Maisemaselvitys Leppälahden osayleiskaava

Transkriptio

1 Maisemaselvitys Leppälahden osayleiskaava Olga Juutistenaho Jyväskylän kaupunki

2 Sisällysluettelo Johdanto 4 Leppälahti alueena 6 Suurmaisema 8 Maa- ja kallioperä 1 Topografia 12 Vesistöt 14 Ilmasto 16 Luonto 18 Kasvillisuus Eläimistö Kulttuurihistoria 22 Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Maisemarakenne 24 Perusrunko Tilarakenne Johtopäätökset 28 Lähteet 3 Kirjallisuus Kartta-aineistot Kuvat ja grafiikka 3

3 4 5 Johdanto Tämä maisemaselvitys on laadittu tausta-aineistoksi ja jatkotyöskentelyn avuksi Jyväskylän kaupungin Leppälahden osayleiskaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena on ollut muodostaa yleiskuva alueen maisemallisista ominaispiirteistä ja arvoista. Selvitys esittelee Leppälahden maiseman perustekijät maa- ja kallioperän, topografian, vesistöt, ilmaston, luontotekijät sekä alueen kulttuurihistorialliset arvot. Perustekijöiden kartoituksen pohjalta on laadittu analyysi alueen maisemarakenteesta. Selvitystyössä on hyödynnetty Jyväskylän kaupungin osayleiskaava-aineistoa, alueelta saatavilla olevia paikkatietoaineistoja sekä lähdekirjallisuutta. Selvitystyö aloitettiin osallistumalla osayleiskaavaa käsitelleeseen kyläiltaan Leppälahden kerhotilalla. Selvityksen tueksi on lisäksi tehty erillinen maastokäynti Leppälahden alueella. Leppälahden osayleiskaava käsittää viereisen sivun kartalle tummennettuna merkityn alueen. Tässä maisemaselvityksessä on keskitytty pääosin kylän taajama- alueeseen ja sen eteläpuolisiin osiin (ks. kartta s. 7). Selvityksen on laatinut maisema-arkkitehtiylioppilas Olga Juutistenaho kesän 215 aikana osana kesätyöharjoittelua Jyväskylän kaupungilla m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Korkeusmalli MML 214, Peruskartta MML 215

4 6 7 Leppälahti alueena Leppälahti on itäisessä Jyväskylässä, entisessä Jyväskylän maalaiskunnassa, sijaitseva n. 65 asukkaan kylä. Kylän taajama sijaitsee Jyväskylän keskustasta 15 km itään. Aluetta jakavat sekä Jyväskylästä Pieksämäelle kulkeva rautatie että Jyväskylästä Kuopioon johtava valtatie 9. Alueen länsipuolella sijaitseva Leppäveden vesistö erottaa Leppälahden muusta Jyväskylästä. Idässä aluetta rajaa Jyväskylän ja Laukaan raja. Leppälahti on maaseutumainen kylä-alue, jonka tihein taajama on keskittynyt rautatien ja valtatie 9:n väliin. Alueella ei ole merkittäviä julkisia rakennuksia tai kaupallisia palveluita. Leppälahden keskeisimmät toiminnot ovat entisen kyläkaupan kiinteistössä toimiva kerhotila, venelaituri, uimaranta, urheilukenttä, Leppälahden eräkeskus sekä valtatien varrella sijaitseva Café Kaapeli (Virtanen 213). Eräkeskusta lukuun ottamatta palvelut sijaitsevat taajama-alueella. Taajama-alueen ulkopuolinen Leppälahti on pääosin maa- ja metsätalousmaata. Leppälahdessa asutus on keskittynyt taajama-alueelle sekä nauhamaisesti Leppälahdentien varrelle. Vakituisten asukkaiden asuttamien pientalojen ja maatilojen lisäksi Leppälahdessa sijaitsee paljon loma-asuntoja. Loma-asutus on keskittynyt järvien rannoille m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Korkeusmalli MML 214, Peruskartta MML 215

5 8 9 Suurmaisema Jyväskylä sijaitsee ympäristöministeriön maisemamaakuntajaottelussa Hämeen järvi- ja viljelymaan sekä Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntien rajalla (Vallinkoski 213). Muun Koillis-Jyväskylän tavoin Leppälahti on osa Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaa ja tarkemmin jaoteltuna Keski-Suomen järviseutua. Keski-Suomen järviseudun maisemalle tyypillisiä piirteitä ovat kaakko-luodesuuntaiset järvialtaat, kivikautiset asuinpaikat järvien rannoilla, harva yksittäisasutus, metsätalous sekä vähäiset pellot moreenimaiden ja järvien rantojen läheisyydessä (Muhonen 25). Monet näistä maisema-alueelle ominaisista piirteistä ovat havaittavissa myös Leppälahdessa. Leppälahden lähistöllä sijaitsee monia suurmaisemallisesti merkittäviä maisemaelementtejä. Jyväskylän keskustataajamaa lounais-koillissuuntaisesti halkova Sisä-Suomen reunamuodostuma muodostaa alueellisesti merkittävän solmukohdan, jossa mannerjää on aikoinaan muuttanut kulkusuuntaansa (Vallinkoski 213). Leppäveden vesistö aivan Leppälahden tuntumassa puolestaan sijaitsee kallioperän murroslinjan päällä (Arslanbayrak 28). Jyväskylän seudun suurmaisemallista runkoa tarkasteltaessa Leppälahti sijaitsee pääosin laaksossa (Arslanbayrak 28). Leppälahden maisemassa voi kuitenkin havaita maakunnalle tyypillisen pienipiirteisyyden, ja alueella esiintyy tiheästi vuorottelevien laakso- ja selännealueiden muodostamia korkeusvaihteluita. Järvi-Suomelle tyypillisesti Leppälahden kylärakenne on väljä ja rönsyilevä; rakentaminen on sijoittunut pääosin metsäselänteiden sisään laaksoalueille ja järvien tuntumaan (Rautamäki-Paunila 1983) m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Opaskartta Jyväskylän kaupunki

6 Maa- ja kallioperä Keski-Suomen kallioperä on Euroopan vanhimpiin kuuluvaa Fennoskandian kilpeä (Kivelä 2). Rikkonainen ja lohkomainen kallioperä näkyy alueella järvien runsautena ja heijastuu myös järvien muotoihin. Leppälahden alueen kallioperän kivilaji on porfyyrinen graniitti (Vallinkoski 213). Jyväskylän keskusta-alueen tavoin Leppälahden alueesta suurin osa on ollut lähes kokonaan veden peitossa Itämeren varhaisimpien kehitysvaiheiden, Yoldiameren ja Ancylusjärven, aikana (Vallinkoski 213). Ainoastaan eteläkärjen Mehtovuori on ollut osittain veden päällä. Muinais-Päijänteen aikana n. 8 vuotta sitten nykyisestä Leppälahdesta jo noin puolet on ollut vedenpinnan yläpuolella. Muinais-Päijänteen rajapinnan (n. 1 mmpy) alapuolella sijainneet alueet ovat olleet viljelykselle edullisia Jyväskylän seudun ensimmäisiä asuttuja alueita, joilta myös Leppälahdesta on löytynyt muinaisjäännöksiä. Leppälahden muinaisjäännökset esitellään tarkemmin myöhemmin selvityksessä. Leppälahden yleisin maalaji on moreeni. Kylän eteläosan matalilla peltoalueilla on lisäksi laajoja savikoita. Oravasaaresta Muurikaisjärven itärannalle kulkee myös lounais-koillissuuntainen hiekka-alue. Alueen metsäisten selänteiden länsireunoilla on paikoittain kalliomaata. Leppälahden ainoa täytemaa on junaradan yhteydessä sijaitseva pieni satama-alue. Maalajit vaikuttavat myös asutuksen sijaintiin. Keskisuomalaiselle kulttuurimaisemalle tyypillisesti (Jäppinen 26) monet kylän asuinrakennuksista ovat sijoittuneet savisten peltoalueiden läheisyyteen maisemasta hieman kohoaville moreenimaille. 1 Maalajit Kallio Lohkareet Hiekkamoreeni Hiekka Karkea hieta Hiesu Savi Liejusavi Lieju Rahkaturve Saraturve Täytemaa Vesi m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Maaperäkartta 1:2 GTK 212, Peruskartta MML 215

7 12 Korkeus merenpinnasta 13 Topografia Leppälahden maastolle ominaista ovat tiheästi vaihtelevat pienen mittakaavan korkeuserot. Leppälahden alueella onkin keskisuomalaiselle maisemalle tyypillisesti vain vähän avointa ja tasaista maastoa. Maasto on pääosin lievästi kaakkoon suuntautunutta, mutta alueella voi myös havaita Sisä- Suomen reunamuodostuman lounais-koillissuuntaa mukailevan selänteiden jatkumon akselilla Myllyvuori-Härkövuori-Ukonvuori. Leppäveden vedenpinnan korkeus on n. 81 metriä merenpinnan yläpuolella, ja maasto nousee siitä vielä paikoitellen osayleiskaava-alueella n. 5 metriä korkeammalle. Kaava-alueen korkeimmat kohdat ovat Luolavuori (n. 14 mmpy), Taipaleenvuori (n. 135 mmpy) ja Lehmämäki (n. 126 mmpy) (Pylvänäinen 212b, Sipinen 215). Osayleiskaava käsittää lähinnä laaksoalueita, joten kaavan ulkopuolelle rajautuu myös vielä korkeampia selännealueita, kuten Ukonvuori, Sulunvuori sekä Verkkalanvuori. Leppälahden metsäisillä selännealueilla maasto nousee korkeimmillaan yli 17 metriin. Tiet, maanviljely ja asutus ovat keskittyneet matalammille laaksoalueille järvien läheisyyteen. Korkeat selänteet sen sijaan ovat rakentamattomia ja pääosin havumetsän peitossa. Selänteillä on muutamia avohakkuiden seurauksena syntyneitä vähäpuustoisia alueita. Leppälahden maastonmuodoissa on kaksi selkeää esimerkkiä ihmisen puuttumisesta maastonmuotoihin. Leppälahden eteläosassa kulkeva Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rautatie poikkeaa alueen maastoa mukailevasta maankäytöstä. Rataa varten on tehty mittava maaleikkaus vuonna 1914 (Taipale & Katajisto 24) ja toisaalta tuotu täytemaata Leppäveden rantaan. Rata erottuukin topografiakartasta korkeudeltaan yhtenäisenä matalana viiltona. Toinen näkyvä merkki ihmisen toiminnasta on Muurikaisjärven ja Orajärven välissä sijaitseva louhos, jonka voi havaita topografiakartassa sinivihreänä laikkuna Myllyvuoren selänteen länsirinteellä m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Korkeusmalli MML 214, Peruskartta MML 215

8 14 Legend 15 Vesistöt Keski-Suomelle tyypillisesti vesistöt ovat keskeisessä roolissa Leppälahden maisemassa. Alueen tärkein vesistö on kylää lännessä rajaava Leppävesi. Kaava-alueella sijaitsee lisäksi useita pienempiä järviä, joista merkittävimmät ovat Muurikaisjärvi, Palvajärvi, Orajärvi ja Pitkäjärvi. Leppälahden kylän pohjoispuolelta Leppävedellä kulkee Päijänteen ja Keiteleen välinen kanavareitti (Jyväskylän kaupunki 211). vesistot Kaava-alueen vesistö pohjavesi_kapakkavuori Vedenjakaja pohjavesi_kaivovesi Pohjavesialue suot Suo Veden virtaussuunta Valuma-aluejaossa Leppälahden kylän vesistöt kuuluvat Leppäveden alueeseen, jonka pääuoma, Leppäveden järviallas, purkautuu Vaajakosken kautta Päijänteeseen (Paavilainen 29). Kaava-alue jakautuu kolmeen eri valuma-alueeseen, Leppäveden lähialueeseen sekä siihen laskeviin Orajoen ja Palvajärven valuma-alueisiin. Leppäveden ja Muurikaisjärven välissä sijaitseva Lehmämäen selänne sekä Muurikaisjärven ja Palvajärven välinen Sulunvuori ovat alueen tärkeimmät vedenjakajat. Leppälahden alueen vesistöt ovat hyvässä kunnossa. Alueen vesistöistä pintavesien ekologisessa laatuluokituksessa Palvajärvi on saanut erinomaisen arvion ja alueen muut päävesistöt Leppävesi, Muurikaisjärvi ja Pitkäjärvi ovat saaneet luokituksen hyvä (Paavilainen 29). Leppälahden osayleiskaava-alueella sijaitsee kaksi pohjavesialuetta, Kaivovesi ja Kapakkavuori. Näistä Kaivovesi kuuluu käytössä oleviin 1. luokan pohjavesialueisiin (Masalin-Weijo 211). Kaivoveden pohjavesialue on vettä ympäristöön purkava lounais-koillissuuntainen harju. Pohjavesialue on pääosin vesistöä; maan pinnalla alueella on kapea paikoitellen laajeneva harjanne. Leppäveden lähialueen valuma-alue Palvajärven valuma-alue Orajoen valuma-alue m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Korkeusmalli MML 214, Hydrografia SYKE 215

9 16 17 Ilmasto Muun Järvi-Suomen tavoin Leppälahti sijaitsee eteläboreaalisella ilmastovyöhykkeellä (Ilmatieteen laitos 215). Eteläboreaalinen vyöhyke on kasvillisuudeltaan tyypillisesti havumetsäpainotteista, ja puuston määrä muokkaa alueiden pienilmastoa. Jyväskylän alueen vallitsevat tuulensuunnat ovat pääosin etelä-luode ja kaakko (Vallinkoski 213). Tuuli on pääosin heikkoa; keskimääräinen nopeus on 3 m/s. Lämmin rinne Kylmä rinne Mahdollinen kylmäilmajärvi Tuulen suunta Keskisuomalaiselle maisemalle tyypillisesti (Kivelä 2) vesistöjen runsaus vaikuttaa lämpötiloja tasaavasti Leppälahden pienilmastoon. Vesistöjen lisäksi myös korkeussuhteet vaikuttavat sääoloihin (Ilmasto-opas 215). Mitä korkeammasta maastosta on kyse, sitä enemmän tuuli tasoittaa alueen lämpötilaeroja (Elomaa s.a.). Leppälahti sijaitsee järven rannalla pääosin laaksossa, joten ilmasto on siellä lauhkeampaa ja vähäsateisempaa kuin Keski-Suomessa keskimäärin. Leppälahden alueella on muitakin pienilmastoon suotuisasti vaikuttavia tekijöitä (Vallinkoski 213); alue on pääosin kasvillisuuden peitossa, ja yleisin maalaji on lämpöä sitova moreeni. Toisaalta Leppälahdessa on useita avaria savilaaksoja, joihin voi helposti syntyä kylmäilmajärviä kylmän ilman valuessa alaspäin. Ilmastonmuutoksen myötä sademäärien voi Jyväskylän alueella odottaa kasvavan (Vallinkoski 213), mikä vaikuttaa myös Leppälahden paikallisilmastoon. Kasvavat sademäärät aiheuttavat entistä sateisempia talvia ja vaikuttavat hulevesien määrään. Jyväskylän tuuliruusut Tuulituusut pohjautuvat Rakennustietosäätiön RT-korttiin Ilmasto, tuulet. vuotuinen tuulijakauma kevään tuulijakauma kesän tuulijakauma syksyn tuulijakauma talven tuulijakauma m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Korkeusmalli MML 214, Peruskartta MML 215

10 Luonto Leppälahden alueen osayleiskaavan tueksi alueella on tehty vuonna 212 sekä luonto- että liito-oravaselvitys (Pylvänäinen 212a, Pylvänäinen 212b), joissa on kartoitettu alueen suojeltavaa lajistoa ja luontoarvoja. Seuraavan sivun karttaan on merkitty osayleiskaavaan merkityt alueella inventoidut luontoarvoiltaan monimuotoiset kohteet sekä liito-oravaesiintymien sijainnit. Lisäksi alueen pohjoisosassa rautatien pohjoispuolella sijaitseva Pienen Ketvenensaaren ympäristö on luonnonsuojelualuetta. Kasvillisuus Kuten oheisesta kartasta näkee, Leppälahti on pääosin havu- ja sekametsää. Alueen metsät ovat pääosin metsätalouskäytössä, minkä voi oheisesta kartasta havaita avohakkuiden seurauksena syntyneistä harvapuustoisista alueista. Leppälahden luontoselvityksessä (Pylvänäinen 212b) alueella on kartoitettu kansallisesti arvokkaita metsälain suojelemia luhta- ja lehtoalueita sekä Kankaansuolla että Leppälahden leirikeskuksen itäpuolella. Muita luontoselvityksessä inventoituja arvokkaita luontokohteita ovat Orajärven tilan länsipuolen lehto, jossa on iäkästä luonnontilaista puustoa ja lahopuuta, Muurikaisjärven laskupuron rehevä puronvarsilehto, Lehmämäen lehmusmetsikkö sekä Muurikaisjärven itäpuolella sijaitseva luonnontilainen louhikko. Leppälahdessa on myös havaittu uhanalaisten kasvien esiintymiä; alueella on hirvenkelloja, ahokissankäpälöitä ja punakonnamarjoja. 18 Kasvillisuustyypit Pellot Käytöstä poistunut maatalousmaa Lehtimetsät Havumetsät Sekametsät Harvapuustoiset alueet Kalliomaat Sisämaan kosteikot Avosuot Muut merkinnät Luonnonsuojelualue Monimuotoinen luontoalue Liito-oravan esiintymisalue m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Corine Land Rover 212 SYKE 212, Peruskartta MML 215

11 2 21 Eläimistö Vuoden 212 liito-oravaselvityksessä Leppälahdessa havaittiin useita liitooravakohteita (Pylvänäinen 212a). Liito-oravaesiintymien yhteydessä on säilytettävä lajin suosimia pesimäpuita; esiintymät vaikuttavat näin alueen maankäytön suunnitteluun ja siten myös maiseman tulevaisuuteen. Leppälahti on lintuharrastajien suosima alue ja alueella esiintyy useita EU:n lintudirektiivin liitteen I nojalla suojeltuja lajeja (Pylvänäinen 212b). Luontoselvityksessä alueella on tehty havaintoja seuraavista lajeista: kuikka, kaulushaikara, laulujoutsen, tukkasotka, tukkakoskelo, isokoskelo, uivelo, ruskosuohaukka, pyy, metso, teeri, ruisrääkkä, rantasipi, selkälokki, kalatiira, palokärki, sirittäjä ja punavarpunen. Luonnonvaraisten lajien lisäksi Leppälahden pelloilla voi nähdä laiduntamassa lehmiä ja hevosia, jotka osaltaan vaikuttavat maisemakokemukseen m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Ortokuva MML 215

12 22 23 Kulttuurihistoria Rakennettu ympäristö Leppälahden alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuja kulttuuriympäristöjä (RKY), mutta kaava-alueelle sijoittuu kaksi Keski-Suomen museon inventoimaa maakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta. Muinaisjäännös Maakunnallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde Mehtoniemen vanhassa pihapiirissä Leppälahden pohjoisosissa (ei näy maisemaselvityskartalla) sijaitsee useita 16- ja 17-lukujen kaskitaloudesta muistuttavia rakennuksia (Patjas 1983, Jäppinen 26). Muurikaisen tilan päärakennus vuodelta 1911 (kohde A kartalla) on arkkitehti Yrjö Blomstedtin käsialaa ja edustaa jugend-tyyliä (Patjas 1983, Jäppinen 26). Jugend-vaikutteet voi havaita varsinkin rakennuksen ikkunoissa. Lisäksi tila sijaitsee näkyvällä paikalla järvi- ja maantiemaisemassa. A Muinaisjäännökset Leppälahden alueella on useita Museoviraston kartoittamia muinaisjäännöksiä eri aikakausilta. Alueen muinaisjäännöksistä vanhimmat ovat esihistoriallisia kivi-, pronssi- ja rautakausien jäänteitä, mutta alueella sijaitsee myös uudempia muinaisjäännöskohteita (Jäppinen 26, Museovirasto 215). Leppälahden muinaisjäännökset (kohteet 1-8 näkyvillä selvitysalueen kartalla): 1. Kuorekallio Varhaismetallikautinen lapinraunio, hautapaikka 2. Oravasaarentie 2 Historiallinen hiilimiilu 3. Oravasaarentie 1 Historiallinen hiilimiilu!( 7!( 6!( 8 4. Leppälahden kesäsiirtola Kivikautisia asuinpaikkalöydöksiä, pronssikautista keramiikkaa 5. Leppälahden koulu Kolme pyyntikuoppaa, joiden ajoitusta ei ole määritelty 6. Ketvenensaaren Tuomarinkivet Puoliympyrään aseteltu 16 kiven ryhmä, joiden keskellä isompi Tuomarinkivi. Kohteen kohdalla on epäselvää, onko kyseessä luonnonmuodostelma vai ihmisen toiminnan jäänne. 7. Oravasaaren Siilinranta Viikinkiaikainen polttohauta 8. Myllypuro Kivikautinen asuinpaikka!( 1!( 5!( 4 9. Oksassaari Varhaismetallikautinen hautapaikka, pitkänomainen kiviröykkiö 1. Kapakkavuori 1 Hiekkakankaalla sijaitseva hiilihaudan jäänne!( 3!( Kapakkavuori 2 Historiallinen pyyntikuoppa 12. Kapakkavuori 3 Historiallinen tervahauta 13. Kapakkavuori 4 Maavalli m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Muinaisjäännökset Museovirasto 212, Peruskartta MML 215, Korkeusmalli MML 214

13 24 25 Maisemarakenne Perusrunko Leppälahden alueen maisema muodostuu pääosin kallio- ja moreeniselänteistä ja niiden väleihin sijoittuneista laaksoista, joiden savikkoisilla osilla alueen pellot sijaitsevat. Maisemaa halkovat useat pääosin luode-kaakkosuuntaiset kapeat järvet, jotka osaltaan erottavat selännealueita toisistaan. Maiseman solmukohta on maisematilojen leikkauspisteisiin muodostuva alue, joka hallitsee maisematilaa (Komulainen 212). Leppälahdessa maiseman keskeisimmät solmukohdat ovat vesistöjen kohtaamispaikoissa, joiden yhteyteen sijoittuu myös laajoja maisemanäkymiä. Laakso Vaihettumisvyöhyke Selänne Vesistö Rautatie Keskeinen tie Maiseman solmukohta Rakennukset Periaateleikkaukset Myllyvuori Taipaleenvuori hiekkamoreeni savi kallio Leppälahden maisemalle tyypillisiä ovat pitkäkäiset drumliiniselänteet, joiden laaksoalueille asutus ja maanviljely ovat sijoittuneet. Myllykangas avohakkuita rautatie urheilukenttä Kuopiontie Muurikaisjärvi Leppälahden taajama-aluetta halkovat rautatie Pieksämäelle ja valtatie Kuopioon. Rautatietä varten on tehty maaleikkaus, joka erottuu maastosta. Leppävesi Lehmämäki Kallio Lohkareet Hiekkamoreeni Leppälahdentie Muurikaisjärvi hiekka Härkövuori Hiekka Leikkauksesta voi havaita Leppälahden maisematilan sulkeutuneisuuden ja selkeät havumetsäselänteet. Karkea hieta Hiesu 25 Savi 5 1 m Liejusavi Lieju Leikkausten mittakaava 1:1, korkeussuhteet liioiteltu kaksinkertaisina. Maalajien paksuudet perustuvat arvioihin m Leppälahden maisemaselvitys

14 26 27 Tilarakenne Maisematilalla tarkoitetaan rajattua, nähtävää tilaa, jonka koko vaihtelee ympäröivien tilaa rajaavien elementtien perusteella (Iisakkila 1977). Maisematilaa rajaavia elementtejä ovat mm. metsät ja maastonmuodot. Maisematilaa voidaan luokitella avoimiin, puoliavoimiin ja sulkeutuneisiin tiloihin. Tasaisessa maastossa avoimien tilojen yhteyteen muodostuu näkymiä, joita sulkeutuneet tilat ja kohoava maasto rajoittavat. Leppälahden maisematila on pääosin sulkeutunutta tai puoliavointa. Pellot ja järvet muodostavat alueella pitkiäkin yhtenäisiä avoimia tiloja, mutta puoliavoin tienvarsikasvillisuus tukkii useissa paikoissa näkymälinjan avoimeen järvi- ja peltomaisemaan. Leppälahti on alueena kylämäinen ja maaseutumainen, eikä alueella ole selkeitä suurmaisemassa erottuvia maamerkkejä, kuten korkeita kirkontorneja. Pienemmän mittakaavan paikallisiksi maamerkeiksi voi laskea taajama-alueen tuntumassa sijaitsevat Café Kaapelin ja Leppälahden vapaapalokunnan talon sekä Leppälahden eteläosassa sijaitsevan entisen koulurakennuksen. Myös Muurikaisjärven ja Orajärven välisellä selänneosuudella sijaitseva maisemavaurion aiheuttava louhos on tienvarressa erottuva elementti. Avoin maisematila Puoliavoin maisematila Sulkeutunut maisematila Vesistö Rautatie Keskeinen tie Näkymälinja Maamerkki Keskeinen maisematilan raja m Leppälahden maisemaselvitys

15 28 29 Johtopäätökset Leppälahti on monin tavoin tyypillinen esimerkki keskisuomalaisesta maalaismaisemasta. Alueen jatkokehittämisessä onkin hyvä ottaa huomioon, miten alueelle ominaiset piirteet säilyvät myös jatkossa ja miten niitä voi korostaa ja tuoda esiin. Maisemaan kohdistuvia muutoksia suunniteltaessa on huomioitava maiseman herkkyys (Komulainen 212). Mitä näkyvämmästä ja keskeisemmästä paikasta on kyse, sitä herkempi maisema on muutoksille. Leppälahden maiseman herkimmät alueet sijaitsevat pääteiden varsilla sekä vesistöjen reunoilla. Oheisesta kartasta käyvät ilmi Leppälahden maiseman luonteeseen oleellisesti vaikuttavat elementit. Osa näistä elementeistä, kuten Leppälahdentieltä Muurikaisjärven taakse aukeava selännealue, sijaitsevat varsinaisen kaava-alueen ulkopuolella, mutta vaikuttavat maisematilaan laajemmin. Kaava-alue Selänne Avoin laaksoalue Näkymälinja Rautatie Keskeinen tie Maamerkki Solmukohta Keskeinen maisematilan raja Karttaan violetilla merkityt keskeiset maisematilan rajat ovat alueita, joissa kaksi erilaista maisematilaa kohtaavat ja jotka sijaitsevat Leppälahden maisemalle oleellisten näkymien kannalta keskeisellä paikalla. Näillä alueilla puusto luo maiseman kannalta keskeisiä taka-aloja. Näiden takaa kohoavilla selännealueilla on hyvä huomioida mahdollisten hakkuiden vaikutus maisemaan ja sen mittakaavaan. Karttaan on merkitty vihreällä alueen maisemallisesti keskeisimmät avoimet laaksoalueet. Nämä sijaitsevat pääteiden yhteydessä ja muodostavat niiden varsille kiinnostavia, pituudeltaan ja luonteeltaan vaihtelevia näkymiä m Leppälahden maisemaselvitys Kartta-aineistot: Korkeusmalli MML 214, Peruskartta MML 215

16 3 31 Lähteet Kirjallisuus Arslanbayrak, P. (28) Pohjois-Päijänteen kansallinen kaupunkipuisto Esiselvitys. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. (Maisema-arkkitehtuurin diplomityö) Elomaa, E. (s.a.) Paikallis- ja pienilmaston merkitys suunnittelussa I. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Iisakkila, L. (1977) Perustietoa maisemaan vaikuttavista luonnontekijöistä. Espoo: Otakustantamo. Ilmasto-opas (215) Keski-Suomi Päijänteen vaikutuspiirissä. ( artikkeli/2183da58-ff91-437f-8f1-aca9ee9f97ec/keski-suomi-paijanteen-vaikutuspiirissa.html) (viitattu ) Ilmatieteen laitos (215) Suomen ilmastovyöhykkeet. ( (viitattu ) Kartta-aineistot Geologian tutkimuskeskus: Maaperäkartta 1:2 Jyväskylän kaupunki: Opaskartta Maanmittauslaitos: Maastomalli 2m, Ortokuva, Peruskartta Museovirasto: Muinaisjäännökset ( pdf) Suomen ympäristökeskus: Corine Land Rover 212, Hydrografia Kuvat ja grafiikka Olga Juutistenaho 215 Jyväskylän kaupunki (211) MASSU Jyväskylän kaupungin maaseutualueiden maankäytön esiselvitys. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Jäppinen, J. (toim.) (26) Viestejä maisemassa keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä: Minerva Kustannus Oy. Kivelä, R. (2) Keski-Suomen perinnemaisemat. Jyväskylä: Keski-Suomen ympäristökeskus. Komulainen, M. (212) Metsä maisemassa Suunnittelu ja hoito. Hämeenlinna: Metsäkustannus Oy. Masalin-Weijo, M. (211) Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Muhonen, M. (25) Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys maakunnallinen osa-aluejako. Jyväskylä: Keski-Suomen Ympäristökeskus. Museovirasto (215) Muinaisjäännösrekisteri. ( asp/r_default.aspx) (viitattu ) Paavilainen, P. (29) Jyväskylän kaupunki valuma-alueselvitys. Jyväskylä: Ramboll Finland Oy (suunnitelmaselostus ja liitekartat 1-7) Patjas, A. (1983) Jyväskylän maalaiskunnan rakennusperinnettä. Jyväskylä: Jyväskylän maalaiskunta. (Keskisuomalaisia rakennustutkimuksia II, Keski-Suomen museo) Pylvänäinen, T. (212) Leppälahden liito-oravaselvitys. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Pylvänäinen, T. (212) Leppälahden luontoselvitys. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Rakennustietosäätiö (1989) Ilmasto, tuulet. Helsinki: Maanmittauslaitos. (RT 5-139) Rautamäki-Paunila, M. (1983) Maisemamaakunnat maakunnallinen viheraluejärjestelmä. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. (Lisensiaattityö) Sipinen, A. (215) Leppälahden osayleiskaava kaavaselostus. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. (Kaavaluonnos ) Taipale, T. & Katajisto, K. (24) Leppälahden kyläsuunnitelma. Vallinkoski, M. (213) Jyväskylän kaupungin yleiskaava Maisema- ja viheralueselvitys. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Virtanen, J. (213) Leppälahden kyläselvitys. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki.