Hyvinkään kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinkään kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma 2014 2016"

Transkriptio

1 terveyden edistämisen suunnitelma

2 Sisällys 1. JOHDANTO 2 2. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 3. JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO HYVINVOINTIJOHTAMINEN IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI PÄÄTÖKSENTEOSSA 5 4. HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ ELINOLOSUHTEET, ELINYMPÄRISTÖ JA ASUMINEN ELÄMÄNTAPOJEN VAIKUTUS IHMISEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN HENKISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY JA TOIMEENTULO SUUNNITELMA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI SUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET SEURANTA JA ARVIOINTI 17 LÄHDELUETTELO 18 LIITTEET 19 Liite 1 Liite 2 Hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvä lainsäädäntö ja kansalliset ohjelmat Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä asiakirjoja, suunnitelmia ja ohjelmia Hyvinkäällä

3 2 1. JOHDANTO Kunnan keskeinen tehtävä on kuntalain (365/1995) mukaan edistää kuntalaisten hyvinvointia ja huolehtia alueellaan kestävästä kehityksestä. Terveydenhuoltolaissa ( ) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on määritelty tarkemmin. Lain yhtenä tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveydenhuoltolain mukaan Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän käytettävissä on oltava riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Kunnan on seurattava o asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin o palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on o raportoitava valtuustolle vuosittain o valtuustolle kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat o terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet o määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja käytettävä tavoitteiden ja toimenpiteiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- sekä terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

4 3 2. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITTELUN LÄH- TÖKOHDAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjataan usealta eri taholta. EU:lla on perustamissopimuksen nojalla velvollisuus huolehtia ihmisten terveyden suojelusta, parantaa kansanterveyttä, ehkäistä sairauksia sekä poistaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä uhkaavia vaaroja. Tätä toteutetaan pääasiassa EU:n terveysohjelman puitteissa, mutta myös kasvustrategiassa ja muissa ohjelmissa on hyvinvointiin liittyviä päämääriä. EU:n terveysohjelman ( ) tavoitteena on kansalaisten terveysturvallisuuden parantaminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen vähentäminen sekä terveystiedon ja - tietouden tuottaminen ja levittäminen. Seuraavan toimintaohjelman, Kansanterveys kasvun tukena ( ), tavoitteissa on edelleen mukana terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen. EU:n kasvustrategiassa (Eurooppa 2020) on asetettu tavoitteet mm. työllisyydelle, ilmastolle, koulutukselle ja köyhyyden poistamiselle. Jokainen jäsenvaltio on asettanut strategian pohjalta omat kansalliset tavoitteensa. Suomessa hallitusohjelmaan kirjattuina tavoitteina on esimerkiksi työllisyysasteen nostaminen, EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen, korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän nostaminen, koulupudokkaiden sekä köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrän vähentäminen. Hallitusohjelman lisäksi STM:n sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste määrittelevät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään. Sosiaalisesti kestävä Suomi strategian tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. Kaste-ohjelman tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on myös lainsäädännöllisiä velvoitteita (liite 1). Hyvinkään kaupunkistrategian vuosille mukaan Hyvinkään kaupungin toiminnan perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Tätä tukemaan Hyvinkää on määrittänyt kolme strategista valintaa Hyvinkää erottautuu muista Uudenmaan kaupungeista ja sillä on vahva ja tunnistettava identiteetti. Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta. Hyvinkään kehitys perustuu asukaslähtöisyyteen ja uudistumiseen Kaupunkistrategia on tehty vuoteen 2012, mutta jatkuu siten, että siinä on määritelty millainen paikka Hyvinkään halutaan olevan 2017, kun se täyttää 100 vuotta. Hyvinkään kaupungin ohjelmia, suunnitelmia ja asiakirjoja, jotka liittyvät terveyteen ja hyvinvointiin on koottu liitteeseen 2.

5 4 Hyvinkään kaupunginjohtaja nimesi n laatineen työryhmän syksyllä Työryhmään kuuluivat: Lahti, Raimo, kaupunginjohtaja, puheenjohtaja, Simonen Riitta, kansliapäällikkö, puheenjohtaja, alk Humppi, Sari-Leena, viestintäpäällikkö, Ruohonen Mirkka, tiedottaja, viestintäyksikkö, alk Kalmari, Minna, liikuntasihteeri, liikuntapalvelut Kauppinen, Eeva, johtava ylihoitaja, terveydenhuolto, sihteeri Korolainen, Matti, rehtori, Hyvinkään Opisto, Laitinen-Parkkonen, Pirjo, johtaja ylilääkäri. koti- ja laitospalvelut Nieminen, Markku, projektipäällikkö, ympäristökeskus Pulkkinen, Kari, suunnittelupäällikkö, kunnallistekniikka Uusitalo, Tuija, ylilääkäri, terveydenhuolto Koskela Satu, kehitysjohtaja, perusturva, Karvonen Pekka, suunnittelija, keskushallinto, alk Akkila Ida, nuorisoparlamentin edustaja, alk Rautio Ellariina, nuorisoparlamentin edustaja, alk JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO 3.1 HYVINVOINTIJOHTAMINEN Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevia strategisia linjauksia edellytetään tehtäväksi mm. lastensuojelulaissa, terveydenhuoltolaissa sekä vanhustenpalvelulaissa. Hyvinvointikertomuksen laadintaan velvoitetaan terveydenhuoltolaissa (myös vanhustenpalvelulaissa viitataan tähän seurantavälineeseen). Tarkoituksena on, että valtuustolle raportoidaan hyvinvointikertomuksen avulla vuosittain kuntalaisten hyvinvoinnin kehityksestä sekä niistä toimenpiteistä, joilla hyvinvoinnin tilaa suunnitelmallisesti kohennetaan. Hyvinvointikertomuksessa on kuvattu hyvinkääläisten terveyttä ja hyvinvointia sekä näihin liittyvien palveluiden tilaa ja suuntaa. Kuvaus on tehty hyvinvointi-indikaattoreiden ja tilastojen avulla. Samalla on tehty vertailu kuuden muun kunnan kanssa. Tarkastelu on toteutettu elämänkaarimallin mukaisesti ikäkausittain. Indikaattoritiedot kuvaavat vuoden 2010 hyvinvointitilannetta. Hyvinvointikertomukseen on koottu sekä väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet että konkreettiset kehittämiskohteet. Hyvinvointikertomuksen malli nostaa esiin hyvinvointijohtamisen merkityksen. Se kytkee työskentelyn kunnan vuosikelloon ja ohjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta keskeisten päätösten ja valintojen tekemistä johdonmukaisesti osaksi talous- ja toimintasuunnittelua. Valtuusto käsittelee talousarviovalmistelun yhteydessä esitettyjä johtopäätöksiä väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Valtuusto päättää kunnan talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyessään myös hyvinvointikertomuksen mukaiset kehittämiskohteet ja niitä tukevat hallintokuntien toimenpiteet, tavoitteet ja resurssit. Hallintokunnat tarkastelevat alkuvuodesta uudelleen toimenpiteitään päätöksen mukaisesti ja%20raportit/hyvinvointikertomus10.9..pdf

6 5 HYVINVOINTIJOHTAMINEN Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valtuustokausittain (Lastensuojelulaki 12 ) Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi valtuustokausittain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 3 ) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma valtuustokausittain (terveydenhuoltolaki 12 ) Hyvinvointikertomus Joka vuosi; laajempi kertomus joka 4. vuosi Hyvinvoinnin tilan seuranta = hyvinvointi- ja terveysosoittimet Vaikuttavien tekijöiden ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Toteutettujen toimenpiteiden raportoiminen Uusista toimenpiteistä ja niiden vaatimista voimavaroista päättämisen sitominen talous- ja toimintasuunnitteluun Paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, tavoitteita tukevat toimenpiteet. Tavoitteiden ja toimenpiteiden perustana kuntakohtaiset hyvinvointi- sekä terveysosoittimet. Asukkaitten terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta. Väestöryhmittäin palveluissa toteutetut toimenpiteet, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. 3.2 IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI PÄÄTÖKSENTE- OSSA Kuntaliiton hallitus antoi 2011 suosituksen vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa (yleiskirje 8/80/2011). Kuntaliitto suosittelee, että vaikutuksia tarkastellaan kuntalaisten, ympäristön, organisaation ja henkilöstön sekä talouden näkökulmasta. Ennakkoarviointi toimii suunnittelun ja päätöksenteon työvälineenä. Siihen osallistuvat eri alojen asiantuntijat, työntekijät ja päättäjät. Mukana arvioinnissa ovat myös ne ihmiset tai ihmisryhmät, joihin päätöksellä saattaa olla vaikutuksia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) on prosessi, jonka avulla voidaan järjestelmällisesti arvioida ennalta ja tehdä tunnetuksi päätöksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Arvioinnin kohteena voi olla hanke, suunnitelma, ohjelma tai mikä tahansa muu päätös. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) tuottaa tietoa päätösten vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen auttaa parhaan ratkaisun valinnassa mahdollistaa ristiriitaisten tavoitteiden ja näkökulmien käsittelyn lisää suunnittelun ja päätöksenteon avoimuutta

7 6 Sosiaalisten ja terveysvaikutusten ennakkoarviointi on lakisääteistä tiettyjen suunnitelmien, ohjelmien ja fyysisen ympäristön suunnitteluhankkeiden valmistelussa ja maankäytön suunnittelussa. Vaikka ennakkoarviointi ei ole muutoin lakisääteistä, niin siihen kannustetaan useissa kansainvälisissä ja myös suomalaisissa sopimuksissa, strategioissa ja ohjelmissa. Ennakkoarvioinnin toteuttamistapa riippuu valmisteilla olevan päätöksen laajuudesta ja sen mahdollisten vaikutusten merkittävyydestä. Nopea arviointitapa sopii äkillistä reagointia vaativiin tilanteisiin, jolloin arviointi voidaan tehdä yhden kokouksen aikana tai jokapäiväisessä työssä. Tavanomaista ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia käytetään laajoissa suunnitelmissa, ohjelmissa tai päätöksissä, joiden vaikutukset ovat todennäköisesti merkittäviä ja niiden selvittämiseen on käytettävissä erillisiä resursseja. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia voidaan käyttää myös Hyvinkään hyvinvoinnin ja n apuvälineenä. Arviointi voidaan toteuttaa joko tietopainotteisena, teknisenä prosessina tai arvopainotteisena prosessina. Arviointiprosessi alkaa aina niin sanotusta nollavaihtoehdosta. Nollavaihtoehto on esimerkiksi nykyinen, toimimaton malli tai käytäntö, johon halutaan muutos. Nollavaihtoehdon lisäksi arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutukset eri osapuoliin. Käytännössä nopea IVA-malli tarkoittaa, että kuvataan vaihtoehdot joilla nykytilanteeseen voidaan saada muutos, ja vertaillaan vaihtoehtojen oletettuja vaikutuksia. Hyvinvoinnin ja n tapaisissa ohjelmissa käytetään usein kuitenkin tavanomaista IVA-mallia. Se koostuu seuraavista vaiheista: arvioinnin tarpeellisuus ja organisointi tietojen hankinta vaihtoehtojen kuvaaminen vaikutusten tunnistaminen vaihtoehtojen vertailu raportointi seuranta (Nelimarkka & Kauppinen 2007.) Hyvinkäällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä on jo valmisteluvaiheessa suorittanut eräänlaista ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Eri alojen asiantuntijoista koostuva ryhmä on pyrkinyt löytämään keinoja, joilla hyvinkääläisten hyvinvointia ja terveyttä pystytään lisäämään. Varsinaisessa IVA-prosessissa vaikutusten tarkka arviointi tarkoittaa kuitenkin lähes aina numeerista arviointia. Mikäli IVA-prosessista halutaan tehdä tarkka, on suunnitelmalla tavoiteltavien vaikutusten oltava helposti mitattavissa. Hyvinkään kaupungin hyvinvointikertomus tarjoaa useita erilaisia terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia mittareita, joiden pohjalta IVA-prosessi voidaan toteuttaa. Olemassa olevan hyvinvointikertomuksen indikaattoridatan ansiosta ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on helppo toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman yhteydessä. Jatkossa vuosittain laadittava hyvinvointikertomus tarjoaa seurantatietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman vaikutuksista. Seurannassa keskeiseen rooliin nousee hyvinvoinnin ja n tavoitteiden sekä hyvinvointiker-

8 7 tomuksen mittarien harmonisointi. Seurantaa vaikeuttaa se, että terveyttä ja hyvinvointia lisäävät toimenpiteet ovat usein pitkäkestoisia ja niiden tulokset näkyvät vasta myöhemmin. Pitkäkestoisten vaikutusten ennakkoarvioinnissa onkin hyödyllistä kiinnittää huomiota numeeristen tietojen lisäksi myös laadullisiin kehityssuuntakuvauksiin. Pelkästään numeerisissa laskelmissa jää helposti huomioimatta toimenpiteiden laajemmat vaikutukset. Numeerisen tiedon lisäksi vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi taulukoimalla vaihtoehdot ja vaikutukset. Tärkeintä on, että ennakoidut vaikutukset saadaan jollain tavoin kirjattua. Onnistuneella IVA-prosessilla pystytään varmistamaan, että Hyvinkään hyvinvoinnin ja terveyden edistämissuunnitelmalla tavoiteltavat vaikutukset on ennakoitu ja selkeästi arvioitavissa. (Sundquist & Oulasvirta 2011, Nelimarkka & Kauppinen 2007). 4. HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tekijöitä on käsitelty seuraavien teemojen kautta elinolosuhteet, elinympäristö ja asuminen elämäntavat henkinen hyvinvointi osallisuus ja vaikuttaminen terveys, toimintakyky ja toimeentulo Teemoja käsiteltiin kesäkuussa 2012 pidetyssä workshopissa, johon oli kutsuttu terveyden edistämisen työryhmän lisäksi edustajia eri toimialoilta ja lautakuntien puheenjohtajat. Workshopin aineistoa ja kaupungin eri aloilta sekä nuorisoparlamentilta saatuja lausuntoja on käytetty suunnitelman laatimisessa. 4.1 ELINOLOSUHTEET, ELINYMPÄRISTÖ JA ASUMINEN Elinympäristö ja sen viihtyisyys vaikuttaa keskeisesti ihmisen hyvinvointiin. Kaupunkirakenne ja palveluiden sijoittuminen voivat tukea ihmisten hyvinvointia, toisaalta ihmisen ja yhteiskunnan toiminta vaikuttaa elinympäristön hyvinvointiin. Luonto ja ympäristö Luonto ja elinympäristö vaikuttavat suoraan ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin Ilmanlaatu Ilmanlaadulla on suuri merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle sekä ympäristön hyvinvoinnille. Suomessa merkittävimpiä ilmansaasteita ovat hiukkaset, typenoksidit, rikkidioksidi, hiilimonoksidi eli häkä ja hiilivedyt. Hyvinkään ilmanlaatua seurataan Uudenmaan ELY- keskuksen koordinoimassa ilmanlaadunseurannassa, jossa ilmanlaatua arvioidaan mittauksilla, päästökartoituksilla ja bioindikaattoreiden avulla. Keväisin katupölypitoisuudet ovat Hyvinkäällä olleet korkeita. Valtuuston hyväksymällä Hyvinkään ilmansuojeluohjelmalla pyritään vaikuttamaan Hyvinkään ilmanlaatuun.

9 8 Pohjavesi ja maaperä Hyvinkään sijainti Salpausselkäharjulla ja tärkeällä pohjavesialueella vaatii tehokkaita pohjaveden suojelutoimia, esimerkiksi polttoaineasemat on siirretty pois keskustaajaman pohjavesialueelta. Puolet hyvinkääläisten käyttämästä talousvedestä otetaan keskustaajaman läheisistä pohjavesimuodostumista ja pohjaveden suojelussa onkin kyse oman juomaveden suojelusta. Myös lainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti pohjaveden pilaamisen. Hyvinkäällä seurataan pohjaveden laatua jatkuvasti pohjavedenottamoilta otettavin näyttein ja pohjaveden havaintoputkiverkoston avulla pyritään saamaan tietoa pohjaveden tilassa tapahtuvista muutoksista. Pohjaveden suojelusuunnitelmissa pahimmat riskit on tunnistettu ja esitetty toimenpiteet, joilla pohjaveden laatu voidaan varmistaa ja osin parantaakin. Hyvinkäällä oli vuonna 2012 yhteensä 153 pilaantuneeksi epäiltyä maa-aluetta, joista kunnostettuja oli 55 ja 43 oli kunnostettavana tai seurannan kohteena. Pintavedet Pintavedet mahdollistavat monenlaisen virkistäytymisen uimisen, kalastamisen, veneilyn ja retkeilyn merkeissä. Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laatua seurataan vesistöalueella toimivien yhteisöjen yhteistarkkailuna Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toteuttamana. Hyvinkää järvien ja lampien tilaa seurataan pintavesien seurantaohjelmalla. Luonnon monimuotoisuuden suojelu Luonnon monimuotoisuus vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja virkistysmahdollisuuksiin. Hyvinkäällä on suojeltu monia luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita luonnonsuojelulain tai valtakunnallisten suojeluohjelmien avulla. Lisäksi seitsemän kokonaan tai osittain Hyvinkään alueella sijaitsevaa suojelukohdetta kuuluu Natura verkostoon. Luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita Hyvinkäällä on 15 kpl. Vuonna 2010 alueiden pinta-ala oli yhteensä 1012 hehtaaria. Ympäristöterveys Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, tupakkalain valvonta, kuluttajaturvallisuusvalvonta, kemikaalivalvonta ja eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuollon valvontatoimenpiteillä ennaltaehkäistään ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan kohteena ovat esimerkiksi elintarvikehuoneistot, talous- ja uimavedet, koulut, päiväkodit, hoitolaitokset, majoitushuoneistot, liikuntapaikat, kampaamot, tupakan vähittäismyyntipaikat, asumisterveys- ja sisäilma-asiat, kuluttajapalvelut ja kemikaalien myyntipaikat. Rakennettu ympäristö Kaavoituksen ja muun maankäytön avulla voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa kaupunkilaisten elinympäristön turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyisyyteen sekä arkielämän sujuvuuteen.

10 9 Tärkeitä seikkoja ovat mm. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikennetarpeen vähentäminen vaikuttavat mm. liikenteestä aiheutuvaan meluun ja ilman laatuun sekä palvelujen saavutettavuuteen ja arkielämän sujuvuuteen keskustan kehittäminen kohentamalla keskustan viihtyvyyttä, laajentamalla kävelyympäristöä ja parantamalla palveluita asuntoalueiden sijoittaminen palveluihin nähden niin, että asiointimatkat muodostuvat mahdollisimman lyhyiksi ja turvalliseksi sekä se, että asiointimatkoja voidaan tehdä mahdollisimman laajasti kävellen ja pyöräillen (ilman henkilöautoa). Tämä edellyttää ulkoilureittien ja lasten leikkipaikkojen osalta ulkoilureittiohjelma- ja lastenleikkipaikkaohjelman laatimisen ja toteuttamisen. Ulkoilureittisuunnitelma laaditaan seuraavan kahden vuoden aikana ja lastenleikkipaikkaohjelma on laadittu ja sen toteuttaminen on aloitettu. asuntoalueiden ja muiden melulle herkkien toimintojen sijoittaminen ympäristöhäiriöiden, erityisesti liikennemelun ulottumattomiin, tarvittaessa melulta suojautuminen meluestein tms. Metsäsuunnitelmassa suojaviheralueiden hoitaminen otetaan huomioon. virkistysalueiden ja yhteyksien sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien suunnittelu siten, että arkiliikunnalle tarjoutuu hyvät edellytykset. Arkiliikunnan ja viheralueiden merkitys ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on merkittävä. asemakaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään lisäksi huomiota rakennetun ympäristön laatuun, mikä vaikuttaa sekä lähiympäristön että rakentamisen terveellisyyteen ja turvallisuuteen (mm. esteettömyys, paloturvallisuus, suojautuminen ympäristön häiriötekijöiltä kuten melulta, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estäminen) sekä viihtyisyyteen (mm. arkkitehtuuri ja ympäristön hoito). Ydinkeskustan viihtyisyyden ja edustavuuden sekä viheralueiden virikkeellisyyden lisääminen ja metsien hoitaminen ovat Hyvinkäällä parannettavia asioita. Kaupungin tulee pitää huolta julkisten rakennusten (mm. päiväkodit, koulut) elinkaarista ja ennaltaehkäistävä terveyttä uhkaavien vaurioiden synty (esim. kosteus- ja homevauriot). Samalla on taattava nykyisten rakennusten terveellinen sisäilman laatu, riittävä valaistus sekä varmistettava ettei sisämelutaso ylitä valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Asuminen Asuntopolitiikalla voidaan edistää väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa ja tuloihinsa sopivaan asumiseen. Ikärakenteeltaan ja sosioekonomiselta taustaltaan monipuolinen asukasrakenne näyttää ehkäisevän ongelmien kasaantumista ja keskittymistä sekä syrjäytyvien alueiden syntyä. Ikääntyneet, vammaiset ja vaikeasti asutettavat tarvitsevat enemmän ja monipuolisempaa tukea asumiseen. Väestön ikääntyminen lisää tarvetta tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään ja järjestää asumiseen liittyviä palveluja. Periaatteena tulisi olla, että palvelut liikkuvat ja tulevat niiden asukkaiden luokse, joilla on vaikeuksia esim. liikkumisessa. Kodin tai kokonaisten kerrostalojen muutos- ja korjaustyöt esteettömiksi ja turvallisiksi mahdollistavat kotona asumista pidempään. Uudisrakentami-

11 10 sessa tulisi ottaa huomioon asuntojen joustaminen elämäntilanteen mukaan. On laskettu, että noin joka neljäs 75 vuotta täyttänyt tarvitsee todennäköisesti tulevina vuosina dementian takia huolenpitoa (STM 2010:1). Kun itsenäinen kotona asuminen ei enää onnistu, tarvitaan erilaisia kodinomaisen asumisen mahdollistavia tilaratkaisuja. Asumisen kannalta on tärkeää sekä asuinrakennusten että ympäristön esteettisyys ja viihtyisyys ja sosiaalisten kontaktien mahdollisuus. Esteetön rakennettu ympäristö ja palvelujen hyvä saavutettavuus parantavat jokaisen elämänlaatua ja luovat erityisesti eri tavoin toimimisesteisille ja ikääntyneille kaupunkilaisille edellytyksiä elää itsenäisesti ja omatoimisesti. 4.2 ELÄMÄNTAPOJEN VAIKUTUS IHMISEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN Sosioekonominen asema ja siihen liittyen perinteet, arvot, asenteet ja sosiaaliset verkostot ohjaavat vahvasti myös elintapoja. Elintavoilla on merkittävä osuus myös sosioekonomisten terveyserojen synnyssä. Kunnassa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat terveyttä edistäviin elintapoihin, mm. liikuntamahdollisuuksiin, ravitsemuspolitiikan painotuksiin ja päihteiden käytön ehkäisyyn. Kaikki elintapoihin positiivisesti vaikuttavat palvelut tulisi olla helposti saavutettavissa, matalan kynnyksen palveluita ja mielellään maksuttomia. Vaikka yhteiskunnassa korostetaan yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta sekä toisten auttamista ja heistä välittämistä, ei voida unohtaa kuntalaisen omaa vastuuta omasta itsestään tai vanhempien vastuuta omasta jälkikasvustaan. Vanhemmat tarvitsevat yhteiskunnan tukea tärkeässä kasvatustyössä. Päihteettömät tilaisuudet eri-ikäisille asukkaille viestittävät, että päihteitä voi olla käyttämättäkin. Sillä tavalla voimme vaikuttaa suomalaiseen humalahakuiseen käyttökulttuuriin vähentävästi Rakentamalla lähiliikuntapaikkoja ja muitakin kohtaamispaikkoja kaikenikäisille kuntalaisille kannustamme heitä liikunnalliseen elämäntapaan, jolla on suuri merkitys kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Turvalliset ja liikuntaan innostavat päiväkotien ja koulujen pihat edistävät lasten liikkumista. Joukkoruokailusta on mahdollista omaksua järkeviä elämäntapoja. Se antaa mallin kuinka voi tehdä valintoja, jotka vaikuttavat omaan ja läheisten terveyttä edistävästi. Oikein koostettu ruoka vaikuttaa monin tavoin ihmisen hyvinvointiin ja esimerkiksi ylipainoon. Hyvänä esimerkkinä on päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa, palvelukeskuksissa ja työpaikoilla tarjottava ruoka. Tavoitteena on tarjota kullekin ruokailijaryhmälle ryhmän suositusten mukainen vaihteleva, kohtuullinen, monipuolinen ja maukas ruoka. Ruoan koostamista ohjataan esimerkiksi kouluruokailussa lautasmallin avulla. Koulupäivään sovitettu ateriointi tukee myös koko kouluyhteisön hyvinvointia. 4.3 HENKISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Henkinen hyvinvointi koostuu monista osatekijöistä, joiden painotus vaihtelee persoonakohtaisesti eri elämäntilanteissa.

12 11 Henkisenkin hyvinvoinnin perustana ovat terveelliset elämäntavat: oikeantyyppiset ruokaja juomatottumukset, riittävä liikunta, uni sekä harrastukset. Ihmisen kokonaisvaltainen onnellisuuden tunne on toinen henkisen hyvinvoinnin peruspilari. Onnellisuuden tunnetta muovaavat ihmissuhteet, yhteisöllisyyden kokemukset, turvallisuuden tunne, kiireettömyys, erilaisuuden hyväksyminen ja hyväksytyksi tuleminen. Henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tunteen kehittymistä voivat haitata yksinäisyys, syrjäytyminen, työttömyys, epäonnistumisen pelko, toimeentulovaikeudet ja yhteisön ulkopuolelle jääminen. Kokemukset turvattomuudesta, välinpitämättömyydestä, materiaalisesta kilpailusta, stressistä ja samanlaisuuteen pakottavasta normiajattelusta voivat olla myös esteitä henkiselle hyvinvoinnin tuntemuksille. Nuorten osalta esiin ovat nousseet lisäksi koulukiusaaminen ja peliriippuvuus. Keinoista henkisen hyvinvoinnin edistämiseen nousee keskeisenä esiin ennaltaehkäisevä toiminta. Toimintaa luomassa voivat olla julkishallinnon viranomaiset, mutta yhtä tärkeä osuus on vapaaehtoistyöllä ja epävirallisilla verkostoilla. Toiminnassa olennaisen tärkeää on matalan kynnyksen periaate, eli osallistumisen helppous. Onnistumiset, kanssaihmisten esimerkki ja tuki nousevat myös merkittävään rooliin henkisen hyvinvoinnin rakennuspuita mietittäessä. Yksittäisinä toimintoina keskeiseen rooliin voidaan esiin nostaa mielenterveyspalvelut ja kolmannen sektorin hoitamat tukipalvelut. Henkisen hyvinvoinnin rakentumista tukee myös vahva kotiseututietoisuus, omien juurien tunteminen ja niiden arvostaminen. Uusien asukkaiden juurruttamisessa tällä on erityisen suuri merkitys. Juurruttamista tukevat Hyvinkään kulttuuri- ja luontoarvojen esiin tuonti, paikkakunnalla tehtävän työn, yrittämisen, vapaa-aikatoiminnan ja osaajien esiin nosto, avoin uutisointi ja toimintamahdollisuuksien markkinointi. 4.4 OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN Yksilön oikeus vaikuttaa yhteiskunnan toimintoihin perustuu Suomen perustuslakiin. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Vaikuttamismahdollisuus on sisäänrakennettu sekä kunnan toimintaa sääteleviin yleislakeihin, kuten kunta- ja hallintolakeihin, että substanssilainsäädäntöön, esim. maankäyttö- ja rakennuslakiin, terveydenhuoltolakiin ja opetusta koskevaan lainsäädäntöön. Uudistunut lainsäädäntö on mahdollistanut nykyteknologian käytön osallistumisen ja vaikuttamisen apuvälineenä. Osallistumisen mahdollisuus on lainsäädännön kehittymisen myötä muuttunut entistä enemmän osallistavammaksi, jolloin vuorovaikutteisuus ja molemminpuolinen tiedonvaihto ja asioiden etukäteisvaikuttaminen korostuvat. Osallistumisen ja vaikuttamisen keinot Kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Tältä osin vaikuttaminen voi olla joko etukäteis- tai jälkikäteisvaikuttamista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin, järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa, tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa, avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitamista, valmistelua ja suunnittelua sekä järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

13 12 Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon paitsi asettumalla ehdolle luottamustehtäviin myös äänestämällä kunnallisvaaleissa. Valtuuston on edistettävä kuntalaisten mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Valtuuston on myös omalla toiminnallaan edistettävä suoran demokratian toteutumista. Eri kuntalaisryhmillä on kunnissa yhteistyöelimiä, joiden tehtävänä on parantaa näiden ryhmien äänen kuuluvuutta kunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkkejä tästä ovat vanhus- ja vammaisneuvostot. Kuntalain mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Hallintolain mukaan viranomaisilla on velvollisuus asianomaisten kuulemiseen ennen päätöksen ratkaisemista. Jälkikäteen toimintaan voidaan vaikutta valittamalla tai kantelemalla kunnan toiminnasta tai päätöksistä. Tämä on kuitenkin aina jo olemassa olevan tilanteen korjaamista. Lainsäädäntö kuitenkin ohjaa etukäteisosallisuuden ja osallistavan toimintakulttuurin mukaiseen etupainotteiseen vaikuttamiseen asioihin. Tämän tulisi olla myös viranomaistoiminnan painopiste. Vaikuttamisen ja osallistumisen edellytykset Pystyäkseen vaikuttamaan on kuntalaisen sekä saatava tietoa että asiansa muiden tietoon. Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta takaa kuntalaisille oikeuden saada tietoa kunnassa tapahtuvasta valmistelusta ja päätöksenteosta. Erilaisia julkisuuden muotoja käyttämällä voidaan lisätä asian tunnettavuutta ja painetta muutoksiin. Nykyään sekä kunnan asioista tiedottaminen että kuntalaisten mielipiteen julkituominen on siirtynyt yhä suuremmassa määrin verkkoon. Kunnalla on kuitenkin edelleen velvollisuus tiedottaa toiminnastaan myös muiden kanavien kautta. Verkkodemokratialla voidaan täydentää kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnan päätöksentekoon. Uudet tavat eivät kuitenkaan kokonaan korvaa vanhoja osallistumisen muotoja. Internetin kautta on mahdollisuus saavuttaa laajempi kuntalaisjoukko kuin perinteisillä tiedottamismenetelmillä. Tämä myös mahdollistaa suoremman, avoimemman ja läpinäkyvämmän kontaktin luottamushenkilöiden, kunnan viranhaltijoiden ja kuntalaisten välillä. Edelleenkin jää haasteeksi tiedottaminen/tiedon saaminen siitä, miten palaute on vaikuttanut päätöksentekoon. Vaikutuskanavan käytössä kuten osallisuudessa ja vaikuttamisessa muutoinkin on kunnan työntekijöiden asenteilla suuri merkitys. Menetelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuntalaisille tulee järjestää tarvittavaa koulutusta paitsi vaikuttamiskanavista myös verkkodemokratian menetelmistä ja löydettävyydestä mielellään jo perusopetuksen aikana. Huolimatta vaikuttamiskanavasta on olennaista, että kynnys kontaktiin kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden välillä on mahdollisimman matala ja ilmapiiri osallistumiseen on myönteinen ja yhteisöllisyyttä korostava sekä kuntalaisten yhdessä tekemistä mahdollistava. Osallisuuteen ja vaikuttamiseen kuuluu kuitenkin myös sen hyväksyminen, etteivät kaikki kuntalaiset halua osallistua yhtä paljon yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen. 4.5 TERVEYS, TOIMINTAKYKY JA TOIMEENTULO Terveys Tupakointi, alkoholinkäyttö, ruokatottumukset ja liikunta vaikuttavat pitkälti siihen, sairastuuko ihminen yleisimpiin kansantauteihin. Tupakointi aloitetaan Suomessa keskimäärin 14-vuotiaana, jolloin kouluympäristö määrittää nuoren ihmisen elinympäristöä ja ajankäyttöä. Kun lukion toisen luokan oppilaista tupakoi päivittäin noin joka viides, ammattioppilaitoksissa opiskelevista tupakoivia on lähes joka toinen. Työikäisillä tupakointi on yleisintä

14 13 alemmissa koulutusryhmissä sekä miehillä että naisilla. (Stm 2007:23). Nuuskaa käytti päivittäin tai satunnaisesti yli 12 prosenttia vuotiaista miehistä vuosina (Heloma ym. 2012). Suomalaisten alkoholinkulutus on kolminkertaistunut vuosina Miehillä kulutus on hieman yli kaksinkertaistunut ja naisilla lähes kuusinkertaistunut. Alkoholin liikakäyttö lisää sairastumisriskiä, tapaturmia, pahoinpitelyitä ja rattijuopumustapauksissa loukkaantuneiden määriä. Alkoholiin liittyvät kuolemansyyt ovat viime vuosina olleet työikäisten yleisin kuolemansyy. (Mäkelä, Tigerstedt & Mustonen 2010). Kaksi kolmesta suomalaisesta miehestä ja puolet naisista on vähintään ylipainoisia. On laskettu, että tyypin 2 diabeteksesta voitaisiin ehkäistä 40 %, jos väestö olisi normaalipainoista. Lihavuuteen liittyvät sairaudet ovat merkittävä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syy. Vaikeaan lihavuuteen liittyy myös suurentunut kuolleisuus. Toisaalta jo viiden prosentin painonlaskulla on todettu terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen tukeminen (Lihavuusohjelma ). Kolmannes työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveysongelmien vuoksi. Nuorten ja nuorten aikuisten sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys masennuksen vuoksi ovat lisääntyneet 2000-luvulla toisin kuin iäkkäämpien henkilöiden. Vuonna 2009 siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle noin 2000 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Tämä tarkoittaa viittä nuorta päivässä eläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi (Raitasalo & Maaniemi). Mielenterveyteen vaikuttavia riskitekijöitä nuorilla ovat mm. huonot sosiaaliset suhteet, päihteiden käyttö, ongelmat perheessä, vieraantuneisuus, oppimisvaikeudet, kiusaaminen, väkivalta, hyväksikäyttö, syrjäytyminen ja haitallinen elinympäristö. Vaikka suomalaisten terveydentila on kokonaisuutena parantunut 2000-luvulla, niin sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat pysyneet monelta osin ennallaan. Esimerkiksi pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä noin 50 % yleisempiä kuin ylimmissä ryhmissä. Pitkän koulutuksen saaneet, hyvätuloiset tai hyvässä ammattiasemassa olevat elävät keskimäärin pitempään ja terveempinä kuin muut. (Stm 2007:23). Sosiaaliryhmien välisten terveyserojen tärkeimmät syyt ovat elinoloissa ja elintavoissa, kuten alkoholinkäytössä, tupakoinnissa, ravitsemuksessa ja liikunnassa (Stm 2010:1). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on seurannut kokonaista ikäluokkaa, vuonna -87 syntyneitä lasta, sikiökaudelta alkaen 25 vuoden ajan. Tutkimuksessa mukana olleilla nuorilla hyvinvointiongelmat kuten kouluttamattomuus, mielenterveys- ja toimeentuloongelmat kasautuivat. Erityisesti niillä nuorilla, joilla ei ollut peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa, oli huomattavasti yleisemmin myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja psyyken lääkkeiden käyttöä, toimeentulo-ongelmia ja rikollisuutta. Seurannan mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyi voimakkaasti myös heidän vanhempiensa koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Samoin vanhempien terveydelliset ja taloudelliset ongelmat heijastuivat lasten myöhempään hyvinvointiin (Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987-tutkimusaineiston valossa). Lapsuuden kuormittavien tapahtumien on todettu useiden tutkimusten mukaan olevan yhteydessä sekä psyykkiseen että ruumiilliseen sairastavuuteen aikuisiässä, terveyteen liittyvään riskikäyttäytymiseen, koulutukseen ja huonoon unen laatuun sekä ennustavan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja kuolleisuutta. Erityisesti lapsuudenkodissa koettu jatkuva

15 14 pelko jotain perheenjäsentä kohtaan on todettu vaikuttavan terveyteen ja hyvinvointiin koko elämän ajan. (Hämäläinen & Kangas). Yhteenvetona voi sanoa, että terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tärkeitä tekijöitä ovat lapsuuden kasvuolosuhteet, koulutus, toimeentulo ja työllisyys. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on syytä aloittaa varhain ja lasten tilanne pitäisi ottaa huomioon aina, jos vanhemmilla on ongelmia. Toimintakyky Toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä selviytyä jokapäiväisestä elämästä kuten omasta itsestä ja toisista huolehtimisesta, työstä, vapaa-ajasta sekä harrastuksista. Vähän kouluja käyneillä, ruumiillista työtä tekevillä ja pienituloisilla henkilöillä on eniten toimintakyvyn ongelmia. On arvioitu, että jopa puolet suomalaisten päivittäisestä hoivan tarpeesta poistuisi, jos koko väestö olisi yhtä toimintakykyistä kuin ylimpään koulutusryhmään kuuluvat. Koulutusryhmien väliset erot toimintakyvyssä ovat säilyneet ennallaan viime vuosikymmeninä (Palosuo ym. 2007). Erot näkyvät myös iäkkäiden ihmisten välillä. Suomalaisissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että vielä myöhäisellä iällä tehdyillä muutoksilla on merkitystä terveyteen ja toimintakykyyn (Ikääntyminen voimavarana 2004). Toimeentulo Työpaikka on suoja köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Riittävä koulutus turvaa työn saantia. Työelämän vetovoimaa kasvatetaan kehittämällä työtä, työolosuhteita ja työhyvinvointia. Työn tekemisen mahdollisuuksia lisätään parantamalla perhe-elämän ja työn sujuvaa yhdistämistä esimerkiksi elämäntilanteeseen sopivilla työajoilla ja joustavilla lastenhoitomahdollisuuksilla. Myös työssä käyvän mahdollisuutta hoitaa iäkästä tai vammaista läheistään voi helpottaa erilaisilla tukitoimenpiteillä. Työtä ei kuitenkaan ole aina tarjolla. Tällöin yhteiskunnan on huolehdittava toimeentulosta riittävän nopeasti, jotta on mahdollista saada riittävästi ruokaa ja säilyttää asunto. Kulutusmahdollisuuksien runsaus lisää monien kohdalla velkaantumista. Samoin kyky selvitä arjesta siten, että rahat riittävät elämiseen, on joillakin puutteellinen. Tämä vähentää kykyä hallita omaa ja perheensä elämää. Oppilaitokset ja eri kansalaisjärjestöt voisivat opastaa nuoria ja vanhempiakin miten menot saadaan suhteutetuksi tuloihin.

16 15 5. SUUNNITELMA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI 5.1 SUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET rakentuu kuuden painopistealueena olevan teeman ympärille. Painopistealueet on valittu siten, että niihin keskittymällä edistetään mahdollisimman monipuolisesti hyvinkääläisten terveyttä ja hyvinvointia. Suunnitelman valmistelleen työryhmän valitsemat keskeiset painopistealueet ovat: Painopisteiksi valittuja teemoja käsiteltiin työryhmän kokouksissa sekä laajaalaisen asiantuntijajoukon kesken järjestetyssä workshopissa. Workshopin tulosten pohjalta on teemoista johdettu hyvinvoinnin ja n tavoitteet. n tavoitteet ovat:

17 16 Koska hyvinvoinnin ja on monivuotinen, ei vuosittaisia toimenpiteitä ole listattu suunnitelmaan. Toimenpiteet kohdistetaan vuosittain tuoreen seurantatiedon perusteella siten, että ne tukevat mahdollisimman tehokkaasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman painopistealueita ja tavoitteita. Ensimmäiset suunnitelman painopistealueita tukevat konkreettiset toimenpiteet listataan vuoden 2013 hyvinvointikertomuksessa, jossa nostetaan esille toimenpiteet vuodelle Hyvinvoinnin ja toimii vuosittaisia toimenpiteitä ohjaavana ja resursseja suuntaavana työkaluna. Suunnitelma on keskeinen osa Hyvinkään hyvinvointijohtamista ja se kietoutuu tiiviisti yhteen vuosittaisen hyvinvointikertomuksen kanssa, sillä hyvinvointikertomuksessa seurataan suunnitelman etenemistä ja kohdistetaan tulevia toimia.

18 17 6. SEURANTA JA ARVIOINTI Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin lakisääteinen tehtävä ja osa Hyvinkään kaupunkistrategiassa määriteltyä kaupungin missiota. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma tehostaa kaupungin hyvinvointijohtamista ja ohjaa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden toteutumista ja suunnitelman etenemistä seurataan suunnitelmakauden aikana vuosittain. Toteutumista arvioi kaupunginjohtajan nimeämä hyvinvointikertomustyöryhmä, joka raportoi suunnitelman etenemisestä vuosittain kaupunginvaltuustolle. Keskeinen työkalu hyvinvoinnin ja n seurannassa on Hyvinkään kaupungin hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksessa terveyden ja hyvinvoinnin tilaa Hyvinkäällä arvioidaan muun muassa monipuolisen indikaattoritiedon avulla. Vuosittain laadittavaa hyvinvointikertomusta muokataan jatkossa siten, että sillä pystytään kattavasti arvioimaan hyvinvoinnin ja n toteutumista. Neljän vuoden välein laaditaan laajempi hyvinvointikertomus, jossa hyvinvointitilannetta Hyvinkäällä tarkastellaan syvemmin. Hyvinvoinnin ja n perimmäisenä tähtäimenä on hyvinkääläisten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, joten laaja hyvinvointikertomus antaa mahdollisuuden arvioida suunnitelman vaikuttavuutta. Lisäksi hyvinvointitilanteen kehitystä Hyvinkäällä voidaan arvioida erilaisten hyvinvointitietoa tuottavien palveluiden kautta, kuten esimerkiksi TEA-viisarin ja kouluterveyskyselyn avulla. Saatavilla olevan hyvinvointitiedon avulla voidaan arvioida suunnitelman tavoitteiden toteutumista. Viimeistään suunnitelmakauden loputtua arvioidaan suunnitelman tavoitteiden toteutumisen lisäksi myös sitä, miten Hyvinkään kaupungin toimintarakenteet ja käytännöt ovat muuttuneet paremmin terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi.

19 18 LÄHDELUETTELO Heloma, A., Ollila, H., Danielsson, P. & Sandström, P., Vakkuri, J Kohti savutonta Suomea: Tupakoinnin ja tupakkapolitiikan muutokset. Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2004:33. Koskenvuo,K. Lapsuuden tapahtumat, terveys ja elämäntyytyväisyys. Teoksessa Hämäläinen, U. & Kangas, O (toim.) Perhepiirissä. Mäkelä, P., Mustonen, H. & Tigerstedt, C. Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010 Nelimarkka, K. & Kauppinen, T. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Stakes Paananen, R., Ristikari, T. Merikukka, M. Rämö,A. & Gissler, M. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987-tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Palosuo, H. ym. (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Stm:n julkaisuja 2007:23. Päivänen, J., Kohl, J., Manninen, R., Sairinen, R. & Kyttä, M Sosiaalisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Avauksia sisältöön ja menetelmiin Suomen ympäristö 766. PDF- versio internetissä: Raitasalo, R & Maaniemi, K. Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina Nettityöpapereita 23. Kelan tutkimusosasto. Sundquist, S. & Oulasvirta, L.(toim.). Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntaliitto Sosiaali- ja terveyskatsaus Stm:n julkaisuja 2010:1. Thl: Kansallinen lihavuusohjelma (pdf 198 KB).

20 LIITTEET Liite 1 19 HYVINVOINTIIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA KANSALLISIA OH- JELMIA Luetteloon on koottu hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä keskeisiä lakeja ja kansallisia ohjelmia. Lainsäädäntöä Perustuslaki (1999/731) Suomen perustuslain 1 mukaan julkisen vallan on edistettävä oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Perustuslain 6 mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain 19 :n mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kuntalaki (365/1995) Kuntalain 1 mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla (32 ). Terveydenhuoltolaki (2010/1326) Toukokuussa 2011 voimaan astuneen terveydenhuoltolain tarkoituksena on muun muassa edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Sosiaalihuoltolaki Uusi sosiaalihuoltolaki on tulossa. Laissa säädetään muun muassa sosiaalisten olojen ja osallisuuden edistämisestä, sosiaalihuollon saatavuudesta, ennaltaehkäisevistä toimista, sosiaalipalveluista ja niiden määrittelystä sekä sosiaalihuollon toteuttamiseen liittyvästä menettelystä ja asiakkaan oikeusturvasta. Lastensuojelulaki (2007/417) Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, ns. vanhuspalvelulaki (980/2012) Laki tuli voimaan Lain yhtenä tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Perusopetuslaki (1998/628) Laissa säädetään perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta sekä mm. oppilashuollosta. Lukiolaki (1998/62) jossa mainitaan mm. - Opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. - Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 10 :n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämistavasta. - Vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opetuspalveluihin ja opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin siten kuin siitä erikseen säädetään.

21 20 Laki ammatillisesta koulutuksesta (1998/630) jossa mainitaan mm. - Vammaisille järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on lisäksi yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta Laki vapaasta sivistystyöstä (1998/63)2 jossa mainitaan mm. - Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Liikuntalaki (1998/1054) Liikuntalain tarkoitus on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Nuorisolaki (2006/72) Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (ns. järjestämislaki) Osana kuntauudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista, jossa määritellään mm. kuinka monta kuntien muodostamaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta (sote-alueet) tarvitaan jatkossa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132) Tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. YMPÄRISTÖTERVEYS: Kansanterveyslaki (66/1972) Elintarvikelaki (23/2006) Terveydensuojelulaki (763/1994) Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) YMPÄRISTÖNSUOJELU: Ympäristönsuojelulaki ( /86) Jätelaki ( /646) ja näiden nojalla annetut tarkemmat säädökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Kemikaalilaki (744/1989) Ohjelmia Lainsäädännön lisäksi hyvinvointia ja terveyden edistämistä on 2000-luvulla ohjattu ja tuettu kansallisilla ohjelmilla kuten:

22 21 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Kansallinen Terveys kansanterveysohjelma on pitkän aikavälin terveyspoliittinen ohjelma Suomessa, jonka taustana on Maailman terveysjärjestö WHO:n Terveyttä kaikille ohjelma. Tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Ohjelman toteutuksen lähtökohtana on terveys kaikissa politiikoissa eli se pyrkii hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä terveydenhuollossa että kaikilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Ohjelmaa toteuttavat useat eri tahot, muun muassa kunnat, elinkeinoelämä ja järjestöt Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) tavoitteena on, että - hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia - lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt - sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti - asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen - johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö - palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Kansallinen lihavuusohjelma

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Hyvinvointivastuun jakautuminen tulevassa sote -rakenteessa Asukkaat/asiakkaat Kunnat Yhteinen tietovaranto -asukkaiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo 18.00-18.15 Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa Kari Sjöholm Suomen Kuntaliitto 15.9.2011 Miksi kuntasuositus * Elinajanodotteen ero on ylimmän ja alimman tulo- neljänneksen välillä miehillä 12 vuotta ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa Kuopio Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 2 Susanna Huovinen 3 Susanna Huovinen 4 Susanna Huovinen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Terveyden edistämisen neuvottelukunta 9.10.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Sisältö Lainsäädäntöperusta Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot