin
LisätiedotHAKUKONEOPTIMOINTI (SEO)
HAKUKONEOPTIMOINTI (SEO) Renne Brandt TV09S1M1 Mediatekniikan seminaari SISÄLTÖ 1. Mitä ovat hakukoneet? 2. Mitä hakukoneoptimointi on? 3. Hakukoneiden käyttö 4. Hakukoneystävällisten suunnittelun perusteet
LisätiedotMu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus
MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari
LisätiedotMusiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi
Musiikkitieto Vanhasta tiedosta jotakin uutta? 2 Musiikin menneisyys Jotakin uutta? TIEDOT Tässä katsauksessa 3 Kysytään mitä musiikkitiedossa oikein pitäisi oppia: tietoa - entä taitoja? Luodaan katsaus
LisätiedotKaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%
Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,
LisätiedotA4.1 Projektityö, 5 ov.
A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia
LisätiedotKirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla
Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Seuraavilla sivuilla esittelemme yksityiskohtaisesti, miten voit helposti ja nopeasti yhdistää kuvia ja tekstiä easybook -taittotyökalun avulla. Edellytykset
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
Lisätiedot