Hyvinkään kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinkään kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma 2014 2016"

Transkriptio

1 terveyden edistämisen suunnitelma

2 Sisällys 1. JOHDANTO 2 2. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 3. JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO HYVINVOINTIJOHTAMINEN IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI PÄÄTÖKSENTEOSSA 5 4. HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ ELINOLOSUHTEET, ELINYMPÄRISTÖ JA ASUMINEN ELÄMÄNTAPOJEN VAIKUTUS IHMISEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN HENKISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY JA TOIMEENTULO SUUNNITELMA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI SUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET SEURANTA JA ARVIOINTI 17 LÄHDELUETTELO 18 LIITTEET 19 Liite 1 Liite 2 Hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvä lainsäädäntö ja kansalliset ohjelmat Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä asiakirjoja, suunnitelmia ja ohjelmia Hyvinkäällä

3 2 1. JOHDANTO Kunnan keskeinen tehtävä on kuntalain (365/1995) mukaan edistää kuntalaisten hyvinvointia ja huolehtia alueellaan kestävästä kehityksestä. Terveydenhuoltolaissa ( ) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on määritelty tarkemmin. Lain yhtenä tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveydenhuoltolain mukaan Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän käytettävissä on oltava riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Kunnan on seurattava o asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin o palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on o raportoitava valtuustolle vuosittain o valtuustolle kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat o terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet o määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja käytettävä tavoitteiden ja toimenpiteiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- sekä terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

4 3 2. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN SUUNNITTELUN LÄH- TÖKOHDAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjataan usealta eri taholta. EU:lla on perustamissopimuksen nojalla velvollisuus huolehtia ihmisten terveyden suojelusta, parantaa kansanterveyttä, ehkäistä sairauksia sekä poistaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä uhkaavia vaaroja. Tätä toteutetaan pääasiassa EU:n terveysohjelman puitteissa, mutta myös kasvustrategiassa ja muissa ohjelmissa on hyvinvointiin liittyviä päämääriä. EU:n terveysohjelman ( ) tavoitteena on kansalaisten terveysturvallisuuden parantaminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen vähentäminen sekä terveystiedon ja - tietouden tuottaminen ja levittäminen. Seuraavan toimintaohjelman, Kansanterveys kasvun tukena ( ), tavoitteissa on edelleen mukana terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen. EU:n kasvustrategiassa (Eurooppa 2020) on asetettu tavoitteet mm. työllisyydelle, ilmastolle, koulutukselle ja köyhyyden poistamiselle. Jokainen jäsenvaltio on asettanut strategian pohjalta omat kansalliset tavoitteensa. Suomessa hallitusohjelmaan kirjattuina tavoitteina on esimerkiksi työllisyysasteen nostaminen, EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen, korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän nostaminen, koulupudokkaiden sekä köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrän vähentäminen. Hallitusohjelman lisäksi STM:n sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste määrittelevät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään. Sosiaalisesti kestävä Suomi strategian tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. Kaste-ohjelman tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on myös lainsäädännöllisiä velvoitteita (liite 1). Hyvinkään kaupunkistrategian vuosille mukaan Hyvinkään kaupungin toiminnan perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Tätä tukemaan Hyvinkää on määrittänyt kolme strategista valintaa Hyvinkää erottautuu muista Uudenmaan kaupungeista ja sillä on vahva ja tunnistettava identiteetti. Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta. Hyvinkään kehitys perustuu asukaslähtöisyyteen ja uudistumiseen Kaupunkistrategia on tehty vuoteen 2012, mutta jatkuu siten, että siinä on määritelty millainen paikka Hyvinkään halutaan olevan 2017, kun se täyttää 100 vuotta. Hyvinkään kaupungin ohjelmia, suunnitelmia ja asiakirjoja, jotka liittyvät terveyteen ja hyvinvointiin on koottu liitteeseen 2.

5 4 Hyvinkään kaupunginjohtaja nimesi n laatineen työryhmän syksyllä Työryhmään kuuluivat: Lahti, Raimo, kaupunginjohtaja, puheenjohtaja, Simonen Riitta, kansliapäällikkö, puheenjohtaja, alk Humppi, Sari-Leena, viestintäpäällikkö, Ruohonen Mirkka, tiedottaja, viestintäyksikkö, alk Kalmari, Minna, liikuntasihteeri, liikuntapalvelut Kauppinen, Eeva, johtava ylihoitaja, terveydenhuolto, sihteeri Korolainen, Matti, rehtori, Hyvinkään Opisto, Laitinen-Parkkonen, Pirjo, johtaja ylilääkäri. koti- ja laitospalvelut Nieminen, Markku, projektipäällikkö, ympäristökeskus Pulkkinen, Kari, suunnittelupäällikkö, kunnallistekniikka Uusitalo, Tuija, ylilääkäri, terveydenhuolto Koskela Satu, kehitysjohtaja, perusturva, Karvonen Pekka, suunnittelija, keskushallinto, alk Akkila Ida, nuorisoparlamentin edustaja, alk Rautio Ellariina, nuorisoparlamentin edustaja, alk JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO 3.1 HYVINVOINTIJOHTAMINEN Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevia strategisia linjauksia edellytetään tehtäväksi mm. lastensuojelulaissa, terveydenhuoltolaissa sekä vanhustenpalvelulaissa. Hyvinvointikertomuksen laadintaan velvoitetaan terveydenhuoltolaissa (myös vanhustenpalvelulaissa viitataan tähän seurantavälineeseen). Tarkoituksena on, että valtuustolle raportoidaan hyvinvointikertomuksen avulla vuosittain kuntalaisten hyvinvoinnin kehityksestä sekä niistä toimenpiteistä, joilla hyvinvoinnin tilaa suunnitelmallisesti kohennetaan. Hyvinvointikertomuksessa on kuvattu hyvinkääläisten terveyttä ja hyvinvointia sekä näihin liittyvien palveluiden tilaa ja suuntaa. Kuvaus on tehty hyvinvointi-indikaattoreiden ja tilastojen avulla. Samalla on tehty vertailu kuuden muun kunnan kanssa. Tarkastelu on toteutettu elämänkaarimallin mukaisesti ikäkausittain. Indikaattoritiedot kuvaavat vuoden 2010 hyvinvointitilannetta. Hyvinvointikertomukseen on koottu sekä väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet että konkreettiset kehittämiskohteet. Hyvinvointikertomuksen malli nostaa esiin hyvinvointijohtamisen merkityksen. Se kytkee työskentelyn kunnan vuosikelloon ja ohjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta keskeisten päätösten ja valintojen tekemistä johdonmukaisesti osaksi talous- ja toimintasuunnittelua. Valtuusto käsittelee talousarviovalmistelun yhteydessä esitettyjä johtopäätöksiä väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Valtuusto päättää kunnan talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyessään myös hyvinvointikertomuksen mukaiset kehittämiskohteet ja niitä tukevat hallintokuntien toimenpiteet, tavoitteet ja resurssit. Hallintokunnat tarkastelevat alkuvuodesta uudelleen toimenpiteitään päätöksen mukaisesti ja%20raportit/hyvinvointikertomus10.9..pdf

6 5 HYVINVOINTIJOHTAMINEN Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valtuustokausittain (Lastensuojelulaki 12 ) Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi valtuustokausittain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 3 ) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma valtuustokausittain (terveydenhuoltolaki 12 ) Hyvinvointikertomus Joka vuosi; laajempi kertomus joka 4. vuosi Hyvinvoinnin tilan seuranta = hyvinvointi- ja terveysosoittimet Vaikuttavien tekijöiden ja kehittämiskohteiden tunnistaminen Toteutettujen toimenpiteiden raportoiminen Uusista toimenpiteistä ja niiden vaatimista voimavaroista päättämisen sitominen talous- ja toimintasuunnitteluun Paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, tavoitteita tukevat toimenpiteet. Tavoitteiden ja toimenpiteiden perustana kuntakohtaiset hyvinvointi- sekä terveysosoittimet. Asukkaitten terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta. Väestöryhmittäin palveluissa toteutetut toimenpiteet, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. 3.2 IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI PÄÄTÖKSENTE- OSSA Kuntaliiton hallitus antoi 2011 suosituksen vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa (yleiskirje 8/80/2011). Kuntaliitto suosittelee, että vaikutuksia tarkastellaan kuntalaisten, ympäristön, organisaation ja henkilöstön sekä talouden näkökulmasta. Ennakkoarviointi toimii suunnittelun ja päätöksenteon työvälineenä. Siihen osallistuvat eri alojen asiantuntijat, työntekijät ja päättäjät. Mukana arvioinnissa ovat myös ne ihmiset tai ihmisryhmät, joihin päätöksellä saattaa olla vaikutuksia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) on prosessi, jonka avulla voidaan järjestelmällisesti arvioida ennalta ja tehdä tunnetuksi päätöksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Arvioinnin kohteena voi olla hanke, suunnitelma, ohjelma tai mikä tahansa muu päätös. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) tuottaa tietoa päätösten vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen auttaa parhaan ratkaisun valinnassa mahdollistaa ristiriitaisten tavoitteiden ja näkökulmien käsittelyn lisää suunnittelun ja päätöksenteon avoimuutta

7 6 Sosiaalisten ja terveysvaikutusten ennakkoarviointi on lakisääteistä tiettyjen suunnitelmien, ohjelmien ja fyysisen ympäristön suunnitteluhankkeiden valmistelussa ja maankäytön suunnittelussa. Vaikka ennakkoarviointi ei ole muutoin lakisääteistä, niin siihen kannustetaan useissa kansainvälisissä ja myös suomalaisissa sopimuksissa, strategioissa ja ohjelmissa. Ennakkoarvioinnin toteuttamistapa riippuu valmisteilla olevan päätöksen laajuudesta ja sen mahdollisten vaikutusten merkittävyydestä. Nopea arviointitapa sopii äkillistä reagointia vaativiin tilanteisiin, jolloin arviointi voidaan tehdä yhden kokouksen aikana tai jokapäiväisessä työssä. Tavanomaista ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia käytetään laajoissa suunnitelmissa, ohjelmissa tai päätöksissä, joiden vaikutukset ovat todennäköisesti merkittäviä ja niiden selvittämiseen on käytettävissä erillisiä resursseja. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia voidaan käyttää myös Hyvinkään hyvinvoinnin ja n apuvälineenä. Arviointi voidaan toteuttaa joko tietopainotteisena, teknisenä prosessina tai arvopainotteisena prosessina. Arviointiprosessi alkaa aina niin sanotusta nollavaihtoehdosta. Nollavaihtoehto on esimerkiksi nykyinen, toimimaton malli tai käytäntö, johon halutaan muutos. Nollavaihtoehdon lisäksi arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutukset eri osapuoliin. Käytännössä nopea IVA-malli tarkoittaa, että kuvataan vaihtoehdot joilla nykytilanteeseen voidaan saada muutos, ja vertaillaan vaihtoehtojen oletettuja vaikutuksia. Hyvinvoinnin ja n tapaisissa ohjelmissa käytetään usein kuitenkin tavanomaista IVA-mallia. Se koostuu seuraavista vaiheista: arvioinnin tarpeellisuus ja organisointi tietojen hankinta vaihtoehtojen kuvaaminen vaikutusten tunnistaminen vaihtoehtojen vertailu raportointi seuranta (Nelimarkka & Kauppinen 2007.) Hyvinkäällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä on jo valmisteluvaiheessa suorittanut eräänlaista ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Eri alojen asiantuntijoista koostuva ryhmä on pyrkinyt löytämään keinoja, joilla hyvinkääläisten hyvinvointia ja terveyttä pystytään lisäämään. Varsinaisessa IVA-prosessissa vaikutusten tarkka arviointi tarkoittaa kuitenkin lähes aina numeerista arviointia. Mikäli IVA-prosessista halutaan tehdä tarkka, on suunnitelmalla tavoiteltavien vaikutusten oltava helposti mitattavissa. Hyvinkään kaupungin hyvinvointikertomus tarjoaa useita erilaisia terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia mittareita, joiden pohjalta IVA-prosessi voidaan toteuttaa. Olemassa olevan hyvinvointikertomuksen indikaattoridatan ansiosta ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on helppo toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman yhteydessä. Jatkossa vuosittain laadittava hyvinvointikertomus tarjoaa seurantatietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman vaikutuksista. Seurannassa keskeiseen rooliin nousee hyvinvoinnin ja n tavoitteiden sekä hyvinvointiker-

8 7 tomuksen mittarien harmonisointi. Seurantaa vaikeuttaa se, että terveyttä ja hyvinvointia lisäävät toimenpiteet ovat usein pitkäkestoisia ja niiden tulokset näkyvät vasta myöhemmin. Pitkäkestoisten vaikutusten ennakkoarvioinnissa onkin hyödyllistä kiinnittää huomiota numeeristen tietojen lisäksi myös laadullisiin kehityssuuntakuvauksiin. Pelkästään numeerisissa laskelmissa jää helposti huomioimatta toimenpiteiden laajemmat vaikutukset. Numeerisen tiedon lisäksi vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi taulukoimalla vaihtoehdot ja vaikutukset. Tärkeintä on, että ennakoidut vaikutukset saadaan jollain tavoin kirjattua. Onnistuneella IVA-prosessilla pystytään varmistamaan, että Hyvinkään hyvinvoinnin ja terveyden edistämissuunnitelmalla tavoiteltavat vaikutukset on ennakoitu ja selkeästi arvioitavissa. (Sundquist & Oulasvirta 2011, Nelimarkka & Kauppinen 2007). 4. HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tekijöitä on käsitelty seuraavien teemojen kautta elinolosuhteet, elinympäristö ja asuminen elämäntavat henkinen hyvinvointi osallisuus ja vaikuttaminen terveys, toimintakyky ja toimeentulo Teemoja käsiteltiin kesäkuussa 2012 pidetyssä workshopissa, johon oli kutsuttu terveyden edistämisen työryhmän lisäksi edustajia eri toimialoilta ja lautakuntien puheenjohtajat. Workshopin aineistoa ja kaupungin eri aloilta sekä nuorisoparlamentilta saatuja lausuntoja on käytetty suunnitelman laatimisessa. 4.1 ELINOLOSUHTEET, ELINYMPÄRISTÖ JA ASUMINEN Elinympäristö ja sen viihtyisyys vaikuttaa keskeisesti ihmisen hyvinvointiin. Kaupunkirakenne ja palveluiden sijoittuminen voivat tukea ihmisten hyvinvointia, toisaalta ihmisen ja yhteiskunnan toiminta vaikuttaa elinympäristön hyvinvointiin. Luonto ja ympäristö Luonto ja elinympäristö vaikuttavat suoraan ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin Ilmanlaatu Ilmanlaadulla on suuri merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle sekä ympäristön hyvinvoinnille. Suomessa merkittävimpiä ilmansaasteita ovat hiukkaset, typenoksidit, rikkidioksidi, hiilimonoksidi eli häkä ja hiilivedyt. Hyvinkään ilmanlaatua seurataan Uudenmaan ELY- keskuksen koordinoimassa ilmanlaadunseurannassa, jossa ilmanlaatua arvioidaan mittauksilla, päästökartoituksilla ja bioindikaattoreiden avulla. Keväisin katupölypitoisuudet ovat Hyvinkäällä olleet korkeita. Valtuuston hyväksymällä Hyvinkään ilmansuojeluohjelmalla pyritään vaikuttamaan Hyvinkään ilmanlaatuun.

9 8 Pohjavesi ja maaperä Hyvinkään sijainti Salpausselkäharjulla ja tärkeällä pohjavesialueella vaatii tehokkaita pohjaveden suojelutoimia, esimerkiksi polttoaineasemat on siirretty pois keskustaajaman pohjavesialueelta. Puolet hyvinkääläisten käyttämästä talousvedestä otetaan keskustaajaman läheisistä pohjavesimuodostumista ja pohjaveden suojelussa onkin kyse oman juomaveden suojelusta. Myös lainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti pohjaveden pilaamisen. Hyvinkäällä seurataan pohjaveden laatua jatkuvasti pohjavedenottamoilta otettavin näyttein ja pohjaveden havaintoputkiverkoston avulla pyritään saamaan tietoa pohjaveden tilassa tapahtuvista muutoksista. Pohjaveden suojelusuunnitelmissa pahimmat riskit on tunnistettu ja esitetty toimenpiteet, joilla pohjaveden laatu voidaan varmistaa ja osin parantaakin. Hyvinkäällä oli vuonna 2012 yhteensä 153 pilaantuneeksi epäiltyä maa-aluetta, joista kunnostettuja oli 55 ja 43 oli kunnostettavana tai seurannan kohteena. Pintavedet Pintavedet mahdollistavat monenlaisen virkistäytymisen uimisen, kalastamisen, veneilyn ja retkeilyn merkeissä. Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laatua seurataan vesistöalueella toimivien yhteisöjen yhteistarkkailuna Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n toteuttamana. Hyvinkää järvien ja lampien tilaa seurataan pintavesien seurantaohjelmalla. Luonnon monimuotoisuuden suojelu Luonnon monimuotoisuus vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja virkistysmahdollisuuksiin. Hyvinkäällä on suojeltu monia luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita luonnonsuojelulain tai valtakunnallisten suojeluohjelmien avulla. Lisäksi seitsemän kokonaan tai osittain Hyvinkään alueella sijaitsevaa suojelukohdetta kuuluu Natura verkostoon. Luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita Hyvinkäällä on 15 kpl. Vuonna 2010 alueiden pinta-ala oli yhteensä 1012 hehtaaria. Ympäristöterveys Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, tupakkalain valvonta, kuluttajaturvallisuusvalvonta, kemikaalivalvonta ja eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuollon valvontatoimenpiteillä ennaltaehkäistään ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan kohteena ovat esimerkiksi elintarvikehuoneistot, talous- ja uimavedet, koulut, päiväkodit, hoitolaitokset, majoitushuoneistot, liikuntapaikat, kampaamot, tupakan vähittäismyyntipaikat, asumisterveys- ja sisäilma-asiat, kuluttajapalvelut ja kemikaalien myyntipaikat. Rakennettu ympäristö Kaavoituksen ja muun maankäytön avulla voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa kaupunkilaisten elinympäristön turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyisyyteen sekä arkielämän sujuvuuteen.

10 9 Tärkeitä seikkoja ovat mm. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikennetarpeen vähentäminen vaikuttavat mm. liikenteestä aiheutuvaan meluun ja ilman laatuun sekä palvelujen saavutettavuuteen ja arkielämän sujuvuuteen keskustan kehittäminen kohentamalla keskustan viihtyvyyttä, laajentamalla kävelyympäristöä ja parantamalla palveluita asuntoalueiden sijoittaminen palveluihin nähden niin, että asiointimatkat muodostuvat mahdollisimman lyhyiksi ja turvalliseksi sekä se, että asiointimatkoja voidaan tehdä mahdollisimman laajasti kävellen ja pyöräillen (ilman henkilöautoa). Tämä edellyttää ulkoilureittien ja lasten leikkipaikkojen osalta ulkoilureittiohjelma- ja lastenleikkipaikkaohjelman laatimisen ja toteuttamisen. Ulkoilureittisuunnitelma laaditaan seuraavan kahden vuoden aikana ja lastenleikkipaikkaohjelma on laadittu ja sen toteuttaminen on aloitettu. asuntoalueiden ja muiden melulle herkkien toimintojen sijoittaminen ympäristöhäiriöiden, erityisesti liikennemelun ulottumattomiin, tarvittaessa melulta suojautuminen meluestein tms. Metsäsuunnitelmassa suojaviheralueiden hoitaminen otetaan huomioon. virkistysalueiden ja yhteyksien sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien suunnittelu siten, että arkiliikunnalle tarjoutuu hyvät edellytykset. Arkiliikunnan ja viheralueiden merkitys ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on merkittävä. asemakaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään lisäksi huomiota rakennetun ympäristön laatuun, mikä vaikuttaa sekä lähiympäristön että rakentamisen terveellisyyteen ja turvallisuuteen (mm. esteettömyys, paloturvallisuus, suojautuminen ympäristön häiriötekijöiltä kuten melulta, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estäminen) sekä viihtyisyyteen (mm. arkkitehtuuri ja ympäristön hoito). Ydinkeskustan viihtyisyyden ja edustavuuden sekä viheralueiden virikkeellisyyden lisääminen ja metsien hoitaminen ovat Hyvinkäällä parannettavia asioita. Kaupungin tulee pitää huolta julkisten rakennusten (mm. päiväkodit, koulut) elinkaarista ja ennaltaehkäistävä terveyttä uhkaavien vaurioiden synty (esim. kosteus- ja homevauriot). Samalla on taattava nykyisten rakennusten terveellinen sisäilman laatu, riittävä valaistus sekä varmistettava ettei sisämelutaso ylitä valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Asuminen Asuntopolitiikalla voidaan edistää väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa ja tuloihinsa sopivaan asumiseen. Ikärakenteeltaan ja sosioekonomiselta taustaltaan monipuolinen asukasrakenne näyttää ehkäisevän ongelmien kasaantumista ja keskittymistä sekä syrjäytyvien alueiden syntyä. Ikääntyneet, vammaiset ja vaikeasti asutettavat tarvitsevat enemmän ja monipuolisempaa tukea asumiseen. Väestön ikääntyminen lisää tarvetta tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään ja järjestää asumiseen liittyviä palveluja. Periaatteena tulisi olla, että palvelut liikkuvat ja tulevat niiden asukkaiden luokse, joilla on vaikeuksia esim. liikkumisessa. Kodin tai kokonaisten kerrostalojen muutos- ja korjaustyöt esteettömiksi ja turvallisiksi mahdollistavat kotona asumista pidempään. Uudisrakentami-

11 10 sessa tulisi ottaa huomioon asuntojen joustaminen elämäntilanteen mukaan. On laskettu, että noin joka neljäs 75 vuotta täyttänyt tarvitsee todennäköisesti tulevina vuosina dementian takia huolenpitoa (STM 2010:1). Kun itsenäinen kotona asuminen ei enää onnistu, tarvitaan erilaisia kodinomaisen asumisen mahdollistavia tilaratkaisuja. Asumisen kannalta on tärkeää sekä asuinrakennusten että ympäristön esteettisyys ja viihtyisyys ja sosiaalisten kontaktien mahdollisuus. Esteetön rakennettu ympäristö ja palvelujen hyvä saavutettavuus parantavat jokaisen elämänlaatua ja luovat erityisesti eri tavoin toimimisesteisille ja ikääntyneille kaupunkilaisille edellytyksiä elää itsenäisesti ja omatoimisesti. 4.2 ELÄMÄNTAPOJEN VAIKUTUS IHMISEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN Sosioekonominen asema ja siihen liittyen perinteet, arvot, asenteet ja sosiaaliset verkostot ohjaavat vahvasti myös elintapoja. Elintavoilla on merkittävä osuus myös sosioekonomisten terveyserojen synnyssä. Kunnassa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat terveyttä edistäviin elintapoihin, mm. liikuntamahdollisuuksiin, ravitsemuspolitiikan painotuksiin ja päihteiden käytön ehkäisyyn. Kaikki elintapoihin positiivisesti vaikuttavat palvelut tulisi olla helposti saavutettavissa, matalan kynnyksen palveluita ja mielellään maksuttomia. Vaikka yhteiskunnassa korostetaan yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta sekä toisten auttamista ja heistä välittämistä, ei voida unohtaa kuntalaisen omaa vastuuta omasta itsestään tai vanhempien vastuuta omasta jälkikasvustaan. Vanhemmat tarvitsevat yhteiskunnan tukea tärkeässä kasvatustyössä. Päihteettömät tilaisuudet eri-ikäisille asukkaille viestittävät, että päihteitä voi olla käyttämättäkin. Sillä tavalla voimme vaikuttaa suomalaiseen humalahakuiseen käyttökulttuuriin vähentävästi Rakentamalla lähiliikuntapaikkoja ja muitakin kohtaamispaikkoja kaikenikäisille kuntalaisille kannustamme heitä liikunnalliseen elämäntapaan, jolla on suuri merkitys kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Turvalliset ja liikuntaan innostavat päiväkotien ja koulujen pihat edistävät lasten liikkumista. Joukkoruokailusta on mahdollista omaksua järkeviä elämäntapoja. Se antaa mallin kuinka voi tehdä valintoja, jotka vaikuttavat omaan ja läheisten terveyttä edistävästi. Oikein koostettu ruoka vaikuttaa monin tavoin ihmisen hyvinvointiin ja esimerkiksi ylipainoon. Hyvänä esimerkkinä on päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa, palvelukeskuksissa ja työpaikoilla tarjottava ruoka. Tavoitteena on tarjota kullekin ruokailijaryhmälle ryhmän suositusten mukainen vaihteleva, kohtuullinen, monipuolinen ja maukas ruoka. Ruoan koostamista ohjataan esimerkiksi kouluruokailussa lautasmallin avulla. Koulupäivään sovitettu ateriointi tukee myös koko kouluyhteisön hyvinvointia. 4.3 HENKISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Henkinen hyvinvointi koostuu monista osatekijöistä, joiden painotus vaihtelee persoonakohtaisesti eri elämäntilanteissa.

12 11 Henkisenkin hyvinvoinnin perustana ovat terveelliset elämäntavat: oikeantyyppiset ruokaja juomatottumukset, riittävä liikunta, uni sekä harrastukset. Ihmisen kokonaisvaltainen onnellisuuden tunne on toinen henkisen hyvinvoinnin peruspilari. Onnellisuuden tunnetta muovaavat ihmissuhteet, yhteisöllisyyden kokemukset, turvallisuuden tunne, kiireettömyys, erilaisuuden hyväksyminen ja hyväksytyksi tuleminen. Henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tunteen kehittymistä voivat haitata yksinäisyys, syrjäytyminen, työttömyys, epäonnistumisen pelko, toimeentulovaikeudet ja yhteisön ulkopuolelle jääminen. Kokemukset turvattomuudesta, välinpitämättömyydestä, materiaalisesta kilpailusta, stressistä ja samanlaisuuteen pakottavasta normiajattelusta voivat olla myös esteitä henkiselle hyvinvoinnin tuntemuksille. Nuorten osalta esiin ovat nousseet lisäksi koulukiusaaminen ja peliriippuvuus. Keinoista henkisen hyvinvoinnin edistämiseen nousee keskeisenä esiin ennaltaehkäisevä toiminta. Toimintaa luomassa voivat olla julkishallinnon viranomaiset, mutta yhtä tärkeä osuus on vapaaehtoistyöllä ja epävirallisilla verkostoilla. Toiminnassa olennaisen tärkeää on matalan kynnyksen periaate, eli osallistumisen helppous. Onnistumiset, kanssaihmisten esimerkki ja tuki nousevat myös merkittävään rooliin henkisen hyvinvoinnin rakennuspuita mietittäessä. Yksittäisinä toimintoina keskeiseen rooliin voidaan esiin nostaa mielenterveyspalvelut ja kolmannen sektorin hoitamat tukipalvelut. Henkisen hyvinvoinnin rakentumista tukee myös vahva kotiseututietoisuus, omien juurien tunteminen ja niiden arvostaminen. Uusien asukkaiden juurruttamisessa tällä on erityisen suuri merkitys. Juurruttamista tukevat Hyvinkään kulttuuri- ja luontoarvojen esiin tuonti, paikkakunnalla tehtävän työn, yrittämisen, vapaa-aikatoiminnan ja osaajien esiin nosto, avoin uutisointi ja toimintamahdollisuuksien markkinointi. 4.4 OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN Yksilön oikeus vaikuttaa yhteiskunnan toimintoihin perustuu Suomen perustuslakiin. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Vaikuttamismahdollisuus on sisäänrakennettu sekä kunnan toimintaa sääteleviin yleislakeihin, kuten kunta- ja hallintolakeihin, että substanssilainsäädäntöön, esim. maankäyttö- ja rakennuslakiin, terveydenhuoltolakiin ja opetusta koskevaan lainsäädäntöön. Uudistunut lainsäädäntö on mahdollistanut nykyteknologian käytön osallistumisen ja vaikuttamisen apuvälineenä. Osallistumisen mahdollisuus on lainsäädännön kehittymisen myötä muuttunut entistä enemmän osallistavammaksi, jolloin vuorovaikutteisuus ja molemminpuolinen tiedonvaihto ja asioiden etukäteisvaikuttaminen korostuvat. Osallistumisen ja vaikuttamisen keinot Kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Tältä osin vaikuttaminen voi olla joko etukäteis- tai jälkikäteisvaikuttamista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin, järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa, tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa, avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitamista, valmistelua ja suunnittelua sekä järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

13 12 Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon paitsi asettumalla ehdolle luottamustehtäviin myös äänestämällä kunnallisvaaleissa. Valtuuston on edistettävä kuntalaisten mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Valtuuston on myös omalla toiminnallaan edistettävä suoran demokratian toteutumista. Eri kuntalaisryhmillä on kunnissa yhteistyöelimiä, joiden tehtävänä on parantaa näiden ryhmien äänen kuuluvuutta kunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkkejä tästä ovat vanhus- ja vammaisneuvostot. Kuntalain mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Hallintolain mukaan viranomaisilla on velvollisuus asianomaisten kuulemiseen ennen päätöksen ratkaisemista. Jälkikäteen toimintaan voidaan vaikutta valittamalla tai kantelemalla kunnan toiminnasta tai päätöksistä. Tämä on kuitenkin aina jo olemassa olevan tilanteen korjaamista. Lainsäädäntö kuitenkin ohjaa etukäteisosallisuuden ja osallistavan toimintakulttuurin mukaiseen etupainotteiseen vaikuttamiseen asioihin. Tämän tulisi olla myös viranomaistoiminnan painopiste. Vaikuttamisen ja osallistumisen edellytykset Pystyäkseen vaikuttamaan on kuntalaisen sekä saatava tietoa että asiansa muiden tietoon. Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta takaa kuntalaisille oikeuden saada tietoa kunnassa tapahtuvasta valmistelusta ja päätöksenteosta. Erilaisia julkisuuden muotoja käyttämällä voidaan lisätä asian tunnettavuutta ja painetta muutoksiin. Nykyään sekä kunnan asioista tiedottaminen että kuntalaisten mielipiteen julkituominen on siirtynyt yhä suuremmassa määrin verkkoon. Kunnalla on kuitenkin edelleen velvollisuus tiedottaa toiminnastaan myös muiden kanavien kautta. Verkkodemokratialla voidaan täydentää kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnan päätöksentekoon. Uudet tavat eivät kuitenkaan kokonaan korvaa vanhoja osallistumisen muotoja. Internetin kautta on mahdollisuus saavuttaa laajempi kuntalaisjoukko kuin perinteisillä tiedottamismenetelmillä. Tämä myös mahdollistaa suoremman, avoimemman ja läpinäkyvämmän kontaktin luottamushenkilöiden, kunnan viranhaltijoiden ja kuntalaisten välillä. Edelleenkin jää haasteeksi tiedottaminen/tiedon saaminen siitä, miten palaute on vaikuttanut päätöksentekoon. Vaikutuskanavan käytössä kuten osallisuudessa ja vaikuttamisessa muutoinkin on kunnan työntekijöiden asenteilla suuri merkitys. Menetelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuntalaisille tulee järjestää tarvittavaa koulutusta paitsi vaikuttamiskanavista myös verkkodemokratian menetelmistä ja löydettävyydestä mielellään jo perusopetuksen aikana. Huolimatta vaikuttamiskanavasta on olennaista, että kynnys kontaktiin kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden välillä on mahdollisimman matala ja ilmapiiri osallistumiseen on myönteinen ja yhteisöllisyyttä korostava sekä kuntalaisten yhdessä tekemistä mahdollistava. Osallisuuteen ja vaikuttamiseen kuuluu kuitenkin myös sen hyväksyminen, etteivät kaikki kuntalaiset halua osallistua yhtä paljon yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen. 4.5 TERVEYS, TOIMINTAKYKY JA TOIMEENTULO Terveys Tupakointi, alkoholinkäyttö, ruokatottumukset ja liikunta vaikuttavat pitkälti siihen, sairastuuko ihminen yleisimpiin kansantauteihin. Tupakointi aloitetaan Suomessa keskimäärin 14-vuotiaana, jolloin kouluympäristö määrittää nuoren ihmisen elinympäristöä ja ajankäyttöä. Kun lukion toisen luokan oppilaista tupakoi päivittäin noin joka viides, ammattioppilaitoksissa opiskelevista tupakoivia on lähes joka toinen. Työikäisillä tupakointi on yleisintä

14 13 alemmissa koulutusryhmissä sekä miehillä että naisilla. (Stm 2007:23). Nuuskaa käytti päivittäin tai satunnaisesti yli 12 prosenttia vuotiaista miehistä vuosina (Heloma ym. 2012). Suomalaisten alkoholinkulutus on kolminkertaistunut vuosina Miehillä kulutus on hieman yli kaksinkertaistunut ja naisilla lähes kuusinkertaistunut. Alkoholin liikakäyttö lisää sairastumisriskiä, tapaturmia, pahoinpitelyitä ja rattijuopumustapauksissa loukkaantuneiden määriä. Alkoholiin liittyvät kuolemansyyt ovat viime vuosina olleet työikäisten yleisin kuolemansyy. (Mäkelä, Tigerstedt & Mustonen 2010). Kaksi kolmesta suomalaisesta miehestä ja puolet naisista on vähintään ylipainoisia. On laskettu, että tyypin 2 diabeteksesta voitaisiin ehkäistä 40 %, jos väestö olisi normaalipainoista. Lihavuuteen liittyvät sairaudet ovat merkittävä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syy. Vaikeaan lihavuuteen liittyy myös suurentunut kuolleisuus. Toisaalta jo viiden prosentin painonlaskulla on todettu terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveellisten elintapojen tukeminen (Lihavuusohjelma ). Kolmannes työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveysongelmien vuoksi. Nuorten ja nuorten aikuisten sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys masennuksen vuoksi ovat lisääntyneet 2000-luvulla toisin kuin iäkkäämpien henkilöiden. Vuonna 2009 siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle noin 2000 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Tämä tarkoittaa viittä nuorta päivässä eläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi (Raitasalo & Maaniemi). Mielenterveyteen vaikuttavia riskitekijöitä nuorilla ovat mm. huonot sosiaaliset suhteet, päihteiden käyttö, ongelmat perheessä, vieraantuneisuus, oppimisvaikeudet, kiusaaminen, väkivalta, hyväksikäyttö, syrjäytyminen ja haitallinen elinympäristö. Vaikka suomalaisten terveydentila on kokonaisuutena parantunut 2000-luvulla, niin sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat pysyneet monelta osin ennallaan. Esimerkiksi pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä noin 50 % yleisempiä kuin ylimmissä ryhmissä. Pitkän koulutuksen saaneet, hyvätuloiset tai hyvässä ammattiasemassa olevat elävät keskimäärin pitempään ja terveempinä kuin muut. (Stm 2007:23). Sosiaaliryhmien välisten terveyserojen tärkeimmät syyt ovat elinoloissa ja elintavoissa, kuten alkoholinkäytössä, tupakoinnissa, ravitsemuksessa ja liikunnassa (Stm 2010:1). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on seurannut kokonaista ikäluokkaa, vuonna -87 syntyneitä lasta, sikiökaudelta alkaen 25 vuoden ajan. Tutkimuksessa mukana olleilla nuorilla hyvinvointiongelmat kuten kouluttamattomuus, mielenterveys- ja toimeentuloongelmat kasautuivat. Erityisesti niillä nuorilla, joilla ei ollut peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa, oli huomattavasti yleisemmin myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja psyyken lääkkeiden käyttöä, toimeentulo-ongelmia ja rikollisuutta. Seurannan mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyi voimakkaasti myös heidän vanhempiensa koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Samoin vanhempien terveydelliset ja taloudelliset ongelmat heijastuivat lasten myöhempään hyvinvointiin (Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987-tutkimusaineiston valossa). Lapsuuden kuormittavien tapahtumien on todettu useiden tutkimusten mukaan olevan yhteydessä sekä psyykkiseen että ruumiilliseen sairastavuuteen aikuisiässä, terveyteen liittyvään riskikäyttäytymiseen, koulutukseen ja huonoon unen laatuun sekä ennustavan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja kuolleisuutta. Erityisesti lapsuudenkodissa koettu jatkuva

15 14 pelko jotain perheenjäsentä kohtaan on todettu vaikuttavan terveyteen ja hyvinvointiin koko elämän ajan. (Hämäläinen & Kangas). Yhteenvetona voi sanoa, että terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tärkeitä tekijöitä ovat lapsuuden kasvuolosuhteet, koulutus, toimeentulo ja työllisyys. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on syytä aloittaa varhain ja lasten tilanne pitäisi ottaa huomioon aina, jos vanhemmilla on ongelmia. Toimintakyky Toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä selviytyä jokapäiväisestä elämästä kuten omasta itsestä ja toisista huolehtimisesta, työstä, vapaa-ajasta sekä harrastuksista. Vähän kouluja käyneillä, ruumiillista työtä tekevillä ja pienituloisilla henkilöillä on eniten toimintakyvyn ongelmia. On arvioitu, että jopa puolet suomalaisten päivittäisestä hoivan tarpeesta poistuisi, jos koko väestö olisi yhtä toimintakykyistä kuin ylimpään koulutusryhmään kuuluvat. Koulutusryhmien väliset erot toimintakyvyssä ovat säilyneet ennallaan viime vuosikymmeninä (Palosuo ym. 2007). Erot näkyvät myös iäkkäiden ihmisten välillä. Suomalaisissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että vielä myöhäisellä iällä tehdyillä muutoksilla on merkitystä terveyteen ja toimintakykyyn (Ikääntyminen voimavarana 2004). Toimeentulo Työpaikka on suoja köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Riittävä koulutus turvaa työn saantia. Työelämän vetovoimaa kasvatetaan kehittämällä työtä, työolosuhteita ja työhyvinvointia. Työn tekemisen mahdollisuuksia lisätään parantamalla perhe-elämän ja työn sujuvaa yhdistämistä esimerkiksi elämäntilanteeseen sopivilla työajoilla ja joustavilla lastenhoitomahdollisuuksilla. Myös työssä käyvän mahdollisuutta hoitaa iäkästä tai vammaista läheistään voi helpottaa erilaisilla tukitoimenpiteillä. Työtä ei kuitenkaan ole aina tarjolla. Tällöin yhteiskunnan on huolehdittava toimeentulosta riittävän nopeasti, jotta on mahdollista saada riittävästi ruokaa ja säilyttää asunto. Kulutusmahdollisuuksien runsaus lisää monien kohdalla velkaantumista. Samoin kyky selvitä arjesta siten, että rahat riittävät elämiseen, on joillakin puutteellinen. Tämä vähentää kykyä hallita omaa ja perheensä elämää. Oppilaitokset ja eri kansalaisjärjestöt voisivat opastaa nuoria ja vanhempiakin miten menot saadaan suhteutetuksi tuloihin.

16 15 5. SUUNNITELMA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI 5.1 SUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET rakentuu kuuden painopistealueena olevan teeman ympärille. Painopistealueet on valittu siten, että niihin keskittymällä edistetään mahdollisimman monipuolisesti hyvinkääläisten terveyttä ja hyvinvointia. Suunnitelman valmistelleen työryhmän valitsemat keskeiset painopistealueet ovat: Painopisteiksi valittuja teemoja käsiteltiin työryhmän kokouksissa sekä laajaalaisen asiantuntijajoukon kesken järjestetyssä workshopissa. Workshopin tulosten pohjalta on teemoista johdettu hyvinvoinnin ja n tavoitteet. n tavoitteet ovat:

17 16 Koska hyvinvoinnin ja on monivuotinen, ei vuosittaisia toimenpiteitä ole listattu suunnitelmaan. Toimenpiteet kohdistetaan vuosittain tuoreen seurantatiedon perusteella siten, että ne tukevat mahdollisimman tehokkaasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman painopistealueita ja tavoitteita. Ensimmäiset suunnitelman painopistealueita tukevat konkreettiset toimenpiteet listataan vuoden 2013 hyvinvointikertomuksessa, jossa nostetaan esille toimenpiteet vuodelle Hyvinvoinnin ja toimii vuosittaisia toimenpiteitä ohjaavana ja resursseja suuntaavana työkaluna. Suunnitelma on keskeinen osa Hyvinkään hyvinvointijohtamista ja se kietoutuu tiiviisti yhteen vuosittaisen hyvinvointikertomuksen kanssa, sillä hyvinvointikertomuksessa seurataan suunnitelman etenemistä ja kohdistetaan tulevia toimia.

18 17 6. SEURANTA JA ARVIOINTI Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin lakisääteinen tehtävä ja osa Hyvinkään kaupunkistrategiassa määriteltyä kaupungin missiota. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma tehostaa kaupungin hyvinvointijohtamista ja ohjaa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden toteutumista ja suunnitelman etenemistä seurataan suunnitelmakauden aikana vuosittain. Toteutumista arvioi kaupunginjohtajan nimeämä hyvinvointikertomustyöryhmä, joka raportoi suunnitelman etenemisestä vuosittain kaupunginvaltuustolle. Keskeinen työkalu hyvinvoinnin ja n seurannassa on Hyvinkään kaupungin hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksessa terveyden ja hyvinvoinnin tilaa Hyvinkäällä arvioidaan muun muassa monipuolisen indikaattoritiedon avulla. Vuosittain laadittavaa hyvinvointikertomusta muokataan jatkossa siten, että sillä pystytään kattavasti arvioimaan hyvinvoinnin ja n toteutumista. Neljän vuoden välein laaditaan laajempi hyvinvointikertomus, jossa hyvinvointitilannetta Hyvinkäällä tarkastellaan syvemmin. Hyvinvoinnin ja n perimmäisenä tähtäimenä on hyvinkääläisten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, joten laaja hyvinvointikertomus antaa mahdollisuuden arvioida suunnitelman vaikuttavuutta. Lisäksi hyvinvointitilanteen kehitystä Hyvinkäällä voidaan arvioida erilaisten hyvinvointitietoa tuottavien palveluiden kautta, kuten esimerkiksi TEA-viisarin ja kouluterveyskyselyn avulla. Saatavilla olevan hyvinvointitiedon avulla voidaan arvioida suunnitelman tavoitteiden toteutumista. Viimeistään suunnitelmakauden loputtua arvioidaan suunnitelman tavoitteiden toteutumisen lisäksi myös sitä, miten Hyvinkään kaupungin toimintarakenteet ja käytännöt ovat muuttuneet paremmin terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi.

19 18 LÄHDELUETTELO Heloma, A., Ollila, H., Danielsson, P. & Sandström, P., Vakkuri, J Kohti savutonta Suomea: Tupakoinnin ja tupakkapolitiikan muutokset. Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2004:33. Koskenvuo,K. Lapsuuden tapahtumat, terveys ja elämäntyytyväisyys. Teoksessa Hämäläinen, U. & Kangas, O (toim.) Perhepiirissä. Mäkelä, P., Mustonen, H. & Tigerstedt, C. Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010 Nelimarkka, K. & Kauppinen, T. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Stakes Paananen, R., Ristikari, T. Merikukka, M. Rämö,A. & Gissler, M. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987-tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Palosuo, H. ym. (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset Stm:n julkaisuja 2007:23. Päivänen, J., Kohl, J., Manninen, R., Sairinen, R. & Kyttä, M Sosiaalisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Avauksia sisältöön ja menetelmiin Suomen ympäristö 766. PDF- versio internetissä: Raitasalo, R & Maaniemi, K. Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina Nettityöpapereita 23. Kelan tutkimusosasto. Sundquist, S. & Oulasvirta, L.(toim.). Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntaliitto Sosiaali- ja terveyskatsaus Stm:n julkaisuja 2010:1. Thl: Kansallinen lihavuusohjelma (pdf 198 KB).

20 LIITTEET Liite 1 19 HYVINVOINTIIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA KANSALLISIA OH- JELMIA Luetteloon on koottu hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä keskeisiä lakeja ja kansallisia ohjelmia. Lainsäädäntöä Perustuslaki (1999/731) Suomen perustuslain 1 mukaan julkisen vallan on edistettävä oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Perustuslain 6 mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain 19 :n mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kuntalaki (365/1995) Kuntalain 1 mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla (32 ). Terveydenhuoltolaki (2010/1326) Toukokuussa 2011 voimaan astuneen terveydenhuoltolain tarkoituksena on muun muassa edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Sosiaalihuoltolaki Uusi sosiaalihuoltolaki on tulossa. Laissa säädetään muun muassa sosiaalisten olojen ja osallisuuden edistämisestä, sosiaalihuollon saatavuudesta, ennaltaehkäisevistä toimista, sosiaalipalveluista ja niiden määrittelystä sekä sosiaalihuollon toteuttamiseen liittyvästä menettelystä ja asiakkaan oikeusturvasta. Lastensuojelulaki (2007/417) Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, ns. vanhuspalvelulaki (980/2012) Laki tuli voimaan Lain yhtenä tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Perusopetuslaki (1998/628) Laissa säädetään perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta sekä mm. oppilashuollosta. Lukiolaki (1998/62) jossa mainitaan mm. - Opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. - Opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 10 :n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämistavasta. - Vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opetuspalveluihin ja opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin siten kuin siitä erikseen säädetään.

21 20 Laki ammatillisesta koulutuksesta (1998/630) jossa mainitaan mm. - Vammaisille järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on lisäksi yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta Laki vapaasta sivistystyöstä (1998/63)2 jossa mainitaan mm. - Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Liikuntalaki (1998/1054) Liikuntalain tarkoitus on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Nuorisolaki (2006/72) Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (ns. järjestämislaki) Osana kuntauudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista, jossa määritellään mm. kuinka monta kuntien muodostamaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta (sote-alueet) tarvitaan jatkossa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132) Tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. YMPÄRISTÖTERVEYS: Kansanterveyslaki (66/1972) Elintarvikelaki (23/2006) Terveydensuojelulaki (763/1994) Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) YMPÄRISTÖNSUOJELU: Ympäristönsuojelulaki ( /86) Jätelaki ( /646) ja näiden nojalla annetut tarkemmat säädökset Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Kemikaalilaki (744/1989) Ohjelmia Lainsäädännön lisäksi hyvinvointia ja terveyden edistämistä on 2000-luvulla ohjattu ja tuettu kansallisilla ohjelmilla kuten:

22 21 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Kansallinen Terveys kansanterveysohjelma on pitkän aikavälin terveyspoliittinen ohjelma Suomessa, jonka taustana on Maailman terveysjärjestö WHO:n Terveyttä kaikille ohjelma. Tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Ohjelman toteutuksen lähtökohtana on terveys kaikissa politiikoissa eli se pyrkii hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä terveydenhuollossa että kaikilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Ohjelmaa toteuttavat useat eri tahot, muun muassa kunnat, elinkeinoelämä ja järjestöt Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) tavoitteena on, että - hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia - lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt - sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti - asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen - johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö - palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Kansallinen lihavuusohjelma

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo 18.00-18.15 Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013 TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013 I TAUSTA Lomake on tarkoitettu vastattavaksi kunnan keskushallinnon näkökulmasta riippumatta siitä, millä tavoin kunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Kuntapäättäjät ovat tehneet kautta aikain useinkin kuntalaisten

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku ohjelmajohtaja Maija Perho Hallitusohjelman kirjaukset Terveyden edistämisen (TEPO) ja Lasten,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot